Nurmijärven kunnanvaltuuston ensimmäisen puolivuotiskauden viimeinen kokous pidettiin Juhannuksen alusviikolla 20.6.

Lomakausi näytti pyörähtäneen käyntiin ja Kokoomukseltakin oli peräti viisi valtuutettua poissa, joiden paikalle oli kutsuttu varavaltuutetut. Varavaltuutettujen listalla oltiin jouduttu etenemään peräti sijalle 12, jotta ryhmä oli saatu kasaan. Tässä Juhannusvaltuustossa paikalla oli varavaltuutetuistamme mukana Jari Salminen, Markku Jalava, Jussi Jalava, Seija Martelius ja Kari Jaakkola.

Perinteiseen tapaan melkein kaikki ryhmät pitivät ryhmäpuheen vuoden 2017 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Suurimman ryhmän puheenjohtajana pääsin asiassa ensimmäisenä äänen ja alla pitämäni ryhmäpuhe kokonaisuudessaan.

Elämme poikkeuksellisia aikoja: vuoden parhaat kesäpäivät taitavat olla Juhannukseen mennessä jo takana päin ja toisaalta hyväksymme edellisen vuoden tilinpäätöksen vasta Juhannusviikolla. Samassa kokouksessa käsittelemme jo kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsausta – ilman että edellisen vuoden tilinpäätös on hyväksytty.

Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa: vuoden 2017 tilinpäätös on positiivinen. Yli miljoonan euron alijäämäinen tavoitearvio kääntyi vuoden loppupuolella 5.35 milj.euron ylijäämäksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti mm. HUS-kuntayhtymän huomattava maksupalautus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, että kunnan kaikki toimialat alittivat budjetoidut nettomenonsa.

Kunnan investoinnit olivat ennätyssuuret ja tämä näkyy valitettavasti ja vääjäämättömästi myös velkaantumisessa. Velkamäärä on ennätyskorkealla ja omavaraisuusaste on laskenut hälyttävän alhaiselle tasolle. Tämä on erityisen huolestuttavaa sen vuoksi, että olemme sitoutuneet tulevina vuosina merkittäviin infra-investointeihin Klaukkalan kehätiehen liittyen. Tilanne ei tule parantumaan lähivuosina.

Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista.

Todettakoon vielä kerran: toiminnan ja investointien rahavirta oli yli 14 milj.euroa negatiivinen ja menoja on jouduttu kattamaan lainalla. Viime vuonna lainakanta kasvoi yli 22 milj.eurolla. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen jo viitenä peräkkäisenä vuotena, joina investoinnit ovat ylittäneet tulorahoituksen. Viime vuonnakin investoinneista melkein puolet jouduttiin kattamaan lainalla. Nykyiset kohtuullisen pienet poistot johtuvat aiempien vuosien kestävällä tasolla olleista investoinneista. Nykyisellä investointitahdilla poistot tulevat kasvamaan tulevina vuosina vääjäämättömästi ja positiivisen tuloksen tekeminen tulee olemaan todella tuskaista.

Käyttötalouden nettomenot kasvoivat vain 0,36 %. Pitkään jatkunut määrätietoinen toiminnan tehostaminen ja kehittäminen on ollut osa syy tähän. Tämäkin positiivinen asia on osattu kääntää julkisuudessa päälaelleen negatiiviseen moodiin ja annettu ulostuloja, joiden mukaan kunta on yksioikoisesti säästänyt palveluista, kun rahaa on käytetty vähemmän kuin on tarkoitettu. Kokoomuksen valtuustoryhmä toteaa tyydytyksellä, että kunta ja erityisesti sen henkilöstö on pystynyt pitkäjänteisesti kehittämään toimintaansa siten, että se näkyy myös taloudellisessa tuloksessa. Nämä tulokset ovat niin arvokkaita, että olisi edesvastuutonta ja moraalitonta laittaa saavutetut tulokset saman tien sileäksi.

Investointien osalta Kokoomus-ryhmä toteaa tyydytyksellä, että talonrakennuksen investoinnit pysyivät kohtuullisen hyvin asetetuissa budjeteissa. Aiempien vuosien tapaisia määrärahalisäyksiä hätätoimituksina ei investointihankkeille tarvinnut myöntää. Ryhmä haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota jatkossa myös investointihankkeiden käyttötalousmenojen tarkempaan arviointiin jo investointipäätösvaiheessa. Rakennusten elinkaaren aikaiset käyttökustannukset ovat moninkertaiset pelkkään investointisummaan verrattuna – ja siten käyttökustannusten virhearviointi kunnalle ja kuntalaisille huomattavasti suurempi taloudellinen lisäkustannus. Tämä koskee kunnan omia hankkeita, tytäryhteisöjä kuin myös muita hankkeita, joissa kunta on mukana.

Kunnan asemakaavavaranto on edelleen määrällisesti hyvä, vaikka asemakaavoja vahvistettiin tavoitetta vähemmän. Asemakaavatuotannon arviointia ei ole järkevää tarkastella yhden vuoden perusteella. Klaukkalan kehätien eteneminen antaa viimeinkin mahdollisuuden edistää erityisesti eteläisen Nurmijärven työpaikka-alueiden kaavoitusta.

Kunnan organisaatiossa ja henkilöstössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Meillä on erinomainen mahdollisuus uudistaa toimintatapojamme ja jatkaa edelleen kunnan kehittämistä. Luottamushenkilöiden tulee omalta osaltaan antaa kunnan johdolle ja muulle henkilökunnalle tarvittava tuki ja edistää omalla toiminnallaan ja käytöksellään näitä pyrkimyksiä. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee omalta osaltaan näin toimimaan.   

Kiitämme muita valtuustoryhmiä ja valtuutettuja sekä aktiivisia kuntalaisia hyvästä yhteistyöstä vuonna 2017. Erityisesti kiitämme kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä erinomaisesta työstä ja jaksamisesta.

Velkamäärän kasvu ja investointien hillitseminen kuului myös muiden puolueiden ryhmäpuheissa. Puheiden perusteella fokus on siis kaikilla oikeissa asioissa. Toivotaan, että linja pitää budjettivaltuustoon asti – ja hieman sen ylikin.

Myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2021 irrotti valtuutettujen kielenkantoja poikkeuksellisen paljon. Vaikka suunnitelmaa kiiteltiin kaikista suunnista, niin valtuusto päätti liittää hyväksyvään päätökseen Lepolahden (SDP) esittämän ponnen, että suunnitelmaa toimeenpantaessa, päivitettäessä ja raportoitaessa kiinnitetään huomiota myös hyvinvoinnin tilaan lastensuojelun näkökulmasta, sote-muutosten vaikutuksista lastensuojelun  palveluihin, lastensuojelun laadun ja palvelutarpeen arviointiin, kehittämiskohteisiin ja varattaviin voimavaroihin, kokonaistarvearviointiin tuki- ja erityisopetuksen avustajapalveluista ja opiskelijahuollon laadunarviointiin.  Samoin toivottiin Vuorisalon (KOK) ehdottamana raportointia suunnitelmasta valtuustolle vuosittain. Kokoomuksen ryhmäpuheen asiassa piti Virpi Räty.

Käsittelyssä oli myös Keskustan ryhmän joulukuussa 2017 tekemä valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnista. Asiakohta aiheutti odotetusti kiihkeääkin keskustelua. Asian aiempi käsittely lautakunnassa ja pöytäkirjojen esittelytekstin tulkinnat olivat aiheuttaneet selvästi väärinymmärryksiä. Erikoisuutena asiassa oli myös se, että kunnassa oli valmistunut marraskuussa 2017 konsulttityönä tehty priorisointisuunnitelma maanteiden varsille toteutettavista kevyen liikenteen väylistä vain kuukautta ennen kuin kyseinen valtuustoaloite oli tehty. Aloitteen käsittelyn yhteydessä tekninen lautakunta oli teettänyt erillisen top10-listan kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä pelkkien liikenneturvallisuuskriteerien perusteella. Eräät luottamushenkilöt olivat tätä lisälistaa tulkinneet siten, että se olisi ollut virallinen priorisointilista jatkossa. Viimeistään valtuuston kyselytunnilla tämä virheellinen näkemys tuli oikaistua. Keskustan Tarja Salonen ei ollut täysin tyytyväinen aloitteen käsittelyyn ja annettuun vastaukseen, mutta ei lopulta tehnyt esitystä sen palauttamisesta. Kuten Salonenkin totesi, valtuustoaloitteiden muotoiluissa ja aloiteteksteissä on syytä olla jatkossa tarkka, jotta aloitteen tarkoitus tulisi valmistelijoille kristallin kirkkaaksi ja aloitteen käsittelyssä olisi hyvä jatkossa olla yhteydessä aloitteen tekijään. Aiempina vuosinahan meillä oli tapauksia, joissa pitkään valmistelussa ollut vastaus aloitteeseen osoittautui ”hudiksi” eli aloitteen tekijän ajatus ja siihen annettu vastaus eivät kohdanneet. Tämä oli aikoinaan yksi syy, miksi tein aloitteen saatepuheenvuorojen sallimisesta valtuustoaloitteiden jättämisen yhteydessä. Aloite johti siihen, että ne ovat nykyisin sallittuja valtuuston kyselytunnin yhteydessä.

Maiju Tapiolinna (PS) teki kuitenkin muutosesityksen eli ehdotti päätökseen lisättäväksi, että tekninen lautakunta toisi vuosittain erillisenä asiakohtana valtuustoon kevyen liikenteen väylien rakentamisen tärkeysjärjestyksen. Hän sai myös kannatusta esitykselleen. Omalta osaltani totesin, etten täysin lämmennyt esitykselle. Ilmoitin kantanani, että valtion eli ELY-keskuksen vastuulla olevien hankkeiden priorisointi on huomattavasti pitkäjänteisempää toimintaa. ELY-hankkeiden osalta jo neljän vuoden mittainen valtuustokausikin on lyhyt periodi – vuosittaisessa arviointi ei ole todellakaan tarkoituksenmukaista. Toisaalta kunnan pienemmistä kevyen liikenteen hankkeista teknisen lautakunnan tulisi tehdä priorisointi nykyisinkin  vuosittain päättäessään kunnallistekniikan rakentamisohjelmasta. Se on käsittelyssä vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä – myös kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Niinpä äänestettiin ja pohjaesitys voitti äänin 34-16 (yksi poissa) Maijun ehdotuksen. Tässä kuva äänestyskäyttäytymisestä:

Valtuusto päätti myös seniorikorttien käyttöönotosta 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille Rajamäen uimahallissa. Artelin Teron pari vuotta sitten tekemä aloite saavutti viimein maalin.

Kokouksen videotaltiointi on nähtävissä kokonaisuudessaan kunnan web-sivuilla ja pöytäkirjakin sinne aikanaan ilmestyy.

Valtuusto jää kesätauolle ja kunnanhallituksellakin on vain yksi kokous kesäkuussa jäljellä. Juhannusta ja hyvää kesää.