Kokoomus Nurmijärven syyskokous

IMG_0049

Kokoomus Nurmijärvi ry piti 6.11.2018 sääntömääräisen syyskokouksensa.

Tilaisuuden alussa kokoomuksen puoluesihteeri piti asiantuntevan ja ajankohtaisen poliittisen tilannekatsauksen. Perinteiseen tapaan yhdistys huomioi ansioituneita jäseniään ja tällä kertaa “seremoniaa” pääsi avustamaan myös puoluesihteeri.

Syyskokous totesi, että tunnustuksena ansioista järjestötoiminnassa on seuraaville yhdistyksen jäsenille myönnetty  Vihreä Leijona: Pirjo Kivistö, Matti Valkonen ja Roosa Virtanen. Sinisen Leijonan vastaanottivat Riitta Karasjoki, Jyrki Laamanen ja Petri Pietiläinen. Minulla oli kunnia vastaanottaa puoluehallituksen myöntämä Valkoinen Leijona.

Kokous valitsi yhdistykselle uuden puheenjohtajan ensi vuodelle – Kristiina Hakalan. Kristiina on yhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen jäsen. Hänellä on takana myös useita kausia yhdistyksen hallituksessa. Vuoden vaihteessa päättyy siis oma jaksoni paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Jotta yhdistystoiminta pysyy vireänä ja uudistuu, on hyväksi välillä vaihtaa vetäjää. Teimme nyt hyvän päätöksen.

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin: Marjukka Bruun-Vartia, Kari Jaakkola, Markku Jalava, Jyrki Laamanen, Jussi Malkamäki, Seija Martelius, Hilkka Ruusuvirta, Tero Salomaa, Mika Saloranta ja kutsuttuna vaalipäällikkönä Kari Suomela. Onnittelut uudelle puheenjohtajalle ja muille valituille!

IMG_3684

Leijona-henkilöitä

IMG_3671 – Kopio.JPG

Nykyinen ja tuleva pj.

Eduskuntavaalit kutsuvat

Resized_20181027_135022_6025

Valittuja ehdokkaita ruusutettavana. Kuva: Markku Jalava.

Uudenmaan kokoomus nimesi 27.10. ylimääräisessä piirikokouksessaan 29 ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Seitsemän ehdokasta tullaan nimeämään myöhemmin – viimeistään 14.3.2019.

Valinta ei tullut pyytämättä ja yllättäen, vaikka se oli kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Päätös hakea ehdokkuutta oli tarkkaan harkittu ja pitkän fundeerauksen tulos. Se oli jatkumoa kymmenen kestäneelle aktiiviselle kunnallispoliittiselle toiminnalle ja kolmen kuntavaalien tuomille kunnallisille luottamustoimille – sadoille kokouksille, palavereille, puheille ja kirjoituksille. On aika kokeilla seuraavan tason poliittisia tehtäviä.

Päätöksen tekemisessä auttoi lukuisien henkilöiden kannustus ja tuki. Kokeneen ja pätevän vaalipäällikön saaminen oli yksi ratkaisevista tekijöistä. Marteliuksen Seijan lupautuminen tehtävään oli erinomainen asia.

Tässäkin ehdokasasettelussa moni halukas jäi ja tulee jäämään ilman ehdokkuutta. Jo ehdokkaaksi nimeäminen on Uudellamaalla saavutus ja se velvoittaa täysipainoiseen vaalityöhön. Itselläni on tähän erinomaiset lähtökohdat. Jättäydyn sivuun päivätyöstäni Artonpäivänä 31.10. jolloin päätän työskentelyni nykyisessä työpaikassani.

Tukiryhmääni voi liittyä ilmoittamalla halukkuutensa web-sivujeni yhteyslomakkeen kautta tai suoraan minulle: arto.hagg@kolumbus.fi

Nyt nimetty Uudenmaan kokoomuksen ehdokaskaarti on kokonaisuudessaan seuraava:

Siri Ahokas, Vantaa

Petri Graeffe, Järvenpää

Arto Hägg, Nurmijärvi

Tapio Karjalainen, Vihti

Mika Kasonen, Vantaa

Mervi Katainen, Bryssel

Pia Kauma, Espoo

Pihla Keto-Huovinen, Mäntsälä

Rita Kostama, Järvenpää

Mia Laiho, Espoo

Elina Lepomäki, Espoo

Sari Multala, Vantaa

Kai Mykkänen, Espoo

Kimmo Oila, Espoo

Carita Orlando, Vantaa

Jussi Patinen, Lohja

Diana Ponkkala, Espoo

Jaakko Rainio, Hyvinkää

Iida-Eveliina Rantalainen, Hyvinkää

Sakari Rokkanen, Vantaa

Veera Ruoho, Espoo

Jukka T. Salminen, Espoo

Tere Sammallahti, Espoo

Ruut Sjöblom, Tuusula

Kari Tolvanen, Espoo

Binga Tupamäki, Kauniainen

Raija Vahasalo, Kirkkonummi

Heikki Vestman, Sipoo

Henrik Vuornos, Espoo

 

Kunnanvaltuusto ja talousseminaari 29.8.2018

IMG_0598

Nurmijärven kunnanvaltuuston listalla 29.8.2018 oli poikkeuksellisesti vain yksi asiakohta ja sekin oli tarkennus aiemmin tehtyyn päätökseen 65 vuotta täyttäneiden senioriuintikortista ja siihen liittyvästä HyväOlo-seniorikortista. Lisäksi valtuusto hyväksyi Kalle Mustosen ponsiesityksen, että valtuustoaloite edun laajentamisesta koskemaan kaikkia eläkeläisiä käsitellään pikaisesti, jotta päätös voidaan tehdä vuoden lopun budjettivaltuustossa.

Kokouksessa kävivät myös esittäytymässä neljä uutta viranhaltijaa: katupäällikkö Markku Koskinen, tilakeskuksen päällikkö Kristiina Koskiaho, talousjohtaja Ville Rajahalme ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen.

Lyhyen lännän kokouksen päälle pidettiin valtuuston talousseminaari. Ensin Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen valisti valtuutettuja verotuloista ja valtionosuuksista ja niiden ennakoinnista. Oli tiivis ja hyvä tietopaketti.

Jälkimmäisessä osiossa tuore talousjohtaja Ville Rajahalme kertoi talouden näkymistä ja väänsi rautalangasta, mitä tarkoittaa kunnan talouden tasapaino. Hyvä ja selkeä esitys ja täytyy todeta, että tuli takauma kesäkuun valtuustossa pitämääni ryhmäpuheeseen, jossa totesin mm:

“Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista. “

Juuri tätä harhaista tuloslaskelman tulkintaa uusi talousjohtajakin kehotit välttämään. Toivottavasti silmät aukenivat viimeistään nyt kaikilta valtuutetuilta – myös siellä toisella reunustalla.

 

 

 

 

 

 

Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

                                 Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018­ – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.

Juhannusvaltuusto 2018

IMG_0015.jpg

Nurmijärven kunnanvaltuuston ensimmäisen puolivuotiskauden viimeinen kokous pidettiin Juhannuksen alusviikolla 20.6.

Lomakausi näytti pyörähtäneen käyntiin ja Kokoomukseltakin oli peräti viisi valtuutettua poissa, joiden paikalle oli kutsuttu varavaltuutetut. Varavaltuutettujen listalla oltiin jouduttu etenemään peräti sijalle 12, jotta ryhmä oli saatu kasaan. Tässä Juhannusvaltuustossa paikalla oli varavaltuutetuistamme mukana Jari Salminen, Markku Jalava, Jussi Jalava, Seija Martelius ja Kari Jaakkola.

Perinteiseen tapaan melkein kaikki ryhmät pitivät ryhmäpuheen vuoden 2017 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Suurimman ryhmän puheenjohtajana pääsin asiassa ensimmäisenä äänen ja alla pitämäni ryhmäpuhe kokonaisuudessaan.

Elämme poikkeuksellisia aikoja: vuoden parhaat kesäpäivät taitavat olla Juhannukseen mennessä jo takana päin ja toisaalta hyväksymme edellisen vuoden tilinpäätöksen vasta Juhannusviikolla. Samassa kokouksessa käsittelemme jo kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsausta – ilman että edellisen vuoden tilinpäätös on hyväksytty.

Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa: vuoden 2017 tilinpäätös on positiivinen. Yli miljoonan euron alijäämäinen tavoitearvio kääntyi vuoden loppupuolella 5.35 milj.euron ylijäämäksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti mm. HUS-kuntayhtymän huomattava maksupalautus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, että kunnan kaikki toimialat alittivat budjetoidut nettomenonsa.

Kunnan investoinnit olivat ennätyssuuret ja tämä näkyy valitettavasti ja vääjäämättömästi myös velkaantumisessa. Velkamäärä on ennätyskorkealla ja omavaraisuusaste on laskenut hälyttävän alhaiselle tasolle. Tämä on erityisen huolestuttavaa sen vuoksi, että olemme sitoutuneet tulevina vuosina merkittäviin infra-investointeihin Klaukkalan kehätiehen liittyen. Tilanne ei tule parantumaan lähivuosina.

Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista.

Todettakoon vielä kerran: toiminnan ja investointien rahavirta oli yli 14 milj.euroa negatiivinen ja menoja on jouduttu kattamaan lainalla. Viime vuonna lainakanta kasvoi yli 22 milj.eurolla. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen jo viitenä peräkkäisenä vuotena, joina investoinnit ovat ylittäneet tulorahoituksen. Viime vuonnakin investoinneista melkein puolet jouduttiin kattamaan lainalla. Nykyiset kohtuullisen pienet poistot johtuvat aiempien vuosien kestävällä tasolla olleista investoinneista. Nykyisellä investointitahdilla poistot tulevat kasvamaan tulevina vuosina vääjäämättömästi ja positiivisen tuloksen tekeminen tulee olemaan todella tuskaista.

Käyttötalouden nettomenot kasvoivat vain 0,36 %. Pitkään jatkunut määrätietoinen toiminnan tehostaminen ja kehittäminen on ollut osa syy tähän. Tämäkin positiivinen asia on osattu kääntää julkisuudessa päälaelleen negatiiviseen moodiin ja annettu ulostuloja, joiden mukaan kunta on yksioikoisesti säästänyt palveluista, kun rahaa on käytetty vähemmän kuin on tarkoitettu. Kokoomuksen valtuustoryhmä toteaa tyydytyksellä, että kunta ja erityisesti sen henkilöstö on pystynyt pitkäjänteisesti kehittämään toimintaansa siten, että se näkyy myös taloudellisessa tuloksessa. Nämä tulokset ovat niin arvokkaita, että olisi edesvastuutonta ja moraalitonta laittaa saavutetut tulokset saman tien sileäksi.

Investointien osalta Kokoomus-ryhmä toteaa tyydytyksellä, että talonrakennuksen investoinnit pysyivät kohtuullisen hyvin asetetuissa budjeteissa. Aiempien vuosien tapaisia määrärahalisäyksiä hätätoimituksina ei investointihankkeille tarvinnut myöntää. Ryhmä haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota jatkossa myös investointihankkeiden käyttötalousmenojen tarkempaan arviointiin jo investointipäätösvaiheessa. Rakennusten elinkaaren aikaiset käyttökustannukset ovat moninkertaiset pelkkään investointisummaan verrattuna – ja siten käyttökustannusten virhearviointi kunnalle ja kuntalaisille huomattavasti suurempi taloudellinen lisäkustannus. Tämä koskee kunnan omia hankkeita, tytäryhteisöjä kuin myös muita hankkeita, joissa kunta on mukana.

Kunnan asemakaavavaranto on edelleen määrällisesti hyvä, vaikka asemakaavoja vahvistettiin tavoitetta vähemmän. Asemakaavatuotannon arviointia ei ole järkevää tarkastella yhden vuoden perusteella. Klaukkalan kehätien eteneminen antaa viimeinkin mahdollisuuden edistää erityisesti eteläisen Nurmijärven työpaikka-alueiden kaavoitusta.

Kunnan organisaatiossa ja henkilöstössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Meillä on erinomainen mahdollisuus uudistaa toimintatapojamme ja jatkaa edelleen kunnan kehittämistä. Luottamushenkilöiden tulee omalta osaltaan antaa kunnan johdolle ja muulle henkilökunnalle tarvittava tuki ja edistää omalla toiminnallaan ja käytöksellään näitä pyrkimyksiä. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee omalta osaltaan näin toimimaan.   

Kiitämme muita valtuustoryhmiä ja valtuutettuja sekä aktiivisia kuntalaisia hyvästä yhteistyöstä vuonna 2017. Erityisesti kiitämme kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä erinomaisesta työstä ja jaksamisesta.

Velkamäärän kasvu ja investointien hillitseminen kuului myös muiden puolueiden ryhmäpuheissa. Puheiden perusteella fokus on siis kaikilla oikeissa asioissa. Toivotaan, että linja pitää budjettivaltuustoon asti – ja hieman sen ylikin.

Myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2021 irrotti valtuutettujen kielenkantoja poikkeuksellisen paljon. Vaikka suunnitelmaa kiiteltiin kaikista suunnista, niin valtuusto päätti liittää hyväksyvään päätökseen Lepolahden (SDP) esittämän ponnen, että suunnitelmaa toimeenpantaessa, päivitettäessä ja raportoitaessa kiinnitetään huomiota myös hyvinvoinnin tilaan lastensuojelun näkökulmasta, sote-muutosten vaikutuksista lastensuojelun  palveluihin, lastensuojelun laadun ja palvelutarpeen arviointiin, kehittämiskohteisiin ja varattaviin voimavaroihin, kokonaistarvearviointiin tuki- ja erityisopetuksen avustajapalveluista ja opiskelijahuollon laadunarviointiin.  Samoin toivottiin Vuorisalon (KOK) ehdottamana raportointia suunnitelmasta valtuustolle vuosittain. Kokoomuksen ryhmäpuheen asiassa piti Virpi Räty.

Käsittelyssä oli myös Keskustan ryhmän joulukuussa 2017 tekemä valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnista. Asiakohta aiheutti odotetusti kiihkeääkin keskustelua. Asian aiempi käsittely lautakunnassa ja pöytäkirjojen esittelytekstin tulkinnat olivat aiheuttaneet selvästi väärinymmärryksiä. Erikoisuutena asiassa oli myös se, että kunnassa oli valmistunut marraskuussa 2017 konsulttityönä tehty priorisointisuunnitelma maanteiden varsille toteutettavista kevyen liikenteen väylistä vain kuukautta ennen kuin kyseinen valtuustoaloite oli tehty. Aloitteen käsittelyn yhteydessä tekninen lautakunta oli teettänyt erillisen top10-listan kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä pelkkien liikenneturvallisuuskriteerien perusteella. Eräät luottamushenkilöt olivat tätä lisälistaa tulkinneet siten, että se olisi ollut virallinen priorisointilista jatkossa. Viimeistään valtuuston kyselytunnilla tämä virheellinen näkemys tuli oikaistua. Keskustan Tarja Salonen ei ollut täysin tyytyväinen aloitteen käsittelyyn ja annettuun vastaukseen, mutta ei lopulta tehnyt esitystä sen palauttamisesta. Kuten Salonenkin totesi, valtuustoaloitteiden muotoiluissa ja aloiteteksteissä on syytä olla jatkossa tarkka, jotta aloitteen tarkoitus tulisi valmistelijoille kristallin kirkkaaksi ja aloitteen käsittelyssä olisi hyvä jatkossa olla yhteydessä aloitteen tekijään. Aiempina vuosinahan meillä oli tapauksia, joissa pitkään valmistelussa ollut vastaus aloitteeseen osoittautui “hudiksi” eli aloitteen tekijän ajatus ja siihen annettu vastaus eivät kohdanneet. Tämä oli aikoinaan yksi syy, miksi tein aloitteen saatepuheenvuorojen sallimisesta valtuustoaloitteiden jättämisen yhteydessä. Aloite johti siihen, että ne ovat nykyisin sallittuja valtuuston kyselytunnin yhteydessä.

Maiju Tapiolinna (PS) teki kuitenkin muutosesityksen eli ehdotti päätökseen lisättäväksi, että tekninen lautakunta toisi vuosittain erillisenä asiakohtana valtuustoon kevyen liikenteen väylien rakentamisen tärkeysjärjestyksen. Hän sai myös kannatusta esitykselleen. Omalta osaltani totesin, etten täysin lämmennyt esitykselle. Ilmoitin kantanani, että valtion eli ELY-keskuksen vastuulla olevien hankkeiden priorisointi on huomattavasti pitkäjänteisempää toimintaa. ELY-hankkeiden osalta jo neljän vuoden mittainen valtuustokausikin on lyhyt periodi – vuosittaisessa arviointi ei ole todellakaan tarkoituksenmukaista. Toisaalta kunnan pienemmistä kevyen liikenteen hankkeista teknisen lautakunnan tulisi tehdä priorisointi nykyisinkin  vuosittain päättäessään kunnallistekniikan rakentamisohjelmasta. Se on käsittelyssä vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä – myös kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Niinpä äänestettiin ja pohjaesitys voitti äänin 34-16 (yksi poissa) Maijun ehdotuksen. Tässä kuva äänestyskäyttäytymisestä:

IMG_0017

Valtuusto päätti myös seniorikorttien käyttöönotosta 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille Rajamäen uimahallissa. Artelin Teron pari vuotta sitten tekemä aloite saavutti viimein maalin.

Kokouksen videotaltiointi on nähtävissä kokonaisuudessaan kunnan web-sivuilla ja pöytäkirjakin sinne aikanaan ilmestyy.

Valtuusto jää kesätauolle ja kunnanhallituksellakin on vain yksi kokous kesäkuussa jäljellä. Juhannusta ja hyvää kesää.

IMG_0010

 

Kokoomus Nurmijärvi ry:n syyskokous

sali

Eduskunnan valtiosali

Kokoomus Nurmijärvi ry eli toinen nurmijärveläisistä kokoomuksen paikallisyhdistyksistä piti 26.10. sääntömääräisen syyskokouksensa eduskuntatalolla.

Puitteet olivat vähintäänkin tilaisuuden arvoiset – olihan eduskuntatalon vuosia kestänyt perusteellinen saneeraus juuri valmistunut.

Kokouksen alussa Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie toi puoluehallituksen terveiset ja tunnustukset Kokoomuksen järjestötyössä ansioituneille: Outi Mäkelälle puolueen korkeimman tunnustuksen Kultaisen leijonamerkin ja Kristiina Hakalalle, Seija Marteliukselle ja Kari Suomelalle Valkoiset leijonat. Etenkin Kultainen leijonamerkki on harvoin jaettu tunnustus.

Kokouksessa jaettiin myös piirihallituksen myöntämät tunnustukset: Sininen leijona Mervi Heikkilälle, Yrjö Kiviselle, Hilkka Ruusuvirralle ja Tom Uusitalolle sekä Vihreä leijona Marjukka Bruun-Vartialle, Kari Jaakkolalle, Jussi Malkamäelle, Tero Salomaalle, Mika J. Salorannalle ja Marko Sundströmille.

Sääntöjen mukaisesti syyskokous valitsi myös seuraavan kauden hallituksen:

– Marjukka Bruun-Vartia
– Kristiina Hakala
– Markku Jalava
– Jyrki Laamanen
– Jussi Malkamäki
– Seija Martelius
– Hilkka Ruusuvirta
– Tero Salomaa
– Mika Saloranta
– Kari Suomela, vaalipäällikkö kutsuttuna

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa vuonna 2018 Arto Hägg.

vihreät

Vihreän leijonamerkki hymyilyttää: Tero Salomaa, Jussi Malkamäki, Mika J. Saloranta ja Kari Jaakkola.

ryhmäkuva (2)

Kokousväkeä.

 

 

Kokoomus Nurmijärvi ry

ministeri01p

         Kuva: Mia Lagström / Nurmijärven Uutiset

Paikallisten Kokoomus-yhdistysten kutsumana kunnantalon valtuustosalissa vieraili 22.9.2016 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän alusti yleisötilaisuutta kertomalla oman vastuualueensa tuoreista asioista mm. valtion budjettiin liittyen. Yllätykseksi ministeri kertoi Nurmijärven olevan hänelle hyvinkin tuttu paikkakunta mm. sukulaissuhteiden ansiosta.

Mieleen jäi ministerin maininnat siitä, että varhaiskasvatus todellakin mielletään nykyään kasvatuksellisena tekijänä lapsen näkökulmasta, eikä vain vanhempien näkökulmasta päivähoitoasiana. Grahn-Laasonen totesi, että varhaiskasvatukseen osallistuneilla lapsilla on tutkitusti helpompi koulupolku edessään ja varhaiskasvatus on merkittävä tekijä myöhempien ikävuosien syrjäytymisen ehkäisemisessä. Uskon tuohon.

Peruskoulutukseen liittyen ministeri kertoi 90 milj.euron satsauksesta opettajien täydennyskoulutukseen uutta opetussuunnitelmaa tukemaan ja mm. mahdollistamaan tutor-opettajamallista peruskouluissa.

Paikallaolijoilta riitti koko visiitin ajaksi asiallisia ja asiantuntevia kysymyksiä. Hiljaisia hetkiä ei ollut.

Tilaisuuden lopuksi ojensin Sannille muistoksi Pohjois-Nurmijärven Kokoomus ry:n 50-vuotisjuhlakirjan. Tuumin myös ääneen, että opetus- ja kulttuuriministerin toimenkuvana kuulunee myös alakulttuuri ja ilmoitin luovuttavani hänelle Pitkänokka-strippialbumini, joka sitten vietiin kirjaimellisesti käsistäni.

Hyvä tilaisuus oli.

Yleisötilaisuudenpäätteeksi pidettiin Pohjois-Nurmijärven Kokoomus ry:n syyskokous, jonka asialistalla oli pari poikkeuksellista – jopa historiallista- asiakohtaa.

Yhdistys päätti muuttaa nimekseen Kokoomus Nurmijärvi ry:n ja muutti sääntönsä sen mukaisesti. Näiden muutosten tarkoituksena on mahdollistaa ko. yhdistyksen ja Kirkonkylällä toimivan Nurmijärven Kokoomus ry:n toiminta. Käytännössä nykyiset yhdistykset siis yhdistyvät uudeksi Kokoomus Nurmijärvi ry:ksi ja yhtenen toiminta alkaa välittömästi.

Olen toiminut Nurmijärven kunnallispolitiikassa ja Kokoomuksessa vuodesta 2008. Koko sen ajan on Pohjois-Nurmijärvellä ja Kirkonkylällä keskusteltu ja pidetty järkevänä yhdistää nämä kaksi Kokoomus-yhdistystä. Ainakaan minulle ei tältä suunnalta ei ole löytynyt yhdistymiselle vastustajia. Tänä keväänä nostimme asian viimeisen kerran ja lopullisesti pöydälle – ja toteutimme yhdistymisen rivakasti ja määrätietoisesti. Lähdemme omalta osaltamme ensi vuoden kuntavaaleihin entistä leveämmin hartioin ja paremmin resurssein ja näytämme esimerkkiä siitä, miten ns. kyläpolitikoinnille laitetaan kapuloita rattaisiin.

Allekirjoittanut valittiin uuden yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hallitukseen valittiin lisäksi Marjukka Bruun-Vartia, Kristiina Hakala, Markku Jalava, Jyrki Laamanen, Seija Martelius, Hilkka Ruusuvirta, Tero Salomaa, Mika Saloranta ja Matti Valkonen. Hallituksen työskentelyyn osallistuu kutsuttuna myös vaalipäällikkö Kari Suomela. 

Kiitän luottamuksesta, vaikka en itse oma ykkösehdokkaani puheenjohtajaksi ollutkaan. Toimeen on kuitenkin helppo ryhtyä, kun hallituksessa on monipuolista kokemusta, näkemystä ja osaamista.