Vuosikatsaus 2022

14 vuoden ajan kirjoitin blogiini puolivuosittain yhteenvedon edellisen kuuden kuukauden touhuista. Jostain syystä viime heinäkuussa tämä jäi tekemättä. Vedetään nyt nippuun tiivistetysti kerrtalla koko vuosi 2022.

Vuosi 2022 oli jälleen vaalivuosi, kun tammikuussa pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Tulin valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon 498 äänellä. Myöhemmin sain toiveeni mukaisesti paikan myös Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsenenä. Kokoomuksesta tuli hyvinvointialueen suurin valtuustoryhmä 18 jäsenellä.

Kirkonkylän osayleiskaavaa käsiteltäessä vuoden alussa perään kuulutin vuotta aiemmin tekemäni valtuustoaloitteen käsittelyä. Olin tehnyt aloitteen siitä, että selvitettäisiin pikaisesti minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Nyt tuo aloite on ollut lepotilassa hävyttömästi jo yli kaksi vuotta, eikä kukaan ole aloitteen tekijään ollut yhteydessä, eikä sen käsittelystä ole ollut minkäänlaisia merkkejä. Kun aloite ei ollut johtanut mihinkään toimenpitekisiin, niin Kirkonkylän osayleiskaavaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä tein ehdotuksen, että Kirkkotie merkitään kyseisen osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Perusteena se, että kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella. Näin tapahtuikin ja osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkotie on nyt liikenneväyläksi merkitty ja kunnan on mahdollista se tarvittaessa ottaa haltuun ja hoitoon.

Alkukeväällä -22 Nurmijärven kunnanhallitus antoi Jätelautakunta Kolmenkierrolle lausunnon uusista jätehuoltomääräyksistä. Tein ehdotuksen kunnan kannaksi, että määräyksistä poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa eli mentäisiin jäteasetuksen mukaan, jossa rajana on 10000 asukkaan taajamat. Kunnanhallitus hyväksyi esitykseni ja se merkittiin lausuntoon kunnan kantana. Valitettavasti Jätelautakunta Kolmenkierto ei myöhemmin noteeranut Nurmijärven kunnan kantaa ja tulevaisuudessa alueella pientaloasukkaita rasitetaan jätehuoltokustannuksilla enemmän kuin laki ja asetus edellyttävät.

Maaliskuussa kunnavaltuusto kokoontui pitkästä aikaa läsnäolokokoukseen kunnanviraston valtuustosalissa. Listalla oli mm. uuden teknisen johtajan valinta ja uuden kuntastrategian hyväksyminen. Suurimman huomion sai kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuutettu Matti Putkonen vaati vakavasti harkitsemaan kunnanjohtajan vaihtamista. Ihan puun takaa asia ei tullut, koska paikallislehden nettiversiossa oli uutisoitu jo ennen valtuuston kokousta otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Raju kannanotto päätyi myös valtakunnallisen iltapäivälehden sivuille. Yön yli nukuttuani otin yhteyttä muiden ryhmien puheenjohtajiin ja totesimme, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen – sen verran räävitön esitys oli. Ryhmien kannaotto oli seuraavanlainen ja sen allekirjoittivat myös valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Perussuomalaisten ryhmän pj ei ollut mukana laatimassa tuota kannanottoa. PS:ltä tuli sittemmin ihan oma julkilausuma asiasta.

Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Operaatiosta ei tullut muutaman päivän paraatimarssia Kiovaan, kuten itänaapurimme valtionpäämies oli ajatellut. Tuli mieleen Talvisodan tapahtumat, kun torvisoittokunta ja muutama neuvostodivisioona koki kohtalonsa Raatteen tiellä. Ukrainan tapahtumat saivat aika monen suomalaisenkin muuttamaan suhtautumisensa Suomen liittymisestä NATOon.

Totesin yhtenä esimerkkinä tästä muutoksesta viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kannat Natoon liittymisestä. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”. Olin vuoden 2019 alussa Nurmijärven 15:sta eduskuntavaaliehdokkaasta ainoa, joka vastasi väittämään myönteisesti. Kaikkien muiden 14 eduskuntavaaliehdokkaan mielestä NATO-jäsenyys ei olisi vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Silmät ovat varmasti auenneet vuoden aikana muiltakin – myös pääministeri Marinilta, joka vain muutamia viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä totesi, että on “hyvin epätodennäköistä, että Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana”. NATO ei ollut Marinin asialistalla, vaikka jo tuolloin Yhdysvaltojen presidentti toi julki arvionsa siitä, että Venäjä aikoo vallata Ukrainan. Olisi pitänyt olla. Sittemminhän ilahduttavan moni on kääntänyt takkinsa – myös Marin ja Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen yllättävänkin yksimielisenä. Oli ehkä siunaus, että maassa oli sosialistihallitus, kun NATO-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Epäilen, että kokoomusvetoisen oikeistohallituksen aikana vasemmiston saaminen runsaslukuisena NATO-hakemuksen taakse ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu, vaan keskustelu mm. sotapsykoosista olisi ollut huomattavasti äänekkäämpää.

Kesäkuussa suuntasin puoluekokoukseen Kalajoelle. Henkilövalintojen osalta puoluekokouksessa ei koettu yllätyksiä. Vuoden 2023 vaalivoittoa päätettiin lähteä hakemaan samalla porukalla kuin aiemmin. Tulin valituksi puoluevaltuuston varajäseneksi kahdeksi vuodeksi.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Uusi valtuustokausi alkoi elokuussa ja kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut jatkamaan ryhmän puheenjohtajana. Olin jo keväällä päättänyt, että en tule pyrkimään eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Minut nimitettiinkin kyseisten vaalien Uudenmaan Kokoomuksen ehdokasvalintoja valmistelemaan komiteaan. Tällä hetkellä komitean työ on loppusuoralla – vain kaksi ehdokasta on nimeämättä. Viimeisin julkaistu eduskuntavaaliehdokkaamme on toimittaja Susanne Päivärinta. Koossa on jo nyt todella edustava ehdokaskaarti ja komiteamme saikin tunnustusta hyvästä työstä eli se nimettiin Vuoden kokoomusteoksi Uudellamaalla.

Syyskuussa hyvinvointialueen valtuusto suoritti ensimmäisen hyvbinvointialuejohtajan vaalin. Pienenä yllätyksenä kahden äänen erolla Pirjo Laitinen-Parkkoseen valituksi tuli Mikko Komulainen. Hämmennystä aiheutti se, että tarkastuslautakunnan nurmijärveläinen puheenjohtaja Korkiakoski (KESK) ilmoitti, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Tästä erillistarkastuksesta ei ole sen koommin kyllä mitään kuulunut. Sittemmin Komulaisen valinnasta on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten tekijät ovat anestesiologi Harri Tohmo ja nurmijärveläinen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen Sirkka Rousu (SDP). Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole vielä saatu.

Marraskuussa käsiteltiin kunnanvaltuustossa vuoden 2023 talousarvio. Sen verran tiukalla kuntatalous on, että talousarvioesitys meni melkeinpä muutoksitta läpi. Olin kunnanhallituksessa saanut läpi startegian mittareihin ja tavoitteisiin mitättömältä tuntuvan tekstilisäyksen “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Harmittavasti tämä tekstilisäys poistettiin valtuustokäsittelyssä. Näin valtuustotasolla ei edelleenkään ole tehty miltään osin kirjausta kaavoituksen kehittämisen työryhmän esitysten hyväksymisestä. Marraskuussa kunnanhallitus kyllä päätti käynnistää Metsäkylän osayleiskaavan valmistelun ja tarkastella prosessissa kolmea vaihtoehtoista mallia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteiksi. Tämä vaihtoehtojen tarkasteleminen oli erinomaisen järkevä päätös. Olihan sellaisiakin mielipiteitä esiintynyt, että oltaisiin uudeksi Nurmijärvi-malliksi valittu suoraan vain yksi vaihtoehto – se, joka olisi suosinut isoja tiloja ja suurten kiinteistöjen omistajia pienempien kustannuksella. Nyt kuntalaiset ja päätöksentekijät pääsevät konkreettisesti vertailemaan useampaa vaihtoehtoa. Yhdestä vaihtoehdosta voi valita vain yhden – kolmesta voi valita parhaan. Kunnanhallitus linjasi kaavakehitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti myös, että osayleiskaavatarkastelussa luovutaan ns. emätilatarkastelusta.

Marraskuussa käytiin myös OP Uusimaan edustajiston vaalit. Totesin jo ennen vaaleja, että vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin esim. fuusiopäätöksissä pääsi edellisellä kaudella käyttämään tosiasiallisesti päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen. Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tuosta informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin. Olin siis ehdolla ja tulin valituksi toiselle kaudelle edustajistoon.

Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön. Tavoitteena saada työ valmiiksi keväällä 2023. Samalla nimettiin 7-henkinen ohjausryhmä ja minut sen puheenjohtajaksi.

Puoluekokoustunnelmia Kalajoelta

Vastavalittu puheenjohtajisto. Voittavaa joukkuetta ei vaihdettu.

Osallistuin viikonloppuna kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoella. Kerta oli viides, jos mukaan lasketaan vuoden 2011 presidentinvaaleihin liittynyt ylimääräinen puoluekokous Helsingissä vuonna 2011. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2010 Jyväskylässä ja nyt on takana kolmen kokouksen putki Turku-Pori-Kalajoki. Puoluekokouksiahan pidetään kahden vuoden välein ja se on myös kausi jolle valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.

Kovin suuri yllätys ei ollut, että puolueen koko puheenjohtajisto: pj. Orpo sekä varapj:t Häkkänen, Valtonen ja Ikonen valittiin jatkokaudelle, vaikka varapuheenjohtajiston osalta päästiin pitämään vaalit. Sote-osaaja Mia Laiho jäi kuitenkin äänestyksessä puheenjohtajiston ulkopuolelle. Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sai jatkokauden yksimielisesti. Sen verran upeata työtä Heikki on tehnyt puoluevaltuustossa, että haastajaa ei ilmaantunut. Nurmijärveltä puoluevaltuuston jäseneksi valittiin pitkään yhdistys- ja järjestötoiminnassa vaikuttanut Leena Zittling. Itse sain paikan puoluevaltuuston varajäsenenä ja puolueen sääntöjen mukaan tämä tulee olemaan osaltani viimeinen kausi, koska alla on jo yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja yksi varajäsenenä.

Vaikka aikaisemmissakaan ei ole ollut moitteen sijaa, niin mielestäni tämän vuotinen Kalajoen puoluekokous oli tunnelmaltaan ehdottamasti paras ja hyvähenkisin. Tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta yhteisestä asiasta oli helposti aistittavissa, eikä se johtunut pelkästä gallup-menestyksestä. Puitteetkin Kalajoen Hiekkasärkillä olivat mainiot.

Puoluekokoukseen toi terveisensä myös Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova. Tuki Ukrainalle tuli esille monessa puheenvuorossa. Puheissa nousi vahvasti esille myös kokoomuksen pitkäjänteinen työ Nato-jäsenyyden puolesta. Kokoomusnuoret ottivat kantaa jäsenyyden puolesta jo viime vuosituhannella ja jo vuonna 2006 virallinen puoluekokouskin otti Nato-jäsenyyteen selkeän myönteisen kannan. Vuoden 2020 Porin puoluekokouksessa, jossa olin itsekin mukana, linjattiin, että jäsenyyttä on haettava lähivuosina. On hienoa, että kokoomus ei ole enää yksin näkemyksensä kanssa ja jäsenhakemuksen jättämisestä tehtiin vast’ikään varsin yksimielinen päätös eduskunnassa. Ehkä oli siunaukseksi, että pääministeripuolueena oli jäsenhakemuspäätöksen hetkellä SDP. Epäilen vahvasti, että jos asiaa olisi esitetty ja käsitelty kokoomusjohtoisen hallituksen aikana, niin vasemmistosta olisi tullut laajasti ja huomattavasti runsaammin vastustusta. Ehkä jopa siinä määrin, että läpimeno eduskunnassa olisi ollut epävarmaa.

Varapuheenjohtajiston vaalin lopputulos oli varsin selkeä. Kolmen kärki erottui.
Nurmijärvisiä puoluekokousedustajia kera puheenjohtaja Orpon. Jussi Malkamäki, Arto Hägg, Virpi Räty, Merja Winha-Järvinen, Leena Zittling ja Tarleena Takalo-Eskola.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Tuiran kundit. Oikealla Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen – moninkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari, EM- ja olympiaedustaja.
Kokemus on valttia: 2-0. Jussilla on kaksi vuotta aikaa harjoitella revanssia varten.

Lautakuntia hyvinvointialueelle

Kirjoitin keskisen Uudenmaan paikallislehtiin seuraavanlaisen vaalikynä-kirjoituksen. Ainakin Aamuposti ja Nurmijärven Uutiset ovat kirjoitukseen painomustetta ja palstatilaa uhranneet.

Kansalaiset valmistautuvat Helsinkiä lukuun ottamatta ensimmäisiin aluevaaleihinsa. Se, että pitää uudistusta huonona ja byrokratiaa lisäävänä ylimääräisenä hallinnon tasona, ei ole peruste olla vaikuttamatta asiaan aluevaaleissa äänestämällä. 

Keski-Uusimaa on moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna hyvässä asemassa sikäli, että olemme ”harjoitelleet” sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista kuntayhtymässä jo muutaman vuoden. Toimintojen kehittämiseen ei siis tarvitse ryhtyä nolla-tilanteesta, vaan takana on jo tehtyä työtä, onnistumisia ja virheitäkin, joista on mahdollista ottaa oppia.

Kaikkea ei tule kuitenkaan kopioida nykyisestä Keusotesta eli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä sellaisenaan uuteen hyvinvointialueeseen. Erityisesti uuden aluehallinnon päätöksentekoon ja osallistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Edellisen valtuustokauden aikana sain kuulla usealta sote-päättäjältä kommentteja, että rivivaltuutettujen oli hankalaa saada päätöksentekoon liittyvää tietoa ja aineistoa käsiteltävistä asioista. Moni koki normaaliin päätöksentekoon liittyvien tietojen hankkimisen työlääksi.

Olen toiminut itse uutena Keusote-valtuutettuna syksystä 2021 ja toimikautemme kestää vuoden 2022 loppuun. Kokemukseni ovat pitkälti edellä kuvatunlaiset. Verrattuna kunnalliseen päätöksentekoon Keusotessa päätösten valmistelu on selvästi kauempana luottamushenkilöistä – ja samalla kansalaisista. Yhtymähallitus on jonkin verran paremmin informoitu asioiden valmistelusta, mutta rivivaltuutetut ovat  huomattavasti heikommassa asemassa. Jo Keusoten valtuutetuille järjestettävät ns. kyselytunnit ovat kuin byrokratian oppikirjasta. Kysymykset tulee lähettää kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen – ilman tietoa, että mitä esimerkiksi seuraavan valtuuston asialista sisältää.

Tulevan aluevaltuuston yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin hyvinvointialueen hallintosäännöstä päättäminen. Toisin kuin nykyisessä sote-kuntayhtymässä, uuden hyvinvointialueen päätöksentekojärjestelmään tulee perustaa riittävästi lautakuntia, joissa luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan asioiden valmisteluun hyvissä ajoin. Hallintosäännöllä tulee varmistaa, että luottamushenkilöillä – ja sitä kautta alueen asukkailla – on mahdollisuus saada tietoa ja mahdollisuus olla vaikuttamassa päätettäviin asioihin ajoissa.

Hyvinvointialueen palvelujen tulee olla lähellä kansalaisia – niin myös päätöksenteon. 

Arto Hägg

rakennusinsinööri, kunnanvaltuutettu

aluevaaliehdokas (KOK)

Nurmijärvi

Ryhmäpuhe 15.12.2021

Nurmijärven kunnanvaltuusto etäili 15.12. vuoden viimeisen kokouksensa.

Pidin kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen asiakohtaan §161, jossa käsiteltiin kuntastrategian visiota, toimintaperiaatteita ja strategiatyön tavoitteiden asettamista.

Tähän tapaan:

Arvoisa puheenjohtaja, muut kuulijat

Kun esillä ei ole kymmenet tai sadat miljoonat eurot, niin käsiteltävä asia voi tuntua pieneltä. Asia on kuitenkin erinomaisen tärkeä.

Hyvä, harkittu ja toteutuskelpoinen strategia ohjaa ja vaikuttaa suuresti kunnan tulevaisuuteen.

Strategiassa on tärkeää nimenomaan toimeenpano ja toteuttaminen. Erinomaisellakaan strategiatekstillä ei ole arvoa, jos sitä ei saada muunnettua toimenpiteiksi.

Nyt esitetty visio ja toimintaperiaatteet antavat hyvät mahdollisuudet strategiatyön jatkolle. Tiivis ja valittuihin painopisteisiin fokusoiva strategia kyetään muuttamaan päätöksiksi ja teoiksi. Strategia tulee eläväksi.

Pitkään Nurmijärven päätöksentekoa seuranneet ja mukana olleet tietävät, että kuntastrategiaa on työstetty ja kehitetty vuosikymmeniä. Takana on satojen, jollei peräti tuhansien kuntalaisten osallistaminen ja osallistuminen.

Vaikka kritiikkiäkin satunnaisesti kuullaan, niin tulokset ovat olleet hyvät ja olemme vakaasti ja pysyvästi kehityskurssilla. Nurmijärvi on monella mittarilla valtakunnan kärkikastia. Viimeisimpänä näyttönä tästä on juuri julkaistu Taloustutkimuksen imagotutkimuksen tulos. Nurmijärvi oli koko Suomessa sijalla neljä ja Uudellamaalla ykkössijalla. Nämä ilmiöt eivät ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen ja harkitun työn tulosta.

Nurmijärvi-ilmiö on kasvanut ulos alkuperäisestä määritelmästään monimerkitykselliseksi käsitteeksi. Ilmiötä ja ilmiömäisyyttä on syytä hyödyntää jatkossakin kunnan visioinnissa ja viestinnässä – kohtuudella ja harkiten. Aika monelle kunnalle ilmiömme kelpaisi ja kyselytunnillahan kuulimme, että ideasta on jo jonkinlainen ”piraattiversiokin” jo havaittu kuntakentällä.

Strategia on myös tärkeä tekijä, kun kilpailemme hyvistä ja erinomaisista työntekijöistä työmarkkinoilla. Eri alojen asiantuntijat tutkivat tarkkaan, minkälainen kunta Nurmijärvi on ja minkälaisena se itse näkee tulevaisuutensa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on täydellä sydämellä – sillä oikealla puolella olevalla  –  mukana kehittämässä Nurmijärven kuntastrategiaa entistäkin ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi yhteistyössä muiden ryhmien ja kunnan työntekijöiden kanssa.

Aluevaalistartti

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_ac41f949-740c-40a3-a58d-dd0c037fb463.jpg
Willanaukio Hyvinkää

Lauantai 11.12. oli kokoomuksen toimintalauantai. Eri puolilla Keski-Uuttamaatakin oli pystysssä sinivalkoisia telttoja.

Aloitin päivän kierroksen Rajamäeltä, jossa oli tarjolla kuumaa glögiä. Paikalla oli myös mäntsäläläinen kansanedustajamme Pihla Keto-Huovinen, jonka kanssa teimme eduskuntavaalityötä keväällä 2019. Nyt alkoi olla jo hieman vaalitunnelmaakin, vaikka lauantai-aamuna ei väkeä kovin runsaasti liikkeellä ollutkaan. Sain kuulla, että nurmijärveltäkin oli jälleen ainakin yksi kuntapoliitikko aluevaalikandidaatiksi ilmoittautunut. Viralliset tahot ilmoittanevat asiasta virallisesti.

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_db0cd381-08e3-48bb-8cf9-6fde1779d7ea.jpg
Malkamäen Jussin kanssa Lähteessä.

Rajamäeltä piipahdin Hyvinkäälle, jossa Willanaukiolla, jossa olikin huomattavasti enemmän vilskettä. Sopu-teltta pyritään pystyttämään rauhalliseen mestaan – vaaliteltta sinne, missä väki liikkuu luonnostaan. Pelkällä glögillä ja ilosanoman jakamisella väki ei nykyään liikahda minnekään. Hyvinkäällä paikalla oli myös muita Keusote-valtuutettuja.

Hyvinkäältä koukkaus takaisin etelän suuntaan. Klaukkalassa oli vaalivalokuvaus. Saapa nähdä minkälainen otos tuli, kun oli aamun reippaillut tihkusateessa. Sitä vaille, etteivät meikit valuneet.

Valokuvauksesta vielä Klaukkalan vaaliteltalle, jonne kerääntyikin mukavasti ehdokkaitamme ja hieman kuntalaisiakin. Pitkästä aikaa pääsi nokikkain porukoiden kanssa. Joitain en tainnut ainakaan vuoteen ollut tavannut.

Tästä se taas lähtee. Huomenna pitää kaivaa vanhat vaalimainokset varaston perältä ja katsoa menisikö niillä ekologiosesti vielä kolmannetkin vaalit putkeen. Alunperin ne on tehty vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja kierrätin niitä kertaalleen tämän vuoden kuntavaaleissa. Ehdokasnumerot arvotaan aatonaattona 23.12.2021. Ottaisin mielelläni kuntavaalinumeroni 95 – ei tarvitsisi numeroita rustailla uusiksi. Niin hyvä munkki tuskin käy.

Vaaleihin on aikaa rapiat kuukausi ja kun siihen väliin mahtuu Joulun pyhät, niin kampanjoinnista tulee varsin tiivis. Varsinaista kampanjabudjettia en ole juurikaan miettinyt, mutta tällä kertaa menen ilmeisesti varsin vaatimattomalla panostuksella. Vaalipiiri on sen verran laaja, eikä aluetta kata yksinään mikään paikallislehti. Jo kattava lehtimainonta edellyttäisi käytännössä eduskuntavaalien kaltaista satsausta. Mikäli löytyy haluja lahjoittaa joitain euroja vaalikassaan, niin tuki otetaan toki vastaan. Voi laitta asiassa viestiä joko web-sivujeni kautta tai suoraan sähköpostilla: arto.hagg@kolumbus.fi

Klaukkalassa tutustuin Jammuun.

Koko kunnan puolue eli ehdolle 2021

Kun lappilainen Heikki Autto palasi viime eduskuntavaalien jälkeen eduskuntaan, todettiin, että kokoomus on jälleen koko Suomen puolue. Jokaisessa vaalipiiristä on jälleen kokoomuslainen kansanedustaja.

Vaikka toisinaan kuulee sanottavan, että pohjois-Nurmijärveltä on vallan yliedustusta kunnanvaltuustossa, niin havahduin toteamaan, että olen jo vuosia ollut kokoomuksen ainoa kunnanvaltuutettu pohjoiselta Nurmijärveltä. Rajamäeltä tai Röykästä ei tällä hetkellä ole muita kokoomuslaisia valtuutettuja.

Jotta kokoomus pysyisi jatkossakin koko kunnan puolueena, ilmoitin viime viikolla halukkuudestani asettua ehdolle neljättä kertaa Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Ensimmäisen kerranhan olin ehdolla vuonna 2008 ja tulin jo tuolloin valituksi 123 äänellä.

Kokoomuksen Nurmijärven kunnallisjärjestö vastasi huutoon ja hyväksyi minut 10.12.2020 syyskokouksessaan kunnallisvaaliehdokkaaksi vuoden 2021 vaaleihin. Eli mukana ollaan jälleen.

Kaikki tällä hetkellä nimetyt ehdokkaamme löytyvät täältä:

http://www.kokoomusnurmijarvi.fi/tiedotteet/kokoomuksen-kuntavaaliehdokkaat-jul/

Kokoomus Nurmijärven syyskokous

IMG_0049

Kokoomus Nurmijärvi ry piti 6.11.2018 sääntömääräisen syyskokouksensa.

Tilaisuuden alussa kokoomuksen puoluesihteeri piti asiantuntevan ja ajankohtaisen poliittisen tilannekatsauksen. Perinteiseen tapaan yhdistys huomioi ansioituneita jäseniään ja tällä kertaa “seremoniaa” pääsi avustamaan myös puoluesihteeri.

Syyskokous totesi, että tunnustuksena ansioista järjestötoiminnassa on seuraaville yhdistyksen jäsenille myönnetty  Vihreä Leijona: Pirjo Kivistö, Matti Valkonen ja Roosa Virtanen. Sinisen Leijonan vastaanottivat Riitta Karasjoki, Jyrki Laamanen ja Petri Pietiläinen. Minulla oli kunnia vastaanottaa puoluehallituksen myöntämä Valkoinen Leijona.

Kokous valitsi yhdistykselle uuden puheenjohtajan ensi vuodelle – Kristiina Hakalan. Kristiina on yhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen jäsen. Hänellä on takana myös useita kausia yhdistyksen hallituksessa. Vuoden vaihteessa päättyy siis oma jaksoni paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Jotta yhdistystoiminta pysyy vireänä ja uudistuu, on hyväksi välillä vaihtaa vetäjää. Teimme nyt hyvän päätöksen.

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin: Marjukka Bruun-Vartia, Kari Jaakkola, Markku Jalava, Jyrki Laamanen, Jussi Malkamäki, Seija Martelius, Hilkka Ruusuvirta, Tero Salomaa, Mika Saloranta ja kutsuttuna vaalipäällikkönä Kari Suomela. Onnittelut uudelle puheenjohtajalle ja muille valituille!

IMG_3684

Leijona-henkilöitä

IMG_3671 – Kopio.JPG

Nykyinen ja tuleva pj.

Eduskuntavaalit kutsuvat

Resized_20181027_135022_6025

Valittuja ehdokkaita ruusutettavana. Kuva: Markku Jalava.

Uudenmaan kokoomus nimesi 27.10. ylimääräisessä piirikokouksessaan 29 ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Seitsemän ehdokasta tullaan nimeämään myöhemmin – viimeistään 14.3.2019.

Valinta ei tullut pyytämättä ja yllättäen, vaikka se oli kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Päätös hakea ehdokkuutta oli tarkkaan harkittu ja pitkän fundeerauksen tulos. Se oli jatkumoa kymmenen kestäneelle aktiiviselle kunnallispoliittiselle toiminnalle ja kolmen kuntavaalien tuomille kunnallisille luottamustoimille – sadoille kokouksille, palavereille, puheille ja kirjoituksille. On aika kokeilla seuraavan tason poliittisia tehtäviä.

Päätöksen tekemisessä auttoi lukuisien henkilöiden kannustus ja tuki. Kokeneen ja pätevän vaalipäällikön saaminen oli yksi ratkaisevista tekijöistä. Marteliuksen Seijan lupautuminen tehtävään oli erinomainen asia.

Tässäkin ehdokasasettelussa moni halukas jäi ja tulee jäämään ilman ehdokkuutta. Jo ehdokkaaksi nimeäminen on Uudellamaalla saavutus ja se velvoittaa täysipainoiseen vaalityöhön. Itselläni on tähän erinomaiset lähtökohdat. Jättäydyn sivuun päivätyöstäni Artonpäivänä 31.10. jolloin päätän työskentelyni nykyisessä työpaikassani.

Tukiryhmääni voi liittyä ilmoittamalla halukkuutensa web-sivujeni yhteyslomakkeen kautta tai suoraan minulle: arto.hagg@kolumbus.fi

Nyt nimetty Uudenmaan kokoomuksen ehdokaskaarti on kokonaisuudessaan seuraava:

Siri Ahokas, Vantaa

Petri Graeffe, Järvenpää

Arto Hägg, Nurmijärvi

Tapio Karjalainen, Vihti

Mika Kasonen, Vantaa

Mervi Katainen, Bryssel

Pia Kauma, Espoo

Pihla Keto-Huovinen, Mäntsälä

Rita Kostama, Järvenpää

Mia Laiho, Espoo

Elina Lepomäki, Espoo

Sari Multala, Vantaa

Kai Mykkänen, Espoo

Kimmo Oila, Espoo

Carita Orlando, Vantaa

Jussi Patinen, Lohja

Diana Ponkkala, Espoo

Jaakko Rainio, Hyvinkää

Iida-Eveliina Rantalainen, Hyvinkää

Sakari Rokkanen, Vantaa

Veera Ruoho, Espoo

Jukka T. Salminen, Espoo

Tere Sammallahti, Espoo

Ruut Sjöblom, Tuusula

Kari Tolvanen, Espoo

Binga Tupamäki, Kauniainen

Raija Vahasalo, Kirkkonummi

Heikki Vestman, Sipoo

Henrik Vuornos, Espoo

 

Kunnanvaltuusto ja talousseminaari 29.8.2018

IMG_0598

Nurmijärven kunnanvaltuuston listalla 29.8.2018 oli poikkeuksellisesti vain yksi asiakohta ja sekin oli tarkennus aiemmin tehtyyn päätökseen 65 vuotta täyttäneiden senioriuintikortista ja siihen liittyvästä HyväOlo-seniorikortista. Lisäksi valtuusto hyväksyi Kalle Mustosen ponsiesityksen, että valtuustoaloite edun laajentamisesta koskemaan kaikkia eläkeläisiä käsitellään pikaisesti, jotta päätös voidaan tehdä vuoden lopun budjettivaltuustossa.

Kokouksessa kävivät myös esittäytymässä neljä uutta viranhaltijaa: katupäällikkö Markku Koskinen, tilakeskuksen päällikkö Kristiina Koskiaho, talousjohtaja Ville Rajahalme ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen.

Lyhyen lännän kokouksen päälle pidettiin valtuuston talousseminaari. Ensin Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen valisti valtuutettuja verotuloista ja valtionosuuksista ja niiden ennakoinnista. Oli tiivis ja hyvä tietopaketti.

Jälkimmäisessä osiossa tuore talousjohtaja Ville Rajahalme kertoi talouden näkymistä ja väänsi rautalangasta, mitä tarkoittaa kunnan talouden tasapaino. Hyvä ja selkeä esitys ja täytyy todeta, että tuli takauma kesäkuun valtuustossa pitämääni ryhmäpuheeseen, jossa totesin mm:

“Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista. “

Juuri tätä harhaista tuloslaskelman tulkintaa uusi talousjohtajakin kehotit välttämään. Toivottavasti silmät aukenivat viimeistään nyt kaikilta valtuutetuilta – myös siellä toisella reunustalla.

 

 

 

 

 

 

Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

                                 Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018­ – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.