Valtuustovuoden viimeinen kokous pidettiin 31.5.2023. Nykyisinhän valtuustovuosi vaihtuu kesken kalenterivuoden – kesän kynnyksellä.
Valtuuston listalla oli siten kaksivuotisten luottamushenkilöpaikkojen täyttäminen eli kunnanvaltuuston puheenjohtajiston ja kunnanhallituksen valinnat. Äänestyksiä ei valtuustosalissa tarvittu tälläkään kertaa. Asioita oli käsitelty puolueiden kunnallisjärjestöissä ja viime kädessä valtuustoryhmissä. Jonkinlaista kierrätystä tapahtui eli Riina Mattila valittiin valtuuston 1. varapj:ksi. Kunnanhallitukseen ja sen pj:ksi valittiin Virpi Räty, joka kerran aiemminkin on noussut tehtävään kesken valtuustokauden. Tällä kertaa syynä oli Petri Vaulamon hieman yllättäväkin luopuminen puheenjohtajuudesta jo kahden vuoden jälkeen. Perussuomalaiset ja SDP vaihtoivat hallituksen mies- ja naispaikkoja viime vaalien jälkeen sovitulla tavalla, joten PS:stä nousi hallitukseen Markku Vierelä ja SDP:stä Jenni Sandberg. Muilta osin valtuuston puheenjohtajisto ja kunnanhallitus jatkoivat aiemmalla kokoonpanolla.
Omalta osaltani kyseessä oli viimeinen valtuuston kokous kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Minut valittiin ns. ryhmyriksi keväällä 2018, joten toimin tehtävässä hieman yli viisi vuotta. Totesin, että en ole enää käytettävissä kyseiseen pestiin, vaikka se on mitä mielenkiintoisin tehtävä. Ei vähiten sen vuoksi, että siinä pääsee kontaktoimaan säännöllisesti muiden valtuustoryhmien vetäjien kanssa. Kokoomuksen valtuustoryhmässä ei minun aikana ole kolmea vuotta pidempiä jaksoja ryhmänvetäjillä ollut, joten ajattelin, että nyt oli korkea aika vaihtaa henkilöä.
Ryhmän puheenjohtajan yhtenä vakiotehtävänä on pitää ryhmäpuhe tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä, joten seuraava puhe jäi minun osalta viimeiseksi sellaiseksi. Hieman oli haikeutta ilmassa ja tunnustan , että valtuustokamraattien spontaanit aplodit puheen lopuksi lämmittivät mieltä.
Arvoisa pj, kj, muut kuulijat
Kahtena vuotena peräkkäin olen joutunut toteamaan KOK-ryhmän tilinpäätökseen liittyvässä ryhmäpuheessa, että poikkeuksellisesta vuodesta syntyy poikkeuksellinen tilinpäätös. Tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Kunnanjohtajan sanoin – vuosi 2022 oli vitsauksien vuosi. On erinomaista, että vitsauksien keskelläkin kunta pystyi tekemään positiivisen ja tavoitetta paremman tuloksen.
Yhtenä positiivisen tuloksen mahdollistajana oli verotulojen kasvu kaikilla osa-alueilla – niin kunnallis-, yhteisö- kuin kiinteistöverojen osalta. Ansiotulokertymä on kehittyi myönteisesti ja työttömyys väheni viime vuonna.
Kunnan väkiluvun kasvu jäi selkeästi alle valtuuston strategiaan kirjaamasta 1,5 % kasvutavoitteesta. Kestävän kasvun NUUKA-ohjelman päivitystyössä tarkasteltiinkin tuota kasvutavoitetta ja esitettiin kysymys, mikä on kasvun hinta Nurmijärvelle. Ehkä viime vuonna toteutunut alle 1 %:n kasvu oli talouden kannalta jopa positiivinen asia. Tämä on relevantti kysymys jatkossakin. Kannattanee aika ajoin tarkastella kuinka paljon, miten ja missä kunnan on järkevää kasvaa.
Tämänkin tilinpäätöksen yhteydessä on syytä katsoa enemmän eteen- kuin taaksepäin. Viime vuodelta siirtyi merkittäviä investointeja tuleville vuosille ja näiden lisäksi ilmeni uusia suuria ja todella kiireellisiä investointitarpeita erityisesti koulujen osalta. Kyse on kunnan kannalta todella merkittävästä investointimäärästä ja tässä tilanteessa on tärkeää tarkastella investointeja myös kokonaisuutena yksittäisten rakennusten ja osaoptimoinnin sijaan.
Kuntamme talouden vaikeimmat vuodet ovat valitettavasti vasta edessäpäin – ei vähiten edellä mainittujen jätti-investointien vuoksi. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää tehdä NUUKA-ohjelman päivitykseen liittyvät päätökset vähintään ohjausryhmän ehdottamalla tasolla. Pari vuotta sitten talouden tervehdyttämistoimenpiteet valitettavasti vesittyivät merkittävästi tässä samaisessa salissa. Tällä kertaa siihen ei ole varaa. Tilinpäätösaineistosta on nähtävissä, että viime vuodelle sovituista NUUKA-säästöistä jäi toteutumatta liki 30%. Se osoittaa, että tehdyistä toimenpiteistä ja henkilöstön sitoutumisesta huolimatta tehtävä on vaikea ja säästöt realisoituvat usein viiveellä. Jatkossa tehtävä vaikeutuu entisestään.
Todettakoon tässä yhteydessä, että veronkorotukset ovat Kokoomus-ryhmälle se viimeinen keino talouden tasapainottamiseksi.
Tilinpäätöksen yhteydessä ei voi olla huomioimatta kunnan henkilöstöä. Mennyt vuosi oli työmarkkinoilla vilkasta ja kilpailu osaavasta henkilöstöstä ehkä poikkeuksellisenkin kiihkeää monella alalla – näin myös kunnissa. Nurmijärvelläkin henkilöstön vaihtuvuus kasvoi viime vuonna. Kuntamme oli kuitenkin edelleen haluttu ja kiinnostava työnantaja ja työpaikka. Tyytyväisyydellä voi todeta myös sen, että viime vuosina kunta on pystynyt tarjoamaan mahdollisuuksia urakehitykseen ja tehtävämuutoksiin omalle henkilöstölle. Työntekijöiden jaksamiseen ja pysyvyyteen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Toimitaan siten, että viime vuoden sairauspoissaolojen kasvu oli väliaikainen ilmiö ja saamme asian paremmalle tasolle.
Onnistunut ja valtakunnallisesti palkittu rekrytointikampanjamme #ilmiöntekijät toi kuntaa positiivisesti ja laajasti esille. Myös me luottamushenkilöt voimme ottaa mallia kunnan työntekijöiden positiivisesta toiminnasta ja viestinnästä. Vähäiselläkin yrittämisellä kykenemme viestimään Nurmijärvestä positiivisesti – epäkohtien ja ongelmien luettelemisen sijaan. Me luottamushenkilöt olemme monella tapaa kuntaviestinnän eturivissä ja voimme tuoda perustellusti ja ylpeydellä esille upeaa kotikuntaamme.
Kokoomus-ryhmän puolesta kiitän kunnan työntekijöitä jaksamisesta ja erinomaisesta työssä viime vuonna.
Kiitokset myös muille valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä. Kehitetään kuntaa jatkossakin kokonaisuutena ja tasapuolisesti. Muistetaan, että himottuja ja haluttuja asuinpaikkoja ei ole kunnan sisällä yhtä tai kahta, vaan sellaisia on meillä jokaisella omamme – niin taajamissa kuin kylissäkin.
Tämä oli omalta osaltani viimeinen ryhmäpuheeni kokoomus-ryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut ryhmyrinä nyt kuudetta vuotta ja tänään on viimeinen päivä siinä toimessa. Katsoin, että se on riittävä jakso omalta osaltani, enkä ollut käytettävissä seuraavalle valtuustokaudelle. Kiitän kokoomus-ryhmää minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta menneinä vuosina. Erityisen lämpimät kiitokseni muiden valtuustoryhmien puheenjohtajille vuosien varrelta lukuisista hyvässä hengessä käydyistä keskusteluista ja kokouksista. Riikka, Harri, Sami, Hannu, Maiju, Ina ja kaikki muut – kiitos.
Kokouksen alussa luovutettiin tasavallan presidentin Itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit kuudelle ansioituneelle kunnan työntekijälle ja luottamushenkilölle.
Asialista ei suuremmin nostattanut keskustelua. SDP:n Lepolahti piti totuttuun tapaan puheenvuoron valtuusto- ja kuntalaisaloitteista. Lepolahti nosti esiin muutaman kehitysehdotuksen aloitteisiin liittyen: Aloitteet vastauksineen voisi avoimemmin tuoda esille esim. kunnan web-sivuilla ja aloitteiden käsittelylle voitaisiin antaa määrä- tai tavoiteaika esimerkiksi kunnanhallituksen toimesta.
Kuntakriitikkonakin tunnettu Marko Salo oli pyytänyt henkilökohtaisten syiden perusteella eroa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsenyydestä. Valtuusto myönsi eron. Uudeksi jäseneksi lautakuntaan nimettiin Jenni Viitanen (SDP).
Aloitteita jätettiin tasan yksi kappale eli allekirjoittaneen aloite kunnan metsien FSC-sertifioinnista. Olen keskustellut usein metsäasioista nurmijärveläisen metsäasiantuntija Heikki Kiurun kanssa ja ajatus aloitteen tekemiseen nousi näistä keskusteluista. Aloitteen allekirjoitti ymmärtääkseni noin 40 valtuutettua ja sen teksti kokonaisuudessaan on seuraava:
FSC-SERTIFIOINTI NURMIJÄRVEN KUNNAN METSIIN
Metsien sertifioinnilla varmistetaan niiden kestävä vastuullinen hoito ja käsittely. Käytössä on kaksi metsäsertifiointijärjestelmää, joista FSC-sertifioinnin hyötyjen on arvioitu olevan metsien monimuotoisuudelle suuremmat.
FSC-sertifioidussa metsässä kiinnitetään huomiota mm. metsän monimuotoisuuden turvaamiseen lehtipuiden avulla, lahopuiden säästämiseen hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä, vesistöjen suojavyöhykkeisiin, ns. säästöpuiden huomioimiseen ja arvokkaiden elinympäristöjen jättäminen metsien käytön ulkopuolelle. FSC-sertifioidfussa metsässä huomioidaan myös riistanhoidolliset näkökohdat sekä olemassa olevat polut ja ulkoilureitit.
FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on siis metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot.
Nurmijärven kunnan metsäsuunnitelmassa (2017-2026) ei ole käsitelty metsäsertifiointia.
Ehdotan, että Nurmijärven kunta selvittää asiaa ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia.
Myös Nurmijärven Uutiset noteerasi aloitteen ja uutisoi rehvakkaasti, että Hägg vaatii kunnan metsiin FSC-sertifiointia. Toki aloitteessa tätä ehdotetaan, mutta systeemiin kyllä kuuluu, että valmistelussa selvitetään tarkemmin, onko tämä mahdollista, järkevää ja missä laajuudessa.
Metsäasioista on viime vuosina jätetty pari muutakin aloitetta. Vuonna 2021 Esa Laitinen (PS) jätti valtuustoaloitteen liikunnan ja metsänhoidon yhdistämisestä. Vuonna 2020 Leni Pispala (nyk. Niinimäki) jätti aloitteeen siitä, että kunta luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin.
Nurmijärven pääkirjaston piippuhyllyosastolta löytyy vanhojen paikallislehtien vuosikertoja paksuiksi kovakantisiksi kirjoiksi sidottuna.
Pysähdyin hetkesi selailemaan taannoisen Vartti-lehden numeroita vuoden 2008 lopulta ja 2009 alusta. Ensimmäiset kuntavaalini kun käytiin lokakuussa 2008 ja vuoden alussa osallistuin ensimmäistä kertaa kunnanvaltuuston kokoukseen.
Noissa vuoden 2008 vaaleissa kokoomuksesta tuli Nurmijärven suurin puolue. Valtuutettuja se sai 16 eli yhtä paljon kuin Keskusta, mutta ääniä oli kokoomuksella 85 enemmän. Kahden suurimman puolueen järjestys Nurmijärvellä on pysynyt samana kaikissa myöhemmissäkin kuntavaaleissa. Vuoden 2008 vaalit olivat sikäli merkitttävät, että Perussuomalaiset tekivät tuolloin läpimurron saamalla kolme valtuustopaikkaa. Muuttuvasta maailmasta kertoo se, että persujen toisesta vuoden 2008 ääniharavasta tuli sittemmin sininen ja toisesta SMP:läinen.
Vuonna 2008 valituista 51:stä valtuutetusta ovat tänä päivänä edelleen kunnanvaltuuston jäseniä 12 henkilöä. Kokoomuksesta Vaulamo, Räty ja Hägg. Vuonna 2008 valituista keskustalaisista valtuustosalin jakkaroita kuluttaa edelleen peräti viisi valtuutettua: Vanhanen, Toivonen, Sivula, välivuosia pitänyt Korhonen ja nykyisin perussuomalaisissa vaikuttava Tapiolinna. SDP:ltä Markkanen ja Lepolahti. Vihreiltä Kopsala ja Vasemmistoliitosta Toikkanen.
15 vuotta vanhaa paikallislehteä selatessa törmäsin myös noiden 2008 vaalien erikoiseen jälkinäytökseen. SDP:n ääniharava oli 518 äänen Päivi Meros. Vaalien jälkeen kuitenkin todettiin, että sekä hän että valtuustoon valittu isänsä olivat siirtyneet Vihreiden valtuustoryhmään kasvattaen siten kolmen hengen Vihreiden valtuustoryhmän viisihenkiseksi. 10-henkinen demariryhmä puolestaan kutistui oktetiksi. Poikkeuksellinen loikkaus aiheutti spekulointia siitä, miten voimistunut vihreä liike tulee käyttäytymään valtuustossa, kun luottamushenkilöpaikkoja ryhdytään jakamaan. Tyytyvätkö he alkuperäisen vaalituloksensa oikeuttamaan paikkamäärään lautakunnissa vai hakevatko SDP-reservistä nostetuilla vahvistuksilla äänestysten kautta jotain mutta lopputulosta.
Paikallislehti Vartti uutisoi asiasta otsikolla “Merosten puoluevaellus päättyi Vihreisiin”. Artikkelin mukaan kaksikko oli käynyt koputtelemassa jo ennen Vihreitä kolmen muun valtuustoryhmän ovea. Keskustan Petri Kalmi totesi, että jonkinlaista joukkouhoa Vihreissä on havaittu.
Ja niinhän siinä kävi, että Vihreät äänestyttivät kunnanhallituksen ja jokaisen lautakunnan kokoonpanosta valtuuston ensimmäisessä kokouksessa. Näin he saivat yhden kunnanhallituspaikan ja paikan isompiin lautakuntiin, mutta menettivät useita pienempien lautakuntien jäsenyyksiä ja muita luottamushenkilöpaikkoja. Kommentoin tuolloin tuoreeltaan blogissani liki 7-tuntiseksi venyneitä kunnanvaltuuston äänestyssulkeisia, että menetetyt paikat olisivat menneet ilmeisesti etupäässä Vihreiden pitkäaikaisille rivijäsenille, kun taas manööverillä saavutetun kunnanhallituspaikan pokkasi tuore demariloikkari.
Puoluevaihdoksia on Nurmijärvellä toki tapahtunut vuoden 2009 jälkeenkin ainakin Keskustasta Vihreisiin, Keskustasta Perussuomalaisiin, Vihreistä Keskustaan, SDP:stä Kokoomukseen ja Perussuomalaista SMP-ryhmään, mutta nämä siirtymät ovat tapahtuneet joko valtuustokauden sisällä tai vaaleissa, eikä vuoden 2009 tammikuun kaltaista vaalituloksen uudelleenjärjestelyä ole sen koommin tapahtunut. Luottamuspaikkaneuvottelut on hoidettu varsin sivistyneesti viimeaikaisissa vaaleissa.
Täytynee käydä selailemassa toistekin noita menneitä vuosikertoja, josko tällaisia erikoisuuksia muistuisi mieleen enemmänkin.
14 vuoden ajan kirjoitin blogiini puolivuosittain yhteenvedon edellisen kuuden kuukauden touhuista. Jostain syystä viime heinäkuussa tämä jäi tekemättä. Vedetään nyt nippuun tiivistetysti kerrtalla koko vuosi 2022.
Vuosi 2022 oli jälleen vaalivuosi, kun tammikuussa pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Tulin valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon 498 äänellä. Myöhemmin sain toiveeni mukaisesti paikan myös Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsenenä. Kokoomuksesta tuli hyvinvointialueen suurin valtuustoryhmä 18 jäsenellä.
Kirkonkylän osayleiskaavaa käsiteltäessä vuoden alussa perään kuulutin vuotta aiemmin tekemäni valtuustoaloitteen käsittelyä. Olin tehnyt aloitteen siitä, että selvitettäisiin pikaisesti minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Nyt tuo aloite on ollut lepotilassa hävyttömästi jo yli kaksi vuotta, eikä kukaan ole aloitteen tekijään ollut yhteydessä, eikä sen käsittelystä ole ollut minkäänlaisia merkkejä. Kun aloite ei ollut johtanut mihinkään toimenpitekisiin, niin Kirkonkylän osayleiskaavaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä tein ehdotuksen, että Kirkkotie merkitään kyseisen osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Perusteena se, että kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella. Näin tapahtuikin ja osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkotie on nyt liikenneväyläksi merkitty ja kunnan on mahdollista se tarvittaessa ottaa haltuun ja hoitoon.
Alkukeväällä -22 Nurmijärven kunnanhallitus antoi Jätelautakunta Kolmenkierrolle lausunnon uusista jätehuoltomääräyksistä. Tein ehdotuksen kunnan kannaksi, että määräyksistä poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa eli mentäisiin jäteasetuksen mukaan, jossa rajana on 10000 asukkaan taajamat. Kunnanhallitus hyväksyi esitykseni ja se merkittiin lausuntoon kunnan kantana. Valitettavasti Jätelautakunta Kolmenkierto ei myöhemmin noteeranut Nurmijärven kunnan kantaa ja tulevaisuudessa alueella pientaloasukkaita rasitetaan jätehuoltokustannuksilla enemmän kuin laki ja asetus edellyttävät.
Maaliskuussa kunnavaltuusto kokoontui pitkästä aikaa läsnäolokokoukseen kunnanviraston valtuustosalissa. Listalla oli mm. uuden teknisen johtajan valinta ja uuden kuntastrategian hyväksyminen. Suurimman huomion sai kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuutettu Matti Putkonen vaati vakavasti harkitsemaan kunnanjohtajan vaihtamista. Ihan puun takaa asia ei tullut, koska paikallislehden nettiversiossa oli uutisoitu jo ennen valtuuston kokousta otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Raju kannanotto päätyi myös valtakunnallisen iltapäivälehden sivuille. Yön yli nukuttuani otin yhteyttä muiden ryhmien puheenjohtajiin ja totesimme, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen – sen verran räävitön esitys oli. Ryhmien kannaotto oli seuraavanlainen ja sen allekirjoittivat myös valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat:
Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.
Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.
Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.
Perussuomalaisten ryhmän pj ei ollut mukana laatimassa tuota kannanottoa. PS:ltä tuli sittemmin ihan oma julkilausuma asiasta.
Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Operaatiosta ei tullut muutaman päivän paraatimarssia Kiovaan, kuten itänaapurimme valtionpäämies oli ajatellut. Tuli mieleen Talvisodan tapahtumat, kun torvisoittokunta ja muutama neuvostodivisioona koki kohtalonsa Raatteen tiellä. Ukrainan tapahtumat saivat aika monen suomalaisenkin muuttamaan suhtautumisensa Suomen liittymisestä NATOon.
Totesin yhtenä esimerkkinä tästä muutoksesta viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kannat Natoon liittymisestä. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”. Olin vuoden 2019 alussa Nurmijärven 15:sta eduskuntavaaliehdokkaasta ainoa, joka vastasi väittämään myönteisesti. Kaikkien muiden 14 eduskuntavaaliehdokkaan mielestä NATO-jäsenyys ei olisi vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
Silmät ovat varmasti auenneet vuoden aikana muiltakin – myös pääministeri Marinilta, joka vain muutamia viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä totesi, että on “hyvin epätodennäköistä, että Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana”. NATO ei ollut Marinin asialistalla, vaikka jo tuolloin Yhdysvaltojen presidentti toi julki arvionsa siitä, että Venäjä aikoo vallata Ukrainan. Olisi pitänyt olla. Sittemminhän ilahduttavan moni on kääntänyt takkinsa – myös Marin ja Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen yllättävänkin yksimielisenä. Oli ehkä siunaus, että maassa oli sosialistihallitus, kun NATO-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Epäilen, että kokoomusvetoisen oikeistohallituksen aikana vasemmiston saaminen runsaslukuisena NATO-hakemuksen taakse ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu, vaan keskustelu mm. sotapsykoosista olisi ollut huomattavasti äänekkäämpää.
Kesäkuussa suuntasin puoluekokoukseen Kalajoelle. Henkilövalintojen osalta puoluekokouksessa ei koettu yllätyksiä. Vuoden 2023 vaalivoittoa päätettiin lähteä hakemaan samalla porukalla kuin aiemmin. Tulin valituksi puoluevaltuuston varajäseneksi kahdeksi vuodeksi.
Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.
Uusi valtuustokausi alkoi elokuussa ja kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut jatkamaan ryhmän puheenjohtajana. Olin jo keväällä päättänyt, että en tule pyrkimään eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Minut nimitettiinkin kyseisten vaalien Uudenmaan Kokoomuksen ehdokasvalintoja valmistelemaan komiteaan. Tällä hetkellä komitean työ on loppusuoralla – vain kaksi ehdokasta on nimeämättä. Viimeisin julkaistu eduskuntavaaliehdokkaamme on toimittaja Susanne Päivärinta. Koossa on jo nyt todella edustava ehdokaskaarti ja komiteamme saikin tunnustusta hyvästä työstä eli se nimettiin Vuoden kokoomusteoksi Uudellamaalla.
Syyskuussa hyvinvointialueen valtuusto suoritti ensimmäisen hyvbinvointialuejohtajan vaalin. Pienenä yllätyksenä kahden äänen erolla Pirjo Laitinen-Parkkoseen valituksi tuli Mikko Komulainen. Hämmennystä aiheutti se, että tarkastuslautakunnan nurmijärveläinen puheenjohtaja Korkiakoski (KESK) ilmoitti, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Tästä erillistarkastuksesta ei ole sen koommin kyllä mitään kuulunut. Sittemmin Komulaisen valinnasta on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten tekijät ovat anestesiologi Harri Tohmo ja nurmijärveläinen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen Sirkka Rousu (SDP). Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole vielä saatu.
Marraskuussa käsiteltiin kunnanvaltuustossa vuoden 2023 talousarvio. Sen verran tiukalla kuntatalous on, että talousarvioesitys meni melkeinpä muutoksitta läpi. Olin kunnanhallituksessa saanut läpi startegian mittareihin ja tavoitteisiin mitättömältä tuntuvan tekstilisäyksen “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Harmittavasti tämä tekstilisäys poistettiin valtuustokäsittelyssä. Näin valtuustotasolla ei edelleenkään ole tehty miltään osin kirjausta kaavoituksen kehittämisen työryhmän esitysten hyväksymisestä. Marraskuussa kunnanhallitus kyllä päätti käynnistää Metsäkylän osayleiskaavan valmistelun ja tarkastella prosessissa kolmea vaihtoehtoista mallia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteiksi. Tämä vaihtoehtojen tarkasteleminen oli erinomaisen järkevä päätös. Olihan sellaisiakin mielipiteitä esiintynyt, että oltaisiin uudeksi Nurmijärvi-malliksi valittu suoraan vain yksi vaihtoehto – se, joka olisi suosinut isoja tiloja ja suurten kiinteistöjen omistajia pienempien kustannuksella. Nyt kuntalaiset ja päätöksentekijät pääsevät konkreettisesti vertailemaan useampaa vaihtoehtoa. Yhdestä vaihtoehdosta voi valita vain yhden – kolmesta voi valita parhaan. Kunnanhallitus linjasi kaavakehitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti myös, että osayleiskaavatarkastelussa luovutaan ns. emätilatarkastelusta.
Marraskuussa käytiin myös OP Uusimaan edustajiston vaalit. Totesin jo ennen vaaleja, että vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin esim. fuusiopäätöksissä pääsi edellisellä kaudella käyttämään tosiasiallisesti päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen. Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tuosta informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin. Olin siis ehdolla ja tulin valituksi toiselle kaudelle edustajistoon.
Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön. Tavoitteena saada työ valmiiksi keväällä 2023. Samalla nimettiin 7-henkinen ohjausryhmä ja minut sen puheenjohtajaksi.
Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 16.11. vuoden 2022 tärkeimpään kokoukseensa eli käsittelemään vuoden 2023 talousarviota. Heti kärkeen täytyy todeta, että asialistaa kasattaessa ei aiemmista vuosista oltu otettu oppia. Vuoden kolmas osavuosikatsaus ja NUUKA -ohjelman päivitystyö käsiteltiin toki nopeasti, mutta niiden jälkeen asialistalle nostettujen peräti yhdeksän valtuustoaloitteen käsittely talousarviokokouksessa oli aikatauluriski. Se riski toteutui. Jo asialistan alkupään käsittelyyn meni aikaa yli kolme tuntia. Valtuustoaloitteista käytiin keskustelua ja useamman kohdalla jouduttiin myös äänestämään. Vasta tämän jälkeen päästiin käsiksi kokouksen pääaiheeseen eli talousarvioon 2023 ja taloussuunnitelmaan 2023-2025. Kokous päättyi noin puoli tuntia ennen keskiyötä eli kokonaiskestoksi taukoineen tuli kunnioitettavat 10 ja puoli tuntia. Aloitteet olisi voinut käsitellä aivan hyvin vaikkapa joulukuun kokouksessa.
Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön vielä vuoden 2022 aikana. Tavoitteena saada valmista kevääksi 2023. Työlle nimettiin poliittinen ohjausryhmä ja sen jäseniksi edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä: Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) sekä lisäksi puheenjohtajat valtuustosta ja kunnanhallituksesta.
Aloitteiden käsittelystä ja äänestystuloksista on tiedotettu jo varsin laajasti, joten en niitä ryhdy tässä kertaamaan. Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokouksista päätettäessä toin terveiset kokoomuksen ryhmässä todetusta ja ryhmien puheenjohtajien palaverissakin keskustellusta ongelmasta liittyen Nurmijärven kokousaikatauluihin. Muualla hyvinvointialueella valtuustojen kokoukset ovat pääsääntöisesti maanantaina ja mahdolliset kyselytunnit torstaisin. Nurmijärvellä kunnanvaltuuston kokouspäivä on perinteisesti keskiviikkona ja kyselytunti maanantaina. Nurmijärveläinen tapa on toiminut hyvin ja sen etuna luottamushenkilön kannalta on se, että valtuuston kyselytunti ja varsinainen kokous ovat samalla viikolla. Muita menoja ja lomia on helpompi sovittaa kalenteriin, kuin valtuustoasiat eivät jakaudu kahdelle viikolle. Kun uudella hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi myös lukuisia lautakuntien ja jaostojen kokouksia, niin niiden ajoittaminen on ongelmallista erityisesti nurmijärveläisten kannalta. Meidän kokouskalenteri käy eri tahtia muiden kanssa. Päätettiinkin tarkastella syksyn kokouspäiviä myöhemmin.
Talousarviokäsittely alkoi kunnanhallituksen 1. varapj Riikka Raekannaksen alustuksella, jonka jälkeen aloitin suurimman ryhmän pj:nä ryhmäpuheiden pitämisen. Tietoisena pitkästä kokouksesta olin perinteiseen tapaani laatinut Kokoomuksen ryhmäpuheen varsin lyhyeksi. Tässä se:
Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut kuulijat
Käsittelemme nyt kunnanvaltuuston koko vuoden tärkeintä asiakohtaa. Talousarviokokousten päätöksiä ja äänestyslistoja on usein muisteltu ja tutkailtu vuosienkin päästä. Talousarvioita käsitellessään valtuusto tekee tärkeintä työtä, johon se on valittu: mitä vastinetta kuntalaiset saavat verorahoille, minkälaisia palveluita kuntalaisille tuotetaan ja mihin kunta tulee panostamaan tulevina vuosina. Jokainen valtuutettu pääsee käyttämään täysimääräisesti sitä valtaa, jonka ovat kuntalaisilta saaneet.
Kunnan talous on luonnollisesti keskiössä tässä asiakohdassa. Viime vuosien tapaan tänäkin vuonna on odotettavissa varsin jouheva kokous. Odotettavissa ei ole massiivisia määrärahalisäysesityksiä – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa tänäkin vuonna.
Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisella valtuutetulla olisi tiedossa erinomaisia ja tarpeellisia kohteita määrärahalisäyksille – aivan jokaisella. Parinsadan tuhannen määrärahalisäys hyvään tarkoitukseen ei varmasti kaada kunnan taloutta, mutta kun sen kertoo 51:llä, niin talousarvio paisuisikin yli 10 miljoonalla eurolla. On helppo yhtyä talousjohtajan vetoomukseen siitä, että lisämäärärahojen esittäjän olisi hyvä esittää myös keinot, joilla kasvavat kulut katetaan.
Kuntataloutemme ennustettavuus tulee varmasti paranemaan, kun sote-kustannukset siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Kroonisia – tänäkin vuonna koettuja – loppuvuoden miljoonaluokan soten ja erikoissairaanhoidon lisämäärärahatarpeita ei ensi vuonna nähdä. Toisaalta kunnan verotulot tulevat vähenemään oleellisesti tilanteessa, jossa kasvavalla kunnalla on suuret investointipaineet. Kasvavaa lainakantaa pitää pystyä hoitamaan pienenevillä verotuloilla. Kokoomus-ryhmä näkee järkevänä päivittää Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaa ja odottaa tämän yhteisen työn kääntävän osaltaan kuntatalouttamme oikealle kurssille.
Kunnan kiinteistöomaisuus on tärkeä osa kuntatalouden tervehdyttämistä tulevanakin vuonna. Luopumista ei strategisista – kiinteistöistä tulee jatkaa. Erityisen tärkeässä asemassa ovat juuri sote-kiinteistöt, jotka jäävät velkoineen edelleen kunnan taseeseen, vaikka toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialue näkisi ja ymmärtäisi kunnan tärkeyden yhteistyökumppanina ja sitoutuisi pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin strategisesti tärkeiden sote-kiinteistöjen osalta. Ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen edun mukaista, että jatkuvaa ylläpitoa ja perusparannuksiakin vaativissa kiinteistöissä toimitaan vuokrasopimuksilla, joissa on lyhyet – jopa muutamien kuukausien irtisanomisajat.
Kokoomus-ryhmä jakaa huolen yritystonttien puutteesta – erityisesti kunnan eteläisen osassa. Sudentullin työpaikka-alueen kaavahankkeen edistäminen on tärkeä asia. Toisaalta täytyy muistaa, että kunta on kaavoittanut yritystontteja myös yksityisille toimijoille ja yrittäjät ovat tervetulleita myös näihin kohteisiin. Yhtä kaikki jokainen uusi yrittäjä ja uudet työpaikat kasvattavat kunnan elinvoimaa – olipa tontti sitten kunnan tai yksityisen.
Valtio on tällä hallituskaudella velkaantunut ennätysvauhtia. Edellisellä hallituskaudella laskussa ollut valtionvelan määrä on tällä hallituskaudella kääntynyt rajuun kasvuun. Ongelmia – jopa erimielisyyksiä – on epäröimättä ratkottu velanotolla. Tiedetään jo nyt, että uusi ja kallis aluehallinto tulee olemaan rahoituskriisissä. Kun myös kuntien talousvaikeudet ja velkaantuminen jatkuvat, niin jokaisella hallinnon tasolla ollaan ongelmissa talouden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että Nurmijärven kaltaisia kasvavia ja koko valtakunnalle elinvoimaa tuottavia kuntia ei rangaistaisi. Päinvastoin kasvava ja lapsirikas kasvukunta tarvitsisi erityishuomiota, kun kasvun tuomat investointipaineet rasittavat rankasti kuntataloutta.
Hyvää on kuitenkin, että Nurmijärvellä on yhteinen tahtotila ja päämäärä kuntatalouden korjausliikkeelle. Kokoomus on tässä työssä vahvasti mukana.
Kiitämme ryhmiä ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitokset ansaitsee tuore talousjohtaja hyvästä ja päämäärätietoisesta työstä.
Ihan ilman muutosesityksiä ei mennyt varsinainen talousarvion käsittely tänäkään vuonna.
Diakiten (KOK) muutosesitys strategisiin tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti kuten myös Toikkanen & Anttila -duon teknisluonteinen, mutta oleellinen tekstilisäys sitovista tavoitteista.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti poistettavaksi kahden vuoden määräaikaista matkailukoordinaattorin virkaa. Esitys kaatui äänin 33-18. Perustelin jo salissa omaa myönteistä kantaani sillä, että Nurmijärvellä matkailuelinkeino ei perustu mammuttimaisiin huvipuistoihin tai jättimäisiin ostoshelv..paratiiseihin, vaan pieniin yrityksiin ja yksittäisiin yrittäjiin. Juuri nämä pienet toimijat tarvitsevat kunnan tukea tässä vaiheessa. Yrittäjiltä on tullut erinomaista palautetta nyt tehdystä työstä.
Jenni Sandberg (SDP) teki määrärahaesityksen työllistämispalkkojen palauttamisesta 140.000 euroa korkeammalle tasolle. Hallintojohtaja totesi ennen äänestystä, että aiemmin ylimitoitettua määrärahaa on pudotettu nyt kohti aiempia toteutumasummia, joten päädyin äänestämään pohjaesityksen mukaisesti. Sinänsä asiallinen ehdotus hyväksyttiin äänin 24-27. Tämän määrärahaesityksen kokonaisvaikutus oli +/-0, vaikka muutosesityslomakkeessa oli tuo 140 k€:n lisämäärä.
Vihreät esitti uutta yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Tässä asiassa käänsin takkini salissa ja äänestin muutosesityksen puolesta, kun olin kuullut Niinimäen hyvät perustelut asiassa. Esitys kuitenkin kaatui äänin 32-19.
Mira Lappalaisen (PS) esitys opettajien työpuhelimista (kulut 54.900€/vuosi) hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työntekijöillä täytyy olla työkalut työnantajan puolesta jo turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Visa Tarikka (KOK) esitti 100.000 euron määrärahaa joukkoliikenteeseen. Esitys kaatui äänin 32-19. Äänestin esitystä vastaan talouskurin hengessä.
Pääosa muutosesityksistä tuli tänä vuonna Diakiten kynästä. Edellä mainitun tekstimuutoksen lisäksi hän teki seuraavat muutosesitykset, jotka kaatuivat selvin äänimäärin. Oli aistittavissa, että valtuusto ei oikein lämpene taajamakohtaisille lisämäärärahoille tässä vaiheessa talousarviokäsittelyä. Talouskurin nimissä äänestin itsekin näissä säästöjen puolesta ja lisämäärärahoja vastaan.
Poistetaan yksityistieavustuksiin tehty 60 000 euron määrärahalisäyksen.
Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon lisämääräraha 50.000 € ympäristötoimialalle.
Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon lisämääräraha 10.000 €.
Riina Mattila (KOK) esitti investointiosassa Urheilupuiston koulun aikaistamista yhdellä vuodella. Äänestys oli tiukka 26-25 eli valtuusto hylkäsi muutosesityksen. Äänestin pohjaesityksen mukaisesti. Klaukkalan alueella on tarve ja tarkoitus tehdä nopealla aikataululla rajoitettu palveluverkkoselvitys. Ei ole järkevää ryhtyä ennen sitä toimenpiteisiin jossakin osaa aluetta. Jokaisessa päätaajamassa on ongelmia vanhojen koulujen osalla – tätä sumaa ei voi valitettavasti purkaa yhdellä kertaa.
Keskustan Jukka Anttila ja Kirsti Handolin esittivät kullekin kolmelle vuodelle 25.000 euron lisämäärärahaa osallistuvalle budjetoinnille. Hyväksyttiin äänin 20-31. Vastustin lisämäärärahaa. Osallistuvaa budjetointia oli tarkoitus joka tapauksessa jatkossa tutkailla.
Joona Suomi (KOK) esitti hieman yllättäen, että yksi strategian vuositavoiteteksti ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” muutetaan tekstiksi ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Esitys tuli tosiaan hieman puskista, koska se ei ollut esillä ennalta edes omassa ryhmässämme. Muutosesitystä perusteltiin sillä, että sillä vain selkeytetään kunnanhallituksen esitystä. En ollut ainoa, joka totesi, että esitys päinvastoin aiheuttaa lisäkysymyksiä. Esitys meni läpi äänin 16-35.
Tuo kunnanhallituksen pohjateksti oli minun kynästä. Sen muuttaminen harmittaa. Pohjatekstillä kunnanvaltuusto olisi siunannut sen, että Nurmijärvi luopuu ns. emätilatarkastelusta. Kaavoituksen kehittämisen loppuraportissa nimenomaan esitettiin siirtymistä osayleiskaavojen vireilletuloajankohtaan siten, että rakennusmahdollisuuksiin ei vaikuta kiinteistön tilajaotushistoria. Alkuperäinen teksti olisi siis tarkoittanut yksiselitteisesti valtuuston päätöstä emätilatarkastelusta luopumisesta. Harmi, että valtuuston enemmistö ei halunnut vielä tässä vaiheessa luopua emätilatarkastelusta, vaikka mahdollisuus oli käden ulottuvilla äänestysnapissa ja vaikka tämän mahdollisuuden toin puheenvuorossani esille. Tämä tosiaan harmitti ja hieman hämmästyttikin – onhan emätilatarkastelusta luopumista odotettu kuin kuuta nousevaa.
Samassa asiakohdassa käytiin laajemminkin keskustelua haja-asutusalueiden rakentamisperiaatteista ja linjauksista. Esille nousi mm. näkemyksiä siitä, että asian tärkeys edellyttää jatkossa valtuustotason päätöksiä linjauksista. Todettiin myös epäkohta, että muutosesityksessä viitataan seuranta(ohjaus)ryhmän työhön ja raportteihin, vaikka valtuustolle ei ole tuotu näistä raporteista minkäänlaista informaatiota tai esitystä. Oikeutetusti kysyttiin, olivatko valtuutetut tietoisia, mitä he päättivät. Keskustelussa tuotiin esille myös epäilys sekoittuuko asiassa yksityinen ja yleinen etu ja toivottiin jatkokäsittelyssä esteellisyyksien arviointia. Kenties tämä maininta liittyi taannoin esille tuomaani huomioon, että pitkässä juoksussa asiassa on valtavat, jopa 50-100 miljoonan euron taloudelliset intressit Nurmijärvellä.
Verot säilyivät ennallaan.
Tämänkertaisen kokouksen erikoisuutena oli se, että osa valtuutetuista ryhtyi käyttämään repliikkipuheenvuoroja ikään kuin ohituskaistana puheenvuoropyyntöjen jonossa. Puheenjohtaja joutui useaan kertaan huomauttamaan, että repliikki on tarkoitettu lyhyeen – muutaman sanan – kommenttiin, joka liittyy edelliseen puheenvuoroon. Nyt kerta toisensa jälkeen osa jopa kokeneimmista valtuutetuista käytti repliikkipuheenvuoron kannatuksen tai mielipiteiden esittämiseen. Tämä villitys täytyy lopettaa lyhyeen.
Keskiyöllä kotiin ajaessani mietiskelin, että oliko muutoslomakkeet joskus aiemmin selkeämpiä ja esitettiinkö niissä sekä plussat että miinukset selkeästi numeroina taulukossa. Tänä vuonna muutosesityksistä sai poimia säästölukuja selitysteksteistä ja jopa muutosesityksen aiheitakin sai hakemalla hakea selitysteksteistä.
Sellainen oli neljästoista budjettivaltuustoni. Muut kertonevat omista tunnoistaan ja päätösperusteluistaan.
Maanantaina 3.10.2022 avattiin yleisölle saneerattu ja uudistettu Nurmijärven pääkirjasto. Ensikommentit ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. En ole kuullut moitteita.
Pääkirjaston saneeraus oli erillisenä hankkeena esillä ja investointikohteena talousarviossa jo 2010-luvulla – ehkä aiemminkin. Sitä lykättiin, työnnettiin ja tuupattiin eteenpäin vuosi vuoden jälkeen, kunnes se koplattiin viimein yhteen Kirkonkylän lukiohankkeen kanssa.
Tuo kytkeminen toiseen vieläkin isompaan ja päätöksenteon kannalta hankalampaan hankkeeseen vei pääkirjaston saneerauksen entistäkin epävarmemmalle ja sumuisemmalle tasolle.
Kirjoitin jo kesällä 2018 Nurmijärven Uutisiin kolumnin, jossa totesin mm. “Taloudellisesti merkittävä hanke (lukio) tulee nostattamaan kannanottoja puolesta ja vastaan, eikä sen läpimeno ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi pidän perusteltuna, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy. Aiemmin kirjaston osuus oli erillinen hanke, jota siirrettiin eteenpäin vuosittain talousarviopäätösten yhteydessä. Olisi kohtuutonta, että se jälleen kerran – nyt koplattuna lukiohankkeeseen – siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.“
Samaa ajatusta olin tuonut esille jo aiemmin eri yhteyksissä.
Niinpä teinkin marraskuussa 2018 kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä esityksen, että investointihanke “lukio+pääkirjaston saneeraus” eriytetään kahdeksi hankkeeksi: lukioksi ja pääkirjaston saneeraukseksi. Esityksessäni poistettiin lukiolta myöhempien vuosien rakentamiserahat ja jätettiin vain suunnitteluraha seuraavalle vuodelle, jotta voitiin kuitenkin taata myös lukiohankkeen edistäminen – tosin omana hankkeenaan. Ajatuksena oli tuolloin, että kirjastosta erotettu lukiohanke olisi myös helpompi toteuttaa ja sille löytyisi helpommin sijoituspaikka. Kunnanviraston ja pääkirjaston välinen alue oli todettu ongelmalliseksi tilanahtauden vuoksi.
Muutosesitykseni meni läpi täpärästi äänin 24-27. Äänestys jakoi mielipiteet totaalisesti niin puolueiden kuin eri taajamien osalta kuten alla olevasta äänestysluettelosta voi todeta.
Tämä äänestys ja päätös avasi mahdollisuuden – tai jopa edellytti – seuraavaa muutosesitystä. Ehdotinkin, että talousarvioon lisätään hankerivi: “Pääkirjaston peruskorjaus ja laajennus” ja siihen määrärahat seuraavasti:
v. 2020 + 150 000
v. 2021 + 1 800 000
v. 2022 + 2 600 000
Tämä muutosehdotukseni hyväksyttiin jo hieman selvemmin numeroin eli 19-30-2tyhjää.
Valtuuston päätös marraskuussa 2018 mahdollisti kauan odotetun ja tarpeellisen pääkirjaston saneerauksen käynnistämisen nopealla aikataululla ja se valmistuikin edellä mainitussa aikataulussa.
Pääkirjaston saneerauksen osalta tein sen minkä järkeväksi katsoin ja sain ajatukselle niukan, mutta riittävän kannatuksen. Ilman tuota vuoden 2018 äänestystä emme nyt pääsisi nauttimaan uudistetusta pääkirjastosta.
Lukiohanke sen sijaan on edelleen lähtökuopissa ja nyt on ilmaantunut haluja arvioida uudelleen valtuuston lainvoimaista päätöstä Kirkonkylän lukion sijainnista ja hankesuunnitelmasta. Lukioon koplattuna pääkirjaston uudistaminen olisi edelleen täysin avoin asia.
Marraskuun 2018 valtuuston kokouksen äänestysluettelo. EI-äänet mahdollistivat pääkirjaston saneerauksen omana hankkeenaan:
Kesäkausi on auttamattomasti takana ja syyskauden luottamustoimetkin alkaneet. Kunnanhallitus on jo pariin kertaan kokoontunut ja kunnanvaltuustokin kertaalleen. Valtuuston kyselytunnin yhteydessä myös kokoomuksen valtuustoryhmä piti alkavan valtuustokauden ensimmäisen ryhmäkokouksen. Nykyäänhän kuntavaalit pidetään joka neljäs kevät, joten valtuustokausi alkaa aina kesällä. Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi edellisen kauden puheenjohtajiston jatkokaudelle, joten jatkan nyt viidettä vuotta valtuustoryhmän puheenjohtajana eli ryhmyrinä.
Elokuun viimeisenä päivänä kokoontuu ensimmäistä kertaa Keski-Uudenmaan pelastuslautakunta, jossa olen jäsenenä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii kokoomuksen Mika Kasonen Vantaalta, joka valittiin juuri eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. Omalta osaltani tein jo keväällä päätöksen olla asettumatta ehdolle. Sitä vastoin olen jäsenenä piirin ek-vaalien ehdokasasettelua valmistelevassa komiteassa, joka valmistelee ehdotuksen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaista Uudellamaalla. Hyvä rosteri ollaan saamassa vaaleihin.
Kesällä poliittista ilmatilaa ja mediaa on hallinnut ennennäkemätön pääministerin vapaa-ajanviettoon liittyvä uutisointi ja keskustelu. Lyhyesti voinee todeta, että sitä saa, mitä tilaa. Asiaa pyöriteltäneen ensi kevääseen saakka. Sen verran koomisia piirteitä asiassa riitti, että innostuin pitkästä aikaa rustaamaan Pitkänokka-strippejä melkeinpä liukuhihnalta, mutta aikansa kutakin – siirrytään seuraaviin aiheisiin.
Viime syksynä tuli hankittua kesämökki Puumalasta Saimaan rannalta ja siellä on tullut vietettyä melkeinpä kaikki vapaa-aika tänä keväänä ja kesänä. Saimaa oli jostain syystä jäänyt aiemmin syrjään kotimaan reissuilla. Toissa kesänä ajelin Pistohiekan ja Saimaan Lietveden maisematien kautta. Olin kerralla myyty ja edessä oli kesäpaikan hankinta. Nyt harmittaa ainoastaan se, että en hankkinut kesäpaikkaa sieltä jo vuosikymmeniä sitten. Tästä syystä jäi pitkästä aikaa väliin myös Rajamäen kyläpäivät. Istuin samaan aikaan Saimaan rannalla laiturin nokassa. Puolen yön aikaan pääsin ihmettelemään poikkeuksellisen komeita elokuisia revontulia, joista oheinen kuvakin on. En muista Etelä-Suomessa yhtä komeita nähneeni.
Kukas siellä ääntelee, kun toinen on ryhmäpuhetta pitämässä?
Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous 23.3.2022 jäi varmasti usean läsnäolijan ja kuulijan mieliin.
Kyseessä oli pitkästä aikaa läsnäolokokous ja pääsimme pitämään ennen kokousta myös ryhmien puheenjohtajienkin palaverin nokikkain. Kävimme läpi tiedossa olevat muutosesitykset ja kokouksen agendaa. Tiedossa oli, että muutama muutosesitys on tulossa ja teknisen johtajan valinnasta tulee ainakin yksi vastaesitys.
Kokouksen alussa ojennettiin saatesanojen kera tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit ansioituneille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Mitalisadetta riitti seitsemän kunniamerkin verran. Päälle nautittiin kakkukahvit.
Sumppien jälkeen päästiin valitsemaan kuntaan uutta teknistä johtajaa. Olin itse ollut nelihenkisen valintaryhmän jäsen ja antamassa kunnanhallitukselle yksimielistä esitystä, että virkaan valittaisiin joitain vuosia sitten Nurmijärven kunnan va. teknisenä johtajanakin toiminut Juha Oksasen. Kunnanhallituskin päätyi yksimielisesti esittämään Oksasta virkaan. Perussuomalaisten Matti Putkonen esitti virkaan valittavaksi kunnan tilakeskuksen päällikkö Ville Könöstä. Pidettiin virkavaali, jonka lopputulemana Oksanen sai 30 ääntä ja Könönen 15 ääntä. Kuusi ääntä hylättiin. Oksanen tuli valituksi virkaan.
Kokous oli merkittävä myös sen vuoksi, että valtuusto käsitteli ja hyväksyi uuden kuntastrategian 2022-2030. Perinteiseen tapaan kaikki valtuustoryhmät pitivät alkuun ryhmäpuheet. Pitämäni kokoomuksen ryhmäpuhe meni näin:
Kunnioitettu puheenjohtaja, arvoisa kunnanjohtaja ja muut kuulijat
Kunnallinen päätöksenteko perustuu luottamushenkilöiden, kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten väliseen yhteistyöhön.
Säännöllisin väliajoin tehtävä kuntastrategiatyö ja strategian päivitys on ehkä paras esimerkki tästä yhteistyöstä. Tälläkin kertaa strategiaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä yli puoluerajojen, viranhaltijat ovat antaneet oman tärkeän panoksensa ja myös kuntalaisia on kuultu ja kuunneltu.
Strategiaprosessi on uusille luottamushenkilöille erinomainen mahdollisuus päästä sisään kunnallisen päätöksenteon ytimeen ja tutustumaan laajasti muihin päätöksentekijöihin ja kunnan työntekijöihin. Niin tälläkin kertaa.
Kokoomusryhmä on tyytyväinen nyt käsiteltävänä olevan vuoteen 2030 ulottuvan kuntastrategian sisältöön, johon on kyetty nostamaan kunnalle ja kuntalaisille tärkeät asiat.
Kunnan kestävä ja hallittu väestönkasvu on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Kunnan elinvoiman, taloudellisen aktiivisuuden ja palvelujen kehittymisen kannalta väestönkasvun on kyettävä varmistamaan. Toisaalta kasvun on oltava hallittua ja hallinnassa, jotta se ei käy taloudellisesti liian raskaaksi mm. kasvavien investointitarpeiden ja palveluverkkoon kohdistuvien paineiden vuoksi.
Strategiaan kirjattu keskimääräinen 1,5 prosentin vuotuinen kasvu on selkeä ja tarpeellinen konkreettinen tavoite. Se on pitkälti samaa tasoa, joka asetettiin jo vuosikymmen sitten silloista maankäytön kehityskuvaa laadittaessa.
Yhtä tärkeää kuin hallittu kasvu on huolehtia tulevissa maankäytön tavoiteohjelmissa siitä, että kasvu kohdistetaan kunnan sisällä harkitusti niin sijainnin kuin asuntotuotantotyyppien osalta.
Turvallisuus ja taajamiemme viihtyisyys ovat kokoomusryhmälle tärkeitä asioita. Sillä ei tarkoiteta vain turvakameroita tai viheralueiden hoitoa, vaan niiden perusta on ennen kaikkea järkevä ja harkittu yhdyskuntasuunnittelu. Minne kaavoitamme, mitä kaavoitamme, miten huomioimme asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet, miten edistämme työpaikkojen syntymistä, miten huomioimme moninaisten kuntalaistemme moninaiset tarpeet, minne ja minkälaisena ohjaamme tavoittelemamme kasvun. Nyt hyväksyttävänä oleva kuntastrategia vastaa näihin kysymyksiin kattavasti ja se luo edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle Nurmijärvelle – sille paremman arjen ilmiölle.
Erinomaisestakaan kuntastrategiasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellemme saa sitä muuttumaan toimenpiteiksi. Viranhaltijoilla, luottamuselimillä, viime kädessä tällä ylimmällä päättävällä elimellä – kunnanvaltuustolla, on vastuu sitä, että strategia saadaan jalkautettua osaksi jokapäiväistä työtämme ja toimintaamme.
Tärkeä osa tätä prosessia on tarkempien tavoitteiden ja toimivien mittareiden asettaminen. Lautakunnat pääsevät tulevassa tavoitearviovalmistelussa tätä tärkeää ja vaativaa työtä tekemään.Kokoomusryhmä kiittää strategiatyössä mukana olleita luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja ennen kaikkea kunnanvirastolla työskenteleviä avoimesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.
Jossain kohtaa jouduin hetkeksi keskeyttämään puheeni valtuustosalista kuuluvan häiriötekijän vuoksi – valtuutettu Putkonenhan siellä oikealla laidalla puhui kännykkäänsä. Kun jokin aika sitten käsittelimme “valtuuston pelisääntöjä”, niin kuului kommentteja, että tarvitsevatko aikuiset ihmiset sellaisia ohjeistuksia. Nyt kävi mielessä, että niihin pelisääntöihin olisi voinut lisätä myös opastuksen, että kännykän käyttö kesken kokouksen ei ole suotavaa. Valtuutettu Putkonen pyysi myöhemmin kokouksessa kohteliaasti anteeksi tärkeän puhelun aiheuttamaa häiriötä.
Joitakin yksittäisiä nostoja ja huomioita muista ansiokkaista ja monipuolisista puheista suurimpien ryhmien osalta:
Keskustan Kalliokoski keskittyi ryhmäpuheessaan pitkälti puurakentamisen edistämiseen. Sen verran painokas puhe oli, että valtuusto hyväksyi asiaa koskevan muutosesityksen yksimielisesti. Edes kukaan pohjaesityksen takana ollesta kunnanhallituksen jäsenistäkään ei vastustanut muutosta ja tätä valtuutettu Lepolahti aivan perustellusti hieman hämmästeli.
PS:n Tapiolinnan puheesta särähti korvaani lausuma: “Korvaani hieman särähti eräs toteamus, voiko kunnanjohtajan kirjoittamaa tekstiä muuttaa. Vastaus tähän on, kyllä voi ja pitääkin.” Olin tuosta toteamuksesta tunnistavinani omaa ääntäni kunnanhallituksesta. Todettakoon selvennyksenä, että puheenaiheena oli tuolloin kunnanjohtajan allekirjoittama esipuhe uuteen strategiakirjaan. Käydyssä keskustelussa olin todennut, että ei liene kovin korrektia tai edes mahdollista, että kunnanhallitus alkaa muokkaamaan tai kirjoittamaan kunnanjohtajan omalla nimellään allekirjoittamaa esipuhetta uusiksi. Sen suuremmasta asiasta ei ollut kyse.
SDP:n Rousu nosti esiin ilmastotyön vähäisen huomioimisen uudessa strategiassa. Hän teki myös ponsiesityksen taajamakeskustojen ympäristöjen parantamissuunnitelmien laadinnasta ja niiden toimeenpanon aloittamisesta Klaukkalasta alkaen. Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.
Vihreiden Virtanen totesi, että Nurmijärven kunnan iso haaste on julkinen liikenne ja että julkisen liikenteen kehittäminen on kunnassa jäissä, eikä strategiassakaan julkinen liikenne saanut kuin pienen maininnan. Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen aihe. Lisääntynyt etätyö on aiheuttanut pendelöinnin vähenemistä Nurmijärveltäkin. HSL on arvioinut, että matkustajamäärien palautuminen aiemmalle tasolle vie vähintään kaksi vuotta. Joukkoliikennevuoroja on jouduttu vähentämään matkustajakadon vuoksi ja samaan aikaan mm. polttoainekustannukset ovat nousseet merkittävästi. Kun tähän lisätään lipputulojen dramaattinen lasku, pitkät sopimukset liikennöitsijöiden kanssa ja suuret rahoitettavat investoinnit, niin yhtälö on Helsingin seudulla erinomaisen vaikea. Itse toivon, että sitä yhtälöä ei ainakaan yksityisautoilijoiden kukkaroilla yritetä ratkaista.
Varsinaisen yllätyksen strategiakeskustelun päätteeksi loihti valtuutettu Putkonen (PS). Jos nyt yllätykseksi voi sanoa puhetta, jonka sisältö oli luettavissa paikallislehden nettiversiosta jo ennen puheenpitoa valtuustosalissa. Oli hieman hämmentävää lukea näytöltä paikallislehden uutista otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Etiäinen osoittautui oikeaksi – tätä hän kokouksessa vaati vakavasti harkitsemaan. Oman tulkintani mukaan reaktiot salissa vaihtelivat hämmennyksestä tyrmistyksen kautta epäuskoon. Toki on mahdollista, että salissa oli myös joku ihastunutkin, mutta ainakaan ääneen tätä ei todettu.
Kokouksen jälkeisten keskustelujen ja Putkosen puheen aiheuttamien kommenttien jälkeen – etenkin, kun puheen noteerasi myös valtakunnallinen iltapäivälehti – sovimme torstaina valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen. Kannanottoon yhtyivät myös sekä kunnanvaltuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajat. Olettamuksena oli, että Perussuomalaiset käsittelevät asian omassa joukossaan ja heiltä tulikin myöhemmin oma julkilausuma asiaan liittyen.
Tässä tuo muiden valtuustoryhmien kannanotto:
Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.
Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.
Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.
Edellä mainittuun yhtyvät myös kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat.
Olen pitänyt blogiani säännöllisesti vuodesta 2009 – siis 13 vuotta. Puolivuosittain olen lyhkäisesti vetänyt yhteen kuluneen kuuden kuukauden oleellisimmat asiat. Alkuvuoden ja yhä jatkuvien kiireiden keskellä vuoden 2021 jälkimmäisen puoliskon katsaus tulee nyt melkoisella viiveellä – ja ehkä tavallista tiiviimmässä muodossa.
Kesäkuukausinahan lomaillaan yleensä myös kunnallisista luottamustoimista. Kevään kuntavaalien jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut kuitenkin menivät niukasti heinäkuun puolelle, kun asioista haluttiin sopia ennen kesälomille lähtöä. Luottamuspaikat saatiinkin sovittua todella kivuttomasti ja sopuisasti kahdessa kokouksessa ja paikkajako saatiin pakettiin heinäkuun 1. päivä.
Kesätauko jäi kuitenkin harvinaisen lyhyeksi, kun vanha kunnanhallitus kokoontui jo elokuun alussa ja uuden valtuuston perehdytyksetkin alkoivat elokuun toisella viikolla. Tuolloin kokoonnuttiin koronan takia Monikossa Klaukkalassa. Elokuussa osallistuin myös Kiertokapulan osakaskokouksiin, jotka toimivat myös väliaikaisena nimitysvaliokuntana. Teimme tuolloin esityksen Kiertokapula Oy:n hallituksen jäsenistä.
Kokoomuksen entistäkin suurempi uusi valtuustoryhmä oli järjestäytynyt jo kesäkuun lopulla ja minut valittiin jatkamaan ryhmän puheenjohtajana kera varapuheenjohtajien Virpi Räty ja Joona Suomi. Uusi kunnanvaltuusto kokoontui ja järjestäytyi elokuussa, jolloin suoritettiin myös luottamuselinten vaalit luottamuspaikkaneuvottelujen mukaisesti. Omalle osalle tuli kunnanhallituksen jäsenyys. Tälläkään kertaa en tavoitellut muita paikkoja luottamuselimissä. Mielestäni yksi kunnallinen luottamustoimi on riittävä yhdelle henkilölle ja tein tilaa mielelläni paikallisyhdistyksemme muille jäsenille. Toki tuon kunnanhallituspaikan lisäksi toimin sähköyhtiön hallituksessa. Se on kuitenkin hieman erilainen pesti kuin toimielimessä.
Kun en ollut muita kunnallisia luottamustoimia hamunnut, niin syyskuun lopulla tulin ilmoittaneeksi kiinnostuksesta hyvinvointialueen vaaleihin. Yksi syy päätökseen oli se, että minut oli valittu Keusoten yhtymävaltuuston jäseneksi pätkäpestillä vuoden 2022 loppuun ja ajattelin, että sitä työtä voisi jatkaa uudessa aluevaltuustossa, jos vaaleissa tulisi luottamusta riittävästi. Päätin kyllä jo tuolloin, että en vaalikampanjaan tule satsaamaan edes samalla tavalla kuin vasta pidettyihin kuntavaaleihin. Nythän on tiedossa, että tulin valituksi varsin komealla äänimäärällä 498 aluevaltuustoon ja myös se, että kokoomus ehdottaa minua pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Näin se vaan kalenteri täyttyy entisestäänkin näidenkin vaalien tuloksena. Vuoden lopussa tosin Keusoten valtuuston toiminta päättyy.
Lokakuussa pääsin esittämään Nurmijärven kunnan tervehdyksen kutsuntatilaisuuteen. Oli mukava ja mielenkiintoinen tehtävä. Omasta kutsuntatilaisuudestani oli sattumoisin kulunut melkeinpä päivälleen 40 vuotta. Taivalkosken Päätaloviikon pääjuhlan lukijapuheenvuorossa kesällä 2015 muistelin lukeneeni edellistalvena 30.11.2014 päivälleen 75 vuotta Talvisodan syttymisen jälkeen samasta tapahtumasta ”Selkosen kansaa” kirjasta. Tuolloin kauhistelin, että Itä-Ukrainassa – melkeinpä naapurissamme – oli samaan aikaan käynnissä veriset taistelut. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin tilanne näyttää vieläkin pahemmalta. Ja mikä vielä pahempaa – naapurivaltiomme hivutustaktiikka tuottaa tulosta. Nyt ei enää vakavasti edes keskustella Krimin tai vallattujen alueiden palauttamisesta, vaan fokus on siinä, rynniikö Venäjä syvemmälle Ukrainan maaperälle.
Loppuvuonna kunnanhallituksessa ja myöhemmin valtuustossa pyöritettiin ja vitkasteltiin kuukausitolkulla periaatepäätöstä Rajamäen kampuksen toteutusmallista. Minulta ei oikein riittänyt ymmärrystä päätöksen loputtomalta tuntuvaan lykkäämiseen, toistuviin selvittelyihin ja erityisesti ohi asian puhumiseen ja keskusteluun muusta kuin päätettävästä asiasta – olisi luullut tulevan vähemmälläkin selväksi. Loppujen lopuksi valtuusto päätti, että hankkeessa edetään perinteisellä KVR-urakkamallilla ja elinkaarimalli hylättiin. Pari-kolme kuukautta pyörittelyssä menetettiin.
Budjettivaltuusto meni kohtuullisen sopuisasti. Niukkuutta on helppo jakaa. Pidin kokoomuksen ryhmäpuheen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Mieleen jäi PS:n Putksoen ehdotus siitä, että ns. haja-asutusalueella käytettäisiin eri kiinteistöverotaksaa kuin asemakaava-aluella. Miten sitä sanotaankaan, että ei se ole hullu. joka kysyy… No, tässä tapauksessa ei valtuustokaan ollut hullu, kun ei mennyt hyväksymään selkeästi lainvastaista ehdotusta. Itse asiassa ehdotusta ei otettu edes käsittelyyn.
Vuoden viimeinen valtuuston kokous oli joulukuussa. Pidin vuoden viimeisen ryhmäpuheeni, jokas käsittelöi kunnan tulevaa strategiaprosessia.
Aluevaalien ennakkoäänestyksen aktiivisuus oli Keski-Uudellamaalla alhainen 21,2 %. Hyvinvointialueen isommista kunnista villkainta oli oli Nurmijärvellä (22,6%) ja hiljaisinta Hyvinkäällä (18,0%). Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula ennakkoäänestivät tasaisesti noin 22,2 prosenttisesti.
Äänestysaktiivisuus ei tuon mukaan nouse kovinkaan korkealle. Viime vuoden kunnallisvaaleissa Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa ennakkoäänestysprosentti vaihteli 28:sta 31:een ja kuntavaalien lopulliseksi äänestysprosentiksi tuli 50-55.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenmaan ennakkoäänestyysaktiivisuus oli 36,6% ja lopullinen äänestysprosentti 73,3.
Kun ennakkoäänestysvilkkaus on laskenut aiemmista vaaleista peräti 10-15 prosenttiyksikköä, niin 40 %:n äänestysaktiivisuuden saavuttamisessa näyttää olevan tekemistä. Toki sunnuntaina 23.1. on vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan, mutta esim. viime vuoden vaaleissa äänestettiin ennakkoon enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä.
Jos äänestysaktiivisuus jää 40 prosentin tuntumaan tai painuu jopa sen alle, niin voi perustellusti kysyä, olivatko aluevaalit onnistunut prosessi ja osoittiko alhainen äänestysaktiivisuus kansalaisten mielipidettä laajemminkin hallituksen hyvinvointialue- ja soteuudistuksesta.
Onhan meillä edelleen korona kyläilemässä, mutta jotenkin väsyneeltä tuntuu kaikkea tapahtunutta ja tapahtumatonta perustella sillä. Toki näin tullaan tekemään – se on varmaa.
Vielä sellainen huomio, että ennakkoäänien perusteella saa sellaisen mielikuvan, että mieskansalaiset ja -oletetut eivät koe sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asioita omikseen. Ennakkoäänistä noin 55 % on naisilta ja vain 45 % miehiltä. Huomattava ero, vaikka hyvinvointialueen talous ja palvelut koskevat jokaista – sukupuoleen katsomatta. Miesten on syytä ryhdistäytyä vaalipäivänä ja käydä vetämässä sininen viiva – menee se sitten miehelle tai naiselle.
Nurmijärven kunnanhallitus kokoontui 17.1. maanantaina. Kunta jo informoikin tehdyistä päätöksistä. Paikallislehti ei, vaikka muutama kohtuullisen merkittävä ja kiinnostavakin päätös tehtiin.
Kirkonkylän osayleiskaava oli kunnanhallituksessa hyväksyttävänä. Itseäni kiinnosti yksityistiejupakassa paljon esillä olleen Kirkkotien status Kirkonkylän osayleiskaavassa. Toki asiaan olisi ollut hyvä puuttua jo kaavan luonnosvaiheessa, mutta itsekin huomasin vasta viime vuoden tammikuussa Maankäyttö- ja rakennuslain 92§:ssä olevan kirjauksen, joka antaa kunnalle yksipuolisen oikeuden korvauksetta panna kuntoon yksityistie ja luovuttaa se yleiseen liikenteeseen – kunhan vain kyseinen yksityistie on merkitty kaavaan liikenneväylänä.
Kun tuon pykälän bongasin, niin tein vuosi sitten välittömästi valtuustoaloitteen. Ajatuksenani oli, että voitaisiin pikaisesti selvittää minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Meillähän on prosessissa parikin osayleiskaavaa.
Aloitteestani ei ole kuulunut vuoteen mitään. Kukaan ei ole ottanut yhteyttä aloitteen laatijaan, vaikka tällaista menettelytapaa on useaan otteeseen suositeltu. Niinpä tuota MRL 92 pykälääkään ei Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksessa oltu huomioitu. Toki joku kuntalainen oli ilmeisesti aloitteeni noteerannut, koska Kirkonkylän osayleiskaavasta oli jätetty muistutus, jossa edellytettiin Kirkkotien tiealue merkittäväksi osayleiskaavaan liikennealueeksi välillä Ojakkalantie – Järventaustantie eli kyse on juuri tuosta mahdollisuudesta, jonka toin aloitteessani esille.
Kaiken lisäksi kunnanhallitus viime vuoden lopulla käytti juuri Kirkkotien tuon osan vaikutusalueella etuosto-oikeutta metsäkiinteistöön ja osoitti kunnalla olevan maankäytöllisiä suunnitelmia ja tavoitteita alueella. Katsoin, että kunnan kannalta olisi järkevää merkitä Kirkkotie liikenneväyläksi siltä osin, kun se sijaitsee osayleiskaavan alueella. Merkintä ei maksa, eikä velvoita kuntaa mihinkään, mutta oikeuttaisi kunta asettamaan tien yleiselle liikenteelle halutessaan ja olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Niinpä tein kunnnahallituksessa sen mukaisen esityksen ja sain siihen kannatuksen Tapiolinnalta, Vaulamolta ja Mustoselta. Itse oletin, että muutos olisi sen verran vähäinen, ettei se aiheuttaisi viivästystä kaavaprosessiin.
Tämän jälkeen kuitenkin Kalliokoski esitti Mustosen ja Raekannaksen kannattamana Kirkonkylän osayleiskaavan palauttamista valmisteluun siten, että kaavaan tulisi ottaa mukaan myös Karhunkorven itäpuolinen alue. Palauttaminen hyväksyttiin yksimielisesti, joka tarkoitti puolestaan sitä, että minun kannatettu esitys raukesi. Olisi tuntunut hölmöltä, että olisin joutunut tekemään oman esitykseni uudestaan, kun asia olisi aikanaan palautunut kunnanhallitukseen, joten ehdotin, että kaavan jatkovalmistelussa tulee huomioida, että “Kirkkotie merkitään osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Peruste: Kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella.” Tämän ohjeistuksen kunnanhallitus hnyväksyi yksimielisesti.
Toinen huomionarvoinen päätös oli kuukausitolkulla vatkattu ja veivattu Rajamäen kampuksen toteutusmalli. Aiemminhan esityksenä oli elinkaarimalli, mutta useiden kokouksien ja kuulemisien jälkeen esittelijä muutti esityksensä siten, että toteutusmalliksi määritettiin KVR-urakka. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kun valtuusto vielä ensi viikolla asian siunaa, niin hanke pääsee viimeinkin etenemään.
ARTO HÄGG 