Puoluekokouksesta paikallispolitiikkaan

Porin puoluekokouksesta on jo pari viikkoa. Koronan vuoksi mentiin normaalia pienemmällä miehityksellä, mutta mukava oli tavata vanhoja ja uusia tuttuja. Kahden vuoden pesti puoluevaltuustossa päättyi, mutta sain valinann puoluevaltuuston varajäseneksi vv. 2020-2022. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lappilainen Heikki Autto, joka kärsi kaksi vuotta sitten hämmästyttävän alle yhden äänen tappion. Nyt “mies ja mandoliini” valittiin selkeällä äänten enemmistöllä – noin Heikki itse totesi kampanjastaan. Puolueen puheenjohtajaa ei kukaan haastanut, mutta kolmesta varapuheenjohtajasta päästiin äänestämään, kun ehdolla oli neljä hyvää ehdokasta. Häkkänen ja Lepomäki saivat suurimman kannatuksen ja kolmantena varapuheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Ikonen Tampereelta. Mari-Leena Talvitie joutui luopumaan varapuheenjohtajan paikasta. Kaiken kaikkiaan hyvät valinnat. Erityisen iloinen olen uusmaalaisen Elina Lepomäen noususta puoluejohtoon. Puoluejohdon valinta on hieman kuin lätkäjoukkueen ykkösketjun kasaamista. Kentällisessä ei voi olla kolmea sentteriä, vaan toimiva ja tehokas ketju koostuu erilaisista rooleista ja osaamisista.

Alkava viikko on kesätauon jälkeen taas kiireinen kokousviikko. Maanantaina on kunnanvaltuuston kyselytunti ja useimmat valtuustoryhmät puivat omissa kokouksissaan myös uutta luottamushenkilöorganisaatiota – niin kokoomus-ryhmämmekin. Tiistaina kokoontuu asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, jonka listalla on mm. Klaukkalan Ketunkallion alueelle sijoittuva uusi Jokimetsän asemakaava. Tämä taitaa olla kolme ja puoli vuotta istuneen lautakunnan ensimmäinen hiemankin isomman asuinaluekaavan vireilletulo koko Nurmijärvellä. Asuntokaavojen vähäistä valmistumista kritisoidaan ajoittain ja selväähän on, että niitä ei valmistu, jollei kaavoja saada edes vireille kuin kerran neljässä vuodessa. Keskiviikon kunnanvaltuustossa on useampiakin mielenkiintoisia asiakohtia: mm. MAL-sopimus ja osavuosikatsaus. Kokouksen lopussa käsitellään muutamia aiemmin tehtyjä valtuustoaloitteita – mm. mahdollisuus ottaa käyttöön suositukset lasten ja nuorten kotiintuloajasta Nurmijärvellä.

Pitkiä etäkokouksia

NU 20110619.jpeg

Kesätauko luottamustehtävistä on päättynyt. Uusin luottamustoimeni on HOK-Elannon edustajiston varajäsenyys vv. 2020-24, johon liittyvä koulutustilaisuus pidettiin viikko sitten. Totesin, että olen vaaliliiton varajäsenenä sijalla 2 ja tulen saamaan kutsun jokaiseen edustajiston kokoukseen, koska kaksi varsinaista jäsentä ei voi osallistua edustajiston kokouksiin hallintoneuvoston jäsenyyden vuoksi.

Kunnallisissa luottamustoimissa jokainen arvioi esteellisyyden lähtökohtaisesti itse. Osuuskaupan toimielimiin kuuluvien luottamushenkilöiden esteellisyys kunnallisessa päätöksenteossa on selkeää.  Yleissääntönä luottamushenkilö katsotaan esteelliseksi osuuskauppaa koskevassa asiassa kunnanhallituksessa ja lautakunnissa, mutta kunnanvaltuustossa esteellisyyttä ei yleensä ole. Itse tulen tuon mukaan toimimaan. Toki esteellisyys on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen.

Kunnanhallitus on ehtinyt elokuussa jo pari etäkokousta pitämään. Etäkokouksissa on hyvätkin puolensa, mutta täytyy sanoa, että pitkät kokoukset näyttöpäätteen ja kaiuttimien kautta ovat hieman puuduttavia. Myös asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta (ASRA), jossa olen kunnanhallituksen edustajana puhe- ja läsnäolo-oikeudella, on kertaalleen kokoontunut. Tuo “ASRAn” kokous, jossa oli käytännössä kaksi isompaa lista-asiaa – osavuosikatsaus ja Kirkonkylän Heikkiläntien pienen asemakaavamuutoksen hyväksyminen – kesti kerrassaan 4 tuntia ja 17 minuuttia.  Ainakin ASRAn osalta etäkokoukset tuntuvat selkeästi pidentäneet kokouksien kestoa. Kun toimin vv. 2013-2017 ASRAn puheenjohtaja, niin noin 50:stä lautakunnan kokouksesta taisi yksi ainoa venyä yli kolmituntiseksi. Tämän vuoden 7:stä kokouksesta vain yksi on jäänyt alle kolmen tunnin. Kesäkuun ASRAn kokous kesti järisyttävät 5 tuntia ja 15 minuuttia. Oma tuntumani on, että kokousten venyessä yli kolmen tunnin, työskentely ja päätöksenteko eivät ole enää terävimmillään. Kallistakin maraton-kokoustaminen on: yli kolmen tunnin kokouksista maksetaan osallistujille 50%:lla korotettua kokouspalkkiota. Ja viranhaltijatkin istuvat samat tunnit kokouksissa. 

Ja loppuun selitys tämän blogikirjoituksen alussa olevasta kuvasta. Selailin epämääräistä – liki 10 senttiseksi kohonnutta – lehtileikekasaani ja päätin poimia pinosta toisinaan jonkin kirjoitukseni, kolumnini tai artikkelin. Näin alkajaisiksi menneitä muistellessa Nurmijärven Uutisiin ensimmäisellä valtuustokaudellani kirjoittamani “Lukijan kynästä” -raapustus valtuustoaloitteista. Jätin kesäkuussa 2011 kirjoituksessa mainitun valtuustoaloitteen ja nykyisin Nurmijärven kunnan hallintosääntöön on kirjattu tuon aloitteen mukaisesti oikeus pitää saatepuheenvuoro aloitteelle valtuuston kyselytunnilla. Toimii.

Helppo lukioratkaisu

IMG_5054

Tempaisin taas Nurmijärven Uutisiin kolumnin. Tällä kertaa Nurmijärven lukioasiasta. Edellinen NU:n kolumnini tuli ulos vajaa kuukausi sitten. Tuolloin kirjoitin tarpeesta saada omistajaohjausta Keusoteen. 

Vaalien välissä  aktiiviselle kirjoittajalle löytyy hyvin palstatilaa paikallislehdessä. Tilanne muuttuu muutama kuukausi ennen kunnallisvaaleja, kun pari sataa kuntavaaliehdokasta pyrkii tyhjentämään neljän vuoden kirjallisen arkkunsa kerralla. Palstatilasta tulee uupelo.

Tässä tämänkertainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten 13.-14.6.2020 numerossa.

 

Helppo lukioratkaisu

Viimeinkin hyvät selvitykset lukiohankkeesta ja vaihtoehdoista – kanta on nyt helppo muodostaa. Tosin lukiokeskustelussa hämmästyttää joidenkin käyttämä termi ”kahdesta pikkulukiosta”. Nykytilannehan on toinen. Meillä on yksi kunnallinen lukio, jonka vahvuutena on kaksi toimipistettä.  

Vuonna 2017 esitelty lukion hankesuunnitelma ei tyydyttänyt minua, vaikka se oli läpäissyt parikin lautakuntaa. Hanke pysähtyi vasta kunnanhallituksessa. Seuraavana vuonna sitä yritettiin saada läpi kunnanvaltuustossa, joka kuitenkin hyväksyi vastaehdotukseni äänin 24-27. Oli lähellä, ettei tuo yhden vaihtoehdon hanke olisi mennyt läpi. Onneksi valtuustosta löytyi edes niukka enemmistö.

Uudessa hankesuunnitelmassa kunnanviraston ja kirjaston tontti ei päässyt heikkouksiensa takia edes vertailuun. Ja tämä oli pari vuotta sitten osalle ainoa oikea vaihtoehto. Selvittäminen ja asioihin puuttuminen todellakin kannatti.

Kunnallisen lukion lakkauttaminen olisi Kirkonkylän ja Rajamäen kehityksen sekä kuntatalouden kannalta huono valinta. Erityisesti taloudelliset tekijät puoltavat nykyistä kahta toimipistettä. Kahden toimipisteen malli on liki 2 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi. On tosin esitetty mielipide, että 2 milj.euroa menee ”virhemarginaalin” sisään. Jos virhemarginaali on 2 milj.euroa, niin se tarkoittaa myös, että kahden toimipisteen lukio voi olla jopa 4 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi.

Kahden toimipisteen vuosittaiset käyttökustannukset ovat 0,1 milj.euroa enemmän. Tuo säästö tosin hupenee yli 150 lukiolaisen päivittäisiin matkakuluihin. Jos kunta ei niitä maksa, ne menevät suoraan kuntalaisten kukkarosta.

Nurmijärven lukio tarjoaa opiskelupaikan monelle peruskoulun päättäneelle, jolla ei ole mahdollisuutta päästä lähikuntien lukioihin. Lähikuntien lukioista ei löydy kapasiteettia nurmijärveläisille pyrkijöille. Kunnan sisällä Arkadiakaan ei pysty enempää ottamaan sisään. Mahdollisuus lukio-opintoihin kotikunnassa on tärkeää. Kahden toimipisteen malli takaa sen.  

Kantani kahden toimipisteen puolesta ei ole syntynyt ”seinät edellä”, mutta taloudellisin ratkaisu takaa sen, että lukioissamme yleensäkin on jatkossa seinät. Pedagogiikkaa ja lukion erikoistumista voidaan kehittää erinomaisesti kahden toimipisteen lukiossa. Sen vahvuuksia hyödyntäen.

Apottia ja yksityisteitä

Keusoten yhtymävaltuusto piti 16.4. kokouksen, jossa äänin 18-23-1 päätettiin olla liittymättä Apotti Oy:öön eli käytännössä päätettiin olla ottamatta Keusote-kuntayhtymässä käyttöön asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti. Päätöksenteko oli lykätty aivan viime tippaan – hankintalain mukaan mahdollisuus liittyä Apottiin  umpeutuu 20.4. Päätöksenteon valmistelua kritisoitiin mm. yksipuolisuudesta ja vaihtoehdottomuudesta. Moni koki, että Apotin riskejä ja heikkouksia ei tuotu riittävästi esille ja sen kustannushyödyt oli esitetty epärealistisen positiivisesti. Päätöksenteon ajoittamisella aivan kalkkiviivoille saatettiin päätöksentekijät Apotin osalta selkä seinää vasten ja “ota tai jätä” -tilanteeseen. Yhtymävaltuuston niukka mutta selvä enemmistö valitsi siis jättämisen. Arvioni on, että kuukauttakin aikaisemmin tulos olisi ollut niukasti päinvastainen. Koronakriisi ja nopeasti synkkenevät kuntatalouden näkymät käänsivät tilanteen nurin ja kurin. Yhtenä tekijänä äänestyksessä oli Järvenpään ja Mäntsälän antama omistajaohjaus, jolla kyseisten kuntien edustajiston jäsenet ohjeistettiin vastustamaan Apottia. Yhtä mäntsäläläistä Vasemmistoliiton tyhjää äänestänyttä edustajaa lukuunottamatta edustajat myös omistajaohjausta tottelivat. Nurmijärven kokoomusedustajat Kristiina Hakala, Riina Mattila ja Juhani Vuorisalo äänestivät Apottia vastaan.    

Kunnallispolitiikassa on jatkettu etävaikuttamista. Myös tulevan viikon kyselytunti ja valtuuston iltakokous järjestetään pääosin etäyhteyksiä käyttäen. Näinhän myös tuossa Keusoten kokouksessa toimittiin, joskin siellä järjestelyt tuntuivat hieman tökkivän ja kokous myöhästyi noin tunnilla ja venyi liki puolille öin. Nurmijärvellä ainakin edellinen valtuustonkokous sujui ilman suurempia ongelmia.

——————–

Tulevan valtuustonkokouksen merkittävimmät asiakohdat liittyvät yksityisteihin. Käsiteltävänä on pitkän odotuksen jälkeen ehdotus kunnan yksityistieavustusten avustusjärjestelmästä ja myöntämisehdoista. Samalla saataneen päätökseen kolme asiasta tehtyä valtuustoaloitetta, joista pari alkaakin olla jo rippikouluiässä.

Tulen tekemään avustusjärjestelmän myöntämisehtoihin saman muutosehdotuksen kuin kunnanhallituksessa. Asiakirjassa on lapsus, jonka hyväksyminen tarkoittaisi, että jos yksityistielle on kerran hyväksytty jokin kunnossapitoluokka, niin se jäisi voimaan vaikka olosuhteet ja myöntämisperusteet myöhemmin muuttuisivat. Tulen siis esittämään, että lause “Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen” muutetaan muotoon “Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, eikä kohteen osalta perusteissa ole tapahtunut muutosta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen”. 

Samoin käsitellään Mustosen (KESK) tuorein eli neljäs asiaa koskeva valtuustoaloite, jossa  edellytetään, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Tämä lienee radikaalein asiasta koskaan tehty valtuustoaloite. Keitä kiinnostaa Nurmijärven yksityistieasiat ja niillä politikointi, kannattaa lukea Hannele Ruotin kirjoittama Nurmijärven Maalaisliitto-Keskustan historiikki “Keskellä Nurmijärveä”. Siinä on oma lukunsa paikallisista tieasioista. Nurmijärven Uutisten taannoisen pääkirjoituksen mukaan kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden karkea arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on siis vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo ilmeisesti valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa.

Esitetyllä avustusjärjestelmällä tavoitellaankin tasapuolisempaa avustusjärjestelmää. Kokonaisuudessaanhan tarve – tai jopa pakko – avustusjärjestelmän uudistamiseksi tuli keskustalaisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittelemästä ja eduskunnan  pari vuotta sitten hyväksymästä uudesta yksityistielaista. Nyt Nurmijärvelläkin toteutetaan tuon lain edellyttämiä toimenpiteitä.

———————

HOK-Elannon edustajiston vaalien tuloksetkin julkaistiin. Ääniä kertyi ensikertalaiselle 238 kappaletta, joka tarkoitti Kokoomus Uusimaa -listan ensimmäistä varasijaa. Koko vaaliliitonkin listalla sijoitus on 2. varajäsen, joten nelivuotisella kaudella todennäköisesti pääsen osallistumaan edustajiston päätöksentekoon, kun vaaliliitostamme meni edustajistoon läpi 18 ehdokasta. Nurmijärveltä ehdokkaita oli yhteensä 24 ja ainoa läpi mennyt oli eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Varajäseneksi ylsi minun lisäksi vain PS:n Maiju Tapiolinna. Tuonkin vuoksi täytyy olla tyytyväinen lopputulokseen. Kiitos vielä kerran ääntänsä käyttäneille.

 

Kunnanvaltuusto 25.3.2020

IMG_4699

Nurmijärven kunnanvaltuuston maaliskuun kokous pidettiin poikkeusolosuhteissa Nurmijärven yhteiskoulun juhlasalissa ja pääosin etäyhteydellä. Valtaosa kunnanvaltuutetuista otti osaa kokoukseen etäyhteydellä kotoa tai muualta. Paikan päällä salissa meitä oli vain 12 valtuutettua ja muutama viranhaltija. Järjestely takasi riittävät turvavälit koronankin kannalta.

Pienen alkukankeuden jälkeen yhteydet toimivat ja kokous saatiin vietyä säällisesti läpi. Yhden valtuutetun äänestys jouduttiin varmistamaan tosin puhelinyhteyden kautta.

Aluksi tehtiin koronavirusepidemiaan liittyvät päätökset päätösvallan siirtämisestä kunnanjohtajalle ja toimialajohtajille. Samoin päätettiin hallintosäännön muutoksesta, joka mahdollistaa valtuuston kokoukset sähköisesti ja etänä.

Palveluverkkotyö 2020 ja palveluverkon kehittämisen tavoitteista jouduttiin äänestämään kolmeen kertaan. Se on todettava, että muinainen nimenhuutoäänestys, jota jouduttiin nyt käyttämään, tuntui tosiaankin aikansa eläneeltä ja aikaa vievältä. Keskusta esitti ensiksi asian palauttamista uudelleen valmsiteltavaksi kriteerien osalta – esitys kaatui äänin 33-18. Seuraavaksi keskustan valtuustoryhmä esitti paria muutosta palveluverkon kehittämisen tavoitteisiin – esitys kaatui äänin 38-13. Lopuksi keskustan valtuustoryhmä teki muutosesityksiä palveluverkon kriteeristöön – esitys kaatui äänin 37-14.

Valtuuston selvä enemmistö siis hyväksyi kunnanhallituksen yksimielisen pohjaesityksen ja piti tärkeänä palaveluverkkotyön edistämistä ja jatkamista ilman yksityiskohtien hiomista tässä vaiheessa. Itsekin totesin puheenvuorossani, että kuukausia valmisteltua työtä on jatkettava ja täytyy ymmärtää, että kyseessä on jatkuva ja kehittyvä prosessi – kerralla ei ole tarkoituskaan tulla valmista ja täydellistä.

Väite, että tavoitteet ja kriteeristö olisi tullut jotenkin yllättäen ja uutena asiana päätöksentekoon ei pidä paikkaansa. Ne ovat olleet esilläja niitä on esitelty hyvissä ajoin. Uusi asia oli vastíkään esitetyt alustavat taulukot, joissa oli esitetty miten kriteerit kohtaavat eri toimipaikkojen (päiväkodit ja koulut) tämänhetkisen tilanteen. Ei voinut välttyä ajatukselta, että kun taulukoista oli nähtävissä, että usealla koululla oli kosolti punaisia merkintöjä, niin kritiikki kriteeristöä kohtaan oli noussut pintaan. Puheissakin vilahteli hieman samanlaista argumentointia kuin vuosien takaisissa kyläkoulukeskusteluissa. Palveluverkon kehittäminen jatkuu edelleen ja palveluverkon ja yksittäisten toimipisteiden arviointikriteereitä kehitetään ja tarkennetaan jatkossa. On tärkeää, että meillä on viimeinkin mittaristo ja työkalu, jolla voidaan rullaavasti tarkastella palveluverkon ja sen toimipisteiden toimivuutta ja taloudellisuutta.

Kunnan pysäköintinormi tuli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnasta ja kunnanhallituksesta hyväksyttäväksi. Kristillisten Haapalainen teki asiassa muutosesityksen eli esitti lisättäväksi normistoon tekstin: “AK-alueille rakennettavista autopaikoista 1 ap / 1000 k-m2 tulee osoittaa vieraspaikoiksi.” Totesin, että tuo tekstilisäys on merkityksetön. Sillä ei lisätä yhtään autopaikkaa tontille. Enkä kyllä tiedä yhtään kerrostaloa, jossa taloyhtiö ei olisi edes yhtä vieraspaikkaa oma-aloitteisesti osoittanut.

Kunnan nettisivuilla infotaan virheellisesti normin olevan muutoksen jälkeen seuraavanlainen: “Asuinkerrostalojen korttelialueet eli AK-alueet 1 ap / 70 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto, lisäksi koko kerrostalon osalta 1 ap / 1000 k-m2 vieraspaikaksi”.

Tuo ei vastaa valtuuston päätöstä. Valtuusto ei päättänyt lisätä yhtään autopaikkaa, vaan vieraspaikat sisältyvät normissa määritettyihin autopaikkoihin. Toivottavasti edes pöytäkirjaan tulee oikea päätösteksti.

Tilikauden 2019 talousarviopoikkeamille myönnettiin ylitysluvat. Sosiaali- ja perusterveydenhuolto lipsahti 4,5 milj.euroa pitkäksi ja erikoissairaanhoitokin yli 1,3 milj.euroa. Varhaiskasvatuksessa alitettiin budjetti yli 1,4 milj.eurolla ja verotulojakin kertyi miljoona enemmän kuin muutetussa talousarviossa oli. Valitettavasti  alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotuloja jäi saamatta edelleen noin 5 milj.euroa. Kokonaisuutena alijäämää vuodelta 2019 tulee karmeat 15,8 milj.euroa.

Näillä näkymin Uusimaa pannaan näinä päivinä saarroksiin. Liikkumista maakunnan ulkopuolelle rajoitetaan kovalla kädellä. Ken on kaipaillut vanhoja hyviä aikoja ja kaiholla muistellut muinaista itäistä mahtivaltiota, voi nyt hetken fiilistellä post-neuvostoliittolaisessa tunnelmissa: Ulkomaille ei voi matkustaa vapaasti ja myös maan sisäistä liikkumista on rajoitettu, ylellisyystavarat kuten wc-paperia ja hygieniatuotteita ei tahdo löytyä edes valuuttakaupasta. Kauppojen hyllyt ovat paikoitellen tyhjinä. Väenkokouksia valvotaan valtiovallan taholta…

Luottamuspaikoista

005

Reissusta palatessa noteerasin FB:n Nurmijärven Paikallispolitiikka -ryhmässä avatun keskustelun kunnan luottamuspaikkojen jakomenettelystä. Sysäyksen keskusteluun oli antanut Simon Elon “loikkaus” Espoossa sistoutumattomasta sinisestä kokoomukseen. Polemiikkia oli aiheuttanut erityisesti se, että Elo ilmoitti pitävänsä kaupunginhallituspaikkansa.

Espoossa on myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ainakin joinakin vuosina tulleet eri vuosina eri puolueesta. Tuollaisen kierrätyksen näen sopivan meille huonosti. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on merkittävä rooli valtuuston yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisessä ja ohjaamisessa. On vaikea ymmärtää miten asiaa edistäisi se, että aina vuoden vaihtuessa remmiin tarttuisi uusi henkilö uusin ajatuksin – aluksi opettelemaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on myös ns. mandaattipaikkoja ylikunnallisissa luottamuselimissä. Takuuvarmasti ei olisi kunnan edunmukaista vaihtaa jatkuvasti kunnanedustajaa kyseisissä instansseissa kierrätyksen ehdoilla.

Nurmijärvellä luottamuspaikkojen jako on perinteisesti tapahtunut ns. pisteytystaulukkoa hyväksi käyttäen. Taulukossa on jokainen varsinainen luottamushenkilöpaikka pisteytetty: kunnanhallituspaikat, lautakuntapaikat, liikelaitosten paikat ja myös sellaiset ylikunnalliset paikat, joista päätös tehdään kuntatasolla. Puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien paikat on pisteytyksesssä huomioitu arvokkaampina. Luottamuspaikkojen jaossa on tavoitteena, että kunkin ryhmän/puolueen saama pistemäärä vastaa mahdollisimman hyvin puolueen saamaa osuutta kuntavaalin tuloksesta.

Kun itse ryhdyin vetämään viime kunnallisvaalien 2017 jälkeen ryhmien välisiä neuvotteluja, niin ensimmäisenä tehtävänä varmistin ja hyväksytin neuvottelijoilla, että edelleen käytetään aiemmin hyväksi koettua ja tasapuolisuuden takaavaa pisteytysjärjestelmää ja -taulukkoa – ja kunnioitetaan kuntavaalin tulosta puolin ja toisin.

Niin todellakin – perinteiseen tapaan suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja kutsuu muut ryhmät vaalien jälkeen luottamuspaikkaneuvottteluihin. Se on luonnollinen ja nopein tapa toimia – aivan kuten valtakunnantasollakin suurin puolue ryhtyy toimeen vaalien jälkeen. Neuvotteluissa ryhmillä on tasapuolisesti edustajia. Nyt esitettyyn viralliseen kunnanhallituksen asettamaan toimikuntaan verrattuna tuolla ryhmien välisellä neuvotteluryhmällä on oikeastaan vain yksi ero: toimikunnan jäsenille jouduttaisiin maksamaan kunnan puolesta kokouspalkkiot – puheenjohtajalle 1,5-kertaisena. Nykymallilla neuvottelut käydään talkootöinä.

Käytetty pisteytysjärjestelmä mahdollistaa mm. sen, että ryhmän on mahdollista halutessaan saada lukumääräisesti enemmän lautakunnan jäsenpaikkoja – jos on valmis luopumaan niiden puheenjohtajuuksista. Toimii myös toisin päin eli neuvotteluissa on mahdollisuus saada muutama painoarvoltaan isompi paikka, jos suostuu siihen, että luottamuspaikkojen kokonaismäärä jää suhteessa pienemmäksi. Kaikki tietysti riippuu muiden ryhmien hyväksynnästä ja neuvotteluista. 

Vuoden 2017 vaalien jälkeen neuvottelut vedettiin läpi kohtuullisen ripeästi ja hyvässä yhteistyössä. Vain SDP:n – joka ei muiden tahdissa pystynyt neuvotteluja käymään – suunnasta kuului asiassa kritiikkiä. Kritiikin juurisyitä on vaikea edelleenkään ymmärtää. Neuvottelujen lopputuloksena SDP sai vähintään sen määrän ja laadun luottamuspaikkoja, kuin vaalitulos ja pisteytys heille antoi. Muistaakseni jopa hieman enemmän. Kaiken kaikkiaan luottamuspaikkaneuvottelut ja -jako meni aika lailla “putkeen”.

Hieman hämmästytti nyt käydyssä keskustelussa väite, että “kunnanvaltuustossamme on äänestetty lähes kaikista luottamuspaikoista”. Olen vaikuttanut Nurmijärven kunnanvaltuustossa vuodesta 2009, enkä tuollaista luottamuspaikkaäänestysrumbaa kyllä muista. Ainoa mieleeni tullut tapaus on vuoden 2011 alusta, kun kaksi Merosta “loikkasi” SDP:stä Vihreisiin ja muutti aika lailla valtuuston sisäistä järjestystä. Asiasta on  seuraavanlainen aikalaismerkintä blogikirjoituksessani 26.1.2011:

Kunnanhallituksen jäsenistä jouduttiin äänestämään, koska Vihreät halusivat hyödyntää SDP:stä loikanneiden Merosten kahden valtuustopaikan antamat äänet. Vihreät vaativat suhteellista vaalitapaa ja asettivat oman ehdokaslistansa hallituksen jäseniksi.

Suhteellinen vaalitapa toikin Vihreille yhden kunnanhallituspaikan. Kokoomus ja Keskusta saivat kumpikin neljä paikkaa ja SDP kaksi.

Perussuomalaisia vaalin lopputulos ei miellyttänyt, koska Niinistön hallituspaikka valui äänestyksessä Vihreille. Niinistö totesikin, että kunnallisvaalituloksen mukaan viimeinen kunnanhallituspaikka olisi kuulunut Perussuomalaisille – he kun saivat Vihreitä enemmän ääniä kuntavaaleissa. Loikkareiden äänien hyödyntämistä Vihreiden eduksi Niinistö kutsui kansanvallan häpäisemiseksi.

Tuossa tapauksessa, jota silloinen perussuomalaisten valtuutettu Jussi Niinistö kritisoi, oli siis kyse kunnanhallituksen jäsenten valinnasta jälkimmäiselle 2-vuotiskaudelle. Vihreät käyttivät täysimääräisesti hyväkseen “loikkauksen” johdosta kasvaneen ryhmänsä koon. En muista minkälainen sopimus ryhmillä oli vuoden 2008 vaalien jälkeen, mutta mikäli nyt tapahtuisi vastaava operaatio, niin se olisi vastoin vaalien 2017 jälkeistä sopimusta. Silloin sovittiin koko nelivuotiskauden paikoista – mukaan lukien kunnanhallituksen paikat. Tämän allekirjoittivat jokaisen ryhmän puheenjohtajat. Ihmettelen, jos noin ei olisi sovittu vuosikymmenen alussakin ja ymmärrän hyvin Niinistön kritiikin.

Muutoin siirtymiset puolueesta toiseen kesken vaalikauden eivät ole Nurmijärvellä juurikaan ongelmia aiheuttaneet. Lähtökohta on, että luottamushenkilöpaikat ovat jo lainkin mukaan henkilökohtaisia ja jää jokaisen omaan harkintaan haluaako niistä jollakin pätevällä perusteella luopua siirtyessään toiseen valtuustoryhmään. Moni on asiasta ilmeisesti fiksusti sopinut uuden ja vanhan ja ryhmän kanssa jo ennalta. Yhdessähän asioita hoidetaan senkin jälkeen.

Seuraavat kunnallisvaalit ovat runsaan vuoden päästä. Pisteytysjärjestelmään tulee tuolloin luonnollisesti tehdä mahdollisten luottamuselinten muutoksista aiheutuvat täsmennykset. Nähtäväksi jää, minkä ryhmän vetäjä pääsee sitten muut kutsumaan paikkajakoneuvotteluihin. Kun se tehdään nykyisellä systeemillä, niin kaikki voivat olla varmoja, että vaalien tulos tulee huomioitua ja jokainen ryhmä saa tasapuolisen kohtelun.

 

 

 

Seitsemän Veljestä 150

IMG_4492 (2)

      Juha Poikela esiintyi valtuuston kokouksessa.

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa viime viikolla oli yhtenä asiakohtana “Aleksis Kivi -pääkaupungiksi julistautuminen”.

Kunnanhallituksessa hyväksyimme asian noin viikkoa aikaisemmin, vaikka sinnekin esitys tuli yllättäin ja pyytämättä. Ei tullut mieleenkään lähteä arvostelemaan tai kyseenalaistamaan viranhaltijoiden tekemää ideointi- ja innovointityötä, joka oli esityksen takana. Kun kunnan työntekijöiltä ja viranhaltijoilta niin usein toivotaan ja edellytetään tuoreita ajatuksia ja ideoita, niin niitä pitää myös ymmärtää tukea, kun niitä syntyy.

Niinpä tämäkin idea eteni kunnanvaltuustoon, jossa se melkein soraäänittä hyväksyttiin. Käsittelyn aluksi – kunnanvaltuuston puheenjohtajan puheen jälkeen – kukin valtuustoryhmä piti lyhyen puheen asiasta. Kuulimme hyviä ja hyvin erilaisia puheita Seitsemästä veljeksestä ja Aleksis Kivestä. Pidin kokoomuksen ryhmäpuheen. Se ainoa soraääni kuultiin, kun SDP:n Lepolahti kritisoi esityksen nopeaa etenemistä valtuustokäsittelyyn. Lepolahden mukaan asiaa olisi pitänyt puida ja puntaroida pitempään etukäteen kuntalaisten kanssa.

En voi olla enempää eri mieltä. Jos kunnanvaltuusto ei kykene tällaisessa asiassa tekemään päätöstä ilman nettiäänestyksiä ja mielipidekyselyitä, niin kovin hataria olisi kunnanvaltuutettujen kosketuspinnat kuntalaisiin. Kritiikkiä kuunnellessa fundeerasin, että minkälainen uutis- ja huomioarvo tällä symbolisella Aleksis Kivi -pääkaupungiksi julistautumisella olisi ollut, jos tästä oltaisiin kuukausikin etukäteen eri foorumeilla postuloitu, jahkailtu, väännelty ja käännelty.

Ei minkäänlaista. Nyt asia tuotiin nopealla tahdilla ja yllättäin päätöksentekoon – ja sillä oli uutisarvoa pari päivää valtuuston päätöksen jälkeenkin 2.2.2020, jolloin Seitsemän veljestä -teoksen julkistamisesta tuli täyteen tasan 150 vuotta.

En muista milloin Nurmijärvi olisi saanut  yhtä paljon positiivista huomiota kuin kuluneen viimeisen viikon aikana. Aleksis Kivi -pääkaupungiksi julistautumisen jälkeen Seitsemän veljeksen pyöreät sataviiskymppiset ovat olleet esillä käytännössä kaikissa valtakunnan medioissa: lehdissä, radiossa, televisisossa, netissä. Erityistä huomiota ja hyvää palautetta on saanut Helsinki-Tampere -moottoritielle viritetty “Veljesten valo” -ääni/valotaideteos. Sekin olisi jäänyt tekemättä ja näkemättä ilman kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden ideointia. Takuulla idea olisi jäänyt alkutekijöihin, jos sitä olisi ryhdytty puimaan ja puntaroimaan etukäteen sosiaalisessa mediassa kaikkien kuntalaisten voimin. Kunnanviraston tuoreet, nuoret ja nuorekkaat voimat ovat saaneet aikaan erinomaista jälkeä.

Tässä vielä raapustamani puhe, jonka pidin valtuustosalissa tuon juhlallisen pääkaupungiksi julistautumisen yhteydessä.

 

Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja muut läsnäolijat

Puhun lyhyesti. En esitä osuvia sitaatteja Seitsemästä veljeksestä. Luotan siihen, että kuulemme niitä vielä muissa puheenvuoroissa.

Minulla oli muutama vuosi sitten kunnia pitää lukijapuheenvuoro Päätaloviikon pääjuhlassa Taivalkoskella. Totesin tuolloin juhlayleisölle, että Nurmijärvellä kunnioitetaan ja vaalitaan Aleksis Kiven muistoa ja elämäntyötä edelleen monin tavoin. Kerroin nurmijärveläisenä olevani erityisen ylpeä siitä, että keskipisteenä on edelleen kansalliskirjailijamme tuotanto, josta kyetään vuosi toisensa jälkeen ammentamaan uudenlaisia tulkintoja ja näkemyksiä uusille sukupolville. 

Aleksis Kiveä ja Seitsemää veljestä ei lähestytä Nurmijärvellä todellakaan vain menneisyyden ja historian kautta. Hyvä osoitus tästä on nyt Seitsemän Veljestä 150 -juhlavuoden teemaksi valittu lasten ja nuorten lukutaito ja lukuinnon lisääminen. Lukutaito ja sen kehittäminen on keskeisessä osassa – kerrassaan liikkeelle panevana voimana Seitsemässä veljeksessä. Yhtä kaikki aihe on tänä päivänäkin ajankohtainen ja se sopii erinomaisesti juhlavuoden teemaksi.

Juhlavuoden ohjelmistossa ja visualisoinnissa näkyy raikas, nykyaikainen, humoristinenkin ote ja lähestymistapa. Juhlavuosi todellakin puhaltaa pölyt pois Seitsemästä veljeksestä ja antaa teokselle kunnon tuuletuksen. Teos elää tässä päivässä – omilla ansioillaan. Se on varmasti juhlavuotensa ansainnut. Ja Nurmijärvi aseman Aleksi Kivi –pääkaupunkina.

Uskon, että tämän kunnian ja huomion myös muu valtakunta suo meille nurmijärveläisille. Ken tässä kohtaa empii, niin voi miettiä vaihtoehtoa, jossa kansalliskirjailijamme olisi esimerkiksi turkulainen dekkaristi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta kiitän kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä juhlavuoden idearikkaasta ja ansiokkaasta valmistelusta. Ryhmämme antaa tukensa kunnanhallituksen esitykselle ja toivottaa kaikille menestyksekästä, antoisaa ja kokemusrikasta juhlavuotta.

 

Lukio ei ole palveluverkon kulmakivi

IMG_1926

Kunnanhallituskamraattini Hyvämäki, Jalava ja Peltonen kirjoittivat viikonvaihteen 11.-12.1.2020 Nurmijärven Uutisiin kunnan palveluverkkoselvityksestä. Samalla he ilmaisivat vahvan näkemyksensä, että lukiopäätös tulee tehdä erikseen ja jo ennen mitään muita päätöksiä palveluverkkoon liittyen. Perusteluina kolmikko mainitsee mm. sen, että lukio on palveluverkon kulmakivi.

Täytyy sanoa, että olen pettynyt edellä mainittuun ulostuloon. Palveluverkkoselvitystyö aloitettiin kunnassa jo viime vuoden puolella. Huomenna ma 13.1. pidetään ensimmäinen palveluverkkotyön päättäjätyöpaja, johon on kutsuttu luottamushenkilöiden lisäksi myös ns. vaikuttamistoimielimiä. Tarkoitus on myöhemmin osallistaa ja kuulla kuntalaisia laajemminkin. Toivoin, että palveluverkkosuunnitelman laatiminen ja asian luottamushenkilökäsittelyt olisivat alkaneet puhtaalta pöydältä – ilman minkään yksityisen hankkeen tai eturyhmän tavoiteasetantoja.

Se, että suurlukiohanke asetetaan palveluverkon kulmakiveksi on täysin perusteeton näkövinkkeli tai oppisuunta. Lukio taitaa olla palveluverkkosuunnitelman ainoa osanen, joka ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Suurlukion hankekustannukseksi on arvioitu hieman alle 20 miljoonaa euroa. Toki mikä tahansa tuon kokoinen hanke nousee “palveluverkon kulmakiveksi”, jos se sellaiseksi asetetaan – tai pikemminkin nostetaan ja pyhitetään. Sen jälkeen kun ei ole juuri muuta kuin murusia jaettavaksi muulle palveluverkolle – suunnitellaan varsinainen palveluverkko sitten niistä murusista kulmakiven ympärille.

Toivon, että luottamushenkilöt tarkastelisivat ja käsittelisivät palveluverkkotyötä avoimin mielin ja ilman minkäänlaisia ennakkolinjauksia. En näe hedelmälliseksi tai lopputuloksen onnistumisen kannalta hyvänä, jos keskustelussa ja käsittelyssä fokusoidaan vahvasti jonkin yksittäisen hankkeen tai yksittäisen tavoitteen ajamista.  Jokainen voi funtsia, mihinkä johtaa jos seuraava veljes- tai sisarkunta ottaa ykkösprioriteetiksi eteläisen Nurmijärven palvelutarjonnan turvaamisen – tai pohjoisen. Kyläkoulujen säilyttämisen – tai niiden lakkauttamisen. Yhdistetyn lukion sijoittamisen kunnan pohjoisosaan, jossa lukioikäisten kasvu on Kirkonkylää voimakkaampaa – tai kokonaan kunnallisesta lukiosta luopumisen. Mikä tahansa yksittäinen linjaus tai näkemys voidaan nostaa prioriteetiksi palveluverkkosuunnitelmaksi, mikä milläkin perusteella. Mielestäni se pitää tehdä vasta, kun kokonaisuutta on tarkkaan ja harkitusti tarkasteltu. Sitä työtä luottamushenkilöt ovat huomenna aloittamassa. 

Itselläni ei edelleenkään ole lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Uskon, että kevään aikana sekin selviää – osana kokonaisuutta. Olin syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan.

Sittemminhän kunnanvaltuusto on päättänyt, että pääkirjaston peruskorjausta viedään eteenpäin omana hankkeenaan – aivan kuten se jo vuosia sitten oli tarkoitus toteuttaa. Peruskorjaukselle on myönnetty suunnitteluraha tälle vuodelle 2020 ja toteutus tapahtuu vv. 2021-22. Kunnassa ei siis ole enää olemassa lukio-pääkirjasto -hanketta.

Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnalliset lukiot on tämän vuoden alussa yhdistetty Nurmijärven lukioksi, jolla on kaksi toimipistettä, Kirkonkylällä ja Rajamäellä. Palveluverkkotyön aikana on mielenkiintoista kuulla myös uuden lukion rehtorin ajatuksia ja näkemyksiä lukioasiassa – ennen kuin on aika tehdä asiassa linjauksia.

 

 

 

Puolivuotiskatsaus II/2019

IMG_4061

Perinteiseen tapaan – jo 22. kertaa – on aika kerrata edellisen puolivuotiskauden kohokohdat ja syvimmät alhot. Takana on tosiaan jo 11 vuotta Nurmijärven kunnanvaltuustossa ja yleensäkin kunnallispolitiikassa. Selailin viime vuosikymmenen papereita ja totesin, että vuonna 2008 valtuustoon valituista kokoomuslaisista nykyisessä kunnanvaltuustossa vaikuttavat lisäkseni enää Vaulamo, Vainio ja Räty. Väki on kolmissa vaaleissa vaihtunut aika paljon – osin toki paikkakunnalta muuttojenkin vuoksi.

Vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla kevään eduskuntavaalit olivat jo kauas taakse jäääneet. Tosin ihan mielenkiinnolla on tullut seurattua Uudeltamaalta valittujen puoluekamraattien tekemisiä. Osa uusistakin kansanedustajista on ottanut aktiivisen ja näkyvän roolin ja saanut myös merkittäviä valiokuntapaikkoja ja vastuuta. Osa ei niinkään.

Keskikesällä ei juurikaan kunnallispolitiikkaa harrastettu. Palailin elokuussa pikkuhiljaa työelämään vajaan vuoden tauon jälkeen. Olin edellisen vuoden lopulla irtaantunut 13 vuoden rakennuttajakonsultointiputkesta, johon liittyi alkuvuosina myös yrittäjyyttä ja loppuvuosinakin osakkuutta. Puoluevaltuusto kokoontui alkusyksystä ja valitsimme kokoomukselle uuden puoluesihteerin – Kristiina Kokon. Vastaehdokasta ei ollut.  

Arvostan kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden osaamista ja tekemisiä. Lähinnä rakentamiseen ja rakennuttamiseen liittyen voin asioita myös ammatillisesti arvioida. Muuten omalta osaltani lähtökohtana, että viranhaltijat toimivat oman alansa asiantuntijoina kunnassa. Päätöksentekijän roolissa tulee kuitenkin puuttua asioihin, jos näkee valmistelun eroavan omista ajatuksista ja näkemyksistä. Kunnanhallituksessa käsiteltiin syksyllä Nurmijärven jätehuollon kuljetusurakoiden järjestämistä. Olimme vastíkään liittyneet Kiertokapulan osakkaaksi ja liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kunnanhallitukseen tuotiin sopimusesitys, jonka hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti.

Toisinaan kunnanvaltuustossa merkittävätkin asiat käsitellään nopeasti ilman keskusteluja. Jotkut asiat aiheuttavat puolestaan kiivastakin keskustelua ja argumentointia. Kyläkoulu- ja pakolaisasiat ovat perinteisesti tällaisia kuumia keskusteluasioita. Kunnanvaltuuston käsitteli lokakuun kokouksessa kiintiöpakolaisasiaa – ja puhetta riitti.  Keskustelu alkoi sovitusta ja säännöistä poikkeavalla tavalla. Olin korkean omakätisesti ennen kokousta toimittanut kokoomuksen ryhmäpuheenvuoropyynnöt kirjallisesti. Ensimmäistä puheenvuoroa ei kuitenkaan annettu suurimmalle valtuustoryhmällemme, kuten olisi kuulunut, vaan puhujapönttöön kutsuttiin ohituskaistaa pitkin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitäjä. Vihreät pitikin paalupaikalta puheen, jossa tuotiin esille pöyristys siitä, että “meillä käytäessä keskustelua mahdollisista vastaanotettavista kiintiöpakolaisista, kysellään heidän taustoistaan, koulutuksestaan, iästään, edellytyksistä asua Nurmijärvellä ja niin edelleen”. Tällaisessa tilanteessa syntyy Vihreiden mukaan vaikutelma siitä, että kuntaan oltaisiin hankkimassa koiranpentua, jonka soveltuvuutta meidän ”perheeseemme” pohditaan. Tuo puheen osa taisi puolestaan pöyristyttää aika montaa valtuutettua. Oman ymmärrykseni mukaan luottamushenkilöt ovat esittäneet asiassa täysin normaaleja ja ymmärrettäviä kysymyksiä. Taannoin ennen ensimmäisiä vastaanotettavia oltiin hyvin kiinnostuneita, mistä päin maailmaa ja minkälaisista oloista meille on tulossa uusia kuntalaisia. Nyttemmin kysymykset ovat kohdistuneet lähinnä kolmeen asiaan: kustannusseurantaan, työllistymiseen ja suomen kielen oppimiseen. Aivan normaaleja päätöksentekijöitä kiinnostavia asioita. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti Mattila, joka teki esityksen siitä, että seuraavat 10-15 kiintiöpakolaista otetaan vuonna 2021, jonka jälkeen päätetään erikseen seuraavista vastaanotoista. PS:n ryhmäpuheessa Tapiolinna esitti, että ennen uusien kiintiöpakolaisten vastaanottoa selvitetään nykyisten kiintiöpakolaisten kotoutuminen ja työllistyminen. Tulkitsin Tapiolinnan esityksen  palautusehdotukseksi, koska siinä ei nimenomaisesti ehdotettu myöskään vastaanotosta luopumista – vain lisäselvityksiä ja päätöksentekoa myöhemmin. Yllätykseksi äänestysjärjestykseksi määrättiin Mattilan (KOK) esitys vs. kunnanhallituksen pohjaesitys. Hallintojohtaja tulkitsi Perussuomalaisten ehdotuksen pohjaehdotuksen kokonaan hylkääväksi esitykseksi. Näin ensimmäiseen äänestykseen eivät menneet normaaliin tapaan kaksi pohjaesityksestä kauimpana ollutta ehdotusta, vaan siihen nousi oudosti kunnanhallituksen pohjaesitys. Viimeiseen äänestykseen meni lopulta pohjaesitys vs. Perussuomalaisten ehdotus ja äänet jakautuivat 36-7-8tyhjää. Kokoomus-ryhmästä lisäkseni “seniorivaltuutetut” Räty, Vainio, Vaulamo ja Lompolo äänestivät tyhjää, kun oma ehdotuksemme oli kaatunut. Miettinen, Vuorisalo ja Tarikka olivat Perussuomalaisten ehdotuksen puolella ja muut äänestivät pohjaesityksen puolesta. Jossain välissä KD:n Haapalainen teki ehdotuksen, että kuntaan otetaan joka vuosi vähintään 20 kiintiöpakolaista. Jostain syystä tämä kaikkein humaanein ja inhimillisin esitys ei saanut edes yhtä kannattajaa ja esitys esitys raukesi kannattamattomana. Lopputuloksena Nurmijärven kuntaan otetaan siis toistaiseksi 10-15 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Syyskauden merkittävin tekeminen kunnallispolitiikassa liittyy kuitenkin seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun ja siitä päättämiseen. Kunnanhallituksessa vuoden 2020 talousarvion käsittely oli tavanomaista ripeämpää ja yksimielisempää. Kesällä valtuustossa hyväksytty kestävän talouden NUUKA-ohjelma ja tietoisuus vuoden 2019 tulevasta nihkeästä tuloksesta tekivät päättämisestä poikkeuksellisen helppoa. Jokainen  taisi viimeistään silloin ymmärtää, että kuntataloudessamme ei ollut ylimääräistä jakovaraa ja investointikiimalle täytyi asettaa stoppi.

Palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman laatiminen eteni vuoden 2019 loppupuoliskolla. Laajempi käsittely ja päätöksenteko ajoittuu kuitenkin vuodelle 2020. Tämän ja ankean taloustilanteen vuoksi vuoden 2020 talousarvion investointiesitykseen ei tehty merkittäviä muutoksia. Investointilistassa on aivan riittämiin kohteita menneiltä vuosilta ja koulujen sisäilmaongelmista on tiedossa jatkossa merkittäviä kustannuksia. Palveluverkon läpikäynti ja siihen liittyvät päätökset tulevat vuonna 2020 linjaamaan  tulevaisuuden merkittävimmät investoinnit. Toki budjettivaltuustoon tuotiin odotetusti ja odotetulta taholta jälleen myös yksi liikuntapaikkaan liittyvä investointiesitys, mutta merkittävä enemmistö totesi, että tällä kertaa kunnassa tullaan toimeen ilman uutta satojen tuhansien skeittipuistoa.  Talousarviokokouksessa pidin ryhmämme puheenjohtajana sekä talousarvio- että veroasioihin liittyvät ryhmäpuheenvuorot. Äänestysjärjestykset aiheuttivat hieman hämmennystä myös talousarviokokouksessa. Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että kokouksessa ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa ryhmällemme. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75 esityslistan mukaisesti.

Yksityistielain muutokset edellyttävät jatkossa toimivia tiekuntia, mikäli näille halutaan kunnan avustusta. Kunta on tiedottanut ja kouluttanut tiekuntien osakkaita asiassa, mutta kunnan uudet periaatteet ja kriteerit tiekuntien avustamiselle eivät valmistuneet vuoden 2019 aikana. Näiden perään kyselin useamman kerran syksyn aikana. Nyt näyttäisi, että asia tuodaan päätettäväksi vuoden 2020 alkupuolella. Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainen erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille. On aika saada tämäkin aloite loppuunkäsitellyksi.

Vuosikymmenen vaihteessa moni listasi viimeisten kymmenen vuoden kohokohdat. Kokeilen tässä samaa:

  • 2010: Myin Projectman Oy:n osake-enemmistöni pääomasijoittajalle. Ryhdyin Wise Group Finland Oy:n osakkaaksi.
  • 2011: Jatkoin Projectmanin toimitusjohtajana vuoden loppuun, jolloin suoritettiin fuusio Wise Groupiin. Irtaannuin samalla vientirakentamisesta.
  • 2012: Toiset kunnallisvaalit ja toisen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Työpuolella tehtävä muuttui Wise Groupin rakennuttamisen toimialajohtajaksi.
  • 2013: Aloitin nelivuotisen pestin Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana.
  • 2014: Aloitin Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksessa.
  • 2015: Pidin lukijapuheenvuoron Taivalkoskella Päätalo-viikon lukijatapahtumassa ja pääjuhlassa. Teerenpelissä tislattu ja tynnyröity Pitkänokka-viski pullotettiin – jouduin ostamaan omat viskini Alkosta.
  • 2016:  Pitkänokka-albumin julkaisu ja sarjakuvanäyttely Oulun sarjakuvakeskuksessa Valveessa. Exit ja uusi pääomasijoittaja firmaan. Valinta kokoomuksen paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi, jota pestiä hoidin pari vuotta.
  • 2017: Kolmannet kunnallisvaalit ja kolmannen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Aloitin myös kunnanhallituksen jäsenenä.
  • 2018: Pitkän fundeeramisen jälkeen otin lopputilin ja lomarahat.
  • 2019: Eduskuntavaalit ja 1388 ääntä. Paluu työelämään. Pitkänokka Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena strippinä.

IMG_3599

 

 

 

 

Talousarviovaltuusto 2020

IMG_4061

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona 13.11. noin kahdeksan tuntia kestäneessä kokouksessaan vuoden 2020 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2020-2022. Muutamasta äänestyksestä huolimatta valtuusto oli sangen yksimielinen talousarvion menopuolesta. Lisämäärärahaesityksiä hyväksyttiin vain 75.000 euron edestä. Tuon verran varoja lisättiin viheralueiden laatutason parantamiseen, hiekoitushiekan poistoon ja yleisten alueiden roskakoreihin sekä eläkeläisten HyväOlo-kortin tukemiseen.

Valtuusto siis päätti jatkaa eläkeläisten HyväOlo-kortin myyntiä, ottaen kuitenkin huomioon kilpailulain säädökset siitä, että HyväOlo-kortin hinta vastaa kuntosalin osalta markkinaperusteista hintaa. Uimahalliosakeyhtiön on siis eriytettävä tarkasti kuntosalitoiminnan talous muusta toiminnasta. Päätös aiheuttanee vielä polemiikkia ja asian käsittelyn jatkumista tulevaisuudessakin. Kuten salissa totesin ja esittelytekstissäkin mainitaan: Ennen HyväOlo-korttia eläkeläisten kuntosalikortin hinta oli 480 euroa vuodessa. Nyt eläkeläisten HyväOlo-kortti sisältäen sekä kuntosalin että uinnin maksaa koko vuodelta 70 euroa. Vertailu aiempaan hinnoitteluun ei erityisemmin vakuuta, että nykyinen hinnoittelu olisi markkinaperusteista.  

Jo ennakkoon oli tiedossa, että veroista päättäminen ei ole läpihuutojuttu. Ainakin Keskustan oletettiin vastustavan kunnanhallituksen pohjaesitystä ja heiltä tulikin vastaehdotus kunnallisveron korottamisesta 20 prosenttiin ja toisaalta kiinteistöverojen pitämisestä nykyisellä tasolla. Ilmoitin ryhmäpuheessa kokoomuslaisten olevan pääsääntöisesti pohjaesityksen kannalla – ryhmäpäätöstä meillä ei asiasta ollut. KD:n Haapalainen hieman sekoitti pakkaa ja ehdotti, että rakentamattoman tontin kiinteistövero nostettaisiin 5,5 prosenttiin.

Koska oli tehty kaksi muutosesitystä, puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jossa ensimmäisenä olisi ollut vastakkain pohjaesitys ja Keskustan esitys. Äänestys olisi koskenut siis yhdellä kertaa sekä tuloveroa ja kiinteistöveroja. Tämän jälkeen toisessa äänestyksessä olisi äänestetty voittaneen esityksen (tulovero + kiinteistövero) ja pelkästään yhtä kiinteistöveron osaa koskeneen Haapalaisen ehdotuksen välillä. Äänestysehdotus oli varsin sumea. Jos oltaisiin tulkittu, että Haapalaisen esitys oli yhtä kiinteistöveron osaa lukuunottamatta sama kuin pohjaesitys, niin se olisi ehdottomasti pitänyt laittaa ensimmäiseen äänestykseen Keskustan ehdotusta vastaan. Jos taas tulkittiin, että Haapalaisen ehdotus koski vain ja ainoastaan yhtä pientä osaa kiinteistöveroa, niin siitä olisi pitänyt mielestäni äänestää vain ja ainoastaan kiinteistöveroa käsitellessä.

Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta – ja myös viime kuussa kunnanhallituksessa – tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että nyt ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja esityslistan mukaisesti päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75. Sen jälkeen päätettiin pitää myös kiinteistövero pohjaesityksen mukaisena. 

Tässä vielä laatimani ja pitämäni kokoomuksen ryhmäpuheenvuorot:

13.11.2019 § 87 Nurmijärven kunnan talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020-2022

Arvoisa puheenjohtaja…

Talousarviokäsittelyssämme on tapahtunut kehitystä vuosien varrella. Kunnanvaltuutettuja ja valtuustoryhmiä on sitoutettu ja osallistettu aiempaa laajemmin ja avoimella tavalla jo varhaisessa vaiheessa. Luottamushenkilöillä – ja sitä kautta myös kuntalaisilla – on ollut mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin talousarvion valmisteluun. Viime vuosina ei olekaan nähty ja koettu aiempien vuosien kaltaisia maraton-kokouksia, joissa on äänestetty jopa talousarviokirjan tekstiosuuksista tai hiottu valtuustosalissa strategisia mittareita ja niiden tavoitetasoja.

Myös lisämäärärahaesitysten määrä on jäänyt viime vuosina vähäiseksi. Investointiosan radikaaleja muokkaamisia ja investointimäärärahojen merkittäviä kasvattamisia ei ole viime vuosien talousarviokäsittelyssä enää koettu. Tänäkin vuonna kokoomus pidättäytyy ryhmänä omalta osaltaan lisämäärärahaesityksiltä.  Jokaisella valtuutetulla on varmasti nippu hyviä ja tarpeellisia hankkeita toivomuslistallaan, mutta toivomme kulukurin pitävän laajemminkin tänään tässä salissa. Pidättäytymällä talousarvioesityksen mukaisissa menoissa annamme myös arvostuksen kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden panokselle. He ovat jälleen kerran tehneet hyvää työtä eri hallinnonalojen tulojen ja menojen tasapainottamisessa.

Kiitos edellä mainitusta kehityksestä kuuluu niin valmistelutyötä tehneille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille kuin myös poliittisille ryhmille. Vaikka kaikista asioista ei olla samaa mieltä, niin ilmassa on ollut selvästi uudenlaista sopimisen kulttuuria.

Kehittämisen kohteita riittää silti.  Viime vuona toteutunut ja tänä vuonna tuleva mittava alijäämä syövät merkittävän osan taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Toimintoja on välttämätöntä tulevinakin vuosina tehostaa. Toivomme, että palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma antavat yhteisesti sopimaamme talouden tasapainottamisohjelmaan uusia työkaluja.

Oma lukunsa ja haasteensa on sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetointi. Sote-menot ovat yli 50% kunnan toimintakatteesta. Silti liki 250-sivuisessa talousarviokirjassamme on sote-palveluiden tulot ja menot käsitelty tasan yhdellä sivulla. Jos verotuloennusteet ja valtion tilitykset ovat olleet viime vuosina poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavia, niin massiiviset sote-kulut ovat kulupuolella erityinen epävarmuustekijä. Vähimmäisvaatimus tulisi olla, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän talousarvio olisi käytettävissä kunnan talousarviota laadittaessa. Nyt ei näin ole.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on ilolla huomioinut uuden nuorisovaltuuston ja sen puheenjohtajan aktiivisen roolin kunnanvaltuustossa ja myös tämän talousarvion valmistelussa. Ryhmämme puolesta nuorisovaltuustolle kiitokset aktiivisuudesta. Merkit viittaavat siihen, että yhteistyö jatkuu erinomaisena myös tulevaisuudessa. 

Kokoomus-ryhmä kiittää talousarvion valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä ja toivoo asioiden käsittelyn etenevän tänään vastuullisen taloudenpidon mukaisesti.

 

13.11.2019 § 88 Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2020

Arvoisa puheenjohtaja…

Kokoomus ei perinteisesti ole ollut innokkaimpia tulo- tai kiinteistöveron korottajia. Tässä suhteessa olemme olleet pidättyväisiä ja usein 0-linjalla. Jo alkuperäinen NUUKA-ohjelman 0,25%:n tuloveron korotus oli ryhmälle vaikea päätös. Kunnanjohtajan viimeisimmälle 0,50 %:n korotusesitykselle ei siten ryhmästämme ole löytynyt kannatusta. Koemme tuloveroprosentin noston 20:een monella tapaa ongelmalliseksi ja epätoivottavaksi – ei vähiten sen vuoksi, että ”kahdenkympin kerhossa” erottautuisimme epäedullisesti Keski-Uusimaan muista verrokkikunnista, joissa kaikissa tuloveroprosentti säilynee ensi vuonna alle 20 %:n. Vaikka olemme ”ylpeästi lande”, niin verotuksellisesti emme halua samaistua korkean tuloveron maalaiskuntiin: Vihtiin, Mäntsälään ja Pornaisiin.

Toisaalta aivan viime kuukausina – jopa viikkoina – saatu informaatio kunnan kiinteistöjen uusista ongelmista ovat tuoneet luottamushenkilöiden eteen taloudellisesti vaikean yhtälön erityisesti investointien osalta. Yhtälössä on se yksinkertaisuus, että meidän on se ratkaistava – muuta vaihtoehtoa ei ole. Voimme lisätä entisestään jo nyt mittavaa lainakantaa tai kattaa välttämättömät uudet investoinnit verorahoituksella. Tämä tapahtuisi kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kiinteistöverojen kohtuullisella korotuksella lain sallimilta alarajoilta. Kiinteistöverot olisivat korotustenkin jälkeen kilpailukykyisellä tasolla naapurikuntiin verrattuna. Tuloveron katto asettuu kokoomuksen mielestä nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärvellä tasolle 19,75 %.

Kokoomus-ryhmä on varsin kattavasti kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla, joskin tässäkään asiassa emme ole ryhmäpäätöksellä sitoneet yksittäisten valtuutettujen mielipidettä.

Tonttitarjonta ja tonttien luovutukset niin asukkaille kuin yrityksille ovat kaikkien kuntien prioriteettilistalla korkealla. Tässä asiassa kunnat kilpailevat tosissaan keskiselläkin Uudellamaalla. Nurmijärvellä olemme onnistuneet kisassa varsin hyvin. Nurmijärvi on ollut pitkään Keski-Uusimaan kärkisijoilla tonttien luovutusmäärissä. Olemme myös tuottaneet määrällisesti hyvin uutta asemakaavaa, joskin alueellisesti hieman epätasaisesti.

Kun veronkorotusten tie on tämän päivän jälkeen loppuun kuljettu, niin meidän on joka portaassa pidettävä huolta, että käynnissä olevat asemakaavahankkeemme saatetaan pikaisesti päätökseen ja uutta monipuolista tonttitarjontaa on kattavasti kunnan alueella. Uudet yritykset, uudet kuntalaiset ja uudet veronmaksajat ovat avainasemassa talouden tasapainottamiselle. Palvelut kehittyvät, verokertymä kasvaa, huoltosuhteemme paranee – ja vältymme tulevaisuudessakin ”kahdenkympin kerhoon” ajautumiselta.