Vaalien jälkisanat

Kuntavaalitulosta on sulateltu viikon verran. Omassa tuloksessa oli sulattelemista yhtä paljon kuin aiemmissa kolmissa kuntavaaleissani yhteensä. Huimat 456 ääntä tarkoitti 281 äänen lisäystä vuoden 2017 kuntavaaleihin verrattuna, oli toiseksi eniten kokoomuksen listalla ja viidentenä koko kunnassa.

Istuvilla valtuutetuilla on se etu, että vaalikampanjaa on mahdollisuus tehdä neljä vuotta hoitamalla hommat säntillisesti ja aiemmin antamien lupausten mukaisesti. Otaksun, että omalla kohdallani tämä oli ratkaiseva tekijä hyvässä tuloksessa. Kun hoitaa pieteetillä annetut tehtävät ja muistaa tekemisistään sopivasti kertoa, niin istuva valtuutettu on jo aika pitkällä seuraavalle kierrokselle. Toki näkymättömyydellä, tekemättömyydellä ja mm. runsailla poissaoloilla voi istuva valtuutettu myös heikentää asemaansa jatkoa ajatellen.

Kokoomuksen tulos jännitytti ehkä enemmän kuin oma äänimäärä. Kun tiedossa oli, että edellisten vaalien kestomenestyjä todella isoilla äänimäärillä oli pois listoiltamme, niin tilanne oli ennalta poikkeuksellisen epävarma. Huoli oli turha. Kokoomus jatkaa Nurmijärvellä suurimpana ryhmänä, vaikka valtuutettujen määrä yhdellä väheneekin. Ykköstila koko valtakunnassa ja nousu suurimmaksi valtuustoryhmäksi useassa naapurikunnassa (Vantaa, Hyvinkää, Tuusula) osoittaa kansalaisten tyytymättömyyttä mm. hallituksen vero-, sote- ja aluehallintopolitiikalle.

Perussuomalaisten erinomainen vaalitulos osoittaa myös tätä. PS nousi Nurmijärvelläkin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ja saa tulevaan valtuustoon peräti viisi uutta valtuustopaikkaa.

Keskusta sai Nurmijärvellä kokoon ilmeisen hyvän ja monipuolisen ehdokaslistan. 12 valtuutettua oli kyllä itselleni melkoinen yllätys. Odotin selkeästi vaatimattomampaa menestystä. Hatun noston arvoinen suoritus, jossa valtakunnallinen rökäletappio käännettiin kuntatasolla voitoksi.

Jo SDP:n lyhyt ehdokaslista enteili vaikeuksia ja kun valtakunnan tasollakin pahin fanitus alkoi osoittaa hiipumista, niin demarien kahden valtuutetun vähennys ja vaatimaton 7 valtuustopaikkaa ei ollut loppujen lopuksi iso yllätys. Sillä jäätiin Nurmijärvellä sijalle 4 eli selvästi kolmen suurimman puolueen ulkopuolelle. SDP:n tulos on jatkumoa koko 2000-luvulla tapahtuneelle tasaiselle kannatuksen laskulle. Vielä vuonna 2004 puolueella oli 12 valtuutettua – nyt siis 7. Näissä vaaleissa 667 äänestäjää valitsi – ei saman, vaan eri suunnan – kuin edellisissä vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Toinen selkeä häviäjä vaaleissa oli Vihreät, joka menetti kaksi paikkaa ja kutistui viiden valtuutetun ryhmäksi. Tässä näen kohtuullista linkkiä puolueen valtakunnalliseen tilanteeseen. Vihreäthän olivat valtakunnan tasolla toiseksi suurin häviäjä näissä vaaleissa. Vaikka paikallistasolla toimivat täysin eri henkilöt kuin eduskunnassa, niin erityisesti Vihreillä puolueen valtakunnalliset teemat toistuvat hyvin usein ja korostetusti myös paikallistasolla – jopa valtuustoaloitteiden muodossa. Vaikka paikallistasolla tehtäisiin hyvää ja aktiivista työtä, niin valtakunnallinen kannatuksen lasku voi vaikuttaa myös kuntavaalitulokseen. Hieman tällaista ounastelen tapahtuneen Nurmijärven Vihreille. Liki 700 äänen menetys edellisiin kuntavaaleihin verrattuna on merkittävä ei-vihreäsiirtymä.

Vasemmistoliitto palasi yhden valtuutetun pienryhmäksi,kun Hannu Toikkanen aloittaa kunnioitettavan yhdeksännen valtuustokautensa. Kristillisten ainut valtuutettu vaihtuu, kun Ina Kuula nousi Haapalaisen edelle.

Omassa 456 äänen tuloksessa ilahduttaa erityisesti se, että kannatusta tuli koko kunnan alueelta ja jokaiselta äänestysalueelta. Olin yksi harvoista ehdokkaista, joka olisi tullut valituksi vaikkei oman asuintaajaman ääniä olisi huomioitu lainkaan. Olin toki molempien Rajamäen äänestysalueiden äänikuningas, mutta 267 äänen kannatukseni Kirkonkylällä, Röykässä, Lepsämässä, Klaukkalassa ja muualla kunnassa olisi riittänyt kirkkaasti läpimenoon ja kokoomus-listankin kolmossijaan. Paljon puhutaan kyläpolitikoinnista. Mielestäni vanhojen valtuutettujen äänestystulos kertoo paljon siitä, kuinka hyvin on kyennyt toimimaan koko kunnan valtuutettuna – puheissa ja ennen kaikkea teoissa. Etenkin vaativimpien luottamuspaikkojen kohdalla tämä on varsin oleellinen ominaisuus.

Tälläkin kertaa koettiin yllättäviä tippumisia valtuustosta, hienoja äänimääriä ensikertalaisilta, ilahduttavia come backeja neljän vuoden tauon jälkeen ja pettymyksiä, kun useamman vaalin kova kampanjointi ei tuonut vieläkään valtuustopaikkaa. Vaaleissa jokainen saa ansionsa mukaan, eikä valitusoikeutta ole.

Luottamuspaikkaneuvottelut alkavat lähipäivinä tai -viikkoina. Nurmijärvellä on pitkät perinteet prosessin läpiviennistä tehokkaasti ja tasapuolisesti – vaalien tulosta kunnioittaen.

Tilinpäätöstä ja Pride-liputusta valtuustossa

Nurmijärven nykyinen kunnanvaltuusto piti näillä näkymin toiseksi viimeisimmän kokouksensa keskiviikkona 26.5.2021

Kokous eteni varsin seesteisissä tunnelmissa vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksymiseen ja vastuuvapauden myöntämiseen saakka. Perinteiseen tapaan alussa kuultiin ryhmäpuheenvuorot. Pidin maltillisen lyhyen neljäminuuttisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Totesin poikkeuksellisesta vuodesta 2020 syntyvän poikkeuksellisen tilinpäätöksen. Kun lähes jokaisella toimintakertomuksen sivulla viitataan koronapandemiaan ja tilinpäätöslukuja perustellaan koronapandemialla, niin toimintakertomus muistuttaa etäisesti sairaskertomusta.

Vertaukseni ei ollut niin hölmö kuin voisi ensi kuulemalla ajatella. Kunnan talous ei ole tilinpäätöksen mukaan aivan terveellä pohjalla. Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen ainoastaan valtion velkarahalla rahoittamien jättimäisten koronatukien ansiosta. Tämän totesivat useimmat muutkin ryhmät seuraavissa puheissaan.

Totesin uuden valtuuston keskeisenä tehtävänä olevan talouden tervehtimisen ja ns. Nuuka-ohjelman jatkamisen. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Tilannetta ei helpota sote-puolen patoutuneet hoitojonot. Odotettavissa on siis pienellä viiveellä jälkijunassa tulevia korona-kustannuksia.

Väestönkasvun totesin olleen viime vuonna suurinta moniin vuosiin (1,6%) ja sen tuovan vireyttä  ja elinvoimaa. Pohdiskelin kuitenkin, onko kasvuvauhti jo riittävä – ja minkälaista asuntotuotantoa haluamme ja minne haluamme suunnata kasvun. Nurmijärven tulee kasvaa kannattavasti. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan se tulee tehdä järkevästi.

Totesin lopuksi, että velkapiikkimme alkaa olla täynnä. Siihen ei enää monta lainalappusta mahdu.

Sitten tilinpäätöskeskustelu kääntyi uusille urille. SDP:n Harri Lepolahti teki ehdotuksen, ettei tekniselle johtajalle ja kunnallistekniikan päällikölle myönnetä vastuuvapautta, koska yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta on tehty valtuustoaloite ja siihen liittyvää sisäisen tutkinnan raporttia ei ole vielä julkistettu. Ehdotuksen takana olivat myös Tapiolinna (PS) ja Mustonen (KESK). Valtuuston puheenjohtaja ja hallintojohtaja yrittivät tuoda julki näkökulmia ja faktoja, joiden mukaan ehdotus ei ollut perusteltu tai tarpeellinen. Tähän näkemykseen yhtyivät useimmat ryhmien vetäjät. Kokoomusryhmän edustajana totesin kantani, että vastuuvapauden epäämiselle ei ole perusteita. Lisäksi totesin, että jos vastuuvapautta ei myönnetä, niin valtuuston on päätettävä myös niistä toimenpiteistä, joita epäämisestä aiheutuu.

Noita toimenpiteitä tiedustelin ja Lepolahti vastasi, että toimenpide-esitys on se, että tutkinta saatetaan päätökseen ja raportti toimitetaan valtuustolle arvioitavaksi. Tämä oli hämmentävä vastaus. Kun laki edellyttää, että epäämisen yhteydessä tehdään päätös myös sitä seuraavista toimenpiteistä – esimerkiksi korvausvaatimuksen esittämisestä tai rikosprosessin käynnistämisestä, niin Lepolahti ilmoitti ehdotettavan toimenpiteen olevan se, että pyydetään toimittamaan työn alla oleva raportti valtuustolle eli selvitetään, onko yleensäkään tapahtunut jotain, joka antaisi aihetta vastuuvapauden epäämiseen. Mielenkiintoista nähdä miten tuo esitys on kirjattu pöytäkirjaan, koska mielestäni Lepolahden varsinainen esitys ei sisältänyt ehdotusta vastuuvapauden epäämisen yhteydessä päätettävistä toimenpiteistä. Esitetty toivomus siitä, että työn alla oleva raportti toimitetaan tiedoksi valtuustolle, ei sitä ole.

Varmuuden vakuudeksi pyysin hallintojohtajalta selvennystä lain kirjaimesta ja vastaus tuki näkemystäni.

Äänestettiin. Lepolahti-Tapiolinna-Mustonen esitys hävisi luvuin 44-7.

Pitkän kokousillan yksi odotettu asiakohta oli valtuustoaloite Pride-liputuksesta kunnantalon edustalla Helsinki Pride –viikon yhteydessä. Olin tehnyt jo kunnanhallituksessa vastaesityksen, jonka uusin valtuustossa. Ehdotin, että Nurmijärven kunta edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä omassa toiminnassaan. Kunta ei kuitenkaan juhlista tapahtumia tai kampanjoita liputtamalla ulkopuolisten yritysten, yhdistysten tai liikkeiden tunnuksilla tai lipuilla.

Kokoomuksen Virpi Räty tuskaili asian monimutkaisuuden kanssa ja ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotin puolestani asian käsittelyn jatkamista ja totesin, että tällaisessa asiassa pitää kyetä muodostamaan mielipide ja tekemään päätös ilman lisäselvityksiä – kunnan työntekijöillä on muutenkin kädet täynnä töitä. Äänestettiin ja päätettiin jatkaa asian käsittelyä äänin  44-7.

Tämän jälkeen kuultiin osin värikkäitäkin puheenvuoroja. Kunnanvaltuusto päätti lopulta hyväksyä esitykseni, jonka mukaan kunta ei suorita Pride-liputusta. Äänestys  päätyi varsin selviin numeroihin 18-27-5-1. Äänestyksessä usean valtuustoryhmän mielipiteet hajosivat. Näin myös kokoomus-ryhmämme, josta liputuksen puolesta äänestivät Suomi ja Vaulamo, Tyhjää äänestivät  Räty ja Takalo-Eskola. Loput eli enemmistä kokoomus-ryhmästä kannatti esitystäni ja vastusti liputusta.

Nykyisen valtuuston seuraava kokous on kesäkuussa. Silloin tiedämme myös, mikä on uuden valtuuston kokoonpano.

Minkä kunniaksi kunta liputtaa?

Nurmijärven kunnanhallitus käsittelee maanantain 17.5. kokouksessaan kunnan osallistumista Pride-liputukseen sateenkaaren väreissä Helsinki Pride-viikolla.

Asian käsittely johtuu Vihreiden Pispalan ja Heinosen valtuustoaloitteesta, jonka allekirjoitti aikoinaan yhdeksän muutakin kunnanvaltuutettua

Pohjaesityksenä kunnanhallituksessa on, että Nurmijärven kunta liputtaa yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta Helsinki Pride -viikon aikana sateenkaarilipuilla kunnanviraston edustalla.

YLEn tuoreessa kuntavaalikoneessa esitettiin samasta asiasta väittämä: “Kuntani pitää järjestää liputus Pride-tapahtuman kunniaksi“. Kaikki nykyisen kunnanhallituksemme jäsenistä eivät ole vastanneet kyseiseen vaalikoneeseen ja osahan ei ole edes ehdolla kuntavaaleissa. Vastanneista olin kuitenkin ainoa kunnanhallituksemme jäsen, joka valitsi vastausvaihtoehdon “Täysin eri mieltä”.

Uskon ja toivon, että Nurmijärvelläkin pidetään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä tärkeänä ja toimitaan sen mukaisesti. En kuitenkaan kannata kunnan liputtamista minkään yrityksen, yhdistyksen tai liikkeen puolesta tai kunniaksi. Tulenkin maanantain kunnanhallituksessa vastustamaan ehdotusta.

Jokainen voi kuvitella, minkälainen Pandoran lipas avattaisiin, tekemällä myönteinen päätös kunnallisesta kunnialiputuksesta yhden asian osalta. Näkemyksiä ja erinomaisia perusteluja löytyy varmasti loputtomiin. On järkevää tyrehdyttää tämä heti alkuunsa.

Tällaisia ehdotuksia perustellaaan usein sillä, että jossain muualla toimitaan juuri näin. Tähän liittyy yksi ikävä piirre. Toisinaan henkilöt, jotka eivät taivu johonkin yleväksi katsottuun tai yleishyödylliseen toimintatapaan, leimataan jonkin ajatuksen tai tavoitteen vastustajaksi.

Tuo ero on syytä ymmärtää myös tämän valtuustoaloitteen kohdalla. En tunne Nurmijärveltä yhtäkään henkilöä, joka ei kannattaisi yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Sen sijaan tunnen ja tiedän lukuisia kuntalaisia, joiden mielestä kunnan ei tule kunnioittaa liputuksella mitään ilmiötä tai kansanliikettä.

Tämänkin asian päättää lopullisesti kunnavaltuusto.

Ryhmäpuhe 28.4.2021

Nurmijärven kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaaan 28.4.2021 työpaikka-alueen luovuttamista Kesko Oyj:lle Ilvesvuori Pohjoinen -asemakaava-alueelta. Pidin kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen aiheesta seuraavasti.

Meillä on hyväksyttävänä 57 hehtaarin asemakaava-alueen luovuttaminen Kesko Oyj:lle. On selvää, että valtuusto tulee esityksen ilman mutinoita hyväksymään.

Kun asia tuli julkisuuteen ja ilmaantui kunnanhallituksen asialistalle pari viikkoa sitten, se oli kuntalaisille ja myös päättäjille iso yllätys. Tämän luokan investoinnit ja hankkeet kun pidetään luottamuksellisina – siihen saakka kunnes on aika tuoda asia päätöksentekoon.

Kumppanimme valitsi Nurmijärven tarkan harkinnan jälkeen. Ottajia tälle jättimäiselle logistiikkahankkeelle olisi ollut muuallakin Uudellamaalla.

Vaikka asia tuli yllätyksenä, se ei tullut sattumalta. Nurmijärvellä on tehty pitkään ja määrätietoisesti työtä juuri tällaisten hankkeiden mahdollistamiseksi. Tämänkin Ilvesvuori Pohjoinen –asemakaavahankkeen laitoimme vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa kesäkuussa 2014. Siis liki seitsemän vuotta sitten – edellisellä valtuustokaudella.

Sen jälkeen kaavahanketta on viety määrätietoisesti eteenpäin. Ja kun tuli tilaisuus tarttua koko Suomenkin mittakaavassa merkittävään logistiikkahankkeeseen, sekin on onnistuneesti viranhaltijoiden toimesta saatettu tähän pisteeseen – yhteistyössä kumppanimme kanssa.

Täytyy muistaa, että tänään päätämme vasta alueen luovutuksesta. Esisopimuskin tullaan allekirjoittamaan vasta myöhemmin. Vaikka osapuolilla on varmasti vahva tahto viedä hanke päätökseen, se vaatii vielä työtä.

Kokoomus-ryhmä haluaa kuitenkin jo tässä vaiheessa osoittaa kiitokset kunnanvirastolle ansiokkaasta työstä – ei vähiten elinkeinojohtaja Marko Järvenpäälle. Hyvää työtä, jolla on vuosikymmeniksi merkittävät vaikutukset Nurmijärven elinvoimalle, kasvulle ja taloudelle.

Meidän päättäjien on edelleen tehtävä oma osuutemme ja varmistettava osaltamme, että kunta panostaa riittävästi resursseja hankkeen edistämiseen.

Kaiken tyytyväisyyden keskellä on kuitenkin muistettava ja ymmärrettävä kaikkien myönteisten vaikutusten lisäksi myös asetelma, johon tämä uusi tilanne meidät asettaa.

Ilvesvuori Pohjoinen -työpaikka-alueen oli alun perin tarkoitus tarjota useita uusia tontteja liike-elämän tarpeisiin. Tämä ajatusrakennelma ja suunnitelma purkautuu. Joudumme yllättäen puutostilaan työpaikkatonttien osalta keskisellä Nurmijärvellä. Kunnalle ei jää yhtään omaa tonttia Ilvesvuori Pohjoisen alueelle ja Ilvesvuoren eteläinenkin alkaa olla täyteen rakennettu ja  myyty.

Nyt onkin erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteelliseen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Aikaa ei ole järisyttävän paljon – kaavoitusohjelma hyväksytään vuoden lopulla budjettivaltuustossa.

Uusien työpaikkatonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Nyt valmistuva Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemakaavahankkeet. Heinojan kakkos- ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa nopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää.

Tämän lisäksi olisi avattava valmisteluun myös työn alla olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettuja uusia asemakaava-alueita: esimerkiksi Kirkkotien ja Ojakkalantien välissä oleva asuinrakentamisalue ja Härkähaanmäen selvitysalue, jota olisi mahdollista myös työpaikka-alueeksi kehittää.

Tulevaa työkuormaa ei vähennä se, että samaan aikaan eteläisellä Nurmijärvellä on runsaasti työtä työpaikka-alueiden kaavoittamisessa ja Klaukkalan kehätien hyödyntämisessä. Niiden tärkeys ei tämän päivän päätöksellä pienene yhtään.

Edellä mainittu tarkoittaa, että maankäytön ja asemakaavoituksen resurssit on turvattava suunnitelmallisesti seuraaviksi vuosiksi – tarvittaessa ostopalveluina. Kunnallistekniikan rakentamiseen tulee osoittaa tarvittavat varat nuukailematta. Tätä helpottaa se, että kun mainittu logistiikka-alue myydään yhtenä tonttina, kunnalta poistuu velvoite rakentaa 57 hehtaarin alueen sisäinen katuverkko ja muu infra.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä on tärkeää myös saattaa päätökseen kaavoituksen kehittämistyöryhmän ehdotukset mm. haja-asutusalueiden rakentamisen osalta. Se monipuolistaisi entisestään kunnan tonttitarjontaa. Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tontti- ja asuntotarjonta meillä on, sitä useampi uusi Nurmijärvelle töihin tuleva valitsee kunnan myös asuinpaikakseen. Siitä työpaikan läheisyydestä.

Pelisäännöt luottamuspaikkajakoihin

Kirjoitus on julkaistu Nurmijärven Uutisten Vaalikynä-palstalla 21.4.2021

Kuntavaalien jälkeen on edessä luottamuspaikkojen jako.

Vedin suurimman puolueen edustajana 2017 kuntavaalien jälkeisiä luottamuspaikkaneuvotteluja. Ymmärrykseni mukaan prosessi meni varsin hyvin. En tarkoita pelkästään sitä, että kaikki luottamuspaikat tuli täytettyä vaan sitä, että ne täytettiin vaalien tulosta kunnioittaen ja pitkälti eri ryhmien tavoitteet huomioiden. Neuvotteluissa pystyttiin huomioimaan jopa muutaman yksittäisen naisehdokkaan erinomaiset henkilökohtaiset äänimäärät. Sukupuolikiintiöt kun monimutkaistavat muutenkin kimuranttia paikkajakoa.

Toki muutama soraäänikin viime vaalien jälkeen kuului ja SDP:n Harri Lepolahden kanssa paikallislehdenkin sivuilla kerroimme näkemyksemme asioiden kulusta. Molemmilla oli varmasti perustelut näkemyksilleen, mutta edelleen korostan sitä, että näinkin hajaantuneessa ja useita puolueita sisältävässä valtuustossa on mahdotonta, että jokin ryhmä pääsisi sanelemaan luottamuspaikkavalintoja.

Kun viime vaalien jälkeen ryhdyin vetämään luottamuspaikkaneuvotteluja, käytettävissä oli useissa vaaleissa hyväksi koettu ja tuttu pisteytystaulukko. Sen hyödyntäminen oli itsestään selvyys. Mitään muuta proseduuria paikkaneuvotteluihin ei sitten ollutkaan.

Jo tuolloin neljä vuotta sitten fundeerasin, että keskeistä asioista olisi hyvä olla pelisäännöt, jolloin lähtökohdat ja marssijärjestys olisi selvä alusta lähtien. Valtuustokauden aikana myös SDP:n valtuustoryhmästä tuotiin julki sama ajatus. Nostinkin asian esille viime vuonna ryhmien puheenjohtajien palaverissa ja ajatus yhteisten pelisääntöjen hyväksymisestä ennen kevään vaaleja sai varauksettoman kannatuksen.

Ryhmillä on nyt käsiteltävänä esitys näiksi pelisäännöiksi, jotka sisältävät mm. viime vaaleissa käytetyn periaatteen, että paikkajaossa huomioidaan ja kunnioitetaan vaalien tulosta, eikä teknisiä vaaliliittoja ryhdytä tekemään vaalien jälkeen. Samoin niinkin keskeisille asioille kuin valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajistojen valinnoille olisi perusteet jo ennalta hyväksyttävissä.

Toivon, että ryhmät löytävät asiassa yhteisen ratkaisun. Siitä olisi suuri hyöty seuraavissa luottamuspaikkaneuvotteluissa. Jos uusi valtuusto aloittaa toimintansa jo elokuun alussa, tämä olisi erityisen tärkeää. Vaalien jälkeen jää tosi niukasti aikaa neuvotella ja sopia luottamuspaikoista.

Kaavoituksen kehittämisen työryhmä

This image has an empty alt attribute; its file name is kaavara.jpg

Nurmijärven kunnanhallitus nimitti keväällä 2019 työryhmän, jonka tavoitteiksi määritettiin strategian mukaisen maankäytön suunnittelun kehittäminen ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaaminen. Samoin työryhmän odotettiin keräävän ja tuovan ideoita maankäytön kehittämiseksi ja toimivan asian tiimoilta keskustelufoorumina. Luottamushenkilöille tarjottiin näin mahdollisuus olla jo aikaisessa vaiheessa mukana maankäytön toimintatapojen kehittämisessä.

Kunnanhallitus kirjasi työryhmässä käsiteltäväksi myös kyläalueiden kaavoitusta ja siihen liittyen rakentamismahdollisuuksien määrittämisperiaatteet, taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutuksen kunnan tuloihin.

Sain kunnian toimia kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin Tarja Salonen ja lisäksi jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala.

Alkuun 10 hengen työryhmä tuntui suurelta, mutta pariinkymmeneen kokoukseen osallistuttiin todella aktiivisesti. Työryhmän tehtävä koettiin tärkeäksi. Jälkikäteen arvioituna tehtävän laajuus oli melkoinen – etenkin, kun käsiteltävänä oli paljon keskustellut ja vaikeiksi tiedetyt asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin (ns. haja-asutusalueet) liittyvät asiat.

Osa työryhmän jäsenistä oli pitkään ollut tekemisissä aihepiirin kanssa niin työelämässä kuin luottamustehtävissä. Kaikilla ei aivan samanlaista taustaa ollut, joten työryhmä kävi alkuun läpi nykykäytäntöjä ja lainsäädäntöä kunnan omien asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli järkevä aloitus ja sillä luotiin hyvä pohja ryhmän työskentelylle, vaikka sille muutama kokous alusta uhrattiinkin.

Olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä. Jäsenillä oli hyvinkin tarkkoja ja detaljikkaita mielipiteitä keskeisistä asioista jo ennakkoon. Tässä osoittautui hyödyksi työryhmän suurehko jäsenmäärä. Keskustelu oli aktiivista ja monipuolista – erilaiset näkemykset tulivat huomioiduksi.

Odotetusti kuumimmat ja kimuranteimmat asiakokonaisuudet olivat haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet, suunnittelutarveratkaisualueet ja emätilatarkastelut. Erityisesti suunnittelutarvealueiden juridiikan osalta työryhmä katsoi tarpeelliseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita eli emeritusprofessori Vesa Majamaata ja Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevaa. Silti loppuraportissaan työryhmä joutui toteamaan, että maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ei ole täysin yksiselitteistä käsiteltyjen asioiden osalta.

Työryhmä on nyt saanut työnsä ja loppuraportin valmiiksi ja se on kunnanhallituksen asialistalla maanantaina 22.3.2021.

Asemakaava-alueiden osalta työryhmä antoi väliraporttinsa jo vuosi sitten. Tuskin voidaan sanoa mitään viisasten kiveä löytyneen, mutta työryhmä nosti esille useita pienempiä ehdotuksia, joilla voidaan lisätä erityisesti pientalotonttitarjontaa taajamissa. Niin sanotun “tonttiprojektin” elvyttäminen on jo nyt tuonut asemakaavamuutoshankkeita vireille Kirkonkylässä. Kaavaprosessin ja päätöksenteon nopeuttaminen ja resurssien varaaminen on huomioitu myös raportissa.

Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Samalla tulisi varmistaa kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Osayleiskaavoitus on edelleenkin keskeinen työväline rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueella, mutta työryhmä esittää myös ns. kyläkaavoituksen hyödyntämistä kyläkeskuksissa. Tämä antaisi suoraan rakentamisoikeuden osayleiskaavan perusteella.

Työryhmä esittää luopumista koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Näin olleen suunnittelutarvealueiksi jäisivät vain sellaisiksi suoraan lain nojalla määräytyvät alueet ja kunnan erikseen osoittamat alueet. Jälkimmäisiä voisivat olla esimerkiksi päätaajamien mahdolliset laajenemisalueet ja uusien liikenneyhteyksien edellyttämät alueet.

Emätilatarkastelusta työryhmä esittää luovuttavan. Osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien ja sijoituksen määrittämiseksi työryhmä esittää erityistä edullisuusvyöhykemallia.

Otaksun, että työryhmän aikaansaannos ja esitys tyydyttää lukuisia nykyjärjestelmän kriitikoita.

Maapolitiikan erilaisten linjausten vaikutusta kunnan tuloihin raportti käsittelee yleisellä tasolla. Maapolitiikan osalta todetaan se vanha totuus, että ns. omalle raakamaalle kaavoittaminen tuo tontteja myytäessä isommat luovutusvoitot verrattuna maankäyttösopimuksista saataviin tuottoihin. Nurmijärvellä on kuitenkin linjattu käytettäväksi kaikkia keinoja maanhankinnan toteuttamiseksi, eikä työryhmä lähtenyt tätä periaatetta kyseenalaistamaan. Kaikilla maanhankintakeinoilla on omat hyvät puolensa ja niitä tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisesti – jotkut tuovat suuremmat luovutusvoitot, toiset tuovat tuloja ja kasvua nopeammin. Ehkä tonttien luovutusperiaatteiden osalta olisi voinut vielä käsitellä maapoliittisen ohjelmaan lisättäväksi ok-tonttien hintakilpailumenettely yhtenä tapana. Se jäi myöhempänä esitettäväksi.

Työryhmän loppuraportin ajatuksia ja esityksiä pääsevät luottamushenkilöt puntaroimaan kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Esityksenä on, että kunnanhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi ja että sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma syksyyn 2021 mennessä. Toimenpideohjelma jää siis tulevan kunnanhallituksen päätettäväksi. Se on ymmärrettävää – moni työryhmän esittämä ajatus vaatii vielä työstämistä, vaikutusten arviointia ja mm. juridisten asioiden selvittämistä. Työryhmä keskittyi estottomasti ideoimaan ja tuomaan uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Omalta osaltani vielä kerran kiitokset koko työryhmälle – erityisesti varapj. Tarjalle, joka muutaman kerran tuurasi puheenjohtajaa ansiokkaasti. Samoin täytyy kiittää viranhaltijoita rakentavasta yhteistyöstä. Hekin työryhmän kokouksiin osallistuivat varsinaisen työajan jälkeen ja työstivät materiaalia kokousten välillä.

Loppuraportti löytyy kunnan web-sivuilta kunnanhallituksen ma 23.3.2021 asialistalta.

Yksityistiealoite

Lakitekstit ovat mitä mainiointa unilukemista. Luomi alkaa lupsahdella yleensä jo muutaman sivun jälkeen. Niinpä Matti Kasson ”Kiinteistökauppa ja omistaminen” oli yöpöydäll pitkään. Eräänä iltana pääsin sivulle 134 ja silmät eivät sulkeutuneet vaan rävähtivät auki. Luin pariin kertaan tekstin, jotta olin varma, että olin sen oikein ymmärtänyt.

”Yleiskaava-alueella kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon ja luovuttaa kaavan mukaiseksi yleiseksi liikenneväyläksi alueella oleva yksityistie tai maanomistajan tiealueeksi rakentamisen yhteydessä varaama alue (maankäyttö- ja rakennuslaki  92 §).”    

Oli hivuttauduttava vielä iltapuhteeksi vällyjen alta tarkistamaan, mitä MRL:n 92 § tarkalleen sisältää:

”92 §(562/2018). KUNNAN OIKEUS YKSITYISEN TIEN ALUEESEEN. Jos yleiskaava-alueella yksityistielain 3 §:n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”

Yksityisteiden avustusjärjestelmän uudistusprosessin aikana tällaisesta mahdollisuudesta ei ollut minkäänlaista mainintaa tai keskustelua. Päinvastoin oli todettu, että lunastaminen olisi kallis ja hankala – jopa mahdoton tehtävä.

Kun tiedossani oli, että esimerkiksi yksityistie Uotilan koulutie sijaitsee Perttulan osayleiskaavan alueella ja kyseisen tiekunnan järjestäytyminen oli takunnut, niin laitoin tammikuun puolivälin tienoilla kunnanvirastolle kysymyksen, mitä tarkoittaa ja miten tulkitaan lakitekstiin kirjattu “yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi”. Kysyin, onko esimerkiksi Perttulan osayleiskaavan Uotilan koulutie tällainen tapaus. Erityisesti minua askarrutti se, että Perttulan osayleiskaavan kaavakartassa Uotilan koulutie näkyy  haaleasti pohjakartassa, mutta sitä ei ole kaavamerkinnöissä erityisesti osoitettu liikenneväyläksi. Selvensin vielä kysymyksen, olisiko esim. Uotilan koulutie luovutettavissa MRL 92 §:n mukaisesti yleiselle liikenteelle.

Sain vastauksen viranhaltijalta, että kaavassa ko. tie on osoitettu liikenneväyläksi, mutta olisi myös syytä saada tarkempi tulkinta siihen, mitä tarkoittaa pykälässä mainittu “jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi”.

Tämä vastaus riitti minulle. Varmistuakseni, että tämä täysin uusi näkökohta ja lakiin perustuva mahdollisuus saataisiin perusteellisesti selvitettyä ja mahdollisesti hyödynnettyä muutamien yksityisteiden kohdalla jätin kunnanvaltuuston kokouksessa 27.1.2021 seuraavan valtuustoaloitteen:

NURMIJÄRVEN KUNTA / VALTUUSTOALOITE

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 92 §:N KÄYTTÄMINEN NURMIJÄRVEN KUNNASSA

Yksityistielain uudistamisen yhteydessä Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti 22.04.2020 muutoksista kunnan yksityisteiden avustusjärjestelmään ja sen myöntämisehtoihin.

Vaikka kunnanhallitus on todennut, että yksityistieavustusten loppuraportti avustusperiaatteiden oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden toteutumisesta tuodaan toimielimille arvioitavaksi ja tiedoksi kahden täyden avustuskauden päätyttyä, on uutta avustusjärjestelmää jo kritisoitu mm. läpiajoteiden osalta. Avustusjärjestelmään liittyen on tehty myös useita valtuustoaloitteita.

Hoitosopimusteiden osalta kunnanvaltuustossa (KV 22.4.2020 37§ ”Vastine 25.3.2020 jätettyyn yksityistieasiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen”) on todettu, että kunnalla ei ole lainmukaisia edellytyksiä lunastaa aiemmin hoitosopimusjärjestelmän piirissä olleita yksityisteiden tiealueita. Edelleen on tuotu julki, että kiinteistöjen omistajien ja kunnan välillä tehtävät vapaaehtoiset kiinteistökaupat olisi teoreettinen vaihtoehto, jolla kunta voisi saada omistukseensa ko. tiealueet, mutta vapauttaakseen tiekunnan osakkaat yksityistielain mukaisista velvoitteista, tulisi kunnan ostaa itselleen kaikki kiinteistöt, joilla on rasiteoikeus tiehen.  

Yksityisteiden avustusjärjestelmän käsittelyssä ja sitä koskevassa hankesuunnitelmassa ei ole kuitenkaan käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 92§:n antamaa ”kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen”.

MRL 92§:n mukaan: ”Jos yleiskaava-alueella yksityistielain 3§:n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”  

Nurmijärvellä on osayleiskaavojen vaikutusalueella muutamia yksityisteitä, joissa voisi olla järkevää ja perusteltua soveltaa kyseistä MRL 92§:ää. Esimerkiksi Perttulan voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaava-alueen Uotilan koulutie ja Sahamäentie sijaitsevat sekä maakuntakaavan että osayleiskaavan mukaisen kyläalueen keskustassa. Näillä molemmilla yksityisteillä on selkeä läpiajofunktio ja niiden varrelle on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon PY-5 -alueita (koulu ja ammattioppilaitos). Kyseiset yksityistiet ovat kestopäällystettyjä.

Aloitteen tavoitteena ei ole merkittävissä määrin ottaa yleiseen käyttöön yksityisteitä, vaan mahdollistaa se tiettyjen erityisen perusteltujen yleiskaavojen alueella sijaitsevien yksityisteiden kohdalla. Samoin MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa.

Ehdotan, että Nurmijärven kunta:

– Selvittää onko kunnassa mahdollista ja perusteltua käyttää MRL 92§:n mukaista menettelyä eli kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen. 

– Mikäli tämä on mahdollista, selvittää yhteistyössä esim. Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa.

Nurmijärvellä 27.1.2021

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

Yksityisteihin liittyen on tehty useita aloitteita.

Jo keväällä 2020 tehtiin aloite kaikkien aiemmin hoitosopimusten piirissä olleiden yksityisteiden lunastamisesta kunnalle. Mitä lunastamisella sitten tarkoitettiinkin, niin tämä aloite olisi johtanut siihen samaan vinoutuneeseen ja epätasa-arvoiseen tilanteeseen, josta nimenomaan tahdottiin päästä eroon kunnan uudella yksityisteiden avustusjärjestelmällä. Ei ihme, että aloite ei johtanut toimenpiteisiin.

Mustonen (KESK) jätti tammikuun valtuustossa aloitteen (Valtuustoaloite yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta), jossa väitettiin, että valtuutetuille on annettu yksityistieasiassa virheellistä tietoa ja jätetty kertomatta oleellista tietoa. Kun asian valmistelua ja esittelyä kohtaan esitetään noinkin rankkaa ja suoraa kritiikkiä, niin on ymmärrettävää, että asia tutkitaan tarkoin. Tuleekohan tähän aloitteeseen vastaamisesta kovinkin kallista, kun kunnanhallituskin päätti, että aloitteesta aiheutuneet kustannukset tuodaan valtuuston tietoon.

Edellä mainituissa, eikä muissakaan yksityistiealoitteissa, ei kuitenkaan ole viitattu aloitteessani mainittuun maankäyttö- ja rakennuslain 92 §:ään. Tuo lakipykälä on mielestäni todellinen ”löytö” ja sen käyttökelpoisuutta joissain erityistapauksissa – kuten Uotilan koulutie” – olisi harkittava. Samoin lakipykälän olemassaolo on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavoissa, jos Uotilan koulutietä vastaavia yksityisteitä on niiden alueella.

Kun en ole pakkolunastusten ystävä, niin kirjasin aloitteeseeni senkin, että mikäli tuo 92 § on sovellettavissa, niin sen käytöstä olisi kuitenkin hyvä sopia yhteisymmärryksessä tiekuntien kanssa.

 Aloitteen allekirjoitti myös 19 muuta valtuutettua.

Puolivuotiskatsaus II/2020

Vuorossa on vuoden 2020 toinen puolivuotiskatsaus. Mikäli en olen laskuissa seonnut, niin tämä on kahdeskymmenestoinen kerta, kun vedän blogissani yhteen edellisen kuuden kuukauden kohokohdat ja ankarimmat takaiskut.

Vaikka itse toteankin, niin onhan tämä 13 vuotta kestänyt viikottainen blogisavotta ollut pitkä rupeama. Tuskin kukaan tuore valtuutettu ryhtyy tänä kesänä samaan urakkaan – ja jos alkaa niin on samassa pisteessä vuonna 2034. Blogikirjoitteluhan ei ole enää nykyisin mitenkään pop tai in. Nopeat sivallukset tai läpsäytykset Twitterissa tai Facessa ovat enemmän suosiossa. Yhä harvempi kuntapoliitikko Nurmijärvelläkään kirjoittaa enää säännöllisesti omaa blogia. Vaalien alla toki jotkut blogit heräävät henkiin – yleensä uinahtaakseen taas vaalipäivänä. Jokaiselle löytyy varmasti oma tapansa tuoda ajatuksiaan julki. Minulle kirjoittaminen on luonteenomaista, eikä tuota tuskaa. Toivottavasti ei lukeminenkaan.

Kunnallispolitiikassa suurin huomio keskittyi jo kesästä lähtien lukiopäätökseen. Kirjoitin paikallislehteen parikin kolumnia aiheesta. Heinäkuussa tuumin, että Kirkonkylän keskitetyn lukion käyttökustannuslaskelmat perustuvat olettamukseen, että lukiolta vapautuvista NYK:in tiloista pystytään luopumaan. Totesin, että laskelma perustuu ketjuun, jossa tilat ja lattianeliöt tosiasiassa vapautuvat kyläkouluista – ja jos tiloja ei sieltä vapauteta, niin laskettuja säästöjäkään ei synny. Melkoisen hypoteettisia jossitteluun perustuvia käyttökustannussäästöt tuntuivat olevan. Sittemminhän kävi selväksi, että kustannukset eivät kuitenkaan olleet minkäänlaisessa roolissa lopullista lukiopäätöstä tehtäessä.

Loppukesästä totesin, että etäkokoukset alkoivat jo syödä miestä. Erityisesti asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan (ASRA) kokoukset, joihin kunnanhallituksen edustajana osallistun tuntuivat venyvän aiempaa pidemmiksi. Alkuvuoden lautakunnan seitsemästä kokouksesta vain yksi oli jäänyt alle kolmetuntiseksi. Tuntui, että koronan aiheuttamat etäkokoukset olisivat pidentäneet kokousten kestoa systemaattisesti. Tätä kirjoittaessa etäsysteemillä on menty jo melkein vuosi – eikä loppua näy. Aika monta hyvää keskustelua kasvokkain on jäänyt pitämättä.

Syyskuussa osallistuin Porissa puoluekokoukseen. Valitsimme puolueen varapuheenjohtajiksi Lepomäen, Häkkäsen ja Anna-Kaisa Ikosen. Porin kokoukseen päättyi myös kahden vuoden pestini puoluevaltuuston jäsenenä. Seuraaville kahdelle vuodelle tosin tuli puoluevaltuuston varajäsenyys eli pääsen jatkossakin osallistumaan puoluevaltuuston työskentelyyn ja mm. uuden käytännön mukaisiin iltakouluihin. Täytyy ilolla todeta, että puoluevaltuuston uusi puheenjohtaja Heikki Autto on lähtenyt aivan uudella otteella vetämään puoluevaltuuston toimintaa ja nostanut sen profiilia.

Kesälomien jälkeen myös ASRA:n kokoukset jatkuivat ja nykyinen lautakunta pani vireille Klaukkalan Ketunkallion alueelle sijoittuvan uuden Jokimetsän asemakaavan. Niin hämmästyttävää kuin se onkin, niin Jokimetsä taisi olla kolmeen ja puoleen vuoteen ensimmäinen hiemankin isomman asuinaluekaavan vireilletulo koko Nurmijärvellä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäkestoista ja välillä verkkaistakin kunnallinen päätöksenteko on. Lautakunta istuu liki koko valtuustokauden ja joutuu loppumetreillä havahtumaan, että uutta asemakaavaa ei olla saatu työnnettyä putkeen. Sinne se Jokimetsä kuitenkin tuupattiin – ja sieltä putkesta se aikanaan lainvoimaisena ulos tupsahtaa. Sellaisenkin huomion tein, että kun vuosikaudet on vaadittu uutta asuinkaavaa Klaukkalaan, niin Jokimetsän asemakaavahankkeen kritisoiminen alkoi välittömästi vireilletulon jälkeen. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin tämäkin kaava-alue tulee valitusten ja muistutusten ansiosta pienenemään merkittävästi. Näinhän kävi mm. Kirkonkylän Heinojan asemakaavalle.

Lokakuussa aloimme kunnanhallituksessa tahkoamaan vuoden 2021 talousarviota ja oli käydä sellainen vahinko, että lokakuusta oli tulla 12 vuoteen ensimmäinen kuukausi, jolloin en olisi blogiini kirjoittanut. Kunnanhallitus sai oman talousarviovalmistelunsa valmiiksi 21.10. ja korjasin sen jälkeen loppukuusta kirjallisen vetelehtimisen naputtelemalla urakkaluontoisesti useammankin kirjoituksen.

Juuri päättyneestä talousarviokäsittelystä totesin ilahtuneena ja perinteisenä tiukan euron valtuutettuna, että kokonaisuudessaan kunnanhallitus siis lisäsi kunnajohtajan talousarvioesityksen käyttötalousmenoihin vain 24.000 euroa. Toki jo tuolloin povasin, että suurimmat väännöt tullaan näkemään palveluverkkoa ja investointiosaa käsiteltäessä. Sitä en osannut ennustaa, että palveluverkkopäätökset ja investointipäätökset venyvät vuodelle 2021. Sarkastisesti jouduin toteamaan, että nykyisen keusote-ajan absurdiutta edustaa se, että yli 270 miljoonan euron toimintakuluista Keusoten vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat melkein 50%. Talousarviokirjan yli 200 sivusta nämä kustannukset on esitetty tasan yhdellä sivulla. Se on vain hieman enemmän kuin mitä talousarviokirjassa on käsitelty katuvalojen kesänaikaista sammutusta ja roskakorien tyhjentämistä.

Rajamäen uimahallin toiminta-avustuksia toistuvasti kritisoiville muistuttelin, että kunnan tuki uimahallin käyttäjää kohti on vain noin 2,5 euroa. Jos se tuntuu sietämättömän suurelta panostukselta, niin sitä voi verrata vaikkapa Monikkosalin kävijämääriin ja nettokustannuksiin. Viime vuonna kunta tuki Monikkosalissa kävijää yli 20 eurolla per kerta.

Nurmijärven vuoden 2021 talousarvio saatiin käsiteltyä 11.11.2020 vajaassa kuudessa tunnissa, mikä oli poikkeuksellisen lyhyt rupeama. Kokoomuksen ryhmäpuheessa muistelinkin vuoden 2009 peräti 12 tuntia kestänyttä ja yli 40 äänestystä poikinutta maraton-kokousta, joka päättyi vasta aamuyön tunteina. NUUKA-talouskuri piti erinomaisesti myös kunnavaltuustossa. Nyt ei nähty lisämääräraha-rumbaa.

Marraskuussa avattiin vuosikymmenien odottelun jälkeen Klaukkalan ohikulkutie, joka nimettiin kunnanhallituksessa Klaukkalan Kehätieksi. Siitäkin väylästä tuli vuosien aikana eräskin kirjoitus raapustettua. Kun vielä saadaan jonain päivänä kaikki kunnan vastuulla olevat liitttymätiet kuntoon, niin urakka on lopullisesti valmis. Se ei ole ihan huomisen asia, vaan vaatii miljoonien investointipäätökset.

Joulukuun valtuustossa tuli eteen viimeinkin lukiopäätös. Muutamat viikot ennen valtuuston kokousta olivat hieman hämmentäviä. Kunnanhallitus luonnollisesti käsitteli asian ensin ja kävi niin, että kunnanhallituksen lukiopäätöksen jälkeen päätöksen tarkasta sisällöstä tuntui olevan useammanlaista käsitystä ja mielestäni sitä virheellistä tietoa myös jaettiin juuri ennen valtuuston kokousta. Kunnanvaltuustohan päätti niukasti äänin 27-24 keskittää kunnallisen lukiokoulutuksen Kirkonkylään eli lakkauttaa lukion Rajamäen toimipisteen. Demokraattiseen päätöksentekoon ja äänestystulokseen tulee luonnollisesti tyytyä, mutta virheellisen tiedon julistaminen juuri ennen päätöksentekoa oli mielestäni ennennäkemätön temppu. Toki lukioasiassa myös argumentit tuntuivat välillä hieman omituisilta. Sellainenkin erikoisuus kuultiin, että samaan aikaan voi olla erityisen huolestunut kunnan lukioiden sisäänpääsykeskiarvojen noususta ja ilmoittautua vankkumattomaksi keskitetyn lukion kannattajaksi. Totesin, että tuossa alettiin päästä surrealismin ytimeen.

Oman surrealistisen vivahteen talousarviovaltuustoon toi valtuutettu Haapalainen, joka ilmaantui antamaan melkein ratkaisevan lukioäänensä vasta useiden huhuilujen jälkeen saunan raikkaana.

Toinen hämmentävä tapaus oli se, että kunnanhallitus ei omien pave-päätösten jälkeen lainkaan esittänyt kunnanhallitukselle näiden päätösten kustannus- ja talousarviovaikutuksia. Ehdotin, että kunnanhallitus olisi nämä normaaliin tapaan ja osana asian valmistelua esittänyt valtuustolle, mutta kunnanhallituksen enemmistö ei tätä katsonut tarpeelliseksi. Eikä se myöskään viranhaltijoiden mielestä ollut tarpeellista – toki kunnanhallitus olisi asiasta päättänyt, jos viranhaltijat olisivat sitä esittäneet. Joulukuussa kunnanvaltuusto ryhtyi sitten päättämään palveluverkosta tietämättä, mitkä kunnanhallituksen pohjaesityksen talousarviovaikutukset olivat. Hieman mentiin käsikopelolla ja sammutetuin lyhdyin. Ja niinhän siinä hortoilussa kävi, että pääosa palveluverkosta kyettiin käsittelemään vasta vuoden 2021 puolella.

Noin kolmen vuoden pestini kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana on ollut toisaalta varsin työllistävä, mutta toisaalta palkitseva. Työnkuvaan on kuulunut oman ryhmän kokouksien vetämisen ja ryhmäpuheiden valmistelun lisäksi myös kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajapalavereiden vetäminen ja mahdolliset muut ryhmien väliset neuvottelut. Ryhmyrit osallistuvat myös ns. kunnanjohtajan säännöllisiin aamupuurotilaisuuksiin, joissa yhteisesti ajankohtaisia asioita käsitellään hieman epävirallisemmin. Ryhmäpuheet olen omalta osaltani yrittänyt pitää kohtuullisen lyhyen napakoina. Vaikka olen vakuuttunut mielipiteitteni erinomaisuudesta, niin itsekritiikkiä on vielä sen verran jäljellä, että en usko varttitunnin puheen menevän yhtään paremmin ”perille” kuin viiden minuutin puheenkaan. Päinvastoin. Ja toki tekee hyvää, että isossa valtuustoryhmässä ryhmäpuheita pääsee pitämään välillä muutkin kuin puheenjohtaja. Kaiken kaikkiaan pidän oman valtuustouran yhtenä suurimmista saavutuksista näinkin pitkää pestiä ryhmän puheenjohtajana. Omilta saatu luottamus lämmittää oikealla olevaa sydäntäni.

Nyt aukeaa sitten kevään mittainen loppusuora tälle valtuustokaudelle. Huhtikuussa nähdään tuleeko sen perään vielä neljäs kausi.

Nuukasti nuukailtu

Nurmijärven kunnanvaltuuston vuoden 2021 ensimmäinen kokous pidettiin jälleen pääosin etänä. Vain muutama valtuutettu oli fyysisesti ilmaantunut kunnanvirastolle. Tällä tyylillä on menty kohta vuoden verraan, eikä loppua näy.

Pitkään valmisteltu ja odotettukin päätös Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon korvaamisesta meni valtuustossa läpi ilman keskusteluja ja äänestyksiä. Isoistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä nopeasti ja ilman turhia porinoita, kun asia on hyvin valmisteltu ja kaikki ovat yksimielisiä. Näin oli puhdistamoasiassa. Täytyy muistaa, että kaikissa merkittävimmissä asioissa viranhaltijat ja asian valmistelijat ovat kuultavissa kunnanhallituksen kokouksessa, jossa siis jokainen valtuustoon tuleva asia valmistellaan. Näin oli toimittu myös jätevedenpuhdistamon suhteen. Ja valtuustollakin on mahdollisuuus saada vastauksia ns. kyselytunnilla valtuuston tulevista päätösasioista. Tehty siirtoviemäripäätös oli hyvä. Ja kun viemäri ja Klaukkalaa syöttävä lisävesijohto linjataan järkevästi esim. vanhan kolmostien linjausta myötäillen, niin kuntaan avautuu uusia hyviä rakennuspaikkoja, joihin on saatavissa näin helposti kunnallistekniikka. Esimerkiksi Hämeenlinnan väylän ja kehätien liittymän työpaikka-alueen toteuttaminen helpottuu oleellisesti.

Palveluverkon käsittelyähän ei saatu finaaliin joulukuun valtuustossa, vaan lukioratkaisua lukuunottamatta käsittely siirtyi tähän tammikuun kokoukseen. Raekannaksen Riikka (KESK) teki samat viisi muutosesitystä kuin aiemmin kunnanhallituksessa ja näistä jouduttiin luonnollisesti äänestämään. Kaikki Riikan muutosehdotukset hylättiin. Itse äänestin asiakohdasta ja ehdotuksesta riippuen puolesta ja vastaan – samalla tavalla kuin jo kunnanhallituksessa. Mielenkiintoinen kysymys kuultiin yhdeltä valtuutetulta: Eikö näistä kaikista ehdotuksia voisi äänestää kerralla? Jokainen ehdotus luonnollisesti käsiteltiin yksi kerrallaan ja niiden kannatus myös vaihteli.

Kokouksen pääaihe oli ehkä pitkään ja hartaasti valmisteltu ja joulukuun kokouksesta tammikuulle siirretty NUUKA-ohjelman päivitys ja toimenpideluettelosta päättäminen. Kunnanhallituksessahan oli kunnanjohtajan pohjaesityksenä ollut 121 kohdan toimepidelista. Listalla oli euromääräisesti isoja asioita ja toisaalta kymmenittäin toimenpiteitä, joiden säästövaikus oli vain joitain tuhansia euroja. Tuntui järjettömältä alkaa ensin kunnanhallituksessa äänestämään näistä muutamista tuhansista euroista. Käsittely olisi ollut raskas ja johtanut parhaassa tapauksessa samanlaiseen rumbaan myös valtuustossa. Teinkin kunnanhallituksessa esityksen, että kaikki alle 100.000 euron säästökohteet hyväksyttäisiin sellaisenaan ja keskittyisimme vain isoimpiin ja etukäteen ongelmallisimmiksi tiedettyihin kohtiin. Poikkeuksena noihin alle 100 kiloeuron säästökohteisiin otettiin kohdat:

-Kissankellon uima-allasavustuksesta luopuminen

-Vapaaehtoisen A2 -kielen opetuksen lakkauttaminen

-Neljän luokanopettajan viran lakkauttaminen

-Monikon vuokra-avustukset opistoille lakkautetaan

-Perusopetuksen tuntikehyksen leikkaaminen 75 tunnill

-Yksityistieavustusmäärärahan vähentyminen /vuosi

Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana olin toimittanut jo aiemmin muiden ryhmien puheenjohtajille pyynnön käsitellä toimenpidelistaa ryhmissä ja ilmoittamaan, mitä kohtia listasta kukin ryhmä ei tule hyväksymään. Näin asiaa käsittelimme myös kokoomus-ryhmässä. Kokosin ryhmiltä saamani palautteen yhteen ja totesin, että edellä mainituilla kuudella säästöehdotuksella ei ole realistisia läpimenomahdollisuuksia. Kunnanhallitus ne siten karsi heti päätä pois. Kaiken kaikkiaan jo kunnanhallituksessa pohjaesityksestä karsittiin yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä ja kunnanvaltuustossa vielä lisää. Ainakin itselleni lopputulos oli jonkinlainen pettymys ja merkitsi sitä, että mitään kokonaisratkaisua NUUKA-ohjelmasta valtuusto ei kyennyt tekemään. Veroratkaisut ja investoinnit jäivät seuraavan valtuuston ratkaistavaksi ensi syksynä.

Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.

Pidin NUUKAsta kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen vuoron seuraavasti – totuttuun tapaan kohtuullisen lyhyesti ja ytimekkäästi:

Arvoisa pj,kj…

Pitkän valmistelun jälkeen kunnanvaltuusto on viimein päättämässä Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman toimenpidesuunnitelman asettamisesta.

Prosessi on ollut pitkä ja tavoite selkeä. Nyt on selvää, että alkuperäistä tavoitetta ei tulla tänään saavuttamaan. Tavoitteet talouden tasapainottamiseksi olivat korkeammalla.

NUUKA-ohjelmaa työstettiin kohtuullisen kauan ja toimenpiteitä selvitettiin laajasti ja perusteellisesti – myös vaikutuksia arvioiden. Päätöksentekoon toimenpidelista tuntui kuitenkin tulevan silti hiukan liian nopeasti. Käsittelyn tässä aikataulussa mahdollisti valtuustoryhmien hyvä yhteistyö. Kokoomus-ryhmä kiittääkin muita ryhmiä hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyssä ja toivoo, että näin jatketaan asiakohdan loppuun saakka.

Alkuperäisestä toimenpidelistasta karsittiin jo kunnanhallituksessa yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä. Kokoomus-ryhmä on tyytyväinen siihen, että näin erityisesti nuoriin ja ikäihmisiin ei kohdisteta heikossakaan taloustilanteessa liian ankaria toimenpiteitä. Toivomme kuitenkin, että kunnanhallituksessa hyväksyttyä pohjaesitystä ei lähdetä tänään repimään auki ja heikentämään päätöksen vaikuttavuutta kuntatalouteen yhtään enempää.

Paljon julkisuutta saaneiden yksityisteiden osalta mahdolliset määrärahakarsinnat katsottiin ryhmässämme järkeväksi käsitellä vasta, kun uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä on saatu hieman kokemusta. Ei vielä.

Jo tehdyt karsinnat tarkoittavat, että emme kykene tänään päättämään varsinaista skenaariota – kokonaisratkaisua – vaan verojen ja investointienkin osalta päätöksenteko siirtyy seuraavalle valtuustolle syksyyn talousarviokäsittelyn yhteyteen.

Syksyllä on syytä muistaa, että päätöksiä toimenpiteistä tarvitaan edelleen. Veronkorotukset eivät ole kokoomus-ryhmälle näitä toimenpiteitä – siitä meillä on selkeä ja yksimielinen näkemys. Ryhmämme korostaa myös sitä, että hallituksen velkarahalla rahoittamat väliaikaiset korona-avustukset eivät saa aiheuttaa illuusiota, että Nurmijärven kuntataloudessa olisi jo tapahtunut jokin muutos parempaan päin. Tuleva valtuusto tulee kohtaamaan karun todellisuuden entistäkin rankemmin. Toivottavasti tähän mennessä tehty työ voidaan hyödyntää NUUKAn seuraavissa päivityksissä.

Välitän kokoomus-ryhmän kiitokset kunnanvirastossa työskenteleville asian valmisteluun osallistuneille. Esityksenne olisi mahdollistanut tavoitteen ja kestävän kokonaisratkaisun saavuttamisen. Meistä päättäjistä ei tällä kertaa ollut siihen.

Kyllä ei tarvitse huomautella liian pitkistä ja monotonisista puheista.

Yhtenä asiakohtana oli vastaus Irti Keusotesta -kuntalaisaloitteeseen ja terveyspalvelujen kustannustehokkainta järjestämistapaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Aloitteen oli allekirjoittanut kunnioitettava määrä kuntalaisia eli aloitteen tekijöiden lisäksi peräti 1014 henkilöä. Valtuuston esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa on varsin kattavasti vastattu aloitteeseen, joten en sitä lähde toistamaan. Kuntayhtymästä eroamisen osalta on syytä kuitenkin todeta keskeinen fakta: ”Valtakunnallisen soteuudistuksen eteneminen vaikuttaa kunnan mahdollisuuteen irtaantua Keusoten toiminnasta. Perussopimuksen mukaisesti Nurmijärven kunnan eroamisen kuntayhtymästä olisi mahdollista tapahtua 31.12.2022.Samanaikaisesti eli 1.1.2023 alkaen on tulossa voimaan soteuudistus. Käytännössä Nurmijärven kunnan ei siis ole mahdollista ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti. ” Aloitteen viesti tuli kuitenkin selväksi. Kuntalaisissa – ja myös meissä luottamushenkilöissä – on huomattavaa tyytymättömyyttä Keusote-kuntayhtymän toimintaan ja kustannustehokkuuteen. Kunnan omistajaohjausta on syytä krittisesti tarkastella ja kehittää.

Valtuusto päätti180 000 euron suuruisesta lisämäärärahasta kattamaan toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvia kustannuksia syyslukukaudella 2021. Marinin hallitushan esitti ja eduskunta hyväksyi taannoin oppivelvollisuuden laajentamisen 18 ikävuoteen asti. Päätös oli mielestäni kehno ja vaikutuksiltaan vähäinen – kaikkeen muuhun kuin kuntien talouteen. Vaikka hallitus on ryhdikkäästi luvannut korvata muutoksesta aiheutuneet kustannukset kunnille, on päivän selvää, että näin ei tule käymään. Hallituksen kompensaatio kunnille ei tule kattamaan aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ainakin osa uudistuksen kustannuksista tulee kuntien maksettavaksi. Yksinkertaistettu tilannekuva: Useimmat kunnat maksavat uudistuksen kustannuksia velkarahalla, kun Marinin hallituksen velkarahalla rahoitetut kompensaatiot eivät ole riittäviä. Kyllähän nuo eurot olisi pitänyt kohdistaa tehokkaammin ja eri tavalla niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Ja oppivelvollisuusiän pidentämisellä ei mielestäni ratkaista ongelmaa niiden nuorten kohdalta, joilla ei ole ole ollut haluja opintoihin. On vaikea kuvitella, että jos ei ole päässyt jyvälle koulutuksen ja opiskelun tarpeellisuudesta koulu-uran aikana, että sitä parannettaisiin lisäämällä vuosi ”kakkua”.

Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta maaliskuussa. Siitä onkin kuntavaaleihin aikaa vain vajaa kuukausi.

Lukiovaihtoehto V2B

Nurmijärven Uutisten kirjoituksessa 16.12.2020 pyydettiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Rätyä ”avaamaan” kunnanhallituksen lukioesitystä valtuustolle. Rädyn mukaan kunnanhallituksen esitys lähti siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla. Tätä Rädyn lausuntoa on sittemmin siteerattu myös Nurmijärven Uutisten valtuuston lukiopäätöstä koskevassa uutisessa 19.-20.12.2020.

Valtuuston lukiopäätökseen liittyen kirjoitin blogiini jo aiemmin tavasta perustella kantoja paljolti muilla kuin päätöksenteon valmistelu- ja esittelyaineistossa olevilla faktoilla – ja pahimmassa tapauksessa niitä omien tavoitteiden ja tunteiden mukaisesti virittelemällä. Tässä on kuitenkin ns. savolaisittain ”vastuu kuulijalla”. Valtuutetuilla on oikeus uskoa juuri sellaisia perusteita kuin haluavat ja valta tehdä päätöksiä omien painotuksiensa mukaisesti.

Rädyn puheet kunnanhallituksen päätöksestä ja esittelystä valtuustolle ovat kuitenkin eri asia. Kunnanhallituksen puheenjohtajana hän ei käsittääkseni voi avata tai tulkita kunnanhallituksen päätöksiä millään muulla tavoin kuin kunnanhallituksen päätökseen on kirjattu.

Itse kunnanhallituksen jäsenenä – ja pöytäkirjastakin asian tarkistettuani – voin todeta, että puheenjohtajan tulkinnoille ja avauksille ei löydy perusteita.

Kunnanhallituksen esitys ei lähde siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla – eikä kunnanhallitus ole tällaista valtuustolle esittänyt. Myöskään kunnanvaltuuston päätös lukioasiassa ei siten perustu tällaiselle ajatukselle ja esitykselle.   

Kunnanhallituksen päätös 30.11.2020 kuuluu tarkalleen näin ja tämä siis oli pohjaesityksenä valtuustossa:

1.a. Kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä.

1.b. Suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.

Kunnanhallituksen ja sittemmin valtuuston päätökseen kirjattu jatkosuunnittelun ratkaisuvaihtoehto V2B on tarkkaan määritetty palveluverkkosuunnitelmassa ja sen liitteissä seuraavasti:

Keskuslukio / keskitetty lukio, uudisrakennus Kirkonkylä: Toreeninmäki tai Krannilan urheilupuisto (sis. liikuntatilat).

Päinvastoin kuin Räty informoi ja ”avaa” kunnanhallituksen pohjaesitystä: Suunnittelun lähtökohtana on vaihtoehto V2B eli nimenomaan uudisrakennus Toreeninmäelle tai Krannilan urheilupuistoon. Kunnanhallituksen esitys ja sittemmin valtuuston päätös 16.12.2020 sulkee pois keskitetyn lukion rakentamisen NYKin tontille – aivan samalla tavalla kuin myös paljon kritiikkiä saaneen Maaniittu-vaihtoehdonkin.

Toimipisteen sijainti jätettiin myöhemmin täsmentyväksi ja se tarkoittaa vaihtoehdossa V2B valintaa Toreeninmäen ja Krannilan välillä.

Ehkäpä Nurmijärven Uutiset suorittaisi asiassa tutkivaa journalismia ja selvittäisi, miten edellä mainittu lehdessä pariinkin otteeseen palstatilaa saanut näkemys suhtautuu todellisiin tehtyihin ja kirjattuihin päätöksiin.

Miksi ja miten on mahdollista, että kunnanhallituksen päätöksestä voi olla jokin muu käsitys, kuin päätösasiakirjoihin on kirjattu ja miksi tällaista disinformaatiota jaettiin ennen valtuuston kokousta?