Leppoisa luottamustehtävä

Kuntavaalien jälkeisiin luottamuspaikkajakoihin sisältyy yleensä aina jotain hässäkkää ja epäselvyyttä. Erityisesti niin sanottujen ylikunnallisisten paikkojen osalta on toisinaan epäselvyyttä. Joskus ei ole tietoa, että sovitaanko paikoista puolueiden välisissä neuvotteluissa piiritasolla vai sovitaanko ne suoraan kunnassa valtuustoryhmien välillä. Joskus useampi ryhmä ilmoittaa saaneensa tiedon, että jokin paikka kuuluu juuri heille eli paikoille ilmaantuu “omistajia” enemmän kuin jakkaroita on jaossa.

Tämän vuotisten kuntavaalien erikoisuus Nurmijärvellä liittyi Rinnekodin neuvottelukuntaan, johon kunnanvaltuusto valitsi 18.8.2021 Nurmijärven edustajan ja tälle varahenkilön.

Olin tiedustellut kunnanvirastolta paikkajakoneuvottelujen yhteydessä, että mistä löytyisi kyseisestä neuvottelukunnasta ja sen toiminnasta infoa, tietoa kokouksista ja esim. vanhoja pöytäkirjoja. Ilmeisesti pari muutakin ehdokasta oli asian tiimoilta ottanut yhteyttä kuntaan, kun mistään ei löytynyt informaatiota kyseisestä neuvottelukunnasta.

Elokuussa uusi valtuusto kuitenkin valitsi neuvottelukuntaan uuden jäsenen ja tälle varahenkilön. Maanantaina 6.9. kunnanhallituksen asialistalla todetaan, että Rinnekodin neuvottelukunnan toiminta onkin päättynyt jo vuonna 2016, eikä näin ollen kunnan edustajan nimeämistä Rinnekodin neuvottelukuntaan ole tarpeen tehdä. Kunnanhallitus tuleekin esittämään valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Rinnekodin neuvottelukunnan toiminnan päättymisen ja kumoaa 18.8.2021 § 122 tekemänsä päätöksen edustajan valinnasta tarpeettomana.

Varsin tragikoomiseksi asian tekee se, että Rinnekodin neuvottelukuntaan valittiin edustaja ja varaedustaja myös vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Tuolloin neuvottelukunnan jäseneksi valittiin Vihreiden Leni Pispala ja hänen varalle Mariette Rahijärvi samasta ryhmästä. Neuvottelukunnan toiminta oli päättynyt kuitenkin jo edellisenä vuonna 2016.

Tuo neljän vuoden pesti oli varmasti valtakunnan vähiten työllistävä luottamustehtävä viime valtuustokaudella.

Uusi valtuusto – uudet paikat

Uusi valtuusto ja uusi istumajärjestys

Nurmijärven uusi kunnanvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa Monikko-salissa.

Oli aika vahvistaa keskeisten luottamuspaikkojen henkilövalinnat. Vahvistamisen sijaan pitäisi puhua itse asiassa vaaleista, sillä kyse on nimenomaan henkilövaaleista, vaikkei äänestämään jouduttu kertaakaan. Paikkajakohan puolueiden kesken oli tehty sopuisasti jo heinäkuun alussa, joten puolueilla oli ollut hyvin aikaa nimetä henkilöt saamilleen paikoille. Pientä säätöä nimien ja etenkin nais-miespaikkojen suhteen tehtiin kuitenkin ihan viime hetkeen saakka. Mielestäni nykyinen 60/40-sukupuolikiintiö tulisi poistaa tai muuttaa ainakin muotoon 70/30. Joillekin ryhmille nykyinen vaatimus aiheuttaa ongelmia ja esimerkiksi 11 hengen lautakunnassakin pelivara on todella vähäinen, kun toista sukupuolta saa olla enintään 6 henkeä ja toista vähintään 5 henkeä. Pelivaraa on vain yhden paikan verran.

Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin oikeutetusti kokoomus-ryhmän äänikuningas Petri Vaulamo ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkaa Keskustan Kallepekka Toivonen. Omalle kohdalleni tuli valinta kunnanhallitukseen eli jatkan samassa pestissä kuin edelliset neljä vuotta. Lautakuntapaikkoja en lähtenyt tavoittelemaan. Omalle kohdalleni riittää varsin työllistävä kunnanhallitus ja sen myötä mahdollisesti tuleva edustus jossakin lautakunnassa kunnanhallituksen edustajana. Sähköyhtiömme hallituksessa jatkan myös tulevana valtuustokautena.

Myös uusien valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa valtuuston kokouksen alla. Mukana oli uusina ryhmyreinä Keskustan Taneli Kalliokoski ja KD:n Ina Kuula. Olen varma, että ryhmien välinen yhteydenpito ja informointi toimii tulevalla kaudella hyvin.

Uusia nimiä lautakuntiin valittiin aika runsaasti. Perussuomalaisten vaalimenestys ja lisääntynyt valtuutettujen määrä toi erityisesti PS:lle lisää paikkoja lautakuntiin ja sitä myötä useita uusia luottamushenkilöitä. Suurin mielenkiinto kohdistunee teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittuun PS:n Pepe Perkiöön, joka nousi yhdelle kovimmista lautakuntapaikoista ohi kuntavaaleissa ehdolla olleiden luottamushenkilöiden. Hallintosääntöuudistuksen yhteydessä keskusteltiin paljon siitä, pitäisikö lautakuntien puheenjohtajien olla kunnanvaltuutettuja tai edes varavaltuutettuja. Kun asiassa ei päästy yksimielisyyteen, niin hallintosääntöön ei tällaista vaatimusta sisällytetty. Sen suhteen valinnassa ei siis ole moitteen sijaa. Oma kantani on ollut, että lautakunnan puheenjohtajan olisi hyvä olla valtuutettu, jolloin yhteys ja tuntuma kunnan ylimpään päättävään toimielimeen olisi suora. Mikäli jollakin ryhmällä olisi valtuuston ulkopuolinen erityisosaaja tai lautakuntaan hyvin sopiva henkilö, niin tämä voisi mielestäni tuoda osaamisensa yhteiseksi hyväksi myös lautakunnan rivijäsenenä. Teklan lisäksi myös hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimii seuraavat neljä vuotta ei-valtuutettu. Toivottavasti näidenkin puheenjohtajien osalta syntyy yhteys ja tuntuma valtuustoon, muihin valtuustoryhmiin ja erityisesti valtuuston tekemiin linjauksiin ja strategiaan. Aiemmin asiaa on edistetty mm. kutsumalla lautakuntien puheenjohtajat valtuustoseminaareihin.

Huomiona myös se, että asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan nimettiin kuntakriitikoksi itsensä tituleerannut SDP:n Marko Salo. On mielenkiintoista nähdä, voiko kriitikon ja päätöksentekijän roolit yhdistää – vai täytyykö kritiikin sijaan fokusoida jatkossa rakentamiseen ja yhteistyöhön. En epäile yhtään, etteikö hänestä tule yhtä hyvä päätöksentekijä kuin kriitikkokin.

Kansanedustaja Matti Vanhanen ei tässäkään isojaossa ottanut itselleen kunnallisia luottamustoimia. Hänelle riittää kunnanvaltuutetun tehtävä. Yllättävää oli se, että myöskään SDP:n pitkäaikainen valtuutettu ja edellisten kausien kunnanhallituksen jäsen SDP:n Juha Peltosen nimeä ei löytynyt yhdenkään nyt valitun luottamuselimen listalta. Toki osa luottamuspaikoista – erityisesti useat ns. ylikunnalliset paikat – tulevat päätettäväksi vasta myöhemmin. Osan valitsee tämän päivän tapaan kunnanvaltuusto, osan päätöksistä teemme kunnanhallituksessa.

Onnittelut kaikille valituille luottamushenkilöille. Edessä on pitkät neljä vuotta, jolloin ollaan välillä samaa, välillä eri mieltä asioista, mutta jokainen eteen tuleva päätös on tehtävä. Jos jotakin kolmena on tullut oppineeksi niin sen, että jonkin takaiskun tai tappion jälkeen ei kannata jäädä asiaa märehtimään, vaan siirtyä seuraavaan askareeseen, jossa voikin tehdä erinomaista yhteistyötä juuri sen saman henkilön kanssa, joka oli juuri äsken täysin eri mieltä kanssasi.

Puolivuotiskatsaus I/2021

Kuva: Milla Hägg

Kesäloma on takana ja nyt käsillä paluu töihin, kunnallispolitiikkaan ja kirjoituspuuhiin. Perinteiseen tapaan luon puolivuotiskatsauksen vuoden 2021 alkupuoliskoon. Paneudutaan uusiin aiheisiin ja asioihin seuraavassa kirjoituksessa.

Alkuvuosi oli luonnollisesti valmistautumista kevään kunnallisvaaleihin. Tulevilla vaaleilla oli moninaisia vaikutuksia. Valtuustoaloitteiden määrä kasvoi kiihtyvästi vaalien lähestyessä. Vaalien alla niitä suorastaan tehtailtiin ja hyviä ideoita pulpahteli, kun aloitesuonet alkoivat sykkimään. Pidättäydyin vaalialoitteiden laadinnasta. Perinteiseen tapaan paikallislehden yleisöosastokirjoituksista ei ollut pulaa ja myös some-kirjoittelu kiihtyi. Joitain yksittäisiä asioita nostettiin voimakkaasti esille sekä ehdokkaiden että kuntalaisten toimesta juuri ennen vaaleja. Vaalien alusta tarjosi tilaisuuden nostaa asioita otsikoihin ja mahdollisuuden sitouttaa tulevia kunnallispoliitikkoja joihinkin vaaliteemoihin. Yksitieasiat olivat korostetusti esillä ja aivan vaalien loppumetreillä myös Lintumetsän nuorisokoti nousi keskustelunaiheeksi.

Varsinaiset valtuuston kokoukset aloitettiin tammikuussa – edelleen etäkokouksina. Tammikuun kokouksen isoimmat asiat olivat palveluverkkosuunnitelman lopullinen hyväksyminen ja NUUKA-ohjelmasta päättäminen. Olin lievästi pettynyt NUUKAn lopulliseen toimenpidelistaukseen. Turhan moni toimenpide riisuttiin listalta ja talouden tervehdyttämisohjelma jäi torsoksi. Kirjoitin tuolloin tuoreeltaan: ” Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.”

Kevään merkittävin tapahtuma omalta kohdaltani oli kaavoittamisen kehittämistyöryhmän loppuraportin valmistuminen. Toimin kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimi Tarja Salonen (KESK) ja jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD),  Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala. Totesin loppuraportin luovuttamisen jälkeen, että olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä tämän työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä, mutta lopputulemana saimme aikaan yksimielisen raportin ja ehdotukset kaavoituksen ja maankäytön kehittämiseksi Nurmijärvellä. Työryhmä teki kohtuullisen mittavan työrupeaman ja sainkin siihen liittyen paljon yhteydenottoja sekä kuntalaisilta, että myös kunnan ulkopuolelta. Työryhmän merkittävimpiä ehdotuksia lienevät ns. “tonttiprojektin” elvyttäminen Kirkonkylällä ja Klaukkalassa, emätilatarkastelusta luopuminen osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien määrittämisessä ja luopuminen koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Seuraavassa eli nykyisen kunnanhallituksen viimeisessä kokouksessa käsitellään viranhaltijoiden laatimaa toimenpideohjelmaa liittyen työryhmän esityksiin. Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Kevään ehdoton uutispommi nurmijärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle. Saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Korostin tuolloin, että on erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Uusien työpaikkatonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa nopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää. Kaavoituksen resurssit on varmistettava tulevina vuosina vaikka ostopalveluina. Sittemminhän Kesko julkisti suunnittelevansa myös Onniselle suurta yli 40 hehtaarin logistiikkakeskusta Hyvinkäällä. Nämä hankkeet osoittavat Nurmijärven erinomaista sijaintia Suomen kasvukäytävällä.

Valtuuston toukokuun kokouksessa pidin maltillisen lyhyen neljäminuuttisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Totesin poikkeuksellisesta vuodesta 2020 syntyvän poikkeuksellisen tilinpäätöksen. ”Kun lähes jokaisella toimintakertomuksen sivulla viitataan koronapandemiaan ja tilinpäätöslukuja perustellaan koronapandemialla, niin toimintakertomus muistuttaa etäisesti sairaskertomusta.” Kunnan talous ei tilinpäätöksen mukaan todellakaan ollut aivan terveellä pohjalla. Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen ainoastaan valtion velkarahalla rahoittamien jättimäisten koronatukien ansiosta. Tämän totesivat toki useimmat muutkin ryhmät seuraavissa puheissaan. Uuden valtuuston keskeisen tehtävän arvioin olevan talouden tervehtimisen ja ns. Nuuka-ohjelman jatkamisen. Totesin, että tilannetta ei helpota sote-puolen patoutuneet hoitojonot. Odotettavissa on siis pienellä viiveellä jälkijunassa tulevia korona-kustannuksia. Väestönkasvun totesin olleen viime vuonna suurinta moniin vuosiin (1,6%) ja sen tuovan vireyttä  ja elinvoimaa. Pohdiskelin kuitenkin, onko kasvuvauhti jo riittävä – ja minkälaista asuntotuotantoa haluamme ja minne haluamme suunnata kasvun. Nurmijärven tulee kasvaa kannattavasti. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan se tulee tehdä järkevästi.

Jos tuosta kaavoituksen kehittämisen työryhmästä tuli kosolti palautetta kuntalaisilta, niin toinen positiivisen palautevyöryn aiheuttaja oli sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa tekemäni Pride-liputukseen liittynyt vastaehdotus, että Nurmijärven kunta edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä omassa toiminnassaan, mutta kunta ei kuitenkaan juhlista tapahtumia tai kampanjoita liputtamalla ulkopuolisten yritysten, yhdistysten tai liikkeiden tunnuksilla tai lipuilla. Kunnanhallituksessa vastaesitykseni vielä kaatui, mutta toukokuussa valtuusto sen hyväksyi selvällä enemmistöllä äänin 27ei – 18kyllä – 5tyhjää – 1poissa. Oli mielenkiintoista lukea erityisesti sosiaalisesta mediasta näkemyksiä ja syitä, mihin vastaesitykseni ja Pride-liputuksen kieltäminen perustuivat. Mielestäni olin esittänyt varsin selkeästi ja tyhjentävästi perustelut vastaesitykselleni. Mitään muita syitä tai perusteluja en omalta kohdaltani tarvinnut, enkä niitä esittänyt. Öyhöttäjiä ja ajatusten väärinlukijoita näytti riittävän asian ympärillä.

Puolivuotiskausi huipentui kesäkuun kunnallisvaaleihin. Tulos on tiedossa ja jälkipelitkin on pitkälti pidetty. Todettakoon vielä kertaalleen, että sain muhkeat 456 ääntä eli toiseksi eniten kokoomuksen ehdokkaista ja viidenneksi suurimman äänimäärän koko kunnassa. Lisäystä edellisiin kuntavaaleihin oli peräti 281 ääntä.  Kunnallisvaalien lähestyessä yritin saada kaikkien valtuustoryhmien hyväksynnän pelisäännöille, joilla jaettaisiin kuntavaalien jälkeen luottamushenkilöpaikat. Kun vuoden 2017 vaalien jälkeen ryhdyin vetämään ryhmien/puolueiden välisiä luottamuspaikkaneuvotteluja, käytettävissä oli useissa vaaleissa hyväksi koettu ja tuttu pisteytystaulukko, mutta mitään muuta proseduuria paikkaneuvotteluihin ei sitten ollutkaan. Katsoin noille pelisäännöille olevan tarvetta, kun tiedossa oli, että uusi valtuusto aloittaa toimintansa jo elokuun alussa ja vaalien jälkeen jäisi tosi niukasti aikaa neuvotella ja sopia luottamuspaikoista. Aivan kaikki puolueet eivät olleet valmiit sitoutumana pelisääntöihin ennen vaaleja, mutta kun vaalien jälkeen ryhdyin suurimman puolueen valtuustoryhmän puheenjohtajana vetämään neuvotteluja, niin käytännössä etenin melkeinpä täysin niiden nuottien mukaisesti. Etukäteisvalmistelu myös kantoi hedelmää. Pääsimme yhteisymmärrykseen luottamushenkilöpaikoista nopeasti vain kahden kokouksen jälkeen.

Näinä päivinä eri ryhmissä alkaa olla selvillä jo nimetkin eri luottamuspaikoille ja uusi kunnanvaltuusto ne vahvistaa vaaleilla elokuun 18. päivä. Vanha kunnanhallitus kokoontuu vielä kertaalleen elokuun 16. päivä. Koronatilanteen vuoksi kokoukset pidetään edelleen etänä.

Päättynyt puolivuotiskausi oli varsin työläs. Paljon neuvotteluja, kokouksia ja puheita. Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana joutuu tai pääsee tekemään extra-duunia, kun kokoilee ja kasailee oman ja muiden ryhmien lausuntoja ja kannanottoja. Se on kuitenkin todella hyödyllistä valmistelutyötä ja auttaa myös viranhaltijoita päätösten valmistelussa. Esimerkki NUUKA- toimenpideohjelmasta päättäminen nopeutui ja joustavoitui huomattavasti sen ansiosta, että ryhmien kanta useimpiin kohtiin oli kattavasti tiedossa jo ennalta.

Vaalien jälkisanat

Kuntavaalitulosta on sulateltu viikon verran. Omassa tuloksessa oli sulattelemista yhtä paljon kuin aiemmissa kolmissa kuntavaaleissani yhteensä. Huimat 456 ääntä tarkoitti 281 äänen lisäystä vuoden 2017 kuntavaaleihin verrattuna, oli toiseksi eniten kokoomuksen listalla ja viidentenä koko kunnassa.

Istuvilla valtuutetuilla on se etu, että vaalikampanjaa on mahdollisuus tehdä neljä vuotta hoitamalla hommat säntillisesti ja aiemmin antamien lupausten mukaisesti. Otaksun, että omalla kohdallani tämä oli ratkaiseva tekijä hyvässä tuloksessa. Kun hoitaa pieteetillä annetut tehtävät ja muistaa tekemisistään sopivasti kertoa, niin istuva valtuutettu on jo aika pitkällä seuraavalle kierrokselle. Toki näkymättömyydellä, tekemättömyydellä ja mm. runsailla poissaoloilla voi istuva valtuutettu myös heikentää asemaansa jatkoa ajatellen.

Kokoomuksen tulos jännitytti ehkä enemmän kuin oma äänimäärä. Kun tiedossa oli, että edellisten vaalien kestomenestyjä todella isoilla äänimäärillä oli pois listoiltamme, niin tilanne oli ennalta poikkeuksellisen epävarma. Huoli oli turha. Kokoomus jatkaa Nurmijärvellä suurimpana ryhmänä, vaikka valtuutettujen määrä yhdellä väheneekin. Ykköstila koko valtakunnassa ja nousu suurimmaksi valtuustoryhmäksi useassa naapurikunnassa (Vantaa, Hyvinkää, Tuusula) osoittaa kansalaisten tyytymättömyyttä mm. hallituksen vero-, sote- ja aluehallintopolitiikalle.

Perussuomalaisten erinomainen vaalitulos osoittaa myös tätä. PS nousi Nurmijärvelläkin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ja saa tulevaan valtuustoon peräti viisi uutta valtuustopaikkaa.

Keskusta sai Nurmijärvellä kokoon ilmeisen hyvän ja monipuolisen ehdokaslistan. 12 valtuutettua oli kyllä itselleni melkoinen yllätys. Odotin selkeästi vaatimattomampaa menestystä. Hatun noston arvoinen suoritus, jossa valtakunnallinen rökäletappio käännettiin kuntatasolla voitoksi.

Jo SDP:n lyhyt ehdokaslista enteili vaikeuksia ja kun valtakunnan tasollakin pahin fanitus alkoi osoittaa hiipumista, niin demarien kahden valtuutetun vähennys ja vaatimaton 7 valtuustopaikkaa ei ollut loppujen lopuksi iso yllätys. Sillä jäätiin Nurmijärvellä sijalle 4 eli selvästi kolmen suurimman puolueen ulkopuolelle. SDP:n tulos on jatkumoa koko 2000-luvulla tapahtuneelle tasaiselle kannatuksen laskulle. Vielä vuonna 2004 puolueella oli 12 valtuutettua – nyt siis 7. Näissä vaaleissa 667 äänestäjää valitsi – ei saman, vaan eri suunnan – kuin edellisissä vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Toinen selkeä häviäjä vaaleissa oli Vihreät, joka menetti kaksi paikkaa ja kutistui viiden valtuutetun ryhmäksi. Tässä näen kohtuullista linkkiä puolueen valtakunnalliseen tilanteeseen. Vihreäthän olivat valtakunnan tasolla toiseksi suurin häviäjä näissä vaaleissa. Vaikka paikallistasolla toimivat täysin eri henkilöt kuin eduskunnassa, niin erityisesti Vihreillä puolueen valtakunnalliset teemat toistuvat hyvin usein ja korostetusti myös paikallistasolla – jopa valtuustoaloitteiden muodossa. Vaikka paikallistasolla tehtäisiin hyvää ja aktiivista työtä, niin valtakunnallinen kannatuksen lasku voi vaikuttaa myös kuntavaalitulokseen. Hieman tällaista ounastelen tapahtuneen Nurmijärven Vihreille. Liki 700 äänen menetys edellisiin kuntavaaleihin verrattuna on merkittävä ei-vihreäsiirtymä.

Vasemmistoliitto palasi yhden valtuutetun pienryhmäksi,kun Hannu Toikkanen aloittaa kunnioitettavan yhdeksännen valtuustokautensa. Kristillisten ainut valtuutettu vaihtuu, kun Ina Kuula nousi Haapalaisen edelle.

Omassa 456 äänen tuloksessa ilahduttaa erityisesti se, että kannatusta tuli koko kunnan alueelta ja jokaiselta äänestysalueelta. Olin yksi harvoista ehdokkaista, joka olisi tullut valituksi vaikkei oman asuintaajaman ääniä olisi huomioitu lainkaan. Olin toki molempien Rajamäen äänestysalueiden äänikuningas, mutta 267 äänen kannatukseni Kirkonkylällä, Röykässä, Lepsämässä, Klaukkalassa ja muualla kunnassa olisi riittänyt kirkkaasti läpimenoon ja kokoomus-listankin kolmossijaan. Paljon puhutaan kyläpolitikoinnista. Mielestäni vanhojen valtuutettujen äänestystulos kertoo paljon siitä, kuinka hyvin on kyennyt toimimaan koko kunnan valtuutettuna – puheissa ja ennen kaikkea teoissa. Etenkin vaativimpien luottamuspaikkojen kohdalla tämä on varsin oleellinen ominaisuus.

Tälläkin kertaa koettiin yllättäviä tippumisia valtuustosta, hienoja äänimääriä ensikertalaisilta, ilahduttavia come backeja neljän vuoden tauon jälkeen ja pettymyksiä, kun useamman vaalin kova kampanjointi ei tuonut vieläkään valtuustopaikkaa. Vaaleissa jokainen saa ansionsa mukaan, eikä valitusoikeutta ole.

Luottamuspaikkaneuvottelut alkavat lähipäivinä tai -viikkoina. Nurmijärvellä on pitkät perinteet prosessin läpiviennistä tehokkaasti ja tasapuolisesti – vaalien tulosta kunnioittaen.

Tilinpäätöstä ja Pride-liputusta valtuustossa

Nurmijärven nykyinen kunnanvaltuusto piti näillä näkymin toiseksi viimeisimmän kokouksensa keskiviikkona 26.5.2021

Kokous eteni varsin seesteisissä tunnelmissa vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksymiseen ja vastuuvapauden myöntämiseen saakka. Perinteiseen tapaan alussa kuultiin ryhmäpuheenvuorot. Pidin maltillisen lyhyen neljäminuuttisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Totesin poikkeuksellisesta vuodesta 2020 syntyvän poikkeuksellisen tilinpäätöksen. Kun lähes jokaisella toimintakertomuksen sivulla viitataan koronapandemiaan ja tilinpäätöslukuja perustellaan koronapandemialla, niin toimintakertomus muistuttaa etäisesti sairaskertomusta.

Vertaukseni ei ollut niin hölmö kuin voisi ensi kuulemalla ajatella. Kunnan talous ei ole tilinpäätöksen mukaan aivan terveellä pohjalla. Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen ainoastaan valtion velkarahalla rahoittamien jättimäisten koronatukien ansiosta. Tämän totesivat useimmat muutkin ryhmät seuraavissa puheissaan.

Totesin uuden valtuuston keskeisenä tehtävänä olevan talouden tervehtimisen ja ns. Nuuka-ohjelman jatkamisen. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Tilannetta ei helpota sote-puolen patoutuneet hoitojonot. Odotettavissa on siis pienellä viiveellä jälkijunassa tulevia korona-kustannuksia.

Väestönkasvun totesin olleen viime vuonna suurinta moniin vuosiin (1,6%) ja sen tuovan vireyttä  ja elinvoimaa. Pohdiskelin kuitenkin, onko kasvuvauhti jo riittävä – ja minkälaista asuntotuotantoa haluamme ja minne haluamme suunnata kasvun. Nurmijärven tulee kasvaa kannattavasti. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan se tulee tehdä järkevästi.

Totesin lopuksi, että velkapiikkimme alkaa olla täynnä. Siihen ei enää monta lainalappusta mahdu.

Sitten tilinpäätöskeskustelu kääntyi uusille urille. SDP:n Harri Lepolahti teki ehdotuksen, ettei tekniselle johtajalle ja kunnallistekniikan päällikölle myönnetä vastuuvapautta, koska yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta on tehty valtuustoaloite ja siihen liittyvää sisäisen tutkinnan raporttia ei ole vielä julkistettu. Ehdotuksen takana olivat myös Tapiolinna (PS) ja Mustonen (KESK). Valtuuston puheenjohtaja ja hallintojohtaja yrittivät tuoda julki näkökulmia ja faktoja, joiden mukaan ehdotus ei ollut perusteltu tai tarpeellinen. Tähän näkemykseen yhtyivät useimmat ryhmien vetäjät. Kokoomusryhmän edustajana totesin kantani, että vastuuvapauden epäämiselle ei ole perusteita. Lisäksi totesin, että jos vastuuvapautta ei myönnetä, niin valtuuston on päätettävä myös niistä toimenpiteistä, joita epäämisestä aiheutuu.

Noita toimenpiteitä tiedustelin ja Lepolahti vastasi, että toimenpide-esitys on se, että tutkinta saatetaan päätökseen ja raportti toimitetaan valtuustolle arvioitavaksi. Tämä oli hämmentävä vastaus. Kun laki edellyttää, että epäämisen yhteydessä tehdään päätös myös sitä seuraavista toimenpiteistä – esimerkiksi korvausvaatimuksen esittämisestä tai rikosprosessin käynnistämisestä, niin Lepolahti ilmoitti ehdotettavan toimenpiteen olevan se, että pyydetään toimittamaan työn alla oleva raportti valtuustolle eli selvitetään, onko yleensäkään tapahtunut jotain, joka antaisi aihetta vastuuvapauden epäämiseen. Mielenkiintoista nähdä miten tuo esitys on kirjattu pöytäkirjaan, koska mielestäni Lepolahden varsinainen esitys ei sisältänyt ehdotusta vastuuvapauden epäämisen yhteydessä päätettävistä toimenpiteistä. Esitetty toivomus siitä, että työn alla oleva raportti toimitetaan tiedoksi valtuustolle, ei sitä ole.

Varmuuden vakuudeksi pyysin hallintojohtajalta selvennystä lain kirjaimesta ja vastaus tuki näkemystäni.

Äänestettiin. Lepolahti-Tapiolinna-Mustonen esitys hävisi luvuin 44-7.

Pitkän kokousillan yksi odotettu asiakohta oli valtuustoaloite Pride-liputuksesta kunnantalon edustalla Helsinki Pride –viikon yhteydessä. Olin tehnyt jo kunnanhallituksessa vastaesityksen, jonka uusin valtuustossa. Ehdotin, että Nurmijärven kunta edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä omassa toiminnassaan. Kunta ei kuitenkaan juhlista tapahtumia tai kampanjoita liputtamalla ulkopuolisten yritysten, yhdistysten tai liikkeiden tunnuksilla tai lipuilla.

Kokoomuksen Virpi Räty tuskaili asian monimutkaisuuden kanssa ja ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotin puolestani asian käsittelyn jatkamista ja totesin, että tällaisessa asiassa pitää kyetä muodostamaan mielipide ja tekemään päätös ilman lisäselvityksiä – kunnan työntekijöillä on muutenkin kädet täynnä töitä. Äänestettiin ja päätettiin jatkaa asian käsittelyä äänin  44-7.

Tämän jälkeen kuultiin osin värikkäitäkin puheenvuoroja. Kunnanvaltuusto päätti lopulta hyväksyä esitykseni, jonka mukaan kunta ei suorita Pride-liputusta. Äänestys  päätyi varsin selviin numeroihin 18-27-5-1. Äänestyksessä usean valtuustoryhmän mielipiteet hajosivat. Näin myös kokoomus-ryhmämme, josta liputuksen puolesta äänestivät Suomi ja Vaulamo, Tyhjää äänestivät  Räty ja Takalo-Eskola. Loput eli enemmistä kokoomus-ryhmästä kannatti esitystäni ja vastusti liputusta.

Nykyisen valtuuston seuraava kokous on kesäkuussa. Silloin tiedämme myös, mikä on uuden valtuuston kokoonpano.

Minkä kunniaksi kunta liputtaa?

Nurmijärven kunnanhallitus käsittelee maanantain 17.5. kokouksessaan kunnan osallistumista Pride-liputukseen sateenkaaren väreissä Helsinki Pride-viikolla.

Asian käsittely johtuu Vihreiden Pispalan ja Heinosen valtuustoaloitteesta, jonka allekirjoitti aikoinaan yhdeksän muutakin kunnanvaltuutettua

Pohjaesityksenä kunnanhallituksessa on, että Nurmijärven kunta liputtaa yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta Helsinki Pride -viikon aikana sateenkaarilipuilla kunnanviraston edustalla.

YLEn tuoreessa kuntavaalikoneessa esitettiin samasta asiasta väittämä: “Kuntani pitää järjestää liputus Pride-tapahtuman kunniaksi“. Kaikki nykyisen kunnanhallituksemme jäsenistä eivät ole vastanneet kyseiseen vaalikoneeseen ja osahan ei ole edes ehdolla kuntavaaleissa. Vastanneista olin kuitenkin ainoa kunnanhallituksemme jäsen, joka valitsi vastausvaihtoehdon “Täysin eri mieltä”.

Uskon ja toivon, että Nurmijärvelläkin pidetään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä tärkeänä ja toimitaan sen mukaisesti. En kuitenkaan kannata kunnan liputtamista minkään yrityksen, yhdistyksen tai liikkeen puolesta tai kunniaksi. Tulenkin maanantain kunnanhallituksessa vastustamaan ehdotusta.

Jokainen voi kuvitella, minkälainen Pandoran lipas avattaisiin, tekemällä myönteinen päätös kunnallisesta kunnialiputuksesta yhden asian osalta. Näkemyksiä ja erinomaisia perusteluja löytyy varmasti loputtomiin. On järkevää tyrehdyttää tämä heti alkuunsa.

Tällaisia ehdotuksia perustellaaan usein sillä, että jossain muualla toimitaan juuri näin. Tähän liittyy yksi ikävä piirre. Toisinaan henkilöt, jotka eivät taivu johonkin yleväksi katsottuun tai yleishyödylliseen toimintatapaan, leimataan jonkin ajatuksen tai tavoitteen vastustajaksi.

Tuo ero on syytä ymmärtää myös tämän valtuustoaloitteen kohdalla. En tunne Nurmijärveltä yhtäkään henkilöä, joka ei kannattaisi yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Sen sijaan tunnen ja tiedän lukuisia kuntalaisia, joiden mielestä kunnan ei tule kunnioittaa liputuksella mitään ilmiötä tai kansanliikettä.

Tämänkin asian päättää lopullisesti kunnavaltuusto.

Ryhmäpuhe 28.4.2021

Nurmijärven kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaaan 28.4.2021 työpaikka-alueen luovuttamista Kesko Oyj:lle Ilvesvuori Pohjoinen -asemakaava-alueelta. Pidin kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen aiheesta seuraavasti.

Meillä on hyväksyttävänä 57 hehtaarin asemakaava-alueen luovuttaminen Kesko Oyj:lle. On selvää, että valtuusto tulee esityksen ilman mutinoita hyväksymään.

Kun asia tuli julkisuuteen ja ilmaantui kunnanhallituksen asialistalle pari viikkoa sitten, se oli kuntalaisille ja myös päättäjille iso yllätys. Tämän luokan investoinnit ja hankkeet kun pidetään luottamuksellisina – siihen saakka kunnes on aika tuoda asia päätöksentekoon.

Kumppanimme valitsi Nurmijärven tarkan harkinnan jälkeen. Ottajia tälle jättimäiselle logistiikkahankkeelle olisi ollut muuallakin Uudellamaalla.

Vaikka asia tuli yllätyksenä, se ei tullut sattumalta. Nurmijärvellä on tehty pitkään ja määrätietoisesti työtä juuri tällaisten hankkeiden mahdollistamiseksi. Tämänkin Ilvesvuori Pohjoinen –asemakaavahankkeen laitoimme vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa kesäkuussa 2014. Siis liki seitsemän vuotta sitten – edellisellä valtuustokaudella.

Sen jälkeen kaavahanketta on viety määrätietoisesti eteenpäin. Ja kun tuli tilaisuus tarttua koko Suomenkin mittakaavassa merkittävään logistiikkahankkeeseen, sekin on onnistuneesti viranhaltijoiden toimesta saatettu tähän pisteeseen – yhteistyössä kumppanimme kanssa.

Täytyy muistaa, että tänään päätämme vasta alueen luovutuksesta. Esisopimuskin tullaan allekirjoittamaan vasta myöhemmin. Vaikka osapuolilla on varmasti vahva tahto viedä hanke päätökseen, se vaatii vielä työtä.

Kokoomus-ryhmä haluaa kuitenkin jo tässä vaiheessa osoittaa kiitokset kunnanvirastolle ansiokkaasta työstä – ei vähiten elinkeinojohtaja Marko Järvenpäälle. Hyvää työtä, jolla on vuosikymmeniksi merkittävät vaikutukset Nurmijärven elinvoimalle, kasvulle ja taloudelle.

Meidän päättäjien on edelleen tehtävä oma osuutemme ja varmistettava osaltamme, että kunta panostaa riittävästi resursseja hankkeen edistämiseen.

Kaiken tyytyväisyyden keskellä on kuitenkin muistettava ja ymmärrettävä kaikkien myönteisten vaikutusten lisäksi myös asetelma, johon tämä uusi tilanne meidät asettaa.

Ilvesvuori Pohjoinen -työpaikka-alueen oli alun perin tarkoitus tarjota useita uusia tontteja liike-elämän tarpeisiin. Tämä ajatusrakennelma ja suunnitelma purkautuu. Joudumme yllättäen puutostilaan työpaikkatonttien osalta keskisellä Nurmijärvellä. Kunnalle ei jää yhtään omaa tonttia Ilvesvuori Pohjoisen alueelle ja Ilvesvuoren eteläinenkin alkaa olla täyteen rakennettu ja  myyty.

Nyt onkin erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteelliseen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Aikaa ei ole järisyttävän paljon – kaavoitusohjelma hyväksytään vuoden lopulla budjettivaltuustossa.

Uusien työpaikkatonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Nyt valmistuva Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemakaavahankkeet. Heinojan kakkos- ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa nopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää.

Tämän lisäksi olisi avattava valmisteluun myös työn alla olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettuja uusia asemakaava-alueita: esimerkiksi Kirkkotien ja Ojakkalantien välissä oleva asuinrakentamisalue ja Härkähaanmäen selvitysalue, jota olisi mahdollista myös työpaikka-alueeksi kehittää.

Tulevaa työkuormaa ei vähennä se, että samaan aikaan eteläisellä Nurmijärvellä on runsaasti työtä työpaikka-alueiden kaavoittamisessa ja Klaukkalan kehätien hyödyntämisessä. Niiden tärkeys ei tämän päivän päätöksellä pienene yhtään.

Edellä mainittu tarkoittaa, että maankäytön ja asemakaavoituksen resurssit on turvattava suunnitelmallisesti seuraaviksi vuosiksi – tarvittaessa ostopalveluina. Kunnallistekniikan rakentamiseen tulee osoittaa tarvittavat varat nuukailematta. Tätä helpottaa se, että kun mainittu logistiikka-alue myydään yhtenä tonttina, kunnalta poistuu velvoite rakentaa 57 hehtaarin alueen sisäinen katuverkko ja muu infra.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä on tärkeää myös saattaa päätökseen kaavoituksen kehittämistyöryhmän ehdotukset mm. haja-asutusalueiden rakentamisen osalta. Se monipuolistaisi entisestään kunnan tonttitarjontaa. Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tontti- ja asuntotarjonta meillä on, sitä useampi uusi Nurmijärvelle töihin tuleva valitsee kunnan myös asuinpaikakseen. Siitä työpaikan läheisyydestä.

Pelisäännöt luottamuspaikkajakoihin

Kirjoitus on julkaistu Nurmijärven Uutisten Vaalikynä-palstalla 21.4.2021

Kuntavaalien jälkeen on edessä luottamuspaikkojen jako.

Vedin suurimman puolueen edustajana 2017 kuntavaalien jälkeisiä luottamuspaikkaneuvotteluja. Ymmärrykseni mukaan prosessi meni varsin hyvin. En tarkoita pelkästään sitä, että kaikki luottamuspaikat tuli täytettyä vaan sitä, että ne täytettiin vaalien tulosta kunnioittaen ja pitkälti eri ryhmien tavoitteet huomioiden. Neuvotteluissa pystyttiin huomioimaan jopa muutaman yksittäisen naisehdokkaan erinomaiset henkilökohtaiset äänimäärät. Sukupuolikiintiöt kun monimutkaistavat muutenkin kimuranttia paikkajakoa.

Toki muutama soraäänikin viime vaalien jälkeen kuului ja SDP:n Harri Lepolahden kanssa paikallislehdenkin sivuilla kerroimme näkemyksemme asioiden kulusta. Molemmilla oli varmasti perustelut näkemyksilleen, mutta edelleen korostan sitä, että näinkin hajaantuneessa ja useita puolueita sisältävässä valtuustossa on mahdotonta, että jokin ryhmä pääsisi sanelemaan luottamuspaikkavalintoja.

Kun viime vaalien jälkeen ryhdyin vetämään luottamuspaikkaneuvotteluja, käytettävissä oli useissa vaaleissa hyväksi koettu ja tuttu pisteytystaulukko. Sen hyödyntäminen oli itsestään selvyys. Mitään muuta proseduuria paikkaneuvotteluihin ei sitten ollutkaan.

Jo tuolloin neljä vuotta sitten fundeerasin, että keskeistä asioista olisi hyvä olla pelisäännöt, jolloin lähtökohdat ja marssijärjestys olisi selvä alusta lähtien. Valtuustokauden aikana myös SDP:n valtuustoryhmästä tuotiin julki sama ajatus. Nostinkin asian esille viime vuonna ryhmien puheenjohtajien palaverissa ja ajatus yhteisten pelisääntöjen hyväksymisestä ennen kevään vaaleja sai varauksettoman kannatuksen.

Ryhmillä on nyt käsiteltävänä esitys näiksi pelisäännöiksi, jotka sisältävät mm. viime vaaleissa käytetyn periaatteen, että paikkajaossa huomioidaan ja kunnioitetaan vaalien tulosta, eikä teknisiä vaaliliittoja ryhdytä tekemään vaalien jälkeen. Samoin niinkin keskeisille asioille kuin valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajistojen valinnoille olisi perusteet jo ennalta hyväksyttävissä.

Toivon, että ryhmät löytävät asiassa yhteisen ratkaisun. Siitä olisi suuri hyöty seuraavissa luottamuspaikkaneuvotteluissa. Jos uusi valtuusto aloittaa toimintansa jo elokuun alussa, tämä olisi erityisen tärkeää. Vaalien jälkeen jää tosi niukasti aikaa neuvotella ja sopia luottamuspaikoista.

Kaavoituksen kehittämisen työryhmä

This image has an empty alt attribute; its file name is kaavara.jpg

Nurmijärven kunnanhallitus nimitti keväällä 2019 työryhmän, jonka tavoitteiksi määritettiin strategian mukaisen maankäytön suunnittelun kehittäminen ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaaminen. Samoin työryhmän odotettiin keräävän ja tuovan ideoita maankäytön kehittämiseksi ja toimivan asian tiimoilta keskustelufoorumina. Luottamushenkilöille tarjottiin näin mahdollisuus olla jo aikaisessa vaiheessa mukana maankäytön toimintatapojen kehittämisessä.

Kunnanhallitus kirjasi työryhmässä käsiteltäväksi myös kyläalueiden kaavoitusta ja siihen liittyen rakentamismahdollisuuksien määrittämisperiaatteet, taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutuksen kunnan tuloihin.

Sain kunnian toimia kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin Tarja Salonen ja lisäksi jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala.

Alkuun 10 hengen työryhmä tuntui suurelta, mutta pariinkymmeneen kokoukseen osallistuttiin todella aktiivisesti. Työryhmän tehtävä koettiin tärkeäksi. Jälkikäteen arvioituna tehtävän laajuus oli melkoinen – etenkin, kun käsiteltävänä oli paljon keskustellut ja vaikeiksi tiedetyt asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin (ns. haja-asutusalueet) liittyvät asiat.

Osa työryhmän jäsenistä oli pitkään ollut tekemisissä aihepiirin kanssa niin työelämässä kuin luottamustehtävissä. Kaikilla ei aivan samanlaista taustaa ollut, joten työryhmä kävi alkuun läpi nykykäytäntöjä ja lainsäädäntöä kunnan omien asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli järkevä aloitus ja sillä luotiin hyvä pohja ryhmän työskentelylle, vaikka sille muutama kokous alusta uhrattiinkin.

Olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä. Jäsenillä oli hyvinkin tarkkoja ja detaljikkaita mielipiteitä keskeisistä asioista jo ennakkoon. Tässä osoittautui hyödyksi työryhmän suurehko jäsenmäärä. Keskustelu oli aktiivista ja monipuolista – erilaiset näkemykset tulivat huomioiduksi.

Odotetusti kuumimmat ja kimuranteimmat asiakokonaisuudet olivat haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet, suunnittelutarveratkaisualueet ja emätilatarkastelut. Erityisesti suunnittelutarvealueiden juridiikan osalta työryhmä katsoi tarpeelliseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita eli emeritusprofessori Vesa Majamaata ja Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevaa. Silti loppuraportissaan työryhmä joutui toteamaan, että maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ei ole täysin yksiselitteistä käsiteltyjen asioiden osalta.

Työryhmä on nyt saanut työnsä ja loppuraportin valmiiksi ja se on kunnanhallituksen asialistalla maanantaina 22.3.2021.

Asemakaava-alueiden osalta työryhmä antoi väliraporttinsa jo vuosi sitten. Tuskin voidaan sanoa mitään viisasten kiveä löytyneen, mutta työryhmä nosti esille useita pienempiä ehdotuksia, joilla voidaan lisätä erityisesti pientalotonttitarjontaa taajamissa. Niin sanotun “tonttiprojektin” elvyttäminen on jo nyt tuonut asemakaavamuutoshankkeita vireille Kirkonkylässä. Kaavaprosessin ja päätöksenteon nopeuttaminen ja resurssien varaaminen on huomioitu myös raportissa.

Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Samalla tulisi varmistaa kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Osayleiskaavoitus on edelleenkin keskeinen työväline rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueella, mutta työryhmä esittää myös ns. kyläkaavoituksen hyödyntämistä kyläkeskuksissa. Tämä antaisi suoraan rakentamisoikeuden osayleiskaavan perusteella.

Työryhmä esittää luopumista koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Näin olleen suunnittelutarvealueiksi jäisivät vain sellaisiksi suoraan lain nojalla määräytyvät alueet ja kunnan erikseen osoittamat alueet. Jälkimmäisiä voisivat olla esimerkiksi päätaajamien mahdolliset laajenemisalueet ja uusien liikenneyhteyksien edellyttämät alueet.

Emätilatarkastelusta työryhmä esittää luovuttavan. Osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien ja sijoituksen määrittämiseksi työryhmä esittää erityistä edullisuusvyöhykemallia.

Otaksun, että työryhmän aikaansaannos ja esitys tyydyttää lukuisia nykyjärjestelmän kriitikoita.

Maapolitiikan erilaisten linjausten vaikutusta kunnan tuloihin raportti käsittelee yleisellä tasolla. Maapolitiikan osalta todetaan se vanha totuus, että ns. omalle raakamaalle kaavoittaminen tuo tontteja myytäessä isommat luovutusvoitot verrattuna maankäyttösopimuksista saataviin tuottoihin. Nurmijärvellä on kuitenkin linjattu käytettäväksi kaikkia keinoja maanhankinnan toteuttamiseksi, eikä työryhmä lähtenyt tätä periaatetta kyseenalaistamaan. Kaikilla maanhankintakeinoilla on omat hyvät puolensa ja niitä tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisesti – jotkut tuovat suuremmat luovutusvoitot, toiset tuovat tuloja ja kasvua nopeammin. Ehkä tonttien luovutusperiaatteiden osalta olisi voinut vielä käsitellä maapoliittisen ohjelmaan lisättäväksi ok-tonttien hintakilpailumenettely yhtenä tapana. Se jäi myöhempänä esitettäväksi.

Työryhmän loppuraportin ajatuksia ja esityksiä pääsevät luottamushenkilöt puntaroimaan kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Esityksenä on, että kunnanhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi ja että sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma syksyyn 2021 mennessä. Toimenpideohjelma jää siis tulevan kunnanhallituksen päätettäväksi. Se on ymmärrettävää – moni työryhmän esittämä ajatus vaatii vielä työstämistä, vaikutusten arviointia ja mm. juridisten asioiden selvittämistä. Työryhmä keskittyi estottomasti ideoimaan ja tuomaan uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Omalta osaltani vielä kerran kiitokset koko työryhmälle – erityisesti varapj. Tarjalle, joka muutaman kerran tuurasi puheenjohtajaa ansiokkaasti. Samoin täytyy kiittää viranhaltijoita rakentavasta yhteistyöstä. Hekin työryhmän kokouksiin osallistuivat varsinaisen työajan jälkeen ja työstivät materiaalia kokousten välillä.

Loppuraportti löytyy kunnan web-sivuilta kunnanhallituksen ma 23.3.2021 asialistalta.

Yksityistiealoite

Lakitekstit ovat mitä mainiointa unilukemista. Luomi alkaa lupsahdella yleensä jo muutaman sivun jälkeen. Niinpä Matti Kasson ”Kiinteistökauppa ja omistaminen” oli yöpöydäll pitkään. Eräänä iltana pääsin sivulle 134 ja silmät eivät sulkeutuneet vaan rävähtivät auki. Luin pariin kertaan tekstin, jotta olin varma, että olin sen oikein ymmärtänyt.

”Yleiskaava-alueella kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon ja luovuttaa kaavan mukaiseksi yleiseksi liikenneväyläksi alueella oleva yksityistie tai maanomistajan tiealueeksi rakentamisen yhteydessä varaama alue (maankäyttö- ja rakennuslaki  92 §).”    

Oli hivuttauduttava vielä iltapuhteeksi vällyjen alta tarkistamaan, mitä MRL:n 92 § tarkalleen sisältää:

”92 §(562/2018). KUNNAN OIKEUS YKSITYISEN TIEN ALUEESEEN. Jos yleiskaava-alueella yksityistielain 3 §:n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”

Yksityisteiden avustusjärjestelmän uudistusprosessin aikana tällaisesta mahdollisuudesta ei ollut minkäänlaista mainintaa tai keskustelua. Päinvastoin oli todettu, että lunastaminen olisi kallis ja hankala – jopa mahdoton tehtävä.

Kun tiedossani oli, että esimerkiksi yksityistie Uotilan koulutie sijaitsee Perttulan osayleiskaavan alueella ja kyseisen tiekunnan järjestäytyminen oli takunnut, niin laitoin tammikuun puolivälin tienoilla kunnanvirastolle kysymyksen, mitä tarkoittaa ja miten tulkitaan lakitekstiin kirjattu “yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi”. Kysyin, onko esimerkiksi Perttulan osayleiskaavan Uotilan koulutie tällainen tapaus. Erityisesti minua askarrutti se, että Perttulan osayleiskaavan kaavakartassa Uotilan koulutie näkyy  haaleasti pohjakartassa, mutta sitä ei ole kaavamerkinnöissä erityisesti osoitettu liikenneväyläksi. Selvensin vielä kysymyksen, olisiko esim. Uotilan koulutie luovutettavissa MRL 92 §:n mukaisesti yleiselle liikenteelle.

Sain vastauksen viranhaltijalta, että kaavassa ko. tie on osoitettu liikenneväyläksi, mutta olisi myös syytä saada tarkempi tulkinta siihen, mitä tarkoittaa pykälässä mainittu “jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi”.

Tämä vastaus riitti minulle. Varmistuakseni, että tämä täysin uusi näkökohta ja lakiin perustuva mahdollisuus saataisiin perusteellisesti selvitettyä ja mahdollisesti hyödynnettyä muutamien yksityisteiden kohdalla jätin kunnanvaltuuston kokouksessa 27.1.2021 seuraavan valtuustoaloitteen:

NURMIJÄRVEN KUNTA / VALTUUSTOALOITE

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 92 §:N KÄYTTÄMINEN NURMIJÄRVEN KUNNASSA

Yksityistielain uudistamisen yhteydessä Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti 22.04.2020 muutoksista kunnan yksityisteiden avustusjärjestelmään ja sen myöntämisehtoihin.

Vaikka kunnanhallitus on todennut, että yksityistieavustusten loppuraportti avustusperiaatteiden oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden toteutumisesta tuodaan toimielimille arvioitavaksi ja tiedoksi kahden täyden avustuskauden päätyttyä, on uutta avustusjärjestelmää jo kritisoitu mm. läpiajoteiden osalta. Avustusjärjestelmään liittyen on tehty myös useita valtuustoaloitteita.

Hoitosopimusteiden osalta kunnanvaltuustossa (KV 22.4.2020 37§ ”Vastine 25.3.2020 jätettyyn yksityistieasiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen”) on todettu, että kunnalla ei ole lainmukaisia edellytyksiä lunastaa aiemmin hoitosopimusjärjestelmän piirissä olleita yksityisteiden tiealueita. Edelleen on tuotu julki, että kiinteistöjen omistajien ja kunnan välillä tehtävät vapaaehtoiset kiinteistökaupat olisi teoreettinen vaihtoehto, jolla kunta voisi saada omistukseensa ko. tiealueet, mutta vapauttaakseen tiekunnan osakkaat yksityistielain mukaisista velvoitteista, tulisi kunnan ostaa itselleen kaikki kiinteistöt, joilla on rasiteoikeus tiehen.  

Yksityisteiden avustusjärjestelmän käsittelyssä ja sitä koskevassa hankesuunnitelmassa ei ole kuitenkaan käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 92§:n antamaa ”kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen”.

MRL 92§:n mukaan: ”Jos yleiskaava-alueella yksityistielain 3§:n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”  

Nurmijärvellä on osayleiskaavojen vaikutusalueella muutamia yksityisteitä, joissa voisi olla järkevää ja perusteltua soveltaa kyseistä MRL 92§:ää. Esimerkiksi Perttulan voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaava-alueen Uotilan koulutie ja Sahamäentie sijaitsevat sekä maakuntakaavan että osayleiskaavan mukaisen kyläalueen keskustassa. Näillä molemmilla yksityisteillä on selkeä läpiajofunktio ja niiden varrelle on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon PY-5 -alueita (koulu ja ammattioppilaitos). Kyseiset yksityistiet ovat kestopäällystettyjä.

Aloitteen tavoitteena ei ole merkittävissä määrin ottaa yleiseen käyttöön yksityisteitä, vaan mahdollistaa se tiettyjen erityisen perusteltujen yleiskaavojen alueella sijaitsevien yksityisteiden kohdalla. Samoin MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa.

Ehdotan, että Nurmijärven kunta:

– Selvittää onko kunnassa mahdollista ja perusteltua käyttää MRL 92§:n mukaista menettelyä eli kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen. 

– Mikäli tämä on mahdollista, selvittää yhteistyössä esim. Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa.

Nurmijärvellä 27.1.2021

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

Yksityisteihin liittyen on tehty useita aloitteita.

Jo keväällä 2020 tehtiin aloite kaikkien aiemmin hoitosopimusten piirissä olleiden yksityisteiden lunastamisesta kunnalle. Mitä lunastamisella sitten tarkoitettiinkin, niin tämä aloite olisi johtanut siihen samaan vinoutuneeseen ja epätasa-arvoiseen tilanteeseen, josta nimenomaan tahdottiin päästä eroon kunnan uudella yksityisteiden avustusjärjestelmällä. Ei ihme, että aloite ei johtanut toimenpiteisiin.

Mustonen (KESK) jätti tammikuun valtuustossa aloitteen (Valtuustoaloite yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta), jossa väitettiin, että valtuutetuille on annettu yksityistieasiassa virheellistä tietoa ja jätetty kertomatta oleellista tietoa. Kun asian valmistelua ja esittelyä kohtaan esitetään noinkin rankkaa ja suoraa kritiikkiä, niin on ymmärrettävää, että asia tutkitaan tarkoin. Tuleekohan tähän aloitteeseen vastaamisesta kovinkin kallista, kun kunnanhallituskin päätti, että aloitteesta aiheutuneet kustannukset tuodaan valtuuston tietoon.

Edellä mainituissa, eikä muissakaan yksityistiealoitteissa, ei kuitenkaan ole viitattu aloitteessani mainittuun maankäyttö- ja rakennuslain 92 §:ään. Tuo lakipykälä on mielestäni todellinen ”löytö” ja sen käyttökelpoisuutta joissain erityistapauksissa – kuten Uotilan koulutie” – olisi harkittava. Samoin lakipykälän olemassaolo on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavoissa, jos Uotilan koulutietä vastaavia yksityisteitä on niiden alueella.

Kun en ole pakkolunastusten ystävä, niin kirjasin aloitteeseeni senkin, että mikäli tuo 92 § on sovellettavissa, niin sen käytöstä olisi kuitenkin hyvä sopia yhteisymmärryksessä tiekuntien kanssa.

 Aloitteen allekirjoitti myös 19 muuta valtuutettua.