Saneerattu pääkirjasto ja päätöksentekoa vuodelta 2018

Maanantaina 3.10.2022 avattiin yleisölle saneerattu ja uudistettu Nurmijärven pääkirjasto. Ensikommentit ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. En ole kuullut moitteita.

Pääkirjaston saneeraus oli erillisenä hankkeena esillä ja investointikohteena talousarviossa jo 2010-luvulla – ehkä aiemminkin. Sitä lykättiin, työnnettiin ja tuupattiin eteenpäin vuosi vuoden jälkeen, kunnes se koplattiin viimein yhteen Kirkonkylän lukiohankkeen kanssa.

Tuo kytkeminen toiseen vieläkin isompaan ja päätöksenteon kannalta hankalampaan hankkeeseen vei pääkirjaston saneerauksen entistäkin epävarmemmalle ja sumuisemmalle tasolle.

Kirjoitin jo kesällä 2018 Nurmijärven Uutisiin kolumnin, jossa totesin mm. “Taloudellisesti merkittävä hanke (lukio) tulee nostattamaan kannanottoja puolesta ja vastaan, eikä sen läpimeno ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi pidän perusteltuna, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy. Aiemmin kirjaston osuus oli erillinen hanke, jota siirrettiin eteenpäin vuosittain talousarviopäätösten yhteydessä. Olisi kohtuutonta, että se jälleen kerran – nyt koplattuna lukiohankkeeseen – siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.

Samaa ajatusta olin tuonut esille jo aiemmin eri yhteyksissä.

Niinpä teinkin marraskuussa 2018 kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä esityksen, että investointihanke “lukio+pääkirjaston saneeraus” eriytetään kahdeksi hankkeeksi: lukioksi ja pääkirjaston saneeraukseksi. Esityksessäni poistettiin lukiolta myöhempien vuosien rakentamiserahat ja jätettiin vain suunnitteluraha seuraavalle vuodelle, jotta voitiin kuitenkin taata myös lukiohankkeen edistäminen – tosin omana hankkeenaan. Ajatuksena oli tuolloin, että kirjastosta erotettu lukiohanke olisi myös helpompi toteuttaa ja sille löytyisi helpommin sijoituspaikka. Kunnanviraston ja pääkirjaston välinen alue oli todettu ongelmalliseksi tilanahtauden vuoksi.

Muutosesitykseni meni läpi täpärästi äänin 24-27. Äänestys jakoi mielipiteet totaalisesti niin puolueiden kuin eri taajamien osalta kuten alla olevasta äänestysluettelosta voi todeta.

Tämä äänestys ja päätös avasi mahdollisuuden – tai jopa edellytti – seuraavaa muutosesitystä. Ehdotinkin, että talousarvioon lisätään hankerivi: “Pääkirjaston peruskorjaus ja laajennus” ja siihen määrärahat seuraavasti:

  • v. 2020 + 150 000
  • v. 2021 + 1 800 000
  • v. 2022 + 2 600 000

Tämä muutosehdotukseni hyväksyttiin jo hieman selvemmin numeroin eli 19-30-2tyhjää.

Valtuuston päätös marraskuussa 2018 mahdollisti kauan odotetun ja tarpeellisen pääkirjaston saneerauksen käynnistämisen nopealla aikataululla ja se valmistuikin edellä mainitussa aikataulussa.

Pääkirjaston saneerauksen osalta tein sen minkä järkeväksi katsoin ja sain ajatukselle niukan, mutta riittävän kannatuksen. Ilman tuota vuoden 2018 äänestystä emme nyt pääsisi nauttimaan uudistetusta pääkirjastosta.

Lukiohanke sen sijaan on edelleen lähtökuopissa ja nyt on ilmaantunut haluja arvioida uudelleen valtuuston lainvoimaista päätöstä Kirkonkylän lukion sijainnista ja hankesuunnitelmasta. Lukioon koplattuna pääkirjaston uudistaminen olisi edelleen täysin avoin asia.

Marraskuun 2018 valtuuston kokouksen äänestysluettelo. EI-äänet mahdollistivat pääkirjaston saneerauksen omana hankkeenaan:

Uusi valtuustokausi

Kesäkausi on auttamattomasti takana ja syyskauden luottamustoimetkin alkaneet. Kunnanhallitus on jo pariin kertaan kokoontunut ja kunnanvaltuustokin kertaalleen. Valtuuston kyselytunnin yhteydessä myös kokoomuksen valtuustoryhmä piti alkavan valtuustokauden ensimmäisen ryhmäkokouksen. Nykyäänhän kuntavaalit pidetään joka neljäs kevät, joten valtuustokausi alkaa aina kesällä. Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi edellisen kauden puheenjohtajiston jatkokaudelle, joten jatkan nyt viidettä vuotta valtuustoryhmän puheenjohtajana eli ryhmyrinä.

Elokuun viimeisenä päivänä kokoontuu ensimmäistä kertaa Keski-Uudenmaan pelastuslautakunta, jossa olen jäsenenä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii kokoomuksen Mika Kasonen Vantaalta, joka valittiin juuri eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. Omalta osaltani tein jo keväällä päätöksen olla asettumatta ehdolle. Sitä vastoin olen jäsenenä piirin ek-vaalien ehdokasasettelua valmistelevassa komiteassa, joka valmistelee ehdotuksen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaista Uudellamaalla. Hyvä rosteri ollaan saamassa vaaleihin.

Kesällä poliittista ilmatilaa ja mediaa on hallinnut ennennäkemätön pääministerin vapaa-ajanviettoon liittyvä uutisointi ja keskustelu. Lyhyesti voinee todeta, että sitä saa, mitä tilaa. Asiaa pyöriteltäneen ensi kevääseen saakka. Sen verran koomisia piirteitä asiassa riitti, että innostuin pitkästä aikaa rustaamaan Pitkänokka-strippejä melkeinpä liukuhihnalta, mutta aikansa kutakin – siirrytään seuraaviin aiheisiin.

Viime syksynä tuli hankittua kesämökki Puumalasta Saimaan rannalta ja siellä on tullut vietettyä melkeinpä kaikki vapaa-aika tänä keväänä ja kesänä. Saimaa oli jostain syystä jäänyt aiemmin syrjään kotimaan reissuilla. Toissa kesänä ajelin Pistohiekan ja Saimaan Lietveden maisematien kautta.
Olin kerralla myyty ja edessä oli kesäpaikan hankinta. Nyt harmittaa ainoastaan se, että en hankkinut kesäpaikkaa sieltä jo vuosikymmeniä sitten. Tästä syystä jäi pitkästä aikaa väliin myös Rajamäen kyläpäivät. Istuin samaan aikaan Saimaan rannalla laiturin nokassa. Puolen yön aikaan pääsin ihmettelemään poikkeuksellisen komeita elokuisia revontulia, joista oheinen kuvakin on. En muista Etelä-Suomessa yhtä komeita nähneeni.

Strategiaa ja tragediaa kunnanvaltuustossa

Kukas siellä ääntelee, kun toinen on ryhmäpuhetta pitämässä?

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous 23.3.2022 jäi varmasti usean läsnäolijan ja kuulijan mieliin.

Kyseessä oli pitkästä aikaa läsnäolokokous ja pääsimme pitämään ennen kokousta myös ryhmien puheenjohtajienkin palaverin nokikkain. Kävimme läpi tiedossa olevat muutosesitykset ja kokouksen agendaa. Tiedossa oli, että muutama muutosesitys on tulossa ja teknisen johtajan valinnasta tulee ainakin yksi vastaesitys.

Kokouksen alussa ojennettiin saatesanojen kera tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit ansioituneille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Mitalisadetta riitti seitsemän kunniamerkin verran. Päälle nautittiin kakkukahvit.

Sumppien jälkeen päästiin valitsemaan kuntaan uutta teknistä johtajaa. Olin itse ollut nelihenkisen valintaryhmän jäsen ja antamassa kunnanhallitukselle yksimielistä esitystä, että virkaan valittaisiin joitain vuosia sitten Nurmijärven kunnan va. teknisenä johtajanakin toiminut Juha Oksasen. Kunnanhallituskin päätyi yksimielisesti esittämään Oksasta virkaan. Perussuomalaisten Matti Putkonen esitti virkaan valittavaksi kunnan tilakeskuksen päällikkö Ville Könöstä. Pidettiin virkavaali, jonka lopputulemana Oksanen sai 30 ääntä ja Könönen 15 ääntä. Kuusi ääntä hylättiin. Oksanen tuli valituksi virkaan.

Kokous oli merkittävä myös sen vuoksi, että valtuusto käsitteli ja hyväksyi uuden kuntastrategian 2022-2030. Perinteiseen tapaan kaikki valtuustoryhmät pitivät alkuun ryhmäpuheet. Pitämäni kokoomuksen ryhmäpuhe meni näin:

Kunnioitettu puheenjohtaja, arvoisa kunnanjohtaja ja muut kuulijat

Kunnallinen päätöksenteko perustuu luottamushenkilöiden, kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten väliseen yhteistyöhön.

Säännöllisin väliajoin tehtävä kuntastrategiatyö ja strategian päivitys on ehkä paras esimerkki tästä yhteistyöstä. Tälläkin kertaa strategiaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä yli puoluerajojen, viranhaltijat ovat antaneet oman tärkeän panoksensa ja myös kuntalaisia on kuultu ja kuunneltu.

Strategiaprosessi on uusille luottamushenkilöille erinomainen mahdollisuus päästä sisään kunnallisen päätöksenteon ytimeen ja tutustumaan laajasti muihin päätöksentekijöihin ja kunnan työntekijöihin. Niin tälläkin kertaa.

Kokoomusryhmä on tyytyväinen nyt käsiteltävänä olevan vuoteen 2030 ulottuvan kuntastrategian sisältöön, johon on kyetty nostamaan kunnalle ja kuntalaisille tärkeät asiat.   

Kunnan kestävä ja hallittu väestönkasvu on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Kunnan elinvoiman, taloudellisen aktiivisuuden ja palvelujen kehittymisen kannalta väestönkasvun on kyettävä varmistamaan. Toisaalta kasvun on oltava hallittua ja hallinnassa, jotta se ei käy taloudellisesti liian raskaaksi mm. kasvavien investointitarpeiden ja palveluverkkoon kohdistuvien paineiden vuoksi.

Strategiaan kirjattu keskimääräinen 1,5 prosentin vuotuinen kasvu on selkeä ja tarpeellinen konkreettinen tavoite. Se on pitkälti samaa tasoa, joka asetettiin jo vuosikymmen sitten silloista maankäytön kehityskuvaa laadittaessa.

Yhtä tärkeää kuin hallittu kasvu on huolehtia tulevissa maankäytön tavoiteohjelmissa siitä, että kasvu kohdistetaan kunnan sisällä harkitusti niin sijainnin kuin asuntotuotantotyyppien osalta.

Turvallisuus ja taajamiemme viihtyisyys ovat kokoomusryhmälle tärkeitä asioita. Sillä ei tarkoiteta vain turvakameroita tai viheralueiden hoitoa, vaan niiden perusta on ennen kaikkea järkevä ja harkittu yhdyskuntasuunnittelu. Minne kaavoitamme, mitä kaavoitamme, miten huomioimme asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet, miten edistämme työpaikkojen syntymistä, miten huomioimme moninaisten kuntalaistemme moninaiset tarpeet, minne ja minkälaisena ohjaamme tavoittelemamme kasvun. Nyt hyväksyttävänä oleva kuntastrategia vastaa näihin kysymyksiin kattavasti ja se luo edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle Nurmijärvelle – sille paremman arjen ilmiölle.    

Erinomaisestakaan kuntastrategiasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellemme saa sitä muuttumaan toimenpiteiksi. Viranhaltijoilla, luottamuselimillä, viime kädessä tällä ylimmällä päättävällä elimellä – kunnanvaltuustolla, on vastuu sitä, että strategia saadaan jalkautettua osaksi jokapäiväistä työtämme ja toimintaamme.

Tärkeä osa tätä prosessia on tarkempien tavoitteiden ja toimivien mittareiden asettaminen. Lautakunnat pääsevät tulevassa tavoitearviovalmistelussa tätä tärkeää ja vaativaa työtä tekemään.Kokoomusryhmä kiittää strategiatyössä mukana olleita luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja ennen kaikkea kunnanvirastolla työskenteleviä avoimesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.

Jossain kohtaa jouduin hetkeksi keskeyttämään puheeni valtuustosalista kuuluvan häiriötekijän vuoksi – valtuutettu Putkonenhan siellä oikealla laidalla puhui kännykkäänsä. Kun jokin aika sitten käsittelimme “valtuuston pelisääntöjä”, niin kuului kommentteja, että tarvitsevatko aikuiset ihmiset sellaisia ohjeistuksia. Nyt kävi mielessä, että niihin pelisääntöihin olisi voinut lisätä myös opastuksen, että kännykän käyttö kesken kokouksen ei ole suotavaa. Valtuutettu Putkonen pyysi myöhemmin kokouksessa kohteliaasti anteeksi tärkeän puhelun aiheuttamaa häiriötä.

Joitakin yksittäisiä nostoja ja huomioita muista ansiokkaista ja monipuolisista puheista suurimpien ryhmien osalta:

Keskustan Kalliokoski keskittyi ryhmäpuheessaan pitkälti puurakentamisen edistämiseen. Sen verran painokas puhe oli, että valtuusto hyväksyi asiaa koskevan muutosesityksen yksimielisesti. Edes kukaan pohjaesityksen takana ollesta kunnanhallituksen jäsenistäkään ei vastustanut muutosta ja tätä valtuutettu Lepolahti aivan perustellusti hieman hämmästeli.

PS:n Tapiolinnan puheesta särähti korvaani lausuma: “Korvaani hieman särähti eräs toteamus, voiko kunnanjohtajan kirjoittamaa tekstiä muuttaa. Vastaus tähän on, kyllä voi ja pitääkin.” Olin tuosta toteamuksesta tunnistavinani omaa ääntäni kunnanhallituksesta. Todettakoon selvennyksenä, että puheenaiheena oli tuolloin kunnanjohtajan allekirjoittama esipuhe uuteen strategiakirjaan. Käydyssä keskustelussa olin todennut, että ei liene kovin korrektia tai edes mahdollista, että kunnanhallitus alkaa muokkaamaan tai kirjoittamaan kunnanjohtajan omalla nimellään allekirjoittamaa esipuhetta uusiksi. Sen suuremmasta asiasta ei ollut kyse.

SDP:n Rousu nosti esiin ilmastotyön vähäisen huomioimisen uudessa strategiassa. Hän teki myös ponsiesityksen taajamakeskustojen ympäristöjen parantamissuunnitelmien laadinnasta ja niiden toimeenpanon aloittamisesta Klaukkalasta alkaen. Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

Vihreiden Virtanen totesi, että Nurmijärven kunnan iso haaste on julkinen liikenne ja että julkisen liikenteen kehittäminen on kunnassa jäissä, eikä strategiassakaan julkinen liikenne saanut kuin pienen maininnan. Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen aihe. Lisääntynyt etätyö on aiheuttanut pendelöinnin vähenemistä Nurmijärveltäkin. HSL on arvioinut, että matkustajamäärien palautuminen aiemmalle tasolle vie vähintään kaksi vuotta. Joukkoliikennevuoroja on jouduttu vähentämään matkustajakadon vuoksi ja samaan aikaan mm. polttoainekustannukset ovat nousseet merkittävästi. Kun tähän lisätään lipputulojen dramaattinen lasku, pitkät sopimukset liikennöitsijöiden kanssa ja suuret rahoitettavat investoinnit, niin yhtälö on Helsingin seudulla erinomaisen vaikea. Itse toivon, että sitä yhtälöä ei ainakaan yksityisautoilijoiden kukkaroilla yritetä ratkaista.

Varsinaisen yllätyksen strategiakeskustelun päätteeksi loihti valtuutettu Putkonen (PS). Jos nyt yllätykseksi voi sanoa puhetta, jonka sisältö oli luettavissa paikallislehden nettiversiosta jo ennen puheenpitoa valtuustosalissa. Oli hieman hämmentävää lukea näytöltä paikallislehden uutista otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Etiäinen osoittautui oikeaksi – tätä hän kokouksessa vaati vakavasti harkitsemaan. Oman tulkintani mukaan reaktiot salissa vaihtelivat hämmennyksestä tyrmistyksen kautta epäuskoon. Toki on mahdollista, että salissa oli myös joku ihastunutkin, mutta ainakaan ääneen tätä ei todettu.

Kokouksen jälkeisten keskustelujen ja Putkosen puheen aiheuttamien kommenttien jälkeen – etenkin, kun puheen noteerasi myös valtakunnallinen iltapäivälehti – sovimme torstaina valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen. Kannanottoon yhtyivät myös sekä kunnanvaltuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajat. Olettamuksena oli, että Perussuomalaiset käsittelevät asian omassa joukossaan ja heiltä tulikin myöhemmin oma julkilausuma asiaan liittyen.

Tässä tuo muiden valtuustoryhmien kannanotto:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Edellä mainittuun yhtyvät myös kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat.

Arto Hägg, KOK

Taneli Kalliokoski, KESK

Sirkka Rousu, SDP

Sami Virtanen, Vihreät

Ina Kuula, KD

Hannu Toikkanen, VAS

Kallepekka Toivonen, kunnanvaltuuston pj.

Petri Vaulamo, kunnanhallituksen pj

Puolivuotiskatsaus II/2021

Olen pitänyt blogiani säännöllisesti vuodesta 2009 – siis 13 vuotta. Puolivuosittain olen lyhkäisesti vetänyt yhteen kuluneen kuuden kuukauden oleellisimmat asiat. Alkuvuoden ja yhä jatkuvien kiireiden keskellä vuoden 2021 jälkimmäisen puoliskon katsaus tulee nyt melkoisella viiveellä – ja ehkä tavallista tiiviimmässä muodossa.

Kesäkuukausinahan lomaillaan yleensä myös kunnallisista luottamustoimista. Kevään kuntavaalien jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut kuitenkin menivät niukasti heinäkuun puolelle, kun asioista haluttiin sopia ennen kesälomille lähtöä. Luottamuspaikat saatiinkin sovittua todella kivuttomasti ja sopuisasti kahdessa kokouksessa ja paikkajako saatiin pakettiin heinäkuun 1. päivä.

Kesätauko jäi kuitenkin harvinaisen lyhyeksi, kun vanha kunnanhallitus kokoontui jo elokuun alussa ja uuden valtuuston perehdytyksetkin alkoivat elokuun toisella viikolla. Tuolloin kokoonnuttiin koronan takia Monikossa Klaukkalassa. Elokuussa osallistuin myös Kiertokapulan osakaskokouksiin, jotka toimivat myös väliaikaisena nimitysvaliokuntana. Teimme tuolloin esityksen Kiertokapula Oy:n hallituksen jäsenistä.

Kokoomuksen entistäkin suurempi uusi valtuustoryhmä oli järjestäytynyt jo kesäkuun lopulla ja minut valittiin jatkamaan ryhmän puheenjohtajana kera varapuheenjohtajien Virpi Räty ja Joona Suomi.  Uusi kunnanvaltuusto kokoontui ja järjestäytyi elokuussa, jolloin suoritettiin myös luottamuselinten vaalit luottamuspaikkaneuvottelujen mukaisesti. Omalle osalle tuli kunnanhallituksen jäsenyys. Tälläkään kertaa en tavoitellut muita paikkoja luottamuselimissä. Mielestäni yksi kunnallinen luottamustoimi on riittävä yhdelle henkilölle ja tein tilaa mielelläni paikallisyhdistyksemme muille jäsenille. Toki tuon kunnanhallituspaikan lisäksi toimin sähköyhtiön hallituksessa. Se on kuitenkin hieman erilainen pesti kuin toimielimessä.

Kun en ollut muita kunnallisia luottamustoimia hamunnut, niin syyskuun lopulla tulin ilmoittaneeksi kiinnostuksesta hyvinvointialueen vaaleihin. Yksi syy päätökseen oli se, että minut oli valittu Keusoten yhtymävaltuuston jäseneksi pätkäpestillä vuoden 2022 loppuun ja ajattelin, että sitä työtä voisi jatkaa uudessa aluevaltuustossa, jos vaaleissa tulisi luottamusta riittävästi. Päätin kyllä jo tuolloin, että en vaalikampanjaan tule satsaamaan edes samalla tavalla kuin vasta pidettyihin kuntavaaleihin. Nythän on tiedossa, että tulin valituksi varsin komealla äänimäärällä 498 aluevaltuustoon ja myös se, että kokoomus ehdottaa minua pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Näin se vaan kalenteri täyttyy entisestäänkin näidenkin vaalien tuloksena. Vuoden lopussa tosin Keusoten valtuuston toiminta päättyy.

Lokakuussa pääsin esittämään Nurmijärven kunnan tervehdyksen kutsuntatilaisuuteen. Oli mukava ja mielenkiintoinen tehtävä. Omasta kutsuntatilaisuudestani oli sattumoisin kulunut melkeinpä päivälleen 40 vuotta. Taivalkosken Päätaloviikon pääjuhlan lukijapuheenvuorossa kesällä 2015 muistelin  lukeneeni edellistalvena 30.11.2014 päivälleen 75 vuotta Talvisodan syttymisen jälkeen samasta tapahtumasta ”Selkosen kansaa” kirjasta. Tuolloin kauhistelin, että Itä-Ukrainassa – melkeinpä naapurissamme – oli samaan aikaan käynnissä veriset taistelut. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin tilanne näyttää vieläkin pahemmalta. Ja mikä vielä pahempaa – naapurivaltiomme hivutustaktiikka tuottaa tulosta. Nyt ei enää vakavasti edes keskustella Krimin tai vallattujen alueiden palauttamisesta, vaan fokus on siinä, rynniikö Venäjä syvemmälle Ukrainan maaperälle.

Loppuvuonna kunnanhallituksessa  ja myöhemmin valtuustossa pyöritettiin ja vitkasteltiin kuukausitolkulla periaatepäätöstä Rajamäen kampuksen toteutusmallista. Minulta ei oikein riittänyt ymmärrystä  päätöksen loputtomalta tuntuvaan lykkäämiseen, toistuviin selvittelyihin ja erityisesti ohi asian puhumiseen ja keskusteluun muusta kuin päätettävästä asiasta – olisi luullut tulevan vähemmälläkin selväksi. Loppujen lopuksi valtuusto päätti, että hankkeessa edetään perinteisellä KVR-urakkamallilla ja elinkaarimalli hylättiin. Pari-kolme kuukautta pyörittelyssä menetettiin.

Budjettivaltuusto meni kohtuullisen sopuisasti. Niukkuutta on helppo jakaa. Pidin kokoomuksen ryhmäpuheen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Mieleen jäi PS:n Putksoen ehdotus siitä, että ns. haja-asutusalueella käytettäisiin eri kiinteistöverotaksaa kuin asemakaava-aluella. Miten sitä sanotaankaan, että ei se ole hullu. joka kysyy… No, tässä tapauksessa ei valtuustokaan ollut hullu, kun ei mennyt hyväksymään selkeästi lainvastaista ehdotusta. Itse asiassa ehdotusta ei otettu edes käsittelyyn.

Vuoden viimeinen valtuuston kokous oli joulukuussa. Pidin vuoden viimeisen ryhmäpuheeni, jokas käsittelöi kunnan tulevaa strategiaprosessia.

Vuodelle 2022 siirryttiin aluevaalitunnelmissa.

Aluevaalia ja osayleiskaavaa

Aluevaalien ennakkoäänestyksen aktiivisuus oli Keski-Uudellamaalla alhainen 21,2 %. Hyvinvointialueen isommista kunnista villkainta oli oli Nurmijärvellä (22,6%) ja hiljaisinta Hyvinkäällä (18,0%). Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula ennakkoäänestivät tasaisesti noin 22,2 prosenttisesti.

Äänestysaktiivisuus ei tuon mukaan nouse kovinkaan korkealle. Viime vuoden kunnallisvaaleissa Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa ennakkoäänestysprosentti vaihteli 28:sta 31:een ja kuntavaalien lopulliseksi äänestysprosentiksi tuli 50-55.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenmaan ennakkoäänestyysaktiivisuus oli 36,6% ja lopullinen äänestysprosentti 73,3.

Kun ennakkoäänestysvilkkaus on laskenut aiemmista vaaleista peräti 10-15 prosenttiyksikköä, niin 40 %:n äänestysaktiivisuuden saavuttamisessa näyttää olevan tekemistä. Toki sunnuntaina 23.1. on vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan, mutta esim. viime vuoden vaaleissa äänestettiin ennakkoon enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä.

Jos äänestysaktiivisuus jää 40 prosentin tuntumaan tai painuu jopa sen alle, niin voi perustellusti kysyä, olivatko aluevaalit onnistunut prosessi ja osoittiko alhainen äänestysaktiivisuus kansalaisten mielipidettä laajemminkin hallituksen hyvinvointialue- ja soteuudistuksesta.

Onhan meillä edelleen korona kyläilemässä, mutta jotenkin väsyneeltä tuntuu kaikkea tapahtunutta ja tapahtumatonta perustella sillä. Toki näin tullaan tekemään – se on varmaa.

Vielä sellainen huomio, että ennakkoäänien perusteella saa sellaisen mielikuvan, että mieskansalaiset ja -oletetut eivät koe sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asioita omikseen. Ennakkoäänistä noin 55 % on naisilta ja vain 45 % miehiltä. Huomattava ero, vaikka hyvinvointialueen talous ja palvelut koskevat jokaista – sukupuoleen katsomatta. Miesten on syytä ryhdistäytyä vaalipäivänä ja käydä vetämässä sininen viiva – menee se sitten miehelle tai naiselle.


Nurmijärven kunnanhallitus kokoontui 17.1. maanantaina. Kunta jo informoikin tehdyistä päätöksistä. Paikallislehti ei, vaikka muutama kohtuullisen merkittävä ja kiinnostavakin päätös tehtiin.

Kirkonkylän osayleiskaava oli kunnanhallituksessa hyväksyttävänä. Itseäni kiinnosti yksityistiejupakassa paljon esillä olleen Kirkkotien status Kirkonkylän osayleiskaavassa. Toki asiaan olisi ollut hyvä puuttua jo kaavan luonnosvaiheessa, mutta itsekin huomasin vasta viime vuoden tammikuussa Maankäyttö- ja rakennuslain 92§:ssä olevan kirjauksen, joka antaa kunnalle yksipuolisen oikeuden korvauksetta panna kuntoon yksityistie ja luovuttaa se yleiseen liikenteeseen – kunhan vain kyseinen yksityistie on merkitty kaavaan liikenneväylänä.

Kun tuon pykälän bongasin, niin tein vuosi sitten välittömästi valtuustoaloitteen. Ajatuksenani oli, että voitaisiin pikaisesti selvittää minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Meillähän on prosessissa parikin osayleiskaavaa.

Aloitteestani ei ole kuulunut vuoteen mitään. Kukaan ei ole ottanut yhteyttä aloitteen laatijaan, vaikka tällaista menettelytapaa on useaan otteeseen suositeltu. Niinpä tuota MRL 92 pykälääkään ei Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksessa oltu huomioitu. Toki joku kuntalainen oli ilmeisesti aloitteeni noteerannut, koska Kirkonkylän osayleiskaavasta oli jätetty muistutus, jossa edellytettiin Kirkkotien tiealue merkittäväksi osayleiskaavaan liikennealueeksi välillä Ojakkalantie – Järventaustantie eli kyse on juuri tuosta mahdollisuudesta, jonka toin aloitteessani esille.

Kaiken lisäksi kunnanhallitus viime vuoden lopulla käytti juuri Kirkkotien tuon osan vaikutusalueella etuosto-oikeutta metsäkiinteistöön ja osoitti kunnalla olevan maankäytöllisiä suunnitelmia ja tavoitteita alueella. Katsoin, että kunnan kannalta olisi järkevää merkitä Kirkkotie liikenneväyläksi siltä osin, kun se sijaitsee osayleiskaavan alueella. Merkintä ei maksa, eikä velvoita kuntaa mihinkään, mutta oikeuttaisi kunta asettamaan tien yleiselle liikenteelle halutessaan ja olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Niinpä tein kunnnahallituksessa sen mukaisen esityksen ja sain siihen kannatuksen Tapiolinnalta, Vaulamolta ja Mustoselta. Itse oletin, että muutos olisi sen verran vähäinen, ettei se aiheuttaisi viivästystä kaavaprosessiin.

Tämän jälkeen kuitenkin Kalliokoski esitti Mustosen ja Raekannaksen kannattamana Kirkonkylän osayleiskaavan palauttamista valmisteluun siten, että kaavaan tulisi ottaa mukaan myös Karhunkorven itäpuolinen alue. Palauttaminen hyväksyttiin yksimielisesti, joka tarkoitti puolestaan sitä, että minun kannatettu esitys raukesi. Olisi tuntunut hölmöltä, että olisin joutunut tekemään oman esitykseni uudestaan, kun asia olisi aikanaan palautunut kunnanhallitukseen, joten ehdotin, että kaavan jatkovalmistelussa tulee huomioida, että “Kirkkotie merkitään osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Peruste: Kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella.” Tämän ohjeistuksen kunnanhallitus hnyväksyi yksimielisesti.

Toinen huomionarvoinen päätös oli kuukausitolkulla vatkattu ja veivattu Rajamäen kampuksen toteutusmalli. Aiemminhan esityksenä oli elinkaarimalli, mutta useiden kokouksien ja kuulemisien jälkeen esittelijä muutti esityksensä siten, että toteutusmalliksi määritettiin KVR-urakka. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kun valtuusto vielä ensi viikolla asian siunaa, niin hanke pääsee viimeinkin etenemään.

Ryhmäpuhe 15.12.2021

Nurmijärven kunnanvaltuusto etäili 15.12. vuoden viimeisen kokouksensa.

Pidin kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen asiakohtaan §161, jossa käsiteltiin kuntastrategian visiota, toimintaperiaatteita ja strategiatyön tavoitteiden asettamista.

Tähän tapaan:

Arvoisa puheenjohtaja, muut kuulijat

Kun esillä ei ole kymmenet tai sadat miljoonat eurot, niin käsiteltävä asia voi tuntua pieneltä. Asia on kuitenkin erinomaisen tärkeä.

Hyvä, harkittu ja toteutuskelpoinen strategia ohjaa ja vaikuttaa suuresti kunnan tulevaisuuteen.

Strategiassa on tärkeää nimenomaan toimeenpano ja toteuttaminen. Erinomaisellakaan strategiatekstillä ei ole arvoa, jos sitä ei saada muunnettua toimenpiteiksi.

Nyt esitetty visio ja toimintaperiaatteet antavat hyvät mahdollisuudet strategiatyön jatkolle. Tiivis ja valittuihin painopisteisiin fokusoiva strategia kyetään muuttamaan päätöksiksi ja teoiksi. Strategia tulee eläväksi.

Pitkään Nurmijärven päätöksentekoa seuranneet ja mukana olleet tietävät, että kuntastrategiaa on työstetty ja kehitetty vuosikymmeniä. Takana on satojen, jollei peräti tuhansien kuntalaisten osallistaminen ja osallistuminen.

Vaikka kritiikkiäkin satunnaisesti kuullaan, niin tulokset ovat olleet hyvät ja olemme vakaasti ja pysyvästi kehityskurssilla. Nurmijärvi on monella mittarilla valtakunnan kärkikastia. Viimeisimpänä näyttönä tästä on juuri julkaistu Taloustutkimuksen imagotutkimuksen tulos. Nurmijärvi oli koko Suomessa sijalla neljä ja Uudellamaalla ykkössijalla. Nämä ilmiöt eivät ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen ja harkitun työn tulosta.

Nurmijärvi-ilmiö on kasvanut ulos alkuperäisestä määritelmästään monimerkitykselliseksi käsitteeksi. Ilmiötä ja ilmiömäisyyttä on syytä hyödyntää jatkossakin kunnan visioinnissa ja viestinnässä – kohtuudella ja harkiten. Aika monelle kunnalle ilmiömme kelpaisi ja kyselytunnillahan kuulimme, että ideasta on jo jonkinlainen ”piraattiversiokin” jo havaittu kuntakentällä.

Strategia on myös tärkeä tekijä, kun kilpailemme hyvistä ja erinomaisista työntekijöistä työmarkkinoilla. Eri alojen asiantuntijat tutkivat tarkkaan, minkälainen kunta Nurmijärvi on ja minkälaisena se itse näkee tulevaisuutensa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on täydellä sydämellä – sillä oikealla puolella olevalla  –  mukana kehittämässä Nurmijärven kuntastrategiaa entistäkin ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi yhteistyössä muiden ryhmien ja kunnan työntekijöiden kanssa.

Budjettivaltuusto 2021

Vuoden 2021 kohokohta kunnanvaltuutetuille koitti keskiviikkona 17.11. Oli valtuuston talousarviokokouksen aika.

Kokous alkoi ikävissä tunnelmissa. Pidimme hiljaisen hetken kesän kuntavaaleissa valtuustoon valitun Minnamari Siitosen muistolle.

Pitkähköä asialistaa ryhdyttiin purkamaan helpoimmasta päästä eli talousarvio- ja veroasiat siirrettiin listan hännille. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2021 kuitattiin keskusteluitta. Edelliseen osavuosikatsaukseen verrattuna ylijäämän ennustetaan pienentyvän 0,8 milj.eurolla ja investointien toteutuvan 3,4 milj.euroa pienempänä. Lainanottotarpeen arvioidaan pienentyvän alkuperäisestä talousarviosta yli 12 milj.euroa.

Verotulot ovat kasvaneet odotettua enemmän ja maanmyyntituloja on saatu poikkeuksellisen paljon. Verotulojen osalta ei kannattane vielä tuulettaa. Usein kahden viimeisen kuukauden korjauserät ovat kääntäneet verotulot vallan toiseen asentoon. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä.

Rajamäen kampus -hankkeen investoinnin toteutusmuodon päättämisestä jouduttiin puolestaan äänestämään. Kirjoitin aiheesta jo 5.11. blogissani (ctrl+klikkaus):

Tuon kirjoituksen jälkeen pidettiin 8.11. kunnanhallituksen kokous, jossa käsiteltiin kirjoituksessa mainittua uutta esitystä. Oikeastaan mitään kunnon perustelua tavoitehinnan laskemiselle ei esitetty, joten kritisoin ankarasti tuota esitystä kunnanhallituksessa. Kävi ilmi, että myöskään kustannusarviota ei oltu laskettu uudelleen – ainakaan mitään laskelmaa ei esitetty. Kantani oli, että tavoitehinta tulisi palauttaa tavoitearvioesityksen ja tuoreen hankesuunnitelman mukaiseen tasoon 30 m€. Käsittelyn aikana esittelijä muutti esitystään, jonka kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti. Myös minun oli helppo hyväksyä uusi esitys – se kun oli juuri se, mitä olin itse julki tuonut.

Valtuustossa hieman avasin tuota päätöksentekoketjua. Erityisesti sen vuoksi, että esitystekstistä ei löytynyt mitään selitystä noille kunnanhallituskäsittelyn käänteille. Miksi ja millä perusteilla tavoitehinta oli asetettu alemmaksi kuin kustannusarvio ja hankesuunnitelman arvio? Miksi kustannusarvio oli eri tasolla kuin hankesuunnitelman laskelma? Miksi esittelijä muutti esitystään? Vastaukset löytyvät näistä kirjoituksista, mutta halusin varmistaa, että myös valtuutetut ja kuntalaiset ymmärtävät, mistä on kysymys.

Ehdin pitää puheeni ennen kuin Maiju Tapiolinna esitti perussuomalaisten valtuustoryhmän kantana, että asia palautetaan valmisteluun kattavamman selvityksen tekemiseksi. Esitin käsittelyn jatkamista, koska asiaa ja elinkaarimallia on esitelty luottamushenkilöille useaan kertaan erityisesti strategia- ja talousjohtaja Rajahalmeen toimesta. Itsekin olen ollut aiemmin varauksellinen elinkaarimallin suhteen, mutta pidän sitä kuitenkin käyttökelpoisena toteutusmallina. Julkisella sektorilla elinkaarimalli on yleistynyt nopeasti. Äänestystulos oli 22-29 eli valtuusto päätti palauttaa asian valmisteluun kattavamman selvityksen tekemiseksi. Minulle jäi hieman epäselväksi, että mitä nämä selvitykset ovat, mutta siihen saataneen aikanaan vastaus. Hankkeen luonnossuunnittelua voi tietysti viedä hieman pidemmälle ja laskea hieman tarkempi tavoitehinta, mutta itse tavoitehinta tulee olemaan laskelmassa aivan sama toteutusmallista riippumatta. Hankkeen riskivaraukseen toteutusmallilla on suurikin vaikutus – elinkaarimallin eduksi.

Kunnallispolitiikan omituisuuksiin kuuluu se, että meistä yhdestätoista kunnanhallituksessa yksimielisen päätöksen tehneistä vain minä ja Vihreiden Leni Pispala olivat asian käsittelyn jatkamisen kannalla. Muut olivat sitä mieltä, että he olivat tehneet kunnanhallituksessa päätöksen, jota ei voi käsitellä valtuustossa. Toki kaikki kunnanhallituksen jäsenet eivät olleet nyt valtuuston kokouksessa paikalla – ainakin Mustosen Kalle ei ollut päässyt valtuuston kokoukseen. Toinen ihmeellisyys oli se, että asian palautusta kannattivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta voimallisimmin Klaukkalan alueen valtuutetut. Erityisesti Kirkonkylän ja pohjoisen Nurmijärven valtuutetut olisivat halunneet jatkaa käsittelyä. Tuossa jaossa ei ole huomioitu Perussuomalaisten valtuutettuja, jotka olivat luonnollisesti kaikki oman esityksensä takana. Itseäni harmitti se, että hanke väistämättä viivästyy palautuksen vuoksi ja se ei ainakaan pohjoisen Nurmijärven oppilaiden kannalta ole hyvä asia. Toki uskon, että palautusta kannattaneet halusivat vilpittömästi kattavampia selvityksiä, eikä palautusta ja asian viivyttämistä käytetä esimerkiksi hyväksytyn hankesuunnitelman aukaisemiseen ja hankkeen sisällön ja laajuuden kyseenalaistamiseen. Sehän ei palautuksen tarkoitus voi olla. Tarpeet on tutkittu ja hankesuunnitelma hyväksytty – nyt päätetään toteutusmallista .

Lopuksi päästiin itse asiaan. Edellisen vuoden tapaan muutosesityksiä tehtiin vain muutamia. Ensin pidettiin kuitenkin yleiskeskustelu, jonka aloitti perinteiseen tapaan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Itse puhe ei ollut ehkä niinkään perinteinen. Tapanahan on ollut, että kunnanhallituksen pj. avaa käsiteltävänä olevaa kunnanhallituksen talousarvioesitystä ja tuo kunnanhallituksen saatteen käsittelyyn. Tällä kertaa puheessa otettiin kantaa tehtyihin muutosesityksiinkin, jotka eivät siis kunnanhallituksen läpi olleet menneet. Tästä tuli hieman murinaa valtuustossa.

Pidin kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron – aikalailla aiempia talouden tervehdyttämisteemoja painottaen. Katsoin, että uudellekin valtuustolle on ryhmämme linjaukset hyvä kerrata. Tässä ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:

———————

Arvoisa pj, kj…

Kunta on siitä erikoinen toimija, että sillä on verotusoikeus. Kunta rankataan suorastaan erinomaiseksi kumppaniksi verrattuna useimpiin yksityisiin toimijoihin. Harvalla toimijalla kun on vertauskuvallisesti ”lupa painaa rahaa”, mennä tarvittaessa suoraan kuntalaisten kukkarolle – tai kattaa menoja lainarahalla ilman vaikeita ja kalliitakin rahoitusratkaisuja.

Tämä poikkeuksellinen menojen kattamiseen ja rahoittamiseen liittyvä erityisominaisuus ja -oikeus on järkevästi käytettynä ylivoimainen etu kunnille.

Toisaalta rahoituksen ja lainanoton helppous sisältää riskin. Meilläkin päätöksentekijöitä on varoitettu velkaantumisesta jo vuosikymmeniä. Jossakin vaiheessa velkamäärä ja investointitahti yksinkertaisesti saavuttavat sellaisen lakipisteen, josta suunta on vain ja ainoastaan alaspäin. Kunnan verotuloista tulee vuoden päästä poistumaan merkittävä osa. Tulojen romahtamisesta huolimatta kontollemme jää edelleen muhkea lainakanta kokonaisuudessaan ja sen lainanhoitokulut tulevat oletettavasti kasvamaan tulevina vuosina. Olemme aika lähellä taitekohtaa, jonka jälkeen kyyti tulee oleman kylmää. Tiedämme sen varsin hyvin. Kun puhutaan kuntatalouden tasapainottamisesta, niin tässä salissa tuskin kuullaan enää 10 vuoden takaisia toteamuksia siitä, että Nurmijärvi on niin vauras kunta, että velkataakalla pelottelu on joutavaa höpinää, joka pilaa hyvät fiilikset. Talouden tervehdyttämisohjelma on viimeinkin otettu vakavasti, vaikka sen täytäntöönpano lähtikin hieman nykien liikkeelle. Jotta nykyisen uuden valtuuston alkutaival ei olisi liian ruusuinen, myös sille jätettiin vastuunkantoa ja vaikeita päätöksiä.   

Talousarvioon liittyvä käsittely ja päätöksenteko keskittyy usein euroihin. Väännetään ja äänestetään miljoonista, sadoista tai kymmenistä tuhansista – joskus jopa ihan muutamasta tuhannesta eurosta.

Talouteen keskittyminen ei tarkoita sitä, ettemmekö me kaikki valtuutetut tietäisi varsin hyvin mitä kaikkea hyvää, tarpeellista ja viihtyisää kuntamme ja kuntalaisten hyväksi voisi tehdä. Siinä suhteessa ideoista ja ymmärryksestä ei takuulla ole puutetta. Jokainen ryhmä ja yksilö tässä salissa haluaa varmasti huolehtia ja kantaa vastuuta lapsiperheiden, nuorten, keski-ikäisten ja ikäihmisten tarpeista ja varmistaa samalla, että kuntamme on kilpailukykyinen, houkutteleva – jopa ilmiömäinen. Näin myös kokoomus-ryhmä.

Me päättäjät tiedämme, että helpot ratkaisut eivät useinkaan ole niitä parhaita ratkaisuja. Päätöksentekoon kuuluu oleellisena osana vastuullisuus ja usein se tarkoittaa päätöksentekoa jonkin muun kuin sen helpoimman kaavan mukaan. Lainaraha on aivan hyväksyttävä ja tarpeellinen työkalu kasvavalle kunnalle, mutta kuten työkaluja yleensäkin, sitä tulee osata käyttää – harkiten, halliten ja turvallisesti. Kokoomus on aina korostanut, että kakku on ensin leivottava ennen kuin sitä voi jakaa. Se sisältää ajatuksen myös siitä, että kuntakaan ei voi elää yli varojensa ja siirtää ongelman ratkaisu lastemme ja lastenlastemme hoidettavaksi.

Tällä hetkellä olemme jo tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat suhteellisen vähissä. Tällä valtuustolla on iso vastuu siitä, että kunnan talous saadaan viimeinkin käännettyä kestävälle pohjalle. Se ei ole helppoa. Se vaatii selkärankaa ja pidättäytymistä tiukasti ylimääräisistä menoista. Se vaatii kykyä varmistaa, että kuntalaiset saavat hyvät ja riittävät palvelut samalla kun verorasitus pidetään kohtuullisella ja kilpailukykyisellä tasolla. 

Ei ole helppo yhtälö, mutta sitä varten meidät 51 valtuutettua on tänne valittu – ratkaisemaan tuota ties kuinka monennen asteen yhtälöä. Tämän valtuuston osalta tuon yhtälön ratkaiseminen alkaa tänään – ei ensi vuonna tai sitä seuraavana. 

Tänä vuonna talousarviokäsittely oli erinomaisen nopeaa. Kunnanhallituksessa talousarvio käytiin läpi ja hyväksyttiin muutoksitta historiallisesti yhdessä ainoassa kokouksessa. Niukkuutta on helppo ja nopea jakaa. Toivomme, että tiukka linja jatkuu myös täällä valtuustosalissa.

Kokoomusryhmä kiittää kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä talousarvion valmistelusta yhteisen strategiamme mukaisesti. Hyvä pohjatyö ja valmistelu mahdollistavat tehokkaan päätöksenteon. Ryhmämme arvostaa vaikeissa olosuhteissa tehtyä työtä ja kiittää kaikkia osapuolia – myös muita valtuustoryhmiä – hyvästä yhteistyöstä.

———————-

Erityismaininta täytyy antaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tino Uusi-Heikkilälle. Kunnanvaltustoon nousseen Otto Suhosen jälkeen olemme saaneet uuden selkeäsanaisen ja hienon nuorten edustajan. Välillä tuntuu, että nuorisovaltuuston edustajat puhuvat kypsemmin kuin me vanhemmat.

Keskustan valtuustoryhmän esitys sivistys- ja hyvinvointitoimialaan liityvistä ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä hyväksyttiin yksimielisesti.

SDP-ryhmän puheenjohtaja Rousu esitteli kaikkien valtuustoryhmien yhteisen esityksen työttömyyspalvelujen kehittämiseksi. Tämä esitys oli tosiaan ryhmyreiden palaverissa sovittu esitettäväksi yhteisesti. Siten se oli myös kirjallisena esitetty ja hieman siihen suuntaan Rousu sen salissakin esitti. Pöytäkirjaluonnoksessa esitys näyttäisi olevan kirjattu SDP-ryhmän muutosesityksenä.

SDP-ryhmä esitti myös kolme muuta aidosti omaa muutosesitystä sitoviin tavoitteisiin. Ne todettiin asiallisiksi ja hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokoomuksen Taipale ja Vuorisalo esittivät kolmelle seuraavalle vuodelle kullekin 25 k€ määrärahaa kunnan kiinteistöjen vartionnin lisäämiseksi. Hyväksyttiin.

Perussuomalaisista tuli useamman kohdan esitys sähköisiin kokouskäytäntöihin, tietokonetabletteihin ja sähköpostiosoitteisiin liittyen. Väliajalla pidettyjen ryhmäneuvottelujen jälkeen esitys muuttui koskemaan pelkästään kunnan sähköpostiosoitteita luottamushenkilöille. Kustannusarvio oli noin 7500 €/vuosi. Esitys kaatui salissa äänin 29-22. Enteileekö sitä, että jonakin vuonna esitys voisi mennä läpikin? Kaukana ei nyt oltu siitä.

Mira Lappalainen (PS) esitti yhden rehtorinviran palauttamista ja 65k€:n määrärahaa. Esitys kaatui 35-14-2vaiti.

PS:n valtuutettu, työmies Matti Putkonen esitti Teijo Syväkankaan kannattamana, että jäähalli ja lämmitettävä tekonurmikenttä annetaan alle 20-vuotiaille maksutta käyttöön, ja että tältä osin ns. kalliimpien liikuntapaikkojen toimitila-avustuksia voidaan supistaa samassa suhteessa, ja että päätös ei vaikuta seurojen toiminta-avustusten määrään. Asia ei ollut sinänsä uusi, vaan samasta aiheesta on aiemminkin kunnassa keskusteltu. Tällä kertaa esitys kaatui 42-7-2vaiti.

Jaana Diakite (KOK) teki määrärahaesityksen Klaukkalantien hoitoon 50k€ vuosille 2022 ja 2023. Esitys meni läpi äänin 7-44. Valtuutetut kautta laajan Nurmijärven olivat varsin yksimielisiä, että Klaukkalantie kaipaa parempaa hoitoa. Esitystä perusteltiin sillä, että hoidon tuleee vastata päätaajamalle asetettuja nykyajan vaatimuksia. Saapa nähdä tuleeko kahdesta muusta päätaajamasta jatkossa samanlaisia esityksiä. Sellaista jo nostettiin esille joissakin puheenvuoroissa.

Diakite jätti myös illan suurimman määrärahaesityksen eli Klaukkalantien faceliftiin (kasvojenkohotus) 350 k€ vuodelle 2022 ja 350 k€ vuodelle 2023. Esityksen taustamateriaalina oli laaja 72-sivuinen selvitys Klaukkalantien korjausvelasta ja ongelmakohdista. Jaana oli tehnyt melkoisen pohjatyön määrärahaesityksensä tueksi.

Tapana on, että kaikki esitykset käydään väliajalla läpi jokaisessa valtuustoryhmässä ja sen jälkeen kuulostellaan niiden kannatusta ryhmien neuvottelijoiden palaverissa. Kävi aika nopeasti ilmi, että 0,7 miljoonan euron esitys ei mene salissa läpi, joten Diakite toi sen uutena 100 k€:n esityksenä äänestykseen. Tämä 600 kiloeurolla nitistetty esitys meni läpi äänin 16-35. Vastustusta aiheutti erityisesti se, että noinkin suuren määrärahan esittäminen koettiin oikeammaksi tuoda normaalin valmistelun kautta eli viranhaltija- ja lautakuntakäsittelyn kautta. Tekninen lautakuntahan käsittelee kunnallistekniikan rakentamisohjelman, jolle valtuusto myöntää määrärahat. Nyt tuotiin liki miljoonan euron projekti suoraan valtuustoon. Osa valtuutetuista koki ilmeisesti, että valmistelijan ja luottamushenkilön roolitus meni esityksessä hieman sekaisin. Klaukkalantie saa kuitenkin nyt ainakin – jos ei kasvojen kohotusta, niin kulmien kohotuksen – kunhan Tekninen lautakunta määrärahan ko. tarkoitukseen jyvittää.

Verot säilytettiin aiemmalla tasolla, vaikka PS:n Putkonen teki esityksen, että veronmaksajien yhdenvertaisen kohtelun edellyttämällä tavalla haja-asutusalueen kiinteistöveroprosenteiksi asetetaan:

  • yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,93 %
  • vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentiksi 0,41 %
  • muiden asuinrakennusten veroprosentiksi 0,93

Totesin salissa, että järjestely, jossa asemakaava-alueella olisi eri kiinteistöveroprosentti kuin haja-asutusalueella kuulostaa kaikkea muuta kuin tasa-arvoiselta ja yhdenvertaiselta. Otaksuin, että tältä osin yhdenvertaisuus toteutunee kiinteistöjen verotusarvojen kautta. Tästä olenkin pyytänyt joskus selvitystä, vaan en ole vielä saanut. Asia on kieltämättä kiinnostava.

Valtuuston puheenjohtaja Toivonen ei jäänyt pohtimaan yhdenvertaisuutta, vaan totesi, että Putkosen tekemää esitystä ei voida ottaa käsiteltäväksi lainkaan, koska Verohallinnon kiinteistöverolain soveltamisohjeen mukaisesti ”eri osiin kuntaa, eri verovelvollisryhmille tai erilaisille tonteille ei voida vahvistaa muista poikkeavia prosentteja”.

Hieman sain kuittailua siitä, että kokoomuksessa tuntui olevan hieman erilaiset kakkureseptit ja kirstunvartijaryhmän statusta kyseenalaistettiin, kun lisämääräesitykset tulivat tänä vuonna meidän ryhmästä. Sinänsä aivan asiallisia kommentteja, mutta osoittanee myös sen, että kun asia kiinnitti huomiota, niin kyseessä todellakin oli hieman poikkeuksellinen talousarviokokous meidän osalta.

Lopputulemana valtuusto piti tiukkaa talouskuria. Kunnanhallituksen esitys meni melkeinpä sellaisenaan läpi. Lisämäärärahojen osuus koko budjetista oli marginaalinen.

Siinäpä kiihkeimmät budjettivaltuustosta, joka oli omalta kohdaltani kolmastoista.

Leppoisa luottamustehtävä

Kuntavaalien jälkeisiin luottamuspaikkajakoihin sisältyy yleensä aina jotain hässäkkää ja epäselvyyttä. Erityisesti niin sanottujen ylikunnallisisten paikkojen osalta on toisinaan epäselvyyttä. Joskus ei ole tietoa, että sovitaanko paikoista puolueiden välisissä neuvotteluissa piiritasolla vai sovitaanko ne suoraan kunnassa valtuustoryhmien välillä. Joskus useampi ryhmä ilmoittaa saaneensa tiedon, että jokin paikka kuuluu juuri heille eli paikoille ilmaantuu “omistajia” enemmän kuin jakkaroita on jaossa.

Tämän vuotisten kuntavaalien erikoisuus Nurmijärvellä liittyi Rinnekodin neuvottelukuntaan, johon kunnanvaltuusto valitsi 18.8.2021 Nurmijärven edustajan ja tälle varahenkilön.

Olin tiedustellut kunnanvirastolta paikkajakoneuvottelujen yhteydessä, että mistä löytyisi kyseisestä neuvottelukunnasta ja sen toiminnasta infoa, tietoa kokouksista ja esim. vanhoja pöytäkirjoja. Ilmeisesti pari muutakin ehdokasta oli asian tiimoilta ottanut yhteyttä kuntaan, kun mistään ei löytynyt informaatiota kyseisestä neuvottelukunnasta.

Elokuussa uusi valtuusto kuitenkin valitsi neuvottelukuntaan uuden jäsenen ja tälle varahenkilön. Maanantaina 6.9. kunnanhallituksen asialistalla todetaan, että Rinnekodin neuvottelukunnan toiminta onkin päättynyt jo vuonna 2016, eikä näin ollen kunnan edustajan nimeämistä Rinnekodin neuvottelukuntaan ole tarpeen tehdä. Kunnanhallitus tuleekin esittämään valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Rinnekodin neuvottelukunnan toiminnan päättymisen ja kumoaa 18.8.2021 § 122 tekemänsä päätöksen edustajan valinnasta tarpeettomana.

Varsin tragikoomiseksi asian tekee se, että Rinnekodin neuvottelukuntaan valittiin edustaja ja varaedustaja myös vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Tuolloin neuvottelukunnan jäseneksi valittiin Vihreiden Leni Pispala ja hänen varalle Mariette Rahijärvi samasta ryhmästä. Neuvottelukunnan toiminta oli päättynyt kuitenkin jo edellisenä vuonna 2016.

Tuo neljän vuoden pesti oli varmasti valtakunnan vähiten työllistävä luottamustehtävä viime valtuustokaudella.

Uusi valtuusto – uudet paikat

Uusi valtuusto ja uusi istumajärjestys

Nurmijärven uusi kunnanvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa Monikko-salissa.

Oli aika vahvistaa keskeisten luottamuspaikkojen henkilövalinnat. Vahvistamisen sijaan pitäisi puhua itse asiassa vaaleista, sillä kyse on nimenomaan henkilövaaleista, vaikkei äänestämään jouduttu kertaakaan. Paikkajakohan puolueiden kesken oli tehty sopuisasti jo heinäkuun alussa, joten puolueilla oli ollut hyvin aikaa nimetä henkilöt saamilleen paikoille. Pientä säätöä nimien ja etenkin nais-miespaikkojen suhteen tehtiin kuitenkin ihan viime hetkeen saakka. Mielestäni nykyinen 60/40-sukupuolikiintiö tulisi poistaa tai muuttaa ainakin muotoon 70/30. Joillekin ryhmille nykyinen vaatimus aiheuttaa ongelmia ja esimerkiksi 11 hengen lautakunnassakin pelivara on todella vähäinen, kun toista sukupuolta saa olla enintään 6 henkeä ja toista vähintään 5 henkeä. Pelivaraa on vain yhden paikan verran.

Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin oikeutetusti kokoomus-ryhmän äänikuningas Petri Vaulamo ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkaa Keskustan Kallepekka Toivonen. Omalle kohdalleni tuli valinta kunnanhallitukseen eli jatkan samassa pestissä kuin edelliset neljä vuotta. Lautakuntapaikkoja en lähtenyt tavoittelemaan. Omalle kohdalleni riittää varsin työllistävä kunnanhallitus ja sen myötä mahdollisesti tuleva edustus jossakin lautakunnassa kunnanhallituksen edustajana. Sähköyhtiömme hallituksessa jatkan myös tulevana valtuustokautena.

Myös uusien valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa valtuuston kokouksen alla. Mukana oli uusina ryhmyreinä Keskustan Taneli Kalliokoski ja KD:n Ina Kuula. Olen varma, että ryhmien välinen yhteydenpito ja informointi toimii tulevalla kaudella hyvin.

Uusia nimiä lautakuntiin valittiin aika runsaasti. Perussuomalaisten vaalimenestys ja lisääntynyt valtuutettujen määrä toi erityisesti PS:lle lisää paikkoja lautakuntiin ja sitä myötä useita uusia luottamushenkilöitä. Suurin mielenkiinto kohdistunee teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittuun PS:n Pepe Perkiöön, joka nousi yhdelle kovimmista lautakuntapaikoista ohi kuntavaaleissa ehdolla olleiden luottamushenkilöiden. Hallintosääntöuudistuksen yhteydessä keskusteltiin paljon siitä, pitäisikö lautakuntien puheenjohtajien olla kunnanvaltuutettuja tai edes varavaltuutettuja. Kun asiassa ei päästy yksimielisyyteen, niin hallintosääntöön ei tällaista vaatimusta sisällytetty. Sen suhteen valinnassa ei siis ole moitteen sijaa. Oma kantani on ollut, että lautakunnan puheenjohtajan olisi hyvä olla valtuutettu, jolloin yhteys ja tuntuma kunnan ylimpään päättävään toimielimeen olisi suora. Mikäli jollakin ryhmällä olisi valtuuston ulkopuolinen erityisosaaja tai lautakuntaan hyvin sopiva henkilö, niin tämä voisi mielestäni tuoda osaamisensa yhteiseksi hyväksi myös lautakunnan rivijäsenenä. Teklan lisäksi myös hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimii seuraavat neljä vuotta ei-valtuutettu. Toivottavasti näidenkin puheenjohtajien osalta syntyy yhteys ja tuntuma valtuustoon, muihin valtuustoryhmiin ja erityisesti valtuuston tekemiin linjauksiin ja strategiaan. Aiemmin asiaa on edistetty mm. kutsumalla lautakuntien puheenjohtajat valtuustoseminaareihin.

Huomiona myös se, että asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaan nimettiin kuntakriitikoksi itsensä tituleerannut SDP:n Marko Salo. On mielenkiintoista nähdä, voiko kriitikon ja päätöksentekijän roolit yhdistää – vai täytyykö kritiikin sijaan fokusoida jatkossa rakentamiseen ja yhteistyöhön. En epäile yhtään, etteikö hänestä tule yhtä hyvä päätöksentekijä kuin kriitikkokin.

Kansanedustaja Matti Vanhanen ei tässäkään isojaossa ottanut itselleen kunnallisia luottamustoimia. Hänelle riittää kunnanvaltuutetun tehtävä. Yllättävää oli se, että myöskään SDP:n pitkäaikainen valtuutettu ja edellisten kausien kunnanhallituksen jäsen SDP:n Juha Peltosen nimeä ei löytynyt yhdenkään nyt valitun luottamuselimen listalta. Toki osa luottamuspaikoista – erityisesti useat ns. ylikunnalliset paikat – tulevat päätettäväksi vasta myöhemmin. Osan valitsee tämän päivän tapaan kunnanvaltuusto, osan päätöksistä teemme kunnanhallituksessa.

Onnittelut kaikille valituille luottamushenkilöille. Edessä on pitkät neljä vuotta, jolloin ollaan välillä samaa, välillä eri mieltä asioista, mutta jokainen eteen tuleva päätös on tehtävä. Jos jotakin kolmena on tullut oppineeksi niin sen, että jonkin takaiskun tai tappion jälkeen ei kannata jäädä asiaa märehtimään, vaan siirtyä seuraavaan askareeseen, jossa voikin tehdä erinomaista yhteistyötä juuri sen saman henkilön kanssa, joka oli juuri äsken täysin eri mieltä kanssasi.

Puolivuotiskatsaus I/2021

Kesäloma on takana ja nyt käsillä paluu töihin, kunnallispolitiikkaan ja kirjoituspuuhiin. Perinteiseen tapaan luon puolivuotiskatsauksen vuoden 2021 alkupuoliskoon. Paneudutaan uusiin aiheisiin ja asioihin seuraavassa kirjoituksessa.

Alkuvuosi oli luonnollisesti valmistautumista kevään kunnallisvaaleihin. Tulevilla vaaleilla oli moninaisia vaikutuksia. Valtuustoaloitteiden määrä kasvoi kiihtyvästi vaalien lähestyessä. Vaalien alla niitä suorastaan tehtailtiin ja hyviä ideoita pulpahteli, kun aloitesuonet alkoivat sykkimään. Pidättäydyin vaalialoitteiden laadinnasta. Perinteiseen tapaan paikallislehden yleisöosastokirjoituksista ei ollut pulaa ja myös some-kirjoittelu kiihtyi. Joitain yksittäisiä asioita nostettiin voimakkaasti esille sekä ehdokkaiden että kuntalaisten toimesta juuri ennen vaaleja. Vaalien alusta tarjosi tilaisuuden nostaa asioita otsikoihin ja mahdollisuuden sitouttaa tulevia kunnallispoliitikkoja joihinkin vaaliteemoihin. Yksitieasiat olivat korostetusti esillä ja aivan vaalien loppumetreillä myös Lintumetsän nuorisokoti nousi keskustelunaiheeksi.

Varsinaiset valtuuston kokoukset aloitettiin tammikuussa – edelleen etäkokouksina. Tammikuun kokouksen isoimmat asiat olivat palveluverkkosuunnitelman lopullinen hyväksyminen ja NUUKA-ohjelmasta päättäminen. Olin lievästi pettynyt NUUKAn lopulliseen toimenpidelistaukseen. Turhan moni toimenpide riisuttiin listalta ja talouden tervehdyttämisohjelma jäi torsoksi. Kirjoitin tuolloin tuoreeltaan: ” Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.”

Kevään merkittävin tapahtuma omalta kohdaltani oli kaavoittamisen kehittämistyöryhmän loppuraportin valmistuminen. Toimin kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimi Tarja Salonen (KESK) ja jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD),  Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala. Totesin loppuraportin luovuttamisen jälkeen, että olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä tämän työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä, mutta lopputulemana saimme aikaan yksimielisen raportin ja ehdotukset kaavoituksen ja maankäytön kehittämiseksi Nurmijärvellä. Työryhmä teki kohtuullisen mittavan työrupeaman ja sainkin siihen liittyen paljon yhteydenottoja sekä kuntalaisilta, että myös kunnan ulkopuolelta. Työryhmän merkittävimpiä ehdotuksia lienevät ns. “tonttiprojektin” elvyttäminen Kirkonkylällä ja Klaukkalassa, emätilatarkastelusta luopuminen osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien määrittämisessä ja luopuminen koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Seuraavassa eli nykyisen kunnanhallituksen viimeisessä kokouksessa käsitellään viranhaltijoiden laatimaa toimenpideohjelmaa liittyen työryhmän esityksiin. Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Kevään ehdoton uutispommi nurmijärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle. Saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Korostin tuolloin, että on erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Uusien työpaikkatonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa nopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää. Kaavoituksen resurssit on varmistettava tulevina vuosina vaikka ostopalveluina. Sittemminhän Kesko julkisti suunnittelevansa myös Onniselle suurta yli 40 hehtaarin logistiikkakeskusta Hyvinkäällä. Nämä hankkeet osoittavat Nurmijärven erinomaista sijaintia Suomen kasvukäytävällä.

Valtuuston toukokuun kokouksessa pidin maltillisen lyhyen neljäminuuttisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Totesin poikkeuksellisesta vuodesta 2020 syntyvän poikkeuksellisen tilinpäätöksen. ”Kun lähes jokaisella toimintakertomuksen sivulla viitataan koronapandemiaan ja tilinpäätöslukuja perustellaan koronapandemialla, niin toimintakertomus muistuttaa etäisesti sairaskertomusta.” Kunnan talous ei tilinpäätöksen mukaan todellakaan ollut aivan terveellä pohjalla. Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen ainoastaan valtion velkarahalla rahoittamien jättimäisten koronatukien ansiosta. Tämän totesivat toki useimmat muutkin ryhmät seuraavissa puheissaan. Uuden valtuuston keskeisen tehtävän arvioin olevan talouden tervehtimisen ja ns. Nuuka-ohjelman jatkamisen. Totesin, että tilannetta ei helpota sote-puolen patoutuneet hoitojonot. Odotettavissa on siis pienellä viiveellä jälkijunassa tulevia korona-kustannuksia. Väestönkasvun totesin olleen viime vuonna suurinta moniin vuosiin (1,6%) ja sen tuovan vireyttä  ja elinvoimaa. Pohdiskelin kuitenkin, onko kasvuvauhti jo riittävä – ja minkälaista asuntotuotantoa haluamme ja minne haluamme suunnata kasvun. Nurmijärven tulee kasvaa kannattavasti. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan se tulee tehdä järkevästi.

Jos tuosta kaavoituksen kehittämisen työryhmästä tuli kosolti palautetta kuntalaisilta, niin toinen positiivisen palautevyöryn aiheuttaja oli sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa tekemäni Pride-liputukseen liittynyt vastaehdotus, että Nurmijärven kunta edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä omassa toiminnassaan, mutta kunta ei kuitenkaan juhlista tapahtumia tai kampanjoita liputtamalla ulkopuolisten yritysten, yhdistysten tai liikkeiden tunnuksilla tai lipuilla. Kunnanhallituksessa vastaesitykseni vielä kaatui, mutta toukokuussa valtuusto sen hyväksyi selvällä enemmistöllä äänin 27ei – 18kyllä – 5tyhjää – 1poissa. Oli mielenkiintoista lukea erityisesti sosiaalisesta mediasta näkemyksiä ja syitä, mihin vastaesitykseni ja Pride-liputuksen kieltäminen perustuivat. Mielestäni olin esittänyt varsin selkeästi ja tyhjentävästi perustelut vastaesitykselleni. Mitään muita syitä tai perusteluja en omalta kohdaltani tarvinnut, enkä niitä esittänyt. Öyhöttäjiä ja ajatusten väärinlukijoita näytti riittävän asian ympärillä.

Puolivuotiskausi huipentui kesäkuun kunnallisvaaleihin. Tulos on tiedossa ja jälkipelitkin on pitkälti pidetty. Todettakoon vielä kertaalleen, että sain muhkeat 456 ääntä eli toiseksi eniten kokoomuksen ehdokkaista ja viidenneksi suurimman äänimäärän koko kunnassa. Lisäystä edellisiin kuntavaaleihin oli peräti 281 ääntä.  Kunnallisvaalien lähestyessä yritin saada kaikkien valtuustoryhmien hyväksynnän pelisäännöille, joilla jaettaisiin kuntavaalien jälkeen luottamushenkilöpaikat. Kun vuoden 2017 vaalien jälkeen ryhdyin vetämään ryhmien/puolueiden välisiä luottamuspaikkaneuvotteluja, käytettävissä oli useissa vaaleissa hyväksi koettu ja tuttu pisteytystaulukko, mutta mitään muuta proseduuria paikkaneuvotteluihin ei sitten ollutkaan. Katsoin noille pelisäännöille olevan tarvetta, kun tiedossa oli, että uusi valtuusto aloittaa toimintansa jo elokuun alussa ja vaalien jälkeen jäisi tosi niukasti aikaa neuvotella ja sopia luottamuspaikoista. Aivan kaikki puolueet eivät olleet valmiit sitoutumana pelisääntöihin ennen vaaleja, mutta kun vaalien jälkeen ryhdyin suurimman puolueen valtuustoryhmän puheenjohtajana vetämään neuvotteluja, niin käytännössä etenin melkeinpä täysin niiden nuottien mukaisesti. Etukäteisvalmistelu myös kantoi hedelmää. Pääsimme yhteisymmärrykseen luottamushenkilöpaikoista nopeasti vain kahden kokouksen jälkeen.

Näinä päivinä eri ryhmissä alkaa olla selvillä jo nimetkin eri luottamuspaikoille ja uusi kunnanvaltuusto ne vahvistaa vaaleilla elokuun 18. päivä. Vanha kunnanhallitus kokoontuu vielä kertaalleen elokuun 16. päivä. Koronatilanteen vuoksi kokoukset pidetään edelleen etänä.

Päättynyt puolivuotiskausi oli varsin työläs. Paljon neuvotteluja, kokouksia ja puheita. Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana joutuu tai pääsee tekemään extra-duunia, kun kokoilee ja kasailee oman ja muiden ryhmien lausuntoja ja kannanottoja. Se on kuitenkin todella hyödyllistä valmistelutyötä ja auttaa myös viranhaltijoita päätösten valmistelussa. Esimerkki NUUKA- toimenpideohjelmasta päättäminen nopeutui ja joustavoitui huomattavasti sen ansiosta, että ryhmien kanta useimpiin kohtiin oli kattavasti tiedossa jo ennalta.