Vuoden 2018 viimeinen valtuuston kokous

20181212

Nurmijärven vuoden 2018 viimeinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin keskiviikkona 12.12.

Kokouksen alussa kukitettiin perussuomalaisten 60 vuotta täyttänyt kunnanvaltuutettu Esa “Kuokka-Ossi” Laitinen. Kuulimme myös paikallisen Aleksis-kuoron esittämänä jouluisia lauluja.

Koska sekä valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen että 1. varapj Jari Vainio olivat estyneitä, puheenjohtajana toimi 2. varapj. Harri Lepolahti. Oikein jämptisti hän homman hoitikin.

Kokouksen alussa valitaan luonnollisesti pöytäkirjan tarkastajat. Olen valtuustoryhmän vetäjänä hieman yli vuoden verran pitänyt kirjaa kokoomus-ryhmän puolesta siitä, kuka on meillä pöytäkirjan tarkastusvuorossa. Olin jo aiemmin hieman ihmetellyt, miten suurimmalle valtuustoryhmällemme ns. nakki napsahtaa oudon harvakseltaan, joten tutkailin, miten nuo tarkastusvuorot ovat tällä kaudella jakautuneet. Lopputulemana totesin, että tätä tehtävää jaetaan suunnilleen tasapuolisesti kaikille ryhmille – riippumatta siitä, mikä on ryhmän koko. Tämä tarkoittaa, että oma ryhmämme, joka on 15 kertaa suurempi kuin kristillisdemokraattien yhden valtuutetun ryhmä, saa kyseisiä tehtäviä suurin piirtein saman verran. Enpä malttanut olla asiasta huomauttamatta. Hieman kieli poskessa totesinkin olevani huolissani siitä, ettei pienen ryhmän valtuutettua liikaa rasitettaisi ja toisaalta vähemmän kieli poskessa, että olisi suotavaa, että isojen ryhmienkin jokainen jäsen pääsisi edes kerran neljän vuoden valtuustokauden aikana tätä tehtävää hoitamaan. Nykyisellä systeemillä se ei ole mitenkään varmaa.

Vanha-Klaukan asemakaavaan liittyen hyväksyttiin pari maankäyttösopimusta. Vanha-Klaukan asemakaava saadaan siten etenemään ja kunnalle sopimuksilla lisämaata kaava-alueelta ja lisäksi liki 400.000 euroa sopimuskorvausta.

Kunnan hallintosäännön päivitykset hyväksyttiin. Kokoomus-ryhmä oli asian valmistelussa hyvinkin aktiivinen ja esitimme luonnokseen useita muutosesityksiä, jotka oli ilahduttavan laajasti huomioitu lopullisessa asiakirjassa. Ainoa asiakohta, josta äänestettiin oli Peltosen (SDP) tekemä muutosesitys, että vanhus- ja vammaisneuvoston edustajilla olisi läsnä- ja puheoikeus hyvinvointilautakunnassa. Tämä muutosehdotus hävisi äänin 30-21. Itse äänestin muutosehdotuksen puolesta, mutta demokraattisen päätöksenteon pelisääntöjen mukaisesti en jäänyt “tappiota” vaikertelemaan tai kritisoimaan. Pohjaesityksen kannattajilla mm. Tarja Salonen (KESK) ja Markku Jalava (KOK) oli aivan hyvät perusteet – vai pitäisikö lopputuloksen mukaisesti todeta, että heillä oli paremmat perusteet, kun asia noin ratkaistiin. Ja tottahan on, että huomattavasti oleellisempaa ja tärkeämpää on varmistaa vanhus- ja vammaisneuvostojen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet asioiden valmisteluvaiheessa.

111.jpg

Jälkikäteen oli havaittavissa, että kaikki eivät äänestystappiota aivan yhtä rauhallisesti ottaneet. Vihreiden valtuutettu Pispalan kommentti äänestystuloksen jälkeen oli: “Kovien arvojen äänestystuloksia Nurmijärven valtuustossa.” Vaikka siis itsekin olin hävinneen ehdotuksen puolella, niin en kyllä pahallakaan tahdolla kykenisi tämän äänestyksen voittaneita valtuutettuja niputtamaan kovien arvojen kannattajiksi.

Valtuustoaloite maksuttomista opiskeluvälineistä toisen asteen opiskelijoille oli jo etukäteen arvioitavissa keskustelua herättäväksi ja äänestykseen päätyväksi. Pohjana oli SDP:n Lepolahden valtuustoaloite, jossa esitettiin selvitettäväksi toisen asteen maksuttomien opiskelun välineiden kustannukset ja yksiselitteisesti myös varaamaan jo seuraavana vuonna talousarviovalmistelussa varat tähän tarkoitukseen siten, että viimeistään vuonna 2022 aloitteessa esitetyt toimenpiteet on toteutettu. Virkamiesvalmistelussa oli vajaassa kolmessa kuukaudessa selvitetty, että aloite tarkoittaisi liki miljoonan euron (1.000.000 €) vuosittaisia kustannuksia. Valtuutettu Rousu piti asiassa SDP:n ryhmäpuheen ja ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja selvitettäväksi, onko keinoja toisen asteen koulutuksen kustannusten alentamiseksi ja lisäksi miten voitaisiin auttaa tai tukea yksittäistä opiskelijaa, jolla ei ole varaa hankkia tarvittavia oppimateriaaleja ja välineitä. Vihreiden valtuustoryhmä kannatti palautusesitystä, joten asiasta äänestettiin. Palautusesitys kaatui äänin 30-21.

114.jpg

Asian käsittelyä siis jatkettiin ja mm. valtuutettu Pirkkala (PS) piti pohjaesitystä kannattavan puheenvuoron, jossa totesi jo nykyisin olevan täysin mahdollista saada toimeentulotukea opiskeluvälineisiin. Toki tämä oli jo päätöksen esittelytekstissäkin kerrottu. Pirkkala ei myöskään pitänyt oikeudenmukaisena sitä, että maksuttomat opiskeluvälineet tulisivat kaikkien kuntalaisten maksettavaksi, jolloin heikompituloiset osallistuisivat hyvätuloisten perheiden kustannusten kattamiseen. Omassa puheenvuorossani totesin yhtyväni Pirkkalan esille nostamiin näkökohtiin ja korostin, että palautusesitys tarkoittaisi nimenomaan alkuperäisen miljoonan euron lisäkustannukset aiheuttavan aloitteen käsittelyn jatkamista. Sitä en voinut kannattaa. Myös kokoomuksen Räty pahoitteli, että sinänsä hyvää tarkoittavat ja kannatettavat lisäselvitykset oli kytketty aloitteen palauttamiseen. Aloitteen, joka tiukasti lähti siitä, että siirrytään 2. asteella kaikille maksuttomiin oppimateriaaleihin. Eräs pitkän linjan kunnallispoliitikko totesikin, että ponsiesityksenä demariryhmän lisäselvitykset olisivat luultavasti tulleet hyväksytyksi. Olen samaa mieltä ja ponsiesitystä olisin mielelläni kannattanut.

Tuo jälkimmäinenkin äänestystulos niputettiin myöhemmin osaksi edellä mainittua “Kovien arvojen äänestystuloksia Nurmijärven valtuustossa” ja näin minutkin rankattiin kovien arvojen ajajaksi. Tämä heijastanee todellisestikin tiettyä ajatusmaailmaa: Mikäli et kritiikittömästi syydä yhteisiä varoja hyviltä ja joviaaleilta näyttäviin ja kuulostaviin hankkeisiin ja pidät huolta myös taloudesta, olet välittömästi ns. kovien arvojen kannattaja. Itse näen vastuullisen taloudenpidon nimenomaan heikompiosaisten ja vähävaraisten etuna ja turvaavan panostuksen heidän erityistarpeisiin – esimerkiksi toimeentulotuen opiskeluvälineisiin.

Valtuusto hyväksyi kunnan lausunnon Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta. On paikallaan antaa tunnustus asian perusteellisesta ja hyvästä valmistelusta viranhaltijoille ja työntekijöille. Näillä asioilla on pitkälle tulevaisuuteen kantavia vaikutuksia.

Päätteeksi nautimme perinteiseen tapaan joulupuurot kunnantalon ruokalassa.

Kymmenes valtuustovuosi on paketissa.

Rauhallista Joulun odotusta!

Talousarviovaltuusto 2018

IMG_0106

Nurmijärven perinteinen marraskuinen kunnanvaltuuston talousarviokokous käy pienestä urheilusuorituksesta. Keskittymistä ja tarvittaessa nopeaa reagointia koko pitkän kokouksen ajan.  Tällä kertaa kinkerit kestivät yhdeksän tuntia, johon toki mahtui pari taukoa ja yksi kunnanhallituksen kokous. Parhaimmillaan tai pahimmillaan valtuustosalissa on istuttu kello ympärikin. Nyt päästii kotoutumaan jo ilta kymmenen jälkeen. Rutistuksen jälkeen pulssi on korkealla vielä kotisohvallakin.

Alkuun käsiteltiin seitsemisen asiakohtaa – mm. valtuustoaloite senioriuintikortin laajentamiseksi kaikille nurmijärveläisille eläkeläisille. Asian alkujuuret ovat SMP-ryhmän Tero Artelin taannoisessa  valtuustoaloitteessa eläkeläisten uintikorttien tukemisesta. Sittemmin aloite muuttui sisältämään myös mm. kuntosalitoimintaa. Nämä muutokset on hyväksytty valtuustossa. Nyt kävi kuitenkin ilmi, että paikalliset yrittäjät ovat kritisoineet tehtyjä päätöksiä kilpailua vääristävänä, vaikka kunta oli aikanaan neuvotellut ja löytänyt yhteisen ratkaisun asiassa. Kuten salissakin totesin, yritysvaikutukset on syytä nyt uudelleen arvioida. Kunta ei voi antaa omalle yhtiölleen tukea, jos se vääristää kilpailua. Tehtyjen ratkaisujen täytyy kestää tarkastelu myös myöhemmin, jos esimerkiksi seudulle ilmaantuu uusia yrittäjiä.

Eläkeläisten uintikorttikäsittelyn yhteydessä oli pientä epäselvyyttä ja erimielisyyttä perussuomalaisten ponsiesityksen käsittelyn suhteen. Tapiolinna veti pois ryhmänsä muutosesityksen ja esitti ponnen. Puheenjohtajan kysyessä keskustelun päätyttyä, voiko valtuusto olla ponnesta yksimielinen todettiin, että näin ei ole. Puheenjohtaja tulkitsi, ettei pontta oltu erikseen kannatettu ja totesi sen siten rauenneeksi. Nyt jäi askarruttamaan, tehtiinkö ponsiesitys ryhmän vai yksityisen valtuutetun nimissä, voidaanko kannatukseksi tulkita toisen valtuutetun maininta että “ihan hyvä oli tämä ponsiesitys” tai kannattiko pontta joku muu ennen keskustelun päättymistä. Tämä tulee mitä ilmeisimmin tarkastelun kohteeksi myöhemmin, koska valtuutettu Tapiolinna ilmoitti, että asiaan palataan hallinto-oikeudessa. Kun alussa kirjoitin, että budjettikokous on kuin urheilusuoritus, niin sen lopputuloksiakin joudutaan näköjään arvioimaan videotarkistuksen perusteella.

Talousarviokäsittelyn aluksi pidettiin puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Pidin puheen lyhyenä, kun kyseiset istunnot tosiaan ovat kohtuullisen raskaita muutenkin. Korostin kokoomus-ryhmän perinteistä tiukan ja vastuullisen talouden pidon linjaa ja toivoin, ettei käsittelyssä nouse esiin lisämäärärahaesityksiä ja perinteisiä joulurahaesityksiä. Kohtuullisesti niiltä säästyttiinkin. Totesin ryhmän puolesta, että päätettävän talousarvion olevan tärkeä senkin vuoksi, että se tulee olemaan pohja ensi vuonna aloitettavalle kestävän talouden kehitysohjelmalle. Edelleen totesin, että talousarvion sitovissa tavoitteissa ja mittareissa oli hyvin huomioitu ryhmämme antamat kommentit ja huomiot.

Talousarvion muutosesityksiä tehtiin kymmenkunta kappaletta. En kannattanut esitystä toisen työllisyyskoordinaattorin palkkaamiseksi yhden sijaan. Olimme saaneet kunnanhallituksessa selvityksen, että toisen koordinaattorin palkkaamisella ei ole välitöntä vaikutusta tulopuoleen. Joillakin valtuutetuilla oli  ymmärrys tai tieto, että tällä rekrytoinnilla on jopa satojen tuhansien eurojen tulosvaikutus. Aika erikoista oli, että olin ainoa kunnanhallituksen jäsen, joka oli kunnanhallituksen oman pohjaesityksen kannalla. Sitä jäin hieman ihmettelemään, kun tulopuolelle ei resurssin lisäyksen jälkeen lisätty niitä satojatuhaniosa euroja. Ne tulevat toivottavasti sitten bonuksena ensi vuoden tulokseen.

Päivän odotetuin asia oli tietysti investointiohjelma ja se lukio-kirjasto -hanke. Pidin asiassa avauspuheenvuoron. Totesin, että  kunnanhallitus ei lokakuussa 2017 hyväksynyt mitään esitetyistä vaihtoehdoista ja päätti yksimielisesti jatkaa hankesuunnitteluvaihetta ja mahdollista ideakilpailua siten, että hanke- ja investointipäätös on tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä – eli juuri tässä kokouksessa. Totesin, että kunnanvaltuusto antoi vuosi sitten hankkeelle määrärahaa 180.000 euroa, jotta nuo toimenpiteet voidaan tehdä. Totesin, että samainen kunnanvaltuusto erikseen päätti, että Hangonsillan lukion vaikutukset hankkeeseen arvioidaan.

Nyt vuosi noiden päätösten jälkeen edessämme oli karu totuus hankkeen valmistelusta: hankesuunnitelmaa ei oltu käytännössä lainkaan edistetty. Pedagoginen suunnitelma oli toki laadittu, mutta sitäkään ei oltu varsinaisesti käsitelty missään päätöksentekoelimessä. Hangonsillan lukion vaikutuksia ei oltu arvioitu millään tavalla. Rahaa näihin ponnisteluihin oli käytetty alle 10 tuhatta euroa, eikä viivaakaan oltu piirretty hankesuunnitelmaluonnoksiin. Hankesuunnitelmaa ei oltu tuotu uudelleen käsittelyyn – eikä siinä mitään uutta juuri olisi ollut käsiteltävänäkään. Totesin, että edellytettyjä toimenpiteitä asiallisten ja riittävien päätöksentekoperusteiden saamiseksi ei oltu tehty. Kun otti huomioon aivan viime päiviin asti vaihtuneet irralliset ja epämääräiset laskelmat sivistyspuolen investointihankkeiden kokonaiskustannuksista ja kasvaneista epäilyksistä esitettyjen oppilasmääräennusteiden perusteisiin, totesin, että on syytä laatia sovittujen hankesuunnitelmatehtävien lisäksi osana hankkeiden  tarveselvitystä kokonaisvaltainen palveluverkkosuunnitelma. Tämän jälkeen myös lukio-kirjastohanke on kypsä päätöksenteolle. Tein tämän mukaisen muutosesityksen, jossa myös poistettiin lukio-kirjastohankkeen määrärahat lukuunottamatta vuoden 2019 euroja.

Asiasta pidettiin luonnollisesti useita muitakin puheenvuoroja, jonka jälkeen pääsimme jälleen äänestämään. Muutosesitykseni voitti äänin 27-24. Asiaan palataan siis ensi vuonna. Keskustan Riikka Raekannas esitti tämän jälkeen ponnen, jossa esitettiin mm. hankesuunnitelman etenemisen raportoinnista määräajoin kunnanhallitukselle. Tällainen seuranta olisi varmasti pitänyt toteuttaa jo kuluneen vuoden aikana. Toki täytyy muistaa, että asian kannalta tärkeiden viranhaltijoiden vaihdokset juuri pahimpaan aikaan vaikeuttivat asioiden hoitoa pahoin.

IMG_0098a.jpg

Verot päätettiin pitää ennallaan.

Lopputulemana Nurmijärven vuoden  2019 talousarvio kertoo seuraavaa:

– Alijäämää syntyy yhteensä noin 3 milj. euroa.
– Lainamäärä kasvaa vuoden 2017 tasosta noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2021.
– Nettoinvestoinnit ovat vuonna 2019 yht. 43,5 milj. euroa, vuonna 2020 yht. 36,2 milj. euroa ja vuonna 2021 yht. 45,6 milj. euroa. Aiempien vuosien terve investointitasohan on ollut hieman yli 20 milj.euroa. Tekemistä riittää tällä osastolla talouden tasapainottamiseksi.

Tuon saimme aikaan yhdeksässä tunnissa. Onneksi kokous ei ollut pitempi. Yleensä maraton-kokouksissa on syntynyt vieläkin murhaavampia alijäämiä ja lainamääriä.

IMG_0097

Kops. 

 

Kunnanvaltuusto ja talousseminaari 29.8.2018

IMG_0598

Nurmijärven kunnanvaltuuston listalla 29.8.2018 oli poikkeuksellisesti vain yksi asiakohta ja sekin oli tarkennus aiemmin tehtyyn päätökseen 65 vuotta täyttäneiden senioriuintikortista ja siihen liittyvästä HyväOlo-seniorikortista. Lisäksi valtuusto hyväksyi Kalle Mustosen ponsiesityksen, että valtuustoaloite edun laajentamisesta koskemaan kaikkia eläkeläisiä käsitellään pikaisesti, jotta päätös voidaan tehdä vuoden lopun budjettivaltuustossa.

Kokouksessa kävivät myös esittäytymässä neljä uutta viranhaltijaa: katupäällikkö Markku Koskinen, tilakeskuksen päällikkö Kristiina Koskiaho, talousjohtaja Ville Rajahalme ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen.

Lyhyen lännän kokouksen päälle pidettiin valtuuston talousseminaari. Ensin Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen valisti valtuutettuja verotuloista ja valtionosuuksista ja niiden ennakoinnista. Oli tiivis ja hyvä tietopaketti.

Jälkimmäisessä osiossa tuore talousjohtaja Ville Rajahalme kertoi talouden näkymistä ja väänsi rautalangasta, mitä tarkoittaa kunnan talouden tasapaino. Hyvä ja selkeä esitys ja täytyy todeta, että tuli takauma kesäkuun valtuustossa pitämääni ryhmäpuheeseen, jossa totesin mm:

“Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista. “

Juuri tätä harhaista tuloslaskelman tulkintaa uusi talousjohtajakin kehotit välttämään. Toivottavasti silmät aukenivat viimeistään nyt kaikilta valtuutetuilta – myös siellä toisella reunustalla.

 

 

 

 

 

 

Juhannusvaltuusto 2018

IMG_0015.jpg

Nurmijärven kunnanvaltuuston ensimmäisen puolivuotiskauden viimeinen kokous pidettiin Juhannuksen alusviikolla 20.6.

Lomakausi näytti pyörähtäneen käyntiin ja Kokoomukseltakin oli peräti viisi valtuutettua poissa, joiden paikalle oli kutsuttu varavaltuutetut. Varavaltuutettujen listalla oltiin jouduttu etenemään peräti sijalle 12, jotta ryhmä oli saatu kasaan. Tässä Juhannusvaltuustossa paikalla oli varavaltuutetuistamme mukana Jari Salminen, Markku Jalava, Jussi Jalava, Seija Martelius ja Kari Jaakkola.

Perinteiseen tapaan melkein kaikki ryhmät pitivät ryhmäpuheen vuoden 2017 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Suurimman ryhmän puheenjohtajana pääsin asiassa ensimmäisenä äänen ja alla pitämäni ryhmäpuhe kokonaisuudessaan.

Elämme poikkeuksellisia aikoja: vuoden parhaat kesäpäivät taitavat olla Juhannukseen mennessä jo takana päin ja toisaalta hyväksymme edellisen vuoden tilinpäätöksen vasta Juhannusviikolla. Samassa kokouksessa käsittelemme jo kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsausta – ilman että edellisen vuoden tilinpäätös on hyväksytty.

Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa: vuoden 2017 tilinpäätös on positiivinen. Yli miljoonan euron alijäämäinen tavoitearvio kääntyi vuoden loppupuolella 5.35 milj.euron ylijäämäksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti mm. HUS-kuntayhtymän huomattava maksupalautus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, että kunnan kaikki toimialat alittivat budjetoidut nettomenonsa.

Kunnan investoinnit olivat ennätyssuuret ja tämä näkyy valitettavasti ja vääjäämättömästi myös velkaantumisessa. Velkamäärä on ennätyskorkealla ja omavaraisuusaste on laskenut hälyttävän alhaiselle tasolle. Tämä on erityisen huolestuttavaa sen vuoksi, että olemme sitoutuneet tulevina vuosina merkittäviin infra-investointeihin Klaukkalan kehätiehen liittyen. Tilanne ei tule parantumaan lähivuosina.

Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista.

Todettakoon vielä kerran: toiminnan ja investointien rahavirta oli yli 14 milj.euroa negatiivinen ja menoja on jouduttu kattamaan lainalla. Viime vuonna lainakanta kasvoi yli 22 milj.eurolla. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen jo viitenä peräkkäisenä vuotena, joina investoinnit ovat ylittäneet tulorahoituksen. Viime vuonnakin investoinneista melkein puolet jouduttiin kattamaan lainalla. Nykyiset kohtuullisen pienet poistot johtuvat aiempien vuosien kestävällä tasolla olleista investoinneista. Nykyisellä investointitahdilla poistot tulevat kasvamaan tulevina vuosina vääjäämättömästi ja positiivisen tuloksen tekeminen tulee olemaan todella tuskaista.

Käyttötalouden nettomenot kasvoivat vain 0,36 %. Pitkään jatkunut määrätietoinen toiminnan tehostaminen ja kehittäminen on ollut osa syy tähän. Tämäkin positiivinen asia on osattu kääntää julkisuudessa päälaelleen negatiiviseen moodiin ja annettu ulostuloja, joiden mukaan kunta on yksioikoisesti säästänyt palveluista, kun rahaa on käytetty vähemmän kuin on tarkoitettu. Kokoomuksen valtuustoryhmä toteaa tyydytyksellä, että kunta ja erityisesti sen henkilöstö on pystynyt pitkäjänteisesti kehittämään toimintaansa siten, että se näkyy myös taloudellisessa tuloksessa. Nämä tulokset ovat niin arvokkaita, että olisi edesvastuutonta ja moraalitonta laittaa saavutetut tulokset saman tien sileäksi.

Investointien osalta Kokoomus-ryhmä toteaa tyydytyksellä, että talonrakennuksen investoinnit pysyivät kohtuullisen hyvin asetetuissa budjeteissa. Aiempien vuosien tapaisia määrärahalisäyksiä hätätoimituksina ei investointihankkeille tarvinnut myöntää. Ryhmä haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota jatkossa myös investointihankkeiden käyttötalousmenojen tarkempaan arviointiin jo investointipäätösvaiheessa. Rakennusten elinkaaren aikaiset käyttökustannukset ovat moninkertaiset pelkkään investointisummaan verrattuna – ja siten käyttökustannusten virhearviointi kunnalle ja kuntalaisille huomattavasti suurempi taloudellinen lisäkustannus. Tämä koskee kunnan omia hankkeita, tytäryhteisöjä kuin myös muita hankkeita, joissa kunta on mukana.

Kunnan asemakaavavaranto on edelleen määrällisesti hyvä, vaikka asemakaavoja vahvistettiin tavoitetta vähemmän. Asemakaavatuotannon arviointia ei ole järkevää tarkastella yhden vuoden perusteella. Klaukkalan kehätien eteneminen antaa viimeinkin mahdollisuuden edistää erityisesti eteläisen Nurmijärven työpaikka-alueiden kaavoitusta.

Kunnan organisaatiossa ja henkilöstössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Meillä on erinomainen mahdollisuus uudistaa toimintatapojamme ja jatkaa edelleen kunnan kehittämistä. Luottamushenkilöiden tulee omalta osaltaan antaa kunnan johdolle ja muulle henkilökunnalle tarvittava tuki ja edistää omalla toiminnallaan ja käytöksellään näitä pyrkimyksiä. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee omalta osaltaan näin toimimaan.   

Kiitämme muita valtuustoryhmiä ja valtuutettuja sekä aktiivisia kuntalaisia hyvästä yhteistyöstä vuonna 2017. Erityisesti kiitämme kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä erinomaisesta työstä ja jaksamisesta.

Velkamäärän kasvu ja investointien hillitseminen kuului myös muiden puolueiden ryhmäpuheissa. Puheiden perusteella fokus on siis kaikilla oikeissa asioissa. Toivotaan, että linja pitää budjettivaltuustoon asti – ja hieman sen ylikin.

Myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2021 irrotti valtuutettujen kielenkantoja poikkeuksellisen paljon. Vaikka suunnitelmaa kiiteltiin kaikista suunnista, niin valtuusto päätti liittää hyväksyvään päätökseen Lepolahden (SDP) esittämän ponnen, että suunnitelmaa toimeenpantaessa, päivitettäessä ja raportoitaessa kiinnitetään huomiota myös hyvinvoinnin tilaan lastensuojelun näkökulmasta, sote-muutosten vaikutuksista lastensuojelun  palveluihin, lastensuojelun laadun ja palvelutarpeen arviointiin, kehittämiskohteisiin ja varattaviin voimavaroihin, kokonaistarvearviointiin tuki- ja erityisopetuksen avustajapalveluista ja opiskelijahuollon laadunarviointiin.  Samoin toivottiin Vuorisalon (KOK) ehdottamana raportointia suunnitelmasta valtuustolle vuosittain. Kokoomuksen ryhmäpuheen asiassa piti Virpi Räty.

Käsittelyssä oli myös Keskustan ryhmän joulukuussa 2017 tekemä valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnista. Asiakohta aiheutti odotetusti kiihkeääkin keskustelua. Asian aiempi käsittely lautakunnassa ja pöytäkirjojen esittelytekstin tulkinnat olivat aiheuttaneet selvästi väärinymmärryksiä. Erikoisuutena asiassa oli myös se, että kunnassa oli valmistunut marraskuussa 2017 konsulttityönä tehty priorisointisuunnitelma maanteiden varsille toteutettavista kevyen liikenteen väylistä vain kuukautta ennen kuin kyseinen valtuustoaloite oli tehty. Aloitteen käsittelyn yhteydessä tekninen lautakunta oli teettänyt erillisen top10-listan kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä pelkkien liikenneturvallisuuskriteerien perusteella. Eräät luottamushenkilöt olivat tätä lisälistaa tulkinneet siten, että se olisi ollut virallinen priorisointilista jatkossa. Viimeistään valtuuston kyselytunnilla tämä virheellinen näkemys tuli oikaistua. Keskustan Tarja Salonen ei ollut täysin tyytyväinen aloitteen käsittelyyn ja annettuun vastaukseen, mutta ei lopulta tehnyt esitystä sen palauttamisesta. Kuten Salonenkin totesi, valtuustoaloitteiden muotoiluissa ja aloiteteksteissä on syytä olla jatkossa tarkka, jotta aloitteen tarkoitus tulisi valmistelijoille kristallin kirkkaaksi ja aloitteen käsittelyssä olisi hyvä jatkossa olla yhteydessä aloitteen tekijään. Aiempina vuosinahan meillä oli tapauksia, joissa pitkään valmistelussa ollut vastaus aloitteeseen osoittautui “hudiksi” eli aloitteen tekijän ajatus ja siihen annettu vastaus eivät kohdanneet. Tämä oli aikoinaan yksi syy, miksi tein aloitteen saatepuheenvuorojen sallimisesta valtuustoaloitteiden jättämisen yhteydessä. Aloite johti siihen, että ne ovat nykyisin sallittuja valtuuston kyselytunnin yhteydessä.

Maiju Tapiolinna (PS) teki kuitenkin muutosesityksen eli ehdotti päätökseen lisättäväksi, että tekninen lautakunta toisi vuosittain erillisenä asiakohtana valtuustoon kevyen liikenteen väylien rakentamisen tärkeysjärjestyksen. Hän sai myös kannatusta esitykselleen. Omalta osaltani totesin, etten täysin lämmennyt esitykselle. Ilmoitin kantanani, että valtion eli ELY-keskuksen vastuulla olevien hankkeiden priorisointi on huomattavasti pitkäjänteisempää toimintaa. ELY-hankkeiden osalta jo neljän vuoden mittainen valtuustokausikin on lyhyt periodi – vuosittaisessa arviointi ei ole todellakaan tarkoituksenmukaista. Toisaalta kunnan pienemmistä kevyen liikenteen hankkeista teknisen lautakunnan tulisi tehdä priorisointi nykyisinkin  vuosittain päättäessään kunnallistekniikan rakentamisohjelmasta. Se on käsittelyssä vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä – myös kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Niinpä äänestettiin ja pohjaesitys voitti äänin 34-16 (yksi poissa) Maijun ehdotuksen. Tässä kuva äänestyskäyttäytymisestä:

IMG_0017

Valtuusto päätti myös seniorikorttien käyttöönotosta 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille Rajamäen uimahallissa. Artelin Teron pari vuotta sitten tekemä aloite saavutti viimein maalin.

Kokouksen videotaltiointi on nähtävissä kokonaisuudessaan kunnan web-sivuilla ja pöytäkirjakin sinne aikanaan ilmestyy.

Valtuusto jää kesätauolle ja kunnanhallituksellakin on vain yksi kokous kesäkuussa jäljellä. Juhannusta ja hyvää kesää.

IMG_0010

 

Kunnanhallitus 27.3.2018

IMG_4517

Kunnanvaltuusto on jonkinlaisella kevättauolla, kun maaliskuun lopun kokous peruttiin.

Kunnanhallitus sen sijaan on kokoontunut normaaliin tahtiin ja  pääsi tänään käsittelemään pitkään pyöriteltyä Kirkonkylän hammashoitola-asiaa ja päätyi ratkaisuun, jossa suunnitellaan Kirkonkylälle 6:n hoitopaikan hammashoitola tyhjänä olevaan ja tarkoitukseen sopivaan rakennukseen osoitteessa Rajamäentie 9 C. Kyse on niin sanotusta Leenankodista terveyskeskuksen mäellä. Kaikkien asiaan liittyvien järjestelyjen jälkeenkin kunnan kaikissa päätaajamissa säilyvät hammashoidon palvelut esteettöminä, riittävän kokoisina ja toimivina yksiköinä: Klaukkalassa 11 hoitohuonetta, Kirkonkylällä 6 ja Rajamäellä 6. Aiempaan tilanteeseen verrattuna hoitohuoneita on vähemmän, mutta jo nyt käytössä olevalla iltakäytöllä saadaan tilat tehokkaampaan käyttöön ja myös palvelut paremmin kuntalaisten saataville. Myös pienten yksiköiden poistuminen tehostaa toimintaa.

Uusi kunnanjohtaja toi ehdolle uuden kunnan toimintaorganisaation. Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan ja se etenee nyt lausuntokierrokselle. Itseänikin miellytti Ympäristötoimialan keskitetty vastuualue, josta löytyy maankäytön ja tonttituotannon kaikki osat – yleiskaavoitus, maanhankinta, asemakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ja tontinmyynti ovat uudessa organisaatiossa samalla toimialalla. Tuolla rakenteella luodaan edellytykset joustavaan ja jouhevaan tonttituotantoon.

Uuden toimintaorganisaation matriisimaiset tukitoiminnot – konsernipalvelut leikkaavat aidosti läpi linjaorganisaatiomaiset toimialat. Viestintä, talous, hallinto, henkilöstöpalvelut sekä elinvoima ja kuntakehitykseen jäävät toiminnot ovat puhtaasti varsinaisia toimialoja tukevia ja niitä yhteen sitovia toimintoja. Tämä näyttää hyvältä – ja uskon sen myös toimivan. Uusi kunnanjohtaja on aloittanut uudistukset nopeasti ja lupaavalla tavalla.

Kunnanhallitus käsitteli myös vuoden 2017 tilinpäätöstä, joka näytti erinomaisesti yli 5 miljoonaa euroa ylijäämää. Huolestuttavana havaintona voi pitää viime vuoden ennätysmäisiä yli 43 milj.euron investointeja. Talonrakennuksen suurimmat hankkeet olivat Monikko Klaukkalassa ja Vaskomäen päiväkoti Klaukkalassa. Kunnallistekniikan puolella suurimmat investoinnit olivat puolestaan Klaukkalan tieverkko ja Klaukkalan Viirinlaakson kunnallistekniikan rakentaminen.

Todettakoon sekin, että kunnanhallitus päätti ettei Monikon 2-kerroksen tilaa käytetä voimailusalina. Tila vuokrataan muuhun käyttöön.

Terveisiä Meksikoon

Vietin reilun viikon talvilomalla Meksikon lämmössä. Vuoden ensimmäinen golf-kierros alkoi lupaavasti, vaikka maila – ja vieläpä lainamaila – oli kädessä kuuden kuukauden tauon jälkeen. Yhden harjoitussvingin jälkeen kirjasin tuloskorttiin 470 metriseltä par vitoselta birdien. Jatkokierroksista ei sitten sen enempää – paluu arkeen oli karu. Mainittakoon kuitenkin, että luontaiset häiriötekijät ja esteet olivat pari kaliiberia kookkaampia kuin Röykässä.

IMG_5223.JPG

IMG_5221.JPG

Lomamatkan vuoksi jäi kymmenen valtuustovuoden aikana toisen kerran väliin kunnanvaltuuston kokous. Hämmästyneenä seurasin etänä kunnanvaltuuston 28.2. kokouksen tuloksia – erityisesti asiakohtaa, jossa myönnettiin Mäkelälle ero kunnallisista luottamustehtävistä ja suoritettiin täydennysvaali. Olin oma-aloitteisesti tuonut täydennysvaaliin tuotavien henkilöiden nimet esille kunnanhallituksen kokouksessa 19.2.2018.  Erikseen todettiin, että kaikki uusien luottamustehtäviin valittavien nimet myös kirjataan avoimesti jo kunnanhallituksen pöytäkirjaan. Useinhan vastaavissa tapauksissa puolue/valtuustoryhmä, jolle kyseiset luottamuspaikat kuuluvat, tuo nimet julki vasta kunnanvaltuustossa. Kokoomus halusi kuitenkin toimia avoimesti ja mahdollistaa keskustelun asiasta jo kunnanhallituksessa. Keskustelua ei syntynyt. Kenelläkään ei ollut kysymistä asian suhteen. Nimet hyväksyttiin yksimielisesti kunnanvaltuustolle esitettäväksi.

Hämmästyneenä luin, että kunnanvaltuustossa SDP:n ryhmäjohtaja esitti  kunnanhallituksen uuden puheenjohtajan valinnan palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi ja perusteli esitystä sillä, että valmistelussa tulee selvittää kunnan työntekijän valinnasta puheenjohtajaksi aiheutuvat toiminnan ongelmatilanteet ja on neuvoteltava valinnan perusteista ryhmien kesken.

Uuden kuntalain pykälää 73 lukiessa ei tarvitse olla lainoppinut ymmärtääkseen, että esitetty henkilö oli lain mukaan täysin vaalikelpoinen kyseiseen tehtävään. Ja kun valittavan henkilön nimi oli avoimesti tuotu jo aiemmin kunnanhallituksessa esille, niin voi vain ihmetellä, miksi kysymys ja tarve  “neuvotella” asiasta nousi esille vasta valtuustosalissa – ei kunnanhallituksessa yli viikko aikaisemmin, ei kunnanvaltuuston kyselytunnilla kaksi päivää ennen valtuuston kokousta, ei edes kunnanvaltuustoa edeltäneessä ryhmien puheenjohtajien kokouksessa.

Yllättävä ja hämmentävä ehdotus voitti valtuustossa äänin 24-25-1tyhjä-1poissa. Sittemmin asiassa on saatu lakimiehen lausunto, jossa odotetusti todettiin ettei vaalikelpoisuudelle ole mitään estettä ja yhden paikan täydennysvaalissa laki ei edellytä erillisiä poliittisia neuvotteluja. Kunnanvaltuusto kokoontuu käsittelemään asiaa ylimääräisessä kokouksessa 12.3. Täytyyhän kuntavaalien tulosta ja demokratiaa kunnioittaa ja kunnan merkittävin luottamuspaikka saada pikimmiten sille, jolle se kuuluu.

Mielenkiintoinen detalji tuossa valtuuston äänestystuloksessa on se, että ainoana vaalissa (yhdenkin henkilön valinta on vaali) ollut henkilö jääväsi itsensä esteellisenä vaalissa. Ymmärtääkseni turhaan. Kuntalaki määrää, että valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain tarkoittamaa läheistä. Käytäntö on ollut kuitenkin, että luottamushenkilö ei ole esteellinen käsittelemään asiaa vaalissa. Esimerkiksi kunnanvaltuustossa on aina esim. lautakuntapaikkoja jaettaessa myös ehdolla olleet henkilöt olleet tekemässä päätöksiä. Näin on toimittu myös uuden kuntalain voimassa ollessa. Yksi viimeisimpiä tapauksia oli viime syksyinen kunnanvaltuuston kokous, jossa SDP:n valtuutettu oli päättämässä itseään varajäseneksi Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokuntaan ja toinen SDP:n valtuutettu tytärtään varsinaiseksi jäseneksi.

————————–

Paluu kotimaahan tarkoitti myös paluuta luottamustoimiin. Ne alkoivat kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan iltaseminaarilla, jossa keskusteltiin ja pohdittiin Klaukkalan alueen palveluverkkoa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden osalta sekä osallistuttiin lukion pedagogisen hankesuunnitelman valmisteluun.

Ihan mielenkiintoista ajatusten vaihtoa. Itse fundeerasin – ehkä hieman agendan ulkopuolelta – sitä, että olisiko lukio-kirjasto-hankesuunnitelmassa syytä huomioida myös hankkeen vaiheistaminen siten, että kirjasto- ja kulttuuriosa voitaisiin tarvittaessa toteuttaa erillisenä ensimmäisenä vaiheena, jos hankesuunnitelmassa tai sen valtuustokäsittelyssä päädytään lopputulemaan, että koko kompleksin toteuttamiselle ei ole edellytyksiä alustavan aikataulun mukaisesti. Kirjaston ja kulttuurin osuus on kuitenkin kokonaisuudessa se kiireellisin ja vähäisin – ja se on viivästynyt mm. lukiohankkeen vuoksi huomattavasti aiemmista kaavailuista.

Kunnanvaltuusto 7.2.2018 ja Kylänpään puut

IMG_2290

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 7.2.2018 lyhyttä asialistaansa käsittelemään. Tulevan uuden kunnanjohtajan johtajasopimus hyväksyttiin – tosin vasta äänestyksen jälkeen, kun demariryhmä teki muutosesityksen neuvoteltuun sopimukseen.

Johtajasopimuksessa on aiemmin ja edelleen kohdassa “2. Roolit, työnjako ja toimivaltuudet” seuraava kirjaus: “Kunnanjohtaja johtaa toimivaltuuksillaan kunnan palveluorganisaatiota ja vastaa sen toimivuudesta yhteistyössä kunnan johtoryhmän kanssa. Kunnanjohtaja toimii esittelijänä kunnanhallituksessa hallintosäännön mukaisesti ja vastaa tässä roolissa asioiden oikea-aikaisesta käsittelyyn tuomisesta. Valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vastaavat käsiteltäviin asioihin liittyvästä poliittisesta tahdonmuodostuksesta. Poliittinen johto huolehtii siitä, että tehtävänjakoa poliittisen tahdonmuodostuksen ja operatiivisen johtamisen välillä kunnioitetaan ja että kunnanjohtajalla on riittävä tuki tehtävänsä hoitamiseen.”

Tätä kohtaa SDP olisi halunnut muuttaa siten, että ns. poliittisesta tahdonmuodostuksesta vastaisivat puheenjohtajien lisäksi myös kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat. Asiaperustelut demarien ehdotukselle jäivät hämäriksi. Ehkäpä muutosta haluttiin vain sen takia, että SDP:llä ei ole yhtään varsinaista puheenjohtajaa – vain varapuheenjohtajia.

Ehdotus oli sikälikin omituinen, että viime vuonna vahvistetussa kunnan hallintosäännössä nämä asiat on vastuutettu nimenomaan varsinaisille puheenjohtajille. Hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa kuntastrategian sekä kunnanhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtäväksi puolestaan on asetettu edistää valtuustotyön vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yhdessä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa. Varapuheenjohtajista ei hallintosäännössä ole näissä yhteyksissä kirjauksia – ja olisi sangen omituista, jos sellaisia kirjattaisiin yksittäiseen kunnanjohtajan johtajasopimukseen. Johtajasopimuksessa toki mainitaan, että kunnanjohtajan vuosittaiseen kehityskeskusteluun osallistuu myös varapuheenjohtajat, mutta se on täysin eri asia, eikä liity millään tavalla kunnanhallituksessa käsiteltävien asioiden poliittiseen tahdonmuodostukseen.

Totesinkin kunnanvaltuuston kokouksessa, että jos SDP:n valtuustoryhmä näkee asiassa muutostarpeita, niin silloin tulisi esittää muutos vuonna 2017 hyväksyttyyn hallintosääntöön – ei johtajasopimukseen. Äänestyksessä demarien outo ehdotus oikeutetusti hävisi.

——–

Paikallislehdessä ja etenkin sosiaalisessa mediassa on pari asiaa ollut viime viikkoina korostetusti esillä, kun keskustelu Klaukkalantien liikenneympyröistä on hieman hellittänyt.

Kirkonkylän keskustan ns. Lidlin tontin kauppaneuvotteluista on esitetty runsaasti mielipiteitä ja kerrottu miten asiassa olisi pitänyt toimia. Olenpa kuullut mielipiteen, että tontti olisi pitänyt antaa vaikka ilmaiseksi, jotta uusi kaupan toimija olisi saatu Kirkonkylälle. Keskustelu on ollut värikästä ja hintavertailutkin hieman erikoisia, kun tontin hintaa on tarkasteltu välillä pelkästään tontin pinta-alan mukaan. Liiketonteissahan merkittävä tekijä on nimenomaan rakennusoikeus eli montako kem2:ä asemakaava mahdollista tontille rakentaa. Kauppaliikkeen kannalta on oleellista myös, että asemakaava sallii tontille vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen. Lidlin tontilla on tällainen kaavamerkintä.

Julkisuudessa on kerrottu, että kunnan hintapyyntö oli tasoa 250 €/kem2. Aiemmin Kirkonkylältä on myyty laajempi K-supermarketin tontti hintaan noin 300 €/kem2 ja alemman hintatason Rajamäeltä samoin isompi liiketontti hintatasoon 162 €/kem2. Näkemykseni on, että pienemmässä kohteessa – kuten tässä Lidlin tontissa – kerrosneliöhinta muodostuu suuremmaksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että huomattavasti suuremmassa Vantaan Kivistön kauppakeskuksessa hintataso pyörii jo tasossa 500 €/kem2.

Kunnan kehitysjohtaja Aarno Kononen ja elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen ovat tyhjentävästi kertoneet tonttineuvottelujen taustoista ja kunnan kahdelta riippumattomalta auktorisoidulta arvioijalta saamistaan hinta-arviosta. Julkisuudessa on myös kerrottu, että kunnanhallitukselta haettiin siunausta asettaa hintapyyntö noiden riippumattomien hinta-arvioiden alarajalle ja tämä ei kelvannut Lidlille, jonka oman arvion vertailevat kauppahintatiedot perustuivat lähinnä Ilvesvuoren työpaikka-alueen tonttikauppoihin. Olin kunnanhallituksessa mukana tekemässä edellä mainittua linjausta ja olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli älyllinen ja ainoa oikea mahdollinen. Toimin kunnanhallituksessa virkavastuulla: täytyisi olla aivan erityisiä perusteita, jotta voisin poiketa oleellisesti riippumattomien asiantuntijoiden hinta-arvioista, kun kysymys on kuntalaisten yhteisen omistuksen myynnistä.

Toinen lähinnä Rajamäellä tunteita nostattanut asia on  liittynyt jälleen taajaman puihin. Tällä kertaa Kylänpään ja entisen metsäoppilaitoksen alueella. Tekninen lautakuntahan hyväksyi taannoin Kiljavantien katusuunnitelman ja sen mukana maamerkkinä toimivan ison ja vanhan saarnipuun hävittämisen uuden ryhmityskaistan alta. Tämä on aiheuttanut polemiikkia ja nostattanut – varmasti aiheesta – tunteita kylällä.

Nyt kun Kylänpään alueen infraa on ryhdytty rakentamaan, niin entisen Metsolan metsäoppilaitoksen ympäristössä on kaadettu puita. Tämä on herättänyt huomiota ja huolta. Toimin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana, kun Kylänpään asemakaavaa laadittiin. Kaavahankeen alkuvaiheessa kuntalaisille pidetyssä yleisötilaisuudessa ja työpajassa saatiin tietoa alueen erikoisesta puustosta. Alueella suoritettiinkin asiantuntijoiden toimesta puustokatselmus, jonka havaintoja hyödynnettiin asemakaavaa laadittaessa.  Alla olevassa kartassa on esitetty tuon inventoinnin keskeiset havainnot.

IMG_5074

Alla olevasta hyväksytystä ja lainvoimaisesta Kylänpään asemakaavasta voi nähdä, mitä kaava- ja suojelumerkintöjä lopulliseen asemakaavan tuosta puustoselvityksestä päätyi.

kaavaote2

Entisen metsäoppilaitoksen ympärillä olleet lehtikuuset ja kookkaat tammet on merkitty säilytettäväksi (s) -merkinnällä. Samoin on huomioitu metsiköt (sä-2 -merkintä), joissa on mm. tammenalkuja, pähkinäpensasta, saarnia, vuorijalavaa, vaahteraa ja harmaaleppää. Keskellä aluetta olevaa suurta kuusta ei asemakaavassa suojeltu ja se on nyt kaadettu infratöiden alta. Muut säilytettäväksi merkityt puut ja metsiköt sen sijaan ovat säästyneet suunnitellulla tavalla. Se Kiljavantien iso saarni ei kuulunut Kylänpään asemakaava-alueeseen, vaikka tuossa puustoselvityksessä sekin on mainittu. Sen kohtalosta päätti siis tekninen lautakunta katusuunnitelman yhteydessä.