Aluevaalistartti

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_ac41f949-740c-40a3-a58d-dd0c037fb463.jpg — *Willanaukio Hyvinkää*

Lauantai 11.12. oli kokoomuksen toimintalauantai. Eri puolilla Keski-Uuttamaatakin oli pystysssä sinivalkoisia telttoja.

Aloitin päivän kierroksen Rajamäeltä, jossa oli tarjolla kuumaa glögiä. Paikalla oli myös mäntsäläläinen kansanedustajamme Pihla Keto-Huovinen, jonka kanssa teimme eduskuntavaalityötä keväällä 2019. Nyt alkoi olla jo hieman vaalitunnelmaakin, vaikka lauantai-aamuna ei väkeä kovin runsaasti liikkeellä ollutkaan. Sain kuulla, että nurmijärveltäkin oli jälleen ainakin yksi kuntapoliitikko aluevaalikandidaatiksi ilmoittautunut. Viralliset tahot ilmoittanevat asiasta virallisesti.

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_db0cd381-08e3-48bb-8cf9-6fde1779d7ea.jpg — *Malkamäen Jussin kanssa Lähteessä.*

Rajamäeltä piipahdin Hyvinkäälle, jossa Willanaukiolla, jossa olikin huomattavasti enemmän vilskettä. Sopu-teltta pyritään pystyttämään rauhalliseen mestaan – vaaliteltta sinne, missä väki liikkuu luonnostaan. Pelkällä glögillä ja ilosanoman jakamisella väki ei nykyään liikahda minnekään. Hyvinkäällä paikalla oli myös muita Keusote-valtuutettuja.

Hyvinkäältä koukkaus takaisin etelän suuntaan. Klaukkalassa oli vaalivalokuvaus. Saapa nähdä minkälainen otos tuli, kun oli aamun reippaillut tihkusateessa. Sitä vaille, etteivät meikit valuneet.

Valokuvauksesta vielä Klaukkalan vaaliteltalle, jonne kerääntyikin mukavasti ehdokkaitamme ja hieman kuntalaisiakin. Pitkästä aikaa pääsi nokikkain porukoiden kanssa. Joitain en tainnut ainakaan vuoteen ollut tavannut.

Tästä se taas lähtee. Huomenna pitää kaivaa vanhat vaalimainokset varaston perältä ja katsoa menisikö niillä ekologiosesti vielä kolmannetkin vaalit putkeen. Alunperin ne on tehty vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja kierrätin niitä kertaalleen tämän vuoden kuntavaaleissa. Ehdokasnumerot arvotaan aatonaattona 23.12.2021. Ottaisin mielelläni kuntavaalinumeroni 95 – ei tarvitsisi numeroita rustailla uusiksi. Niin hyvä munkki tuskin käy.

Vaaleihin on aikaa rapiat kuukausi ja kun siihen väliin mahtuu Joulun pyhät, niin kampanjoinnista tulee varsin tiivis. Varsinaista kampanjabudjettia en ole juurikaan miettinyt, mutta tällä kertaa menen ilmeisesti varsin vaatimattomalla panostuksella. Vaalipiiri on sen verran laaja, eikä aluetta kata yksinään mikään paikallislehti. Jo kattava lehtimainonta edellyttäisi käytännössä eduskuntavaalien kaltaista satsausta. Mikäli löytyy haluja lahjoittaa joitain euroja vaalikassaan, niin tuki otetaan toki vastaan. Voi laitta asiassa viestiä joko web-sivujeni kautta tai suoraan sähköpostilla: arto.hagg@kolumbus.fi

Nousevat kustannukset – halvemmat hankkeet?

Rakennuskustannusten nousu on ollut viimeisen vuoden aikana poikkeuksellisen rajua. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin kehitystä kuvaavasta kaaviosta näkyy, että käyrä nousee jyrkässä kulmassa ja nopeaan.

Tiettyjen materiaalihintojen kasvu on ollut niin poikkeuksellista, että se näkyy suoraan rakennusliikkeiden tuloksessakin.

Kuinka pysyväksi kustannustason nousu jää, on vaikeaa arvioida, mutta aika varmasti se jättää jonkinlaisen jäljen. Tarjoushinnat kohoavat ja osa noususta jäänee pysyväksi.

Tällaisella nopealla ja poikkeuksellisen kiihkeällä rakennuskustannusten nousulla luulisi olevan vaikutuksia myös Nurmijärven kunnan tuleviin rakennusinvestointeihin. On varmaa, että nyt nähtyä liki kymmenen prosentin vuotuista kustannusnousua ei ole huomioitu kokonaisuudessa missään tavoitehinta- tai kustannuslaskelmassa.

Maanantain 8.11. kunnanhallituksen listalla on asiakohtana “§277 Periaatepäätöksen tekeminen Rajamäen kampus -hankkeen investoinnin toteutusmuodosta”. Asia oli jo edellisen kunnanhallituksen kokouksen listalla, mutta esittelijä veti asiakohdan pois esityslistalta. Tuolloin 25.10. esitystekstissä Rajamäen kampushankkeen kokonaiskustannukseksi oli muistaakseni arvioitu 30 milj. euroa ja sitä esitettiin myös hankkeen kokonaistavoitehinnaksi. Myös tuoreessa talousarvioesityksessä Rajamäen kampuksen hankekustannuksena on esitetty 30 milj.euroa tai jopa 30,8 milj.euroa.

Maanantain 8.11. kunnanhallituksessa esityksenä on kuitenkin Rajamäen kampuksen kokonaiskustannukseksi arvioitu 26-29 m€, jota esitetään myös hankkeen tavoitehinnaksi. Kahdessa viikossa arvio on siis tipahtanut 1-4 milj.euroa. Tämä ilman minkäänlaista selitystä, jota toki jo pyysin kunnanvirastolta. On mielenkiintoista kuulla, mikä on peruste painaa kustannusarviota merkittävästi alaspäin ilman, että hankesuunnitelmaan on tehty minkäänlaista muutosta – erityisesti kun samaan aikaan rakennuskustannukset ovat historiallisen kovassa nousussa.

Mikä saa uskomaan tai ehkä paremminkin toivomaan, että hankesuunnitelman mukainen rakennuskompleksi voitaisiin toteuttaa jopa 15% halvemmalla kuin aiemmissa laskelmissa ja talousarvioehdotuksessakin on esitetty.

Erityisesti rajamäkeläisiä kiinnostanee se, että aiempi esitys 30 milj.€ perustui samaan laskelmaan, jota käytettiin lukioratkaisun kustannusvertailussa. Jos nyt todetaan, että kampus ilman lukiota onkin jopa 4 miljoonaa euroa edullisempi kuin lukiovertailua tehtäessä, niin herännee oikeutetusti kysymys, että mikä olisi ollut oikea Rajamäen lukion investointikustannus ja hajautetun lukion vertailuhinta. Se arvio kun oli peräisin juuri samasta laskelmasta, josta nyt on tempaistu miljoonatolkulla kustannuksia pois.

Tonttikauppaa Rajamäen Terveystiellä

001

Nurmijärven kunnanhallitus kokousti maaliskuun alussa. Ensimmäisenä asiakohtana oli hieman poikkeuksellinen asia. Esittelijä toi kunnanhallitukseen uudelleen jo kertaalleen 16.9.2019 käsitellyn ja päätetyn asian. Kyse oli YS-tontin luovutuksesta Terveystiellä Rajamäellä Sievi Hyvinvointitilat Oy:lle, joka rakentaisi tontille lastensuojelun sijaishuollon yksikön tilat Familiar Oy:lle. Kyseinen toimipistehän toimii tällä hetkellä Kiljavan sairaalan alueella vuokratiloissa.

Syyskuussa 2019 kunnanhallitus päätti luovuttaa/myydä kyseisen tontin noin 120.000 euron hinnasta. Kuntalaiset jättivät kuitenkin päätöksestä kolme oikaisuvaatimusta. Viranhaltijat olivatkin selvittäneet asiaa syvemmin ja tarkemmin. Tämän johdosta kunnanhallituksella oli edessään päätösesitys, jossa oli päädytty aiemman 16.9.2019 tehdyn päätöksen kumoamiseen.

Valitettavasti itsekin huomasin, totesin ja ymmärsin vasta tuon aiemman 16.9.2019 päätöksenteon jälkeen, että olin asiassa saanut virheellistä tai vähintäänkin puutteellista tietoa. Tätä sen enempää avaamatta jouduin nyt toteamaan, että tämän hetkisillä tiedoilla olisin syyskuussa 2019 päätynyt erilaiseen ratkaisuun. Samaan lopputulemaan oli siis asian esittelijäkin päätynyt.

Tarja Salonen (KESK) teki asiassa muutosehdotuksen ja perusteina, että “Kunnanhallitus ei ole tehnyt hallintolain 49 g §:n tarkoittamaa virhettä tontinluovutuspäätöksen yhteydessä. Oikaisuvaatimuksissa esitetään mielipiteitä ja huolta alueen asukkaille ja kiinteistöille koituvasta haitasta, jos lastensuojelun sijaishuollon yksikkö sijoitetaan alueelle. Oikaisuvaatimuksen tekijät nostavat esiin mm. sen, että neuropsykiatriset pulmat (nuoret, 12-17 vuotiaat, ympäri Suomea) saattavat aiheuttaa alueelle levottomuutta ja sitä kautta turvattomuutta kaiken ikäisissä asukkaissa. Alueen asukkaiden itseään kohtaan mahdollisesti aiheutuva haitta lastensuojelun sijaishuollon yksikön alueelle sijoittuvasta toiminnasta ei ole riittävä peruste kumota päätöstä, joka on syntynyt lain mukaan oikein ja oikeassa järjestyksessä.”

Juha Peltonen (SDP) ja Leni Pispala (VIHR) kannattivat Salosen esitystä. Äänestyksen jälkeen Salosen muutosesitys tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 2-9 eli 16.9.2019 päätös jäi voimaan. Lisäkseni vain Tapiolinna (PS) oli pohjaesityksen kannalla eli ei yhtynyt tuohon muutosesitykseen.

Salosen muutosesityksessä oli sellainen erikoisuus, että perusteluissa viitattiin hallintolain §49:ään ja perusteltiin muutosesitystä sillä, että kunnanhallitus ei ole tehnyt virhettä tontinluovutuspäätöksen yhteydessä. Esittelytekstissä ei kuitenkaan viitattu virheelliseen päätöksentekoon, vaan esitys kumota aiempi päätös oli tehty nimenomaan tarkoituksenmukaisuusperusteilla – ei siis laillisuusperusteilla, joilla muutosesitystä perusteltiin. Tältä osin voikin kysyä, että syntyikö kunnanhallituksen päätös väärin perustein.

Asiassa on vielä sellainenkin ulottuvuus, että myytävää tonttia ei ole asemakaavassa vielä olemassa, vaan se on osa isompaa asemakaavan mukaista tonttia. Tämän vuoksi tonttikauppa edellyttää vielä tonttijaon muuttamista ja korttelin jakamista useammaksi tontiksi. Tämän poikkeamispäätöksen asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta tekee ymmärtääkseni itsenäisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaisena.

Välillä on selkeämpää esittelyä ja päätöksentekoa. Tämä tapaus oli hieman sumeammasta päästä. Saapa nähdä meneekö tämä kuitenkin kirkkaasti loppuun saakka.

Rajamäen tykkitornit

Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa 25.8.2019 oli koko aukeaman juttu Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevista sodanaikaisista tykkitorneista. Kyseessä on Alkon Rajamäen tehtaiden suojaksi välirauhan aikana rakennetuista massiivisista teräsbetonitorneista, joiden huipulle asennettiin tehtaan hankkimat 40 mm Boforsin ilmatorjuntatykit.

Tornien historiasta löytyy kosolti tietoa tuosta artikkelista ja netistä, joten sen kertaaminen ei ole tässä tarpeen. Kirjaan kuitenkin ylös hieman muuta aiheeseen liittyvää.

Tein vuoden 2013 lopussa valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan elinkeinotoiminnassa ja erikseen nostin esille Alkon tehdasmuseon avaamisen yleisölle ja kyseiset tykkitornit. Kunnan uusi elinkeinojohtaja ottikin tuolloin asian omakseen ja tehdasmuseo avattiin suurelle yleisölle vuonna 2017, vaikka aloitteen valtuustokäsittelyssä vuonna 2014 todettiin, että alkoholilainsäädännön tulkinnat taitavat olla avaamisen esteenä.

Myös tykkitornien avaamista yleisölle tutkittiin tuolloin, mutta niiden kunnostuksen arvioitiin maksavan kuusinumeroisen summan – edes kunnollisten kuntotutkimusten tekemiseen ei ehdotettu varoja. Olisiko aika asian edistämiseksi kypsynyt? Yksittäiset kuntalaiset ovat joitain sormiharjoituksia asian suhteen tehneet ja olleet mm. paikallisiin yrityksiin yhteydessä, mutta ilman kunnan myötävaikutusta asiassa ei mitään tapahdu. Toisaalta kunnan tulevien vuosien investointiohjelmasta on tulossa tiukkaakin tiukempi uuden NUUKA-ohjelman myötä. Rahoitusta täytyisi varmaan löytyä muualtakin kuin kunnasta.

Kertaalleen vuosia sitten pääsin livahtamaan toisen tornin alakertaan ja sen alla oleviin miehistötiloihin, mutta rohkeus ei riittänyt syvemmälle ruostuneita teräsportaita pitkin edetä. Tornien huipulle mennään ymmärtääkseni erillisten rappusten kautta takaosan oven kautta. Nyttemmin sekä iso etuovi ja pienempi takaovi on jykevämmin lukittu ilkivallan takia. Kerran hälytimme naapurin kanssa palokunnan paikalle, kun tornin takaovi oli tulessa – joku oli aikeissa polttaa itsensä oven läpi. Huolena onkin, että huoltamattomana ja käyttämättömänä uniikit tykkitornit vetävät puoleensa ilkivallan tekijöitä.

Lännen puolimmainen tykkitorni

Idän puolimmaisessa tornissa on näkyvissä vielä suojavärityskin.

Talvisodan aikana – ennen tykkitornien rakentamista – tehtaan tykit olivat asemissa Tykkitorninmäen naapurissa Patterinmäellä. Nykyisin Patterinmäki on kartoissa merkitty nimellä Kupinmäki. Sielläkin on edelleen nähtävissä jälkiä noista talvisodan aikaisista tykkiasemista. Samoin joitain juoksuhaudan pätkiä, joiden iästä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Voivat olla myös vanhempia suojeluskuntalaisten tekemiä.

Tässä rinnevarjostetussa ilmakuvassa näkyy hyvin nuo Kupinmäen vanhat asemat.

Kupinmäki_a.jpg

Ja tällaisilta ne Kupinmäen asemat näyttivät muutama vuosi sitten maastossa:

Talvisodanaikaiset asemat Kupinmäellä (Patterinmäellä).

Hesari ja pari muutakin lehteä kirjoittivat valtuustoaloitteeni käsittelyn jälkeen vuoden 2015 alussa Rajamäen vanhasta tehdasyhdyskunnasta, toiveista museon avaamiseksi ja tykkitorneistakin. Valitettavasti iso ja näyttävä lehtijuttu ajoittui tällä kertaa hetkeen, jolloin tehdasmuseo oli juuri sulkeutunut talvikaudeksi. Toivottavasti asia on esillä jälleen ensi keväänä ja saa lähihistoriasta kiinnostuneet pyörähtämään paikalla.

002 (2).JPG

Maankäytön kehityskuva päivitettävä

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin 15.5.2019 kolumnin kohta kymmenenvuotta sitten Nurmijärvelle laaditusta maankäytön kehityskuvasta.

Silloin päätaajamien kasvutavoitteita viritettiin tappiin. Otaksun, että ainakin osin ajatuksena oli osoittaa ja korvamerkitä kovaa kasvua tietyille alueille – ja saada selkänojaa kunnan panostuksille ja suunnitelmille näihin taajamiin.

Nyt liki 10 vuotta myöhemmin on todettavissa, että kasvutavoitteet eivät ole toteutuneet lainkaan halutulla ja tavoitetulla tavalla. Itse asiassa edes Tilastokeskuksen huomattavasti varovaisempia ja realistuisempia ennusteita ei ole saavutettu. Olisi aika tutkailla kriittisesti asetettuja tavoitteita ja linjauksia.

Alla kolumnini kokonaisuudessaan korjattuna ja täsmennettynä parilla selventävällä sanalla. Kunnna tavoite oli kasvun osalta liki kaksinkertainen Tilastokeskukseen ennsuteeseen nähden – ei koko kunnan väestöluvun osalta.

Maankäytön kehityskuva on päivitettävä

Nurmijärven kunnanvaltuusto määritti keväällä 2011 kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet vuoteen 2040 saakka. Tämä ”Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040” täyttää siis nyt kahdeksan vuotta. Olisi syytä ja korkea aika tarkastella ja päivittää tätä keskeistä maankäyttöön, asumiseen ja kehittämiseen liittyvää kunnan tahdonilmaisua, joka toimii lähtökohtana myös seudullisessa suunnittelussa.

Voimassa olevassa maankäytön kehityskuvassa linjataan, että kunnan kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuvassa on määritetty myös kunnan eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet. Vuonna 2011 kuntapäättäjät olivat varsin optimistia Nurmijärven väestönkasvun suhteen ja väkilukutavoitteeksi asetettiin peräti 60000 asukasta vuonna 2040. Suurin kasvutavoite merkittiin Klaukkalaan ja kahdelle muullekin päätaajamalle yli 60 %:n kasvutavoitteet. Haja-asutusalueen tavoite asetettiin huomattavasti alemmas 14 prosenttiin.

Tuo 60000 asukkaan tavoite oli kasvun osalta liki kaksi kertaa enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste Nurmijärvelle. Tilastokeskuksen arvio asukasluvusta vuonna 2040 oli vajaa 52000 asukasta. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana väestönkasvumme ei kuitenkaan ole ollut edes Tilastokeskuksen ennusteen mukaista. Kunnan omasta väestötavoitteesta emme ole saavuttaneet puoliakaan. Vuonna 2020 tulemme olemaan viisi vuotta eli liki 3000 asukasta omia tavoitteitamme jäljessä.

Maankäytön kehityskuva ohjaa osaltaan myös asemakaavoitusta ja eri alueiden talotyyppejä. Korkean kasvun alueille Klaukkalaan ja Kirkonkylään on määritetty tällä hetkellä tavoitteeksi, että uudesta asuntotuotannosta on 40% kerrostaloasuntoja ja yhtiömuotoista pientalotuotantoakin 35%, omakotiasutusta vain 25%.

Maankäytön kehityskuva on tärkeä pitkän tähtäimen maankäytön ja asumisen linjaus. Koska kahdeksan vuotta sitten tehdyt arviot ja tavoitteet ovat osoittautuneet ylioptimistisiksi, asiakirja tulisi kunnassa uudelleen tarkastella ja päivittää. Tällä hetkellä kunnassa päivitetään palveluverkkosuunnitelmaa ja selvitetään maaseutualueiden osayleiskaavojen laadinnan uudistamista sekä kyläyleiskaavojen laadintaa. Maankäytön kehityskuvan päivitys sopisi hyvin näiden jatkumoksi.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Itsenäisyyspäivän perinteiset

Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu leijonaveljien kanssa lipunnosto Rajamäen Rajakaaressa aamuyhdeksältä.

Sieltä siirrymme sytyttämään kynttilät sankarihaudoille – kaikkiaan 31 kynttilää.

Tänä Itsenäisyyspäivänä osallistun myös Nurmijärven kunnan edustajana jumalanpalveluksen jälkeiseen seppelpartioon.

Näin tämä kansallinen juhlapäivä on viime vuosikymmenenä mennyt ja minusta se on hyvää, rauhallista perinnettä. Vaikka itsenäisyys on iloinen asia, niin se on myös sen verran arvokas ja isoilla uhrauksilla lunastettu, että meille sopii rauhallinen ja arvokas juhlahetki karnevaalimeiningin sijaan. Pidetään ne riehakkaammat juhlat jossain toisessa yhteydessä – niille kyllä tilaisuuksia riittää.

Tiedän, että kaikki eivät ole samaa mieltä kanssani. Tänäkin Itsenäisyyspäivänä nähtäneen monenlaisia “kiekkovieraita” ja mielenilmaisijoita. Sellaiseenkiin toimintaan on itsenäisessä ja vapaassa Suomessa mahdollisuus.

Kunnanvaltuusto 7.2.2018 ja Kylänpään puut

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 7.2.2018 lyhyttä asialistaansa käsittelemään. Tulevan uuden kunnanjohtajan johtajasopimus hyväksyttiin – tosin vasta äänestyksen jälkeen, kun demariryhmä teki muutosesityksen neuvoteltuun sopimukseen.

Johtajasopimuksessa on aiemmin ja edelleen kohdassa “2. Roolit, työnjako ja toimivaltuudet” seuraava kirjaus: “Kunnanjohtaja johtaa toimivaltuuksillaan kunnan palveluorganisaatiota ja vastaa sen toimivuudesta yhteistyössä kunnan johtoryhmän kanssa. Kunnanjohtaja toimii esittelijänä kunnanhallituksessa hallintosäännön mukaisesti ja vastaa tässä roolissa asioiden oikea-aikaisesta käsittelyyn tuomisesta. Valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vastaavat käsiteltäviin asioihin liittyvästä poliittisesta tahdonmuodostuksesta. Poliittinen johto huolehtii siitä, että tehtävänjakoa poliittisen tahdonmuodostuksen ja operatiivisen johtamisen välillä kunnioitetaan ja että kunnanjohtajalla on riittävä tuki tehtävänsä hoitamiseen.”

Tätä kohtaa SDP olisi halunnut muuttaa siten, että ns. poliittisesta tahdonmuodostuksesta vastaisivat puheenjohtajien lisäksi myös kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat. Asiaperustelut demarien ehdotukselle jäivät hämäriksi. Ehkäpä muutosta haluttiin vain sen takia, että SDP:llä ei ole yhtään varsinaista puheenjohtajaa – vain varapuheenjohtajia.

Ehdotus oli sikälikin omituinen, että viime vuonna vahvistetussa kunnan hallintosäännössä nämä asiat on vastuutettu nimenomaan varsinaisille puheenjohtajille. Hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa kuntastrategian sekä kunnanhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtäväksi puolestaan on asetettu edistää valtuustotyön vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yhdessä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa. Varapuheenjohtajista ei hallintosäännössä ole näissä yhteyksissä kirjauksia – ja olisi sangen omituista, jos sellaisia kirjattaisiin yksittäiseen kunnanjohtajan johtajasopimukseen. Johtajasopimuksessa toki mainitaan, että kunnanjohtajan vuosittaiseen kehityskeskusteluun osallistuu myös varapuheenjohtajat, mutta se on täysin eri asia, eikä liity millään tavalla kunnanhallituksessa käsiteltävien asioiden poliittiseen tahdonmuodostukseen.

Totesinkin kunnanvaltuuston kokouksessa, että jos SDP:n valtuustoryhmä näkee asiassa muutostarpeita, niin silloin tulisi esittää muutos vuonna 2017 hyväksyttyyn hallintosääntöön – ei johtajasopimukseen. Äänestyksessä demarien outo ehdotus oikeutetusti hävisi.

——–

Paikallislehdessä ja etenkin sosiaalisessa mediassa on pari asiaa ollut viime viikkoina korostetusti esillä, kun keskustelu Klaukkalantien liikenneympyröistä on hieman hellittänyt.

Kirkonkylän keskustan ns. Lidlin tontin kauppaneuvotteluista on esitetty runsaasti mielipiteitä ja kerrottu miten asiassa olisi pitänyt toimia. Olenpa kuullut mielipiteen, että tontti olisi pitänyt antaa vaikka ilmaiseksi, jotta uusi kaupan toimija olisi saatu Kirkonkylälle. Keskustelu on ollut värikästä ja hintavertailutkin hieman erikoisia, kun tontin hintaa on tarkasteltu välillä pelkästään tontin pinta-alan mukaan. Liiketonteissahan merkittävä tekijä on nimenomaan rakennusoikeus eli montako kem2:ä asemakaava mahdollista tontille rakentaa. Kauppaliikkeen kannalta on oleellista myös, että asemakaava sallii tontille vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen. Lidlin tontilla on tällainen kaavamerkintä.

Julkisuudessa on kerrottu, että kunnan hintapyyntö oli tasoa 250 €/kem2. Aiemmin Kirkonkylältä on myyty laajempi K-supermarketin tontti hintaan noin 300 €/kem2 ja alemman hintatason Rajamäeltä samoin isompi liiketontti hintatasoon 162 €/kem2. Näkemykseni on, että pienemmässä kohteessa – kuten tässä Lidlin tontissa – kerrosneliöhinta muodostuu suuremmaksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että huomattavasti suuremmassa Vantaan Kivistön kauppakeskuksessa hintataso pyörii jo tasossa 500 €/kem2.

Kunnan kehitysjohtaja Aarno Kononen ja elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen ovat tyhjentävästi kertoneet tonttineuvottelujen taustoista ja kunnan kahdelta riippumattomalta auktorisoidulta arvioijalta saamistaan hinta-arviosta. Julkisuudessa on myös kerrottu, että kunnanhallitukselta haettiin siunausta asettaa hintapyyntö noiden riippumattomien hinta-arvioiden alarajalle ja tämä ei kelvannut Lidlille, jonka oman arvion vertailevat kauppahintatiedot perustuivat lähinnä Ilvesvuoren työpaikka-alueen tonttikauppoihin. Olin kunnanhallituksessa mukana tekemässä edellä mainittua linjausta ja olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli älyllinen ja ainoa oikea mahdollinen. Toimin kunnanhallituksessa virkavastuulla: täytyisi olla aivan erityisiä perusteita, jotta voisin poiketa oleellisesti riippumattomien asiantuntijoiden hinta-arvioista, kun kysymys on kuntalaisten yhteisen omistuksen myynnistä.

Toinen lähinnä Rajamäellä tunteita nostattanut asia on liittynyt jälleen taajaman puihin. Tällä kertaa Kylänpään ja entisen metsäoppilaitoksen alueella. Tekninen lautakuntahan hyväksyi taannoin Kiljavantien katusuunnitelman ja sen mukana maamerkkinä toimivan ison ja vanhan saarnipuun hävittämisen uuden ryhmityskaistan alta. Tämä on aiheuttanut polemiikkia ja nostattanut – varmasti aiheesta – tunteita kylällä.

Nyt kun Kylänpään alueen infraa on ryhdytty rakentamaan, niin entisen Metsolan metsäoppilaitoksen ympäristössä on kaadettu puita. Tämä on herättänyt huomiota ja huolta. Toimin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana, kun Kylänpään asemakaavaa laadittiin. Kaavahankeen alkuvaiheessa kuntalaisille pidetyssä yleisötilaisuudessa ja työpajassa saatiin tietoa alueen erikoisesta puustosta. Alueella suoritettiinkin asiantuntijoiden toimesta puustokatselmus, jonka havaintoja hyödynnettiin asemakaavaa laadittaessa. Alla olevassa kartassa on esitetty tuon inventoinnin keskeiset havainnot.

Alla olevasta hyväksytystä ja lainvoimaisesta Kylänpään asemakaavasta voi nähdä, mitä kaava- ja suojelumerkintöjä lopulliseen asemakaavan tuosta puustoselvityksestä päätyi.

kaavaote2

Entisen metsäoppilaitoksen ympärillä olleet lehtikuuset ja kookkaat tammet on merkitty säilytettäväksi (s) -merkinnällä. Samoin on huomioitu metsiköt (sä-2 -merkintä), joissa on mm. tammenalkuja, pähkinäpensasta, saarnia, vuorijalavaa, vaahteraa ja harmaaleppää. Keskellä aluetta olevaa suurta kuusta ei asemakaavassa suojeltu ja se on nyt kaadettu infratöiden alta. Muut säilytettäväksi merkityt puut ja metsiköt sen sijaan ovat säästyneet suunnitellulla tavalla. Se Kiljavantien iso saarni ei kuulunut Kylänpään asemakaava-alueeseen, vaikka tuossa puustoselvityksessä sekin on mainittu. Sen kohtalosta päätti siis tekninen lautakunta katusuunnitelman yhteydessä.

Vuosikatsaus 2017

021a

Tapanani on ollut kirjoittaa puolivuosittain katsaus edellisen kuuden kuukauden tekemisiin ja toilailuihini – lähinnä kunnallispolitiikkaan liittyen. Apuna asiassa ja muistelemisessa ovat olleet blogikirjoitukseni, joita olen raapustanut tasaiseen tahtiin ja säännöllisesti syksystä 2008 lähtien. Vuoden 2017 aikana kirjoitin blogiini 46 kirjoitusta eli loma-ajat huomioiden yhden kirjoituksen viikossa.

Tämä kirjoitus on järjestyksessään 629. blogikirjoitukseni. Vaikka mukana on ollut varmasti viihteellisempää ja joutavaakin tarinointia, niin otaksun, että jotain olen pystynyt kertomaan Nurmijärven kunnallisesta päätöksenteosta kymmenen vuoden aikana. Matka on ollut pitkä – ja se jatkuu.

Viime vuoden kirjoituksia läpikäydessäni totesin, että kesällä jäi perinteinen puolivuotiskatsaus tekemättä. En yhtään ihmettele – vuosi oli poikkeuksellisen kiireinen ja tapahtumarikas. Kiirettä lisäsi myös se, että toimin sekä paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n että Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Alkutalvi ja kevät meni pitkälti kuntavaalien parissa. Saimme ehdokaslistalle 43 kokoomuslaista. Nuoria olisi toki saanut listalla olla enemmän, mutta muuten saimme ehdokkaaksi monipuolisen ja edustavan joukon eri alojen nurmijärveläisiä. Menestys oli sen mukainen: Kokoomus säilytti asemansa Nurmijärven suurimpana kuntapuolueena ja lisäsi valtuutettujensa määrää yhdellä 15:een. Näissä vaaleissa teimme myös onnistuneen vaaliliiton RKP:n kanssa. Puheenjohtaja olin aiempaa enemmän mukana puolueen vaalitouhuissa ja mieleen jäivät erityisesti Rajamäen vaalipaneeli ja paikallaolo YLEn televisioidussa puoluepäivässä Pasilassa.

Kirjoitin tuoreeltaan, että huomioiden minkälaiset valtuutettujen vaihtovaalit nämä olivat, niin täytyi olla tyytyväinen tulokseen ja äänimäärään 176. Kunnanvaltuustoonhan valittiin peräti 27 uutta valtuutettua eli yli puolet valtuustosta vaihtui. Pohdiskelin heti vaalien jälkeen, että odotukset omasta vaalituloksesta olivat epävarmat ennakkoäänien julkistamiseen asti. Etenkin vaalien viimeisinä viikkoina virisi poikkeuksellisen kova kylä- ja taajamakeskeinen kampanjointi. Sellainen suuntaus ja äänestyskäyttäytyminen on myrkkyä minunlaiselle ehdokkaalle, joka ei yksissäkään vaaleissa olisi oman asuinkulmansa äänillä päässyt läpi – ei viime keväänäkään. Laskeskelin tuolloin, että moni äänilistan kärkinimikin sai melkein 80% äänistään kotitaajamastaan, kun minulla tuo lukema jää perinteisesti alle 40 %:n. Äänet on aina haettava laajemmalta – niin viime keväänäkin. Sitäkin suurempi oli kiitos äänestäjille koko kunnan alueella. Kevään kuntavaaleissa jäi vain yksi äänestysalue näyttämään 0-saldoa osaltani – Metsäkylä. Erityisesti lämmitti Perttulasta tulleet 13 ääntä.

Vanha kunnanvaltuusto toimi toukokuun 2017 loppuun saakka. Nimenomaan toimi, vaikka joidenkin mielestä vanhan valtuuston olisi pitänyt heittäytyä jonkinlaiseksi jäähdyttelykerhoksi ja jättää kaikki merkittävimmät päätökset uudelle kunnanvaltuustolle. Vanhalla valtuustolla olisi pitänyt ikään kuin tipahtaa välittömästi lapaset maahan ja istuvien valtuutettujen jäädä vötkistelemään toimettomana muutamaksi kuukaudeksi. Näinhän ei tapahtunut vaan vanha valtuusto käytti vastuuntuntoisesti sille annettua valtaa ja päätti mm. ettei Nurmijärvi liity tässä vaiheessa HSL:ään. Kaikki eivät olleet sisäistäneet, että huhtikuussa pidettiin kuntavaalit – ei HSL-vaaleja.

Vanhan valtuuston viimeinen kokous pidettiin 31.5.2017. Istunnon päätteeksi hyvästeltiin ne valtuuston jättäneet valtuutetut, jotka eivät vaaleissa olleet ehdokkaina eli Petri Kalmi, Kaisa Suominen, Elli Aatela, Petra Sinisalo-Katajisto, Virpi Korhonen, Georg Kopteff ja Kaisu Paulanto. Muitakin toki valtuustosta jäi pois, muttei omasta tahdostaan.

Tuossa vanhan valtuuston viimeisessä kokouksessa käsiteltiin ELY-keskuksen pyyntö myöntää Nurmijärvelle 26 uutta kuntapaikkaa kiintiöpakolaisille ja turvapaikanhakijoille. PS:n valtuustoryhmä teki vastustavan esityksen, ettei paikkoja myönnettäisi. Äänestin aikoinaan – vuonna 2014 – sen puolesta, että kuntaan otetaan historiallisesti ensimmäiset 27 kiintiöpakolaista vuosina 2015-16. Jo alkuvuodesta 2016 valtio ehdotti Nurmijärvelle uutta 100 turvapaikanhakijan ja kiintiöpakolaisen ottamista. Tällöinkin kannatin kunnanhallituksen pohjaesitystä ja olin päättämässä 73 uuden kuntapaikan myöntämisestä. Nyt käytin oikeuttani kieltäytyä tarjouksesta ja äänestin 14 muun valtuutetun kanssa ehdotusta vastaan – ja hävisimme. Kirjoitin tuolloin, että mielestäni tulisi ennen seuraavia pakolaiserien ottoa selvittää, miten jo Nurmijärvelle otetut pakolaiset ovat kotoutuneet ja miten prosessi kunnassa toimii. Päätökseeni vaikutti myös se, että kunnalla ei ole minkäänlaista puheoikeutta tai vaikutusmahdollisuutta siihen, kuinka paljon valtio sijoittaa kuntaan turvapaikanhakijoita. Tämä nähtiin vuosien 2015-16 aikana, kun kuntaan avattiin vastaanottokeskus turvapaikanhakijalle. Tätä prosessia ja sen vaikutuksia kunta joutui katsomaan sivusta. Toivoin, että jatkossa päätöksentekoon on käytettävissä arvioita ja todellista tietoa kuntaan jo otettujen turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotoutumisesta.

Vaalien jälkeen Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut väliaikaiseksi ryhmän puheen johtajaksi. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että suurimman puolueen ryhmyrinä käynnistin ja vedin vaalien jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut puolueiden välillä. Mielestäni neuvottelut vietiin läpi sivistyneesti ja hyvässä hengessä. Ainoastaan SDP:n ryhmä kritisoi niitä ja demariryhmän puheenjohtaja hämmästyttävästi kirjoitti asiasta kolumnin paikallislehteen jo neuvottelujen aikana. Toisaalta hämmästyttävää ei ollut se, että asialla olivat demarit – ehkä se oli jopa odotettavissa. Aikanaan kirjoitin Nurkkariin oman – ja useimpien muiden – näkemyksen tapahtumien kulusta.

NU_20170701

Uusi kunnanvaltuusto nimitti minut kunnanhallituksen jäseneksi, jolloin jätin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajan tehtävät. Jatkossa osallistun ASRAn kokouksiin kunnanhallituksen edustajana – en päätöksentekijänä. Nurmijärven Sähkön hallituksessa sain myös jatkokauden.

Elokuun lopun valtuuston kokouksen alussa valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen ilmoitti syyn muuttuneeseen valtuustosalin istumajärjestykseen. Kimmo Kakko ja Tero Arteli ilmoittivat eronneensa Perussuomalaisten valtuustoryhmästä ja perustaneensa uuden kahden hengen valtuustoryhmän – SMP-ryhmän.

Tuossa samassa elokuun kokouksessa käytin poikkeuksellisesti puheenvuoron asialistan kohdassa “Ilmoitusasiat”. Valtuutetuille oli toimitettu tiedoksi asiakirja “Kiintiöpakolaisten kotoutumisen arviointi Nurmijärvellä”. Asiapaperiin tuli niin paljon reunahuomautuksia ja kysymysmerkkejä, että esitin toiveen siitä, että kotoutumisen arviointi otetaan pikaisesti eri ote ja ryhdytään todellisen ja kunnollisen analyysin laatimiseen. Muistutin, että kunnanvaltuuston aiempi päätös edellyttää, että hyvissä ajoin ennen seuraavaa kiintiöpakolaiserää tulee ensimmäisestä vastaanottoerästä laatia kotouttamisprosessin arviointi. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti asian kirjattavaksi pöytäkirjaan. Kuten puheessani totesin: “Kunnollinen arviointi jo tässä vaiheessa on kunnan, kuntalaisten ja myös kiintiöpakolaisten etu. Nähty löysä teksti, johon ei oltu edes tekijää kirjattu, ei palvele asiaa.”

Marraskuussa osallistuin Helsingin seudun kehittämistä käsittelevään maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-seminaariin Kirkkonummen Långvikissä. Mielenkiintoinen päivä, jossa pohdittiin koko Helsingin seudun kehittämisen tavoitteita, taloutta ja resursseja, toimintaympäristön muutosta ja maankäytön asumisen ja liikenteen toimenpiteitä vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Paljon asiaa, paljon mielipiteitä – ja pitkälle tähdäten. Nämä fundeeraukset vaikuttavat seuraavan sukupolven arkeen ja työhön.

Marraskuun budjettivaltuusto päätti, että vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen -2.7 milj.euroa. Etenkin kasvavat investointien poistot alkavat vahvasti nakertaa tulosta tulevina vuosina, vaikka mahdollisella veronkorotuksella saataisiin ylijäämäinen tulos vuodelle 2019. Investoinnit tosiaan näyttävät kasvattavan velkamäärän vuoteen 2020 mennessä tasoon 223 milj.euroa, joka yli 5100 euroa per asukas. Hurja luku ja korostin, että tulevina vuosina on investoinnit saatava poikimaan nopeasti myös tuottoja: maanmyyntituottoja, yhteisöverotuottoja ja uusien asukkaiden verotuloja. Uskoani tulevaisuuteen lisäsi todella poikkeuksellinen havainto budjettivaltuustosta – talousarvioon ei tehty yhtä ainutta investointiesitystä.

Vuoden viimeinen valtuuston kokous Joulun alla oli odotettu ja koko syksyn valmisteltu. Olihan listalla uuden kunnanjohtajan valinta Nurmijärvelle. Virkavaali on sen verran tuore asia, että riittänee toteamus, että pitkällisen valintaprosessin ja moninaisten haastattelujen jälkeen kunnanvaltuuston jäsenet tekivät kokonaisarvion hakijoista ja suorittivat 20.12. virkavaalin, joka päättyi tulokseen: Outi Mäkelä 26 – Anna Mäkelä 15 – Ilkka Ruutu 10.

Vuoden 2017 valtuustotyöskentelyn analysointia hieman häiritsee valtuuston vaihtuminen toukokuun jälkeen. Jälkimmäisellä puoliskolla valtuustosalissa istui yli puolet täysin uusia luottamushenkilöitä ja monilla näyttää olevan vielä sisäänajovaihe menossa. Hyvin harva tohti vielä puolivuotiskaudella ääntänsä avata ja vielä harvempi puhujapönttöön kavuta. Neitsytpuhe on vielä aika monella pitämättä. Itse yritin olla kohtuullisen aktiivinen ja aukaista suuni, kun siihen oli aihetta, mutta pitää puheet kohtuullisen ja suositusten mittaisina. Eräiden valtuutettujen osalta puheiden pituuksista alkoi kuulua jo pientä napinaakin – eikä syyttä. Kun valtuutettu toteaa sanovansa asiasta “muutaman sanan” ja tämä lauseenmuodostus kestää 5 minuuttia 52 sekuntia, niin joku voi perustellusti toivoa, että valtuutettu pidättäytyy pitämästä ihan kunnon valtuustopuhetta.

Yksittäisenä tapahtumana vuoden varrelta jäi mieleen Altian tehdasmuseon avajaiset huhtikuussa 2017.Vuosikymmenet suljettuna ollut hieno museo avattiin kaikelle kansalle ja sain kutsun avajaisiin. Olihan muutaman vuoden takainen valtuustoaloitteeni ollut alkusysäys sille, että kunta ryhtyi edistämään asiaa. Kerrankin sai tuta kohtuullisen nopeasti ja konkreettisesti, että luottamustoimissa pystyy saamaan jotain konkreettista aikaiseksi. Ja mikä parasta – museo on auki myös vuoden 2018 kesällä.

————–

Siviilipuolelta jäi erityisesti mieleen kesälomareissu Vienan Karjalaan: Paanajärvelle, Uhtualle ja Vuokkiniemeen. Tästä kirjoitin heinäkuussa pienen 3-osaisen matkakertomuksen blogiini.

Kulttuuriosastolla merkittävää oli Pitkänokka -sarjakuvanäyttelyni Oulussa. Tarkemmin sanoen kulttuurikeskus Valvessa sijaitsevassa Oulun sarjakuvakeskuksessa ja sen pienessä sarjakuvagalleriassa. Näyttely oli avoinna 9.9.-5.10.2017 ja kävijöitä ilmeisen kohtuullisesti ainakin vieraskirjan perusteella. Näytillä oli sarjakuvatrippejäni ja hieman muutakin rekvisiittaa.

Kuin jatkoksi tuolle omalle näyttelylleni, osallistuin loppuvuonna myös Oulun Taidemuseossa joulukuun alussa avattuun “101 sarjakuvaa Suomesta” -näyttelyyn. Mukana on 101:n suomalaisen sarjakuvantekijän toteuttama sivu kustakin Suomen itsenäisyyden vuodesta. Minulle suotiin vuosi 1999 ja tekele on näyttelyssä muiden mukana 8.1.2018 saakka. Myöhemmin tänä vuonna noista 101:stä sarjakuvasivusta julkaistaan myös erillinen sarjakuva-albumi. Vuosi 1999 siis mukana siinäkin.

Jatkamme tästä.

Rajamäen tehdasmuseo

Kunnallisissa luottamustoimissa ei ole syytä odottaa pikavoittoja ja aitoa onnistumisen tunnettakin pääsee harvoin kokemaan. Tänään oli kuitenkin sellainen päivä.

Rajamäen tehdasyhdyskunta ja sen historialliset ja arkkitehtoniset kohteet ml. tehdasyhdyskunnan asuinalueet, Rajamäen kirkko ja tykkitornit muodostavat valtakunnallisestikin merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön.

Tein Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 18.12.2013 valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan elinkeinotoiminnassa. Kunnan ja Altian välisen maankäyttösopimuksen tuloksena vanha tehdasalue oli tuolloin osittain avautumassa osaksi julkista katuverkkoa. Aloitteen allekirjoitti kolmisen kymmentä muutakin valtuutettua.

Fundeerasin tuolloin kolme ja puoli vuotta sitten, että pitkään suljettuna olleen tehdasalueen avautuminen yleisölle luo erinomaisen mahdollisuuden kehittää alueen vetovoimaa matkailunähtävyytenä, joka tukee paikallisia yrityksiä ja palveluntuottajia sekä luo mahdollisesti uusiakin liiketoiminnan edellytyksiä.

Erikseen ehdotin, että kunta selvittäisi Altian kanssa mahdollisuuden tehdasmuseon osittaiseen (esim. kesälomakausi) avoimena pitoon yleisölle.

Tänään 18.5.2017 minut oli kutsuttu Rajamäen tehdasmuseon avajaisiin. Mieltä lämmitti, että niin avajaissanat pitänyt kansanedustaja Outi Mäkelä kuin kunnanjohtaja Behm huomioivat puheissaan tuon kolmen vuoden takaisen valtuustoaloitteeni. Kunnan elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen totesi tilaisuuden aluksi, että aloittaessaan työt Nurmijärvellä, tämä valtuustoaloite oli ensimmäisten paperien joukossa pöydällä odottamassa.

Kunnan viranhaltijoiden ja Altian yhteistyöllä ja panostuksella museo avautuu suurelle yleisölle huomenna Millan päivänä 19.5.2017.

Oli erinomaisen hienoa olla mukana alkuun panemassa prosessia, jonka toivon olevan vasta alku Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan uudelle tulemiselle. Mahdollisuuksia on paljon.

Museo on avoinna 19.5. – 27.8. ke – su 12.00 – 18.00. Kierrokset alkavat tasatunnein klo 12.00 – 17.00

Museoon tutustuminen tapahtuu vain opastuskierroksella, joka sisältyy pääsymaksun hintaan. Yhteen ryhmään mahtuu 23 henkilöä.

Opastetuille museokierroksille voi varata paikan netistä:

http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/museo/rajamaen_tehdasmuseo

Ja jos kauempaa paikalle saapuu, niin kannattaa käydä vilkaisemassa myös muita Rajamäen ihmeellisyyksiä. Niitä on esitelty mm. omilla web-sivuillani:

https://artohagg.fi/rajamaen-kylakartta/

18581945_10155422047128395_4940169663009951129_n

Outi Mäkelän kanssa todistamassa oven avautumista.

Oven takana mm. tällainen vempele.

Rajamäen kyläkartta

https://artohagg.fi/Rajam%C3%A4en-kyl%C3%A4kartta.php

Kirjoitin 5.1.2015 blogissani ajatuksesta laatia Rajamäelle jonkinlainen kyläkartta, jossa esiteltäisiin taajaman “nähtävyyksiä” ja mielenkiintoisia kohteita. Ajatus liittyi muutama vuosi sitten tekemääni valtuustoaloitteeseen Rajamäen vanhan tehdasalueen hyödyntämisestä kunnan markkinoinnissa ja elinkeinotoiminnassa. Aloite ja siitä virinnyt keskusteluhan poiki melkoisen määrän kirjoituksia ja palstatilaa alueen lehdissä ja erityisesti Helsingin Sanomissa.

Piirtelin sitten luppoaikoinani jonkinlaisen ilmakuvapiirustuksen Rajamäen keskustasta ja lupasin, että Rajamäen kyläyhdistys voi käyttää sitä omilla sivuillaan. Ajatus oli, että siihen tai johonkin muuhun karttapohjaan voisi merkitä kylän kohteita ja jonkinlaista infoakin. Tosiasia kun on, että kaikki kylän asukkaat eivät ole kovin hyvin tietoisia mitä mielenkiintoista vanhaa Rajamäellä sijaitsee.

Nythän tilanne on oleellisesti parantunut, kun hieno ja ansiokas Rajamäen kyläkirja “Rajamäell’ korkealla” on ilmestynyt. Siihen kannattaa tutustua!

Kun kyläyhdistyksen hanke ei näytä etenevän, niin laitoin omille web-sivuilleni uuden välilehden “Rajamäen kyläkartta”. Tuohon piirustukseen on merkitty joitain ehkä mielenkiintoisia mestoja ja kartan alle jotain infoa niistä. Insinöörismiehenä ja arkkitehtuurista kovin kiinnostuneena painotus on tukevasti alueen vanhoissa rakennuksissa. Toivottavasti on jollekin iloa ja hyötyä.

Ehdotuksia paikkojen lisäyksistä karttaan otetaan vastaan ja tietysti kommentteja, jos jokin info ei pidä paikkaansa. Piirustuksessa on varmasti kaikenlaista fibaa ja mittakaavavääristymää, mutta se sallittakoon, kun se yötöinä tuli raapustettua.

Ja täältä sen löytää: https://artohagg.fi/Rajam%C3%A4en-kyl%C3%A4kartta.php

Tag: Rajamäki