Kaavoitusohjelma uusiksi

Viikon ehdoton uutispommi nurmjärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle.

Maanantaina 12.4. saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen tämän 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Alueella on tuore asemakaava, jota ei luonnollisestikaan ole vuosien varrella laitettu vireille ja kehitetty vain yhden toimijan tarpeisiin. Esisopimus tarkoittaakin, että asemakaava joudutaan uudelleen räätälöimään Keskon tarpeisiin. Asiaa helpottaa, että käytettävissä on esimerkiksi tuoreet ympäristö- ja meluselvitykset. Liikenneselvitystä joudutaan varmasti päivittämään. Kokonaisuudessaan kyse on noin 300.000 kerrosneliömetrin hankkeesta ja kauppahinta pyörii 15 miljoonan euron suuruusluokassa.

Vaikka jo pelkkä maanmyyntitulo on poikkeuksellisen suuri ja tervetullut, niin hankkeen kerrannaisvaikutukset ovat mielestäni sitäkin arvokkaammat. Jo pelkkä pitkäkestoinen rakennushanke tuo vuosikymmenen kestävän piristysruiskeen keskiselle ja pohjoiselle Nurmijärvelle. Täydessä toimintalaajuudessaan mittava logistiikkakeskittymä tarjoaa satoja pysyviä työpaikkoja ja luo ympärille moninaisia business to business -mahdollisuuksia. Hankkeella on siten myös mittavat välilliset vaikutukset koko Nurmijärvelle ja lähialueelle. Hanke nostaa pysyvästi Nurmijärven työpaikkaomavaraisuutta ja lisää yhteisöverokertymää. Kunnan oma energiayhtiö tulee tarjoamaan osaltaan palveluita logistiikkakeskukselle.

Ilvesvuori Pohjoinen -työpaikka-alueen oli alunperin tarkoitus tarjota useita uusia tontteja liike-elämän tarpeisiin. Kesko-sopimuksen myötä tämä ajatusrakennelma ja suunnitelma purkautuu. Äärettömän hienon sopimuksen sivutuotteena joudumme yllättöäen samalla puutostilaan työpaikkatonttien osalta keskisellä Nurmijärvellä. Kunnalle ei jää yhtään omaa tonttia Ilvesvuori pohjoisen alueelle ja Ilvesvuoren eteläinenkin alkaa olla juuri täyteen rakennettu tai myyty.

Nyt onkin erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Aikaa ei ole järisyttävän paljon – kaavoitusohjelma hyväksytään vuoden lopulla budjettivaltuustossa.

Uusien työpaikktonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Nyt valmistuva Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa niopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää.

Tämän lisäksi olisi avattava valmisteluun myös työn alla olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettuja uusia asemakaava-alueita: esimerkiksi Kirkkotien ja Ojakkalantien välissä oleva asuinrakentamisalue ja Härkähaanmäen selvitysalue, johon olisi mahdollista myös työpaikka-alueena kaavoittaa.

Edellä mainittu tarkoittaa, että resurssit maankäytön ja asemakaavoituksen resurssit on turvatta suunnitelmallisesti seuraaviksi vuosiksi – tarvittavissa ostopalveluina. Samoin kunnallistekniikan rakentamiseen tulee osoittaa tarvittavat varat nuukailematta. Kunnallistekniikan rakentamisen rahoittamista ja järjestämistä helpottaa se, että kun Keskon logistiikka-alue myydään yhtenä tonttina kunnalta poistuu velvoite rakentaa 57 hehtaarin alueen sisäinen katuverkko ja muu infra.

Tärkeää on myös saattaa päätökseen kaavoituksen kehittämistyöryhmän ehdotukset mm. haja-asutusalueiden rakentamisen osalta. Se monipuolistaa entisestään kunnan tonttitarjontaa. Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tontti- ja asuntotarjonta meillä on, sitä useampi uusi Nurmijärvelle töihin tuleva valitsee kunnan myös asuinpaikakseen. Siitä työpaikan läheisyydestä.

Rajamäen tykkitornit

IMG_3500a.jpg

Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa 25.8.2019 oli koko aukeaman juttu Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevista sodanaikaisista tykkitorneista. Kyseessä on Alkon Rajamäen tehtaiden suojaksi välirauhan aikana rakennetuista massiivisista teräsbetonitorneista, joiden huipulle asennettiin tehtaan hankkimat 40 mm Boforsin ilmatorjuntatykit.

Tornien historiasta löytyy kosolti tietoa tuosta artikkelista ja netistä, joten sen kertaaminen ei ole tässä tarpeen. Kirjaan kuitenkin ylös hieman muuta aiheeseen liittyvää.

Tein vuoden 2013 lopussa valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan elinkeinotoiminnassa ja erikseen nostin esille Alkon tehdasmuseon avaamisen yleisölle ja kyseiset tykkitornit. Kunnan uusi elinkeinojohtaja ottikin tuolloin asian omakseen ja tehdasmuseo avattiin suurelle yleisölle vuonna 2017, vaikka aloitteen valtuustokäsittelyssä vuonna 2014 todettiin, että alkoholilainsäädännön tulkinnat taitavat olla avaamisen esteenä.

Myös tykkitornien avaamista yleisölle tutkittiin tuolloin, mutta niiden kunnostuksen arvioitiin maksavan kuusinumeroisen summan – edes kunnollisten kuntotutkimusten tekemiseen ei ehdotettu varoja. Olisiko aika asian edistämiseksi kypsynyt? Yksittäiset kuntalaiset ovat joitain sormiharjoituksia asian suhteen tehneet ja olleet mm. paikallisiin yrityksiin yhteydessä, mutta ilman kunnan myötävaikutusta asiassa ei mitään tapahdu. Toisaalta kunnan tulevien vuosien investointiohjelmasta on tulossa tiukkaakin tiukempi uuden NUUKA-ohjelman myötä. Rahoitusta täytyisi varmaan löytyä muualtakin kuin kunnasta.

Kertaalleen vuosia sitten pääsin livahtamaan toisen tornin alakertaan ja sen alla oleviin miehistötiloihin, mutta rohkeus ei riittänyt syvemmälle ruostuneita teräsportaita pitkin edetä. Tornien huipulle mennään ymmärtääkseni erillisten rappusten kautta takaosan oven kautta. Nyttemmin sekä iso etuovi ja pienempi takaovi on jykevämmin lukittu ilkivallan takia. Kerran hälytimme naapurin kanssa palokunnan paikalle, kun tornin takaovi oli tulessa –  joku oli aikeissa polttaa itsensä oven läpi. Huolena onkin, että huoltamattomana ja käyttämättömänä uniikit tykkitornit vetävät puoleensa ilkivallan tekijöitä. 

030.JPG

Lännen puolimmainen tykkitorni

029.JPG

Idän puolimmaisessa tornissa on näkyvissä vielä suojavärityskin.

Talvisodan aikana – ennen  tykkitornien rakentamista – tehtaan tykit olivat asemissa Tykkitorninmäen naapurissa Patterinmäellä. Nykyisin Patterinmäki on kartoissa merkitty nimellä Kupinmäki. Sielläkin on edelleen nähtävissä jälkiä noista talvisodan aikaisista tykkiasemista. Samoin joitain juoksuhaudan pätkiä, joiden iästä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Voivat olla myös vanhempia suojeluskuntalaisten tekemiä.

Tässä rinnevarjostetussa ilmakuvassa näkyy hyvin nuo Kupinmäen vanhat asemat.

Kupinmäki_a.jpg

Ja tällaisilta ne Kupinmäen asemat näyttivät muutama vuosi sitten maastossa:

022.JPG

021.JPG

Talvisodanaikaiset asemat Kupinmäellä (Patterinmäellä).

Hesari ja pari muutakin lehteä kirjoittivat valtuustoaloitteeni käsittelyn jälkeen vuoden 2015 alussa Rajamäen vanhasta tehdasyhdyskunnasta, toiveista museon avaamiseksi ja tykkitorneistakin. Valitettavasti iso ja näyttävä lehtijuttu ajoittui tällä kertaa hetkeen, jolloin tehdasmuseo oli juuri sulkeutunut talvikaudeksi. Toivottavasti asia on esillä jälleen ensi keväänä ja saa lähihistoriasta kiinnostuneet pyörähtämään paikalla.

002 (2).JPG