Tag: Nurmijärven asemakaavoitus

Kaavoitusohjelma uusiksi

Viikon ehdoton uutispommi nurmjärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle.

Maanantaina 12.4. saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen tämän 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Alueella on tuore asemakaava, jota ei luonnollisestikaan ole vuosien varrella laitettu vireille ja kehitetty vain yhden toimijan tarpeisiin. Esisopimus tarkoittaakin, että asemakaava joudutaan uudelleen räätälöimään Keskon tarpeisiin. Asiaa helpottaa, että käytettävissä on esimerkiksi tuoreet ympäristö- ja meluselvitykset. Liikenneselvitystä joudutaan varmasti päivittämään. Kokonaisuudessaan kyse on noin 300.000 kerrosneliömetrin hankkeesta ja kauppahinta pyörii 15 miljoonan euron suuruusluokassa.

Vaikka jo pelkkä maanmyyntitulo on poikkeuksellisen suuri ja tervetullut, niin hankkeen kerrannaisvaikutukset ovat mielestäni sitäkin arvokkaammat. Jo pelkkä pitkäkestoinen rakennushanke tuo vuosikymmenen kestävän piristysruiskeen keskiselle ja pohjoiselle Nurmijärvelle. Täydessä toimintalaajuudessaan mittava logistiikkakeskittymä tarjoaa satoja pysyviä työpaikkoja ja luo ympärille moninaisia business to business -mahdollisuuksia. Hankkeella on siten myös mittavat välilliset vaikutukset koko Nurmijärvelle ja lähialueelle. Hanke nostaa pysyvästi Nurmijärven työpaikkaomavaraisuutta ja lisää yhteisöverokertymää. Kunnan oma energiayhtiö tulee tarjoamaan osaltaan palveluita logistiikkakeskukselle.

Ilvesvuori Pohjoinen -työpaikka-alueen oli alunperin tarkoitus tarjota useita uusia tontteja liike-elämän tarpeisiin. Kesko-sopimuksen myötä tämä ajatusrakennelma ja suunnitelma purkautuu. Äärettömän hienon sopimuksen sivutuotteena joudumme yllättöäen samalla puutostilaan työpaikkatonttien osalta keskisellä Nurmijärvellä. Kunnalle ei jää yhtään omaa tonttia Ilvesvuori pohjoisen alueelle ja Ilvesvuoren eteläinenkin alkaa olla juuri täyteen rakennettu tai myyty.

Nyt onkin erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Aikaa ei ole järisyttävän paljon – kaavoitusohjelma hyväksytään vuoden lopulla budjettivaltuustossa.

Uusien työpaikktonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Nyt valmistuva Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa niopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää.

Tämän lisäksi olisi avattava valmisteluun myös työn alla olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettuja uusia asemakaava-alueita: esimerkiksi Kirkkotien ja Ojakkalantien välissä oleva asuinrakentamisalue ja Härkähaanmäen selvitysalue, johon olisi mahdollista myös työpaikka-alueena kaavoittaa.

Edellä mainittu tarkoittaa, että resurssit maankäytön ja asemakaavoituksen resurssit on turvatta suunnitelmallisesti seuraaviksi vuosiksi – tarvittavissa ostopalveluina. Samoin kunnallistekniikan rakentamiseen tulee osoittaa tarvittavat varat nuukailematta. Kunnallistekniikan rakentamisen rahoittamista ja järjestämistä helpottaa se, että kun Keskon logistiikka-alue myydään yhtenä tonttina kunnalta poistuu velvoite rakentaa 57 hehtaarin alueen sisäinen katuverkko ja muu infra.

Tärkeää on myös saattaa päätökseen kaavoituksen kehittämistyöryhmän ehdotukset mm. haja-asutusalueiden rakentamisen osalta. Se monipuolistaa entisestään kunnan tonttitarjontaa. Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tontti- ja asuntotarjonta meillä on, sitä useampi uusi Nurmijärvelle töihin tuleva valitsee kunnan myös asuinpaikakseen. Siitä työpaikan läheisyydestä.

Kaavoituksen kehittämisen työryhmä

This image has an empty alt attribute; its file name is kaavara.jpg

Nurmijärven kunnanhallitus nimitti keväällä 2019 työryhmän, jonka tavoitteiksi määritettiin strategian mukaisen maankäytön suunnittelun kehittäminen ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaaminen. Samoin työryhmän odotettiin keräävän ja tuovan ideoita maankäytön kehittämiseksi ja toimivan asian tiimoilta keskustelufoorumina. Luottamushenkilöille tarjottiin näin mahdollisuus olla jo aikaisessa vaiheessa mukana maankäytön toimintatapojen kehittämisessä.

Kunnanhallitus kirjasi työryhmässä käsiteltäväksi myös kyläalueiden kaavoitusta ja siihen liittyen rakentamismahdollisuuksien määrittämisperiaatteet, taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutuksen kunnan tuloihin.

Sain kunnian toimia kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin Tarja Salonen ja lisäksi jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala.

Alkuun 10 hengen työryhmä tuntui suurelta, mutta pariinkymmeneen kokoukseen osallistuttiin todella aktiivisesti. Työryhmän tehtävä koettiin tärkeäksi. Jälkikäteen arvioituna tehtävän laajuus oli melkoinen – etenkin, kun käsiteltävänä oli paljon keskustellut ja vaikeiksi tiedetyt asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin (ns. haja-asutusalueet) liittyvät asiat.

Osa työryhmän jäsenistä oli pitkään ollut tekemisissä aihepiirin kanssa niin työelämässä kuin luottamustehtävissä. Kaikilla ei aivan samanlaista taustaa ollut, joten työryhmä kävi alkuun läpi nykykäytäntöjä ja lainsäädäntöä kunnan omien asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli järkevä aloitus ja sillä luotiin hyvä pohja ryhmän työskentelylle, vaikka sille muutama kokous alusta uhrattiinkin.

Olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä. Jäsenillä oli hyvinkin tarkkoja ja detaljikkaita mielipiteitä keskeisistä asioista jo ennakkoon. Tässä osoittautui hyödyksi työryhmän suurehko jäsenmäärä. Keskustelu oli aktiivista ja monipuolista – erilaiset näkemykset tulivat huomioiduksi.

Odotetusti kuumimmat ja kimuranteimmat asiakokonaisuudet olivat haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet, suunnittelutarveratkaisualueet ja emätilatarkastelut. Erityisesti suunnittelutarvealueiden juridiikan osalta työryhmä katsoi tarpeelliseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita eli emeritusprofessori Vesa Majamaata ja Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevaa. Silti loppuraportissaan työryhmä joutui toteamaan, että maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ei ole täysin yksiselitteistä käsiteltyjen asioiden osalta.

Työryhmä on nyt saanut työnsä ja loppuraportin valmiiksi ja se on kunnanhallituksen asialistalla maanantaina 22.3.2021.

Asemakaava-alueiden osalta työryhmä antoi väliraporttinsa jo vuosi sitten. Tuskin voidaan sanoa mitään viisasten kiveä löytyneen, mutta työryhmä nosti esille useita pienempiä ehdotuksia, joilla voidaan lisätä erityisesti pientalotonttitarjontaa taajamissa. Niin sanotun “tonttiprojektin” elvyttäminen on jo nyt tuonut asemakaavamuutoshankkeita vireille Kirkonkylässä. Kaavaprosessin ja päätöksenteon nopeuttaminen ja resurssien varaaminen on huomioitu myös raportissa.

Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Samalla tulisi varmistaa kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Osayleiskaavoitus on edelleenkin keskeinen työväline rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueella, mutta työryhmä esittää myös ns. kyläkaavoituksen hyödyntämistä kyläkeskuksissa. Tämä antaisi suoraan rakentamisoikeuden osayleiskaavan perusteella.

Työryhmä esittää luopumista koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Näin olleen suunnittelutarvealueiksi jäisivät vain sellaisiksi suoraan lain nojalla määräytyvät alueet ja kunnan erikseen osoittamat alueet. Jälkimmäisiä voisivat olla esimerkiksi päätaajamien mahdolliset laajenemisalueet ja uusien liikenneyhteyksien edellyttämät alueet.

Emätilatarkastelusta työryhmä esittää luovuttavan. Osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien ja sijoituksen määrittämiseksi työryhmä esittää erityistä edullisuusvyöhykemallia.

Otaksun, että työryhmän aikaansaannos ja esitys tyydyttää lukuisia nykyjärjestelmän kriitikoita.

Maapolitiikan erilaisten linjausten vaikutusta kunnan tuloihin raportti käsittelee yleisellä tasolla. Maapolitiikan osalta todetaan se vanha totuus, että ns. omalle raakamaalle kaavoittaminen tuo tontteja myytäessä isommat luovutusvoitot verrattuna maankäyttösopimuksista saataviin tuottoihin. Nurmijärvellä on kuitenkin linjattu käytettäväksi kaikkia keinoja maanhankinnan toteuttamiseksi, eikä työryhmä lähtenyt tätä periaatetta kyseenalaistamaan. Kaikilla maanhankintakeinoilla on omat hyvät puolensa ja niitä tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisesti – jotkut tuovat suuremmat luovutusvoitot, toiset tuovat tuloja ja kasvua nopeammin. Ehkä tonttien luovutusperiaatteiden osalta olisi voinut vielä käsitellä maapoliittisen ohjelmaan lisättäväksi ok-tonttien hintakilpailumenettely yhtenä tapana. Se jäi myöhempänä esitettäväksi.

Työryhmän loppuraportin ajatuksia ja esityksiä pääsevät luottamushenkilöt puntaroimaan kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Esityksenä on, että kunnanhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi ja että sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma syksyyn 2021 mennessä. Toimenpideohjelma jää siis tulevan kunnanhallituksen päätettäväksi. Se on ymmärrettävää – moni työryhmän esittämä ajatus vaatii vielä työstämistä, vaikutusten arviointia ja mm. juridisten asioiden selvittämistä. Työryhmä keskittyi estottomasti ideoimaan ja tuomaan uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Omalta osaltani vielä kerran kiitokset koko työryhmälle – erityisesti varapj. Tarjalle, joka muutaman kerran tuurasi puheenjohtajaa ansiokkaasti. Samoin täytyy kiittää viranhaltijoita rakentavasta yhteistyöstä. Hekin työryhmän kokouksiin osallistuivat varsinaisen työajan jälkeen ja työstivät materiaalia kokousten välillä.

Loppuraportti löytyy kunnan web-sivuilta kunnanhallituksen ma 23.3.2021 asialistalta.

Puoluekokouksesta paikallispolitiikkaan

Porin puoluekokouksesta on jo pari viikkoa. Koronan vuoksi mentiin normaalia pienemmällä miehityksellä, mutta mukava oli tavata vanhoja ja uusia tuttuja. Kahden vuoden pesti puoluevaltuustossa päättyi, mutta sain valinann puoluevaltuuston varajäseneksi vv. 2020-2022. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lappilainen Heikki Autto, joka kärsi kaksi vuotta sitten hämmästyttävän alle yhden äänen tappion. Nyt “mies ja mandoliini” valittiin selkeällä äänten enemmistöllä – noin Heikki itse totesi kampanjastaan. Puolueen puheenjohtajaa ei kukaan haastanut, mutta kolmesta varapuheenjohtajasta päästiin äänestämään, kun ehdolla oli neljä hyvää ehdokasta. Häkkänen ja Lepomäki saivat suurimman kannatuksen ja kolmantena varapuheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Ikonen Tampereelta. Mari-Leena Talvitie joutui luopumaan varapuheenjohtajan paikasta. Kaiken kaikkiaan hyvät valinnat. Erityisen iloinen olen uusmaalaisen Elina Lepomäen noususta puoluejohtoon. Puoluejohdon valinta on hieman kuin lätkäjoukkueen ykkösketjun kasaamista. Kentällisessä ei voi olla kolmea sentteriä, vaan toimiva ja tehokas ketju koostuu erilaisista rooleista ja osaamisista.

Alkava viikko on kesätauon jälkeen taas kiireinen kokousviikko. Maanantaina on kunnanvaltuuston kyselytunti ja useimmat valtuustoryhmät puivat omissa kokouksissaan myös uutta luottamushenkilöorganisaatiota – niin kokoomus-ryhmämmekin. Tiistaina kokoontuu asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, jonka listalla on mm. Klaukkalan Ketunkallion alueelle sijoittuva uusi Jokimetsän asemakaava. Tämä taitaa olla kolme ja puoli vuotta istuneen lautakunnan ensimmäinen hiemankin isomman asuinaluekaavan vireilletulo koko Nurmijärvellä. Asuntokaavojen vähäistä valmistumista kritisoidaan ajoittain ja selväähän on, että niitä ei valmistu, jollei kaavoja saada edes vireille kuin kerran neljässä vuodessa. Keskiviikon kunnanvaltuustossa on useampiakin mielenkiintoisia asiakohtia: mm. MAL-sopimus ja osavuosikatsaus. Kokouksen lopussa käsitellään muutamia aiemmin tehtyjä valtuustoaloitteita – mm. mahdollisuus ottaa käyttöön suositukset lasten ja nuorten kotiintuloajasta Nurmijärvellä.