Leppoisa luottamustehtävä

Kuntavaalien jälkeisiin luottamuspaikkajakoihin sisältyy yleensä aina jotain hässäkkää ja epäselvyyttä. Erityisesti niin sanottujen ylikunnallisisten paikkojen osalta on toisinaan epäselvyyttä. Joskus ei ole tietoa, että sovitaanko paikoista puolueiden välisissä neuvotteluissa piiritasolla vai sovitaanko ne suoraan kunnassa valtuustoryhmien välillä. Joskus useampi ryhmä ilmoittaa saaneensa tiedon, että jokin paikka kuuluu juuri heille eli paikoille ilmaantuu “omistajia” enemmän kuin jakkaroita on jaossa.

Tämän vuotisten kuntavaalien erikoisuus Nurmijärvellä liittyi Rinnekodin neuvottelukuntaan, johon kunnanvaltuusto valitsi 18.8.2021 Nurmijärven edustajan ja tälle varahenkilön.

Olin tiedustellut kunnanvirastolta paikkajakoneuvottelujen yhteydessä, että mistä löytyisi kyseisestä neuvottelukunnasta ja sen toiminnasta infoa, tietoa kokouksista ja esim. vanhoja pöytäkirjoja. Ilmeisesti pari muutakin ehdokasta oli asian tiimoilta ottanut yhteyttä kuntaan, kun mistään ei löytynyt informaatiota kyseisestä neuvottelukunnasta.

Elokuussa uusi valtuusto kuitenkin valitsi neuvottelukuntaan uuden jäsenen ja tälle varahenkilön. Maanantaina 6.9. kunnanhallituksen asialistalla todetaan, että Rinnekodin neuvottelukunnan toiminta onkin päättynyt jo vuonna 2016, eikä näin ollen kunnan edustajan nimeämistä Rinnekodin neuvottelukuntaan ole tarpeen tehdä. Kunnanhallitus tuleekin esittämään valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Rinnekodin neuvottelukunnan toiminnan päättymisen ja kumoaa 18.8.2021 § 122 tekemänsä päätöksen edustajan valinnasta tarpeettomana.

Varsin tragikoomiseksi asian tekee se, että Rinnekodin neuvottelukuntaan valittiin edustaja ja varaedustaja myös vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Tuolloin neuvottelukunnan jäseneksi valittiin Vihreiden Leni Pispala ja hänen varalle Mariette Rahijärvi samasta ryhmästä. Neuvottelukunnan toiminta oli päättynyt kuitenkin jo edellisenä vuonna 2016.

Tuo neljän vuoden pesti oli varmasti valtakunnan vähiten työllistävä luottamustehtävä viime valtuustokaudella.

Puolivuotiskatsaus I/2021

Kuva: Milla Hägg

Kesäloma on takana ja nyt käsillä paluu töihin, kunnallispolitiikkaan ja kirjoituspuuhiin. Perinteiseen tapaan luon puolivuotiskatsauksen vuoden 2021 alkupuoliskoon. Paneudutaan uusiin aiheisiin ja asioihin seuraavassa kirjoituksessa.

Alkuvuosi oli luonnollisesti valmistautumista kevään kunnallisvaaleihin. Tulevilla vaaleilla oli moninaisia vaikutuksia. Valtuustoaloitteiden määrä kasvoi kiihtyvästi vaalien lähestyessä. Vaalien alla niitä suorastaan tehtailtiin ja hyviä ideoita pulpahteli, kun aloitesuonet alkoivat sykkimään. Pidättäydyin vaalialoitteiden laadinnasta. Perinteiseen tapaan paikallislehden yleisöosastokirjoituksista ei ollut pulaa ja myös some-kirjoittelu kiihtyi. Joitain yksittäisiä asioita nostettiin voimakkaasti esille sekä ehdokkaiden että kuntalaisten toimesta juuri ennen vaaleja. Vaalien alusta tarjosi tilaisuuden nostaa asioita otsikoihin ja mahdollisuuden sitouttaa tulevia kunnallispoliitikkoja joihinkin vaaliteemoihin. Yksitieasiat olivat korostetusti esillä ja aivan vaalien loppumetreillä myös Lintumetsän nuorisokoti nousi keskustelunaiheeksi.

Varsinaiset valtuuston kokoukset aloitettiin tammikuussa – edelleen etäkokouksina. Tammikuun kokouksen isoimmat asiat olivat palveluverkkosuunnitelman lopullinen hyväksyminen ja NUUKA-ohjelmasta päättäminen. Olin lievästi pettynyt NUUKAn lopulliseen toimenpidelistaukseen. Turhan moni toimenpide riisuttiin listalta ja talouden tervehdyttämisohjelma jäi torsoksi. Kirjoitin tuolloin tuoreeltaan: ” Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.”

Kevään merkittävin tapahtuma omalta kohdaltani oli kaavoittamisen kehittämistyöryhmän loppuraportin valmistuminen. Toimin kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimi Tarja Salonen (KESK) ja jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD),  Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala. Totesin loppuraportin luovuttamisen jälkeen, että olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä tämän työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä, mutta lopputulemana saimme aikaan yksimielisen raportin ja ehdotukset kaavoituksen ja maankäytön kehittämiseksi Nurmijärvellä. Työryhmä teki kohtuullisen mittavan työrupeaman ja sainkin siihen liittyen paljon yhteydenottoja sekä kuntalaisilta, että myös kunnan ulkopuolelta. Työryhmän merkittävimpiä ehdotuksia lienevät ns. “tonttiprojektin” elvyttäminen Kirkonkylällä ja Klaukkalassa, emätilatarkastelusta luopuminen osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien määrittämisessä ja luopuminen koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Seuraavassa eli nykyisen kunnanhallituksen viimeisessä kokouksessa käsitellään viranhaltijoiden laatimaa toimenpideohjelmaa liittyen työryhmän esityksiin. Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Kevään ehdoton uutispommi nurmijärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle. Saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Korostin tuolloin, että on erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Uusien työpaikkatonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa nopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää. Kaavoituksen resurssit on varmistettava tulevina vuosina vaikka ostopalveluina. Sittemminhän Kesko julkisti suunnittelevansa myös Onniselle suurta yli 40 hehtaarin logistiikkakeskusta Hyvinkäällä. Nämä hankkeet osoittavat Nurmijärven erinomaista sijaintia Suomen kasvukäytävällä.

Valtuuston toukokuun kokouksessa pidin maltillisen lyhyen neljäminuuttisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Totesin poikkeuksellisesta vuodesta 2020 syntyvän poikkeuksellisen tilinpäätöksen. ”Kun lähes jokaisella toimintakertomuksen sivulla viitataan koronapandemiaan ja tilinpäätöslukuja perustellaan koronapandemialla, niin toimintakertomus muistuttaa etäisesti sairaskertomusta.” Kunnan talous ei tilinpäätöksen mukaan todellakaan ollut aivan terveellä pohjalla. Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen ainoastaan valtion velkarahalla rahoittamien jättimäisten koronatukien ansiosta. Tämän totesivat toki useimmat muutkin ryhmät seuraavissa puheissaan. Uuden valtuuston keskeisen tehtävän arvioin olevan talouden tervehtimisen ja ns. Nuuka-ohjelman jatkamisen. Totesin, että tilannetta ei helpota sote-puolen patoutuneet hoitojonot. Odotettavissa on siis pienellä viiveellä jälkijunassa tulevia korona-kustannuksia. Väestönkasvun totesin olleen viime vuonna suurinta moniin vuosiin (1,6%) ja sen tuovan vireyttä  ja elinvoimaa. Pohdiskelin kuitenkin, onko kasvuvauhti jo riittävä – ja minkälaista asuntotuotantoa haluamme ja minne haluamme suunnata kasvun. Nurmijärven tulee kasvaa kannattavasti. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan se tulee tehdä järkevästi.

Jos tuosta kaavoituksen kehittämisen työryhmästä tuli kosolti palautetta kuntalaisilta, niin toinen positiivisen palautevyöryn aiheuttaja oli sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa tekemäni Pride-liputukseen liittynyt vastaehdotus, että Nurmijärven kunta edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä omassa toiminnassaan, mutta kunta ei kuitenkaan juhlista tapahtumia tai kampanjoita liputtamalla ulkopuolisten yritysten, yhdistysten tai liikkeiden tunnuksilla tai lipuilla. Kunnanhallituksessa vastaesitykseni vielä kaatui, mutta toukokuussa valtuusto sen hyväksyi selvällä enemmistöllä äänin 27ei – 18kyllä – 5tyhjää – 1poissa. Oli mielenkiintoista lukea erityisesti sosiaalisesta mediasta näkemyksiä ja syitä, mihin vastaesitykseni ja Pride-liputuksen kieltäminen perustuivat. Mielestäni olin esittänyt varsin selkeästi ja tyhjentävästi perustelut vastaesitykselleni. Mitään muita syitä tai perusteluja en omalta kohdaltani tarvinnut, enkä niitä esittänyt. Öyhöttäjiä ja ajatusten väärinlukijoita näytti riittävän asian ympärillä.

Puolivuotiskausi huipentui kesäkuun kunnallisvaaleihin. Tulos on tiedossa ja jälkipelitkin on pitkälti pidetty. Todettakoon vielä kertaalleen, että sain muhkeat 456 ääntä eli toiseksi eniten kokoomuksen ehdokkaista ja viidenneksi suurimman äänimäärän koko kunnassa. Lisäystä edellisiin kuntavaaleihin oli peräti 281 ääntä.  Kunnallisvaalien lähestyessä yritin saada kaikkien valtuustoryhmien hyväksynnän pelisäännöille, joilla jaettaisiin kuntavaalien jälkeen luottamushenkilöpaikat. Kun vuoden 2017 vaalien jälkeen ryhdyin vetämään ryhmien/puolueiden välisiä luottamuspaikkaneuvotteluja, käytettävissä oli useissa vaaleissa hyväksi koettu ja tuttu pisteytystaulukko, mutta mitään muuta proseduuria paikkaneuvotteluihin ei sitten ollutkaan. Katsoin noille pelisäännöille olevan tarvetta, kun tiedossa oli, että uusi valtuusto aloittaa toimintansa jo elokuun alussa ja vaalien jälkeen jäisi tosi niukasti aikaa neuvotella ja sopia luottamuspaikoista. Aivan kaikki puolueet eivät olleet valmiit sitoutumana pelisääntöihin ennen vaaleja, mutta kun vaalien jälkeen ryhdyin suurimman puolueen valtuustoryhmän puheenjohtajana vetämään neuvotteluja, niin käytännössä etenin melkeinpä täysin niiden nuottien mukaisesti. Etukäteisvalmistelu myös kantoi hedelmää. Pääsimme yhteisymmärrykseen luottamushenkilöpaikoista nopeasti vain kahden kokouksen jälkeen.

Näinä päivinä eri ryhmissä alkaa olla selvillä jo nimetkin eri luottamuspaikoille ja uusi kunnanvaltuusto ne vahvistaa vaaleilla elokuun 18. päivä. Vanha kunnanhallitus kokoontuu vielä kertaalleen elokuun 16. päivä. Koronatilanteen vuoksi kokoukset pidetään edelleen etänä.

Päättynyt puolivuotiskausi oli varsin työläs. Paljon neuvotteluja, kokouksia ja puheita. Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana joutuu tai pääsee tekemään extra-duunia, kun kokoilee ja kasailee oman ja muiden ryhmien lausuntoja ja kannanottoja. Se on kuitenkin todella hyödyllistä valmistelutyötä ja auttaa myös viranhaltijoita päätösten valmistelussa. Esimerkki NUUKA- toimenpideohjelmasta päättäminen nopeutui ja joustavoitui huomattavasti sen ansiosta, että ryhmien kanta useimpiin kohtiin oli kattavasti tiedossa jo ennalta.

Lukion sijainnista

Nurmijärven Uutisten 9.6.2021 numerossa oli näiden kuntavaalien viimeinen Vaalikynä-kirjoitus osaltani.

Jos viime vuoden lopulla tehty päätös Kirkonkylään keskitetystä kunnallisesta lukiosta aiheutti viimeiseen saakka – ja vielä päätöksen jälkeenkin – paljon keskustelua ja vääntämistä, niin keskitetyn lukion sijainnista Kirkonkylällä näyttää tulevan samanlainen maraton-ilmiö. Mielipiteet eri lautakuntien ja viranhaltijoiden välillä eroavat suuresti. Maanantain 7.6.2021 kunnanhallitus oli tähän astisista käsittelyistä eniten yksimielinen eli kunnanhalllitus asettui NYKin kannalle. Vain yksi kunnanhallituksen jäsen ilmoitti kannattavanna Krannilaa sijaintipaikaksi. Tuon kokouksen päätös ei ollut tiedossani, kun tuon Vaalikynä-kirjoitukseni rustasin.

Sittemmin asiassa on esitetty muitakin mielipiteitä ja kirjoituksia julkisuudessa. Yksi hämmentävimmistä oli somessakin julkaistu NYKin lehtorin pitkä kirje kunnanvaltuutetuille. Lehtori kirjoittti lukeneensa “järkyttyneenä kunnanhallituksen päätöksen esittää valtuustolle, että Nurmijärven lukio sijoitettaisiin Nykin yhteyteen.” “Tämä oli kuin märkä rätti vasten kasvoja kaiken sen jälkeen, mitä viimeisten kymmenen vuoden aikana on yritetty saada aikaan ja sen päätöksen jälkeen, että Nurmijärvelle tulee yksi lukio ja sille uusi lukiorakennus”, kirjoitti hän. Edelleen lehtori purkautui ja kysyi “haluammeko me, että Nurmijärven kunnan lukiosta tulee ns. jämälukio, johon tulevat ne, jotka eivät pääse muualle” ja toi voimallisesti julki perusteluita, miksi lukion pitäisi olla täysin erillinen peruskoulusta.

Nämä NYKin lehtorin avaukset puolestaan hämmästyttävät minua. Kun palveluverkkoselvityksen yhteydessä tehtiin laaja kysely, niin Rajamäellä kampus-ajattelu sai raportin mukaan henkilöstöltä positiivista ja erittäin positiivista palautetta. Henkilökunnalta saatu palaute oli yksi tekijä, kun kunnanvaltuusto tammikuussa päätti ja kirjasi konkreettiseksi tavoitteiksi ja periaatteiksi palveluverkon kehittämiselle nimenomaan:

• Palveluverkon tiivistäminen, tilatehokkuuden parantaminen, toimintakustannusten alentaminen ja investointien rajoittaminen.

• Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja mahdollisesti lukiopalvelut sekä kirjasto-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita ohjataan taajamissa kampuksille.

Lukion sijoittaminen NYKin tontille vastaa erinomaisen hyvin noihin valtuustossa päätettyihin tavoitteisiin. Samaa ei voi sanoa kahdesta muusta tarkastelussa olleesta sijoituspaikasta Kirkonkylällä. Tämän oli ymmärtänyt myös kunnanjohtaja tehdessään kunnahallitukselle asiasta esityksen.

Tässä se lehdessä julkaistu kirjoitukseni:

Lukion sijainnista

Kun lukioratkaisusta päätettiin palveluverkkosuunnitelman yhteydessä, valtuuston niukka enemmistö päätti keskittää lukiokoulutuksen Kirkonkylään. Valtuusto ei valinnut tuolloin taloudellisesti järkevintä vaihtoehtoa, vaikka kuntatalouden tasapainottaminen on Nurmijärvellä keskeinen ja läpileikkaava strateginen linjaus. Juuri ennen valtuuston päätöksentekoa keskitetyn lukion eduksi nostettiin mahdollisuus yhdistää lukio Nurmijärven Yhteiskoulun hankkeeseen ja saada tällä merkittäviä kustannussäästöjä. NYK oli ikään kuin ”ässä hihasta”, jolla keskitetty lukio saatiin myös taloudellisesti kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.

Sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta saivat juuri käsiteltäväkseen esitykset lukion sijoituspaikasta ja NYK oli yhtenä vaihtoehtona mukana. Molemmissa lautakunnissa johtavien viranhaltijoiden esitys sijaintipaikaksi oli Krannilan urheilupuiston alue Kirkonkylällä.  Talouden tasapainottaminen ja muut NYKin eduksi esitetyt kriteerit saivat väistyä kalleimman ja suurimman vaihtoehdon tieltä. Ensin valittiin kallein lukiovaihtoehto. Sitten esitettiin kalleinta sijaintivaihtoehtoa. Tätä voisi sanoa kustannusten maksimoimiseksi – ei talouden tasapainottamiseksi.

Tekninen lautakunta yhtyi esittelijän ehdotukseen, mutta sivistyslautakunta päätyi esittämään sijoituspaikaksi Nurmijärven Yhteiskoulun tonttia. Molemmat lautakunnat joutuivat äänestämään asiasta.

Lukion hankesuunnittelu tehtiin valtuuston päätöksen jälkeen ennätysaikataululla. Näin nykyinen niukasti keskitetyn lukion kannalla ollut valtuusto pääsee päättämään myös lukion sijainnista ennen uutta valtuustoa. Kiirehtiminen näkyy valitettavasti hankesuunnitelmien tasossa ja tarkkuudessa. Ne ovat vaatimattomia verrattuna esim. taannoisiin Monikon tai uimahallilaajennuksen hankesuunnitelmiin. Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.

Kunnassa on laajasti herätty ymmärtämään kuntataloutemme tila ja kulukurin tärkeys. Kulukuristahan tosin lipsuttiin jo NUUKA-toimenpideohjelmasta päätettäessä. Toivon, että lukiohankkeessa se viimeinkin huomioitaisiin. Pelkillä puheilla kuntataloudessamme ei tapahdu käännettä parempaan.

Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja kuntavaaliehdokas (KOK), Nurmijärvi

Alkuperäisen kirjoituksen “rehtori” on muutettu oikeaan muotoon “lehtori”.

Minkä kunniaksi kunta liputtaa?

Nurmijärven kunnanhallitus käsittelee maanantain 17.5. kokouksessaan kunnan osallistumista Pride-liputukseen sateenkaaren väreissä Helsinki Pride-viikolla.

Asian käsittely johtuu Vihreiden Pispalan ja Heinosen valtuustoaloitteesta, jonka allekirjoitti aikoinaan yhdeksän muutakin kunnanvaltuutettua

Pohjaesityksenä kunnanhallituksessa on, että Nurmijärven kunta liputtaa yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta Helsinki Pride -viikon aikana sateenkaarilipuilla kunnanviraston edustalla.

YLEn tuoreessa kuntavaalikoneessa esitettiin samasta asiasta väittämä: “Kuntani pitää järjestää liputus Pride-tapahtuman kunniaksi“. Kaikki nykyisen kunnanhallituksemme jäsenistä eivät ole vastanneet kyseiseen vaalikoneeseen ja osahan ei ole edes ehdolla kuntavaaleissa. Vastanneista olin kuitenkin ainoa kunnanhallituksemme jäsen, joka valitsi vastausvaihtoehdon “Täysin eri mieltä”.

Uskon ja toivon, että Nurmijärvelläkin pidetään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä tärkeänä ja toimitaan sen mukaisesti. En kuitenkaan kannata kunnan liputtamista minkään yrityksen, yhdistyksen tai liikkeen puolesta tai kunniaksi. Tulenkin maanantain kunnanhallituksessa vastustamaan ehdotusta.

Jokainen voi kuvitella, minkälainen Pandoran lipas avattaisiin, tekemällä myönteinen päätös kunnallisesta kunnialiputuksesta yhden asian osalta. Näkemyksiä ja erinomaisia perusteluja löytyy varmasti loputtomiin. On järkevää tyrehdyttää tämä heti alkuunsa.

Tällaisia ehdotuksia perustellaaan usein sillä, että jossain muualla toimitaan juuri näin. Tähän liittyy yksi ikävä piirre. Toisinaan henkilöt, jotka eivät taivu johonkin yleväksi katsottuun tai yleishyödylliseen toimintatapaan, leimataan jonkin ajatuksen tai tavoitteen vastustajaksi.

Tuo ero on syytä ymmärtää myös tämän valtuustoaloitteen kohdalla. En tunne Nurmijärveltä yhtäkään henkilöä, joka ei kannattaisi yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Sen sijaan tunnen ja tiedän lukuisia kuntalaisia, joiden mielestä kunnan ei tule kunnioittaa liputuksella mitään ilmiötä tai kansanliikettä.

Tämänkin asian päättää lopullisesti kunnavaltuusto.

Kaavoitusohjelma uusiksi

Viikon ehdoton uutispommi nurmjärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle.

Maanantaina 12.4. saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen tämän 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Alueella on tuore asemakaava, jota ei luonnollisestikaan ole vuosien varrella laitettu vireille ja kehitetty vain yhden toimijan tarpeisiin. Esisopimus tarkoittaakin, että asemakaava joudutaan uudelleen räätälöimään Keskon tarpeisiin. Asiaa helpottaa, että käytettävissä on esimerkiksi tuoreet ympäristö- ja meluselvitykset. Liikenneselvitystä joudutaan varmasti päivittämään. Kokonaisuudessaan kyse on noin 300.000 kerrosneliömetrin hankkeesta ja kauppahinta pyörii 15 miljoonan euron suuruusluokassa.

Vaikka jo pelkkä maanmyyntitulo on poikkeuksellisen suuri ja tervetullut, niin hankkeen kerrannaisvaikutukset ovat mielestäni sitäkin arvokkaammat. Jo pelkkä pitkäkestoinen rakennushanke tuo vuosikymmenen kestävän piristysruiskeen keskiselle ja pohjoiselle Nurmijärvelle. Täydessä toimintalaajuudessaan mittava logistiikkakeskittymä tarjoaa satoja pysyviä työpaikkoja ja luo ympärille moninaisia business to business -mahdollisuuksia. Hankkeella on siten myös mittavat välilliset vaikutukset koko Nurmijärvelle ja lähialueelle. Hanke nostaa pysyvästi Nurmijärven työpaikkaomavaraisuutta ja lisää yhteisöverokertymää. Kunnan oma energiayhtiö tulee tarjoamaan osaltaan palveluita logistiikkakeskukselle.

Ilvesvuori Pohjoinen -työpaikka-alueen oli alunperin tarkoitus tarjota useita uusia tontteja liike-elämän tarpeisiin. Kesko-sopimuksen myötä tämä ajatusrakennelma ja suunnitelma purkautuu. Äärettömän hienon sopimuksen sivutuotteena joudumme yllättöäen samalla puutostilaan työpaikkatonttien osalta keskisellä Nurmijärvellä. Kunnalle ei jää yhtään omaa tonttia Ilvesvuori pohjoisen alueelle ja Ilvesvuoren eteläinenkin alkaa olla juuri täyteen rakennettu tai myyty.

Nyt onkin erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Aikaa ei ole järisyttävän paljon – kaavoitusohjelma hyväksytään vuoden lopulla budjettivaltuustossa.

Uusien työpaikktonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Nyt valmistuva Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa niopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää.

Tämän lisäksi olisi avattava valmisteluun myös työn alla olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettuja uusia asemakaava-alueita: esimerkiksi Kirkkotien ja Ojakkalantien välissä oleva asuinrakentamisalue ja Härkähaanmäen selvitysalue, johon olisi mahdollista myös työpaikka-alueena kaavoittaa.

Edellä mainittu tarkoittaa, että resurssit maankäytön ja asemakaavoituksen resurssit on turvatta suunnitelmallisesti seuraaviksi vuosiksi – tarvittavissa ostopalveluina. Samoin kunnallistekniikan rakentamiseen tulee osoittaa tarvittavat varat nuukailematta. Kunnallistekniikan rakentamisen rahoittamista ja järjestämistä helpottaa se, että kun Keskon logistiikka-alue myydään yhtenä tonttina kunnalta poistuu velvoite rakentaa 57 hehtaarin alueen sisäinen katuverkko ja muu infra.

Tärkeää on myös saattaa päätökseen kaavoituksen kehittämistyöryhmän ehdotukset mm. haja-asutusalueiden rakentamisen osalta. Se monipuolistaa entisestään kunnan tonttitarjontaa. Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tontti- ja asuntotarjonta meillä on, sitä useampi uusi Nurmijärvelle töihin tuleva valitsee kunnan myös asuinpaikakseen. Siitä työpaikan läheisyydestä.

Lepsämän koulusta ja otto-oikeudesta

This image has an empty alt attribute; its file name is 20181010hc3b1ggarto008net_pieni.jpg

Nurmijärven kunnanhallituksen maanantain 29.3.2021 listalla on vakiokäytännön mukaisesti asiapykälä “Otto-oikeuden käyttäminen lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin”. Asiakohdassa on siten käsittelyssä teknisen lautakunnan 4.3.2021 kokouksen pöytäkirja. Tuossa kokouksessa lautakunnalla oli käsiteltävänä mm. Lepsämän koulun hankesuunnitelma.

Viranhaltijoiden ja valmistelijoiden pohjaesityksenä teknisessä lautakunnassa oli hankesuunnitelman vaihtoehto2 eli Lepsämän vuonna 1929 valmistunut puukoulu korjattaisiin ja siihen rakennettaisiin keittiö- ja ruokailutilat ja koululle vuokrattaisiin tarvittaessa lisätilaa. Tuhopoltosta saatavat vakuutusrahat käytettäisiin puukoulun korjaamiseen.

Lautakunta teki pohjaesityksestä poikkeavan päätöksen eli valitsi hankesuunnitelman vaihtoehto 1:n muutamalla lisäyksellä maustettuna. Lautakunnan päätös oli kokonaisuudessaan seuraava: “Koulurakennus uudelleen rakennetaan. Lisäksi tekninen lautakunta edellyttää, että selvitetään ratkaisua, jossa kaikki tarvittavat lisätilat sijoitetaan uudisrakennukseen, jolloin vanhan puukoulun korjauksia ei tarvita. Uudisrakennuksen toteutus tulisi tehdä muuntojoustavana tilaelementtiratkaisuja hyödyntäen, joka on myös perinteistä rakentamistapaa nopeampaa rakentamista. Lisäksi tilaelementtiratkaisut mahdollistavat myöhemmässä vaiheessa rakennuksen siirtämisen toisaalle, jos palveluverkon muuttuneet tarpeet sitä edellyttää.” Päätös syntyi äänestyksen jälkeen 2-9, jossa kokoomuksen Taipale ja Vuorisalo jäivät äänestyksessä tappiolle.

Mielenkiintoiseksi päätöksen tekee se, että esittelijänä toiminut tekninen johtaja jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

Kunnanvaltuuston päätöksen 27.1.2021 § 6, Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen ja NUUKA:n toimenpidesuunnitelman asettaminen, mukaisesti kunnan menojen kasvua tulee hidastaa ja kunnanvaltuuston päätöksen 16.12.2020 § 88, Toimitilaohjelman hyväksyminen, mukaisesti tilatehokkuutta parannetaan ja toimitilojen määrää pyritään vähentämään.

Hankesuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat kumpikin tilojen käyttötarkoituksen näkökulmasta toimivia ratkaisuja. VE2 mukainen tilojen kokonaismäärä on pienempi ja pitkällä aikajänteellä palvelutuotannon ja palveluverkon näkökulmasta joustava. VE2 mukaiset investointikulut ovat alhaisemmat ja tilojen pienemmän kokonaismäärän kautta myös käyttökustannukset ovat pitkällä aikavälillä alhaisemmat.

VE2 toteuttaa paremmin kunnanvaltuuston NUUKA- ja Toimitilaohjelmissa hyväksymiä linjauksia.

Jo se, että esittelijän virkavastuulla todetessa, että päätös ei parhaalla tavalla toteuta valtuuston päätöksiä, tulisi olla kunnanhallitukselle peruste käyttää asiassa otto-oikeutta. Tässä tapauksessa rima otto-oikeuden käyttämiselle on tavallistakin matalampi, koska palveluverkkopäätöksen yhteydessä valtuusto erikseen päätti, että Lepsämän koulun asia ratkaistaan hankesuunnitelman käsittelyn ja päättämisen yhteydessä.

Kunnanhallituksen lakisääteinen tehtävä on vastata valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kun esittelevä viranhaltija esittää epäilyksen, niin kunnanhallituksen tulisi asian tila varmistaa.

Otto-oikeuden käyttäminenhän ei sinänsä tarkoita, että lautakunnan päätöstä tahdottaisiin tai oltaisiin muuttamassa. Itse haluaisin kyllä varmistaa ja kuulla päätösten perustelut ja myös kuulla tarkemmin esittelijän perustelut eriävälle mielipiteelle. Ja kuten sanoin – nähdäkseni tämä on myös kunnanhallituksen tehtävä.

Teknisen lautakunnan päätös ei myöskään ole yksiselitteinen. Päätöksen perusteluissa todetaan, että vanhalle puukoululle, joka on siis pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, ei tarvitse tehdä mitään korjauksia. Se, että puukoulua ei korjata lainkaan, säästää varmasti kustannuksia. Kun vanhaa puukoulua ei kuitenkaan voida käyttää sisäilmaongelmien takia, niin päätökseen tulisi mielestäni lisätä selkeästi, että vanha puukoulu puretaan tai ehdollistetaan vaihtoehto 1 purkuluvan saamiselle. Se, että toteutettaisiin vaihtoehto 1:n mukainen palaneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ja jouduttaisiin vanha suojeltu puukoulukin vielä kahdella miljoonalla eurolla korjaamaan on kestämätön päätös.

Lepsämän osayleiskaavassa tuo vuonna 1929 rakennettu puukoulu on suojeltu sr-1 -merkinnällä. Sen purkaminen ei ole kiellettyä, mutta se on luvanvaraista. Purkulupahakemuksesta on lisäksi pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Ehkä olisi syytä selvittää, onko purkaminen mahdollista. Ja jos ei ole, niin Lepsämän koulun kiinteistöjen osalta kustannuksiin on tiedossa parin miljoonan euron lisä.

Kaavoituksen kehittämisen työryhmä

This image has an empty alt attribute; its file name is kaavara.jpg

Nurmijärven kunnanhallitus nimitti keväällä 2019 työryhmän, jonka tavoitteiksi määritettiin strategian mukaisen maankäytön suunnittelun kehittäminen ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaaminen. Samoin työryhmän odotettiin keräävän ja tuovan ideoita maankäytön kehittämiseksi ja toimivan asian tiimoilta keskustelufoorumina. Luottamushenkilöille tarjottiin näin mahdollisuus olla jo aikaisessa vaiheessa mukana maankäytön toimintatapojen kehittämisessä.

Kunnanhallitus kirjasi työryhmässä käsiteltäväksi myös kyläalueiden kaavoitusta ja siihen liittyen rakentamismahdollisuuksien määrittämisperiaatteet, taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutuksen kunnan tuloihin.

Sain kunnian toimia kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin Tarja Salonen ja lisäksi jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala.

Alkuun 10 hengen työryhmä tuntui suurelta, mutta pariinkymmeneen kokoukseen osallistuttiin todella aktiivisesti. Työryhmän tehtävä koettiin tärkeäksi. Jälkikäteen arvioituna tehtävän laajuus oli melkoinen – etenkin, kun käsiteltävänä oli paljon keskustellut ja vaikeiksi tiedetyt asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin (ns. haja-asutusalueet) liittyvät asiat.

Osa työryhmän jäsenistä oli pitkään ollut tekemisissä aihepiirin kanssa niin työelämässä kuin luottamustehtävissä. Kaikilla ei aivan samanlaista taustaa ollut, joten työryhmä kävi alkuun läpi nykykäytäntöjä ja lainsäädäntöä kunnan omien asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli järkevä aloitus ja sillä luotiin hyvä pohja ryhmän työskentelylle, vaikka sille muutama kokous alusta uhrattiinkin.

Olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä. Jäsenillä oli hyvinkin tarkkoja ja detaljikkaita mielipiteitä keskeisistä asioista jo ennakkoon. Tässä osoittautui hyödyksi työryhmän suurehko jäsenmäärä. Keskustelu oli aktiivista ja monipuolista – erilaiset näkemykset tulivat huomioiduksi.

Odotetusti kuumimmat ja kimuranteimmat asiakokonaisuudet olivat haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet, suunnittelutarveratkaisualueet ja emätilatarkastelut. Erityisesti suunnittelutarvealueiden juridiikan osalta työryhmä katsoi tarpeelliseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita eli emeritusprofessori Vesa Majamaata ja Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevaa. Silti loppuraportissaan työryhmä joutui toteamaan, että maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ei ole täysin yksiselitteistä käsiteltyjen asioiden osalta.

Työryhmä on nyt saanut työnsä ja loppuraportin valmiiksi ja se on kunnanhallituksen asialistalla maanantaina 22.3.2021.

Asemakaava-alueiden osalta työryhmä antoi väliraporttinsa jo vuosi sitten. Tuskin voidaan sanoa mitään viisasten kiveä löytyneen, mutta työryhmä nosti esille useita pienempiä ehdotuksia, joilla voidaan lisätä erityisesti pientalotonttitarjontaa taajamissa. Niin sanotun “tonttiprojektin” elvyttäminen on jo nyt tuonut asemakaavamuutoshankkeita vireille Kirkonkylässä. Kaavaprosessin ja päätöksenteon nopeuttaminen ja resurssien varaaminen on huomioitu myös raportissa.

Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Samalla tulisi varmistaa kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Osayleiskaavoitus on edelleenkin keskeinen työväline rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueella, mutta työryhmä esittää myös ns. kyläkaavoituksen hyödyntämistä kyläkeskuksissa. Tämä antaisi suoraan rakentamisoikeuden osayleiskaavan perusteella.

Työryhmä esittää luopumista koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Näin olleen suunnittelutarvealueiksi jäisivät vain sellaisiksi suoraan lain nojalla määräytyvät alueet ja kunnan erikseen osoittamat alueet. Jälkimmäisiä voisivat olla esimerkiksi päätaajamien mahdolliset laajenemisalueet ja uusien liikenneyhteyksien edellyttämät alueet.

Emätilatarkastelusta työryhmä esittää luovuttavan. Osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien ja sijoituksen määrittämiseksi työryhmä esittää erityistä edullisuusvyöhykemallia.

Otaksun, että työryhmän aikaansaannos ja esitys tyydyttää lukuisia nykyjärjestelmän kriitikoita.

Maapolitiikan erilaisten linjausten vaikutusta kunnan tuloihin raportti käsittelee yleisellä tasolla. Maapolitiikan osalta todetaan se vanha totuus, että ns. omalle raakamaalle kaavoittaminen tuo tontteja myytäessä isommat luovutusvoitot verrattuna maankäyttösopimuksista saataviin tuottoihin. Nurmijärvellä on kuitenkin linjattu käytettäväksi kaikkia keinoja maanhankinnan toteuttamiseksi, eikä työryhmä lähtenyt tätä periaatetta kyseenalaistamaan. Kaikilla maanhankintakeinoilla on omat hyvät puolensa ja niitä tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisesti – jotkut tuovat suuremmat luovutusvoitot, toiset tuovat tuloja ja kasvua nopeammin. Ehkä tonttien luovutusperiaatteiden osalta olisi voinut vielä käsitellä maapoliittisen ohjelmaan lisättäväksi ok-tonttien hintakilpailumenettely yhtenä tapana. Se jäi myöhempänä esitettäväksi.

Työryhmän loppuraportin ajatuksia ja esityksiä pääsevät luottamushenkilöt puntaroimaan kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Esityksenä on, että kunnanhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi ja että sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma syksyyn 2021 mennessä. Toimenpideohjelma jää siis tulevan kunnanhallituksen päätettäväksi. Se on ymmärrettävää – moni työryhmän esittämä ajatus vaatii vielä työstämistä, vaikutusten arviointia ja mm. juridisten asioiden selvittämistä. Työryhmä keskittyi estottomasti ideoimaan ja tuomaan uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Omalta osaltani vielä kerran kiitokset koko työryhmälle – erityisesti varapj. Tarjalle, joka muutaman kerran tuurasi puheenjohtajaa ansiokkaasti. Samoin täytyy kiittää viranhaltijoita rakentavasta yhteistyöstä. Hekin työryhmän kokouksiin osallistuivat varsinaisen työajan jälkeen ja työstivät materiaalia kokousten välillä.

Loppuraportti löytyy kunnan web-sivuilta kunnanhallituksen ma 23.3.2021 asialistalta.

Klaukkalan hankkeita kunnanhallituksessa

This image has an empty alt attribute; its file name is img_5653.jpg

Hyvinkään Kipinää

Kunnanhallituksen lyhyehkö asialista 15.2.2021 saatiin käsiteltyä vajaassa neljässä tunnissa. Alle kolmen tunnin kokoukset alkavat olla nykyisin tilastoharvinaisuuksia.

Ensimmäisenä asiakohtana oli Nurmijärven kunnan lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta. Kunnan lausunto nojaa vahvasti KUUMA-seudun yhteiseen lausuntoon, jossa Nurmijärvi ei erityisesti korostu. KUUMA-kuntien yhteisesti edistämä Klaukkalan kehätie on vienyt joksikin aikaa isoimmat investointihankkeet Nurmijärveltä. Meitä koskevat lähinnä liikenneinfran pienet KUHA-hankerahat ja liityntäpysäköinnin investointirahat. Niistä voi joitain murusia Nurmijärvellekin kohdistua tulevina vuosina. Toki Nurmijärvi on mainittu myös MAL-2019 -suunnitelmaan sisältyvässä Järvenpään ja Nurmijärven logistiikan poikittaisyhteydessä ja Kehä IV -hankkeessa, joka tosin tukee enemmänkin Tuusulan eteläosan logistiikkahanketta. Lausunnossa otetaan kantaa myös Kehä V:n eli Hanko-Hyvinkää VT25:n kehittämiseen ja todetaan, että ilman perusparannusta se on palvelutasoltaan Etelä-Suomen huonoin päätie. Tällä on merkitystä erityisesti pohjoiselle Nurmijärvelle. Kokoomuksen Vaulamon esityksestä lausuntoon lisättiin lauseke, että ladattavien henkilö- ja pakettiautojen sähköistä latausverkostoa ja sähköisen autoilun infrastruktuuria tulee kehittää selvästi voimakkaammin.

Listalla oli myös pari Klaukkalan hanketta. Kunnanhallitus päätti luovuttaa Hoivatila Oyj:lle Vanha-Klaukan asemakaava-alueella sijaitsevan päiväkotitontin. Esityksen mukaan tonttivuokraa perittäisiin ensin vain puolet ja täysi vuokra vasta, kun toinenkin päiväkoti tontille rakennettaisiin. Kun esityksessä ei ollut edellytetty vuokrasopimukseen mitään aikarajaa sille, milloin tuo toinenkin osa tulisi toteuttaa ja kunnan saada siten koko rakennusoikeudesta vuokraa, niin kunnanhallitus päätti esityksestäni lisätä päätökseen vaatimuksen siitä, että vuokrasopimuksessa varmistetaan toisenkin päiväkodin toteuttaminen kohtuullisessa määräajassa tai jättää kunnalle oikeus rakentamattoman tontinosan hyödyntämiseen. On tärkeää, että alueen ainoa päiväkotitontti ei jää puolittain rakentamatta, jos kunnalla on sen käytölle tarve. Sopimuksella tulisi aina tällaiset asiat varmistaa.

Toinen merkittävä Klaukkalaa koskeva asia oli Urheilupuiston koulun hankesuunnitelman hyväksyminen sisältäen myös päätöksen koulun sijainnista. Hieman oudoksuin sitä, että hankesuunnitelman tekijällä ei ollut ollut käytössään pohjatutkimustietoja eri sijoitusvaihtoehdoista. Ne tulisi mielestäni teettää edes jollakin tasolla hankesuunnitelmavaiheessa – etenkin, jos samalla tehdään myös sijaintipäätös. Pohjarakentamisella voi olla suurikin vaikutus hankekustannuksiin ja toteuttamiskelpoisuuteen. Nyt mentiin ilman tarkkaa tietoa pohjaolosuhteista. Kävin jokin aika sitten tutustumassa Hyvinkään uuteen Kipinä-lukioon. Totesin siellä, että koulun suunnittelussa oli huomioitu myös tilojen väliaikainen majoituskäyttö. Kun huomioi, että Urheilupuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. jäähalli, salibandyareena, urheilupuisto, Monikko-sali, tennishalli ja -kentät sekä NJS:n kuplahalli ja ulkokentät, niin mielestäni kannattaisi meilläkin tämä huomioida. Esim. urheilutilaisuuksissa ja leireillä voisi hyödyntää koulua joukkueiden majoituspaikkana. Ehdotuksestani kunnanhallitus lisäsi päätökseen klausuulin, että hankesuunnittelun jatkossa tutkitaan tilapäismajoitusmahdollisuus esimerkiksi liikunta- ja kilpailutoimintaa varten silloin, kun koulu ei ole käytössä esim. kesälomakaudella. Hankesuunnitelman vahvistaa vielä kunnanvaltuusto.


Nuukasti nuukailtu

Nurmijärven kunnanvaltuuston vuoden 2021 ensimmäinen kokous pidettiin jälleen pääosin etänä. Vain muutama valtuutettu oli fyysisesti ilmaantunut kunnanvirastolle. Tällä tyylillä on menty kohta vuoden verraan, eikä loppua näy.

Pitkään valmisteltu ja odotettukin päätös Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon korvaamisesta meni valtuustossa läpi ilman keskusteluja ja äänestyksiä. Isoistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä nopeasti ja ilman turhia porinoita, kun asia on hyvin valmisteltu ja kaikki ovat yksimielisiä. Näin oli puhdistamoasiassa. Täytyy muistaa, että kaikissa merkittävimmissä asioissa viranhaltijat ja asian valmistelijat ovat kuultavissa kunnanhallituksen kokouksessa, jossa siis jokainen valtuustoon tuleva asia valmistellaan. Näin oli toimittu myös jätevedenpuhdistamon suhteen. Ja valtuustollakin on mahdollisuuus saada vastauksia ns. kyselytunnilla valtuuston tulevista päätösasioista. Tehty siirtoviemäripäätös oli hyvä. Ja kun viemäri ja Klaukkalaa syöttävä lisävesijohto linjataan järkevästi esim. vanhan kolmostien linjausta myötäillen, niin kuntaan avautuu uusia hyviä rakennuspaikkoja, joihin on saatavissa näin helposti kunnallistekniikka. Esimerkiksi Hämeenlinnan väylän ja kehätien liittymän työpaikka-alueen toteuttaminen helpottuu oleellisesti.

Palveluverkon käsittelyähän ei saatu finaaliin joulukuun valtuustossa, vaan lukioratkaisua lukuunottamatta käsittely siirtyi tähän tammikuun kokoukseen. Raekannaksen Riikka (KESK) teki samat viisi muutosesitystä kuin aiemmin kunnanhallituksessa ja näistä jouduttiin luonnollisesti äänestämään. Kaikki Riikan muutosehdotukset hylättiin. Itse äänestin asiakohdasta ja ehdotuksesta riippuen puolesta ja vastaan – samalla tavalla kuin jo kunnanhallituksessa. Mielenkiintoinen kysymys kuultiin yhdeltä valtuutetulta: Eikö näistä kaikista ehdotuksia voisi äänestää kerralla? Jokainen ehdotus luonnollisesti käsiteltiin yksi kerrallaan ja niiden kannatus myös vaihteli.

Kokouksen pääaihe oli ehkä pitkään ja hartaasti valmisteltu ja joulukuun kokouksesta tammikuulle siirretty NUUKA-ohjelman päivitys ja toimenpideluettelosta päättäminen. Kunnanhallituksessahan oli kunnanjohtajan pohjaesityksenä ollut 121 kohdan toimepidelista. Listalla oli euromääräisesti isoja asioita ja toisaalta kymmenittäin toimenpiteitä, joiden säästövaikus oli vain joitain tuhansia euroja. Tuntui järjettömältä alkaa ensin kunnanhallituksessa äänestämään näistä muutamista tuhansista euroista. Käsittely olisi ollut raskas ja johtanut parhaassa tapauksessa samanlaiseen rumbaan myös valtuustossa. Teinkin kunnanhallituksessa esityksen, että kaikki alle 100.000 euron säästökohteet hyväksyttäisiin sellaisenaan ja keskittyisimme vain isoimpiin ja etukäteen ongelmallisimmiksi tiedettyihin kohtiin. Poikkeuksena noihin alle 100 kiloeuron säästökohteisiin otettiin kohdat:

-Kissankellon uima-allasavustuksesta luopuminen

-Vapaaehtoisen A2 -kielen opetuksen lakkauttaminen

-Neljän luokanopettajan viran lakkauttaminen

-Monikon vuokra-avustukset opistoille lakkautetaan

-Perusopetuksen tuntikehyksen leikkaaminen 75 tunnill

-Yksityistieavustusmäärärahan vähentyminen /vuosi

Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana olin toimittanut jo aiemmin muiden ryhmien puheenjohtajille pyynnön käsitellä toimenpidelistaa ryhmissä ja ilmoittamaan, mitä kohtia listasta kukin ryhmä ei tule hyväksymään. Näin asiaa käsittelimme myös kokoomus-ryhmässä. Kokosin ryhmiltä saamani palautteen yhteen ja totesin, että edellä mainituilla kuudella säästöehdotuksella ei ole realistisia läpimenomahdollisuuksia. Kunnanhallitus ne siten karsi heti päätä pois. Kaiken kaikkiaan jo kunnanhallituksessa pohjaesityksestä karsittiin yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä ja kunnanvaltuustossa vielä lisää. Ainakin itselleni lopputulos oli jonkinlainen pettymys ja merkitsi sitä, että mitään kokonaisratkaisua NUUKA-ohjelmasta valtuusto ei kyennyt tekemään. Veroratkaisut ja investoinnit jäivät seuraavan valtuuston ratkaistavaksi ensi syksynä.

Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.

Pidin NUUKAsta kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen vuoron seuraavasti – totuttuun tapaan kohtuullisen lyhyesti ja ytimekkäästi:

Arvoisa pj,kj…

Pitkän valmistelun jälkeen kunnanvaltuusto on viimein päättämässä Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman toimenpidesuunnitelman asettamisesta.

Prosessi on ollut pitkä ja tavoite selkeä. Nyt on selvää, että alkuperäistä tavoitetta ei tulla tänään saavuttamaan. Tavoitteet talouden tasapainottamiseksi olivat korkeammalla.

NUUKA-ohjelmaa työstettiin kohtuullisen kauan ja toimenpiteitä selvitettiin laajasti ja perusteellisesti – myös vaikutuksia arvioiden. Päätöksentekoon toimenpidelista tuntui kuitenkin tulevan silti hiukan liian nopeasti. Käsittelyn tässä aikataulussa mahdollisti valtuustoryhmien hyvä yhteistyö. Kokoomus-ryhmä kiittääkin muita ryhmiä hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyssä ja toivoo, että näin jatketaan asiakohdan loppuun saakka.

Alkuperäisestä toimenpidelistasta karsittiin jo kunnanhallituksessa yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä. Kokoomus-ryhmä on tyytyväinen siihen, että näin erityisesti nuoriin ja ikäihmisiin ei kohdisteta heikossakaan taloustilanteessa liian ankaria toimenpiteitä. Toivomme kuitenkin, että kunnanhallituksessa hyväksyttyä pohjaesitystä ei lähdetä tänään repimään auki ja heikentämään päätöksen vaikuttavuutta kuntatalouteen yhtään enempää.

Paljon julkisuutta saaneiden yksityisteiden osalta mahdolliset määrärahakarsinnat katsottiin ryhmässämme järkeväksi käsitellä vasta, kun uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä on saatu hieman kokemusta. Ei vielä.

Jo tehdyt karsinnat tarkoittavat, että emme kykene tänään päättämään varsinaista skenaariota – kokonaisratkaisua – vaan verojen ja investointienkin osalta päätöksenteko siirtyy seuraavalle valtuustolle syksyyn talousarviokäsittelyn yhteyteen.

Syksyllä on syytä muistaa, että päätöksiä toimenpiteistä tarvitaan edelleen. Veronkorotukset eivät ole kokoomus-ryhmälle näitä toimenpiteitä – siitä meillä on selkeä ja yksimielinen näkemys. Ryhmämme korostaa myös sitä, että hallituksen velkarahalla rahoittamat väliaikaiset korona-avustukset eivät saa aiheuttaa illuusiota, että Nurmijärven kuntataloudessa olisi jo tapahtunut jokin muutos parempaan päin. Tuleva valtuusto tulee kohtaamaan karun todellisuuden entistäkin rankemmin. Toivottavasti tähän mennessä tehty työ voidaan hyödyntää NUUKAn seuraavissa päivityksissä.

Välitän kokoomus-ryhmän kiitokset kunnanvirastossa työskenteleville asian valmisteluun osallistuneille. Esityksenne olisi mahdollistanut tavoitteen ja kestävän kokonaisratkaisun saavuttamisen. Meistä päättäjistä ei tällä kertaa ollut siihen.

Kyllä ei tarvitse huomautella liian pitkistä ja monotonisista puheista.

Yhtenä asiakohtana oli vastaus Irti Keusotesta -kuntalaisaloitteeseen ja terveyspalvelujen kustannustehokkainta järjestämistapaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Aloitteen oli allekirjoittanut kunnioitettava määrä kuntalaisia eli aloitteen tekijöiden lisäksi peräti 1014 henkilöä. Valtuuston esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa on varsin kattavasti vastattu aloitteeseen, joten en sitä lähde toistamaan. Kuntayhtymästä eroamisen osalta on syytä kuitenkin todeta keskeinen fakta: ”Valtakunnallisen soteuudistuksen eteneminen vaikuttaa kunnan mahdollisuuteen irtaantua Keusoten toiminnasta. Perussopimuksen mukaisesti Nurmijärven kunnan eroamisen kuntayhtymästä olisi mahdollista tapahtua 31.12.2022.Samanaikaisesti eli 1.1.2023 alkaen on tulossa voimaan soteuudistus. Käytännössä Nurmijärven kunnan ei siis ole mahdollista ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti. ” Aloitteen viesti tuli kuitenkin selväksi. Kuntalaisissa – ja myös meissä luottamushenkilöissä – on huomattavaa tyytymättömyyttä Keusote-kuntayhtymän toimintaan ja kustannustehokkuuteen. Kunnan omistajaohjausta on syytä krittisesti tarkastella ja kehittää.

Valtuusto päätti180 000 euron suuruisesta lisämäärärahasta kattamaan toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvia kustannuksia syyslukukaudella 2021. Marinin hallitushan esitti ja eduskunta hyväksyi taannoin oppivelvollisuuden laajentamisen 18 ikävuoteen asti. Päätös oli mielestäni kehno ja vaikutuksiltaan vähäinen – kaikkeen muuhun kuin kuntien talouteen. Vaikka hallitus on ryhdikkäästi luvannut korvata muutoksesta aiheutuneet kustannukset kunnille, on päivän selvää, että näin ei tule käymään. Hallituksen kompensaatio kunnille ei tule kattamaan aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ainakin osa uudistuksen kustannuksista tulee kuntien maksettavaksi. Yksinkertaistettu tilannekuva: Useimmat kunnat maksavat uudistuksen kustannuksia velkarahalla, kun Marinin hallituksen velkarahalla rahoitetut kompensaatiot eivät ole riittäviä. Kyllähän nuo eurot olisi pitänyt kohdistaa tehokkaammin ja eri tavalla niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Ja oppivelvollisuusiän pidentämisellä ei mielestäni ratkaista ongelmaa niiden nuorten kohdalta, joilla ei ole ole ollut haluja opintoihin. On vaikea kuvitella, että jos ei ole päässyt jyvälle koulutuksen ja opiskelun tarpeellisuudesta koulu-uran aikana, että sitä parannettaisiin lisäämällä vuosi ”kakkua”.

Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta maaliskuussa. Siitä onkin kuntavaaleihin aikaa vain vajaa kuukausi.

Lukiovaihtoehto V2B

Nurmijärven Uutisten kirjoituksessa 16.12.2020 pyydettiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Rätyä ”avaamaan” kunnanhallituksen lukioesitystä valtuustolle. Rädyn mukaan kunnanhallituksen esitys lähti siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla. Tätä Rädyn lausuntoa on sittemmin siteerattu myös Nurmijärven Uutisten valtuuston lukiopäätöstä koskevassa uutisessa 19.-20.12.2020.

Valtuuston lukiopäätökseen liittyen kirjoitin blogiini jo aiemmin tavasta perustella kantoja paljolti muilla kuin päätöksenteon valmistelu- ja esittelyaineistossa olevilla faktoilla – ja pahimmassa tapauksessa niitä omien tavoitteiden ja tunteiden mukaisesti virittelemällä. Tässä on kuitenkin ns. savolaisittain ”vastuu kuulijalla”. Valtuutetuilla on oikeus uskoa juuri sellaisia perusteita kuin haluavat ja valta tehdä päätöksiä omien painotuksiensa mukaisesti.

Rädyn puheet kunnanhallituksen päätöksestä ja esittelystä valtuustolle ovat kuitenkin eri asia. Kunnanhallituksen puheenjohtajana hän ei käsittääkseni voi avata tai tulkita kunnanhallituksen päätöksiä millään muulla tavoin kuin kunnanhallituksen päätökseen on kirjattu.

Itse kunnanhallituksen jäsenenä – ja pöytäkirjastakin asian tarkistettuani – voin todeta, että puheenjohtajan tulkinnoille ja avauksille ei löydy perusteita.

Kunnanhallituksen esitys ei lähde siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla – eikä kunnanhallitus ole tällaista valtuustolle esittänyt. Myöskään kunnanvaltuuston päätös lukioasiassa ei siten perustu tällaiselle ajatukselle ja esitykselle.   

Kunnanhallituksen päätös 30.11.2020 kuuluu tarkalleen näin ja tämä siis oli pohjaesityksenä valtuustossa:

1.a. Kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä.

1.b. Suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.

Kunnanhallituksen ja sittemmin valtuuston päätökseen kirjattu jatkosuunnittelun ratkaisuvaihtoehto V2B on tarkkaan määritetty palveluverkkosuunnitelmassa ja sen liitteissä seuraavasti:

Keskuslukio / keskitetty lukio, uudisrakennus Kirkonkylä: Toreeninmäki tai Krannilan urheilupuisto (sis. liikuntatilat).

Päinvastoin kuin Räty informoi ja ”avaa” kunnanhallituksen pohjaesitystä: Suunnittelun lähtökohtana on vaihtoehto V2B eli nimenomaan uudisrakennus Toreeninmäelle tai Krannilan urheilupuistoon. Kunnanhallituksen esitys ja sittemmin valtuuston päätös 16.12.2020 sulkee pois keskitetyn lukion rakentamisen NYKin tontille – aivan samalla tavalla kuin myös paljon kritiikkiä saaneen Maaniittu-vaihtoehdonkin.

Toimipisteen sijainti jätettiin myöhemmin täsmentyväksi ja se tarkoittaa vaihtoehdossa V2B valintaa Toreeninmäen ja Krannilan välillä.

Ehkäpä Nurmijärven Uutiset suorittaisi asiassa tutkivaa journalismia ja selvittäisi, miten edellä mainittu lehdessä pariinkin otteeseen palstatilaa saanut näkemys suhtautuu todellisiin tehtyihin ja kirjattuihin päätöksiin.

Miksi ja miten on mahdollista, että kunnanhallituksen päätöksestä voi olla jokin muu käsitys, kuin päätösasiakirjoihin on kirjattu ja miksi tällaista disinformaatiota jaettiin ennen valtuuston kokousta?