Kaavoitusohjelma uusiksi

Viikon ehdoton uutispommi nurmjärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle.

Maanantaina 12.4. saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen tämän 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Alueella on tuore asemakaava, jota ei luonnollisestikaan ole vuosien varrella laitettu vireille ja kehitetty vain yhden toimijan tarpeisiin. Esisopimus tarkoittaakin, että asemakaava joudutaan uudelleen räätälöimään Keskon tarpeisiin. Asiaa helpottaa, että käytettävissä on esimerkiksi tuoreet ympäristö- ja meluselvitykset. Liikenneselvitystä joudutaan varmasti päivittämään. Kokonaisuudessaan kyse on noin 300.000 kerrosneliömetrin hankkeesta ja kauppahinta pyörii 15 miljoonan euron suuruusluokassa.

Vaikka jo pelkkä maanmyyntitulo on poikkeuksellisen suuri ja tervetullut, niin hankkeen kerrannaisvaikutukset ovat mielestäni sitäkin arvokkaammat. Jo pelkkä pitkäkestoinen rakennushanke tuo vuosikymmenen kestävän piristysruiskeen keskiselle ja pohjoiselle Nurmijärvelle. Täydessä toimintalaajuudessaan mittava logistiikkakeskittymä tarjoaa satoja pysyviä työpaikkoja ja luo ympärille moninaisia business to business -mahdollisuuksia. Hankkeella on siten myös mittavat välilliset vaikutukset koko Nurmijärvelle ja lähialueelle. Hanke nostaa pysyvästi Nurmijärven työpaikkaomavaraisuutta ja lisää yhteisöverokertymää. Kunnan oma energiayhtiö tulee tarjoamaan osaltaan palveluita logistiikkakeskukselle.

Ilvesvuori Pohjoinen -työpaikka-alueen oli alunperin tarkoitus tarjota useita uusia tontteja liike-elämän tarpeisiin. Kesko-sopimuksen myötä tämä ajatusrakennelma ja suunnitelma purkautuu. Äärettömän hienon sopimuksen sivutuotteena joudumme yllättöäen samalla puutostilaan työpaikkatonttien osalta keskisellä Nurmijärvellä. Kunnalle ei jää yhtään omaa tonttia Ilvesvuori pohjoisen alueelle ja Ilvesvuoren eteläinenkin alkaa olla juuri täyteen rakennettu tai myyty.

Nyt onkin erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Aikaa ei ole järisyttävän paljon – kaavoitusohjelma hyväksytään vuoden lopulla budjettivaltuustossa.

Uusien työpaikktonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Nyt valmistuva Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa niopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää.

Tämän lisäksi olisi avattava valmisteluun myös työn alla olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettuja uusia asemakaava-alueita: esimerkiksi Kirkkotien ja Ojakkalantien välissä oleva asuinrakentamisalue ja Härkähaanmäen selvitysalue, johon olisi mahdollista myös työpaikka-alueena kaavoittaa.

Edellä mainittu tarkoittaa, että resurssit maankäytön ja asemakaavoituksen resurssit on turvatta suunnitelmallisesti seuraaviksi vuosiksi – tarvittavissa ostopalveluina. Samoin kunnallistekniikan rakentamiseen tulee osoittaa tarvittavat varat nuukailematta. Kunnallistekniikan rakentamisen rahoittamista ja järjestämistä helpottaa se, että kun Keskon logistiikka-alue myydään yhtenä tonttina kunnalta poistuu velvoite rakentaa 57 hehtaarin alueen sisäinen katuverkko ja muu infra.

Tärkeää on myös saattaa päätökseen kaavoituksen kehittämistyöryhmän ehdotukset mm. haja-asutusalueiden rakentamisen osalta. Se monipuolistaa entisestään kunnan tonttitarjontaa. Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tontti- ja asuntotarjonta meillä on, sitä useampi uusi Nurmijärvelle töihin tuleva valitsee kunnan myös asuinpaikakseen. Siitä työpaikan läheisyydestä.

Lepsämän koulusta ja otto-oikeudesta

This image has an empty alt attribute; its file name is 20181010hc3b1ggarto008net_pieni.jpg

Nurmijärven kunnanhallituksen maanantain 29.3.2021 listalla on vakiokäytännön mukaisesti asiapykälä “Otto-oikeuden käyttäminen lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin”. Asiakohdassa on siten käsittelyssä teknisen lautakunnan 4.3.2021 kokouksen pöytäkirja. Tuossa kokouksessa lautakunnalla oli käsiteltävänä mm. Lepsämän koulun hankesuunnitelma.

Viranhaltijoiden ja valmistelijoiden pohjaesityksenä teknisessä lautakunnassa oli hankesuunnitelman vaihtoehto2 eli Lepsämän vuonna 1929 valmistunut puukoulu korjattaisiin ja siihen rakennettaisiin keittiö- ja ruokailutilat ja koululle vuokrattaisiin tarvittaessa lisätilaa. Tuhopoltosta saatavat vakuutusrahat käytettäisiin puukoulun korjaamiseen.

Lautakunta teki pohjaesityksestä poikkeavan päätöksen eli valitsi hankesuunnitelman vaihtoehto 1:n muutamalla lisäyksellä maustettuna. Lautakunnan päätös oli kokonaisuudessaan seuraava: “Koulurakennus uudelleen rakennetaan. Lisäksi tekninen lautakunta edellyttää, että selvitetään ratkaisua, jossa kaikki tarvittavat lisätilat sijoitetaan uudisrakennukseen, jolloin vanhan puukoulun korjauksia ei tarvita. Uudisrakennuksen toteutus tulisi tehdä muuntojoustavana tilaelementtiratkaisuja hyödyntäen, joka on myös perinteistä rakentamistapaa nopeampaa rakentamista. Lisäksi tilaelementtiratkaisut mahdollistavat myöhemmässä vaiheessa rakennuksen siirtämisen toisaalle, jos palveluverkon muuttuneet tarpeet sitä edellyttää.” Päätös syntyi äänestyksen jälkeen 2-9, jossa kokoomuksen Taipale ja Vuorisalo jäivät äänestyksessä tappiolle.

Mielenkiintoiseksi päätöksen tekee se, että esittelijänä toiminut tekninen johtaja jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

Kunnanvaltuuston päätöksen 27.1.2021 § 6, Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen ja NUUKA:n toimenpidesuunnitelman asettaminen, mukaisesti kunnan menojen kasvua tulee hidastaa ja kunnanvaltuuston päätöksen 16.12.2020 § 88, Toimitilaohjelman hyväksyminen, mukaisesti tilatehokkuutta parannetaan ja toimitilojen määrää pyritään vähentämään.

Hankesuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat kumpikin tilojen käyttötarkoituksen näkökulmasta toimivia ratkaisuja. VE2 mukainen tilojen kokonaismäärä on pienempi ja pitkällä aikajänteellä palvelutuotannon ja palveluverkon näkökulmasta joustava. VE2 mukaiset investointikulut ovat alhaisemmat ja tilojen pienemmän kokonaismäärän kautta myös käyttökustannukset ovat pitkällä aikavälillä alhaisemmat.

VE2 toteuttaa paremmin kunnanvaltuuston NUUKA- ja Toimitilaohjelmissa hyväksymiä linjauksia.

Jo se, että esittelijän virkavastuulla todetessa, että päätös ei parhaalla tavalla toteuta valtuuston päätöksiä, tulisi olla kunnanhallitukselle peruste käyttää asiassa otto-oikeutta. Tässä tapauksessa rima otto-oikeuden käyttämiselle on tavallistakin matalampi, koska palveluverkkopäätöksen yhteydessä valtuusto erikseen päätti, että Lepsämän koulun asia ratkaistaan hankesuunnitelman käsittelyn ja päättämisen yhteydessä.

Kunnanhallituksen lakisääteinen tehtävä on vastata valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kun esittelevä viranhaltija esittää epäilyksen, niin kunnanhallituksen tulisi asian tila varmistaa.

Otto-oikeuden käyttäminenhän ei sinänsä tarkoita, että lautakunnan päätöstä tahdottaisiin tai oltaisiin muuttamassa. Itse haluaisin kyllä varmistaa ja kuulla päätösten perustelut ja myös kuulla tarkemmin esittelijän perustelut eriävälle mielipiteelle. Ja kuten sanoin – nähdäkseni tämä on myös kunnanhallituksen tehtävä.

Teknisen lautakunnan päätös ei myöskään ole yksiselitteinen. Päätöksen perusteluissa todetaan, että vanhalle puukoululle, joka on siis pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, ei tarvitse tehdä mitään korjauksia. Se, että puukoulua ei korjata lainkaan, säästää varmasti kustannuksia. Kun vanhaa puukoulua ei kuitenkaan voida käyttää sisäilmaongelmien takia, niin päätökseen tulisi mielestäni lisätä selkeästi, että vanha puukoulu puretaan tai ehdollistetaan vaihtoehto 1 purkuluvan saamiselle. Se, että toteutettaisiin vaihtoehto 1:n mukainen palaneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ja jouduttaisiin vanha suojeltu puukoulukin vielä kahdella miljoonalla eurolla korjaamaan on kestämätön päätös.

Lepsämän osayleiskaavassa tuo vuonna 1929 rakennettu puukoulu on suojeltu sr-1 -merkinnällä. Sen purkaminen ei ole kiellettyä, mutta se on luvanvaraista. Purkulupahakemuksesta on lisäksi pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Ehkä olisi syytä selvittää, onko purkaminen mahdollista. Ja jos ei ole, niin Lepsämän koulun kiinteistöjen osalta kustannuksiin on tiedossa parin miljoonan euron lisä.

Kaavoituksen kehittämisen työryhmä

This image has an empty alt attribute; its file name is kaavara.jpg

Nurmijärven kunnanhallitus nimitti keväällä 2019 työryhmän, jonka tavoitteiksi määritettiin strategian mukaisen maankäytön suunnittelun kehittäminen ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaaminen. Samoin työryhmän odotettiin keräävän ja tuovan ideoita maankäytön kehittämiseksi ja toimivan asian tiimoilta keskustelufoorumina. Luottamushenkilöille tarjottiin näin mahdollisuus olla jo aikaisessa vaiheessa mukana maankäytön toimintatapojen kehittämisessä.

Kunnanhallitus kirjasi työryhmässä käsiteltäväksi myös kyläalueiden kaavoitusta ja siihen liittyen rakentamismahdollisuuksien määrittämisperiaatteet, taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutuksen kunnan tuloihin.

Sain kunnian toimia kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin Tarja Salonen ja lisäksi jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala.

Alkuun 10 hengen työryhmä tuntui suurelta, mutta pariinkymmeneen kokoukseen osallistuttiin todella aktiivisesti. Työryhmän tehtävä koettiin tärkeäksi. Jälkikäteen arvioituna tehtävän laajuus oli melkoinen – etenkin, kun käsiteltävänä oli paljon keskustellut ja vaikeiksi tiedetyt asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin (ns. haja-asutusalueet) liittyvät asiat.

Osa työryhmän jäsenistä oli pitkään ollut tekemisissä aihepiirin kanssa niin työelämässä kuin luottamustehtävissä. Kaikilla ei aivan samanlaista taustaa ollut, joten työryhmä kävi alkuun läpi nykykäytäntöjä ja lainsäädäntöä kunnan omien asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli järkevä aloitus ja sillä luotiin hyvä pohja ryhmän työskentelylle, vaikka sille muutama kokous alusta uhrattiinkin.

Olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä. Jäsenillä oli hyvinkin tarkkoja ja detaljikkaita mielipiteitä keskeisistä asioista jo ennakkoon. Tässä osoittautui hyödyksi työryhmän suurehko jäsenmäärä. Keskustelu oli aktiivista ja monipuolista – erilaiset näkemykset tulivat huomioiduksi.

Odotetusti kuumimmat ja kimuranteimmat asiakokonaisuudet olivat haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet, suunnittelutarveratkaisualueet ja emätilatarkastelut. Erityisesti suunnittelutarvealueiden juridiikan osalta työryhmä katsoi tarpeelliseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita eli emeritusprofessori Vesa Majamaata ja Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevaa. Silti loppuraportissaan työryhmä joutui toteamaan, että maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ei ole täysin yksiselitteistä käsiteltyjen asioiden osalta.

Työryhmä on nyt saanut työnsä ja loppuraportin valmiiksi ja se on kunnanhallituksen asialistalla maanantaina 22.3.2021.

Asemakaava-alueiden osalta työryhmä antoi väliraporttinsa jo vuosi sitten. Tuskin voidaan sanoa mitään viisasten kiveä löytyneen, mutta työryhmä nosti esille useita pienempiä ehdotuksia, joilla voidaan lisätä erityisesti pientalotonttitarjontaa taajamissa. Niin sanotun “tonttiprojektin” elvyttäminen on jo nyt tuonut asemakaavamuutoshankkeita vireille Kirkonkylässä. Kaavaprosessin ja päätöksenteon nopeuttaminen ja resurssien varaaminen on huomioitu myös raportissa.

Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Samalla tulisi varmistaa kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Osayleiskaavoitus on edelleenkin keskeinen työväline rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueella, mutta työryhmä esittää myös ns. kyläkaavoituksen hyödyntämistä kyläkeskuksissa. Tämä antaisi suoraan rakentamisoikeuden osayleiskaavan perusteella.

Työryhmä esittää luopumista koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Näin olleen suunnittelutarvealueiksi jäisivät vain sellaisiksi suoraan lain nojalla määräytyvät alueet ja kunnan erikseen osoittamat alueet. Jälkimmäisiä voisivat olla esimerkiksi päätaajamien mahdolliset laajenemisalueet ja uusien liikenneyhteyksien edellyttämät alueet.

Emätilatarkastelusta työryhmä esittää luovuttavan. Osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien ja sijoituksen määrittämiseksi työryhmä esittää erityistä edullisuusvyöhykemallia.

Otaksun, että työryhmän aikaansaannos ja esitys tyydyttää lukuisia nykyjärjestelmän kriitikoita.

Maapolitiikan erilaisten linjausten vaikutusta kunnan tuloihin raportti käsittelee yleisellä tasolla. Maapolitiikan osalta todetaan se vanha totuus, että ns. omalle raakamaalle kaavoittaminen tuo tontteja myytäessä isommat luovutusvoitot verrattuna maankäyttösopimuksista saataviin tuottoihin. Nurmijärvellä on kuitenkin linjattu käytettäväksi kaikkia keinoja maanhankinnan toteuttamiseksi, eikä työryhmä lähtenyt tätä periaatetta kyseenalaistamaan. Kaikilla maanhankintakeinoilla on omat hyvät puolensa ja niitä tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisesti – jotkut tuovat suuremmat luovutusvoitot, toiset tuovat tuloja ja kasvua nopeammin. Ehkä tonttien luovutusperiaatteiden osalta olisi voinut vielä käsitellä maapoliittisen ohjelmaan lisättäväksi ok-tonttien hintakilpailumenettely yhtenä tapana. Se jäi myöhempänä esitettäväksi.

Työryhmän loppuraportin ajatuksia ja esityksiä pääsevät luottamushenkilöt puntaroimaan kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Esityksenä on, että kunnanhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi ja että sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma syksyyn 2021 mennessä. Toimenpideohjelma jää siis tulevan kunnanhallituksen päätettäväksi. Se on ymmärrettävää – moni työryhmän esittämä ajatus vaatii vielä työstämistä, vaikutusten arviointia ja mm. juridisten asioiden selvittämistä. Työryhmä keskittyi estottomasti ideoimaan ja tuomaan uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Omalta osaltani vielä kerran kiitokset koko työryhmälle – erityisesti varapj. Tarjalle, joka muutaman kerran tuurasi puheenjohtajaa ansiokkaasti. Samoin täytyy kiittää viranhaltijoita rakentavasta yhteistyöstä. Hekin työryhmän kokouksiin osallistuivat varsinaisen työajan jälkeen ja työstivät materiaalia kokousten välillä.

Loppuraportti löytyy kunnan web-sivuilta kunnanhallituksen ma 23.3.2021 asialistalta.

Klaukkalan hankkeita kunnanhallituksessa

This image has an empty alt attribute; its file name is img_5653.jpg

Hyvinkään Kipinää

Kunnanhallituksen lyhyehkö asialista 15.2.2021 saatiin käsiteltyä vajaassa neljässä tunnissa. Alle kolmen tunnin kokoukset alkavat olla nykyisin tilastoharvinaisuuksia.

Ensimmäisenä asiakohtana oli Nurmijärven kunnan lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta. Kunnan lausunto nojaa vahvasti KUUMA-seudun yhteiseen lausuntoon, jossa Nurmijärvi ei erityisesti korostu. KUUMA-kuntien yhteisesti edistämä Klaukkalan kehätie on vienyt joksikin aikaa isoimmat investointihankkeet Nurmijärveltä. Meitä koskevat lähinnä liikenneinfran pienet KUHA-hankerahat ja liityntäpysäköinnin investointirahat. Niistä voi joitain murusia Nurmijärvellekin kohdistua tulevina vuosina. Toki Nurmijärvi on mainittu myös MAL-2019 -suunnitelmaan sisältyvässä Järvenpään ja Nurmijärven logistiikan poikittaisyhteydessä ja Kehä IV -hankkeessa, joka tosin tukee enemmänkin Tuusulan eteläosan logistiikkahanketta. Lausunnossa otetaan kantaa myös Kehä V:n eli Hanko-Hyvinkää VT25:n kehittämiseen ja todetaan, että ilman perusparannusta se on palvelutasoltaan Etelä-Suomen huonoin päätie. Tällä on merkitystä erityisesti pohjoiselle Nurmijärvelle. Kokoomuksen Vaulamon esityksestä lausuntoon lisättiin lauseke, että ladattavien henkilö- ja pakettiautojen sähköistä latausverkostoa ja sähköisen autoilun infrastruktuuria tulee kehittää selvästi voimakkaammin.

Listalla oli myös pari Klaukkalan hanketta. Kunnanhallitus päätti luovuttaa Hoivatila Oyj:lle Vanha-Klaukan asemakaava-alueella sijaitsevan päiväkotitontin. Esityksen mukaan tonttivuokraa perittäisiin ensin vain puolet ja täysi vuokra vasta, kun toinenkin päiväkoti tontille rakennettaisiin. Kun esityksessä ei ollut edellytetty vuokrasopimukseen mitään aikarajaa sille, milloin tuo toinenkin osa tulisi toteuttaa ja kunnan saada siten koko rakennusoikeudesta vuokraa, niin kunnanhallitus päätti esityksestäni lisätä päätökseen vaatimuksen siitä, että vuokrasopimuksessa varmistetaan toisenkin päiväkodin toteuttaminen kohtuullisessa määräajassa tai jättää kunnalle oikeus rakentamattoman tontinosan hyödyntämiseen. On tärkeää, että alueen ainoa päiväkotitontti ei jää puolittain rakentamatta, jos kunnalla on sen käytölle tarve. Sopimuksella tulisi aina tällaiset asiat varmistaa.

Toinen merkittävä Klaukkalaa koskeva asia oli Urheilupuiston koulun hankesuunnitelman hyväksyminen sisältäen myös päätöksen koulun sijainnista. Hieman oudoksuin sitä, että hankesuunnitelman tekijällä ei ollut ollut käytössään pohjatutkimustietoja eri sijoitusvaihtoehdoista. Ne tulisi mielestäni teettää edes jollakin tasolla hankesuunnitelmavaiheessa – etenkin, jos samalla tehdään myös sijaintipäätös. Pohjarakentamisella voi olla suurikin vaikutus hankekustannuksiin ja toteuttamiskelpoisuuteen. Nyt mentiin ilman tarkkaa tietoa pohjaolosuhteista. Kävin jokin aika sitten tutustumassa Hyvinkään uuteen Kipinä-lukioon. Totesin siellä, että koulun suunnittelussa oli huomioitu myös tilojen väliaikainen majoituskäyttö. Kun huomioi, että Urheilupuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. jäähalli, salibandyareena, urheilupuisto, Monikko-sali, tennishalli ja -kentät sekä NJS:n kuplahalli ja ulkokentät, niin mielestäni kannattaisi meilläkin tämä huomioida. Esim. urheilutilaisuuksissa ja leireillä voisi hyödyntää koulua joukkueiden majoituspaikkana. Ehdotuksestani kunnanhallitus lisäsi päätökseen klausuulin, että hankesuunnittelun jatkossa tutkitaan tilapäismajoitusmahdollisuus esimerkiksi liikunta- ja kilpailutoimintaa varten silloin, kun koulu ei ole käytössä esim. kesälomakaudella. Hankesuunnitelman vahvistaa vielä kunnanvaltuusto.


Nuukasti nuukailtu

Nurmijärven kunnanvaltuuston vuoden 2021 ensimmäinen kokous pidettiin jälleen pääosin etänä. Vain muutama valtuutettu oli fyysisesti ilmaantunut kunnanvirastolle. Tällä tyylillä on menty kohta vuoden verraan, eikä loppua näy.

Pitkään valmisteltu ja odotettukin päätös Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon korvaamisesta meni valtuustossa läpi ilman keskusteluja ja äänestyksiä. Isoistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä nopeasti ja ilman turhia porinoita, kun asia on hyvin valmisteltu ja kaikki ovat yksimielisiä. Näin oli puhdistamoasiassa. Täytyy muistaa, että kaikissa merkittävimmissä asioissa viranhaltijat ja asian valmistelijat ovat kuultavissa kunnanhallituksen kokouksessa, jossa siis jokainen valtuustoon tuleva asia valmistellaan. Näin oli toimittu myös jätevedenpuhdistamon suhteen. Ja valtuustollakin on mahdollisuuus saada vastauksia ns. kyselytunnilla valtuuston tulevista päätösasioista. Tehty siirtoviemäripäätös oli hyvä. Ja kun viemäri ja Klaukkalaa syöttävä lisävesijohto linjataan järkevästi esim. vanhan kolmostien linjausta myötäillen, niin kuntaan avautuu uusia hyviä rakennuspaikkoja, joihin on saatavissa näin helposti kunnallistekniikka. Esimerkiksi Hämeenlinnan väylän ja kehätien liittymän työpaikka-alueen toteuttaminen helpottuu oleellisesti.

Palveluverkon käsittelyähän ei saatu finaaliin joulukuun valtuustossa, vaan lukioratkaisua lukuunottamatta käsittely siirtyi tähän tammikuun kokoukseen. Raekannaksen Riikka (KESK) teki samat viisi muutosesitystä kuin aiemmin kunnanhallituksessa ja näistä jouduttiin luonnollisesti äänestämään. Kaikki Riikan muutosehdotukset hylättiin. Itse äänestin asiakohdasta ja ehdotuksesta riippuen puolesta ja vastaan – samalla tavalla kuin jo kunnanhallituksessa. Mielenkiintoinen kysymys kuultiin yhdeltä valtuutetulta: Eikö näistä kaikista ehdotuksia voisi äänestää kerralla? Jokainen ehdotus luonnollisesti käsiteltiin yksi kerrallaan ja niiden kannatus myös vaihteli.

Kokouksen pääaihe oli ehkä pitkään ja hartaasti valmisteltu ja joulukuun kokouksesta tammikuulle siirretty NUUKA-ohjelman päivitys ja toimenpideluettelosta päättäminen. Kunnanhallituksessahan oli kunnanjohtajan pohjaesityksenä ollut 121 kohdan toimepidelista. Listalla oli euromääräisesti isoja asioita ja toisaalta kymmenittäin toimenpiteitä, joiden säästövaikus oli vain joitain tuhansia euroja. Tuntui järjettömältä alkaa ensin kunnanhallituksessa äänestämään näistä muutamista tuhansista euroista. Käsittely olisi ollut raskas ja johtanut parhaassa tapauksessa samanlaiseen rumbaan myös valtuustossa. Teinkin kunnanhallituksessa esityksen, että kaikki alle 100.000 euron säästökohteet hyväksyttäisiin sellaisenaan ja keskittyisimme vain isoimpiin ja etukäteen ongelmallisimmiksi tiedettyihin kohtiin. Poikkeuksena noihin alle 100 kiloeuron säästökohteisiin otettiin kohdat:

-Kissankellon uima-allasavustuksesta luopuminen

-Vapaaehtoisen A2 -kielen opetuksen lakkauttaminen

-Neljän luokanopettajan viran lakkauttaminen

-Monikon vuokra-avustukset opistoille lakkautetaan

-Perusopetuksen tuntikehyksen leikkaaminen 75 tunnill

-Yksityistieavustusmäärärahan vähentyminen /vuosi

Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana olin toimittanut jo aiemmin muiden ryhmien puheenjohtajille pyynnön käsitellä toimenpidelistaa ryhmissä ja ilmoittamaan, mitä kohtia listasta kukin ryhmä ei tule hyväksymään. Näin asiaa käsittelimme myös kokoomus-ryhmässä. Kokosin ryhmiltä saamani palautteen yhteen ja totesin, että edellä mainituilla kuudella säästöehdotuksella ei ole realistisia läpimenomahdollisuuksia. Kunnanhallitus ne siten karsi heti päätä pois. Kaiken kaikkiaan jo kunnanhallituksessa pohjaesityksestä karsittiin yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä ja kunnanvaltuustossa vielä lisää. Ainakin itselleni lopputulos oli jonkinlainen pettymys ja merkitsi sitä, että mitään kokonaisratkaisua NUUKA-ohjelmasta valtuusto ei kyennyt tekemään. Veroratkaisut ja investoinnit jäivät seuraavan valtuuston ratkaistavaksi ensi syksynä.

Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.

Pidin NUUKAsta kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen vuoron seuraavasti – totuttuun tapaan kohtuullisen lyhyesti ja ytimekkäästi:

Arvoisa pj,kj…

Pitkän valmistelun jälkeen kunnanvaltuusto on viimein päättämässä Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman toimenpidesuunnitelman asettamisesta.

Prosessi on ollut pitkä ja tavoite selkeä. Nyt on selvää, että alkuperäistä tavoitetta ei tulla tänään saavuttamaan. Tavoitteet talouden tasapainottamiseksi olivat korkeammalla.

NUUKA-ohjelmaa työstettiin kohtuullisen kauan ja toimenpiteitä selvitettiin laajasti ja perusteellisesti – myös vaikutuksia arvioiden. Päätöksentekoon toimenpidelista tuntui kuitenkin tulevan silti hiukan liian nopeasti. Käsittelyn tässä aikataulussa mahdollisti valtuustoryhmien hyvä yhteistyö. Kokoomus-ryhmä kiittääkin muita ryhmiä hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyssä ja toivoo, että näin jatketaan asiakohdan loppuun saakka.

Alkuperäisestä toimenpidelistasta karsittiin jo kunnanhallituksessa yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä. Kokoomus-ryhmä on tyytyväinen siihen, että näin erityisesti nuoriin ja ikäihmisiin ei kohdisteta heikossakaan taloustilanteessa liian ankaria toimenpiteitä. Toivomme kuitenkin, että kunnanhallituksessa hyväksyttyä pohjaesitystä ei lähdetä tänään repimään auki ja heikentämään päätöksen vaikuttavuutta kuntatalouteen yhtään enempää.

Paljon julkisuutta saaneiden yksityisteiden osalta mahdolliset määrärahakarsinnat katsottiin ryhmässämme järkeväksi käsitellä vasta, kun uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä on saatu hieman kokemusta. Ei vielä.

Jo tehdyt karsinnat tarkoittavat, että emme kykene tänään päättämään varsinaista skenaariota – kokonaisratkaisua – vaan verojen ja investointienkin osalta päätöksenteko siirtyy seuraavalle valtuustolle syksyyn talousarviokäsittelyn yhteyteen.

Syksyllä on syytä muistaa, että päätöksiä toimenpiteistä tarvitaan edelleen. Veronkorotukset eivät ole kokoomus-ryhmälle näitä toimenpiteitä – siitä meillä on selkeä ja yksimielinen näkemys. Ryhmämme korostaa myös sitä, että hallituksen velkarahalla rahoittamat väliaikaiset korona-avustukset eivät saa aiheuttaa illuusiota, että Nurmijärven kuntataloudessa olisi jo tapahtunut jokin muutos parempaan päin. Tuleva valtuusto tulee kohtaamaan karun todellisuuden entistäkin rankemmin. Toivottavasti tähän mennessä tehty työ voidaan hyödyntää NUUKAn seuraavissa päivityksissä.

Välitän kokoomus-ryhmän kiitokset kunnanvirastossa työskenteleville asian valmisteluun osallistuneille. Esityksenne olisi mahdollistanut tavoitteen ja kestävän kokonaisratkaisun saavuttamisen. Meistä päättäjistä ei tällä kertaa ollut siihen.

Kyllä ei tarvitse huomautella liian pitkistä ja monotonisista puheista.

Yhtenä asiakohtana oli vastaus Irti Keusotesta -kuntalaisaloitteeseen ja terveyspalvelujen kustannustehokkainta järjestämistapaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Aloitteen oli allekirjoittanut kunnioitettava määrä kuntalaisia eli aloitteen tekijöiden lisäksi peräti 1014 henkilöä. Valtuuston esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa on varsin kattavasti vastattu aloitteeseen, joten en sitä lähde toistamaan. Kuntayhtymästä eroamisen osalta on syytä kuitenkin todeta keskeinen fakta: ”Valtakunnallisen soteuudistuksen eteneminen vaikuttaa kunnan mahdollisuuteen irtaantua Keusoten toiminnasta. Perussopimuksen mukaisesti Nurmijärven kunnan eroamisen kuntayhtymästä olisi mahdollista tapahtua 31.12.2022.Samanaikaisesti eli 1.1.2023 alkaen on tulossa voimaan soteuudistus. Käytännössä Nurmijärven kunnan ei siis ole mahdollista ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti. ” Aloitteen viesti tuli kuitenkin selväksi. Kuntalaisissa – ja myös meissä luottamushenkilöissä – on huomattavaa tyytymättömyyttä Keusote-kuntayhtymän toimintaan ja kustannustehokkuuteen. Kunnan omistajaohjausta on syytä krittisesti tarkastella ja kehittää.

Valtuusto päätti180 000 euron suuruisesta lisämäärärahasta kattamaan toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvia kustannuksia syyslukukaudella 2021. Marinin hallitushan esitti ja eduskunta hyväksyi taannoin oppivelvollisuuden laajentamisen 18 ikävuoteen asti. Päätös oli mielestäni kehno ja vaikutuksiltaan vähäinen – kaikkeen muuhun kuin kuntien talouteen. Vaikka hallitus on ryhdikkäästi luvannut korvata muutoksesta aiheutuneet kustannukset kunnille, on päivän selvää, että näin ei tule käymään. Hallituksen kompensaatio kunnille ei tule kattamaan aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ainakin osa uudistuksen kustannuksista tulee kuntien maksettavaksi. Yksinkertaistettu tilannekuva: Useimmat kunnat maksavat uudistuksen kustannuksia velkarahalla, kun Marinin hallituksen velkarahalla rahoitetut kompensaatiot eivät ole riittäviä. Kyllähän nuo eurot olisi pitänyt kohdistaa tehokkaammin ja eri tavalla niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Ja oppivelvollisuusiän pidentämisellä ei mielestäni ratkaista ongelmaa niiden nuorten kohdalta, joilla ei ole ole ollut haluja opintoihin. On vaikea kuvitella, että jos ei ole päässyt jyvälle koulutuksen ja opiskelun tarpeellisuudesta koulu-uran aikana, että sitä parannettaisiin lisäämällä vuosi ”kakkua”.

Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta maaliskuussa. Siitä onkin kuntavaaleihin aikaa vain vajaa kuukausi.

Lukiovaihtoehto V2B

Nurmijärven Uutisten kirjoituksessa 16.12.2020 pyydettiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Rätyä ”avaamaan” kunnanhallituksen lukioesitystä valtuustolle. Rädyn mukaan kunnanhallituksen esitys lähti siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla. Tätä Rädyn lausuntoa on sittemmin siteerattu myös Nurmijärven Uutisten valtuuston lukiopäätöstä koskevassa uutisessa 19.-20.12.2020.

Valtuuston lukiopäätökseen liittyen kirjoitin blogiini jo aiemmin tavasta perustella kantoja paljolti muilla kuin päätöksenteon valmistelu- ja esittelyaineistossa olevilla faktoilla – ja pahimmassa tapauksessa niitä omien tavoitteiden ja tunteiden mukaisesti virittelemällä. Tässä on kuitenkin ns. savolaisittain ”vastuu kuulijalla”. Valtuutetuilla on oikeus uskoa juuri sellaisia perusteita kuin haluavat ja valta tehdä päätöksiä omien painotuksiensa mukaisesti.

Rädyn puheet kunnanhallituksen päätöksestä ja esittelystä valtuustolle ovat kuitenkin eri asia. Kunnanhallituksen puheenjohtajana hän ei käsittääkseni voi avata tai tulkita kunnanhallituksen päätöksiä millään muulla tavoin kuin kunnanhallituksen päätökseen on kirjattu.

Itse kunnanhallituksen jäsenenä – ja pöytäkirjastakin asian tarkistettuani – voin todeta, että puheenjohtajan tulkinnoille ja avauksille ei löydy perusteita.

Kunnanhallituksen esitys ei lähde siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla – eikä kunnanhallitus ole tällaista valtuustolle esittänyt. Myöskään kunnanvaltuuston päätös lukioasiassa ei siten perustu tällaiselle ajatukselle ja esitykselle.   

Kunnanhallituksen päätös 30.11.2020 kuuluu tarkalleen näin ja tämä siis oli pohjaesityksenä valtuustossa:

1.a. Kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä.

1.b. Suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.

Kunnanhallituksen ja sittemmin valtuuston päätökseen kirjattu jatkosuunnittelun ratkaisuvaihtoehto V2B on tarkkaan määritetty palveluverkkosuunnitelmassa ja sen liitteissä seuraavasti:

Keskuslukio / keskitetty lukio, uudisrakennus Kirkonkylä: Toreeninmäki tai Krannilan urheilupuisto (sis. liikuntatilat).

Päinvastoin kuin Räty informoi ja ”avaa” kunnanhallituksen pohjaesitystä: Suunnittelun lähtökohtana on vaihtoehto V2B eli nimenomaan uudisrakennus Toreeninmäelle tai Krannilan urheilupuistoon. Kunnanhallituksen esitys ja sittemmin valtuuston päätös 16.12.2020 sulkee pois keskitetyn lukion rakentamisen NYKin tontille – aivan samalla tavalla kuin myös paljon kritiikkiä saaneen Maaniittu-vaihtoehdonkin.

Toimipisteen sijainti jätettiin myöhemmin täsmentyväksi ja se tarkoittaa vaihtoehdossa V2B valintaa Toreeninmäen ja Krannilan välillä.

Ehkäpä Nurmijärven Uutiset suorittaisi asiassa tutkivaa journalismia ja selvittäisi, miten edellä mainittu lehdessä pariinkin otteeseen palstatilaa saanut näkemys suhtautuu todellisiin tehtyihin ja kirjattuihin päätöksiin.

Miksi ja miten on mahdollista, että kunnanhallituksen päätöksestä voi olla jokin muu käsitys, kuin päätösasiakirjoihin on kirjattu ja miksi tällaista disinformaatiota jaettiin ennen valtuuston kokousta?

60 miljoonan euron talousarvioaukko

Mielestäni kunnanvaltuuston tulee saada päätöksentekoa varten käyttöönsä kaikki se aineisto ja tieto, joka on päätöksentekoa varten tarpeen. Kunnanhallituksen lakisääteinen tehtävä on valmistella kunnanvaltuuston päätökset.

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti marraskuussa, että Talousarviosta 2021 ja taloussuunnitelmasta 2021-2023 jätetään pois neljän investointihankkeen kustannukset (lukio, Rajamäen kampus, Lepsämän koulu ja Urheilupuiston koulu).

Vielä kesällä nuo neljä hanketta olivat mukana talousarvioehdotuksessa. Niiden kokonaisarvo oli noin 60 milj. euroa. Valtuusto päättikin marraskuussa, että talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosaa täydennetään näillä neljällä hankkeella, kun palveluverkkopäätökset on tehty.

Kunnanhallitus teki omalta osaltaan päätökset palveluverkosta 30.11.2020. Talousarvio ja taloussuunnitelma olisi ollut varsin yksinkertaisesti päivitettävissä päätösten jälkeen. Puolet hankkeista pysyi muuttumattomina ja kahteen hankkeeseen tuli muutoksia – ja muutosten kustannusvaikutukset oli laskettu kunnanhallitukselle huomattavasti tarkemmin kuin normaalisti tavoitearvioon tehdään. Talousarviossa tulevien vuosien investointikustannukset on yleensä arvioitu hyvin karkealla tasolla, mutta ymmärrys ja tieto kokonaiskustannuksista on oleellista ja tärkeää.

Kysyin jo aiemmin kunnanvirastolta, että miten ja milloin nuo puuttuvat kustannukset tuodaan kunnanhallituksen siunattaviksi ja siten esiteltäviksi valtuustolle. Mitään ei tapahtunut ja kun tämän päiväisen kunnanhallituksen asialistallakaan ei ollut tavoitearvion ja tavoitesuunnitelman päivittämistä pave-päätösten vaikutuksilla, niin ehdotin kunnanhallituksen kokouksessa asian lisäämistä listalle. Esitys hävisi äänin 6-5. Tämä tarkoittaa, että keskiviikkona 16.12. kunnanvaltuustolle esitetään kunnanhallituksen palveluverkkosuunnitelma, mutta kenelläkään ei ole tietoa, mitkä ovat esityksen kustannusvaikutukset ja miten ne jakautuvat taloussuunnitelmavuosille 2021-2023. Kunnanvaltuuston pitää tehdä lopullinen päätös palveluverkosta, mutta talousarviokirjassa on niiden osalta noin 60-70 milj. euron aukko.

Tämä on niin käsittämätön ja erikoinen tilanne, että jätin eriävän mielipiteen kunnanhallituksen pöytäkirjaan. Mikä voi olla syynä, että kunnanhallitus kieltäytyy käsittelemästä asiaa ja antamasta valtuustolle tietoa, jota valtuusto on nimenomaisesti edellyttänyt – ja joka kaiken järjen mukaan pitäisi sille esittää? Vastaus ei ole se, että talousarvio päivitetään valtuuston päätösten jälkeen. Sehän tehdään joka tapauksessa – mitä valtuusto sitten esittääkin, mutta valtuuston täytyy tietää mitä kunnanhallitus valtuustolle esittää – myös kustannukset.

Tulin johtopäätökseen, että koska olin aiemmin äänestänyt kunnanhallituksessa hajautetun lukion puolesta, niin tämänkin ehdotuksen katsottiin olevan jonkinlainen kannanotto jonkin erityisen lukiovaihtoehdon puolesta. Totesinkin tänään, että olisin tehnyt vastaavan esityksen ja vaatinut valtuustolle annettavaksi tieto palveluverkkokustannuksista, olisi kunnanhallituksen lukiopäätös ollut sitten mikä tahansa. Tai jos kyse olisi ollut vesitorni-investoinnista, jonka kustannuksia ei haluttaisi tai viitsittäisi näyttää valtuustolle.

Tämä lukiohärdeli näyttää vaikuttavan kaikkeen älylliseen ja älyttömään. Onneksi asia saanee päätöksen ylihuomenna ja voimme palata normaaliin.

Tässä joka tapauksessa eriävä mielipide, jonka tänään jätin:

Nurmijärven kunnanhallitus 14.12.2020

Eriävä mielipide kunnanhallituksen päätökseen työjärjestysesitykseen liittyen

Kunnanhallitus päätti äänin 6-5 olla ottamatta asialistalle asiaa ”Talousarvion ja taloussuunnitelman täydentäminen kunnanhallituksen pave-päätösten perusteella”.

Kunnanvaltuusto on päättänyt 11.11.2020, että palveluverkkopäätösten jälkeen täydennetään Talousarvioon 2021 ja taloussuunnitelmaan 2021-2023 palveluverkkopäätösten alaiset investointikohteet.

Kunnanhallitus on tehnyt 30.11.2020 päätökset palveluverkkoon liittyen, mutta näiden päätösten mukaisia vaikutuksia Talousarvioon 2021 ja taloussuunnitelmaan 2021-2023 ja täydennyksiä investointiosaan ei ole käsitelty – vastoin valtuuston päätöstä. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat näiltä osin täysin avoimet, vaikka kunnanhallitus on kyseiset päätökset tehnyt.

Päättäessään olla käsittelemättä asialistalle esitettyä asiakohtaa, kunnanhallitus teki mahdottomaksi päivittää talousarvio ja taloussuunnitelma valtuuston edellyttämällä tavalla ja valtuusto joutuu käsittelemään kokouksessaan 16.12.2020 palveluverkkosuunnitelmaa ilman tietoa, mitkä kunnanhallituksen palveluverkkosuunnitelmaesityksen vaikutukset talousarvioon ja taloussuunnitelmaan ovat. Kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta. Kunnanhallituksen päätös 14.12.2020 johtaa tietoisesti tilanteeseen, jossa valtuustolle ei valmistella ja esitetä oleellista päätöksentekoon vaikuttavaa aineistoa, jota valtuusto on erikseen edellyttänyt.

Hypoteettinen vaihtoehtoarvio lukiokustannuksista

Kunnanhallitus päätyi kokouksessaan 30.11.2020 muuttamaan kunnanjohtajan pohjaesitystä lukioratkaisuksi liittyen palveluverkkosuunnitelmaan 2020-2040. Pohjaesityksenä oli lukiokoulutuksen jatkaminen hajautettuna kahdessa toimipisteessä Kirkonkylällä ja Rajamäellä.

Tiukan äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen päätökseksi tuli ehdottaa lukion osalta ratkaisuksi yhtä uudisrakennusta Kirkonkylään. Vastustin muutosehdotusta, joka oli kallein mahdollinen lukiovaihtoehto. Talouskurimuksen, aiempien talouslinjauksien ja talouden tasapainottamisen kannalta olisi kestämätöntä päätyä kalleimpaan vaihtoehtoon.

Hajautetun lukion (Kirkonkylä + Rajamäki) kannalla kunnanhallituksessa olivat Hägg, Raekannas, Sailio, Salonen ja Laitinen. Sekä investointikustannusten että pitkän aikavälin kustannusten kannalta merkittävämmästi kalliimman Kirkonkylän lukion puolesta äänestivät Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Vaulamo ja Räty.

Pöytäkirjaa tuosta kunnanhallituksen kokouksesta ei ole jostain syystä vieläkään nähtävillä, mutta omien muistiinpanojeni ja kunnan antaman tiedotteen mukaan muutosehdotus oli, että kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä ja suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Tämä on juuri se yli 17 miljoonaa euroa maksava investointi, kun hajautetun lukion investointikustannus olisi 9,6 milj.euroa. Kunnanvaltuusto päättää asiasta lopullisesti 16.12.2020

Tuon kunnanhallituksen pöytäkirjan suhteen tuntuu olevan muutakin epäselvyyttä. Huomautin jo kertaalleen, että Röykän maanläjitysalueen päätöstekstistä oli jostain syystä jätetty pois maininta hyväksytyn muutosesityksen tekijästä. Esitin nimittäin, että kunta korostaisi vastalausunnossaan, että osayleiskaavassa esitetylle viheryhteystarpeelle, jonka ELY toteaa olevan sijainniltaan ohjeellinen, ei ole olemassa vaihtoehtoista sijaintia. Eikä viheryhteystarvetta ole oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa myöskään esitetty ohjeellisena – sen sijainnille ei ole vaihtoehtoa.

Lukioratkaisua on väännelty ja käännelty vuosikaudet. Kunnanviraston tontille sijoitettu vaihtoehto oli jo muutama vuosi sitten livahtaa kuin varkain hyväksyntään, mutta sain sen vaihtoehdon torpattua kunnanhallituksessa edellyttämällä lisäselvityksiä. Esimerkiksi teknisestä lautakunnasta hankesuunnitelma oli jo mennyt “sukkana” läpi. Muutaman vuoden tarkemman selvittelyn jälkeen kunnanviraston tontti on katsottu niin huonoksi ratkaisuksi, että se ei nyt päässyt mihininkään vertailuun tai vaihtoehdoksi. Sen perään ei ole kukaan enää huudellut, vaikka otaksun, että sekin kelpaisi osalle päättäjiä, kunhan vain keskitetty lukio saataisiin.

Kaikenlaisia muita virityksiä on kyllä ihan viime metreillä kehitetty. Yhtenä esimerkkinä Maaniitun vaihtoehto, joka kariutui kuntalaisten aiheelliseen äänekkääseen vastustukseen. Maaniittu-vaihtoehtoa yritettiin sittemmin junailla läpi lapsiystävällisemmällä versiolla, jossa kaikista pienimpien koululaisten koulupolku olisi katkaistu sijoittamalla pari ensimmäistä luokkaa muista alakoululaisista erilleen Maaniitun lukion pihalle tilaelementtialakouluun. Tämänkin virityksen läpimenomahdollisuudet ilmeisesti todettiin heikoiksi keskitetyn lukion kannattajien keskuudessa, eikä sitä alkuponnisteluiden jälkeen lähdetty edistämään. Jäljelle jäi vain se alkuperäinen kallis vaihtoehto, jonka moni oli jo kustannusten takia sivuun sysännyt.

Sittemmin kunnanhallituksen jäsenistä sekä Hyvämäki että Räty ovat perustelleet ratkaisuaan sillä, että keskitetyllä lukiolla saadaan merkittäviä säästöjä, koska palveluverkkosuunnitelmassa on todettu Kirkonkylän yhteiskouluun tarvittavan 15,5, m€ lisäinvestointeja vuosille 2027-29.

Räty ja Hyvämäki spekuloivat oudosti ja ilman perusteluita, että hajautetun lukion ratkaisussa nuo miljoonat kyllä kuluisivat, mutta keskitetyn lukion ratkaisussa ei. Hyvämäki kirjoitti paikallislehdessä, että hajautetun lukion investointikustannus on näin vaarassa muuttua keskittyä vaihtoehtoa kalliimmaksi.

Tosiasiassa palveluverkkosuunnitelmassa on aivan selkeästi ilmoitettu: “Lukioratkaisusta riippumatta koulun vanhimpien osien (Törmä + Erkkilä) korvaaminen uudisrakennuksella 2027-2029. Jos tämä korvattaisiin laajuudeltaan vastaavalla rakennuksella, karkea kustannusarvio olisi 15,5 milj. €.”

Väännettäköön siis vielä kerran rautalangasta. NYKin vanhimpien osien tulevat investointikustannukset eivät ole mukana talousarviossa tai taloussuunnitelmassa vv. 2021-2024. Palveluverkkosuunnitelmassa ne on mainittu, mutta erityisellä maininnalla, että ne eivät ole riippuvaisia siitä minkälainen lukioratkaisu nyt tehdään.

En tiedä kuinka järkevää viranhaltijoilta oli nostaa palveluverkkosuunnitelman lopulliseen versioon nuo NYKin vanhimpien osien tulevat kustannukset – aiemmin niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi esittää. Joka tapauksessa ne ovat nyt aiheuttaneet hämmennystä ja tahallista tai tahatonta väärinymmärtämistä, jossa nuo kustannukset katsotaan yhden vaihtoehdon rasitteeksi ja yhdistetyn lukion eduksi.

Jotta tilanne olisi tasapuolinen, niin esitän tässä yhtä hypoteettisen arvion, että nuo NYKin vanhimpien osien kustannukset vv. 2027-29 tulevat mahdollisesti toteutumaan vain siinä tapauksessa, että kunnanvaltuusto tekee 16.12.2020 päätöksen keskittää lukio Kirkonkylälle. Tällöin keskitetty lukio olisi yli 23 miljoonaa euroa kalliimpi kuin nykyinen hajautettu kahden toimipisteen lukio. Se on hirveä rahamäärä.

Kysyin viikko sitten viranhaltijoilta, miten on tarkoitus esitellä ja käsitellä kunnanhallituksen tekemien palveluverkkopäätösten vaikutukset investointiohjelmaan. Vastaan siihen nyt itse: Kunnanhallituksen tulee todeta, päättää ja esittää tekemiensä palveluverkkopäätösten vaikutukset investointiohjelmaan ja talousarvioon siten, että ne ovat kunnanvaltuuston käytettävissä ennen 16.12.2020 kokousta. Tuossa kokouksessa on tarkoitus päättää vuoden 2021 talousarviosta niiltä osin, jotka jäivät aiemmin päättämättä juuri palveluverkosta johtuen.

En näe mitään muuta mahdollisuutta, jos halutaan edetä vuoden 2021 talousarvion lopullisessa vahvistamisessa hyvän hallintotavan mukaisesti. Kunnanvaltuutetuilla täytyy olla ennen päätöksentekoa minkälaiset vaikutukset pave-päätöksillä on talousarvioon.

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2021

Syyslomaviikko meni pohjoisessa ja muut lokakuun arki-illat ovat menneet melkeinpä kaikki kokoustaessa. Etenkin kunnanhallitus on työllistänyt talousarviokäsittelyn tiimoilta.

Olipa siis käydä sellainen “vahinko”, että lokakuusta olisi tullut ensimmäinen kuukausi 12 vuoteen, jolloin en olisi blogiini kirjoittanut.

Viime vuosien tiukat ajat kuntataloudessa ovat virtaviivaistaneet melkoisesti myös talousarviokäsittelyä niin kunnanhallituksessa kuin kunnanvaltuustossa. Lisämääräraha- ja tekstimuutosesitykset ovat vähentyneet reilusti niistä ajoista, kun aloittelin valtuustossa vuonna 2009. On tiedostettu, että nuukuus ei ole enää vain hyve vaan välttämättömyys. Silti on varmaa, että myös ensi vuoden talousarvion valtuustokäsitelyssä nähdään myös lisämäärärahaesityksiä. Toivon, että jokaista lisämäärärahaesitystä kohti löytyy myös vähintään vastaava määrä järkeviä esityksiä, joilla menoja voidaan vähentää. Ja erityistoiveena, että tänä vuonna ei nähdä muutamien tuhansien eurojen minimaalisia lisämäärärahaesityksiä.

Kunnanhallitus sai oman esityksensä Nurmijärven vuoden 2021 talousarvioksi valmiiksi eilen illalla 21.10. Kunnanjohtajan pohjaesitykseen tuli vain muutama muutos.

Hallitus hyväksyi esittelijän muutoksen Rajamäen Uimahalli Oy:n avustuksen pienentämisestä 112.000 eurolla. Tarkoitushan ei tietenkään ollut laittaa säästöä heti sileäksi muita määrärahoja lisäämällä, vaikka joku tällaisenkin näkemyksen on esittänyt. Joka tapauksessa kunnanhallitus päätti äänestysten jälkeen lisätä 24.000 euroa A2-kielen säilyttämiseen. Kannatin Keskustan Raekannaksen ehdotusta, jossa määräraha olisi selkeästi palautettu vain yhdelle vuodelle, jonka aikana oltaisiin selvitetty etäopetuksen mahdollisuutta A2-kielen opetuksessa ja selvityksen perusteella arvioitu A2-kielen opetuksen muotoa ja jatkoa tulevaisuudessa. Äänestysten jälkeen A2-kieli palautettiin ehdoitta, mikä ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö asiaa tulevinakin vuonna arvioida. Itse katsoin selvitystyön aiheelliseksi ja A2-kielen lakkauttamisen ennen sitä olevan huono ratkaisu.

Ympäristötoimialan kesäkatuvaloista, hiekanpoistoista, roskakorien tyhjentämisistä ja urheilu- & pallokenttien hoitotason laskusta äänestettiin jälleen joka vuotiseen tapaan. Äänin 5-6 lisättiin näille momenteille 70.000 euroa. Olin määrärahojen lisäämistä vastaan. Pohjaesityshän ei tarkoittanut sitä, että kyseiset toimet olisi kunnassa täysin lopetettu ja ympäristö hunningolle ajettu.

Omaperäisin lisämäärärahaesitys tuli Keskustan Hyvämäeltä, joka ehdotti yksityisteiden avustusmäärärahoja nostettavaksi 40.000 eurolla ja tämä rahoitettavan tarvittaessa siirtämällä ympäristötoimialan kalustoinvestointeja vuodella eteenpäin 200.000 eurolla. Määrärahan nosto rahoitettaisiin siten kalustoinvestointien vuoden 2021 laskennallisen poiston pienenemisellä noin 40.000 eurolla. Tämäkin esitys hyväksyttiin hajaäänituomiolla 5-6 ja vastustin määrärahan nostamista. Kuinka loppuunkalutun tai ajetun kaluston hankintaa kunnanhallitus lähti näin vuodella siirtämään – se ei ole tiedossa.

Kokonaisuudessaan kunnanhallitus siis lisäsi kunnajohtajan TA-esityksen käyttötalousmenoihin vain 24.000 euroa. Toivottavasti tämä pitää myös kunnanvaltuustossa, jossa tosin suurimmat väännöt tullaan näkemään investointiosaa käsiteltäessä. Palveluverkko ja sen osat – lukiot, kirjastot, nuorisotilat – tulevat olemaan vielä monenlaisten intohimojen ja vääntöjen kohde. Kunnanhallituskaan ei tätä osaa investoinneista ryhtynyt käsittelemään, vaan investointeja tarkastellaan myöhemmin palveluverkkopäätösten jälkeen.

Nykyisen keusote-ajan absurdiutta edustaa se, että yli 270 miljoonan euron toimintakuluista Keusoten vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat melkein 50%. Talousarviokirjan yli 200 sivusta nämä kustannukset on esitetty tasan yhdellä sivulla. Se on vain hieman enemmän kuin mitä talousarviokirjassa on käsitelty katuvalojen kesänaikaista sammutusta ja roskakorien tyhjentämistä.

Verot kunnanhallitus esittää pidettävän nykyisellään.

Myös Rajamäen uimahallin avustukset ovat kunnallispoliittinen kestoaihe ja asia nousee mahdollisesti esille myös kunnanvaltuustossa. Kuluvan vuoden budjetissa uimahalliyhtiön toiminta-avustukseen on varattu 790.000 euroa ja vuodelle 2021 ehdotetaan 668 000 euroa plus Hyvä-Olo kortin kuntaosuuteen 70 000 euroa – yhteensä siis 738.000 euroa. Joissakin piireissä avustussumman suuruutta on kritisoitu. Täytyy muistaa, että kunnan tuki uimahallin käyttäjää kohti on vain noin 2,5 euroa. Jos se tuntuu sietämättömän suurelta panostukselta, niin sitä voi verrata vaikkapa Monikkosalin kävijämääriin ja nettokustannuksiin. Viime vuonna kunta tuki Monikkosalissa kävijää yli 20 eurolla per kerta. Ensi vuoden budjetissa tavoite on asetettu tiukasti tasoon 13 euroa/kävijä. Kriittiset kuntalaiset ja valppaat päätöksentekijät varmasti seuraavat suurella mielenkiinnolla tämänkin tavoitteen toteutumista.

Omistajaohjausta Keusoteen

keusote shot

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin kolumnin yllä olevalla otsikolla. Syytä ja ajankohtaa ei tarvitse kummemmin miettiä. Keusoten päätöksenteko ja etenkin päätösten valmistelu on koko kevään ollut suuren hämmennyksen ja keskustelun aihe.

Apotti-hankkeen valmistelu ja rivisotevaltuutettujen tiedonsaanti asiassa sai osittain kovaakin kritiikkiä. Pitkään valmisteltu ja johtavien viranhaltijoiden voimakkaasti ajama Apotti-yhdistyminen kariutui yhtymävaltuuston kokouksessa. Tämä oli varmasti jonkinlainen yllätys ja järkytys monelle hanketta ajaneelle. Kyseessä oli merkittävä päätös myös Nurmijärvelle – ei pelkästään talouden näkökulmasta. Nostin eräissä keskusteluissa esille ajatuksen kunnan omistajaohjauksen antamisesta asiassa kunnan luottamushenkilöille Keusoten päätöksentekoelimissä. Jos sote-luottamushenkilöillä tuntui faktojen saanti olleen ongelmallista, niin sitä se oli erityisesti minunlaiselle kuntapäättäjälle. Jätinkin epätietoisena ja epävarmana kunnanhallituksessa esityksen omistajaohjauksesta tekemättä.

Keusoten palveluverkkosuunnitelman osalta asia on huomattavasti yksinkertaisempi. Keusoten viranhaltijoiden kaavailut ja esitykset ovat niin selkeästi kuntastrategian vastaisia, että näen kunnanhallituksen velvollisuudeksi ottaa asiaan kantaa nimenomaan omistajanohjauksen näkökulmasta. Tätä edellyttää jo kunnan hallintosääntö.

Kirjoitin tuon Nurmijärven Uutisten kolumnini ennen kuin Keusoten viranhaltijat yllättäin ilmoittivatkin vetävänsä terveysasemien lakkauttamiseen johtavat esityksensä pois kesän kokouksista. Kolumnini on Keusoten viranhaltijoiden “puihin menosta” huolimatta vähintään yhtä ajankohtainen kuin sitä kirjoittaessa. Kun kuntayhtymän asioiden valmistelu ja tiedottaminen on noin hallitsematonta ja impulsiivista, niin tarve  kuntien omistajaohjaukseen vain korostuu – myös palveluverkon osalta jatkossa.

Kuntayhtymä on vasta taipaleensa alkumetreillä ja toiminta-aikaa on takana vain vähäisesti. Sitäkin huolestuttavampaa on, että toimiva johto on lyhyen toimikautensa aikana epäonnistunut jo kahden ison asian valmistelussa. Tuleeko kolmatta?

Tässä Nurkkarin kolumnini kokonaisuudessaan:

 

Omistajaohjausta Keusoteen

Keusote kysyi kuntalaismielipidettä terveysasemaverkostosta. Palaute oli yksiselitteinen: 70% haluaa jatkaa nykyisellä mallilla. Toimipisteiden karsinta ei saanut juurikaan kannatusta. Tämä on jatkumoa aiemmille tuloksille. K-U:n kaupunkiselvityksessä kysyttiin: ”Mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa lähimmistä taajamista?” 77 % vastasi: terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat. Ei ole epäselvyyttä, mitä palveluita kuntalaiset arvostavat ja odottavat.

Kuntastrategiassamme on pitkään korostettu päätaajamien kehittämistä ja palveluiden saatavuutta. Terveysasemaverkoston järkevyyttä on toki kyseenalaistettu, mutta Nurmijärvellä on tehty strategian mukaisia päätöksiä: panostettu terveydenhuollon lähipalveluihin ja vahvistettu päätaajamien vetovoimaa. Nämä ovat tietoisia valintoja ja kustannuksiin on samalla sitouduttu. Harkittu panostus näkyi myös kunnan teettämässä tutkimuksessa ”Kuntapalvelut vuonna 2018”. Tyytyväisyys palveluihin vv. 2012-18 oli parantunut eniten juuri terveysasemien ja hammashoidon osalta.

Terveysasemaverkoston karsimista perustellaan kustannushyödyillä, mutta faktoja keskittämisen vaikutuksista toimintakustannuksiin ei ole saatu. Myöskään tietoa muutosten edellyttämistä investointitarpeista ei ole. On vain oletus, että sähköisten palveluiden avulla voidaan lakkauttaa useita toimipisteitä. Tosin muistan, että vuosikymmen sitten tehty vertailu osoitti, että terveystoimen kustannukset per asukas olivat korkeimmat niissä KUUMA-kunnissa, joissa palvelut oli keskitetty – ei hajautetun mallin Tuusulassa tai Nurmijärvellä. Toisaalta väestönkasvu ”tiivistää” palveluverkkoa Nurmijärvellä päivä päivältä. 

Keusoten Apotti-päätöksenteon yhteydessä nostin esille kysymyksen kunnan omistajaohjauksen käytöstä. Lopulta jätin ehdotuksen tekemättä. Eräät kunnathan antoivat sotevaltuutetuille asiassa äänestysohjeistusta.  Jos Keusoten palveluverkkoesitys on ristiriidassa Nurmijärven kuntastrategian ja tehtyjen terveysasemiin liittyvien valintojen kanssa, niin kunnan tulee asiassa käyttää omistajaohjausta ja sitouttaa sote-valtuutetut äänestämään kunnassa tehtyjen linjauksien mukaan.

Ulkopuoliset tekijät eivät saa johtaa vastakkainasetteluun kunnan sisällä. Nurmijärvellä tulee olla asiassa vain yksi linja. Se, jota on johdonmukaisesti toteutettu tähänkin asti. 

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)