Osayleiskaavoituksen uudistaminen etenee vihdoinkin

Kunnanhallituksen päätöksellä 29.11.2022 otettiin iso askel haja-asutusalueen yleiskaavoituksen kehittämisessä Nurmijärvellä.

Useamman vuoden työn tuloksena asia saatiin kunnanhallitukseen päätösasiaksi ja siitä tehtiin selkeät ja yksimieliset päätökset. Kokoukseen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Vaulamon lisäksi kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet ja puheoikeudella valtuuston puheenjohtajistosta Toivonen ja Lakee.

Viimeisen vuoden aikana erityisesti osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärästä on ollut keskustelua, eikä siitä oltu päästy yhteisymmärrykseen. Oma mielipiteeni on ollut, että kaikille osayleiskaava-alueille ei voi määrittää yhtä tiukkaa kasvutavoitetta ja rakentamispaikkamäärää, vaan niitä tulee tarkastella kussakin osayleiskaavassa erikseen. Jokainen yleiskaava-alue kun on omanlaisensa ja niillä on omat erityispiirteensä. Siitä, että rakentamisen määrää tulee kasvattaa merkittävästikin, on puolestaan ollut koko ajan täysi yksimielisyys. Toinen paljon keskustelua herättänyt asia on ollut rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaate ja siitä onkin laadittu useita malleja. Kaikissa malleissa käytetään kuitenkin samaa rakentamisen määrää. Kyse on siitä, miten ja mihin nuo rakentamispaikat jakautuvat osayleiskaavan alueella ja minkä kokoiset tilat/kiinteistöt niitä saavat. Rakentamismahdollisuuksia saavien tilojen koko eroaa merkittävästi eri malleissa. Osa suosii suuria tiloja, kun toisessa ääripäässä pienempien tilojen osuus kasvaa. Pohjaesityksessä ehdotettiin vireille pantavaksi Metsäkylän osayleiskaava ja siinä tarkasteltavaksi viittä eri mallia.

Jo ennen kokousta oli tiedossa, että asiassa tullaan tekemään muutosesitys ja näin tapahtui Maijalan toimesta. Kun myös muuta muutoshalukkuutta esiintyi pohjaesitystä kohtaan, niin kunnanhallitus piti puolen tunnin neuvottelutauon, jossa löydettiin yhteisymmärrys ja lopputulema, jonka kaikki hallituksen jäsenet olivat valmiit hyväksymään:

  • Rakentamismahdollisuuksien kokonaismääräosayleiskaavan suunnittelualueella johdetaan strategian väestötavoitteesta.
  • Laaditaan Metsäkylän osayleiskaavaluonnos, jossa mallinnetaan vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteita malleilla B, C ja D, joista malli D on kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukainen, kaikissa vaihtoehdoissa on sama rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä. Lisäksi taulukko liitetään päätökseen.
  • Rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä asetetaan tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5-2-kertaiseksi kasvutavoitteeseen nähden. Pinta-aloina käytetään niitä kiinteistöjä, jotka ovat voimassa kulloisenkin osayleiskaavan vireille tulon ajankohtana.
  • Luovutaan emätilaperiaatteesta.
  • Osayleiskaavan alueella sovelletaan vyöhykemallia siten, että jokaisen kiinteistön tulee pääsääntöisesti sijoittaa uusi asuinrakentaminen kiinteistön edullisimmalle vyöhykkeelle.
  • Osayleiskaavaprosessin eri vaiheissa kunnanhallitus seuraa etenemistä.  

Olen tosi tyytyväinen siihen, että osayleiskaavoituksen ja haja-asutusalueen rakentamisen uudistaminen pääsee nyt etenemään ja kunnanvirastolla konkreettisesti edistämään osayleiskaavoitusta uudella tavalla. Jakoperusteita mallinnetaan ja verrataan kolmella eri mallilla, jolloin varmistetaan asiallinen ja kuntalaisille tasapuolinen käsittely isossa uudistuksessa. Emätilaperiaatteesta luopuminen on viimein kirjattu päätöksenä. Siihen, että yksi malleista (D) perustuu täysin kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraporttiin, on mielestäni hyvä asia – sitä valmisteltiin pitkään ja hartaasti aikanaan. Uskon, että prosessin tuloksena syntyvä uusi järjestelmä on tasapuolinen kaikkia maanomistajia kohtaan ja vastaa myös tavoitteeseen, että rakentamista ohjataan erityisesti yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille paikoille kuten kyliin ja kyläkoulujen ympäristöön.

Kunnanhallitus teki tärkeässä ja mielipiteitäkin jakaneessa asiassa hyvän päätöksen. Erityisen hienon päätöksestä tekee se, että se tehtiin lopulta yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Sillä on arvoa jatkoa ajatellen.

Talousarvioesitys 2023

Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli hieman yli kuuden tunnin kokouksessaan talousarvioesitystä vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025. Viime vuosien tapaan käsittely ja päätökset saatiin pakettiin jo yhdessä venytetyssä kokouksessa eikä varapäivää tarvittu. Puhetta johti varsinaisen pj:n poissa ollessa mallikkaasti kunnanhallituksen 1. varapj. Riikka Raekannas.

Ennen talousarvioehdotusta käsiteltiin nippu valtuustoaloitteita, joista yksi eli valtuustoaloite “Lukion sijainnin merkitys tulevaisuuden kunnan elinvoimalle osana Kirkonkylän taajamaa” jo hieman sivusi talousarvioesitystäkin. Aloitteessa käsiteltiin uuden lukion rakentamista NYKin tontille Kirkonkylään. Kunnanhallitus ei nähnyt aihetta ryhtyä toimenpiteisiin aloitteen osalta. Aloitteessa todettiin mm., että kunnan päätöksillä omien palvelujensa sijoittumisella vaikutetaan kunnan elinvoimaan ja että Kirkonkylän taajamakeskustan kannalta Nurmijärven lukion sijaintipäätös on merkityksellinen ratkaisu 50-100 vuoden aikaperspektiivillä. Olisin toivonut samanlaista filosofointia silloin, kun Rajamäen lukio päätettiin lakkauttaa.

Lopputulemana käyttötalouteen tuli lisäystä vain 35.000 euroa. Investoinneista karsittiin 500.000 euroa, kun Maiju Tapiolinnan esitys varikon peruskorjauksen ja laajennuksen määrärahan pienentämisestä 500.000 euroon hyväksyttiin yksimielisesti. Kuten jo viime vuonna vastaavassa tilanteessa totesin – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa.

Talousarvioesitykseen tehtiin myös muutamia tekstimuutoksia. Omalta kohdaltani tärkein liittyi kunnan strategisiin mittareihin ja strategian vuositavoitteisiin. Kuntastrategiassa on kirjattu toimenpiteeksi “Lisäämme rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueelle painottaen kyliin ja näiden läheisyyteen rakentamista”. Tein ehdotuksen, että tavoitteisiin lisätään teksti “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Perustelin ehdotustani sillä, että näin saataisiin keväällä 2021 julkaistulle ja erittäin hyvän vastaanoton saaneelle kaavatyöryhmän yksimieliselle loppuraportille selkeä ja yksiselitteinen status. Loppuraportti on toki käsitelty kunnanhallituksessa ja tuotu tiedoksi kunnanvaltuustolle, mutta tällä kirjauksella loppuraportille annettaisiin talousarviokirjassa selkeä status toimintaa ohjaavana dokumenttina. Ehdotus hyväksyttiin äänin 5-6. Olen todella tyytyväinen, että työryhmän pitkä ja ansiokas työ sai näin ansaitsemansa arvon ja muuttuu toimenpiteiksi.

Strategian tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti myös Leni Niinimäen ja Harri Lepolahden ehdottamat tekstimuutokset.

Riina Mattilan esitys Klaukkalan Urheilupuiston koulun uudishankkeen suunnittelun aikaistamisesta vuosille 2023–2024 ja rakentamisen vuosille 2025–2026 sekä samalla Kirkonkylän NYKin hankkeen siirtämisestä vastaavasti myöhemmäksi kaatui äänin 6-5. Asia päätettiin siis pohjaesityksen mukaisesti, jonka kannalla olin itsekin. Kunnassa edistetään tällä hetkellä kolmea poikkeuksellisen suurta kouluhanketta: Rajamäen kampusta, NYKin lukiohanketta ja Urheilupuiston koulua. Jokaisessa kohteessa on ollut ongelmia. Pahin tilanne on Rajamäellä, jossa koulukiinteistö on ollut käyttökiellossa ja vanerit ikkunoissa jo melkein kolme vuotta ja hanke onkin edennyt jo urakkatarjousvaiheeseen. NYKin lukiohanke on ollut jo tämän vuoden talousarviossa ja investointiohjelmassa ennen Urheilupuiston koulua, joten NYKin kaavamuutosprosessi ja suunnittelu ovat suunnitellulla tavalla pidemmällä kuin Urheilupuiston hanke. En näe järkeväksi vaihtaa kyseisten hankkeiden toteutusjärjestystä yks kaks lennossa. Kaikki kolme hanketta etenevät tällä hetkellä, mutta kaikkia kyetä samaan aikaan ja samassa tahdissa hoitamaan.

Sen verran äänestyksiä kunnanhallituksessa oli, että todennäköisesti saamme niitä myös kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä.

Uusi valtuustokausi

Kesäkausi on auttamattomasti takana ja syyskauden luottamustoimetkin alkaneet. Kunnanhallitus on jo pariin kertaan kokoontunut ja kunnanvaltuustokin kertaalleen. Valtuuston kyselytunnin yhteydessä myös kokoomuksen valtuustoryhmä piti alkavan valtuustokauden ensimmäisen ryhmäkokouksen. Nykyäänhän kuntavaalit pidetään joka neljäs kevät, joten valtuustokausi alkaa aina kesällä. Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi edellisen kauden puheenjohtajiston jatkokaudelle, joten jatkan nyt viidettä vuotta valtuustoryhmän puheenjohtajana eli ryhmyrinä.

Elokuun viimeisenä päivänä kokoontuu ensimmäistä kertaa Keski-Uudenmaan pelastuslautakunta, jossa olen jäsenenä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii kokoomuksen Mika Kasonen Vantaalta, joka valittiin juuri eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. Omalta osaltani tein jo keväällä päätöksen olla asettumatta ehdolle. Sitä vastoin olen jäsenenä piirin ek-vaalien ehdokasasettelua valmistelevassa komiteassa, joka valmistelee ehdotuksen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaista Uudellamaalla. Hyvä rosteri ollaan saamassa vaaleihin.

Kesällä poliittista ilmatilaa ja mediaa on hallinnut ennennäkemätön pääministerin vapaa-ajanviettoon liittyvä uutisointi ja keskustelu. Lyhyesti voinee todeta, että sitä saa, mitä tilaa. Asiaa pyöriteltäneen ensi kevääseen saakka. Sen verran koomisia piirteitä asiassa riitti, että innostuin pitkästä aikaa rustaamaan Pitkänokka-strippejä melkeinpä liukuhihnalta, mutta aikansa kutakin – siirrytään seuraaviin aiheisiin.

Viime syksynä tuli hankittua kesämökki Puumalasta Saimaan rannalta ja siellä on tullut vietettyä melkeinpä kaikki vapaa-aika tänä keväänä ja kesänä. Saimaa oli jostain syystä jäänyt aiemmin syrjään kotimaan reissuilla. Toissa kesänä ajelin Pistohiekan ja Saimaan Lietveden maisematien kautta.
Olin kerralla myyty ja edessä oli kesäpaikan hankinta. Nyt harmittaa ainoastaan se, että en hankkinut kesäpaikkaa sieltä jo vuosikymmeniä sitten. Tästä syystä jäi pitkästä aikaa väliin myös Rajamäen kyläpäivät. Istuin samaan aikaan Saimaan rannalla laiturin nokassa. Puolen yön aikaan pääsin ihmettelemään poikkeuksellisen komeita elokuisia revontulia, joista oheinen kuvakin on. En muista Etelä-Suomessa yhtä komeita nähneeni.

Kunnanhallitus lausui jätehuoltomääräyksistä

Nurmijärven kunnanhallituksella on varsin vilkas lopputalvi ja alkukevät. Kokouksia tulee kertymään kolmen kuukauden aikana peräti 10 kappaletta – siis melkein kerta viikossa. Asiaa tuntuu nykyisin riittävän ja kokoukset kestävät pääsääntöisesti yli kolme tuntia – usein jopa reilusti yli viisi tuntia. Usein sanotaan, että luottamustoimien kokouspalkkioilla ei pääse rikastumaan. Se on varmasti totta, mutta tällä tahdilla ei kyllä pääse köyhtymäänkään, vaikka kokouspalkkiot Nurmijärvelläkin ovat varsin maltillisia suuriin kaupunkeihin ja hyvinvointialueen luottamuspalkkioihin verrattuna.

Vaikka – tai ehkä juuri sen takia – , että kunnanhallituksessa käsitellään ja tehdään päätöksiä rivakkaan tahtiin, niin paikallisaviisissa jää moni kuntalaisia koskettava asia huomioimatta. Maanantaina 7.3. käsittelimme lausunnon antamista jätelautakunta Kolmenkierron ehdotuksesta jätehuoltomääräysten päivittämiseksi. Jätelautakunta Kolmenkierron nykyiset jätehuoltomääräykset ovat vuodelta 2020 ja niihin on tullut päivitystarpeita jätelain ja -asetuksen uudistuksesta johtuen.

Nykyisin biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee kaikkia vähintään viiden asunnon kiinteistöjä – siis esimerkiksi tuon kokoisia rivitaloyhtiöitä. Uuden jäteasetuksen perusteella biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan yli 10 000 asukkaan taajamissa myös kaikkia 1-4 huoneiston asuinkiinteistöjä – siis esimerkiksi omakoti- ja paritaloja. Ehdotuksessa tämä biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöillä on kiristetty koskemaan kiinteistöjä kaikissa yli 5 000 asukkaan taajamissa. Tuo kriteerien kiristys tarkoittaisi Nurmijärvellä – ja varmasti monissa muissakin naapurikunnissa – biojätteen pakollisen keräysvelvoitealueen moninkertaistumista. Nurmijärvellä se tarkoittaisi varmuudella keräysvelvoitetta ainakin Kirkonkylän, Rajamäen ja Herusten alueilla, vaikka jäteasetuksen perusteella se ei olisi tarpeen. Taajamatulkinnasta riippuen velvoite voisi ulottua myös Klaukkalan ympäristöön Lintumetsään ja Lepsämään.

En katsonut tarpeelliseksi kiristää omakoti- ja paritaloasukkaiden jätehuoltovelvoitteita esitetyllä tavalla ja tein ehdotuksen, että lausuntoon lisättäisiiin kunnan kantana, että ehdotuksesta poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa ja mentäisiin jäteasetuksen mukaan. Esitystäni kannattivat Tapiolinna, Mustonen, Kalliokoski ja Maijala. Kunnahallitus hyväksyi esitykseni äänin 2-9. Vihreiden Pispala ja SDP:n Lepolahti olivat biojätteen keräysvelvoitteen laajentamisen kannalla.

Toivottavasti Jätelautakunta Kolmenkierrossakin noteerataan Nurmijärven kunnan kanta ja pientaloasukkaita ei rasiteta jätehuoltokustannuksilla enempää kuin laki ja asetus edellyttävät. Kustannuksiahan ei kertyisi pelkästään kasvavista jätehuoltomaksuista, vaan se edellyttäisi jopa yhden hengen omakotitaloudelta muitakin toimia. Meidänkin pikkuruiseen jätekatokseen jouduttaisiin rakentamaan erillinen biojäte-elintasolaajennussiipi.

Aluevaalia ja osayleiskaavaa

Aluevaalien ennakkoäänestyksen aktiivisuus oli Keski-Uudellamaalla alhainen 21,2 %. Hyvinvointialueen isommista kunnista villkainta oli oli Nurmijärvellä (22,6%) ja hiljaisinta Hyvinkäällä (18,0%). Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula ennakkoäänestivät tasaisesti noin 22,2 prosenttisesti.

Äänestysaktiivisuus ei tuon mukaan nouse kovinkaan korkealle. Viime vuoden kunnallisvaaleissa Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa ennakkoäänestysprosentti vaihteli 28:sta 31:een ja kuntavaalien lopulliseksi äänestysprosentiksi tuli 50-55.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenmaan ennakkoäänestyysaktiivisuus oli 36,6% ja lopullinen äänestysprosentti 73,3.

Kun ennakkoäänestysvilkkaus on laskenut aiemmista vaaleista peräti 10-15 prosenttiyksikköä, niin 40 %:n äänestysaktiivisuuden saavuttamisessa näyttää olevan tekemistä. Toki sunnuntaina 23.1. on vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan, mutta esim. viime vuoden vaaleissa äänestettiin ennakkoon enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä.

Jos äänestysaktiivisuus jää 40 prosentin tuntumaan tai painuu jopa sen alle, niin voi perustellusti kysyä, olivatko aluevaalit onnistunut prosessi ja osoittiko alhainen äänestysaktiivisuus kansalaisten mielipidettä laajemminkin hallituksen hyvinvointialue- ja soteuudistuksesta.

Onhan meillä edelleen korona kyläilemässä, mutta jotenkin väsyneeltä tuntuu kaikkea tapahtunutta ja tapahtumatonta perustella sillä. Toki näin tullaan tekemään – se on varmaa.

Vielä sellainen huomio, että ennakkoäänien perusteella saa sellaisen mielikuvan, että mieskansalaiset ja -oletetut eivät koe sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asioita omikseen. Ennakkoäänistä noin 55 % on naisilta ja vain 45 % miehiltä. Huomattava ero, vaikka hyvinvointialueen talous ja palvelut koskevat jokaista – sukupuoleen katsomatta. Miesten on syytä ryhdistäytyä vaalipäivänä ja käydä vetämässä sininen viiva – menee se sitten miehelle tai naiselle.


Nurmijärven kunnanhallitus kokoontui 17.1. maanantaina. Kunta jo informoikin tehdyistä päätöksistä. Paikallislehti ei, vaikka muutama kohtuullisen merkittävä ja kiinnostavakin päätös tehtiin.

Kirkonkylän osayleiskaava oli kunnanhallituksessa hyväksyttävänä. Itseäni kiinnosti yksityistiejupakassa paljon esillä olleen Kirkkotien status Kirkonkylän osayleiskaavassa. Toki asiaan olisi ollut hyvä puuttua jo kaavan luonnosvaiheessa, mutta itsekin huomasin vasta viime vuoden tammikuussa Maankäyttö- ja rakennuslain 92§:ssä olevan kirjauksen, joka antaa kunnalle yksipuolisen oikeuden korvauksetta panna kuntoon yksityistie ja luovuttaa se yleiseen liikenteeseen – kunhan vain kyseinen yksityistie on merkitty kaavaan liikenneväylänä.

Kun tuon pykälän bongasin, niin tein vuosi sitten välittömästi valtuustoaloitteen. Ajatuksenani oli, että voitaisiin pikaisesti selvittää minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Meillähän on prosessissa parikin osayleiskaavaa.

Aloitteestani ei ole kuulunut vuoteen mitään. Kukaan ei ole ottanut yhteyttä aloitteen laatijaan, vaikka tällaista menettelytapaa on useaan otteeseen suositeltu. Niinpä tuota MRL 92 pykälääkään ei Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksessa oltu huomioitu. Toki joku kuntalainen oli ilmeisesti aloitteeni noteerannut, koska Kirkonkylän osayleiskaavasta oli jätetty muistutus, jossa edellytettiin Kirkkotien tiealue merkittäväksi osayleiskaavaan liikennealueeksi välillä Ojakkalantie – Järventaustantie eli kyse on juuri tuosta mahdollisuudesta, jonka toin aloitteessani esille.

Kaiken lisäksi kunnanhallitus viime vuoden lopulla käytti juuri Kirkkotien tuon osan vaikutusalueella etuosto-oikeutta metsäkiinteistöön ja osoitti kunnalla olevan maankäytöllisiä suunnitelmia ja tavoitteita alueella. Katsoin, että kunnan kannalta olisi järkevää merkitä Kirkkotie liikenneväyläksi siltä osin, kun se sijaitsee osayleiskaavan alueella. Merkintä ei maksa, eikä velvoita kuntaa mihinkään, mutta oikeuttaisi kunta asettamaan tien yleiselle liikenteelle halutessaan ja olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Niinpä tein kunnnahallituksessa sen mukaisen esityksen ja sain siihen kannatuksen Tapiolinnalta, Vaulamolta ja Mustoselta. Itse oletin, että muutos olisi sen verran vähäinen, ettei se aiheuttaisi viivästystä kaavaprosessiin.

Tämän jälkeen kuitenkin Kalliokoski esitti Mustosen ja Raekannaksen kannattamana Kirkonkylän osayleiskaavan palauttamista valmisteluun siten, että kaavaan tulisi ottaa mukaan myös Karhunkorven itäpuolinen alue. Palauttaminen hyväksyttiin yksimielisesti, joka tarkoitti puolestaan sitä, että minun kannatettu esitys raukesi. Olisi tuntunut hölmöltä, että olisin joutunut tekemään oman esitykseni uudestaan, kun asia olisi aikanaan palautunut kunnanhallitukseen, joten ehdotin, että kaavan jatkovalmistelussa tulee huomioida, että “Kirkkotie merkitään osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Peruste: Kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella.” Tämän ohjeistuksen kunnanhallitus hnyväksyi yksimielisesti.

Toinen huomionarvoinen päätös oli kuukausitolkulla vatkattu ja veivattu Rajamäen kampuksen toteutusmalli. Aiemminhan esityksenä oli elinkaarimalli, mutta useiden kokouksien ja kuulemisien jälkeen esittelijä muutti esityksensä siten, että toteutusmalliksi määritettiin KVR-urakka. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kun valtuusto vielä ensi viikolla asian siunaa, niin hanke pääsee viimeinkin etenemään.

Budjettivaltuusto 2021

Vuoden 2021 kohokohta kunnanvaltuutetuille koitti keskiviikkona 17.11. Oli valtuuston talousarviokokouksen aika.

Kokous alkoi ikävissä tunnelmissa. Pidimme hiljaisen hetken kesän kuntavaaleissa valtuustoon valitun Minnamari Siitosen muistolle.

Pitkähköä asialistaa ryhdyttiin purkamaan helpoimmasta päästä eli talousarvio- ja veroasiat siirrettiin listan hännille. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2021 kuitattiin keskusteluitta. Edelliseen osavuosikatsaukseen verrattuna ylijäämän ennustetaan pienentyvän 0,8 milj.eurolla ja investointien toteutuvan 3,4 milj.euroa pienempänä. Lainanottotarpeen arvioidaan pienentyvän alkuperäisestä talousarviosta yli 12 milj.euroa.

Verotulot ovat kasvaneet odotettua enemmän ja maanmyyntituloja on saatu poikkeuksellisen paljon. Verotulojen osalta ei kannattane vielä tuulettaa. Usein kahden viimeisen kuukauden korjauserät ovat kääntäneet verotulot vallan toiseen asentoon. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä.

Rajamäen kampus -hankkeen investoinnin toteutusmuodon päättämisestä jouduttiin puolestaan äänestämään. Kirjoitin aiheesta jo 5.11. blogissani (ctrl+klikkaus):

Tuon kirjoituksen jälkeen pidettiin 8.11. kunnanhallituksen kokous, jossa käsiteltiin kirjoituksessa mainittua uutta esitystä. Oikeastaan mitään kunnon perustelua tavoitehinnan laskemiselle ei esitetty, joten kritisoin ankarasti tuota esitystä kunnanhallituksessa. Kävi ilmi, että myöskään kustannusarviota ei oltu laskettu uudelleen – ainakaan mitään laskelmaa ei esitetty. Kantani oli, että tavoitehinta tulisi palauttaa tavoitearvioesityksen ja tuoreen hankesuunnitelman mukaiseen tasoon 30 m€. Käsittelyn aikana esittelijä muutti esitystään, jonka kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti. Myös minun oli helppo hyväksyä uusi esitys – se kun oli juuri se, mitä olin itse julki tuonut.

Valtuustossa hieman avasin tuota päätöksentekoketjua. Erityisesti sen vuoksi, että esitystekstistä ei löytynyt mitään selitystä noille kunnanhallituskäsittelyn käänteille. Miksi ja millä perusteilla tavoitehinta oli asetettu alemmaksi kuin kustannusarvio ja hankesuunnitelman arvio? Miksi kustannusarvio oli eri tasolla kuin hankesuunnitelman laskelma? Miksi esittelijä muutti esitystään? Vastaukset löytyvät näistä kirjoituksista, mutta halusin varmistaa, että myös valtuutetut ja kuntalaiset ymmärtävät, mistä on kysymys.

Ehdin pitää puheeni ennen kuin Maiju Tapiolinna esitti perussuomalaisten valtuustoryhmän kantana, että asia palautetaan valmisteluun kattavamman selvityksen tekemiseksi. Esitin käsittelyn jatkamista, koska asiaa ja elinkaarimallia on esitelty luottamushenkilöille useaan kertaan erityisesti strategia- ja talousjohtaja Rajahalmeen toimesta. Itsekin olen ollut aiemmin varauksellinen elinkaarimallin suhteen, mutta pidän sitä kuitenkin käyttökelpoisena toteutusmallina. Julkisella sektorilla elinkaarimalli on yleistynyt nopeasti. Äänestystulos oli 22-29 eli valtuusto päätti palauttaa asian valmisteluun kattavamman selvityksen tekemiseksi. Minulle jäi hieman epäselväksi, että mitä nämä selvitykset ovat, mutta siihen saataneen aikanaan vastaus. Hankkeen luonnossuunnittelua voi tietysti viedä hieman pidemmälle ja laskea hieman tarkempi tavoitehinta, mutta itse tavoitehinta tulee olemaan laskelmassa aivan sama toteutusmallista riippumatta. Hankkeen riskivaraukseen toteutusmallilla on suurikin vaikutus – elinkaarimallin eduksi.

Kunnallispolitiikan omituisuuksiin kuuluu se, että meistä yhdestätoista kunnanhallituksessa yksimielisen päätöksen tehneistä vain minä ja Vihreiden Leni Pispala olivat asian käsittelyn jatkamisen kannalla. Muut olivat sitä mieltä, että he olivat tehneet kunnanhallituksessa päätöksen, jota ei voi käsitellä valtuustossa. Toki kaikki kunnanhallituksen jäsenet eivät olleet nyt valtuuston kokouksessa paikalla – ainakin Mustosen Kalle ei ollut päässyt valtuuston kokoukseen. Toinen ihmeellisyys oli se, että asian palautusta kannattivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta voimallisimmin Klaukkalan alueen valtuutetut. Erityisesti Kirkonkylän ja pohjoisen Nurmijärven valtuutetut olisivat halunneet jatkaa käsittelyä. Tuossa jaossa ei ole huomioitu Perussuomalaisten valtuutettuja, jotka olivat luonnollisesti kaikki oman esityksensä takana. Itseäni harmitti se, että hanke väistämättä viivästyy palautuksen vuoksi ja se ei ainakaan pohjoisen Nurmijärven oppilaiden kannalta ole hyvä asia. Toki uskon, että palautusta kannattaneet halusivat vilpittömästi kattavampia selvityksiä, eikä palautusta ja asian viivyttämistä käytetä esimerkiksi hyväksytyn hankesuunnitelman aukaisemiseen ja hankkeen sisällön ja laajuuden kyseenalaistamiseen. Sehän ei palautuksen tarkoitus voi olla. Tarpeet on tutkittu ja hankesuunnitelma hyväksytty – nyt päätetään toteutusmallista .

Lopuksi päästiin itse asiaan. Edellisen vuoden tapaan muutosesityksiä tehtiin vain muutamia. Ensin pidettiin kuitenkin yleiskeskustelu, jonka aloitti perinteiseen tapaan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Itse puhe ei ollut ehkä niinkään perinteinen. Tapanahan on ollut, että kunnanhallituksen pj. avaa käsiteltävänä olevaa kunnanhallituksen talousarvioesitystä ja tuo kunnanhallituksen saatteen käsittelyyn. Tällä kertaa puheessa otettiin kantaa tehtyihin muutosesityksiinkin, jotka eivät siis kunnanhallituksen läpi olleet menneet. Tästä tuli hieman murinaa valtuustossa.

Pidin kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron – aikalailla aiempia talouden tervehdyttämisteemoja painottaen. Katsoin, että uudellekin valtuustolle on ryhmämme linjaukset hyvä kerrata. Tässä ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:

———————

Arvoisa pj, kj…

Kunta on siitä erikoinen toimija, että sillä on verotusoikeus. Kunta rankataan suorastaan erinomaiseksi kumppaniksi verrattuna useimpiin yksityisiin toimijoihin. Harvalla toimijalla kun on vertauskuvallisesti ”lupa painaa rahaa”, mennä tarvittaessa suoraan kuntalaisten kukkarolle – tai kattaa menoja lainarahalla ilman vaikeita ja kalliitakin rahoitusratkaisuja.

Tämä poikkeuksellinen menojen kattamiseen ja rahoittamiseen liittyvä erityisominaisuus ja -oikeus on järkevästi käytettynä ylivoimainen etu kunnille.

Toisaalta rahoituksen ja lainanoton helppous sisältää riskin. Meilläkin päätöksentekijöitä on varoitettu velkaantumisesta jo vuosikymmeniä. Jossakin vaiheessa velkamäärä ja investointitahti yksinkertaisesti saavuttavat sellaisen lakipisteen, josta suunta on vain ja ainoastaan alaspäin. Kunnan verotuloista tulee vuoden päästä poistumaan merkittävä osa. Tulojen romahtamisesta huolimatta kontollemme jää edelleen muhkea lainakanta kokonaisuudessaan ja sen lainanhoitokulut tulevat oletettavasti kasvamaan tulevina vuosina. Olemme aika lähellä taitekohtaa, jonka jälkeen kyyti tulee oleman kylmää. Tiedämme sen varsin hyvin. Kun puhutaan kuntatalouden tasapainottamisesta, niin tässä salissa tuskin kuullaan enää 10 vuoden takaisia toteamuksia siitä, että Nurmijärvi on niin vauras kunta, että velkataakalla pelottelu on joutavaa höpinää, joka pilaa hyvät fiilikset. Talouden tervehdyttämisohjelma on viimeinkin otettu vakavasti, vaikka sen täytäntöönpano lähtikin hieman nykien liikkeelle. Jotta nykyisen uuden valtuuston alkutaival ei olisi liian ruusuinen, myös sille jätettiin vastuunkantoa ja vaikeita päätöksiä.   

Talousarvioon liittyvä käsittely ja päätöksenteko keskittyy usein euroihin. Väännetään ja äänestetään miljoonista, sadoista tai kymmenistä tuhansista – joskus jopa ihan muutamasta tuhannesta eurosta.

Talouteen keskittyminen ei tarkoita sitä, ettemmekö me kaikki valtuutetut tietäisi varsin hyvin mitä kaikkea hyvää, tarpeellista ja viihtyisää kuntamme ja kuntalaisten hyväksi voisi tehdä. Siinä suhteessa ideoista ja ymmärryksestä ei takuulla ole puutetta. Jokainen ryhmä ja yksilö tässä salissa haluaa varmasti huolehtia ja kantaa vastuuta lapsiperheiden, nuorten, keski-ikäisten ja ikäihmisten tarpeista ja varmistaa samalla, että kuntamme on kilpailukykyinen, houkutteleva – jopa ilmiömäinen. Näin myös kokoomus-ryhmä.

Me päättäjät tiedämme, että helpot ratkaisut eivät useinkaan ole niitä parhaita ratkaisuja. Päätöksentekoon kuuluu oleellisena osana vastuullisuus ja usein se tarkoittaa päätöksentekoa jonkin muun kuin sen helpoimman kaavan mukaan. Lainaraha on aivan hyväksyttävä ja tarpeellinen työkalu kasvavalle kunnalle, mutta kuten työkaluja yleensäkin, sitä tulee osata käyttää – harkiten, halliten ja turvallisesti. Kokoomus on aina korostanut, että kakku on ensin leivottava ennen kuin sitä voi jakaa. Se sisältää ajatuksen myös siitä, että kuntakaan ei voi elää yli varojensa ja siirtää ongelman ratkaisu lastemme ja lastenlastemme hoidettavaksi.

Tällä hetkellä olemme jo tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat suhteellisen vähissä. Tällä valtuustolla on iso vastuu siitä, että kunnan talous saadaan viimeinkin käännettyä kestävälle pohjalle. Se ei ole helppoa. Se vaatii selkärankaa ja pidättäytymistä tiukasti ylimääräisistä menoista. Se vaatii kykyä varmistaa, että kuntalaiset saavat hyvät ja riittävät palvelut samalla kun verorasitus pidetään kohtuullisella ja kilpailukykyisellä tasolla. 

Ei ole helppo yhtälö, mutta sitä varten meidät 51 valtuutettua on tänne valittu – ratkaisemaan tuota ties kuinka monennen asteen yhtälöä. Tämän valtuuston osalta tuon yhtälön ratkaiseminen alkaa tänään – ei ensi vuonna tai sitä seuraavana. 

Tänä vuonna talousarviokäsittely oli erinomaisen nopeaa. Kunnanhallituksessa talousarvio käytiin läpi ja hyväksyttiin muutoksitta historiallisesti yhdessä ainoassa kokouksessa. Niukkuutta on helppo ja nopea jakaa. Toivomme, että tiukka linja jatkuu myös täällä valtuustosalissa.

Kokoomusryhmä kiittää kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä talousarvion valmistelusta yhteisen strategiamme mukaisesti. Hyvä pohjatyö ja valmistelu mahdollistavat tehokkaan päätöksenteon. Ryhmämme arvostaa vaikeissa olosuhteissa tehtyä työtä ja kiittää kaikkia osapuolia – myös muita valtuustoryhmiä – hyvästä yhteistyöstä.

———————-

Erityismaininta täytyy antaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tino Uusi-Heikkilälle. Kunnanvaltustoon nousseen Otto Suhosen jälkeen olemme saaneet uuden selkeäsanaisen ja hienon nuorten edustajan. Välillä tuntuu, että nuorisovaltuuston edustajat puhuvat kypsemmin kuin me vanhemmat.

Keskustan valtuustoryhmän esitys sivistys- ja hyvinvointitoimialaan liityvistä ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä hyväksyttiin yksimielisesti.

SDP-ryhmän puheenjohtaja Rousu esitteli kaikkien valtuustoryhmien yhteisen esityksen työttömyyspalvelujen kehittämiseksi. Tämä esitys oli tosiaan ryhmyreiden palaverissa sovittu esitettäväksi yhteisesti. Siten se oli myös kirjallisena esitetty ja hieman siihen suuntaan Rousu sen salissakin esitti. Pöytäkirjaluonnoksessa esitys näyttäisi olevan kirjattu SDP-ryhmän muutosesityksenä.

SDP-ryhmä esitti myös kolme muuta aidosti omaa muutosesitystä sitoviin tavoitteisiin. Ne todettiin asiallisiksi ja hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokoomuksen Taipale ja Vuorisalo esittivät kolmelle seuraavalle vuodelle kullekin 25 k€ määrärahaa kunnan kiinteistöjen vartionnin lisäämiseksi. Hyväksyttiin.

Perussuomalaisista tuli useamman kohdan esitys sähköisiin kokouskäytäntöihin, tietokonetabletteihin ja sähköpostiosoitteisiin liittyen. Väliajalla pidettyjen ryhmäneuvottelujen jälkeen esitys muuttui koskemaan pelkästään kunnan sähköpostiosoitteita luottamushenkilöille. Kustannusarvio oli noin 7500 €/vuosi. Esitys kaatui salissa äänin 29-22. Enteileekö sitä, että jonakin vuonna esitys voisi mennä läpikin? Kaukana ei nyt oltu siitä.

Mira Lappalainen (PS) esitti yhden rehtorinviran palauttamista ja 65k€:n määrärahaa. Esitys kaatui 35-14-2vaiti.

PS:n valtuutettu, työmies Matti Putkonen esitti Teijo Syväkankaan kannattamana, että jäähalli ja lämmitettävä tekonurmikenttä annetaan alle 20-vuotiaille maksutta käyttöön, ja että tältä osin ns. kalliimpien liikuntapaikkojen toimitila-avustuksia voidaan supistaa samassa suhteessa, ja että päätös ei vaikuta seurojen toiminta-avustusten määrään. Asia ei ollut sinänsä uusi, vaan samasta aiheesta on aiemminkin kunnassa keskusteltu. Tällä kertaa esitys kaatui 42-7-2vaiti.

Jaana Diakite (KOK) teki määrärahaesityksen Klaukkalantien hoitoon 50k€ vuosille 2022 ja 2023. Esitys meni läpi äänin 7-44. Valtuutetut kautta laajan Nurmijärven olivat varsin yksimielisiä, että Klaukkalantie kaipaa parempaa hoitoa. Esitystä perusteltiin sillä, että hoidon tuleee vastata päätaajamalle asetettuja nykyajan vaatimuksia. Saapa nähdä tuleeko kahdesta muusta päätaajamasta jatkossa samanlaisia esityksiä. Sellaista jo nostettiin esille joissakin puheenvuoroissa.

Diakite jätti myös illan suurimman määrärahaesityksen eli Klaukkalantien faceliftiin (kasvojenkohotus) 350 k€ vuodelle 2022 ja 350 k€ vuodelle 2023. Esityksen taustamateriaalina oli laaja 72-sivuinen selvitys Klaukkalantien korjausvelasta ja ongelmakohdista. Jaana oli tehnyt melkoisen pohjatyön määrärahaesityksensä tueksi.

Tapana on, että kaikki esitykset käydään väliajalla läpi jokaisessa valtuustoryhmässä ja sen jälkeen kuulostellaan niiden kannatusta ryhmien neuvottelijoiden palaverissa. Kävi aika nopeasti ilmi, että 0,7 miljoonan euron esitys ei mene salissa läpi, joten Diakite toi sen uutena 100 k€:n esityksenä äänestykseen. Tämä 600 kiloeurolla nitistetty esitys meni läpi äänin 16-35. Vastustusta aiheutti erityisesti se, että noinkin suuren määrärahan esittäminen koettiin oikeammaksi tuoda normaalin valmistelun kautta eli viranhaltija- ja lautakuntakäsittelyn kautta. Tekninen lautakuntahan käsittelee kunnallistekniikan rakentamisohjelman, jolle valtuusto myöntää määrärahat. Nyt tuotiin liki miljoonan euron projekti suoraan valtuustoon. Osa valtuutetuista koki ilmeisesti, että valmistelijan ja luottamushenkilön roolitus meni esityksessä hieman sekaisin. Klaukkalantie saa kuitenkin nyt ainakin – jos ei kasvojen kohotusta, niin kulmien kohotuksen – kunhan Tekninen lautakunta määrärahan ko. tarkoitukseen jyvittää.

Verot säilytettiin aiemmalla tasolla, vaikka PS:n Putkonen teki esityksen, että veronmaksajien yhdenvertaisen kohtelun edellyttämällä tavalla haja-asutusalueen kiinteistöveroprosenteiksi asetetaan:

  • yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,93 %
  • vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentiksi 0,41 %
  • muiden asuinrakennusten veroprosentiksi 0,93

Totesin salissa, että järjestely, jossa asemakaava-alueella olisi eri kiinteistöveroprosentti kuin haja-asutusalueella kuulostaa kaikkea muuta kuin tasa-arvoiselta ja yhdenvertaiselta. Otaksuin, että tältä osin yhdenvertaisuus toteutunee kiinteistöjen verotusarvojen kautta. Tästä olenkin pyytänyt joskus selvitystä, vaan en ole vielä saanut. Asia on kieltämättä kiinnostava.

Valtuuston puheenjohtaja Toivonen ei jäänyt pohtimaan yhdenvertaisuutta, vaan totesi, että Putkosen tekemää esitystä ei voida ottaa käsiteltäväksi lainkaan, koska Verohallinnon kiinteistöverolain soveltamisohjeen mukaisesti ”eri osiin kuntaa, eri verovelvollisryhmille tai erilaisille tonteille ei voida vahvistaa muista poikkeavia prosentteja”.

Hieman sain kuittailua siitä, että kokoomuksessa tuntui olevan hieman erilaiset kakkureseptit ja kirstunvartijaryhmän statusta kyseenalaistettiin, kun lisämääräesitykset tulivat tänä vuonna meidän ryhmästä. Sinänsä aivan asiallisia kommentteja, mutta osoittanee myös sen, että kun asia kiinnitti huomiota, niin kyseessä todellakin oli hieman poikkeuksellinen talousarviokokous meidän osalta.

Lopputulemana valtuusto piti tiukkaa talouskuria. Kunnanhallituksen esitys meni melkeinpä sellaisenaan läpi. Lisämäärärahojen osuus koko budjetista oli marginaalinen.

Siinäpä kiihkeimmät budjettivaltuustosta, joka oli omalta kohdaltani kolmastoista.

Nousevat kustannukset – halvemmat hankkeet?

Rakennuskustannusten nousu on ollut viimeisen vuoden aikana poikkeuksellisen rajua. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin kehitystä kuvaavasta kaaviosta näkyy, että käyrä nousee jyrkässä kulmassa ja nopeaan.

Tiettyjen materiaalihintojen kasvu on ollut niin poikkeuksellista, että se näkyy suoraan rakennusliikkeiden tuloksessakin.

Kuinka pysyväksi kustannustason nousu jää, on vaikeaa arvioida, mutta aika varmasti se jättää jonkinlaisen jäljen. Tarjoushinnat kohoavat ja osa noususta jäänee pysyväksi.

Tällaisella nopealla ja poikkeuksellisen kiihkeällä rakennuskustannusten nousulla luulisi olevan vaikutuksia myös Nurmijärven kunnan tuleviin rakennusinvestointeihin. On varmaa, että nyt nähtyä liki kymmenen prosentin vuotuista kustannusnousua ei ole huomioitu kokonaisuudessa missään tavoitehinta- tai kustannuslaskelmassa.

Maanantain 8.11. kunnanhallituksen listalla on asiakohtana “§277 Periaatepäätöksen tekeminen Rajamäen kampus -hankkeen investoinnin toteutusmuodosta”. Asia oli jo edellisen kunnanhallituksen kokouksen listalla, mutta esittelijä veti asiakohdan pois esityslistalta. Tuolloin 25.10. esitystekstissä Rajamäen kampushankkeen kokonaiskustannukseksi oli muistaakseni arvioitu 30 milj. euroa ja sitä esitettiin myös hankkeen kokonaistavoitehinnaksi. Myös tuoreessa talousarvioesityksessä Rajamäen kampuksen hankekustannuksena on esitetty 30 milj.euroa tai jopa 30,8 milj.euroa.

Maanantain 8.11. kunnanhallituksessa esityksenä on kuitenkin Rajamäen kampuksen kokonaiskustannukseksi arvioitu 26-29 m€, jota esitetään myös hankkeen tavoitehinnaksi. Kahdessa viikossa arvio on siis tipahtanut 1-4 milj.euroa. Tämä ilman minkäänlaista selitystä, jota toki jo pyysin kunnanvirastolta. On mielenkiintoista kuulla, mikä on peruste painaa kustannusarviota merkittävästi alaspäin ilman, että hankesuunnitelmaan on tehty minkäänlaista muutosta – erityisesti kun samaan aikaan rakennuskustannukset ovat historiallisen kovassa nousussa.

Mikä saa uskomaan tai ehkä paremminkin toivomaan, että hankesuunnitelman mukainen rakennuskompleksi voitaisiin toteuttaa jopa 15% halvemmalla kuin aiemmissa laskelmissa ja talousarvioehdotuksessakin on esitetty.

Erityisesti rajamäkeläisiä kiinnostanee se, että aiempi esitys 30 milj.€ perustui samaan laskelmaan, jota käytettiin lukioratkaisun kustannusvertailussa. Jos nyt todetaan, että kampus ilman lukiota onkin jopa 4 miljoonaa euroa edullisempi kuin lukiovertailua tehtäessä, niin herännee oikeutetusti kysymys, että mikä olisi ollut oikea Rajamäen lukion investointikustannus ja hajautetun lukion vertailuhinta. Se arvio kun oli peräisin juuri samasta laskelmasta, josta nyt on tempaistu miljoonatolkulla kustannuksia pois.

Kiertokapulan hallituksesta

Hämeen Sanomat uutisoi 20.10.2021 otsikolla ” Kiertokapulan hallituksen valinnasta raju riita – SDP syyttää rankasti kokoomusta, virkamiehiä ja jopa yhtiötä, kokoomus osoittaa sormella Hämeenlinnaa”. En valitettavasti itse artikkelia päässyt lukemaan, mutta otsikosta näkee, mistä on kysymys. Tässä hieman näkemyksiäni asian kulusta, kun jotain satun asiasta tietämään.

Kiertokapula Oy:n omistajakunnat olivat kokoontuneet huhtikuun 2021 lopulla keskustelemaan kuntalain omistajaohjausedellytysten tiukentumisen ja Kiertokapulan näkymien vaikutuksesta yhtiön hallituksen jäsenten valintaan. Omistajakokouksessa oli tuolloin sovittu yksimielisesti, että Hämeenlinnan kaupunki valmistelee osakaskunnille esityksen Kiertokapulan nimitysvaliokunnan perustamisesta.

Sovitulla tavalla Hämeenlinnan kaupunginhallitus 24.5.2021

– hyväksyi ehdotuksen Kiertokapula Oy:n nimitysvaliokunnan perustamisesta esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

– hyväksyi ehdotuksen, että Kiertokapulan ensimmäisenä nimitysvaliokuntana toimii osakaskokous

– päätti ehdottaa, että Kiertokapulan muut omistajakunnat päättävät nimitysvaliokunnan perustamisesta liitteenä olevien periaatteiden mukaisesti.

Tämä Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ehdotus ja periaatteet toimitettiin muille Kiertokapulan Oy:n osakaskunnille. Ehdotukseen sisältyi, että perustettavan nimitysvaliokunnan tehtävä oli valmistella yhtiökokoukselle esitys yhtiön hallituksen kokoonpanosta siten, että yhtiön tarvitsema riittävä asiantuntemus, jatkuvuus ja tasa-arvolain edellytykset hallituksen kokoonpanossa täyttyvät. Tämä oli loogista ja hyvin linjassa sen kanssa, että sekä kevään omistajakokous että Hämeenlinnan kaupunginhallitus olivat todenneet, että Kiertokapula ei ole yhteenkään omistajaansa nähden tytär- tai osakkuusyhtiöasemassa, joten yhtiön hallituksen rooli ja vastuut ovat muihin kuntayhtiöihin nähden korostuneet. Edelleen, että yhtiön aseman ja toiminnan luonteen vuoksi omistajien tulisi huolehtia siitä, että yhtiöllä on osaava ja toimintakykyinen hallitus, joka pystyy ohjaamaan ja tukemaan toimitusjohtajaa yhtiön toimintaympäristön muutoksessa. Oli linjattu myös, että yhtiön hallituksella tulee kokonaisuutena olla vahva osaaminen yhtiön toimialasta, taloudesta, investointien rahoituksesta ja liiketoiminnasta. Lisäksi hallituksella tulee olla kykyä strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Huomionarvoista ehdotuksessa oli se, että hallituksen jäsenten valintakriteereihin ei nimenomaisesti kirjattu mitään puoluepoliittisia mandaatteja tai viittauksia esim. kuntavaalituloksiin. Koko nimitysvaliokunnan perusajatuksena oli se, että hallitus koottaisiin nimenomaan edellä mainituilla muilla kuin poliittisilla perusteilla.

Postia Hämeenlinnasta saatuaan Nurmijärven kunnanhallitus päätti 21.6.2021 hyväksyä Hämeenlinnan kaupunginhallituksen laatiman ehdotuksen Kiertokapula Oy:n nimitysvaliokunnan perustamisesta esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kokouksessa kunnanhallitus nimesi minut kunnan edustajaksi sekä Kiertokapula Oy:n osakaskokoukseen että nimitysvaliokuntaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ehdotukseen sisältyi se, että kukin osakaskunta tekee nimitysvaliokunnalle ehdotuksen yhdestä mies- ja yhdestä naisjäsenestä, joista osakaskokous valitsee kunnittain yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi perustelut, mihin yhtiön tarvitsemiin ominaisuuksiin tai osaamisalueisiin ehdotettu jäsen parhaiten vastaa. Tässäkin korostui ehdokkaiden ominaisuuksien ja osaamisen korostaminen – ei puoluekanta. Tältä pohjalta Nurmijärvenkin ehdokkaat nimitettiin. Osakaskokous siis punnitsisi ja puntaroisi kuntien asettamat ehdokkaat ja yhtiökokous tekisi lopulliset valinnat.

Minua oli jo kesällä – ennen kuin olin tietoinen keväisistä nimitysvaliokuntakaavailuista tai asian käsittelystä osakaskuntien välillä tahi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen roolista – askarruttanut, miten Kiertokapulan hallitus tullaan nimeämään. Edellisten kuntavaalien 2017 jälkeen asia oli neuvoteltu puolueiden piirien välillä ja sitä kautta oli saatu tieto, mille puolueelle hallituspaikka missäkin kunnassa kuuluu. Muistaakseni tuolloin asiaa hankaloitti se, että Kiertokapulan alueella osa kunnista kuuluu Hämeen piiriin, osa Uusimaahan. Kun asiasta kesällä kyselin, niin Nurmijärven demareilta tuli tieto, että kyseinen Nurmijärven hallituspaikka kuuluisi heille. Tätä hieman hämmästelin, mutta en luonnollisesti kyseenalaistanut, vaan jäin odottamaan virallista vahvistusta, että piiritasolla olisi näin sovittu puolueiden välillä. Sittemminhän tuo demarien tieto osoittautui täydelliseksi dis-informaatioksi ja osoitti kuinka kryptistä juuri Kiertokapulaan liittyvät nimeämiset ovat olleet.

Osallistuin sovitusti osakaskokoukseen, joka toimi myös nimitysvaliokuntana. Tällä foorumilla siis puntaroitiin osakaskuntien asettamia ehdokkaita. Kuuntelin jonkin aikaa ensimmäisen kokouksen puheenvuoroja ja kysäisin muiden kuntien edustajilta, että onko jollakin sellainen käsitys, että Kiertokapulan hallituspaikoista oltaisiin sovittu puolueiden kesken ns. piiritasolla vaiko ei. Hämmästyksekseni kysymykseeni tuli vastauksia sekä kyllä että ei. Asia oli mielestäni tuossa vaiheessa erikoisen sekavassa tilassa. Tuolta pohjalta ei luonnollisesti päästy tekemään vielä lopullista ehdotusta yhtiökokoukselle, joten päätettiin kokoontua uudemman kerran.

Niissä kokouksissa, joissa olin läsnä, yhdenkään ehdokkaan puoluetaustaa ei mainittu, eikä arvioinnissa puoluetausta ollut millään tavalla esillä. Ilmeisesti ainakin Hämeenlinnassa oli kuitenkin tarkkaan tutkailtu mille kohtaa puoluekartalla osakaskokouksessa esillä olleet nimet sijoittuivat, koska Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti syyskuussa, että Hämeenlinna kutsuu Kiertokapula Oy:n osakaskokouksen uudelleen koolle valmistelemaan hallituksen nimittämistä. Erikoisena lisäkaneettina kaupunginhallituksen päätöksessä äänestyksen jälkeen mainittiin, että ”osakaskokouksen tulee huolehtia hallituksen kokoonpanossa riittävän asiantuntemuksen, jatkuvuuden ja tasa-arvolain edellytysten lisäksi demokraattinen suhteellisuus ja vaalitulos, jos hallitukseen esitetään jäseniä poliittisin perustein.”

Erikoiseksi kirjauksen teki se, että osakaskokouksessa ei nimenomaan esitetty hallitusjäseniä poliittisin perustein eli oli toimittu täysin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen esityksen ja ohjeistuksen mukaisesti. Kun sain tiedon tuosta kaupunginhallituksen päätöksestä, totesin välittömästi, että Nurmijärven kunnanhallitus on tehnyt ehdokasvalintansa täysin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen keväisen esityksen mukaisesti ja tuo esitys on ollut myös kunnanhallituksen päätöksentekoaineistossa.

Tilanne näytti hieman omituiselta. Osakaskokous/nimitysvaliokunta oli toiminut täysin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 24.5. kirjaamien periaatteiden mukaan, joihin ei nimenomaan kuulunut kuntavaalitulos. Nyt kaupunginhallitukselle näytti olevan ongelmana se, että ehdotus ei vastaa kuntavaalin tulosta.

Kiertokapula Oy:n yhtiökokous on nyt nimennyt yhtiön hallitukseen jäsenet. Nimitykset on ymmärtääkseni tehty siten, että yhtiön hallituksella on kokonaisuutena vahva osaaminen yhtiön toimialasta, taloudesta, investointien rahoituksesta ja liiketoiminnasta. Lisäksi hallituksella on kykyä strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Jos noiden tavoitteiden täyttämiseksi yhtiön 13 hengen hallitukseen on valikoitunut kahdeksan kokoomuslaista, niin onko se yhtiön ja sen omistajien kannalta ongelma? Joillekin näyttää olevan se, että nimityksissä on suunnitellulla tavalla korostettu osaamista ja kokemusta – jäsenkirjan sijasta.

Leppoisa luottamustehtävä

Kuntavaalien jälkeisiin luottamuspaikkajakoihin sisältyy yleensä aina jotain hässäkkää ja epäselvyyttä. Erityisesti niin sanottujen ylikunnallisisten paikkojen osalta on toisinaan epäselvyyttä. Joskus ei ole tietoa, että sovitaanko paikoista puolueiden välisissä neuvotteluissa piiritasolla vai sovitaanko ne suoraan kunnassa valtuustoryhmien välillä. Joskus useampi ryhmä ilmoittaa saaneensa tiedon, että jokin paikka kuuluu juuri heille eli paikoille ilmaantuu “omistajia” enemmän kuin jakkaroita on jaossa.

Tämän vuotisten kuntavaalien erikoisuus Nurmijärvellä liittyi Rinnekodin neuvottelukuntaan, johon kunnanvaltuusto valitsi 18.8.2021 Nurmijärven edustajan ja tälle varahenkilön.

Olin tiedustellut kunnanvirastolta paikkajakoneuvottelujen yhteydessä, että mistä löytyisi kyseisestä neuvottelukunnasta ja sen toiminnasta infoa, tietoa kokouksista ja esim. vanhoja pöytäkirjoja. Ilmeisesti pari muutakin ehdokasta oli asian tiimoilta ottanut yhteyttä kuntaan, kun mistään ei löytynyt informaatiota kyseisestä neuvottelukunnasta.

Elokuussa uusi valtuusto kuitenkin valitsi neuvottelukuntaan uuden jäsenen ja tälle varahenkilön. Maanantaina 6.9. kunnanhallituksen asialistalla todetaan, että Rinnekodin neuvottelukunnan toiminta onkin päättynyt jo vuonna 2016, eikä näin ollen kunnan edustajan nimeämistä Rinnekodin neuvottelukuntaan ole tarpeen tehdä. Kunnanhallitus tuleekin esittämään valtuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Rinnekodin neuvottelukunnan toiminnan päättymisen ja kumoaa 18.8.2021 § 122 tekemänsä päätöksen edustajan valinnasta tarpeettomana.

Varsin tragikoomiseksi asian tekee se, että Rinnekodin neuvottelukuntaan valittiin edustaja ja varaedustaja myös vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Tuolloin neuvottelukunnan jäseneksi valittiin Vihreiden Leni Pispala ja hänen varalle Mariette Rahijärvi samasta ryhmästä. Neuvottelukunnan toiminta oli päättynyt kuitenkin jo edellisenä vuonna 2016.

Tuo neljän vuoden pesti oli varmasti valtakunnan vähiten työllistävä luottamustehtävä viime valtuustokaudella.

Puolivuotiskatsaus I/2021

Kesäloma on takana ja nyt käsillä paluu töihin, kunnallispolitiikkaan ja kirjoituspuuhiin. Perinteiseen tapaan luon puolivuotiskatsauksen vuoden 2021 alkupuoliskoon. Paneudutaan uusiin aiheisiin ja asioihin seuraavassa kirjoituksessa.

Alkuvuosi oli luonnollisesti valmistautumista kevään kunnallisvaaleihin. Tulevilla vaaleilla oli moninaisia vaikutuksia. Valtuustoaloitteiden määrä kasvoi kiihtyvästi vaalien lähestyessä. Vaalien alla niitä suorastaan tehtailtiin ja hyviä ideoita pulpahteli, kun aloitesuonet alkoivat sykkimään. Pidättäydyin vaalialoitteiden laadinnasta. Perinteiseen tapaan paikallislehden yleisöosastokirjoituksista ei ollut pulaa ja myös some-kirjoittelu kiihtyi. Joitain yksittäisiä asioita nostettiin voimakkaasti esille sekä ehdokkaiden että kuntalaisten toimesta juuri ennen vaaleja. Vaalien alusta tarjosi tilaisuuden nostaa asioita otsikoihin ja mahdollisuuden sitouttaa tulevia kunnallispoliitikkoja joihinkin vaaliteemoihin. Yksitieasiat olivat korostetusti esillä ja aivan vaalien loppumetreillä myös Lintumetsän nuorisokoti nousi keskustelunaiheeksi.

Varsinaiset valtuuston kokoukset aloitettiin tammikuussa – edelleen etäkokouksina. Tammikuun kokouksen isoimmat asiat olivat palveluverkkosuunnitelman lopullinen hyväksyminen ja NUUKA-ohjelmasta päättäminen. Olin lievästi pettynyt NUUKAn lopulliseen toimenpidelistaukseen. Turhan moni toimenpide riisuttiin listalta ja talouden tervehdyttämisohjelma jäi torsoksi. Kirjoitin tuolloin tuoreeltaan: ” Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.”

Kevään merkittävin tapahtuma omalta kohdaltani oli kaavoittamisen kehittämistyöryhmän loppuraportin valmistuminen. Toimin kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimi Tarja Salonen (KESK) ja jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD),  Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala. Totesin loppuraportin luovuttamisen jälkeen, että olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä tämän työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä, mutta lopputulemana saimme aikaan yksimielisen raportin ja ehdotukset kaavoituksen ja maankäytön kehittämiseksi Nurmijärvellä. Työryhmä teki kohtuullisen mittavan työrupeaman ja sainkin siihen liittyen paljon yhteydenottoja sekä kuntalaisilta, että myös kunnan ulkopuolelta. Työryhmän merkittävimpiä ehdotuksia lienevät ns. “tonttiprojektin” elvyttäminen Kirkonkylällä ja Klaukkalassa, emätilatarkastelusta luopuminen osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien määrittämisessä ja luopuminen koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Seuraavassa eli nykyisen kunnanhallituksen viimeisessä kokouksessa käsitellään viranhaltijoiden laatimaa toimenpideohjelmaa liittyen työryhmän esityksiin. Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Kevään ehdoton uutispommi nurmijärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle. Saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Korostin tuolloin, että on erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Uusien työpaikkatonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa nopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää. Kaavoituksen resurssit on varmistettava tulevina vuosina vaikka ostopalveluina. Sittemminhän Kesko julkisti suunnittelevansa myös Onniselle suurta yli 40 hehtaarin logistiikkakeskusta Hyvinkäällä. Nämä hankkeet osoittavat Nurmijärven erinomaista sijaintia Suomen kasvukäytävällä.

Valtuuston toukokuun kokouksessa pidin maltillisen lyhyen neljäminuuttisen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron. Totesin poikkeuksellisesta vuodesta 2020 syntyvän poikkeuksellisen tilinpäätöksen. ”Kun lähes jokaisella toimintakertomuksen sivulla viitataan koronapandemiaan ja tilinpäätöslukuja perustellaan koronapandemialla, niin toimintakertomus muistuttaa etäisesti sairaskertomusta.” Kunnan talous ei tilinpäätöksen mukaan todellakaan ollut aivan terveellä pohjalla. Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen ainoastaan valtion velkarahalla rahoittamien jättimäisten koronatukien ansiosta. Tämän totesivat toki useimmat muutkin ryhmät seuraavissa puheissaan. Uuden valtuuston keskeisen tehtävän arvioin olevan talouden tervehtimisen ja ns. Nuuka-ohjelman jatkamisen. Totesin, että tilannetta ei helpota sote-puolen patoutuneet hoitojonot. Odotettavissa on siis pienellä viiveellä jälkijunassa tulevia korona-kustannuksia. Väestönkasvun totesin olleen viime vuonna suurinta moniin vuosiin (1,6%) ja sen tuovan vireyttä  ja elinvoimaa. Pohdiskelin kuitenkin, onko kasvuvauhti jo riittävä – ja minkälaista asuntotuotantoa haluamme ja minne haluamme suunnata kasvun. Nurmijärven tulee kasvaa kannattavasti. Kasvu ei ole itseisarvo, vaan se tulee tehdä järkevästi.

Jos tuosta kaavoituksen kehittämisen työryhmästä tuli kosolti palautetta kuntalaisilta, niin toinen positiivisen palautevyöryn aiheuttaja oli sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa tekemäni Pride-liputukseen liittynyt vastaehdotus, että Nurmijärven kunta edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä omassa toiminnassaan, mutta kunta ei kuitenkaan juhlista tapahtumia tai kampanjoita liputtamalla ulkopuolisten yritysten, yhdistysten tai liikkeiden tunnuksilla tai lipuilla. Kunnanhallituksessa vastaesitykseni vielä kaatui, mutta toukokuussa valtuusto sen hyväksyi selvällä enemmistöllä äänin 27ei – 18kyllä – 5tyhjää – 1poissa. Oli mielenkiintoista lukea erityisesti sosiaalisesta mediasta näkemyksiä ja syitä, mihin vastaesitykseni ja Pride-liputuksen kieltäminen perustuivat. Mielestäni olin esittänyt varsin selkeästi ja tyhjentävästi perustelut vastaesitykselleni. Mitään muita syitä tai perusteluja en omalta kohdaltani tarvinnut, enkä niitä esittänyt. Öyhöttäjiä ja ajatusten väärinlukijoita näytti riittävän asian ympärillä.

Puolivuotiskausi huipentui kesäkuun kunnallisvaaleihin. Tulos on tiedossa ja jälkipelitkin on pitkälti pidetty. Todettakoon vielä kertaalleen, että sain muhkeat 456 ääntä eli toiseksi eniten kokoomuksen ehdokkaista ja viidenneksi suurimman äänimäärän koko kunnassa. Lisäystä edellisiin kuntavaaleihin oli peräti 281 ääntä.  Kunnallisvaalien lähestyessä yritin saada kaikkien valtuustoryhmien hyväksynnän pelisäännöille, joilla jaettaisiin kuntavaalien jälkeen luottamushenkilöpaikat. Kun vuoden 2017 vaalien jälkeen ryhdyin vetämään ryhmien/puolueiden välisiä luottamuspaikkaneuvotteluja, käytettävissä oli useissa vaaleissa hyväksi koettu ja tuttu pisteytystaulukko, mutta mitään muuta proseduuria paikkaneuvotteluihin ei sitten ollutkaan. Katsoin noille pelisäännöille olevan tarvetta, kun tiedossa oli, että uusi valtuusto aloittaa toimintansa jo elokuun alussa ja vaalien jälkeen jäisi tosi niukasti aikaa neuvotella ja sopia luottamuspaikoista. Aivan kaikki puolueet eivät olleet valmiit sitoutumana pelisääntöihin ennen vaaleja, mutta kun vaalien jälkeen ryhdyin suurimman puolueen valtuustoryhmän puheenjohtajana vetämään neuvotteluja, niin käytännössä etenin melkeinpä täysin niiden nuottien mukaisesti. Etukäteisvalmistelu myös kantoi hedelmää. Pääsimme yhteisymmärrykseen luottamushenkilöpaikoista nopeasti vain kahden kokouksen jälkeen.

Näinä päivinä eri ryhmissä alkaa olla selvillä jo nimetkin eri luottamuspaikoille ja uusi kunnanvaltuusto ne vahvistaa vaaleilla elokuun 18. päivä. Vanha kunnanhallitus kokoontuu vielä kertaalleen elokuun 16. päivä. Koronatilanteen vuoksi kokoukset pidetään edelleen etänä.

Päättynyt puolivuotiskausi oli varsin työläs. Paljon neuvotteluja, kokouksia ja puheita. Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana joutuu tai pääsee tekemään extra-duunia, kun kokoilee ja kasailee oman ja muiden ryhmien lausuntoja ja kannanottoja. Se on kuitenkin todella hyödyllistä valmistelutyötä ja auttaa myös viranhaltijoita päätösten valmistelussa. Esimerkki NUUKA- toimenpideohjelmasta päättäminen nopeutui ja joustavoitui huomattavasti sen ansiosta, että ryhmien kanta useimpiin kohtiin oli kattavasti tiedossa jo ennalta.