Nurmijärven Uutisten 9.6.2021 numerossa oli näiden kuntavaalien viimeinen Vaalikynä-kirjoitus osaltani.
Jos viime vuoden lopulla tehty päätös Kirkonkylään keskitetystä kunnallisesta lukiosta aiheutti viimeiseen saakka – ja vielä päätöksen jälkeenkin – paljon keskustelua ja vääntämistä, niin keskitetyn lukion sijainnista Kirkonkylällä näyttää tulevan samanlainen maraton-ilmiö. Mielipiteet eri lautakuntien ja viranhaltijoiden välillä eroavat suuresti. Maanantain 7.6.2021 kunnanhallitus oli tähän astisista käsittelyistä eniten yksimielinen eli kunnanhalllitus asettui NYKin kannalle. Vain yksi kunnanhallituksen jäsen ilmoitti kannattavanna Krannilaa sijaintipaikaksi. Tuon kokouksen päätös ei ollut tiedossani, kun tuon Vaalikynä-kirjoitukseni rustasin.
Sittemmin asiassa on esitetty muitakin mielipiteitä ja kirjoituksia julkisuudessa. Yksi hämmentävimmistä oli somessakin julkaistu NYKin lehtorin pitkä kirje kunnanvaltuutetuille. Lehtori kirjoittti lukeneensa “järkyttyneenä kunnanhallituksen päätöksen esittää valtuustolle, että Nurmijärven lukio sijoitettaisiin Nykin yhteyteen.” “Tämä oli kuin märkä rätti vasten kasvoja kaiken sen jälkeen, mitä viimeisten kymmenen vuoden aikana on yritetty saada aikaan ja sen päätöksen jälkeen, että Nurmijärvelle tulee yksi lukio ja sille uusi lukiorakennus”, kirjoitti hän. Edelleen lehtori purkautui ja kysyi “haluammeko me, että Nurmijärven kunnan lukiosta tulee ns. jämälukio, johon tulevat ne, jotka eivät pääse muualle” ja toi voimallisesti julki perusteluita, miksi lukion pitäisi olla täysin erillinen peruskoulusta.
Nämä NYKin lehtorin avaukset puolestaan hämmästyttävät minua. Kun palveluverkkoselvityksen yhteydessä tehtiin laaja kysely, niin Rajamäellä kampus-ajattelu sai raportin mukaan henkilöstöltä positiivista ja erittäin positiivista palautetta. Henkilökunnalta saatu palaute oli yksi tekijä, kun kunnanvaltuusto tammikuussa päätti ja kirjasi konkreettiseksi tavoitteiksi ja periaatteiksi palveluverkon kehittämiselle nimenomaan:
• Palveluverkon tiivistäminen, tilatehokkuuden parantaminen, toimintakustannusten alentaminen ja investointien rajoittaminen.
• Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja mahdollisesti lukiopalvelut sekä kirjasto-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita ohjataan taajamissa kampuksille.
Lukion sijoittaminen NYKin tontille vastaa erinomaisen hyvin noihin valtuustossa päätettyihin tavoitteisiin. Samaa ei voi sanoa kahdesta muusta tarkastelussa olleesta sijoituspaikasta Kirkonkylällä. Tämän oli ymmärtänyt myös kunnanjohtaja tehdessään kunnahallitukselle asiasta esityksen.
Tässä se lehdessä julkaistu kirjoitukseni:
Lukion sijainnista
Kun lukioratkaisusta päätettiin palveluverkkosuunnitelman yhteydessä, valtuuston niukka enemmistö päätti keskittää lukiokoulutuksen Kirkonkylään. Valtuusto ei valinnut tuolloin taloudellisesti järkevintä vaihtoehtoa, vaikka kuntatalouden tasapainottaminen on Nurmijärvellä keskeinen ja läpileikkaava strateginen linjaus. Juuri ennen valtuuston päätöksentekoa keskitetyn lukion eduksi nostettiin mahdollisuus yhdistää lukio Nurmijärven Yhteiskoulun hankkeeseen ja saada tällä merkittäviä kustannussäästöjä. NYK oli ikään kuin ”ässä hihasta”, jolla keskitetty lukio saatiin myös taloudellisesti kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.
Sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta saivat juuri käsiteltäväkseen esitykset lukion sijoituspaikasta ja NYK oli yhtenä vaihtoehtona mukana. Molemmissa lautakunnissa johtavien viranhaltijoiden esitys sijaintipaikaksi oli Krannilan urheilupuiston alue Kirkonkylällä. Talouden tasapainottaminen ja muut NYKin eduksi esitetyt kriteerit saivat väistyä kalleimman ja suurimman vaihtoehdon tieltä. Ensin valittiin kallein lukiovaihtoehto. Sitten esitettiin kalleinta sijaintivaihtoehtoa. Tätä voisi sanoa kustannusten maksimoimiseksi – ei talouden tasapainottamiseksi.
Tekninen lautakunta yhtyi esittelijän ehdotukseen, mutta sivistyslautakunta päätyi esittämään sijoituspaikaksi Nurmijärven Yhteiskoulun tonttia. Molemmat lautakunnat joutuivat äänestämään asiasta.
Lukion hankesuunnittelu tehtiin valtuuston päätöksen jälkeen ennätysaikataululla. Näin nykyinen niukasti keskitetyn lukion kannalla ollut valtuusto pääsee päättämään myös lukion sijainnista ennen uutta valtuustoa. Kiirehtiminen näkyy valitettavasti hankesuunnitelmien tasossa ja tarkkuudessa. Ne ovat vaatimattomia verrattuna esim. taannoisiin Monikon tai uimahallilaajennuksen hankesuunnitelmiin. Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.
Kunnassa on laajasti herätty ymmärtämään kuntataloutemme tila ja kulukurin tärkeys. Kulukuristahan tosin lipsuttiin jo NUUKA-toimenpideohjelmasta päätettäessä. Toivon, että lukiohankkeessa se viimeinkin huomioitaisiin. Pelkillä puheilla kuntataloudessamme ei tapahdu käännettä parempaan.
Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja kuntavaaliehdokas (KOK), Nurmijärvi
Alkuperäisen kirjoituksen “rehtori” on muutettu oikeaan muotoon “lehtori”.
Nurmijärven kunnanhallituksen maanantain 29.3.2021 listalla on vakiokäytännön mukaisesti asiapykälä “Otto-oikeuden käyttäminen lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin”. Asiakohdassa on siten käsittelyssä teknisen lautakunnan 4.3.2021 kokouksen pöytäkirja. Tuossa kokouksessa lautakunnalla oli käsiteltävänä mm. Lepsämän koulun hankesuunnitelma.
Viranhaltijoiden ja valmistelijoiden pohjaesityksenä teknisessä lautakunnassa oli hankesuunnitelman vaihtoehto2 eli Lepsämän vuonna 1929 valmistunut puukoulu korjattaisiin ja siihen rakennettaisiin keittiö- ja ruokailutilat ja koululle vuokrattaisiin tarvittaessa lisätilaa. Tuhopoltosta saatavat vakuutusrahat käytettäisiin puukoulun korjaamiseen.
Lautakunta teki pohjaesityksestä poikkeavan päätöksen eli valitsi hankesuunnitelman vaihtoehto 1:n muutamalla lisäyksellä maustettuna. Lautakunnan päätös oli kokonaisuudessaan seuraava: “Koulurakennus uudelleen rakennetaan. Lisäksi tekninen lautakunta edellyttää, että selvitetään ratkaisua, jossa kaikki tarvittavat lisätilat sijoitetaan uudisrakennukseen, jolloin vanhan puukoulun korjauksia ei tarvita. Uudisrakennuksen toteutus tulisi tehdä muuntojoustavana tilaelementtiratkaisuja hyödyntäen, joka on myös perinteistä rakentamistapaa nopeampaa rakentamista. Lisäksi tilaelementtiratkaisut mahdollistavat myöhemmässä vaiheessa rakennuksen siirtämisen toisaalle, jos palveluverkon muuttuneet tarpeet sitä edellyttää.” Päätös syntyi äänestyksen jälkeen 2-9, jossa kokoomuksen Taipale ja Vuorisalo jäivät äänestyksessä tappiolle.
Mielenkiintoiseksi päätöksen tekee se, että esittelijänä toiminut tekninen johtaja jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:
“Kunnanvaltuuston päätöksen 27.1.2021 § 6, Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen ja NUUKA:n toimenpidesuunnitelman asettaminen, mukaisesti kunnan menojen kasvua tulee hidastaa ja kunnanvaltuuston päätöksen 16.12.2020 § 88, Toimitilaohjelman hyväksyminen, mukaisesti tilatehokkuutta parannetaan ja toimitilojen määrää pyritään vähentämään.
Hankesuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat kumpikin tilojen käyttötarkoituksen näkökulmasta toimivia ratkaisuja. VE2 mukainen tilojen kokonaismäärä on pienempi ja pitkällä aikajänteellä palvelutuotannon ja palveluverkon näkökulmasta joustava. VE2 mukaiset investointikulut ovat alhaisemmat ja tilojen pienemmän kokonaismäärän kautta myös käyttökustannukset ovat pitkällä aikavälillä alhaisemmat.
VE2 toteuttaa paremmin kunnanvaltuuston NUUKA- ja Toimitilaohjelmissa hyväksymiä linjauksia.“
Jo se, että esittelijän virkavastuulla todetessa, että päätös ei parhaalla tavalla toteuta valtuuston päätöksiä, tulisi olla kunnanhallitukselle peruste käyttää asiassa otto-oikeutta. Tässä tapauksessa rima otto-oikeuden käyttämiselle on tavallistakin matalampi, koska palveluverkkopäätöksen yhteydessä valtuusto erikseen päätti, että Lepsämän koulun asia ratkaistaan hankesuunnitelman käsittelyn ja päättämisen yhteydessä.
Kunnanhallituksen lakisääteinen tehtävä on vastata valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kun esittelevä viranhaltija esittää epäilyksen, niin kunnanhallituksen tulisi asian tila varmistaa.
Otto-oikeuden käyttäminenhän ei sinänsä tarkoita, että lautakunnan päätöstä tahdottaisiin tai oltaisiin muuttamassa. Itse haluaisin kyllä varmistaa ja kuulla päätösten perustelut ja myös kuulla tarkemmin esittelijän perustelut eriävälle mielipiteelle. Ja kuten sanoin – nähdäkseni tämä on myös kunnanhallituksen tehtävä.
Teknisen lautakunnan päätös ei myöskään ole yksiselitteinen. Päätöksen perusteluissa todetaan, että vanhalle puukoululle, joka on siis pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, ei tarvitse tehdä mitään korjauksia. Se, että puukoulua ei korjata lainkaan, säästää varmasti kustannuksia. Kun vanhaa puukoulua ei kuitenkaan voida käyttää sisäilmaongelmien takia, niin päätökseen tulisi mielestäni lisätä selkeästi, että vanha puukoulu puretaan tai ehdollistetaan vaihtoehto 1 purkuluvan saamiselle. Se, että toteutettaisiin vaihtoehto 1:n mukainen palaneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ja jouduttaisiin vanha suojeltu puukoulukin vielä kahdella miljoonalla eurolla korjaamaan on kestämätön päätös.
Lepsämän osayleiskaavassa tuo vuonna 1929 rakennettu puukoulu on suojeltu sr-1 -merkinnällä. Sen purkaminen ei ole kiellettyä, mutta se on luvanvaraista. Purkulupahakemuksesta on lisäksi pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Ehkä olisi syytä selvittää, onko purkaminen mahdollista. Ja jos ei ole, niin Lepsämän koulun kiinteistöjen osalta kustannuksiin on tiedossa parin miljoonan euron lisä.
Nurmijärven kunnanvaltuuston vuoden 2021 ensimmäinen kokous pidettiin jälleen pääosin etänä. Vain muutama valtuutettu oli fyysisesti ilmaantunut kunnanvirastolle. Tällä tyylillä on menty kohta vuoden verraan, eikä loppua näy.
Pitkään valmisteltu ja odotettukin päätös Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon korvaamisesta meni valtuustossa läpi ilman keskusteluja ja äänestyksiä. Isoistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä nopeasti ja ilman turhia porinoita, kun asia on hyvin valmisteltu ja kaikki ovat yksimielisiä. Näin oli puhdistamoasiassa. Täytyy muistaa, että kaikissa merkittävimmissä asioissa viranhaltijat ja asian valmistelijat ovat kuultavissa kunnanhallituksen kokouksessa, jossa siis jokainen valtuustoon tuleva asia valmistellaan. Näin oli toimittu myös jätevedenpuhdistamon suhteen. Ja valtuustollakin on mahdollisuuus saada vastauksia ns. kyselytunnilla valtuuston tulevista päätösasioista. Tehty siirtoviemäripäätös oli hyvä. Ja kun viemäri ja Klaukkalaa syöttävä lisävesijohto linjataan järkevästi esim. vanhan kolmostien linjausta myötäillen, niin kuntaan avautuu uusia hyviä rakennuspaikkoja, joihin on saatavissa näin helposti kunnallistekniikka. Esimerkiksi Hämeenlinnan väylän ja kehätien liittymän työpaikka-alueen toteuttaminen helpottuu oleellisesti.
Palveluverkon käsittelyähän ei saatu finaaliin joulukuun valtuustossa, vaan lukioratkaisua lukuunottamatta käsittely siirtyi tähän tammikuun kokoukseen. Raekannaksen Riikka (KESK) teki samat viisi muutosesitystä kuin aiemmin kunnanhallituksessa ja näistä jouduttiin luonnollisesti äänestämään. Kaikki Riikan muutosehdotukset hylättiin. Itse äänestin asiakohdasta ja ehdotuksesta riippuen puolesta ja vastaan – samalla tavalla kuin jo kunnanhallituksessa. Mielenkiintoinen kysymys kuultiin yhdeltä valtuutetulta: Eikö näistä kaikista ehdotuksia voisi äänestää kerralla? Jokainen ehdotus luonnollisesti käsiteltiin yksi kerrallaan ja niiden kannatus myös vaihteli.
Kokouksen pääaihe oli ehkä pitkään ja hartaasti valmisteltu ja joulukuun kokouksesta tammikuulle siirretty NUUKA-ohjelman päivitys ja toimenpideluettelosta päättäminen. Kunnanhallituksessahan oli kunnanjohtajan pohjaesityksenä ollut 121 kohdan toimepidelista. Listalla oli euromääräisesti isoja asioita ja toisaalta kymmenittäin toimenpiteitä, joiden säästövaikus oli vain joitain tuhansia euroja. Tuntui järjettömältä alkaa ensin kunnanhallituksessa äänestämään näistä muutamista tuhansista euroista. Käsittely olisi ollut raskas ja johtanut parhaassa tapauksessa samanlaiseen rumbaan myös valtuustossa. Teinkin kunnanhallituksessa esityksen, että kaikki alle 100.000 euron säästökohteet hyväksyttäisiin sellaisenaan ja keskittyisimme vain isoimpiin ja etukäteen ongelmallisimmiksi tiedettyihin kohtiin. Poikkeuksena noihin alle 100 kiloeuron säästökohteisiin otettiin kohdat:
-Kissankellon uima-allasavustuksesta luopuminen
-Vapaaehtoisen A2 -kielen opetuksen lakkauttaminen
Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana olin toimittanut jo aiemmin muiden ryhmien puheenjohtajille pyynnön käsitellä toimenpidelistaa ryhmissä ja ilmoittamaan, mitä kohtia listasta kukin ryhmä ei tule hyväksymään. Näin asiaa käsittelimme myös kokoomus-ryhmässä. Kokosin ryhmiltä saamani palautteen yhteen ja totesin, että edellä mainituilla kuudella säästöehdotuksella ei ole realistisia läpimenomahdollisuuksia. Kunnanhallitus ne siten karsi heti päätä pois. Kaiken kaikkiaan jo kunnanhallituksessa pohjaesityksestä karsittiin yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä ja kunnanvaltuustossa vielä lisää. Ainakin itselleni lopputulos oli jonkinlainen pettymys ja merkitsi sitä, että mitään kokonaisratkaisua NUUKA-ohjelmasta valtuusto ei kyennyt tekemään. Veroratkaisut ja investoinnit jäivät seuraavan valtuuston ratkaistavaksi ensi syksynä.
Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.
Pidin NUUKAsta kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen vuoron seuraavasti – totuttuun tapaan kohtuullisen lyhyesti ja ytimekkäästi:
Arvoisa pj,kj…
Pitkän valmistelun jälkeen kunnanvaltuusto on viimein päättämässä Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman toimenpidesuunnitelman asettamisesta.
Prosessi on ollut pitkä ja tavoite selkeä. Nyt on selvää, että alkuperäistä tavoitetta ei tulla tänään saavuttamaan. Tavoitteet talouden tasapainottamiseksi olivat korkeammalla.
NUUKA-ohjelmaa työstettiin kohtuullisen kauan ja toimenpiteitä selvitettiin laajasti ja perusteellisesti – myös vaikutuksia arvioiden. Päätöksentekoon toimenpidelista tuntui kuitenkin tulevan silti hiukan liian nopeasti. Käsittelyn tässä aikataulussa mahdollisti valtuustoryhmien hyvä yhteistyö. Kokoomus-ryhmä kiittääkin muita ryhmiä hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyssä ja toivoo, että näin jatketaan asiakohdan loppuun saakka.
Alkuperäisestä toimenpidelistasta karsittiin jo kunnanhallituksessa yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä. Kokoomus-ryhmä on tyytyväinen siihen, että näin erityisesti nuoriin ja ikäihmisiin ei kohdisteta heikossakaan taloustilanteessa liian ankaria toimenpiteitä. Toivomme kuitenkin, että kunnanhallituksessa hyväksyttyä pohjaesitystä ei lähdetä tänään repimään auki ja heikentämään päätöksen vaikuttavuutta kuntatalouteen yhtään enempää.
Paljon julkisuutta saaneiden yksityisteiden osalta mahdolliset määrärahakarsinnat katsottiin ryhmässämme järkeväksi käsitellä vasta, kun uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä on saatu hieman kokemusta. Ei vielä.
Jo tehdyt karsinnat tarkoittavat, että emme kykene tänään päättämään varsinaista skenaariota – kokonaisratkaisua – vaan verojen ja investointienkin osalta päätöksenteko siirtyy seuraavalle valtuustolle syksyyn talousarviokäsittelyn yhteyteen.
Syksyllä on syytä muistaa, että päätöksiä toimenpiteistä tarvitaan edelleen. Veronkorotukset eivät ole kokoomus-ryhmälle näitä toimenpiteitä – siitä meillä on selkeä ja yksimielinen näkemys. Ryhmämme korostaa myös sitä, että hallituksen velkarahalla rahoittamat väliaikaiset korona-avustukset eivät saa aiheuttaa illuusiota, että Nurmijärven kuntataloudessa olisi jo tapahtunut jokin muutos parempaan päin. Tuleva valtuusto tulee kohtaamaan karun todellisuuden entistäkin rankemmin. Toivottavasti tähän mennessä tehty työ voidaan hyödyntää NUUKAn seuraavissa päivityksissä.
Välitän kokoomus-ryhmän kiitokset kunnanvirastossa työskenteleville asian valmisteluun osallistuneille. Esityksenne olisi mahdollistanut tavoitteen ja kestävän kokonaisratkaisun saavuttamisen. Meistä päättäjistä ei tällä kertaa ollut siihen.
Kyllä ei tarvitse huomautella liian pitkistä ja monotonisista puheista.
Yhtenä asiakohtana oli vastaus Irti Keusotesta -kuntalaisaloitteeseen ja terveyspalvelujen kustannustehokkainta järjestämistapaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Aloitteen oli allekirjoittanut kunnioitettava määrä kuntalaisia eli aloitteen tekijöiden lisäksi peräti 1014 henkilöä. Valtuuston esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa on varsin kattavasti vastattu aloitteeseen, joten en sitä lähde toistamaan. Kuntayhtymästä eroamisen osalta on syytä kuitenkin todeta keskeinen fakta: ”Valtakunnallisen soteuudistuksen eteneminen vaikuttaa kunnan mahdollisuuteen irtaantua Keusoten toiminnasta. Perussopimuksen mukaisesti Nurmijärven kunnan eroamisen kuntayhtymästä olisi mahdollista tapahtua 31.12.2022.Samanaikaisesti eli 1.1.2023 alkaen on tulossa voimaan soteuudistus. Käytännössä Nurmijärven kunnan ei siis ole mahdollista ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti. ” Aloitteen viesti tuli kuitenkin selväksi. Kuntalaisissa – ja myös meissä luottamushenkilöissä – on huomattavaa tyytymättömyyttä Keusote-kuntayhtymän toimintaan ja kustannustehokkuuteen. Kunnan omistajaohjausta on syytä krittisesti tarkastella ja kehittää.
Valtuusto päätti180 000 euron suuruisesta lisämäärärahasta kattamaan toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvia kustannuksia syyslukukaudella 2021. Marinin hallitushan esitti ja eduskunta hyväksyi taannoin oppivelvollisuuden laajentamisen 18 ikävuoteen asti. Päätös oli mielestäni kehno ja vaikutuksiltaan vähäinen – kaikkeen muuhun kuin kuntien talouteen. Vaikka hallitus on ryhdikkäästi luvannut korvata muutoksesta aiheutuneet kustannukset kunnille, on päivän selvää, että näin ei tule käymään. Hallituksen kompensaatio kunnille ei tule kattamaan aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ainakin osa uudistuksen kustannuksista tulee kuntien maksettavaksi. Yksinkertaistettu tilannekuva: Useimmat kunnat maksavat uudistuksen kustannuksia velkarahalla, kun Marinin hallituksen velkarahalla rahoitetut kompensaatiot eivät ole riittäviä. Kyllähän nuo eurot olisi pitänyt kohdistaa tehokkaammin ja eri tavalla niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Ja oppivelvollisuusiän pidentämisellä ei mielestäni ratkaista ongelmaa niiden nuorten kohdalta, joilla ei ole ole ollut haluja opintoihin. On vaikea kuvitella, että jos ei ole päässyt jyvälle koulutuksen ja opiskelun tarpeellisuudesta koulu-uran aikana, että sitä parannettaisiin lisäämällä vuosi ”kakkua”.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta maaliskuussa. Siitä onkin kuntavaaleihin aikaa vain vajaa kuukausi.
Nurmijärven Uutisten kirjoituksessa 16.12.2020 pyydettiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Rätyä ”avaamaan” kunnanhallituksen lukioesitystä valtuustolle. Rädyn mukaan kunnanhallituksen esitys lähti siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla. Tätä Rädyn lausuntoa on sittemmin siteerattu myös Nurmijärven Uutisten valtuuston lukiopäätöstä koskevassa uutisessa 19.-20.12.2020.
Valtuuston lukiopäätökseen liittyen kirjoitin blogiini jo aiemmin tavasta perustella kantoja paljolti muilla kuin päätöksenteon valmistelu- ja esittelyaineistossa olevilla faktoilla – ja pahimmassa tapauksessa niitä omien tavoitteiden ja tunteiden mukaisesti virittelemällä. Tässä on kuitenkin ns. savolaisittain ”vastuu kuulijalla”. Valtuutetuilla on oikeus uskoa juuri sellaisia perusteita kuin haluavat ja valta tehdä päätöksiä omien painotuksiensa mukaisesti.
Rädyn puheet kunnanhallituksen päätöksestä ja esittelystä valtuustolle ovat kuitenkin eri asia. Kunnanhallituksen puheenjohtajana hän ei käsittääkseni voi avata tai tulkita kunnanhallituksen päätöksiä millään muulla tavoin kuin kunnanhallituksen päätökseen on kirjattu.
Itse kunnanhallituksen jäsenenä – ja pöytäkirjastakin asian tarkistettuani – voin todeta, että puheenjohtajan tulkinnoille ja avauksille ei löydy perusteita.
Kunnanhallituksen esitys ei lähde siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla – eikä kunnanhallitus ole tällaista valtuustolle esittänyt. Myöskään kunnanvaltuuston päätös lukioasiassa ei siten perustu tällaiselle ajatukselle ja esitykselle.
Kunnanhallituksen päätös 30.11.2020 kuuluu tarkalleen näin ja tämä siis oli pohjaesityksenä valtuustossa:
1.a. Kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä.
1.b. Suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.
Kunnanhallituksen ja sittemmin valtuuston päätökseen kirjattu jatkosuunnittelun ratkaisuvaihtoehto V2B on tarkkaan määritetty palveluverkkosuunnitelmassa ja sen liitteissä seuraavasti:
Päinvastoin kuin Räty informoi ja ”avaa” kunnanhallituksen pohjaesitystä: Suunnittelun lähtökohtana on vaihtoehto V2B eli nimenomaan uudisrakennus Toreeninmäelle tai Krannilan urheilupuistoon. Kunnanhallituksen esitys ja sittemmin valtuuston päätös 16.12.2020 sulkee pois keskitetyn lukion rakentamisen NYKin tontille – aivan samalla tavalla kuin myös paljon kritiikkiä saaneen Maaniittu-vaihtoehdonkin.
Toimipisteen sijainti jätettiin myöhemmin täsmentyväksi ja se tarkoittaa vaihtoehdossa V2B valintaa Toreeninmäen ja Krannilan välillä.
Ehkäpä Nurmijärven Uutiset suorittaisi asiassa tutkivaa journalismia ja selvittäisi, miten edellä mainittu lehdessä pariinkin otteeseen palstatilaa saanut näkemys suhtautuu todellisiin tehtyihin ja kirjattuihin päätöksiin.
Miksi ja miten on mahdollista, että kunnanhallituksen päätöksestä voi olla jokin muu käsitys, kuin päätösasiakirjoihin on kirjattu ja miksi tällaista disinformaatiota jaettiin ennen valtuuston kokousta?
Nimesin aikoinaan Nurmijärven vuoden 2011 kunnanvaltuuston budjettikokouksen “velkavaltuustoksi”. Silloin tehtiin investointipäätöksiä oikein urakalla ja tietoisesti päivitettiin kunnan velanotto ihan uudelle tasolle. Sen jälkeen paluuta vanhaan normaaliin ei ole ollut.
Jos tuo vuoden 2011 velkavaltuuston kokous oli ikimuistoinen, niin tämän iltainen valtuuston kokous taitaa mennä samaan kategoriaan – sen verran surrealistista oli meno.
Ehkä palaan pienen fundeeraustuokion jälkeen asiaan tarkemmin, mutta tässä tuoreeltaan joitain tunnelmapaloja pitkästä istunnostamme.
Vaaran merkkejä alkoi olla ilmassa jo, kun kokous poikkeuksellisesti keskeytettiin ja pidettiin kesken kaiken ylimääräinen kyselytunti. Joiltakin valtuutetuilta oli tullut varsinaisen maanantain kyselytunnin jälkeen joitain kirjallisia kysymyksiä käsiteltäviin asioihin liittyen. Näihin sitten suljettujen ovien tai pitäisikö sanoa pimennettyjen ruutujen takana annettiin vastauksia. Eipä ole ennen tätäkään koettu.
Suurin mielenkiinto kohdistui odotetusti palveluverkkosuunnitelman käsittelyyn. Olin ankarasti vaatinut, että kunnanhallituksen olisi pitänyt aiemman valtuuston päätöksen mukaisesti päivittää talousarvokirjan investointiosa osana asian valmistelua ja esitystä valtuustolle. Kunnanhallitus ei tähän taipunut, vaan talousarvioon jätettiin noin 60-70 miljoonan kokoinen aukko. Juuri ennen kokousta valtuutetuille oli kuitenkin lähetetty sähköposti, jossa oli näitä investointeja viety investointitaulukkoon. Ehkä tuolla viime hetken toimituksella muutama valtuutettu sai käsityksen, mitkä olivat kunnanhallituksen pave-esityksen investointivaikutukset. Itse en ole vieläkään ehtinyt taulukkoon tutustua ja tuskin moni muukaan ennen valtuuston kokousta. Hämmennystä ja muutaman kommentin se kyllä aiheutti. Sen verran sähköpostin saatetekstiä vilkaisin, että siinä oli ehkä vihjettä menettelyyn asian käsittelyssä. Saatetekstissä todettiin, että marraskuun kunnanvaltuustossa olisi todettu, että “talousarvion investointiosaa muutetaan myöhemmin valtuuston joulukuun palveluverkkopäätösten edellyttämällä tavalla.” Näin ei marraskuun valtuustossa päätetty, vaan investointiosa päätettiin päivittää “palveluverkkopäätösten jälkeen”, mikä tarkoittaa myös kunnanhallituksen pave-päätöksiä – ei vain valtuuston päätöksiä. Se päivitys jäi sitten kunnanhallitukselta tekemättä. Sinänsä asian käsittelyä valtuustossa ei ole moittiminen. Kun valtuutetut tyytyvät siihen, että sellaista pientä tekijää kuin 60-70 miljoonaa euroa ei viedä investointilaskelmiin, niin asia on Aulis Kaakkoa lainatakseni kokolihapihvi.
Kuulimme hyviä ryhmäpuheita mm. oman ryhmämme valtuutettu Taipaleelta. Varsinaiset lukioon liittyvät puheenvuorot olivatkin sitten värikkäämpiä. Kuten tiedämme, valtuusto päätti lakkauttaa lukion Rajamäen toimipisteen äänin 27-24. Häviöhän aina kirpaisee, mutta ei tämä ollut ensimmäinen tai viimeinen tappioon päätynyt äänestys. Enemmän harmittaa se, minkälaisilla argumenteilla voittanutta ehdotusta perusteltiin. Kuntalaiskyselyjen selkeillä tuloksilla pyyhittiin p..pöytää. Niiden heikkoudeksi mainittiin mm. se, että kyselyyn oli vastattu ahkerimmin siellä, mihin päätösten vaikutukset ankarimmin kohdistuvat. Joku totesi, että kyllä kuntalaisia on osallistettu ja kuultu. Siitähän ei ollut kysymys, vaan siitä oliko kuntalaisia kuunneltu. Kustannussäästöjä perusteltiin kaikella muulla kuin päättäjillä olevilla laskelmilla ja selvityksillä -esimerkiksi olettamuksilla ja tunteilla. Totesinkin, että näköjään uskomushoitoa voidaan antaa valtuustossakin, mutta päätöksenteon pitäisi perustua tosiasioihin. Samaa ihmetteli mm. Virtasen Sami. Yksi hämmästyttävimmistä puheenvuoroista oli, kun kh:n puheenjohtaja oli samaan aikaan huolissaan kunnan lukioiden sisäänpääsykeskiarvojen noususta ja ilmoittautui vankkumattomaksi keskitetyn lukion kannattajaksi. Nyt alettiin päästä surrealismin ytimeen.
Välillä huomattiin, että valtuuston nettikokouksessa oli ylimääräinen henkilö, joka oli jäänyt roikkumaan linjoille siitä ylimääräisestä “kyselytunnista”. Kun nyt jälkeenpäin funtsin, niin ehkä joku ylimääräinen oli paikalla jopa koko kokouksen ajan.
Tiukassa lukioäänestyksessä koettiin jännittäviä hetkiä, kun äänestys eteni rinta rinnan. Valtuutettu Haapalainen ei vastannut äänestyskutsuun ja häntä huhuiltiin uudelleen ihan äänestyksen loppuhetkillä moneen kertaan. Viimein saimme kuulla saunanraikkaan kunnanvaltuutetun antavan äänensä Rajamäen lukion lakkauttamiselle. Todettakoon, että siinä asussa valtuustosaliin ei olisi ollut varmaankaan asiaa. Onneksi tuo saunanraikas ääni ei ratkaissut koko äänestystä – siitä olisi spekulaatiota riittänyt pitkäksi aikaa.
Pave-suunnitelman loppukäsittely lähti hieman lapasesta. Käsittely keskeytettiin useaan kertaan juridisten tarkastelujen vuoksi. Pyörittely päättyi lopulta siihen, että osa pave-suunnitelmasta palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.
Mielestäni kunnanvaltuuston tulee saada päätöksentekoa varten käyttöönsä kaikki se aineisto ja tieto, joka on päätöksentekoa varten tarpeen. Kunnanhallituksen lakisääteinen tehtävä on valmistella kunnanvaltuuston päätökset.
Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti marraskuussa, että Talousarviosta 2021 ja taloussuunnitelmasta 2021-2023 jätetään pois neljän investointihankkeen kustannukset (lukio, Rajamäen kampus, Lepsämän koulu ja Urheilupuiston koulu).
Vielä kesällä nuo neljä hanketta olivat mukana talousarvioehdotuksessa. Niiden kokonaisarvo oli noin 60 milj. euroa. Valtuusto päättikin marraskuussa, että talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosaa täydennetään näillä neljällä hankkeella, kun palveluverkkopäätökset on tehty.
Kunnanhallitus teki omalta osaltaan päätökset palveluverkosta 30.11.2020. Talousarvio ja taloussuunnitelma olisi ollut varsin yksinkertaisesti päivitettävissä päätösten jälkeen. Puolet hankkeista pysyi muuttumattomina ja kahteen hankkeeseen tuli muutoksia – ja muutosten kustannusvaikutukset oli laskettu kunnanhallitukselle huomattavasti tarkemmin kuin normaalisti tavoitearvioon tehdään. Talousarviossa tulevien vuosien investointikustannukset on yleensä arvioitu hyvin karkealla tasolla, mutta ymmärrys ja tieto kokonaiskustannuksista on oleellista ja tärkeää.
Kysyin jo aiemmin kunnanvirastolta, että miten ja milloin nuo puuttuvat kustannukset tuodaan kunnanhallituksen siunattaviksi ja siten esiteltäviksi valtuustolle. Mitään ei tapahtunut ja kun tämän päiväisen kunnanhallituksen asialistallakaan ei ollut tavoitearvion ja tavoitesuunnitelman päivittämistä pave-päätösten vaikutuksilla, niin ehdotin kunnanhallituksen kokouksessa asian lisäämistä listalle. Esitys hävisi äänin 6-5. Tämä tarkoittaa, että keskiviikkona 16.12. kunnanvaltuustolle esitetään kunnanhallituksen palveluverkkosuunnitelma, mutta kenelläkään ei ole tietoa, mitkä ovat esityksen kustannusvaikutukset ja miten ne jakautuvat taloussuunnitelmavuosille 2021-2023. Kunnanvaltuuston pitää tehdä lopullinen päätös palveluverkosta, mutta talousarviokirjassa on niiden osalta noin 60-70 milj. euron aukko.
Tämä on niin käsittämätön ja erikoinen tilanne, että jätin eriävän mielipiteen kunnanhallituksen pöytäkirjaan. Mikä voi olla syynä, että kunnanhallitus kieltäytyy käsittelemästä asiaa ja antamasta valtuustolle tietoa, jota valtuusto on nimenomaisesti edellyttänyt – ja joka kaiken järjen mukaan pitäisi sille esittää? Vastaus ei ole se, että talousarvio päivitetään valtuuston päätösten jälkeen. Sehän tehdään joka tapauksessa – mitä valtuusto sitten esittääkin, mutta valtuuston täytyy tietää mitä kunnanhallitus valtuustolle esittää – myös kustannukset.
Tulin johtopäätökseen, että koska olin aiemmin äänestänyt kunnanhallituksessa hajautetun lukion puolesta, niin tämänkin ehdotuksen katsottiin olevan jonkinlainen kannanotto jonkin erityisen lukiovaihtoehdon puolesta. Totesinkin tänään, että olisin tehnyt vastaavan esityksen ja vaatinut valtuustolle annettavaksi tieto palveluverkkokustannuksista, olisi kunnanhallituksen lukiopäätös ollut sitten mikä tahansa. Tai jos kyse olisi ollut vesitorni-investoinnista, jonka kustannuksia ei haluttaisi tai viitsittäisi näyttää valtuustolle.
Tämä lukiohärdeli näyttää vaikuttavan kaikkeen älylliseen ja älyttömään. Onneksi asia saanee päätöksen ylihuomenna ja voimme palata normaaliin.
Tässä joka tapauksessa eriävä mielipide, jonka tänään jätin:
Nurmijärven kunnanhallitus 14.12.2020
Eriävä mielipide kunnanhallituksen päätökseen työjärjestysesitykseen liittyen
Kunnanhallitus päätti äänin 6-5 olla ottamatta asialistalle asiaa ”Talousarvion ja taloussuunnitelman täydentäminen kunnanhallituksen pave-päätösten perusteella”.
Kunnanvaltuusto on päättänyt 11.11.2020, että palveluverkkopäätösten jälkeen täydennetään Talousarvioon 2021 ja taloussuunnitelmaan 2021-2023 palveluverkkopäätösten alaiset investointikohteet.
Kunnanhallitus on tehnyt 30.11.2020 päätökset palveluverkkoon liittyen, mutta näiden päätösten mukaisia vaikutuksia Talousarvioon 2021 ja taloussuunnitelmaan 2021-2023 ja täydennyksiä investointiosaan ei ole käsitelty – vastoin valtuuston päätöstä. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat näiltä osin täysin avoimet, vaikka kunnanhallitus on kyseiset päätökset tehnyt.
Päättäessään olla käsittelemättä asialistalle esitettyä asiakohtaa, kunnanhallitus teki mahdottomaksi päivittää talousarvio ja taloussuunnitelma valtuuston edellyttämällä tavalla ja valtuusto joutuu käsittelemään kokouksessaan 16.12.2020 palveluverkkosuunnitelmaa ilman tietoa, mitkä kunnanhallituksen palveluverkkosuunnitelmaesityksen vaikutukset talousarvioon ja taloussuunnitelmaan ovat. Kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta. Kunnanhallituksen päätös 14.12.2020 johtaa tietoisesti tilanteeseen, jossa valtuustolle ei valmistella ja esitetä oleellista päätöksentekoon vaikuttavaa aineistoa, jota valtuusto on erikseen edellyttänyt.
Kunnanhallitus päätyi kokouksessaan 30.11.2020 muuttamaan kunnanjohtajan pohjaesitystä lukioratkaisuksi liittyen palveluverkkosuunnitelmaan 2020-2040. Pohjaesityksenä oli lukiokoulutuksen jatkaminen hajautettuna kahdessa toimipisteessä Kirkonkylällä ja Rajamäellä.
Tiukan äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen päätökseksi tuli ehdottaa lukion osalta ratkaisuksi yhtä uudisrakennusta Kirkonkylään. Vastustin muutosehdotusta, joka oli kallein mahdollinen lukiovaihtoehto. Talouskurimuksen, aiempien talouslinjauksien ja talouden tasapainottamisen kannalta olisi kestämätöntä päätyä kalleimpaan vaihtoehtoon.
Hajautetun lukion (Kirkonkylä + Rajamäki) kannalla kunnanhallituksessa olivat Hägg, Raekannas, Sailio, Salonen ja Laitinen. Sekä investointikustannusten että pitkän aikavälin kustannusten kannalta merkittävämmästi kalliimman Kirkonkylän lukion puolesta äänestivät Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Vaulamo ja Räty.
Pöytäkirjaa tuosta kunnanhallituksen kokouksesta ei ole jostain syystä vieläkään nähtävillä, mutta omien muistiinpanojeni ja kunnan antaman tiedotteen mukaan muutosehdotus oli, että kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä ja suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Tämä on juuri se yli 17 miljoonaa euroa maksava investointi, kun hajautetun lukion investointikustannus olisi 9,6 milj.euroa. Kunnanvaltuusto päättää asiasta lopullisesti 16.12.2020
Tuon kunnanhallituksen pöytäkirjan suhteen tuntuu olevan muutakin epäselvyyttä. Huomautin jo kertaalleen, että Röykän maanläjitysalueen päätöstekstistä oli jostain syystä jätetty pois maininta hyväksytyn muutosesityksen tekijästä. Esitin nimittäin, että kunta korostaisi vastalausunnossaan, että osayleiskaavassa esitetylle viheryhteystarpeelle, jonka ELY toteaa olevan sijainniltaan ohjeellinen, ei ole olemassa vaihtoehtoista sijaintia. Eikä viheryhteystarvetta ole oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa myöskään esitetty ohjeellisena – sen sijainnille ei ole vaihtoehtoa.
Lukioratkaisua on väännelty ja käännelty vuosikaudet. Kunnanviraston tontille sijoitettu vaihtoehto oli jo muutama vuosi sitten livahtaa kuin varkain hyväksyntään, mutta sain sen vaihtoehdon torpattua kunnanhallituksessa edellyttämällä lisäselvityksiä. Esimerkiksi teknisestä lautakunnasta hankesuunnitelma oli jo mennyt “sukkana” läpi. Muutaman vuoden tarkemman selvittelyn jälkeen kunnanviraston tontti on katsottu niin huonoksi ratkaisuksi, että se ei nyt päässyt mihininkään vertailuun tai vaihtoehdoksi. Sen perään ei ole kukaan enää huudellut, vaikka otaksun, että sekin kelpaisi osalle päättäjiä, kunhan vain keskitetty lukio saataisiin.
Kaikenlaisia muita virityksiä on kyllä ihan viime metreillä kehitetty. Yhtenä esimerkkinä Maaniitun vaihtoehto, joka kariutui kuntalaisten aiheelliseen äänekkääseen vastustukseen. Maaniittu-vaihtoehtoa yritettiin sittemmin junailla läpi lapsiystävällisemmällä versiolla, jossa kaikista pienimpien koululaisten koulupolku olisi katkaistu sijoittamalla pari ensimmäistä luokkaa muista alakoululaisista erilleen Maaniitun lukion pihalle tilaelementtialakouluun. Tämänkin virityksen läpimenomahdollisuudet ilmeisesti todettiin heikoiksi keskitetyn lukion kannattajien keskuudessa, eikä sitä alkuponnisteluiden jälkeen lähdetty edistämään. Jäljelle jäi vain se alkuperäinen kallis vaihtoehto, jonka moni oli jo kustannusten takia sivuun sysännyt.
Sittemmin kunnanhallituksen jäsenistä sekä Hyvämäki että Räty ovat perustelleet ratkaisuaan sillä, että keskitetyllä lukiolla saadaan merkittäviä säästöjä, koska palveluverkkosuunnitelmassa on todettu Kirkonkylän yhteiskouluun tarvittavan 15,5, m€ lisäinvestointeja vuosille 2027-29.
Räty ja Hyvämäki spekuloivat oudosti ja ilman perusteluita, että hajautetun lukion ratkaisussa nuo miljoonat kyllä kuluisivat, mutta keskitetyn lukion ratkaisussa ei. Hyvämäki kirjoitti paikallislehdessä, että hajautetun lukion investointikustannus on näin vaarassa muuttua keskittyä vaihtoehtoa kalliimmaksi.
Tosiasiassa palveluverkkosuunnitelmassa on aivan selkeästi ilmoitettu: “Lukioratkaisusta riippumatta koulun vanhimpien osien (Törmä + Erkkilä) korvaaminen uudisrakennuksella 2027-2029. Jos tämä korvattaisiin laajuudeltaan vastaavalla rakennuksella, karkea kustannusarvio olisi 15,5 milj. €.”
Väännettäköön siis vielä kerran rautalangasta. NYKin vanhimpien osien tulevat investointikustannukset eivät ole mukana talousarviossa tai taloussuunnitelmassa vv. 2021-2024. Palveluverkkosuunnitelmassa ne on mainittu, mutta erityisellä maininnalla, että ne eivät ole riippuvaisia siitä minkälainen lukioratkaisu nyt tehdään.
En tiedä kuinka järkevää viranhaltijoilta oli nostaa palveluverkkosuunnitelman lopulliseen versioon nuo NYKin vanhimpien osien tulevat kustannukset – aiemmin niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi esittää. Joka tapauksessa ne ovat nyt aiheuttaneet hämmennystä ja tahallista tai tahatonta väärinymmärtämistä, jossa nuo kustannukset katsotaan yhden vaihtoehdon rasitteeksi ja yhdistetyn lukion eduksi.
Jotta tilanne olisi tasapuolinen, niin esitän tässä yhtä hypoteettisen arvion, että nuo NYKin vanhimpien osien kustannukset vv. 2027-29 tulevat mahdollisesti toteutumaan vain siinä tapauksessa, että kunnanvaltuusto tekee 16.12.2020 päätöksen keskittää lukio Kirkonkylälle. Tällöin keskitetty lukio olisi yli 23 miljoonaa euroa kalliimpi kuin nykyinen hajautettu kahden toimipisteen lukio. Se on hirveä rahamäärä.
Kysyin viikko sitten viranhaltijoilta, miten on tarkoitus esitellä ja käsitellä kunnanhallituksen tekemien palveluverkkopäätösten vaikutukset investointiohjelmaan. Vastaan siihen nyt itse: Kunnanhallituksen tulee todeta, päättää ja esittää tekemiensä palveluverkkopäätösten vaikutukset investointiohjelmaan ja talousarvioon siten, että ne ovat kunnanvaltuuston käytettävissä ennen 16.12.2020 kokousta. Tuossa kokouksessa on tarkoitus päättää vuoden 2021 talousarviosta niiltä osin, jotka jäivät aiemmin päättämättä juuri palveluverkosta johtuen.
En näe mitään muuta mahdollisuutta, jos halutaan edetä vuoden 2021 talousarvion lopullisessa vahvistamisessa hyvän hallintotavan mukaisesti. Kunnanvaltuutetuilla täytyy olla ennen päätöksentekoa minkälaiset vaikutukset pave-päätöksillä on talousarvioon.
Nurmijärven vuoden 2021 talousarvio saatiin käsiteltyä 11.11. vajaassa kuudessa tunnissa, mikä on poikkeuksellisen lyhyt rupeama. Kokoomuksen ryhmäpuheessa muistelinkin vuoden 2009 peräti 12 tuntia kestänyttä ja yli 40 äänestystä poikinutta maraton-kokousta, joka päättyi vasta aamuyön tunteina.
Totesin myös, että ilmeisesti luottamushenkilöiden osallistaminen tavoitearvioprosessiin jo ennen valtuustokäsittelyä on parantunut. Aiemmin valtuustossa käsiteltiin lukuisia tekstimuutoksiakin tavoitearvioon – tällä kertaa vain pari teknistä korjausta.
Myös muut valtuustoryhmät pitivät perinteiset talousarviopuheensa – hyvin yksituumaisena ja huolestuneena kunnan taloudellisesta tilasta. Ehkä jollakin puhujalla oli fokus omituisesti enemmän menneen vuoden saavutusten kertaamisessa kuin tulevien vuosien taloudessa – kyseessä oli kuitenkin talousarviokokous – ei tilinpäätöskokous.
Näinä tiukkoina aikoina jakamista on niukasti. Niinpä lisämäärärahaesityksiä tehtiin todella vähän. Kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle vain 20.000 euron lisäyksen katuvalojen kesäpolttamiseen.
Lisämäärärahoja vuodelle 2021 esitti eniten SDP:n Lepolahti – mm. kaksi miljoonaa euroa koronariskirahaa. Vastapainoksi Lepolahti esitti kunnallisveron nostoa tasoon 20,25% eli 0,50 prosenttiyksiköllä. Veronkorotus hävisi äänestyksessä selkeästi 38-13. Veronkorotuksen kannattajista valtaosa löytyi salin vasemmalta laidalta.
Talonrakennusinvestoinneista äänestettiin ainoastaan kirjaston peruskorjauksesta, jonka lykkäämistä vuodella eteenpäin Perussuomalaiset esittivät. Totesin, että pääkirjaston saneerausta on lykätty kerta toisensa jälkeen varmaan 10 vuoden ajan. Hankkeen suunnittelu on myös hyvässä vauhdissa, koska sille varattiin jo viime vuonna talousarviossa määräraha. Lykkääminen vuodella jälleen kerran ei olisi ollut järkevää ja muutosehdotus kaatuikin äänin 46-5.
Toki palveluverkosta ja siihen liittyvistä investoinneista päätetään osin vasta joulukuun valtuustossa, mutta näin ketterän budjettivaltuuston jälkeen jäi aikaa muistella yhdeksän vuoden takaista vuoden 2011 valtuuston budjettikokousta. Tuona kohtalokkaana vuotena Nurmijärven kunnan velkaantuminen kääntyi pysyvälle kasvu-uralle – kuten kuvasta näkyy.
Ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna kritisoin tuolloin voimakkaasti budjettikokouksessa hyväksyttyjä mittavia investointeja. Kaikki, mitä ehdotettiin meni läpi: Rajamäen uimahallin isompi laajennus, jäähallin laajennus, Kirkonkylän urheilupuisto…kaiken huippuna Klaukkalan uimahallille myönnettiin samassa isojaossa 300.000 euroa suunnittelurahaa. Kaikki tämä komeus tarkoitti 40 miljoonan euron velan ottamista. Tätä kritisoin vähäisestä valtuustokokemuksestani huolimatta ja pidin puheen pienistä kreikkalaisista sisällämme. Puheen, joka aiheutti ilmeisesti joissakin lainanottoon orientoituneissa valtuutetuissa inhon väristyksiä – ainakin se poiki myöhemmin kitkerää palautetta.
Tässä vielä kertauksena tuo vuoden 2011 “Pienet kreikkalaiset” -puheeni.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat
Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.
Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.
Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.
Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa.
Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!
Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.
Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.
Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.
Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.
Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.
Eihän tuo varsinainen profetia ollut, mutta ilmeisen onnistunut tilannearvio. Valtuusto tosiaan hyväksyi jättimäiset investoinnit ja sitoutui yli 40 miljoonalla eurolla lainanottoon. Sillä jyrkällä polulla olemme yhä. Jätinkin tuolloin Lassi Köpän kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen hyväksyttyyn talousarvioon, koska se oli niin ilmiselvästi kuntastrategian vastainen. Mielipiteeseen yhtyi toistakymmentä muuta valtuutettua.
Tämänpäiväinen 11.11.2020 valtuuston budjettikokous antoi kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Sen takia otsikoin tämän blogikirjoitukseni: “Pienet kreikkalaiset poistumassa sisältämme?”. Josko ne sieltä pikkuhiljaa olisivat poistumassa.
Lautakunnat ovat käsitelleet toistamiseen Nurmijärven palveluverkkosuunnitelmaa. Saamme lausunnot joidenkin viikkojen päästä myös kunnanhallitukseen. Palveluverkkosuunnitelma on tarkoitus hyväksyä valtuustossa ennen vuoden loppua. Päätöksen siirtyminen marraskuisen talousarviovaltuuston jälkeiselle ajalle tarkoittaa sitä, että talousarviota joudutaan tarkentamaan vielä joulukuun valtuustossa.
Yksi syy lautakuntakäsittelyjen venymiseen oli kuntalaiskyselyn vastausten saaminen tiedoksi lautakunnille. Vastaukset ovat nyt käytössä. Vastaajina olivat aktiivisimpia niiden alueiden asukkaat, joiden arkeen palveluverkossa ehdotetut muutokset eniten vaikuttavat. Kirkonkylän, Rajamäen, Lepsämän, Metsäkylän ja Perttula-Nummenpään asukkaat olivat osoittaneet erityist kiinnostusta asiaan.
Kirjastopalveluita koskeviin suunnitelmiin oltiin selvästi tyytyväisiä. Noin 65% ilmaisi tyytyväisyyden suunnitelmaan siltä osin. Tästä olen samaa mieltä – kirjasto on tärkeä lähipalvelu niin nuorille kuin vanhemmillekin kuntalaisille.
Eniten vastustusta ja negatiivista palautetta sai Maaniitun lukioratkaisu ja siihen liittyvä Kirkonkylän palveluverkko – noin 60% ilmoitti tyytymättömyyden esitykseen. Puolet vastaajista kritisoi 6-luokkien siirtämistä yläkouluille. Tämä oli selkeä viesti kuntalaisilta.
Lukion osalta hajautetun lukion vaihtoehdot saivat hieman enemmän kannatusta kuin Kirkonkylään keskitetyn lukion eri vaihtoehdot. Erityisesti nuoret vastaajat olivat hajautetun lukion kannalla. Otaksun, että Kirkonkylään rakennettava suurlukion uudisrakennus ei ole enää kustannuksiensa vuoksi realistinen vaihtoehto. Korvaavaksi vaihtoehdoksi on ideoitu Maaniitun koulun muuttamista lukiolaisten käyttöön – huolimatta siitä, että koulua parhaillaan peruskorjataan juuri alempien luokkien käyttöön. Kirkonkyläläisten aiheellinen huoli on ollut siinä, että alakoululaisten koulutie venyisi kylän toiselle laidalle vilkkaasti liikennöityjen teiden taakse. Tähän näytti ainakin joissain lautakunnissa nyt nousseen ratkaisuehdotukseksi tilaelementtien pystyttämisnen alakoululaisille Maaniitun lukion pihapiiriin.
Aika kaukana ollaan siitä alkuperäisestä yhdistetyn lukion visiosta, jossa tavoitteena oli rakentaa Kirkonkylään uusi houkutteleva ja vetovoimainen suurlukio, joka olisi suunniteltu erityisesti lukion tarpeisiin ja rauhoitettu vain lukiolaisten käyttöön. Nyt ehdotetaan ratkaisuksi vuodelta 1990 peräisin olevaa alakoulurakennusta, jonka laajennusosakin on 20 vuoden takaa. Saneerattunakin lopputulos on aivan jotain muuta kuin se vetovoimainen lukiolaisille räätälöity lukiorakennus. Ja siihen pihaan ja lukion yhteistiloja käyttämään siis visioidaan nyt myös pienimpiä alakoululaisiamme. Ei jatkoon minun papereissa.
Sain tilaisuuden käydä tutustumassa Hyvinkään Hangonsillan uuteen koulu/lukiokampukseen. Oli näköä ja kokoa. Todella hienot ja avarat tilat. Alussa oleva kuva on rakennuksen pääaulasta. Rahalla saa – myös velkarahalla.
Nurmijärvellä on keskusteltu hieman myös kunnallisen lukiomme (meillähän on vain yksi kunnallinen, kahden toimipisteen, lukio) erikoistumisesta. Mökkikunnassani Pudasjärvellä on rakennettu uusi suuri hirsikoulukampus, joka on mahdollistettu lakkauttamalla lähes kaikki haja-asutusalueen pienet koulut – pari-kolme taitaa olla vielä toiminnassa keskustaajaman ulkopuolella. Myös lukio toimii hirsikampuksella ja Pudasjärven lukiossa totesin olevan mielenkiintoinen erityispiirre. Pudasjärven lukio on ilmailulukio, jossa ilmailulinjan opiskelijat voivat suorittaa maksuttoman lentolupakirjan. Alla olevasta kuvasta voi todeta, että vaihtoehto houkuttelee varmasti lukiolaisia kauempaakin Pudasjärvelle. Hieno idea – mistä meille samanlaista?
Tempaisin taas Nurmijärven Uutisiin kolumnin. Tällä kertaa Nurmijärven lukioasiasta. Edellinen NU:n kolumnini tuli ulos vajaa kuukausi sitten. Tuolloin kirjoitin tarpeesta saada omistajaohjausta Keusoteen.
Vaalien välissä aktiiviselle kirjoittajalle löytyy hyvin palstatilaa paikallislehdessä. Tilanne muuttuu muutama kuukausi ennen kunnallisvaaleja, kun pari sataa kuntavaaliehdokasta pyrkii tyhjentämään neljän vuoden kirjallisen arkkunsa kerralla. Palstatilasta tulee uupelo.
Tässä tämänkertainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten 13.-14.6.2020 numerossa.
Helppo lukioratkaisu
Viimeinkin hyvät selvitykset lukiohankkeesta ja vaihtoehdoista – kanta on nyt helppo muodostaa. Tosin lukiokeskustelussa hämmästyttää joidenkin käyttämä termi ”kahdesta pikkulukiosta”. Nykytilannehan on toinen. Meillä on yksi kunnallinen lukio, jonka vahvuutena on kaksi toimipistettä.
Vuonna 2017 esitelty lukion hankesuunnitelma ei tyydyttänyt minua, vaikka se oli läpäissyt parikin lautakuntaa. Hanke pysähtyi vasta kunnanhallituksessa. Seuraavana vuonna sitä yritettiin saada läpi kunnanvaltuustossa, joka kuitenkin hyväksyi vastaehdotukseni äänin 24-27. Oli lähellä, ettei tuo yhden vaihtoehdon hanke olisi mennyt läpi. Onneksi valtuustosta löytyi edes niukka enemmistö.
Uudessa hankesuunnitelmassa kunnanviraston ja kirjaston tontti ei päässyt heikkouksiensa takia edes vertailuun. Ja tämä oli pari vuotta sitten osalle ainoa oikea vaihtoehto. Selvittäminen ja asioihin puuttuminen todellakin kannatti.
Kunnallisen lukion lakkauttaminen olisi Kirkonkylän ja Rajamäen kehityksen sekä kuntatalouden kannalta huono valinta. Erityisesti taloudelliset tekijät puoltavat nykyistä kahta toimipistettä. Kahden toimipisteen malli on liki 2 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi. On tosin esitetty mielipide, että 2 milj.euroa menee ”virhemarginaalin” sisään. Jos virhemarginaali on 2 milj.euroa, niin se tarkoittaa myös, että kahden toimipisteen lukio voi olla jopa 4 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi.
Kahden toimipisteen vuosittaiset käyttökustannukset ovat 0,1 milj.euroa enemmän. Tuo säästö tosin hupenee yli 150 lukiolaisen päivittäisiin matkakuluihin. Jos kunta ei niitä maksa, ne menevät suoraan kuntalaisten kukkarosta.
Nurmijärven lukio tarjoaa opiskelupaikan monelle peruskoulun päättäneelle, jolla ei ole mahdollisuutta päästä lähikuntien lukioihin. Lähikuntien lukioista ei löydy kapasiteettia nurmijärveläisille pyrkijöille. Kunnan sisällä Arkadiakaan ei pysty enempää ottamaan sisään. Mahdollisuus lukio-opintoihin kotikunnassa on tärkeää. Kahden toimipisteen malli takaa sen.
Kantani kahden toimipisteen puolesta ei ole syntynyt ”seinät edellä”, mutta taloudellisin ratkaisu takaa sen, että lukioissamme yleensäkin on jatkossa seinät. Pedagogiikkaa ja lukion erikoistumista voidaan kehittää erinomaisesti kahden toimipisteen lukiossa. Sen vahvuuksia hyödyntäen.
ARTO HÄGG 