Budjettivaltuusto 2021

Vuoden 2021 kohokohta kunnanvaltuutetuille koitti keskiviikkona 17.11. Oli valtuuston talousarviokokouksen aika.

Kokous alkoi ikävissä tunnelmissa. Pidimme hiljaisen hetken kesän kuntavaaleissa valtuustoon valitun Minnamari Siitosen muistolle.

Pitkähköä asialistaa ryhdyttiin purkamaan helpoimmasta päästä eli talousarvio- ja veroasiat siirrettiin listan hännille. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2021 kuitattiin keskusteluitta. Edelliseen osavuosikatsaukseen verrattuna ylijäämän ennustetaan pienentyvän 0,8 milj.eurolla ja investointien toteutuvan 3,4 milj.euroa pienempänä. Lainanottotarpeen arvioidaan pienentyvän alkuperäisestä talousarviosta yli 12 milj.euroa.

Verotulot ovat kasvaneet odotettua enemmän ja maanmyyntituloja on saatu poikkeuksellisen paljon. Verotulojen osalta ei kannattane vielä tuulettaa. Usein kahden viimeisen kuukauden korjauserät ovat kääntäneet verotulot vallan toiseen asentoon. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä.

Rajamäen kampus -hankkeen investoinnin toteutusmuodon päättämisestä jouduttiin puolestaan äänestämään. Kirjoitin aiheesta jo 5.11. blogissani (ctrl+klikkaus):

Nousevat kustannukset – halvemmat hankkeet?

Tuon kirjoituksen jälkeen pidettiin 8.11. kunnanhallituksen kokous, jossa käsiteltiin kirjoituksessa mainittua uutta esitystä. Oikeastaan mitään kunnon perustelua tavoitehinnan laskemiselle ei esitetty, joten kritisoin ankarasti tuota esitystä kunnanhallituksessa. Kävi ilmi, että myöskään kustannusarviota ei oltu laskettu uudelleen – ainakaan mitään laskelmaa ei esitetty. Kantani oli, että tavoitehinta tulisi palauttaa tavoitearvioesityksen ja tuoreen hankesuunnitelman mukaiseen tasoon 30 m€. Käsittelyn aikana esittelijä muutti esitystään, jonka kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti. Myös minun oli helppo hyväksyä uusi esitys – se kun oli juuri se, mitä olin itse julki tuonut.

Valtuustossa hieman avasin tuota päätöksentekoketjua. Erityisesti sen vuoksi, että esitystekstistä ei löytynyt mitään selitystä noille kunnanhallituskäsittelyn käänteille. Miksi ja millä perusteilla tavoitehinta oli asetettu alemmaksi kuin kustannusarvio ja hankesuunnitelman arvio? Miksi kustannusarvio oli eri tasolla kuin hankesuunnitelman laskelma? Miksi esittelijä muutti esitystään? Vastaukset löytyvät näistä kirjoituksista, mutta halusin varmistaa, että myös valtuutetut ja kuntalaiset ymmärtävät, mistä on kysymys.

Ehdin pitää puheeni ennen kuin Maiju Tapiolinna esitti perussuomalaisten valtuustoryhmän kantana, että asia palautetaan valmisteluun kattavamman selvityksen tekemiseksi. Esitin käsittelyn jatkamista, koska asiaa ja elinkaarimallia on esitelty luottamushenkilöille useaan kertaan erityisesti strategia- ja talousjohtaja Rajahalmeen toimesta. Itsekin olen ollut aiemmin varauksellinen elinkaarimallin suhteen, mutta pidän sitä kuitenkin käyttökelpoisena toteutusmallina. Julkisella sektorilla elinkaarimalli on yleistynyt nopeasti. Äänestystulos oli 22-29 eli valtuusto päätti palauttaa asian valmisteluun kattavamman selvityksen tekemiseksi. Minulle jäi hieman epäselväksi, että mitä nämä selvitykset ovat, mutta siihen saataneen aikanaan vastaus. Hankkeen luonnossuunnittelua voi tietysti viedä hieman pidemmälle ja laskea hieman tarkempi tavoitehinta, mutta itse tavoitehinta tulee olemaan laskelmassa aivan sama toteutusmallista riippumatta. Hankkeen riskivaraukseen toteutusmallilla on suurikin vaikutus – elinkaarimallin eduksi.

Kunnallispolitiikan omituisuuksiin kuuluu se, että meistä yhdestätoista kunnanhallituksessa yksimielisen päätöksen tehneistä vain minä ja Vihreiden Leni Pispala olivat asian käsittelyn jatkamisen kannalla. Muut olivat sitä mieltä, että he olivat tehneet kunnanhallituksessa päätöksen, jota ei voi käsitellä valtuustossa. Toki kaikki kunnanhallituksen jäsenet eivät olleet nyt valtuuston kokouksessa paikalla – ainakin Mustosen Kalle ei ollut päässyt valtuuston kokoukseen. Toinen ihmeellisyys oli se, että asian palautusta kannattivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta voimallisimmin Klaukkalan alueen valtuutetut. Erityisesti Kirkonkylän ja pohjoisen Nurmijärven valtuutetut olisivat halunneet jatkaa käsittelyä. Tuossa jaossa ei ole huomioitu Perussuomalaisten valtuutettuja, jotka olivat luonnollisesti kaikki oman esityksensä takana. Itseäni harmitti se, että hanke väistämättä viivästyy palautuksen vuoksi ja se ei ainakaan pohjoisen Nurmijärven oppilaiden kannalta ole hyvä asia. Toki uskon, että palautusta kannattaneet halusivat vilpittömästi kattavampia selvityksiä, eikä palautusta ja asian viivyttämistä käytetä esimerkiksi hyväksytyn hankesuunnitelman aukaisemiseen ja hankkeen sisällön ja laajuuden kyseenalaistamiseen. Sehän ei palautuksen tarkoitus voi olla. Tarpeet on tutkittu ja hankesuunnitelma hyväksytty – nyt päätetään toteutusmallista .

Lopuksi päästiin itse asiaan. Edellisen vuoden tapaan muutosesityksiä tehtiin vain muutamia. Ensin pidettiin kuitenkin yleiskeskustelu, jonka aloitti perinteiseen tapaan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Itse puhe ei ollut ehkä niinkään perinteinen. Tapanahan on ollut, että kunnanhallituksen pj. avaa käsiteltävänä olevaa kunnanhallituksen talousarvioesitystä ja tuo kunnanhallituksen saatteen käsittelyyn. Tällä kertaa puheessa otettiin kantaa tehtyihin muutosesityksiinkin, jotka eivät siis kunnanhallituksen läpi olleet menneet. Tästä tuli hieman murinaa valtuustossa.

Pidin kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron – aikalailla aiempia talouden tervehdyttämisteemoja painottaen. Katsoin, että uudellekin valtuustolle on ryhmämme linjaukset hyvä kerrata. Tässä ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:

———————

Arvoisa pj, kj…

Kunta on siitä erikoinen toimija, että sillä on verotusoikeus. Kunta rankataan suorastaan erinomaiseksi kumppaniksi verrattuna useimpiin yksityisiin toimijoihin. Harvalla toimijalla kun on vertauskuvallisesti ”lupa painaa rahaa”, mennä tarvittaessa suoraan kuntalaisten kukkarolle – tai kattaa menoja lainarahalla ilman vaikeita ja kalliitakin rahoitusratkaisuja.

Tämä poikkeuksellinen menojen kattamiseen ja rahoittamiseen liittyvä erityisominaisuus ja -oikeus on järkevästi käytettynä ylivoimainen etu kunnille.

Toisaalta rahoituksen ja lainanoton helppous sisältää riskin. Meilläkin päätöksentekijöitä on varoitettu velkaantumisesta jo vuosikymmeniä. Jossakin vaiheessa velkamäärä ja investointitahti yksinkertaisesti saavuttavat sellaisen lakipisteen, josta suunta on vain ja ainoastaan alaspäin. Kunnan verotuloista tulee vuoden päästä poistumaan merkittävä osa. Tulojen romahtamisesta huolimatta kontollemme jää edelleen muhkea lainakanta kokonaisuudessaan ja sen lainanhoitokulut tulevat oletettavasti kasvamaan tulevina vuosina. Olemme aika lähellä taitekohtaa, jonka jälkeen kyyti tulee oleman kylmää. Tiedämme sen varsin hyvin. Kun puhutaan kuntatalouden tasapainottamisesta, niin tässä salissa tuskin kuullaan enää 10 vuoden takaisia toteamuksia siitä, että Nurmijärvi on niin vauras kunta, että velkataakalla pelottelu on joutavaa höpinää, joka pilaa hyvät fiilikset. Talouden tervehdyttämisohjelma on viimeinkin otettu vakavasti, vaikka sen täytäntöönpano lähtikin hieman nykien liikkeelle. Jotta nykyisen uuden valtuuston alkutaival ei olisi liian ruusuinen, myös sille jätettiin vastuunkantoa ja vaikeita päätöksiä.

Talousarvioon liittyvä käsittely ja päätöksenteko keskittyy usein euroihin. Väännetään ja äänestetään miljoonista, sadoista tai kymmenistä tuhansista – joskus jopa ihan muutamasta tuhannesta eurosta.

Talouteen keskittyminen ei tarkoita sitä, ettemmekö me kaikki valtuutetut tietäisi varsin hyvin mitä kaikkea hyvää, tarpeellista ja viihtyisää kuntamme ja kuntalaisten hyväksi voisi tehdä. Siinä suhteessa ideoista ja ymmärryksestä ei takuulla ole puutetta. Jokainen ryhmä ja yksilö tässä salissa haluaa varmasti huolehtia ja kantaa vastuuta lapsiperheiden, nuorten, keski-ikäisten ja ikäihmisten tarpeista ja varmistaa samalla, että kuntamme on kilpailukykyinen, houkutteleva – jopa ilmiömäinen. Näin myös kokoomus-ryhmä.

Me päättäjät tiedämme, että helpot ratkaisut eivät useinkaan ole niitä parhaita ratkaisuja. Päätöksentekoon kuuluu oleellisena osana vastuullisuus ja usein se tarkoittaa päätöksentekoa jonkin muun kuin sen helpoimman kaavan mukaan. Lainaraha on aivan hyväksyttävä ja tarpeellinen työkalu kasvavalle kunnalle, mutta kuten työkaluja yleensäkin, sitä tulee osata käyttää – harkiten, halliten ja turvallisesti. Kokoomus on aina korostanut, että kakku on ensin leivottava ennen kuin sitä voi jakaa. Se sisältää ajatuksen myös siitä, että kuntakaan ei voi elää yli varojensa ja siirtää ongelman ratkaisu lastemme ja lastenlastemme hoidettavaksi.

Tällä hetkellä olemme jo tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat suhteellisen vähissä. Tällä valtuustolla on iso vastuu siitä, että kunnan talous saadaan viimeinkin käännettyä kestävälle pohjalle. Se ei ole helppoa. Se vaatii selkärankaa ja pidättäytymistä tiukasti ylimääräisistä menoista. Se vaatii kykyä varmistaa, että kuntalaiset saavat hyvät ja riittävät palvelut samalla kun verorasitus pidetään kohtuullisella ja kilpailukykyisellä tasolla.

Ei ole helppo yhtälö, mutta sitä varten meidät 51 valtuutettua on tänne valittu – ratkaisemaan tuota ties kuinka monennen asteen yhtälöä. Tämän valtuuston osalta tuon yhtälön ratkaiseminen alkaa tänään – ei ensi vuonna tai sitä seuraavana.

Tänä vuonna talousarviokäsittely oli erinomaisen nopeaa. Kunnanhallituksessa talousarvio käytiin läpi ja hyväksyttiin muutoksitta historiallisesti yhdessä ainoassa kokouksessa. Niukkuutta on helppo ja nopea jakaa. Toivomme, että tiukka linja jatkuu myös täällä valtuustosalissa.

Kokoomusryhmä kiittää kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä talousarvion valmistelusta yhteisen strategiamme mukaisesti. Hyvä pohjatyö ja valmistelu mahdollistavat tehokkaan päätöksenteon. Ryhmämme arvostaa vaikeissa olosuhteissa tehtyä työtä ja kiittää kaikkia osapuolia – myös muita valtuustoryhmiä – hyvästä yhteistyöstä.

———————-

Erityismaininta täytyy antaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tino Uusi-Heikkilälle. Kunnanvaltustoon nousseen Otto Suhosen jälkeen olemme saaneet uuden selkeäsanaisen ja hienon nuorten edustajan. Välillä tuntuu, että nuorisovaltuuston edustajat puhuvat kypsemmin kuin me vanhemmat.

Keskustan valtuustoryhmän esitys sivistys- ja hyvinvointitoimialaan liityvistä ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä hyväksyttiin yksimielisesti.

SDP-ryhmän puheenjohtaja Rousu esitteli kaikkien valtuustoryhmien yhteisen esityksen työttömyyspalvelujen kehittämiseksi. Tämä esitys oli tosiaan ryhmyreiden palaverissa sovittu esitettäväksi yhteisesti. Siten se oli myös kirjallisena esitetty ja hieman siihen suuntaan Rousu sen salissakin esitti. Pöytäkirjaluonnoksessa esitys näyttäisi olevan kirjattu SDP-ryhmän muutosesityksenä.

SDP-ryhmä esitti myös kolme muuta aidosti omaa muutosesitystä sitoviin tavoitteisiin. Ne todettiin asiallisiksi ja hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokoomuksen Taipale ja Vuorisalo esittivät kolmelle seuraavalle vuodelle kullekin 25 k€ määrärahaa kunnan kiinteistöjen vartionnin lisäämiseksi. Hyväksyttiin.

Perussuomalaisista tuli useamman kohdan esitys sähköisiin kokouskäytäntöihin, tietokonetabletteihin ja sähköpostiosoitteisiin liittyen. Väliajalla pidettyjen ryhmäneuvottelujen jälkeen esitys muuttui koskemaan pelkästään kunnan sähköpostiosoitteita luottamushenkilöille. Kustannusarvio oli noin 7500 €/vuosi. Esitys kaatui salissa äänin 29-22. Enteileekö sitä, että jonakin vuonna esitys voisi mennä läpikin? Kaukana ei nyt oltu siitä.

Mira Lappalainen (PS) esitti yhden rehtorinviran palauttamista ja 65k€:n määrärahaa. Esitys kaatui 35-14-2vaiti.

PS:n valtuutettu, työmies Matti Putkonen esitti Teijo Syväkankaan kannattamana, että jäähalli ja lämmitettävä tekonurmikenttä annetaan alle 20-vuotiaille maksutta käyttöön, ja että tältä osin ns. kalliimpien liikuntapaikkojen toimitila-avustuksia voidaan supistaa samassa suhteessa, ja että päätös ei vaikuta seurojen toiminta-avustusten määrään. Asia ei ollut sinänsä uusi, vaan samasta aiheesta on aiemminkin kunnassa keskusteltu. Tällä kertaa esitys kaatui 42-7-2vaiti.

Jaana Diakite (KOK) teki määrärahaesityksen Klaukkalantien hoitoon 50k€ vuosille 2022 ja 2023. Esitys meni läpi äänin 7-44. Valtuutetut kautta laajan Nurmijärven olivat varsin yksimielisiä, että Klaukkalantie kaipaa parempaa hoitoa. Esitystä perusteltiin sillä, että hoidon tuleee vastata päätaajamalle asetettuja nykyajan vaatimuksia. Saapa nähdä tuleeko kahdesta muusta päätaajamasta jatkossa samanlaisia esityksiä. Sellaista jo nostettiin esille joissakin puheenvuoroissa.

Diakite jätti myös illan suurimman määrärahaesityksen eli Klaukkalantien faceliftiin (kasvojenkohotus) 350 k€ vuodelle 2022 ja 350 k€ vuodelle 2023. Esityksen taustamateriaalina oli laaja 72-sivuinen selvitys Klaukkalantien korjausvelasta ja ongelmakohdista. Jaana oli tehnyt melkoisen pohjatyön määrärahaesityksensä tueksi.

Tapana on, että kaikki esitykset käydään väliajalla läpi jokaisessa valtuustoryhmässä ja sen jälkeen kuulostellaan niiden kannatusta ryhmien neuvottelijoiden palaverissa. Kävi aika nopeasti ilmi, että 0,7 miljoonan euron esitys ei mene salissa läpi, joten Diakite toi sen uutena 100 k€:n esityksenä äänestykseen. Tämä 600 kiloeurolla nitistetty esitys meni läpi äänin 16-35. Vastustusta aiheutti erityisesti se, että noinkin suuren määrärahan esittäminen koettiin oikeammaksi tuoda normaalin valmistelun kautta eli viranhaltija- ja lautakuntakäsittelyn kautta. Tekninen lautakuntahan käsittelee kunnallistekniikan rakentamisohjelman, jolle valtuusto myöntää määrärahat. Nyt tuotiin liki miljoonan euron projekti suoraan valtuustoon. Osa valtuutetuista koki ilmeisesti, että valmistelijan ja luottamushenkilön roolitus meni esityksessä hieman sekaisin. Klaukkalantie saa kuitenkin nyt ainakin – jos ei kasvojen kohotusta, niin kulmien kohotuksen – kunhan Tekninen lautakunta määrärahan ko. tarkoitukseen jyvittää.

Verot säilytettiin aiemmalla tasolla, vaikka PS:n Putkonen teki esityksen, että veronmaksajien yhdenvertaisen kohtelun edellyttämällä tavalla haja-asutusalueen kiinteistöveroprosenteiksi asetetaan:

yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,93 %

vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentiksi 0,41 %

muiden asuinrakennusten veroprosentiksi 0,93

Totesin salissa, että järjestely, jossa asemakaava-alueella olisi eri kiinteistöveroprosentti kuin haja-asutusalueella kuulostaa kaikkea muuta kuin tasa-arvoiselta ja yhdenvertaiselta. Otaksuin, että tältä osin yhdenvertaisuus toteutunee kiinteistöjen verotusarvojen kautta. Tästä olenkin pyytänyt joskus selvitystä, vaan en ole vielä saanut. Asia on kieltämättä kiinnostava.

Valtuuston puheenjohtaja Toivonen ei jäänyt pohtimaan yhdenvertaisuutta, vaan totesi, että Putkosen tekemää esitystä ei voida ottaa käsiteltäväksi lainkaan, koska Verohallinnon kiinteistöverolain soveltamisohjeen mukaisesti ”eri osiin kuntaa, eri verovelvollisryhmille tai erilaisille tonteille ei voida vahvistaa muista poikkeavia prosentteja”.

Hieman sain kuittailua siitä, että kokoomuksessa tuntui olevan hieman erilaiset kakkureseptit ja kirstunvartijaryhmän statusta kyseenalaistettiin, kun lisämääräesitykset tulivat tänä vuonna meidän ryhmästä. Sinänsä aivan asiallisia kommentteja, mutta osoittanee myös sen, että kun asia kiinnitti huomiota, niin kyseessä todellakin oli hieman poikkeuksellinen talousarviokokous meidän osalta.

Lopputulemana valtuusto piti tiukkaa talouskuria. Kunnanhallituksen esitys meni melkeinpä sellaisenaan läpi. Lisämäärärahojen osuus koko budjetista oli marginaalinen.

Siinäpä kiihkeimmät budjettivaltuustosta, joka oli omalta kohdaltani kolmastoista.

ASRA paljon vartijana

Kunnanhallitus nimeää maanantaina 23.8. edustajansa lautakuntiin ja liikelaitosten johtokuntiin. Tämä tarkoittaa, että omalta osaltani 13 vuoden rupeama asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa päättyy. Olen toiminut ”ASRAssa” jäsenenä, puheenjohtajana ja kunnanhallituksen edustajana kolmen valtuustokauden ajan. Tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja mieluisia. Ei vähiten sen vuoksi, että olen toiminut kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvissä tehtävissä pitkään myös ammattini puolesta – luonnollisesti Nurmijärven ulkopuolella, jolloin vaalikelpoisuus lautakunnan puheenjohtajaksi on säilynyt. Tulenkin varmuudella seuraamaan ASRAn asioita erityisellä mielenkiinnolla myös tulevalla valtuustokaudella sekä kunnanhallituksessa, että kunnanvaltuutettuna.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta pääsee uudistuneella kokoonpanolla töihin jo tulevan viikon tiistaina. Listalla on mm. rakennuslupahakemus kahdelle liikerakennukselle Klaukkalan Viirinlaaksoon.

Verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun Nurmijärvellä asemakaavamääräyksillä ei ohjata rakennusten ulkonäköä ja visuaalisuutta kovinkaan herkästi ja tiukasti. Nurmijärvellä ei ole erillistä esimerkiksi erityistä ”kaupunkikuvatoimikuntaa”, joka keskittyisi asemakaavojen ja rakennuslupien kaupunkikuvallisiin seikkoihin. Julkisivujen ja kattojen materiaali- ja värispeksauksia sisällytetään asemakaavamääräyksiin, mutta usein nekin ovat enemmän ohjaavia. Tiukkoja, sitovia rakennustapaohjeitakin laaditaan vähenevissä määrin. Ollaan siirrytty enemmän suosituksiin ja ei-sitoviin rakennustapaohjeisiin. Itse olen edustanut näkökantaa erityisesti, että satoja tuhansia euroja elämänsä suurimpaan investointiin satsaavalla kuntalaisella tulisi olla oikeus edes omakotitalonsa ulkoseinän väri valita ihan itsenäisesti.

Poikkeuksena ovat olleet merkittävät kulttuuri- ja rakennushistorialliset ympäristöt. Näillä alueilla asemakaavamääräyksillä on haluttu varmistaa, että uudisrakentaminen sopii ja yhdistyy vanhaan ainutlaatuiseen olemassa olevaan rakennuskantaan ja miljööseen. Rajamäen vanha tehdasyhdyskunta, joka on valtakunnallisestikin merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristöä on hyvä esimerkki tällaisesta alueesta. Päätaajamiemme keskusta-alueiden asemakaavoissa on myös huomioitu jonkin verran tarkemmin kaupunki- tai taajamakuvallisia tekijöitä. Esimerkiksi Kirkonkylän ydinkeskustan liikerakennukselle asetettiin aikanaan selkeät vaatimukset, jotta rakennus ”istuisi” isojen julkisten rakennusten – pääkirjaston ja kunnaanviraston – miljööseen.

Myös Klaukkalan sisääntuloväylän paraatipaikalle Viirinlaaksoon on asemakaavassa asetettu julkisivumääräyksiä. Nyt käsiteltävänä olevan rakennuslupatontin KM-1 korttelialueen kaavamääräykseksi on kirjattu mm. ”Julkisivumateriaalit tulevat olla lasia ja kiviaineista, jotka ovat soveltuvuudeltaan korkeatasoisia ja olosuhteisiin nähden kestäviä. Yhtäjaksoinen julkisivupinta tulee jäsentää ja jakaa selkeisiin osiin, siten että ne soveltuvat laadukkaaseen kaupunkiympäristöön. ”

Rakennuslupasuunnitelmien mukaan näiden liikerakennusten julkisivut näyttäisivät olevan käytännössä – muutamaa ikkunaa lukuun ottamatta peltielementtiä – kansanomaisesti sanottuna parocia.

Se, että julkisivu tehdään talousohjatusti mahdollisimman edullisella materiaalilla ei tietenkään tarkoita, etteikö suunnitelma ja toteutus voisi olla laadukas ja korkeatasoinen myös kaupunkikuvallisesti. Tässä tapauksessa asemakaavassa on kuitenkin selkeästi materiaalivaatimuksilla osoitettu, mitä ja minkälaista kaupunkikuvaa Klaukkalan ydinkeskustaan halutaan.

Kuntaan toivotaan rakennushankkeita ja lisäpalveluja. Sijoittajia, toimijoita ja rakentajia varta vasten houkutellaan kuntaan. Usein viranhaltijat ja päättäjät ovat vaikeassa tilanteessa, jos hankkeeseen ryhtyvällä tai tontin ostajalla on vahva näkemys hankkeen taloudellisista perusteista, jotka eivät kestä asemakaavan vaatimusten ja määräysten täysimääräistä toteuttamista. Päättäjät joutuvat funtsimaan annetaanko niistä periksi ja saadaan kuntaan lisäpalveluita ja lisäeuroja. Tätä jaakobinpainia käydessä on hyvä muistaa, että asemakaavat määräyksineen on tehty täydessä ymmärryksessä tietyt tavoitteet täyttämään. Näkyvällä paikalla olevat isot hankkeet muokkaavat asuin- ja elinympäristöä jopa usean sukupolven ajaksi. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalla on lupa-asioissa suvereeni päätösvalta ja vastuu, eikä rakennuslupa-asioihin ole esimerkiksi kunnanhallituksella otto-oikeutta. Mikäli päätöksissä poiketaan asemakaavamääräyksistä tulisi nämä poikkeamiset selkeästi nostaa esille ja jopa kirjata perustelut poikkeamiselle. Tämä olisi myös mahdollisten valitusten käsittelyjen kannalta järkevää. Ei ole hyvä, että päätösten perusteluja ryhdytään kirjaamaan ja jopa miettimään vasta, kun joudutaan antamaan lausuntoja ja vastineita valituksiin.

Tuoreessa Rakennuslehdessä (20.8.2021) Viirinlaakson hankkeen rakennuslupahakemuksen jättäneen rakennusliikkeen toimitusjohtaja avasi yrityksen toiminta-ajatuksia näin: ”Sellaisten suurten kaupunkien vaativista hankkeista, joissa on korkeat esteettiset vaatimukset, kannattaa pysyä kaukana.” Toivon, että Nurmijärvellä osataan jatkossakin suhteuttaa esteettiset vaatimukset ja rakentamisen kustannustaso älyllisesti. Mielestäni Nurmijärvellä tulee jatkossakin huolehtia ja varmistua siitä, että kunnan keskeiset alueet ovat myös kaupunkikuvallisesti miellyttäviä ja viihtyisiä. Toisaalta vaatimukset tulisi asettaa tasolle, joka ei rajoittaisi liikaa tai turhaa kiinteistösijoittamista kuntaan.

Uusi lautakunta pääsee nyt tuoreeltaan pohtimaan ja päättämään, vastaako tuo Viirinlaakson lupahakemus asemakaavan vaatimuksia. Tulemme näkemään samalla, mikä on lautakunnan linja seuraavaksi neljäksi vuodeksi . Asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntahan toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisena vuoteen 2025 saakka.

Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä, vielä kerran.

Eräät jutut ja sanomiset alkavat elää omaa elämäänsä – ja monesti vieläpä irralleen otettuna alkuperäisestä asiayhteydestä ja vääristyneenä.

Hyvä esimerkki on Helsingin Sanomien Nyt-liitteen lähimatkailureportaasi “Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä” syksyltä 2008. Se herätti huomiota jo tuoreeltaan.

Olen tässä blogissani pariinkin kertaan palannut tuohon Hesarin artikkeliin. Teen sen vielä kerran näin neljänsien kuntavaalieni alla. Olihan syksyllä 2008 Hesarin Nyt-liitteessä julkaistu kirjoitukseni jonkinlainen lähtölaukaus ensimmäisiin kuntavaaleihini ja kunnallispoliitikon uralleni. Se oli myös ensimmäinen kerta, kun julkisesti jotain Nurmijärvestä kirjoitin. Se ei jäänyt viimeiseksi kerraksi, vaan kuukautta myöhemmin tulin valituksi kunnanvaltuustoon kohtuullisella äänimäärällä ja kirjoittelusta tuli pinttynyt tapa näihin päiviin saakka. Muutama näppis on sen jälkeen tullut blogeillessa naputeltua littanaksi.

Sittemmin silloisen kunnanjohtajan ja nuorisopäällikön lausumia on jaettu ja siteerattu alkuperäisestä yhteydestä irrotettuna. Helsingin Sanomat väitti jopa pääkirjoitussivullaan vuonna 2015 – yhteen irralliseen lauseeseen viitaten, että Nurmijärvi ei olisi kiinnostunut ratayhteydestä Klaukkalaan. Osmo Soininvaara oli aiemmin julkaissut blogikirjoituksen, joka perustui samaan yhden lauseen analyysiin tuosta vuoden 2008 NYT-liitteen artikkelista.

Viimeksi tällä viikolla somessa – yli 12 vuotta tuon Hesarin Nyt-liitteen “hupaisan” jutun jälkeen vinoiltiin junista, jotka tuovat huumeita Klaukkalaan – tai paremminkin, että huumeet tulevat jo ilman junaakin. Tuli taas tämä tarina ja tuon lentävän lauseen alkuperä mieleen. Viimeisen kerran uusintana blogikirjoitukseni vuodelta 2015 – ja sen mukana tarinaa saagan alkulähteiltä vuodelta 2008. Mielenkiintoiseksi tämän 13 vuoden takaisen artikkelin tekee se, että tänä päivänä yhä useampi helsinkiläinen haikailee Nurmijärven horisonttiin ja muuttokuormat suuntaavat landelle. Ja Klaukkalan Isoniitun kupeessa käyskentelevät edelleen lehmiä.

—————————————————————————————————————————————————

Blogi 20.9.2015

Tämän päivän 20.9.2015 Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla on kaupunkitoimituksen esimies Kalle Silfverbergin kolumni otsikolla “Mallioppilas jätettiin mottiin”. Kolumni käsittelee liikenne- ja viestintäministeriön päätöstä lakkauttaa Y-juna ja samalla henkilöjunaliikenne Siuntiosta ja Inkoosta. Asiallinen ja ajankohtainen kolumni aiheeltaan – ei siinä mitään. Kirjoitus alkaa kuitenkin sitaatilla Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmin lausumasta Hesarin Nyt-liitteelle vuodelta 2008. Tämä kolumnin alkuun nostettu iskulause kuuluu kaikessa karuudessaan näin: “Juna tuo rikollisuutta ja huumeita.” Tästä on vedetty kolumnissa muutamaa riviä alempana vielä kaiken kattava johtopäätös: “Nurmijärveä ei junayhteys kiinnostanut.”

Vähäisemmälläkin paneutumisella, ymmärryksellä ja ammattiosaamisella tulisi tietää, että Nurmijärvi on ajanut vuosikymmeniä aktiivisesti raideyhteyden jatkamista Helsingin suunnasta Klaukkalaan ja edelleen Kirkonkylän kautta Rajamäelle, jossa se voitaisiin yhdistää Hanko-Hyvinkää-rataan. Tämä tavoite on huomioitu sekä maakunta- että yleiskaavoissa. Klaukkalan keskustan asemakaavassa junaratavaraus on keskeinen – jopa määräävä tekijä. Olen joskus todennut ja kirjoittanut, että Klaukkalan ja kunnan maankäytön suunnittelu alkaa olla jo liikaakin sidottu kahteen väylähankkeeseen, jotka eivät etene valtiovallan saamattomuuden ja haluttomuuden takia. Kyseessä ovat Klaukkalan ohikulkutie ja Klaukkalan junarata.

Hesarin tämän päiväisen kirjoituksen väite Nurmijärven kunnan junaratakielteisyydestä on siis mieltä vailla – oli sitten kysymys tilanteesta vuonna 2008 tai 2015.

Hämmentävän väitteen voi ymmärtää, kun tietää ja huomioi mihin lähteeseen kolumnin kirjoittaja tekstinsä perustaa. Kyseessä on Nyt-liitteen vuoden 2008 numeron 38 aukeaman laajuinen artikkeli otsikolla “Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä”. Kyseessä oli toimittaja Valtteri Väkevän omituinen ja asenteellinen reportaasi Nurmijärvestä syksyltä 2008. Jutun idea oli houkutella ja viedä ihmisiä “onneen” eli tutustumaan Nurmijärveen kunnan viranhaltijoiden opastuksella. Mukaan toimittaja sai houkuteltua viisi nuorta helsinkiläistä, joista kukaan ei halunnut asua Nurmijärvellä ja joista vain yksi oli siellä aiemmin käynyt.

Juttu alkoi sävyisissä ja leppoisissa tunnelmissa. Siinä kuvattiin kuinka lauantaiaamu on kaunis, dj soittaa vinyylimusiikkia ja ihmiset nauttivat aamiaista ravintolassa ja meno on iloista. Kuvaus olikin Helsingin Punavuoresta.

Tunnelma muuttui nopeasti, kun pikkubussi pääsi Nurmijärvelle. Saimme lukea tällaisia masentavia havaintoja: Nyt on tultu kauas trendikuppiloista. Lehmät tuijottavat punavuorelaisia aidan takaa. Ulosteet lentävät niiden takamuksista vähän väliä. Lötinä on melkoinen. Nurmijärvi on kuin pommitettu Kosovo. Öklöttää. Taas öklöttää.

Johonkin lehmän ulosteiden ja kuoppaisten sorateiden kuvaamisen väliin oli napattu kunnanjohtajan lausuma “Sitä paitsi juna tuo rikollisuutta ja huumeita.” Eli tällaista lähdemateriaalia oli valtakunnan päälehden pääkirjoitussivun taustalla tänään.

Sen verran tuo syksyn 2008 Nyt-liitteen kirjoitus nostatti pulssia tuoreeltaan, että lähetin 20.9.2008 toimitukseen mielipidekirjoituksen, joka myös julkaistiin. En ollut ainoa kirjoitukseen reagoinut. Muutama henkilö hämmästeli jutun tarkoitusta, typeryyttä ja asenteellisuutta. Palautteet oli kasattu toimituksen säälittävästi virittelemän otsikon “Nurmijärveä ei saa haukkua” alle. Yhdessäkään vastineessa kun ei kielletty arvostelemasta Nurmijärveä, vaan toivottiin asiallista toimitustyötä.

Tässä vielä minun Nyt-liitteessä julkaistu kirjoitukseni pvm. 20.9.2008:

Nurmijärvi on lauantaiaamuna kaunis. Kauriit käyskentelevät kasteisen niityn reunamilla. Luen Nyt-liitteen Nurmijärvi-reportaasia.

Mietin, mitä jutulla halutaan viestittää lukijakunnalle. Jutun lähestymistavasta ymmärrän, että asiallisesta tutkivasta journalismista ei ole kysymys. Yrittikö toimittaja tehdä hauskan jutun esikuvanaan Pahkasian Savo-Karjalan matkaopas, jossa kirjoittajat laittoivat hyväntahtoisesti naurunalaiseksi matkakohteensa ja itsensä. Kouvolahan kantaa vieläkin ylpeänä saamaansa titteliä ”Suomen turhin kaupunki”. Ei, kysymyksessä ei ole huumorijuttu: se ei naurata ja on ylimielisesti laadittu.

On hieno asia, että valtteriväkeville on helsinkinsä ja nurmijärveläisille Nurmijärvi. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus vapaasti valinta oma asuinpaikkansa ja -muotonsa. Ehkä toimittajakin halusi tuoda tämän esille, mutta mikä todistusvoima on sillä, että kaupunkiasumiseen tyytyväiset ihmiset arvostelevat pääkaupungin kehyskuntaa. Kaupunkinuoret ovat edelleen yhtä tyytyväisiä kaupunkiasumiseen kuin me nurmijärveläiset omaan asuinympäristöömme. Tätä asumisen valinnanvapauttahan ei kukaan ole edes halunnut rajoittaa.

Suljen lehden. Lukukokemus oli huono. Öklöttää. Samaan aikaan Punavuoressa aamukrapulainen sekakäyttäjä väistelee likaiseen asfalttiin kuin rypälepommilla levitettyjä oksennuksia.

Arto Hägg, Nurmijärvi

Klaukkalan hankkeita kunnanhallituksessa

This image has an empty alt attribute; its file name is img_5653.jpg

Hyvinkään Kipinää

Kunnanhallituksen lyhyehkö asialista 15.2.2021 saatiin käsiteltyä vajaassa neljässä tunnissa. Alle kolmen tunnin kokoukset alkavat olla nykyisin tilastoharvinaisuuksia.

Ensimmäisenä asiakohtana oli Nurmijärven kunnan lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta. Kunnan lausunto nojaa vahvasti KUUMA-seudun yhteiseen lausuntoon, jossa Nurmijärvi ei erityisesti korostu. KUUMA-kuntien yhteisesti edistämä Klaukkalan kehätie on vienyt joksikin aikaa isoimmat investointihankkeet Nurmijärveltä. Meitä koskevat lähinnä liikenneinfran pienet KUHA-hankerahat ja liityntäpysäköinnin investointirahat. Niistä voi joitain murusia Nurmijärvellekin kohdistua tulevina vuosina. Toki Nurmijärvi on mainittu myös MAL-2019 -suunnitelmaan sisältyvässä Järvenpään ja Nurmijärven logistiikan poikittaisyhteydessä ja Kehä IV -hankkeessa, joka tosin tukee enemmänkin Tuusulan eteläosan logistiikkahanketta. Lausunnossa otetaan kantaa myös Kehä V:n eli Hanko-Hyvinkää VT25:n kehittämiseen ja todetaan, että ilman perusparannusta se on palvelutasoltaan Etelä-Suomen huonoin päätie. Tällä on merkitystä erityisesti pohjoiselle Nurmijärvelle. Kokoomuksen Vaulamon esityksestä lausuntoon lisättiin lauseke, että ladattavien henkilö- ja pakettiautojen sähköistä latausverkostoa ja sähköisen autoilun infrastruktuuria tulee kehittää selvästi voimakkaammin.

Listalla oli myös pari Klaukkalan hanketta. Kunnanhallitus päätti luovuttaa Hoivatila Oyj:lle Vanha-Klaukan asemakaava-alueella sijaitsevan päiväkotitontin. Esityksen mukaan tonttivuokraa perittäisiin ensin vain puolet ja täysi vuokra vasta, kun toinenkin päiväkoti tontille rakennettaisiin. Kun esityksessä ei ollut edellytetty vuokrasopimukseen mitään aikarajaa sille, milloin tuo toinenkin osa tulisi toteuttaa ja kunnan saada siten koko rakennusoikeudesta vuokraa, niin kunnanhallitus päätti esityksestäni lisätä päätökseen vaatimuksen siitä, että vuokrasopimuksessa varmistetaan toisenkin päiväkodin toteuttaminen kohtuullisessa määräajassa tai jättää kunnalle oikeus rakentamattoman tontinosan hyödyntämiseen. On tärkeää, että alueen ainoa päiväkotitontti ei jää puolittain rakentamatta, jos kunnalla on sen käytölle tarve. Sopimuksella tulisi aina tällaiset asiat varmistaa.

Toinen merkittävä Klaukkalaa koskeva asia oli Urheilupuiston koulun hankesuunnitelman hyväksyminen sisältäen myös päätöksen koulun sijainnista. Hieman oudoksuin sitä, että hankesuunnitelman tekijällä ei ollut ollut käytössään pohjatutkimustietoja eri sijoitusvaihtoehdoista. Ne tulisi mielestäni teettää edes jollakin tasolla hankesuunnitelmavaiheessa – etenkin, jos samalla tehdään myös sijaintipäätös. Pohjarakentamisella voi olla suurikin vaikutus hankekustannuksiin ja toteuttamiskelpoisuuteen. Nyt mentiin ilman tarkkaa tietoa pohjaolosuhteista. Kävin jokin aika sitten tutustumassa Hyvinkään uuteen Kipinä-lukioon. Totesin siellä, että koulun suunnittelussa oli huomioitu myös tilojen väliaikainen majoituskäyttö. Kun huomioi, että Urheilupuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. jäähalli, salibandyareena, urheilupuisto, Monikko-sali, tennishalli ja -kentät sekä NJS:n kuplahalli ja ulkokentät, niin mielestäni kannattaisi meilläkin tämä huomioida. Esim. urheilutilaisuuksissa ja leireillä voisi hyödyntää koulua joukkueiden majoituspaikkana. Ehdotuksestani kunnanhallitus lisäsi päätökseen klausuulin, että hankesuunnittelun jatkossa tutkitaan tilapäismajoitusmahdollisuus esimerkiksi liikunta- ja kilpailutoimintaa varten silloin, kun koulu ei ole käytössä esim. kesälomakaudella. Hankesuunnitelman vahvistaa vielä kunnanvaltuusto.

Maankäytön kehityskuva päivitettävä

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin 15.5.2019 kolumnin kohta kymmenenvuotta sitten Nurmijärvelle laaditusta maankäytön kehityskuvasta.

Silloin päätaajamien kasvutavoitteita viritettiin tappiin. Otaksun, että ainakin osin ajatuksena oli osoittaa ja korvamerkitä kovaa kasvua tietyille alueille – ja saada selkänojaa kunnan panostuksille ja suunnitelmille näihin taajamiin.

Nyt liki 10 vuotta myöhemmin on todettavissa, että kasvutavoitteet eivät ole toteutuneet lainkaan halutulla ja tavoitetulla tavalla. Itse asiassa edes Tilastokeskuksen huomattavasti varovaisempia ja realistuisempia ennusteita ei ole saavutettu. Olisi aika tutkailla kriittisesti asetettuja tavoitteita ja linjauksia.

Alla kolumnini kokonaisuudessaan korjattuna ja täsmennettynä parilla selventävällä sanalla. Kunnna tavoite oli kasvun osalta liki kaksinkertainen Tilastokeskukseen ennsuteeseen nähden – ei koko kunnan väestöluvun osalta.

Maankäytön kehityskuva on päivitettävä

Nurmijärven kunnanvaltuusto määritti keväällä 2011 kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet vuoteen 2040 saakka. Tämä ”Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040” täyttää siis nyt kahdeksan vuotta. Olisi syytä ja korkea aika tarkastella ja päivittää tätä keskeistä maankäyttöön, asumiseen ja kehittämiseen liittyvää kunnan tahdonilmaisua, joka toimii lähtökohtana myös seudullisessa suunnittelussa.

Voimassa olevassa maankäytön kehityskuvassa linjataan, että kunnan kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuvassa on määritetty myös kunnan eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet. Vuonna 2011 kuntapäättäjät olivat varsin optimistia Nurmijärven väestönkasvun suhteen ja väkilukutavoitteeksi asetettiin peräti 60000 asukasta vuonna 2040. Suurin kasvutavoite merkittiin Klaukkalaan ja kahdelle muullekin päätaajamalle yli 60 %:n kasvutavoitteet. Haja-asutusalueen tavoite asetettiin huomattavasti alemmas 14 prosenttiin.

Tuo 60000 asukkaan tavoite oli kasvun osalta liki kaksi kertaa enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste Nurmijärvelle. Tilastokeskuksen arvio asukasluvusta vuonna 2040 oli vajaa 52000 asukasta. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana väestönkasvumme ei kuitenkaan ole ollut edes Tilastokeskuksen ennusteen mukaista. Kunnan omasta väestötavoitteesta emme ole saavuttaneet puoliakaan. Vuonna 2020 tulemme olemaan viisi vuotta eli liki 3000 asukasta omia tavoitteitamme jäljessä.

Maankäytön kehityskuva ohjaa osaltaan myös asemakaavoitusta ja eri alueiden talotyyppejä. Korkean kasvun alueille Klaukkalaan ja Kirkonkylään on määritetty tällä hetkellä tavoitteeksi, että uudesta asuntotuotannosta on 40% kerrostaloasuntoja ja yhtiömuotoista pientalotuotantoakin 35%, omakotiasutusta vain 25%.

Maankäytön kehityskuva on tärkeä pitkän tähtäimen maankäytön ja asumisen linjaus. Koska kahdeksan vuotta sitten tehdyt arviot ja tavoitteet ovat osoittautuneet ylioptimistisiksi, asiakirja tulisi kunnassa uudelleen tarkastella ja päivittää. Tällä hetkellä kunnassa päivitetään palveluverkkosuunnitelmaa ja selvitetään maaseutualueiden osayleiskaavojen laadinnan uudistamista sekä kyläyleiskaavojen laadintaa. Maankäytön kehityskuvan päivitys sopisi hyvin näiden jatkumoksi.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Ohikulkutie Klaukkalaan – vihdoinkin!

20181010H+ñggArto008NET_pieni

Klaukkalan ohikulkutien rakennustyöt aloitettiin virallisesti eilen 7.3.2019. Edessä on parin vuoden rakennusrupeama ja takana toiveita, suunnittelua ja myös valituksia yli 30 vuoden ajalta.

Yksi etappi hankkeessa koettiin vuoden 2015 lopulla, kun Nurmijärven kunnanvaltuusto käsitteli silloista MAL-aiesopimusta. Valtuuston päätökseen liitettiin ehdotuksestani ukaasi, että sitoutuakseen MAL-aiesopimuksen asuntotuotantoon valtion tulee vastavuoroisesti edistää Klaukkalan ohikulkutietä. Tuon aikaisissa aiesopimuksissa oli selkeä puute, että kunnilta ja kaupungeilta edellytettiin tiukkaa sitoutumista asuntotuotantotavoitteisiin tietyillä kasvualueilla, mutta valtion osallistuminen väylähankkeisiin jäi aivan uskon varaan.

Demari-siivestä valtuuston tiukalle vaatimukselle kokouksessa hymähdeltiin ja vähäteltiin Suomen suurimman maalaiskunnan painoarvoa seudun väylähankkeista päätettäessä. Hämmästelin tuoreeltaan näitä lapasmaisia puheenvuoroja, joissa vaaleilla valitut kunnanvaltuutetut vähättelivät ja mitätöivät omia vaikutusmahdollisuuksiansa.

Nykyisinhän ei enää laadita löyhiä MAL-aiesopimuksia, vaan MAL-sopimuksia juuri tuon neljän vuoden takaisen ajatukseni mukaisesti. Molemmat osapuolet, kunnat ja valtio – sitouvat yhdenvertaisesti sopimuksen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

Tältä pohjalta myös Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen on nyt käynnistynyt.

Hanketta ovat edistäneet monet Uudenmaan kansanedustajat. Haluan olla jatkossa edistämässä vastaavia hankkeita koko Uudellamaalla.

ukaasi

http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/338182-valtuusto-tiukkana-ilman-klaukkalan-tieyhteyksien-kehitysta-ei-sitouduta-valtion

Cafe Kirjavan vaalikeskustelu

Tiistai-iltana 5.2.2019 pidimme SDP:n Harri Lepolahden kanssa eduskuntavaalikeskustelun Klaukkalan Cafe Kirjavassa. Harrihan on tuttu mies kunnanvaltuustosta ja molemmat toimimme myös valtuustoryhmiemme puheenjohtajina. Keskustelua johti asiallisesti etenkin some-aktiivina tunnettu Jaana Diakite.

Runebergin tortut olivat houkutelleet paikalle kohtuullisen paljon väkeä, jotka myös aktiivisesti ottivat keskusteluun osaa.

Aiheet polveilivat ilmastonmuutoksesta sosiaaliturvaan, talouteen, työllisyyteen ja rakentamiseen. Koulutuksesta ja kasvatuksesta vaihdettiin ajatuksia ja myös maahanmuuttoasiaa käsiteltiin. Jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sivuttiin.

Olemme Harrin kanssa eräänkin kerran käyneet lehtienkin palstoilla debattia. Tälläkin hetkellä paikallislehden sivuilla on julkaistu kantojamme liittyen kunnan sähköyhtiön ja vesilaitoksen mahdolliseen yhdistämiseen. Kantamme ovat poikenneet toisistaan. Siihen nähden tämä vaalikeskustelu sujui yllättävänkin suloisessa yhteisymmärryksessä. Suuria mielipide-eroja ei ilmennyt.

Omalta osaltani huomasin, että aika monen kysymyksen kohdalla vastaukseni kiertyi työllisyysasteen ja työn teon tärkeyteen. Oli sitten kysymys sosiaaliturvasta, turvallisuudesta tai koulutuksesta, niin työllisyysasteen nostaminen ja talouden tasapainottaminen on avainasia. Velkarahalla näitä toimintoja ja etuuksia ei voida loputtomiin ylläpitää.

Nurmijärvi-ilmiöstäkin keskusteltiin. Totesin juuri tulleiden vuoden 2018 väestönkasvulukujen osoittavan Nurmijärvelle 1,2 % väestönlisäystä ja sitä, että Nurmijärvi-ilmiö ei ole suinkaan ole ohi. Keväällä ounastelin, että väestönkasvu olisi noin prosentin luokkaa – moni piti sitäkin optimistisena. Kovempaan kasvuun yltivät viime vuonna Keski-Uudellamaalla vain Järvenpää ja Kerava. Keskustelussa nousi esille, että kasvupotentiaalia on vielä etenkin Klaukkalan ja Nurmijärven Kirkonkylän omakotialueiden asemakaavoitusten edetessä.

Kaiken kaikkiaan mukava tuokio ja hyvää keskustelua. Kiitoksia debattikumppani Harrille ja tilaisuuden vetäjä Jaanalle – sekä Cafe Kirjavan Eijalle.

Toiveuusinta: Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä

Jotkut jutut ja sanomiset alkavat elämään omaa elämäänsä – ja monesti vieläpä irralleen otettuna alkuperäisestä asiayhteydestä ja vääristyneenä.

Hyvä esimerkki on Helsingin Sanomien Nyt-liitteen lähimatkailureportaasi “Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä” syksyltä 2008. Se herätti huomiota jo tuoreeltaan, mutta silloin toki jokainen pääsi koko artikkelin lukemaan.

Sittemmin silloisen kunnanjohtajan ja nuorisopäällikön lausumia on jaettu ja siteerattu alkuperäisestä yhteydestä irrotettuna. Helsingin Sanomat väitti jopa pääkirjoitussivullaan vuonna 2015 järjettömästi – yhteen irralliseen lauseeseen viitaten, että Nurmijärvi ei olisi kiinnostunut ratayhteydestä Klaukkalaan. Jokainen hiukankin asiaan perehtynyt tietää, että ratayhteys on ollut vuosikymmenet kunnan intresseissä ja varautuminen siihen on ohjannut merkittävästi eteläisen Nurmijärven kaavoitusta.

Viimeksi tänään – yli 10 vuotta tuon Hesarin Nyt-liitteen “hupaisan” jutun jälkeen FB:n Klaukkala-ryhmässä jeesustellaan, että silloinen kunnanjohtaja ei olisi halunnut ratayhteyttä, koska se tuo huumeita. Tämä keskustelu on pohjautui stadilaisen Osmo Soininvaaran vuosien takaisesta blogikirjoituksesta, joka perustuu juuri tuohon samaan yhden lauseen analyysiin vuoden 2008 NYT-liitteen artikkelista.

Toiveuusintana ja ilmeiseen tarpeeseen blogikirjoitukseni vuodelta 2015 ja sen mukana tarinaa saagan alkulähteiltä vuodelta 2008. Olkaapa hyvä.

————————————————————————————————————————

Näin vuonna 2008

Kirjoitus alkaa kuitenkin sitaatilla Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmin lausumasta Hesarin Nyt-liitteelle vuodelta 2008. Tämä kolumnin alkuun nostettu iskulause kuuluu kaikessa karuudessaan näin: “Juna tuo rikollisuutta ja huumeita.” Tästä on vedetty kolumnissa muutamaa riviä alempana vielä kaiken kattava johtopäätös: “Nurmijärveä ei junayhteys kiinnostanut.”

Hesarin tämän päiväisen kirjoituksen väite Nurmijärven kunnan junaratakielteisyydestä on siis mieltä vailla – oli sitten kysymys tilanteesta vuonna 2008 tai 2015.

Tässä vielä minun Nyt-liitteessä julkaistu kirjoitukseni pvm. 20.9.2008:

Nurmijärvi on lauantaiaamuna kaunis. Kauriit käyskentelevät kasteisen niityn reunamilla. Luen Nyt-liitteen Nurmijärvi-reportaasia.

Suljen lehden. Lukukokemus oli huono. Öklöttää. Samaan aikaan Punavuoressa aamukrapulainen sekakäyttäjä väistelee likaiseen asfalttiin kuin rypälepommilla levitettyjä oksennuksia.

Arto Hägg, Nurmijärvi

Olen muuten siinä ymmärryksessä, että raideliikenneasemien ympäristöihin keskittyy huomattavasti tavallista enemmän rikollisuutta ja huumeongelmia. Olen myös sitä mieltä, että Klaukkalaan pitäisi saada raideyhteys ja henkilöliikennettä.

Uusimaa-kaava 2050

Käsittelimme Nurmijärven kunnanhallituksessa ja päätimme lausunnosta Uusimaa-kaava 2050:n valmisteluaineistoon liittyen. Kyseessähän on Uudenmaan liiton valmistelema koko Uudenmaan maakunnan kattava maakuntakaava, jonka tähtäin on vuodessa 2050. Uusimaa-kaavaa valmistellaan yhdessä Helsingin seutua koskevan MAL 2019 -suunnitelman laadinnan kanssa. Olen ollut yhtenä Nurmijärven luottamushenkilöedustajana mukana MAL 2019 -seminaarissa ja työpajoissa.

Kaava on tarkoitus hyväksyä vuonna 2019, mutta jo tästä valmisteluaineistosta voi hahmottaa, miltä Uusimaa voisi näyttää hieman yli 30 vuoden päästä.

Nurmijärveläisenä kiinnittyy huomio siihen, että Klaukkala on esitetty kuuluvaksi pääkaupunkiseudun ydinalueeseen tukeutuvaan kasvuvyöhykkeeseen, Kirkonkylä keskuksena ja Rajamäki pienenä kuntakeskuksena, joka toimii myös lähipalveluiden keskuksena.

Klaukkalan rataa ei ole nostettu esille ainakaan tässä aineistossa. Kilpailevia ja merkittävimpiä ratahankkeita on sen edelle asetettu. Mikäli ratahankkeet etenevät ja arvostetaan tämän aineiston perusteella, niin Klaukkalan rata ei ole realismia vielä vuonna 2050.

Aineistossa on yllättävänkin vahvasti nostettu esille Tallinna-Helsinki -tunneliyhteys. Siihen liittyen aineistosta löytyy nurmijärveläisittäin mielenkiintoinen merkintä tavaraliikenteen raideyhteydestä Rajamäen suunnasta Hanko-Hyvinkää radalta Helsinki-Tallinna tunneliin.

Sellainen pieni huomio aineistosta, että joissakin karttakaavioissa näyttäisi Röykkä ja Rajamäki menneen sekaisin.

Tämän linkin takaa voi käydä kurkistamassa tulevaisuuteen:

http//www.uudenmaanliitto.fi/files/21546/Valmisteluaineiston_selostus_-_Uusimaa-kaava_2050.pdf

Kunnanhallitus 27.3.2018

Kunnanvaltuusto on jonkinlaisella kevättauolla, kun maaliskuun lopun kokous peruttiin.

Kunnanhallitus sen sijaan on kokoontunut normaaliin tahtiin ja pääsi tänään käsittelemään pitkään pyöriteltyä Kirkonkylän hammashoitola-asiaa ja päätyi ratkaisuun, jossa suunnitellaan Kirkonkylälle 6:n hoitopaikan hammashoitola tyhjänä olevaan ja tarkoitukseen sopivaan rakennukseen osoitteessa Rajamäentie 9 C. Kyse on niin sanotusta Leenankodista terveyskeskuksen mäellä. Kaikkien asiaan liittyvien järjestelyjen jälkeenkin kunnan kaikissa päätaajamissa säilyvät hammashoidon palvelut esteettöminä, riittävän kokoisina ja toimivina yksiköinä: Klaukkalassa 11 hoitohuonetta, Kirkonkylällä 6 ja Rajamäellä 6. Aiempaan tilanteeseen verrattuna hoitohuoneita on vähemmän, mutta jo nyt käytössä olevalla iltakäytöllä saadaan tilat tehokkaampaan käyttöön ja myös palvelut paremmin kuntalaisten saataville. Myös pienten yksiköiden poistuminen tehostaa toimintaa.

Uusi kunnanjohtaja toi ehdolle uuden kunnan toimintaorganisaation. Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan ja se etenee nyt lausuntokierrokselle. Itseänikin miellytti Ympäristötoimialan keskitetty vastuualue, josta löytyy maankäytön ja tonttituotannon kaikki osat – yleiskaavoitus, maanhankinta, asemakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ja tontinmyynti ovat uudessa organisaatiossa samalla toimialalla. Tuolla rakenteella luodaan edellytykset joustavaan ja jouhevaan tonttituotantoon.

Uuden toimintaorganisaation matriisimaiset tukitoiminnot – konsernipalvelut leikkaavat aidosti läpi linjaorganisaatiomaiset toimialat. Viestintä, talous, hallinto, henkilöstöpalvelut sekä elinvoima ja kuntakehitykseen jäävät toiminnot ovat puhtaasti varsinaisia toimialoja tukevia ja niitä yhteen sitovia toimintoja. Tämä näyttää hyvältä – ja uskon sen myös toimivan. Uusi kunnanjohtaja on aloittanut uudistukset nopeasti ja lupaavalla tavalla.

Kunnanhallitus käsitteli myös vuoden 2017 tilinpäätöstä, joka näytti erinomaisesti yli 5 miljoonaa euroa ylijäämää. Huolestuttavana havaintona voi pitää viime vuoden ennätysmäisiä yli 43 milj.euron investointeja. Talonrakennuksen suurimmat hankkeet olivat Monikko Klaukkalassa ja Vaskomäen päiväkoti Klaukkalassa. Kunnallistekniikan puolella suurimmat investoinnit olivat puolestaan Klaukkalan tieverkko ja Klaukkalan Viirinlaakson kunnallistekniikan rakentaminen.

Todettakoon sekin, että kunnanhallitus päätti ettei Monikon 2-kerroksen tilaa käytetä voimailusalina. Tila vuokrataan muuhun käyttöön.

Tag: Klaukkala