Avainsana: Klaukkalan terveysasema

Klaukkalan terveysasema ja sote-palvelut

Kirjoitin 26.9. Klaukkalan Roinelassa järjestetystä Klaukkalan sote-palveluihin liittyvästä kansalaistilaisuudesta, jonka koollekutsujana toimi valtioneuvos Matti Vanhanen. Päätin kirjoitukseni toteamukseen, että jää nähtäväksi kuinka Keusoten vuokrasopimuksen purkupäätös kestää kriittisen tarkastelun sekä kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään. https://artohagg.fi/2026/09/01/klaukkalan-terveysasemasta-ja-sote-palveluista/

Ensimmäiseen kysymykseen on jo saatu vastaus, sillä Keusoten tila- ja tukipalvelujohtaja Antti Nikkanen on kumonnut aiemmin tekemänsä päätöksen purkaa Klaukkalan sote-yksikköä koskevan vuokrasopimuksen. Koska viranhaltija luonnollisesti tarvitsee perusteet tekemänsä päätöksen purkamiseen, niin tähän kumoamispäätökseen on kirjattu: ”Vuokrasopimuksen purkamisen jälkeen osapuolten kesken on neuvoteltu tilanteesta ja saavutettu neuvottelutulos. Hyvinvointialue peruu vuokrasopimuksen purkupäätöksen ja Nurmijärvi sitoutuu tekemään Klaukkalan terveysasemalla tulipalon jälkeiset kunnostustoimet ja välittömästi tehtäväksi luokitellut korjaukset. Lisäksi saatetaan loppuun keväällä 2026 aloitettu kuntotutkimus. Tilojen käyttöönoton ja vuokranmaksuvelvollisuuden alkamisen edellytyksenä on terveystarkastajan tai osapuolten yhteisesti hyväksymän riippumattoman asiantuntijan kirjallinen arvio siitä, että tilat soveltuvat vuokrasopimuksen ja vuokralaisen toiminnan mukaiseen käyttöön.”

Keusote ja kunnan viranhaltijat todellakin kävivät neuvotteluja sen jälkeen, kun Nurmijärven kunnanhallitus teki oikaisuvaatimuksen Keusoten tila- ja tukipalvelujohtajan tekemästä perusteettomasta vuokrasopimuksen purkamisesta. Kunnanhallitus valtuutti kunnanjohtajan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan mahdollisen sovintosopimuksen ja peruuttamaan oikaisuvaatimuksen, kun vuokrasopimuksen purkuilmoitus on peruutettu. Kunnanhallituksen päätös ja tehty kirjaus lähti nimenomaan siitä, että Keusote kumoaa vuokrasopimuksen purkupäätöksen, jota kunnanhallitus piti perusteettomana oikaisuvaatimuksessa esitetyin argumentein. Oikaisuvaatimuksen poisvedolle ei ollut edellytyksiä ja valtuutusta ennen purkupäätöksen kumoamista. Se, että jossain oli asia nähty siten, että kunta olisi ikään kuin tuon purkupäätöksen kumoamisen vastineeksi sitoutunut tekemään joitain toimenpiteitä, on disinformaatiota. Kunnan näkemys ei ole muuttunut: purkupäätös oli perusteeton ja mikäli sitä ei olisi kumottu, niin asia olisi edennyt oikaisuvaatimuksen kautta.

Keusoten aluehallitushan ei ottanut vuokrasopimuksen purkamista edes käsiteltäväkseen. Aluehallituksen jäsen Annika Kokko perusteli 10.9. Aamupostissa omaa kantaansa, että ”otto-oikeudelle ei ollut tarvetta, koska viranhaltija oli toiminut toimivaltansa rajoissa ja se oli perusteltua.” Tähän on todettava, että kunnan oikaisuvaatimus ei kyllä koskenut sitä, että viranhaltijalla ei olisi ollut toimivaltaa purkaa sopimusta, vaan purkamisen juridisia perusteita. Kokko kertoi haastattelussa myös, että Klaukkalan yksikössä oli kokonainen kerros käyttämättä, ja siitä maksettiin täyttä vuokraa ja tulipalon vuoksi kaikki toiminnat piti siirtää väistötiloihin. Lisäsi myös, että kun toiminnat siirrettiin väliaikaisesti kirkonkylälle, ei kaksista tiloista olisi Kokon mukaan ollut mahdollista maksaa vuokraa.

Jokainen joka on edes hiukan perehtynyt huoneistojen ja tilojen vuokraukseen tietää varmasti, että tiloista, jotka esimerkiksi tulipalon vuoksi ovat käyttökelvottomassa kunnossa, ei vuokralaisella ole vuokranmaksuvelvollisuutta. Ei myöskään Klaukkalan terveysaseman tapauksessa. Kunta ei todellakaan edellyttänyt, että tuhoutuneista tiloista pitäisi järjen ja oikeuskäytäntöjen vastaisesti maksaa vuokraa väistötilojen ohella. Myöskään se, että jos vuokralaisella ei ole ollut käyttöä jollekin tilalle tai jopa kerrokselle, ei ole vuokrasopimuksen purkuperuste. Ei todellakaan. Hämmästyttävää, jos aluehallituksessa asiaa on argumentoitu tuossa haastattelussa kirjatuilla perusteilla.

Muut osapuolten sopimat asiat olivat tavanomaisia vuokranantajan ja vuokralaisen välistä neuvonpitoa, joita toki osaltaan sotki Klaukkalan terveysasemalla aiemmin sattunut tulipalo. Kuntahan oli toiminut erinomaisen nopeasti ja joustavasti tulipalon jälkeisten korjaustoimenpiteiden suhteen. Tämä on kiistämätön tosiasia. Noissa neuvotteluissa on nyt täsmennetty ja kirjattu jotain menettelyjä nimenomaan tulipalon jälkiseuraamuksiin liittyen. Tätä kirjoittaessa iso osa korjauksista on tehty, eikä osapuolten reilu viikko aiemmin tekemä sopu niitä ollut ehtinyt kiihdyttää. Työt olivat hyvin pitkällä jo neuvottelujen aikana. Merkittävimmät tekemättömät työt ovat hissi, jonka toimitusaika on todella pitkä ja kolmannen kerroksen kunnostustyöt, joiden aloitus viivästyi vuokralaisesta johtuen. Se, että tilojen kunto katselmoidaan ennen käyttöönottoa on puolestaan aivan normaali käytäntö.

Aamuposti kysyi 14.9. Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontiolta, kunnanjohtaja Outi Mäkelältä ja minulta minkälaisia odotuksia meillä on Nurmijärven ja Keusoten väliselle yhteistyölle, kun osapuolet olivat päässeet sopuun asiasta. Aamuposti kirjoitti, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Arto Hägg toivoo avoimuutta ja Keusoten kokevan Nurmijärven jatkossakin tärkeänä yhteistyökumppanina. Totesin, että sekä kunnan että Keusoten pitää pystyä avoimesti ja ennalta tuomaan julki ajatuksiaan ja kaavailujaan toiselle osapuolelle. Lisäsin uskovani, että siten vältytään vuokrasopimuksen purkupäätöksen kaltaisilta turhilta hässäköiltä. Totesin myös, että kontaktoinnilla etukäteen olisi nopeasti selvinnyt kunnan näkemys, ja varsin kestävät perustelut purkupäätöksen kritisoimiseen. Näkemykseni mukaan sittemmin sovituista kunnan toimenpiteistä olisi pystytty sopimaan ilman vastakkainasettelua.

Aamupostin artikkelissa totesin sen tosiasian, että Keusote ja sen luottamushenkilöt tekevät sote-palveluverkkoon liittyvät päätökset itsenäisesti. Toin kuitenkin julki senkin faktan, että kunnat ovat monella tapaa mahdollistamassa näiden päätösten toteutumista. Päätin haastattelun toteamalla, että ”Mitä aikaisemmassa vaiheessa kunnat on osallistettu tai edes informoitu suunnitelmista, niin se on molempien osapuolten etu”.

Se isompi asia, kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään, on edelleen hämärän peitossa. Jotain Keusotessa valmistellaan juuri tällä hetkellä ja päätöksiä on luvattu vielä loppuvuoden aikana. Mitä – siitä ei ole kunnassa tietoa, eivätkä kaikki hyvinvointialueen luottamushenkilötkään ole vielä päässeet vaihtoehtoja puntaroimaan. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja valtion ennakollisen talouden ohjauksen neuvottelut ovat juuri päättyneet ja aluevaltuutetut pääsevät nyt kuulemaan tuoreeltaan, minkälaisia terveisiä valtiovallalta on tullut.

Omassa puolueessani kokoomuksessa oli ennen sote-uudistusta varsin vahva ja laaja näkemys siitä, että hyvinvointialueiden määrä olisi pitänyt määrätä huomattavasti pienemmäksi – reilusti alle 10 hyvinvointialuetta – jopa kuusi katsottiin riittäväksi. Tämän näkemyksen kanssa kokoomuslaiset eivät olleet aivan yksin. Nythän hyvinvointialueita on käsittämättömät 21 kappaletta ja päälle vielä Helsinki erityisalueena. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä hyvinvointialueiden määrästä ollaan nyt, jos asiaa lähdettäisiin kysymään Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöiltä. Minulla on vinha epäilys, että juuri omaa hyvinvointialuetta ei ehkä oltaisi johonkin toiseen alueeseen liittämässä – puoluekannasta huolimatta, vaikka nykyinen 21+1 alueen malli on jo todettu varsin laajalti ongelmalliseksi.

Klaukkalan terveysasemasta ja sote-palveluista

Syksyn kunnalliset luottamustoimet alkoivat varsin dramaattisesti, kun saimme tiedon, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusoten tila- ja tukipalvelujohtaja oli tehnyt viranhaltijapäätöksen purkaa Klaukkalan soteyksikön vuokrasopimuksen kunnan kanssa. Päätöspäivämäärä oli 17.8.2026. Päätös oli nimenomaan purkupäätös – ilman irtisanomisaikaa – ja se tuli meille kuntapäättäjille, viranhaltijoille ja kuntalaisille täysin puskista.

Saimme sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa informaatiota kunnan viranhaltijoilta, jolloin päästiin myös miettimään kunnan toimenpiteitä. Samaan aikaan myös kansalaisten parissa ryhdyttiin toimiin ja valtioneuvos Matti Vanhanen ryhtyi puuhaamaan kansalaistapahtumaa Klaukkalan nuorisoseurantalo Roinelaan, jossa pidettiinkin tuvantäyteiset iltamat keskiviikkoiltana 26.8. Paikalle olivat saapuneet myuös Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio ja palvelujohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä. Kansalaiset salissa ja streemin välityksellä saivat kuulla ennakollisen talouden ohjauksen menettelystä, johon valtiovalta oli Keusoten asettanut.

Hyvinvointialueeella valmistellaan tuon ennakollisen talouden ohjauksen vuoksi parhaillaan uusia sopeuttamistoimia ja selväksi tuli, että Nurmijärvi tulee saamaan osansa siitä. Keusoten aluevaltuustossa vain vajaa vuosi sitten päätetty palveluverkkosuunnitelma jää siten todennäköisesti varsin lyhytkestoiseksi. Siinähän oli linjattu, että Nurmijärven Kirkonkylällä toimii sote-keskus ja Klaukkalassa pienempi sote-yksikkö. Keusote oli linjannut samalla, että Klaukkalan terveysaseman vanha rakennusosa puretaan ja tontille rakennetaan niitä korvaamaan uudistiloja. Tämän päätöksen mukaisesti kunta ja hyvinvointialue olivatkin neuvotelleen aina viime kesään saakka, jolloin Klaukkalan terveysasemalla tapahtui tulipalo.

On merkille pantavaa, että kunta ja hyvinvointialue olivat tulipalonkin jälkeen jatkuvassa neuvotteluyhteydessä, jotta tulipalon aiheuttamat tuhot saataisiin korjattua. Tähän yhteydenpitoon kuului luonnollisesti myös toimenpiteiden aikataulujen läpikäynti. Kunnan toimenpiteet olivat ripeät ja kunta sai myös vakuutusyhtiön kanssa katselmukset hoidettua ripeästi. Toisin kuin Keusote, josta syystä kolmannen kerroksen tyhjentäminen ja saneerauksen alku viivästyivät. Palosaneeraustyöt ovat edistyneet kahden alimman kerroksen sen verran ripeästi, että ne ovat kunnan tilakeskuksen ilmoituksen mukaan otettavissa käyttöön jo syyskuun loppupuolella. Tai pitänee sanoa ”olisivat käyttöönotettavissa”: Keusoten yksipuolisen sopimuspurun johdosta tiloille ei ole tällä hetkellä tiedossa käyttäjää, vaikka ne olisivatkin muutaman viikon päästä käyttökunnossa.

Osallistuin 24.8. lyhyeen etätapaamiseen kuntajohtomme ja Keusoten johtavien viranhaltijoiden kanssa. Esitin Roinelan kansalaistilaisuudessa hyvinvointialuejohtajalle saman kysymyksen, joka oli huulillani jo tuossa etätapaamisessa. Keusotessa on kuitenkin edelleen voimassa palveluverkkopäätös lokakuulta 2025 ja sen mukaan Klaukkalassa toimii sote-yksikkö. Kysyin, eikö tulipalon jälkeen nopein keino saada palvelut suurelta osin takaisin Klaukkalaan, olisi nimenomaan siirtyä syyskuun lopulla saneerattuihin esteettömiin terveysaseman kahteen kerrokseen? Hyvinvointialuejohtaja Kontio totesi sovitun, että vuokrasopimuksen purkamisen yksityiskohdista ei Roinelassa keskustella. Avasi kuitenkin tilannetta sen verran, että suurin erimielisyys kunnan ja Keusoten välillä on tilojen kunnosta ja vuokrasopimuksen sisällöstä. Hän ilmoitti olevansa vakuuttunut, että näistä asioista päästään neuvottelemaan ja asiassa eteenpäin. Tähän oli tyytyminen.

Kunnan ja Keusoten välinen vuokrasopimus onkin sinänsä oma erillinen asia, vaikka faktisesti sopimuksen purku tarkoitti myös palveluiden katoamista Klaukkalasta epämääräiseksi ajaksi. Vuokrasopimuksen purkamisen kunta ilmoitti varsin nopeasti riitauttavansa. Kunnanjohtaja toi julki, että ”purkuperusteet ovat kiistanalaisia, sisältävät runsaasti virheellistä tietoa, eivätkä näkemyksemme mukaan oikeuta sopimuksen purkamista”. Menemättä tarkemmin purkuperusteisiin totean, että yhdyn kunnanjohtajan näkemykseen ja pidän välttämättömänä, että kunta pitää kiinni oikeuksistaan vuokranantajana – sopimuksen brutaalia yksipuolista purkamista ei tule hyväksyä.

Yksi omituisuus viranhaltijan purkupäätöksessä on se, että päätös tehtiin vaikka terveysaseman palosaneeraustyöt olivat jo varsin pitkällä ja kunnostamisaikataulun ja muiden yksityiskohtien seuraavasta käsitelystäkin oli osapuolten kesken sovittu. Väistämättä tulee mieleen, että rikkooko toinen osapuoli ns. luottamuksensuojaa, kun alempi organisaatiotaso neuvottelee ja sopii asioista ja ylempi viranhaltija purkaa omatoimisesti asiaa koskevan sopimuksen. Vaikka luottamuksensuoja ei sinänsä koske julkisten toimijoiden välejä, niin juuri esimerkiksi vuokrasopimussuhteessa sitä voidaan soveltaa.

Toinen huomioni liittyy purkuperusteeseen, jota Keusote ei käyttänyt. Ymmärtääksen lain mukaan yksi purkuperuste syntyy ”jos huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta.” Mikäli olisi katsottu, että tulipalon seurauksena huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta, olisi vuokralaisen tullut vedota kyseiseen purkuperusteeseen kuukauden kuluessa siitä, kun peruste on ilmennyt. Tulipalohan tapahtui 25.6.2026. Keusote ei vedonnut kuukauden kuluessa kyseiseen purkuperusteeseen. Päinvastoin Keusote kävi kunnan kanssa keskusteluja tilojen kunnostamisesta ja käyttöönottoon liittyvistä toimenpiteistä. Näiden keskustelujen oli siis sovittu jatkuvan vielä liki kaksi kuukautta tulipalon jälkeen. Mielestäni tämäkin yksityiskohta alleviivaa kyseisen purkupäätöksen omituisuutta.

Jää nähtäväksi

  • kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään
  • kuinka Keusoten vuokrasopimuksen purkupäätös kestää kriittisen tarkastelun

Nurmijärven sote-palveluiden tulevaisuus

Nurmijärven Uutiset julkaisi mennä viikolla (10.2.2024) koko sivun artikkelin otsikolla ”Millainen on Nurmijärven sote-palveluiden tulevaisuus?” Lehti oli kysynyt ennalta nurmijärveläisiltä aluevaltuutetuilta, miltä paikallisten palveluiden tulevaisuus näyttää. Olihan aluevaltuusto juuri käsitellyt palveluverkkosuunnitelman. Erityisesti pyydettiin näkemystä Kiljavan kuntoutussairaalan ja Rajamäen terveysaseman tulevaisuudesta.

Keusoten nurmijärviset aluehallitusjäsenet Behm, Kalliokoski, Niinimäki, Rousu, Räty ja Tapiolinna olivat muotoilleet yhteisen vastauksen. Minä ja muut vastailivat omin näkemyksin ja omin sanoin. Lehteen näistä yksittäisten aluevaltuutettujen vastauksista oli päätynyt minun lisäksi Riina Mattilan (kok) ja Anna-Liisa Lyytisen (kesk) näkemyksiä.

Nurkkarin artikkelissa mainittiin näkemykseni siitä, että Kiljavan kuntoutussairaalan osalta on tärkeää avata todelliset keskustelut ja neuvottelut kiinteistöyhtiö Kiljavan sairaala Oy:n ja Keusoten välillä. Kun neuvotteluja ei ole käyty, niin Keusoten palvelujen verkostosuunnitelman laskelmat Kiljavan osalta perustuvat osin olettamuuksiin. Artikkelista kävi ilmi myös arvioni, että kiinteistöyhtiö, jonka omistavat alueen asukkaat viiden kunnan välityksellä, on valmis tarkastelemaan niin vuokratasoa, laajuutta kuin myös sopimusehtoja. Kiljavan sairaalan jääminen tyhjilleen on alueen kunnille ja sitä kautta asukkaille taloudellisesti huonoin vaihtoehto. Tilat eivät varmasti ole kaikkein moderneimmat ja tehokkaimmat, mutta kansantaloudellisesti ja alueen asukkaiden kannalta on kestämätöntä, että toimivat tilat jätettäisiin tyhjille ja rakennettaisiin toisaalle uudet huomattavasti kalliimmat toimitilat. Olemme jo muissa hankkeissa todenneet, että uusien tilojen m2-vuokrat voivat olla liki kaksinkertaiset vanhempiin tiloihin nähden.

Tilannehan on se, että aluevaltuuston tekemät linjaukset tarkoittavat, että kuntoutussairaalatoiminta jatkuu Kiljavalla joka tapauksessa jonkin aikaa nykyisen vuokrasopimuksen päättymisen jälkeenkin. Osapuolten olisi jo sen vuoksi syytä päästä sopimaan asioista. On myös mahdollista, että Keusote ei tule saamaan lainavaltuuksia korvaavaa uudisrakennusta varten. Ilman lainanottovaltuuksia korvaavan hankkeen ja tilan järjestäminen vaikeutuu oleellisesti. Tähänkin mahdollisuuteen tulee varautua ja tällöin Kiljavan kuntoutussairaalan jatko jossakin muodossa ja laajuudessa tulee varmasti käsiteltäväksi.

Palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että Klaukkalan sote-palvelujen turvaaminen ja kehittäminen on tärkeää eteläisen Nurmijärven asukkaiden kannalta. Tämä edellyttää uudisrakentamista ja lainanottovaltuuksia. Kun lainanottovaltuuksia ei todennäköisesti saada kaikkiin alueen hankkeisiin, niin pitäisin omituisena, jos esim. Kiljavan kuntoutussairaalan korvaava uudisrakennus ajaisi Klaukkalan sote-keskuksen ohi. Marssijärjestyksen tulee olla järkevä.

Rajamäen terveysaseman osalta totesin vastauksessani toivomuksen siitä, että kustannukset selvitetään tarkasti ja läpinäkyvästi. Rajamäen tilat ovat varsin uudet, tehokkaat, toimivat ja hyväkuntoiset. Lisäksi Rajamäen terveysaseman vuokra on erittäin edullinen Keusotelle. Tilavuokra on yksi halvimmista ellei jopa halvin koko hyvinvointialueella. Terveysaseman säilyttämisedellytykset ja taloudelliset vaikutukset tulee selvittää läpinäkyvästi ja perusteellisesti. Sillä on selvä funktio yhden Nurmijärven päätaajaman lähipalveluiden mahdollistajana. Esimerkiksi syntyvyys on Nurmijärvellä ja myös Rajamäellä seudullisesti hyvällä tasolla ja tämä tulee ottaa huomioon selvityksessä neuvolapalvelujen osalta, jotka tulee mielestäni säilyttää lähipalveluina.

Pelastustoimi unohdetaan usein, kun käsitellään hyvinvointialueen asioita. Taisin olla ainoa nurmijärveläinen aluevaltuutettu, joka otti vastauksessaan esille myös pelastustoimen. Nurmijärven Uutisiin olikin nostettu huoleni siitä, että myös hyvällä sijainnilla olevasta Kirkonkylän pelastusasemasta tulee saada ratkaisu – joko myynnillä hyvinvointialueelle tai pitkällä vuokrasopimuksella. Nykyinen sopimustilanne, jossa vuokralaisella on joidenkin kuukausien irtisanomisaika, on kestämätön kiinteistön omistajan kannalta. Kyseessä on erityiskiinteistö, jolle ei löydy muuta käyttöä. Jos hyvinvointialue ei osta kiinteistöä, niin sille on saatava järkevän pituinen vuokrasopimus, jotta kiinteistönomistajalla on mahdollisuus investoida rakennuksen korjauksiin ja ylläpitoon.