Klaukkalan terveysasema ja sote-palvelut

Kirjoitin 26.9. Klaukkalan Roinelassa järjestetystä Klaukkalan sote-palveluihin liittyvästä kansalaistilaisuudesta, jonka koollekutsujana toimi valtioneuvos Matti Vanhanen. Päätin kirjoitukseni toteamukseen, että jää nähtäväksi kuinka Keusoten vuokrasopimuksen purkupäätös kestää kriittisen tarkastelun sekä kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään. https://artohagg.fi/2026/09/01/klaukkalan-terveysasemasta-ja-sote-palveluista/

Ensimmäiseen kysymykseen on jo saatu vastaus, sillä Keusoten tila- ja tukipalvelujohtaja Antti Nikkanen on kumonnut aiemmin tekemänsä päätöksen purkaa Klaukkalan sote-yksikköä koskevan vuokrasopimuksen. Koska viranhaltija luonnollisesti tarvitsee perusteet tekemänsä päätöksen purkamiseen, niin tähän kumoamispäätökseen on kirjattu: ”Vuokrasopimuksen purkamisen jälkeen osapuolten kesken on neuvoteltu tilanteesta ja saavutettu neuvottelutulos. Hyvinvointialue peruu vuokrasopimuksen purkupäätöksen ja Nurmijärvi sitoutuu tekemään Klaukkalan terveysasemalla tulipalon jälkeiset kunnostustoimet ja välittömästi tehtäväksi luokitellut korjaukset. Lisäksi saatetaan loppuun keväällä 2026 aloitettu kuntotutkimus. Tilojen käyttöönoton ja vuokranmaksuvelvollisuuden alkamisen edellytyksenä on terveystarkastajan tai osapuolten yhteisesti hyväksymän riippumattoman asiantuntijan kirjallinen arvio siitä, että tilat soveltuvat vuokrasopimuksen ja vuokralaisen toiminnan mukaiseen käyttöön.”

Keusote ja kunnan viranhaltijat todellakin kävivät neuvotteluja sen jälkeen, kun Nurmijärven kunnanhallitus teki oikaisuvaatimuksen Keusoten tila- ja tukipalvelujohtajan tekemästä perusteettomasta vuokrasopimuksen purkamisesta. Kunnanhallitus valtuutti kunnanjohtajan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan mahdollisen sovintosopimuksen ja peruuttamaan oikaisuvaatimuksen, kun vuokrasopimuksen purkuilmoitus on peruutettu. Kunnanhallituksen päätös ja tehty kirjaus lähti nimenomaan siitä, että Keusote kumoaa vuokrasopimuksen purkupäätöksen, jota kunnanhallitus piti perusteettomana oikaisuvaatimuksessa esitetyin argumentein. Oikaisuvaatimuksen poisvedolle ei ollut edellytyksiä ja valtuutusta ennen purkupäätöksen kumoamista. Se, että jossain oli asia nähty siten, että kunta olisi ikään kuin tuon purkupäätöksen kumoamisen vastineeksi sitoutunut tekemään joitain toimenpiteitä, on disinformaatiota. Kunnan näkemys ei ole muuttunut: purkupäätös oli perusteeton ja mikäli sitä ei olisi kumottu, niin asia olisi edennyt oikaisuvaatimuksen kautta.

Keusoten aluehallitushan ei ottanut vuokrasopimuksen purkamista edes käsiteltäväkseen. Aluehallituksen jäsen Annika Kokko perusteli 10.9. Aamupostissa omaa kantaansa, että ”otto-oikeudelle ei ollut tarvetta, koska viranhaltija oli toiminut toimivaltansa rajoissa ja se oli perusteltua.” Tähän on todettava, että kunnan oikaisuvaatimus ei kyllä koskenut sitä, että viranhaltijalta ei olisi ollut toimivaltaa purkaa sopimusta, vaan purkamisen juridisia perusteita. Kokko kertoi haastattelussa myös, että Klaukkalan yksikössä oli kokonainen kerros käyttämättä, ja siitä maksettiin täyttä vuokraa ja tulipalon vuoksi kaikki toiminnat piti siirtää väistötiloihin. Lisäsi myös, että kun toiminnat siirrettiin väliaikaisesti kirkonkylälle, ei kaksista tiloista olisi Kokon mukaan ollut mahdollista maksaa vuokraa.

Jokainen joka on edes hiukan perehtynyt huoneistojen ja tilojen vuokraukseen tietää varmasti, että tiloista, jotka esimerkiksi tulipalon vuoksi ovat käyttökelvottomassa kunnossa, ei vuokralaisella ole vuokranmaksuvelvollisuutta. Ei myöskään Klaukkalan terveysaseman tapauksessa. Kunta ei todellakaan edellyttänyt, että tuhoutuneista tiloista pitäisi järjen ja oikeuskäytäntöjen vastaisesti maksaa vuokraa väistötilojen ohella. Myöskään se, että jos vuokralaisella ei ole ollut käyttöä jollekin tilalle tai jopa kerrokselle, ei ole vuokrasopimuksen purkuperuste. Ei todellakaan. Hämmästyttävää, jos aluehallituksessa asiaa on argumentoitu tuossa haastattelussa kirjatuilla perusteilla.

Muut osapuolten sopimat asiat olivat tavanomaisia vuokranantajan ja vuokralaisen välistä neuvonpitoa, joita toki osaltaan sotki Klaukkalan terveysasemalla aiemmin sattunut tulipalo. Kuntahan oli toiminut erinomaisen nopeasti ja joustavasti tulipalon jälkeisten korjaustoimenpiteiden suhteen. Tämä on kiistämätön tosiasia. Noissa neuvotteluissa on nyt täsmennetty ja kirjattu jotain menettelyjä nimenomaan tulipalon jälkiseuraamuksiin liittyen. Tätä kirjoittaessa iso osa korjauksista on tehty, eikä osapuolten reilu viikko aiemmin tekemä sopu niitä ollut ehtinyt kiihdyttää. Työt olivat hyvin pitkällä jo neuvottelujen aikana. Merkittävimmät tekemättömät työt ovat hissi, jonka toimitusaika on todella pitkä ja kolmannen kerroksen kunnostustyöt, joiden aloitus viivästyi vuokralaisesta johtuen. Se, että tilojen kunto katselmoidaan ennen käyttöönottoa on puolestaan aivan normaali käytäntö.

Aamuposti kysyi 14.9. Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontiolta, kunnanjohtaja Outi Mäkelältä ja minulta minkälaisia odotuksia meillä on Nurmijärven ja Keusoten väliselle yhteistyölle, kun osapuolet olivat päässeet sopuun asiasta. Aamuposti kirjoitti, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Arto Hägg toivoo avoimuutta ja Keusoten kokevan Nurmijärven jatkossakin tärkeänä yhteistyökumppanina. Totesin, että sekä kunnan että Keusoten pitää pystyä avoimesti ja ennalta tuomaan julki ajatuksiaan ja kaavailujaan toiselle osapuolelle. Lisäsin uskovani, että siten vältytään vuokrasopimuksen purkupäätöksen kaltaisilta turhilta hässäköiltä. Totesin myös, että kontaktoinnilla etukäteen olisi nopeasti selvinnyt kunnan näkemys, ja varsin kestävät perustelut purkupäätöksen kritisoimiseen. Näkemykseni mukaan sittemmin sovituista kunnan toimenpiteistä olisi pystytty sopimaan ilman vastakkainasettelua.

Aamupostin artikkelissa totesin sen tosiasian, että Keusote ja sen luottamushenkilöt tekevät sote-palveluverkkoon liittyvät päätökset itsenäisesti. Toin kuitenkin julki senkin faktan, että kunnat ovat monella tapaa mahdollistamassa näiden päätösten toteutumista. Päätin haastattelun toteamalla, että ”Mitä aikaisemmassa vaiheessa kunnat on osallistettu tai edes informoitu suunnitelmista, niin se on molempien osapuolten etu”.

Se isompi asia, kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään, on edelleen hämärän peitossa. Jotain Keusotessa valmistellaan juuri tällä hetkellä ja päätöksiä on luvattu vielä loppuvuoden aikana. Mitä – siitä ei ole kunnassa tietoa, eivätkä kaikki hyvinvointialueen luottamushenkilötkään ole vielä päässeet vaihtoehtoja puntaroimaan. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja valtion ennakollisen talouden ohjauksen neuvottelut ovat juuri päättyneet ja aluevaltuutetut pääsevät nyt kuulemaan tuoreeltaan, minkälaisia terveisiä valtiovallalta on tullut.

Omassa puolueessani kokoomuksessa oli ennen sote-uudistusta varsin vahva ja laaja näkemys siitä, että hyvinvointialueiden määrä olisi pitänyt määrätä huomattavasti pienemmäksi – reilusti alle 10 hyvinvointialuetta – jopa kuusi katsottiin riittäväksi. Tämän näkemyksen kanssa kokoomuslaiset eivät olleet aivan yksin. Nythän hyvinvointialueita on käsittämättömät 21 kappaletta ja päälle vielä Helsinki erityisalueena. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä hyvinvointialueiden määrästä ollaan nyt, jos asiaa lähdettäisiin kysymään Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöiltä. Minulla on vinha epäilys, että juuri omaa hyvinvointialuetta ei ehkä oltaisi johonkin toiseen alueeseen liittämässä – puoluekannasta huolimatta, vaikka nykyinen 21+1 alueen malli on jo todettu varsin laajalti ongelmalliseksi.