Klaukkalan terveysasema ja sote-palvelut

Kirjoitin 26.9. Klaukkalan Roinelassa järjestetystä Klaukkalan sote-palveluihin liittyvästä kansalaistilaisuudesta, jonka koollekutsujana toimi valtioneuvos Matti Vanhanen. Päätin kirjoitukseni toteamukseen, että jää nähtäväksi kuinka Keusoten vuokrasopimuksen purkupäätös kestää kriittisen tarkastelun sekä kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään. https://artohagg.fi/2026/09/01/klaukkalan-terveysasemasta-ja-sote-palveluista/

Ensimmäiseen kysymykseen on jo saatu vastaus, sillä Keusoten tila- ja tukipalvelujohtaja Antti Nikkanen on kumonnut aiemmin tekemänsä päätöksen purkaa Klaukkalan sote-yksikköä koskevan vuokrasopimuksen. Koska viranhaltija luonnollisesti tarvitsee perusteet tekemänsä päätöksen purkamiseen, niin tähän kumoamispäätökseen on kirjattu: ”Vuokrasopimuksen purkamisen jälkeen osapuolten kesken on neuvoteltu tilanteesta ja saavutettu neuvottelutulos. Hyvinvointialue peruu vuokrasopimuksen purkupäätöksen ja Nurmijärvi sitoutuu tekemään Klaukkalan terveysasemalla tulipalon jälkeiset kunnostustoimet ja välittömästi tehtäväksi luokitellut korjaukset. Lisäksi saatetaan loppuun keväällä 2026 aloitettu kuntotutkimus. Tilojen käyttöönoton ja vuokranmaksuvelvollisuuden alkamisen edellytyksenä on terveystarkastajan tai osapuolten yhteisesti hyväksymän riippumattoman asiantuntijan kirjallinen arvio siitä, että tilat soveltuvat vuokrasopimuksen ja vuokralaisen toiminnan mukaiseen käyttöön.”

Keusote ja kunnan viranhaltijat todellakin kävivät neuvotteluja sen jälkeen, kun Nurmijärven kunnanhallitus teki oikaisuvaatimuksen Keusoten tila- ja tukipalvelujohtajan tekemästä perusteettomasta vuokrasopimuksen purkamisesta. Kunnanhallitus valtuutti kunnanjohtajan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan mahdollisen sovintosopimuksen ja peruuttamaan oikaisuvaatimuksen, kun vuokrasopimuksen purkuilmoitus on peruutettu. Kunnanhallituksen päätös ja tehty kirjaus lähti nimenomaan siitä, että Keusote kumoaa vuokrasopimuksen purkupäätöksen, jota kunnanhallitus piti perusteettomana oikaisuvaatimuksessa esitetyin argumentein. Oikaisuvaatimuksen poisvedolle ei ollut edellytyksiä ja valtuutusta ennen purkupäätöksen kumoamista. Se, että jossain oli asia nähty siten, että kunta olisi ikään kuin tuon purkupäätöksen kumoamisen vastineeksi sitoutunut tekemään joitain toimenpiteitä, on disinformaatiota. Kunnan näkemys ei ole muuttunut: purkupäätös oli perusteeton ja mikäli sitä ei olisi kumottu, niin asia olisi edennyt oikaisuvaatimuksen kautta.

Keusoten aluehallitushan ei ottanut vuokrasopimuksen purkamista edes käsiteltäväkseen. Aluehallituksen jäsen Annika Kokko perusteli 10.9. Aamupostissa omaa kantaansa, että ”otto-oikeudelle ei ollut tarvetta, koska viranhaltija oli toiminut toimivaltansa rajoissa ja se oli perusteltua.” Tähän on todettava, että kunnan oikaisuvaatimus ei kyllä koskenut sitä, että viranhaltijalla ei olisi ollut toimivaltaa purkaa sopimusta, vaan purkamisen juridisia perusteita. Kokko kertoi haastattelussa myös, että Klaukkalan yksikössä oli kokonainen kerros käyttämättä, ja siitä maksettiin täyttä vuokraa ja tulipalon vuoksi kaikki toiminnat piti siirtää väistötiloihin. Lisäsi myös, että kun toiminnat siirrettiin väliaikaisesti kirkonkylälle, ei kaksista tiloista olisi Kokon mukaan ollut mahdollista maksaa vuokraa.

Jokainen joka on edes hiukan perehtynyt huoneistojen ja tilojen vuokraukseen tietää varmasti, että tiloista, jotka esimerkiksi tulipalon vuoksi ovat käyttökelvottomassa kunnossa, ei vuokralaisella ole vuokranmaksuvelvollisuutta. Ei myöskään Klaukkalan terveysaseman tapauksessa. Kunta ei todellakaan edellyttänyt, että tuhoutuneista tiloista pitäisi järjen ja oikeuskäytäntöjen vastaisesti maksaa vuokraa väistötilojen ohella. Myöskään se, että jos vuokralaisella ei ole ollut käyttöä jollekin tilalle tai jopa kerrokselle, ei ole vuokrasopimuksen purkuperuste. Ei todellakaan. Hämmästyttävää, jos aluehallituksessa asiaa on argumentoitu tuossa haastattelussa kirjatuilla perusteilla.

Muut osapuolten sopimat asiat olivat tavanomaisia vuokranantajan ja vuokralaisen välistä neuvonpitoa, joita toki osaltaan sotki Klaukkalan terveysasemalla aiemmin sattunut tulipalo. Kuntahan oli toiminut erinomaisen nopeasti ja joustavasti tulipalon jälkeisten korjaustoimenpiteiden suhteen. Tämä on kiistämätön tosiasia. Noissa neuvotteluissa on nyt täsmennetty ja kirjattu jotain menettelyjä nimenomaan tulipalon jälkiseuraamuksiin liittyen. Tätä kirjoittaessa iso osa korjauksista on tehty, eikä osapuolten reilu viikko aiemmin tekemä sopu niitä ollut ehtinyt kiihdyttää. Työt olivat hyvin pitkällä jo neuvottelujen aikana. Merkittävimmät tekemättömät työt ovat hissi, jonka toimitusaika on todella pitkä ja kolmannen kerroksen kunnostustyöt, joiden aloitus viivästyi vuokralaisesta johtuen. Se, että tilojen kunto katselmoidaan ennen käyttöönottoa on puolestaan aivan normaali käytäntö.

Aamuposti kysyi 14.9. Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontiolta, kunnanjohtaja Outi Mäkelältä ja minulta minkälaisia odotuksia meillä on Nurmijärven ja Keusoten väliselle yhteistyölle, kun osapuolet olivat päässeet sopuun asiasta. Aamuposti kirjoitti, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Arto Hägg toivoo avoimuutta ja Keusoten kokevan Nurmijärven jatkossakin tärkeänä yhteistyökumppanina. Totesin, että sekä kunnan että Keusoten pitää pystyä avoimesti ja ennalta tuomaan julki ajatuksiaan ja kaavailujaan toiselle osapuolelle. Lisäsin uskovani, että siten vältytään vuokrasopimuksen purkupäätöksen kaltaisilta turhilta hässäköiltä. Totesin myös, että kontaktoinnilla etukäteen olisi nopeasti selvinnyt kunnan näkemys, ja varsin kestävät perustelut purkupäätöksen kritisoimiseen. Näkemykseni mukaan sittemmin sovituista kunnan toimenpiteistä olisi pystytty sopimaan ilman vastakkainasettelua.

Aamupostin artikkelissa totesin sen tosiasian, että Keusote ja sen luottamushenkilöt tekevät sote-palveluverkkoon liittyvät päätökset itsenäisesti. Toin kuitenkin julki senkin faktan, että kunnat ovat monella tapaa mahdollistamassa näiden päätösten toteutumista. Päätin haastattelun toteamalla, että ”Mitä aikaisemmassa vaiheessa kunnat on osallistettu tai edes informoitu suunnitelmista, niin se on molempien osapuolten etu”.

Se isompi asia, kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään, on edelleen hämärän peitossa. Jotain Keusotessa valmistellaan juuri tällä hetkellä ja päätöksiä on luvattu vielä loppuvuoden aikana. Mitä – siitä ei ole kunnassa tietoa, eivätkä kaikki hyvinvointialueen luottamushenkilötkään ole vielä päässeet vaihtoehtoja puntaroimaan. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ja valtion ennakollisen talouden ohjauksen neuvottelut ovat juuri päättyneet ja aluevaltuutetut pääsevät nyt kuulemaan tuoreeltaan, minkälaisia terveisiä valtiovallalta on tullut.

Omassa puolueessani kokoomuksessa oli ennen sote-uudistusta varsin vahva ja laaja näkemys siitä, että hyvinvointialueiden määrä olisi pitänyt määrätä huomattavasti pienemmäksi – reilusti alle 10 hyvinvointialuetta – jopa kuusi katsottiin riittäväksi. Tämän näkemyksen kanssa kokoomuslaiset eivät olleet aivan yksin. Nythän hyvinvointialueita on käsittämättömät 21 kappaletta ja päälle vielä Helsinki erityisalueena. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä hyvinvointialueiden määrästä ollaan nyt, jos asiaa lähdettäisiin kysymään Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöiltä. Minulla on vinha epäilys, että juuri omaa hyvinvointialuetta ei ehkä oltaisi johonkin toiseen alueeseen liittämässä – puoluekannasta huolimatta, vaikka nykyinen 21+1 alueen malli on jo todettu varsin laajalti ongelmalliseksi.

Klaukkalan terveysasemasta ja sote-palveluista

Syksyn kunnalliset luottamustoimet alkoivat varsin dramaattisesti, kun saimme tiedon, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusoten tila- ja tukipalvelujohtaja oli tehnyt viranhaltijapäätöksen purkaa Klaukkalan soteyksikön vuokrasopimuksen kunnan kanssa. Päätöspäivämäärä oli 17.8.2026. Päätös oli nimenomaan purkupäätös – ilman irtisanomisaikaa – ja se tuli meille kuntapäättäjille, viranhaltijoille ja kuntalaisille täysin puskista.

Saimme sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa informaatiota kunnan viranhaltijoilta, jolloin päästiin myös miettimään kunnan toimenpiteitä. Samaan aikaan myös kansalaisten parissa ryhdyttiin toimiin ja valtioneuvos Matti Vanhanen ryhtyi puuhaamaan kansalaistapahtumaa Klaukkalan nuorisoseurantalo Roinelaan, jossa pidettiinkin tuvantäyteiset iltamat keskiviikkoiltana 26.8. Paikalle olivat saapuneet myuös Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio ja palvelujohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä. Kansalaiset salissa ja streemin välityksellä saivat kuulla ennakollisen talouden ohjauksen menettelystä, johon valtiovalta oli Keusoten asettanut.

Hyvinvointialueeella valmistellaan tuon ennakollisen talouden ohjauksen vuoksi parhaillaan uusia sopeuttamistoimia ja selväksi tuli, että Nurmijärvi tulee saamaan osansa siitä. Keusoten aluevaltuustossa vain vajaa vuosi sitten päätetty palveluverkkosuunnitelma jää siten todennäköisesti varsin lyhytkestoiseksi. Siinähän oli linjattu, että Nurmijärven Kirkonkylällä toimii sote-keskus ja Klaukkalassa pienempi sote-yksikkö. Keusote oli linjannut samalla, että Klaukkalan terveysaseman vanha rakennusosa puretaan ja tontille rakennetaan niitä korvaamaan uudistiloja. Tämän päätöksen mukaisesti kunta ja hyvinvointialue olivatkin neuvotelleen aina viime kesään saakka, jolloin Klaukkalan terveysasemalla tapahtui tulipalo.

On merkille pantavaa, että kunta ja hyvinvointialue olivat tulipalonkin jälkeen jatkuvassa neuvotteluyhteydessä, jotta tulipalon aiheuttamat tuhot saataisiin korjattua. Tähän yhteydenpitoon kuului luonnollisesti myös toimenpiteiden aikataulujen läpikäynti. Kunnan toimenpiteet olivat ripeät ja kunta sai myös vakuutusyhtiön kanssa katselmukset hoidettua ripeästi. Toisin kuin Keusote, josta syystä kolmannen kerroksen tyhjentäminen ja saneerauksen alku viivästyivät. Palosaneeraustyöt ovat edistyneet kahden alimman kerroksen sen verran ripeästi, että ne ovat kunnan tilakeskuksen ilmoituksen mukaan otettavissa käyttöön jo syyskuun loppupuolella. Tai pitänee sanoa ”olisivat käyttöönotettavissa”: Keusoten yksipuolisen sopimuspurun johdosta tiloille ei ole tällä hetkellä tiedossa käyttäjää, vaikka ne olisivatkin muutaman viikon päästä käyttökunnossa.

Osallistuin 24.8. lyhyeen etätapaamiseen kuntajohtomme ja Keusoten johtavien viranhaltijoiden kanssa. Esitin Roinelan kansalaistilaisuudessa hyvinvointialuejohtajalle saman kysymyksen, joka oli huulillani jo tuossa etätapaamisessa. Keusotessa on kuitenkin edelleen voimassa palveluverkkopäätös lokakuulta 2025 ja sen mukaan Klaukkalassa toimii sote-yksikkö. Kysyin, eikö tulipalon jälkeen nopein keino saada palvelut suurelta osin takaisin Klaukkalaan, olisi nimenomaan siirtyä syyskuun lopulla saneerattuihin esteettömiin terveysaseman kahteen kerrokseen? Hyvinvointialuejohtaja Kontio totesi sovitun, että vuokrasopimuksen purkamisen yksityiskohdista ei Roinelassa keskustella. Avasi kuitenkin tilannetta sen verran, että suurin erimielisyys kunnan ja Keusoten välillä on tilojen kunnosta ja vuokrasopimuksen sisällöstä. Hän ilmoitti olevansa vakuuttunut, että näistä asioista päästään neuvottelemaan ja asiassa eteenpäin. Tähän oli tyytyminen.

Kunnan ja Keusoten välinen vuokrasopimus onkin sinänsä oma erillinen asia, vaikka faktisesti sopimuksen purku tarkoitti myös palveluiden katoamista Klaukkalasta epämääräiseksi ajaksi. Vuokrasopimuksen purkamisen kunta ilmoitti varsin nopeasti riitauttavansa. Kunnanjohtaja toi julki, että ”purkuperusteet ovat kiistanalaisia, sisältävät runsaasti virheellistä tietoa, eivätkä näkemyksemme mukaan oikeuta sopimuksen purkamista”. Menemättä tarkemmin purkuperusteisiin totean, että yhdyn kunnanjohtajan näkemykseen ja pidän välttämättömänä, että kunta pitää kiinni oikeuksistaan vuokranantajana – sopimuksen brutaalia yksipuolista purkamista ei tule hyväksyä.

Yksi omituisuus viranhaltijan purkupäätöksessä on se, että päätös tehtiin vaikka terveysaseman palosaneeraustyöt olivat jo varsin pitkällä ja kunnostamisaikataulun ja muiden yksityiskohtien seuraavasta käsitelystäkin oli osapuolten kesken sovittu. Väistämättä tulee mieleen, että rikkooko toinen osapuoli ns. luottamuksensuojaa, kun alempi organisaatiotaso neuvottelee ja sopii asioista ja ylempi viranhaltija purkaa omatoimisesti asiaa koskevan sopimuksen. Vaikka luottamuksensuoja ei sinänsä koske julkisten toimijoiden välejä, niin juuri esimerkiksi vuokrasopimussuhteessa sitä voidaan soveltaa.

Toinen huomioni liittyy purkuperusteeseen, jota Keusote ei käyttänyt. Ymmärtääksen lain mukaan yksi purkuperuste syntyy ”jos huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta.” Mikäli olisi katsottu, että tulipalon seurauksena huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta, olisi vuokralaisen tullut vedota kyseiseen purkuperusteeseen kuukauden kuluessa siitä, kun peruste on ilmennyt. Tulipalohan tapahtui 25.6.2026. Keusote ei vedonnut kuukauden kuluessa kyseiseen purkuperusteeseen. Päinvastoin Keusote kävi kunnan kanssa keskusteluja tilojen kunnostamisesta ja käyttöönottoon liittyvistä toimenpiteistä. Näiden keskustelujen oli siis sovittu jatkuvan vielä liki kaksi kuukautta tulipalon jälkeen. Mielestäni tämäkin yksityiskohta alleviivaa kyseisen purkupäätöksen omituisuutta.

Jää nähtäväksi

kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään
kuinka Keusoten vuokrasopimuksen purkupäätös kestää kriittisen tarkastelun

Lyhyen listan kunnanvaltuusto 19.8.2026

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontuu syyskauden ensimmäiseen kokoukseen keskiviikkona 19.8.2026.

Asialista on varsin lyhyt. Erikoisuutena se, että käsiteltävänä on peräti kolmen luottamushenkilön eronpyynnöt luottamustoimista: Kirsi Kirves (SDP), Erja Mikkonen (PS) ja Maiju Tapiolinna (KOK). Perussuomalaisten Mikkonen on edellä mainituista ainoa kunnanvaltuutettu ja hänen eron myötä valtuustoon on nousemassa uusi jäsen Niko Immonen.

Merkittävin asia lienee Nurmijärven uusi palvelusuunnitelma SUUNTA 2027-2028, jonka kunnanhallitus hyväksyi ohjeellisena viime viikon kokouksessaan. Suunnitelma tuodaan nyt kunnanvaltuustolle merkittäväksi tiedoksi. Asia ei mennyt kunnanhallituksessa 10.8. läpi ilman äänestystä. Keskustan Otto Suhonen teki pari hyväksyttyä muutosesitystä, joiden keskeinen sisältö oli se, että haja-asutusalueiden maankäytön kehittämisen toimenpiteet ovat vielä kesken, jolloin vielä ei ole mahdollista tarkastella niiden vaikutuksia koulujen oppilasmääriin. Ehdotuksen mukaisesti aineistosta poistettiin tarkastelu, joka oli tehty haja-asutusalueiden kouluille, joiden oppilasmäärä on laskenut alle kunnanvaltuuston asettaman 60 oppilaan rajan. Muutosehdotuksen mukaan kunnan koulujen toimintaedellytyksiä tarkastellaan käynnissä olevan palveluverkkotyön yhteydessä – ei SUUNTA-kokonaisuudessa. Tällä hetkellä tuon asetetun oppilasmäärien raja-arvon ovat alittaneet Valkjärven, Metsäkylän ja Palojoen koulut. Muutosesitys hyväksyttiin äänin 4-7. Olin yksi neljästä alkuperäisen pohjaesityksen hyväksymistä äänestäneistä.

Aamuposti-lehti lähestyi sittemmin ja pyysi perusteluitani pohjaesityksen kannattamiselle. Kommentoin lehdelle, että tarkastelu oli mielestäni hyvin tehty ja sille oli tarvetta, koska oppilasmäärät ovat useissa kouluissa jatkaneet laskua. Totesin myös, että samalla päästäisiin myös arvioimaan tarkemmin tehtyjä ja tekemättömiä toimenpiteitä. Totesin Aamupostille, että Nurmijärvellä halutaan helpottaa ja voimistaa haja-asutusalueiden rakentamista ja tämän johdosta haja-asutusalueiden väestönkasvuun ja lapsimäärien kasvuun kohdistuu meillä suuria odotuksia. Toin julki myös sen, että pidän tärkeänä sitä, että päättäjät, kuntalaiset ja maanomistajat ovat tietoisia siitä, kuinka merkittävää uudisrakentamista kyläkoulujen läheisyyteen tarvitaan, jotta oppilasmäärät saadaan tulevaisuudessa riittävälle tasolle. Kun tarkastelu poistettiin SUUNTA-aineistosta, niin ainakaan vielä tämä tietoisuus ei lisääntynyt. Aamuposti siteerasi lausumaani:

– ”Kyläkoulujen kannalta avainasemassa on se, kuinka paljon paikalliset maanomistajat ovat valmiita luovuttamaan rakennuspaikkoja jatkossa, kun rakentaminen vapautuu.”

Kokouksen lopuksi ilmoitusasioissa kuullaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Emiljan Voutilaisen ajankohtaiskatsaus. Emiljanin edeltäjiä nuorisovaltuuston puheenjohtajina ovat olleet mm. nykyiset kunnanvaltuutetut Otto Suhonen ja Tino Uusi-Heikkilä.

Puolivuotiskatsaus I/2026

Tämä on blogini 35. puolivuotiskatsaus eli pikakatsaus edeltävien kuuden kuukauden tapahtumiin lähinnä liittyen Nurmijärven kunnallispolitiikkaan. Jos ei Kalle Päätalo aavistanut Huonemiehen poikaa kirjoittaessaan, että Iijoki-sarjasta kasvaa 26 muhkeaa romaania käsittävä teossarja, niin enpä itsekään kuvitellut, että näiden blogikirjoitusteni määrä lähentelisi joskus tuhatta.

Alkuvuonna kunnanhallitusta ja kuntalaisia keskustelutti Märkiön leirikeskuksen myynti. Leirikeskuksen myyntihän on ollut kunnallisessa päätöksenteossa esillä ainakin vuodesta 2023, jolloin sen myynti nimettiin yhdeksi mahdolliseksi toimenpiteeksi kunnantalouden tasapainottamisohjelmassa. Alkuvuonna kunnanhallitus päätti äänin 6-5, ettei se hyväksy kiinteistön myyntiä Pääkaupunkiseudun partiosäätiölle, vaan kiinteistö säilytetään kunnalla ja sitä kehitetään kunnan omistuksessa. Sittemminhän terveystarkastajan tekemän tarkastuksen perusteella on linjattu, että leirikeskuksessa voidaan järjestää toimintaa kesäkaudella, mutta talvikaudella se ei ole mahdollista ilman lisätoimenpiteitä. Asia noussee keskusteluun uudelleen syyskaudella. Tällä hetkellähän kiinteistöstä ei ole tehty korjaussuunnitelmaa, eikä tarkempaa kustannusarviota tarvittavista korjauksista ole esitetty. Mittavammat korjaustoimenpiteet edellyttänevät määrärahoja kunnanvaltuustolta.

Keväällä kunnanhallitus päätti myydä Klaukkalassa sijaitsevan Aitohelmen kiinteistön. Myynti oli jatkoa strategiselle linjaukselle luopua kunnalle tarpeettomista kiinteistöistä.

Maaliskuussa kunnanvaltuusto nimesi kestävän kasvun ohjelmalle ohjausryhmän, johon osallistun kunnanhallituksen puheenjohtajan roolissa. Edessä on vaikea ja mittava tehtävä kuntataloutemme saattamisessa kestävälle tasolle. Nostinkin vuoden 2025 tilinpäätöspuheeni yhteydessä esille ajatuksen kunnanvaltuuston jäsenmäärän pienentämisestä. Jos/kun halutaan säästöjä myös luottamushenkilökuluista, niin se olisi kertaluokaltaan oikeaa tasoa oleva päätös – nythän on keskusteltu lähinnä siitä pitäisikö joidenkin ylipitkien kokouksien lisäkorvauksista luopua. Kevään 2026 yhtiökokouksessa päättyi puolestaan 12 vuotta kestänyt hallitusjäsenyyteni Nurmijärven Sähkössä. Tämä pitkähkö pesti oli yksi mielenkiintoisimmista, joita kohdalleni on Nurmijärvellä osunut.

Toukokuussa kunnanvaltuusto päätti äänin 36-15 hakea Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän jäsenyyttä viimeistään 1.1.2029 alkaen. Edessä ovat siis mielenkiintoiset ja varmasti kimurantitkin neuvottelut Nurmijärven joukkoliikenteestä nykyisen sopimuskauden jälkeiselle ajalle. Neuvotteluja ja tulevia valintoja ei helpota se, että kuntataloudessa eletään tiukkoja aikoja myös jatkossa. Olin itse HSL-jäsenyyttä vastaan. En pitänyt järkevänä ja rohkeana sitä, että annamme joukkoliikennettä koskevat tehtävät ja päätösvallan täysin muiden käsiin.

Vuoden 2026 alkupuoliskon merkittävin tapahtuma taisi omalla kohdalla olla irtaantuminen työelämästä kesäkuun viimeisenä päivänä. Olin jo edellisen vuoden puolella ilmoittanut, että en ole itseäni kesäkuusta eteenpäin budjetoinut. Kesäloman jälkeen kävin vielä viikon verran putsaamassa pöytää ja laittamassa kansiot ojennukseen. Sitten ryhdyin liukumaan hallitusti kohti ensi vuonna koittavaa virallista eläkeikää. Aika osuvasti samana päivänä, kun irtaannuin työelämästä, soitettiin valtakunnallisessa kuparilankaverkossa viimeinen puhelu. Päättyivät samalla kertaa kuparilanka-aikakausi ja noin 40-vuotinen työurani.

Puoluekokouksesta tilinpäätösvaltuustoon

Nurmijärven puoluekokousdelegaatio: Arto Hägg, Henriina Rantala, Kari Suomela, Leena Zittling, Jusssi Malkamäki ja Iisakki Anttila.

Osallistuin kesäkuun alussa kokoomuksen puoluekokoukseen Jyväskylän Paviljongissa. Paikka alkaa käydä tutuksi – juuri pari viikkoa sitten osallistuin samassa mestassa Yrittäjien Kuntajohdon seminaariin. Puoluekokoukseen osallistuminen oli kohdaltani jo seitsemäs ja viides peräkkäinen. Kokoomus pitää puoluekokouksia kahden vuoden välein ja samalle ajanjaksolle myös valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.

Istuvaa puheenjohtajaa ja pääministeriä ei kukaan tohtinut haastaa, mutta kolmen varapuheenjohtajan vaalista odotettiin tiukkaa. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin selkeästi Arto Satonen. Antti Häkkäsen valintaa varapuheenjohtajistoon pidettiin etukäteen varmana, mutta kolmikon Karoliina Partanen, Sari Multala, Heikki Autto kahdesta kärkinimestä oli useampaa näkemystä. Varapuheenjohtajavaalissa riitti kuitenkin yksi kierros, jossa valinta kohdistui Partaseen, Häkkäseen ja Multalaan. Uusimaa sai siten pitkästä aikaa oman edustajan puoluejohtoon. Tampereen puoluekokouksessa 2024 Multanen hävisi kolmannen varapuheenjohtajapaikan vaivaisella 0,4 äänellä Partaselle. Nyt Partanen jopa hieman yllätti äänimäärällään ja ykkössijalla. Heikki Autto Lapista oli tehnyt hyvää työtä puoluevaltuuston puheenjohtajana täydet kolme kautta, mutta ei tullut nyt valituksi puheenjohtajistoon.

Kun jokaisen äänestäjän on annettava kolme ääntä, niin tällaisessa vaalissa syntyy väistämättä spekulaatioita siitä, annetaako oman ykkössuosikin ohella ääniä sellaiselle ehdokkaalle/ehdokkaille, josta ei ole omalle suosikille suurta uhkaa. Tälläkin kertaa tällaisia spekulaatioita oli ilmassa. Itse en tällaisesta taktikoinnista juurikaan perusta – äänestän aina kolmea parhaaksi katsomaani henkilöä. Ilta-Sanomat tiesi kertoa, että kokoomuksen naisten liitto olisi suositellut jäseniään äänestämään varapuheenjohtajavaalissa vain naisehdokkaita. Jos tämä pitää paikkansa, niin olen varsin hämmästänyt. En voi kuvitella tilannetta, jossa kokoomuksen miesjoukoista tulisi linjaus, että naisehdokkaita ei tulisi äänestää. Itse olen – kuten aiemmin mainitsin – antanut ääneni aina parhaaksi katsomilleni ehdokkaille ja heidän joukossa on ollut todella monta pätevää naisehdokasta.

Linjapuheessaan puheenjohtaja Orpo keskittyi kokoomuksen kantoihin ja linjauksiin, eikä tainnut kertaakaan ottaa kantaa muiden puolueiden tekemisiin tai tekemättä jättämisiin. Linjapuhetta luonnollisesti kommentoitiin jälkeenpäin monelta taholta ja nimenomaan muista suunnista. Ehkä omituisin kohu syntyi kuitenkin kansanedustaja Kopran excel-niilo-lausahduksesta ja sen jälkisetvityksistä. Kun tuorehko puoluesihteeri oli vielä puoluekokouksen alla HS:ssä todennut, että puolueella on hänen käsityksensä mukaan naisongelma, niin myllytykselle oli hyvä kasvualusta, johon myös tartuttiin. Jos poliittisessa kentässämme on jossain sukupuolivinoutumaa niin Vihreissä, joiden eduskuntaryhmässä on naisten osuus yli 86 prosenttia eli vain kaksi mieskansanedustajaa. Myös vihreistä kunnanvaltuutetuista liki 80 % on naisia. Vaalien tuloksethan ovat faktaa, eikä pelkkiä arvauksia ihmisten äänestyskäyttäytymisestä. Tähän Vihreiden ”miesongelmaan” on varmaan jokin selitys, mutta jos sellaiseksi tyrkyttää esimerkiksi Vihreiden naisten mahdollista kiinnostusta luonto- ja ympäristöasioihin, niin tuskin kukaan ryhtyy mekkaloimaan, etteikö myös miehiä nämä asiat kiinnostaisi.

Riina Mattila Nurmijärveltä valittiin puoluevaltuuston jäseneksi kaksi vuotta kestävälle kaudelle, joka päättyy Lahden puoluekokouksessa 2028.

Puoluekokousviikonloppuun liittyy kertyvä univelka. Niin tälläkin kertaa. Iltajuhlassa esiintyi ansiokkaasti nurmijärveläisillekin varsin tuttu bilebändi Käsityöläiset. Kova meno oli ja jengi tykkäsi.

Puoluekokousviikonlopun jälkeen paluu arkeen: tiistaina maakuntavaltuuston kokous Helsingissä ja Nurmijärven kestävän talouden ohjausryhmän kokous, keskivikkona KUUMA-johtokunnan kokous Järvenpäässä ja Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous, joka oli vuoden 2025 tilinpäätös kokous. Pidin kunnanhallituksen pj:n mandaatilla lyhyen puheen tilinpäätöskäsittelyn aluksi. Vaikka viime vuoden tulos oli negatiivinen, niin tein joitain positiivisia nostoja tilinpäätöksestä. Lainakantamme kääntyi viime vuonna hetkellisesti jopa hieman laskuun, kun joitain investointeja siirtyi. Kiinteistöjä on saatu myytyä suunnitellusti ja kunta luovutti tontteja hyvin vaikeasta suhdanteesta huolimatta. Nurmijärvi on edelleen vakaasti kasvukunta. Vakaa kasvu lisää elinvoimaa ja toimeliaisuutta kunnassa. Toivottavasti kasvu saadaan muuttumaan myös taloudellisesti tuottavaksi. Kouluterveyskyselyn tuloksissa oli kehitystä ja myös henkilöstön tyytyvöäisyys jatkui varsin hyvällä tasolla. Paljon keskustelua herättänyt katujen puhtaus ja siisteys oli kääntynyt parempaan suuntaan kyselyjen mukaan. Korostin jälleen kerran tehdyn Nuuka-työn positiivista vaikutusta kuntatalouteen ja toivoin uudelle kestävän kasvun ohjausryhmälle vatuutettujen ja ryhmien täyttä tukea. Ohjausryhmällä on kova työ, jotta asetettu 7 milj.euron pysyvä sopeutus saadaan kasaan. Päätösten tulee olla riittävän vaikuttavia, jotta tavoitteeseen päästään. Vaikutusten kertaluokasta mainitsin esimerkkinä luottamushenkilökustannukset. Kun viime aikoina on keskusteltu pitkien kokousten ylimääräisten palkkioiden leikkauksista, niin mittaluokan tulisi olla ennemmionkin se, että vähennetäänkö kunnassa valtuutettujen määrää. Muiden valtuutettujen hyvät puheet löytyvät kunnan web-sivuilta kokoustaltioinnista.

Nurmijärven HSL-päätös

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 27.5.2026 mielenkiinto kohdistui lähinnä kunnan joukkoliikenteen järjestämistapapäätökseen. Nykyinen alueellinen käyttöoikeussopimus (nettomalli) päättyy ja vuoden 2029 alusta tarvitaan uusi sopimus. Pohjaesityksenä oli HSL-kuntayhtymän jäsenyyden hakeminen siten, että jatkovalmistelun pohjana olisi ns. suoria linjoja painottava vaihtoehto/runkolinjavaihtoehto.

Tiedossa oli, että Juhani Vuorisalolta oli tulossa Traficomin bruttomalliin perustuva vastaesitys. Odotettavissa oli myös, että moni tulee kapuamaan puhujakorokkeelle kertomaan oman näkemyksensä tärkeään asiaan. Pyysin asian käsittelyn alkuun puheenvuoron kunnanhallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa. Katsoin hyväksi pitää tärkeän ja mielipiteitä jyrkästi jakavan asian käsittelyn alkuun neutraalin ja positiivisesti eteenpäin katsovan puheen.

Puhuin näin:

Käsiteltävänä oleva asia on varmasti yksi eniten mielenkiintoa ja keskustelua herättävistä koko valtuustokaudella. Päätös KH:ssa ei ollut yksimielinen ja odotettavissa on, että myös täällä valtuustosalissa on vähintään kahta eri kantaa asiaan.

Asia on herättänyt paljon huomiota etukäteen ja pitkästä aikaa myös viranhaltijat ovat osallistuneet keskusteluun julkisuudessa ennen päätöksentekoa. Se, että viranhaltijat osallistuvat julkiseen keskusteluun kasvollisena on mielestäni positiivinen asia ja edistää kunnallisen päätöksenteon avoimuutta.

Luottamushenkilöt, päätöksentekijät ovat saaneet runsaasti informaatiota ja selvityksiä joukkoliikenteen järjestämistavoista. Voitaneen todeta, että päättäjillä on ymmärrys siitä, mistä tänään ollaan päättämässä – joukkoliikenteen järjestämistavasta. Saadun informaation ja selvitysten oleellisin seuraus onkin ehkä ollut ymmärrys siitä, mistä kunnanvaltuusto ei ole nyt päättämässä.

Valtuusto ei ole päättämässä joukkoliikenteen lippujen hinnoista, linja-autoreiteistä, aikatauluista tai vuoroväleistä. Näistä päätetään myöhemmin joko kunnan toimesta ns. Traficom-mallissa tai HSL:ssä. Nyt päätetään vain siitä, mikä organisaatio järjestää ja päättää tulevina vuosina Nurmijärven joukkoliikenteestä: kunta Traficomin järjestämänä vai HSL.

Voidaankin todeta, että nyt tehtävä päätös on todella poikkeuksellinen sen merkittävyyttä ajatellen. Kuntalaisia ja joukkoliikenteen käyttäjiä konkreettisesti koskettavia päätöksiä ei tehdä tänään. Minkään vaihtoehdon lopullisia etuja tai heikkouksia ei voida kokonaisuudessa varmuudella esittää tänään. Päätös joukkoliikenteen järjestämistavasta jää poikkeuksellisella tavalla täysin meidän päätöksentekijöiden henkilökohtaisten arviointien varaan.

Nyt tehtävä päätös – mikä se tuleekin olemaan – on pitkän aikavälin päätös. Traficom-mallissa voidaan puhua vähintään kymmenen vuoden sopimuskaudesta liikennöitsijöiden kanssa. HSL-mallissa kyse on jäsenyydestä HSL-kuntayhtymään. Kuntayhtymästä eroaminen on teoriassa mahdollista perussopimuksen nojalla jopa vuodessa, mutta kun uuden – nyt käynnissä olevan kaltaisen – kilpailutuksen järjestäminen on useita vuosia kestävä prosessi, niin HSL:ssäkin tulemme tulemme olemaan mukana vähintään viisi vuotta. Henkilökohtaisesti näen, että nyt tehtävä päätös on – jos ei lopullinen, niin ainakin hyvin pitkälle tulevaisuuteen kestävä ratkaisu. En näe jonkinlaista koejäsenyyttä HSL:ssä realistisena.

Olipa päätös tänään mikä tahansa, niin jo huomenna meidän päättäjien ja kuntaorganisaation on ryhdyttävä yhtenä rintamana toimiin valitun järjestämistavan edellyttämällä tavalla. Kuten jo aiemmin totesin: Käytännössä kaikista joukkoliikennettä ja kuntalaisia koskevista yksityiskohdista päätetään tai neuvotellaan vasta sen jälkeen, kun järjestämistapapäätös on tehty. Siinä meillä riittää askaretta tulevina vuosina. Asialle olisi eduksi, että tätä tehdään kootuin voimin.

Ja olipa järjestämistapapäätös mikä tahansa, niin aivan keskeinen tekijä Nurmijärven joukkoliikenteen kannalta on se, kuinka paljon kunta varaa euroja tai tulee maksamaan siitä. Kunnalla on rajoitetut taloudelliset resurssit, joilla hoidamme joukkoliikenteemme kustannukset. Toivon, että tänään valittava ratkaisu on sellainen, jolla saamme tulevaisuudessa eniten vastinetta joukkoliikenteeseen kohdistamillamme veroeuroilla. Myös Kestävän kasvun ohjausryhmän tulisi mielestäni ottaa joukkoliikenteen kustannukset tarkasteltavaksi – olipa päätöksemme mikä tahansa.

Tämän jälkeen pidettiin asiasta parisenkymmentä toinen toistaan parempaa puhetta – mukana Vuorisalon muutosesitys, jota myös kannatettiin. Pohjaesitystä tukevissa puheissa korostui HSL:n tarjoama yhtenäinen sekä kattava reitti- ja lippujärjestelmä, imagoseikat ja kunnan liittyminen syvemmin pääkaupunkiseutuun. HSL:n osaaminen, vahva organisaatio ja kokemus mainittiin useaan kertaan. Omassa puheessani valtuutettuna ilmoitin olevani Traficomin bruttomallin kannalla. Ajattelin, että olisi hyvä tuoda julki myös hiljaisen enemmistön näkemystä eli puhua sellaisen kuntalaisen suulla, joka ei ole joukkoliikenteen säännöllinen käyttäjä – meitä kun on suurin osa kunnan asukkaista.

Kuulun siihen nurmijärveläisten joukkoon, joka ei käytä joukkoliikennettä säännöllisesti. Meitä on noin 85-90 prosenttia nurmijärveläisistä. Maksamme liikkumisemme pääosin itse ja osallistumme kuntalaisina omalta osaltamme myös joukkoliikenteen kustannusten kattamiseen. Myös me haluamme edistää ja kehittää joukkoliikennettä Nurmijärvellä ja olemme myös kiinnostuneita joukkoliikenteen järjestämistavasta ja sen kustannuksista.

Joissain keskusteluissa HSL-vaihtoehtoa on perusteltu sillä, että nykyinen nettomalli ei ole toiminut tai sitä ei ole haluttu kehittää. Korostan, että nykyistä mallia ei ole tuotu esille realistisena vaihtoehtona kuin ehkä joidenkin viranhaltijoiden toimesta. Nykymalliahan ei selvityksissäkään otettu mukaan viimeisimpiin kustannusvertailuihin. Järjestelmä siis muuttuu joka tapauksessa.

Päätöksenteon kannalta on ongelmallista, että meillä ei ole faktatietoa kummankaan vaihtoehdon todellisista kustannuksista ja sisällöstä. Traficomin mallissa kustannukset selviävät vasta, kun kilpailutuksen tulokset ovat selvillä. Sisällöstäkään ei ole vielä tarkkaa tietoa – toki se tulee olemaan Traficom-mallissa kunnan omissa käsissä. HSL:n osalta valtaosaan kysymyksistä ei ole saatu minkäänlaista vastausta. Perussopimuksen kirjaukset ovat toki tiedossa, mutta käytännössä kaikista yksityiskohdista päättää HSL-kuntayhtymän hallitus, jonka puolesta kukaan ei voi etukäteen luvata mitään. Päätökset ja linjaukset voivat myös muuttua nopeastikin: Tästä esimerkkinä viime viikkoina esillä ollut ajatus HSL:n siirtymisestä kilometriperusteiseen hinnoitteluun. Kokeilu on jo käynnissä ja toteutuessaan se olisi epäedullinen nurmijärveläisille. Todettakoon, että tätä ei luonnollisestikaan ole huomioitu nyt tehdyissä selvityksissä ja kustannuslaskelmissa.

HSL-kuntayhtymään kertynyt yli 100 milj.euron ylijäämä on kutistumassa jatkuvien tappiollisten tilinpäätösten vuoksi kolmessa vuodessa liki nollaan – ehkä jopa alijäämäiseksi. HSL-mallissa riskinä onkin kuntayhtymän nopeasti ja radikaalisti heikentynyt taloudellinen tila, tulevat suuret investointikustannukset ja HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassaan ennustamat kuntaosuuksien nostamiset ja/tai lippuhintojen korotukset. Oletan, että nämä riskit nousevat esiin muissa puheissa – ei enempää niistä tässä.

En kiistä, etteikö HSL:n massiivisessa organisaatiossa olisi osaamista ja kokemusta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö osaamista olisi hankittavissa myös kuntaan. Ymmärrän, että joitain tahoja voi hirvittää se, että kunta joutuu palkkamaan muutaman uuden henkilön hoitamaan uusia tehtäviä ja kuntaorganisaatio joutuu kantamaan tästä vastuuta. Kustannusasiahan tämä ei ole – kunta maksaa joka tapauksessa tehtävästä lisätyöstä – joko itse tai HSL:n kautta.

Joukkoliikenteen kehittäminen on uuden strategiamme keskeisiä tavoitteita. Mielestäni on kyseenalaista, että joukkoliikenteemme keskeiset asiat – reitit, aikataulut ja lippuhinnat annettaisiin kunnan ulkopuolisten käsiin ja päätettäväksi. Kuntastrategiamme toimintaperiaatteisiin on kirjattu ”Olemme rohkeita”. Ei vaikuta rohkealta, että nostamme jo etukäteen kädet pystyyn ja toteamme, että emme kykene hoitamaan tehtävää, joka kyllä kyetään hoitamaan useissa muissa kunnissa ja kaupungeissa. Helppoa ja vaivatonta olisi toki antaa tehtävät ja päätösvalta muualle – ei kuitenkaan kuntalaisten ja kunnan edun kannalta järkevää.

Osa Nurmijärven kuntalaisista ja päätöksentekijöistä eivät ole olleet viime aikoina kovin vakuuttuneita Nurmijärven huomioimisesta kuntayhtymissä ja alueellisessa päätöksenteossa. Sijainnillemme Keski-Uudenmaan reunalla sekä monitaajamaisen kuntarakenteemme ominaispiirteille ja tarpeille ei ole aina löytynyt ymmärrystä, kun päätöksentekijöiden enemmistö on tullut alueen kaupunkikeskittymistä. Näin siitä huolimatta, että kuntamme on vuosi vuoden jälkeen selkeä kasvukunta, jossa esimerkiksi syntyvyys on alueen huippuluokkaa.

Myös HSL:n päätöksenteossa näen äänivallan ja päätöksenteon siirtymisen omista käsistämme erityisenä riskinä. On selvää, että HSL:n päätöksentekoelimissä ei ole näkemystä monitaajamaisen kehyskunnan tarpeista – mahdollinen hallituspaikka HSL:ssa ei tule tätä kokonaiskuvaa muuttamaan. HSL:n päätöksenteossa priorisointi ja fokus on ja tulee olemaan ymmärrettävästi Kehä III:n sisäpuolen massiivisessa väestökeskittymässä.

Myös päätöksenteon kulttuuri näyttää eroavan hieman siitä mihin me olemme tottuneet. Oudoimpana viimeaikaisena HSL- päätöksenä pohjoisen Tuusulan asukkaiden siirtäminen uuteen E-vyöhykkeeseen – perusteena se, että HSL:ään kuulumatonta Järvenpäätä päästään näin kurmuuttamaan. Tämä ei vaikuta nurmijärkiseltä päätöksenteolta.

Tulen äänestämään Traficomin bruttomallin puolesta.

Äänestys meni täsmälleen kuten olin ennalta arvioinut: HSL-malli voitti äänin 36-15. Tältä pohjalta ja hyväksyttyjen ponsien saattelemana lähdetään asiaa nyt edistämään.

Kokouksessa annettiin myös vastaus kokoomuksen valtuustoryhmän vuonna 2019 tekemään valtuustoaloitteeseen. Olin kyseisen aloitteen ryhmän puolesta aikoinaan allekirjoittanut ja lausuin muutaman sanan:

Kokoomus-ryhmä halusi käsiteltävänä olevalla aloitteella korostaa tarvetta sujuvoittaa ja nopeuttaa asemakaavoitusta Nurmijärvellä.Samalla suurin valtuustoryhmä toi julki tukensa toimenpiteille, joilla kuntalaisille voitaisiin tarjota nopeampaa ja joustavampaa palvelua, vahvistaa Nurmijärven yrittäjäystävällisyyttä, edistää yritystonttien myyntiä – ja laskea kaavoituskustannuksia.

Se, että aloitteen käsittely on kestänyt normaalia pidempään, on sivuseikka. Oleellista on, että aloitteen jättämisen jälkeen on tehty useita hallintosääntömuutoksia, joilla vastauksen mukaan valtuustoaloitteessa esitetyt tavoitteet asemakaavoituksen sujuvoittamisesta ovat jo suurelta osin toteutuneet. Kunnanhallituksessa tehdyn palautuksen jälkeen vuosien varrella tehdyt hallintosääntömuutokset on nyt myös hyvin kuvattu päivitetyssä vastauksessa.

Tyydytyksellä voi todeta lupauksen, että asemakaavoituksen toimintamallia ja kaavoituksen hallinnollista prosessia tullaan kunnassa arvioimaan ja kehittämään jatkossakin. Kunnassa ollaan myös valppaina ja valmiina hallintosäännön muutoksiin uuden alueidenkäyttölain voimaan tullessa.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta kiitän vastauksesta aloitteeseen ja erityisesti niistä toimenpiteistä, joilla kaavoitusprosessejamme on kehitetty. Kiitos kuuluu luonnollisesti myös kaikille luottamushenkilöille, jotka ovat olleet kanssamme tekemässä näitä päätöksiä – yli puoluerajojen.

Kolmen vartin valtuusto 20260422

Nurmijärven kunnanvaltuston kokoukset jäävät harvemmin kestoltaan alle tunnin mittaisiksi. Huhtikuun kokous naputeltiin kuitenkin päätökseen kolmessa vartissa.

Nurmijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma hyväksyttiin. Suojelusuunnitelmat tulee päivittää 10 vuoden välein.

SDP:n varavaltuutettu Jenni Viitaselle myönnettiin ero kunnallisista luottamustoimista paikkakunnalta muuttamisen vuoksi. Jennin kanssahan olimme reilu vuosi sitten samaan aikaan kunnan podcast-sarja Listapalaverissa. Mukana myös PS:n Mira Lappalainen ja vetäjänä kunnanjohtaja Outi Mäkelä.

Aiemmin valtuustossa on pitänyt ajankohtaiskatsauksiaan lähinnä kunnanjohtaja. Nykyisin on tapana, että myös yhdelle toimielimen puheenjohtajalle annetaan mahdollisuus pitää ajankohtaiskatsaus kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi ilmoitusasioissa. Tässä kokouksessa mahdollisuutta tarjotiin minulle. Näille katsauksille ei ole annettu minkäänlaista määrämuotoa, joten ne ovat aina puhujansa näköisiä ja kuuloisia.

Katsaukseni on nähtävissä ja kuultavissa täällä (kesto rapiat 6 min.): Valtuuston kokous 22.4.2026 – Kunnanhallituksen ajankohtaiskatsaus

Kokouksen jälkeen valtuutetut osallistuivat Siistiksi!-kampanjaan kunnanviraston ympäristön roskia keräilemällä. Tietoa kampanjasta löytyy: https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/siistiksi/

Lähipäivien ohjelmassa ovat kunnan tervehdyksen vieminen Nurmijärven Reserviupseerikerhon 85-vuotisjuhlaan ja Kansallisen Veteeraanipäivän seppelpartioihin osallistuminen 27.4. Kirkonkylällä ja Rajamäellä.

KUUMA-kuntien väestönmuutoksen ennakkotiedot maaliskuun lopulta kertovat, että Keski-Uusimaan ykkössijasta asukasmäärän osalta käydään maalikamerakamppailua Hyvinkään ja Järvenpään välillä. Hyvinkää on ollut ykköspaikalla pitkään, mutta Järvenpää on kirinyt etumatkaa kiinni vuosi vuodelta – jopa kuukausi kuukaudelta. Viimeisimpien tietojen mukaan Hyvinkäällä on seitsemän asukasta enemmän kuin Järvenpäässä. Vaikka Järvenpäässäkin väkiluku on jopa pienentynyt muutamalla hengellä, niin Hyvinkäällä väestö on vähentynyt melkein sadalla hengellä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tätä kirjoitettaessa voi Järvenpää olla jo hyvinki ykköspaikan ottanut Hyvinkäältä.

Nurmijärven väestönkasvu on ollut alkuvuonna ennakkotietojen perusteella noin 40 henkeä ja kasvu 0,1 %. Sipoon ja Keravan ohella Nurmijärvi näyttää olevan olleen kehyskuntien ainoa kasvukunta.

Maaliskuun kokousurakointia

Maaliskuu on ollut poikkeuksellisen vilkas kuukausi kokouksien osalta. Kunnanhallitus on kokoontunut jo kolme kertaa ja kunnanvaltuustokin kertaalleen. KUUMA-johtokuntakin kokousti – tällä ketaa kotikunnassa ja kuun lopulla odottaa vielä tulevaisuusvaliokunnan kokous. Myös Nurmijärven Sähkön hallituksella oli maaliskuussa kokous, joka taisi jäädä minun osalta viimeiseksi. Ilmoitin viime kuntavaalien ja luottamuspaikkavalintojen jälkeen, että tulen luopumaan sähköyhtiön hallituspaikasta, kun nykyinen kolmivuotiskauteni päättyy. Mielenkiintoinen 12 vuoden rupeama kunnan ja kuntalaisten omistaman energiayhtiömme hallituksessa päättyy osaltani tämän kevään yhtiökokoukseen.

Maaliskuun kunnanhallituksen kokouksissa on ollut isoina asioina mm. uuden kuntastrategian toteutussuunnitelma ja Sudentullin työpaikka-alueen asemakaava. Jälkimmäisen asian käsittelyssä olen jäävännnyt itseni kunnnahallituksessa juuri energiayhtiömme hallitusjäsenyyden vuoksi. Kunnanvaltuustossa en ollut jäävi asian käsittelyssä ja kannatin asemakaavan hyväksymistä.

Viimeisin kunnanhallituksen kokous oli tilinpäätöskokous. Jo vuoden 2026 alkuperäinen talousarviokin oli alijäämäinen, mutta tilinpäätös näytti alijäämän olevan suurempi ja päätyy noin -4,2 m€:n lukemaan. Koko kuntakonsernin alijäämä on tosin huomattavasti pienempi. Tilinpäätöksestä enemmän, kun se tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn. Tilinpäätöskokouksessa kunnanhallitus antoi myös myönteisen lausunnon Impivaaran ampumaratayhdistys ry:n ympäristölupahakemukseen. Kunnanhallitus päätti myydä Nurmijärven kunnan 100 % omistaman Kiinteistö Oy Aitohelmen koko osakekannan. Tämä vastaa tehtyä linjausta luopua kiinteistöistä, joilla ei ole strategista merkitystä kunnalle ja sen palvelutuotannolle. Röykässä etenee pitkästä aikaa uusi asemakaava-alue, kun kunnanhallitus päätti asettaa nähtäville Kassakummuntiuen itäosan ja Porttipellontien asemakaavamuutoksen. Kunta kantaa vastruuta myös ympäristöasioista: Nurmijärven kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma etenee nyt kunnanhallituksesta kunnanvaltuustoon.

Kunnanvaltuuston kokouksessa 18.3.2026 hyväksyttiin siis Sudentullin asemakaava. Lisäksi nimettiin Nurmijärven kestävän kasvun ohjelman ohjausryhmä ja hyväksyttiin Nurmijärven kuntastrategian 2025-2030 toteutussuunnitelma. Tässä yhteydessä pidin kunnanhallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa seuraavan lyhyen puheen:

Arvoisa pj, muut läsnäolijat

Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian viime vuoden lokakuussa. Strategiaprosessi vietiin läpi uudella tavalla ja myös lopullinen muoto sisältöineen oli uudenlainen. Uutta oli myös se, että strategiatyöhön osallistui uusi toimielin – tulevaisuusvaliokunta.

Myös nyt hyväksyttävänä oleva kuntastrategian toteutussuunnitelma on osa uudenlaista strategiaprosessia. Tässä muodossa Nurmijärvellä ei ole aiemmin suunniteltu ja tuotu päätöksentekoon strategiaprosessin tärkeintä osaa – toteutusta ja sen seurantaa.

Vaikka itse strategiaprosessi on nimenomaan yhteistyötä meidän luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kuntalaisten kesken, niin toteutussuunnitelman osalta haluan nostaa esille erityisesti kunnan johtoryhmän osuuden. Kiitokset siitä.

Toteutussuunnitelma sisältää toimenpiteinä ehkä ei ihan dynaamisimpia verbejä kuten valmistellaan, kehitetään, määritellään ja seurataan. Kun kyseessä on uuden strategiakauden ensimmäinen suunnitelma ja tavoitteet ovat osin strategiakauden jälkipuoliskolle, niin tämä on ymmärrettävää. Toki mukana on myös selkeämpiä lyhyen tähtäimen tavoitteita ja toimenpiteitä.

Suunnitelmaa seurataan systemaattisesti ja raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Oleellista on myös se, että jo lähtökohtaisesti tiedostetaan, että suunnitelmaa ja sen strategisia mittareita päivitetään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.Kunnanhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy Nurmijärven kuntastrategian toteutussuunnitelman vuodelle 2026 ja valtuuttaa viranhaltijat tekemään mahdolliset korjaukset teksteihin ja visuaaliseen ulkoasuun.

Käsiteltävänä oli myös vuonna 2023 tekemäni valtuustoaloite kunnan metsien FSC-sertifioinnista. Pidin vielä edellistäkin napakamman puheen:

Arvoisa pj, muut läsnäolijat

Kunnanhallitus raportoi hallintosäännön mukaisesti tammikuussa kunnanvaltuustoa keskeneräisistä valtuustoaloitteista.

Puistoihin ja kunnan metsiin liittyviä valtuustoaloitteita oli käsittelemättä liki 10 kappaletta. Kunnan metsät ja puistot koetaan ilmeisen tärkeänä omaisuuseränä ja lähipalveluna. Nyt käsiteltävä aloitteeni, jonka allekirjoitti lisäkseni peräti 45 muuta valtuutettua, oli yksi näistä keskeneräisistä aloitteista. Hyvä, että käsittelyvelkaa saadaan hieman purettua – osa edellä mainituista aloitteista on viime vuosikymmeneltä.

Alkuperäinen ajatus tästä metsäsertifiointialoitteesta ei ollut minun. Edesmennyt nurmijärveläinen metsä- ja puulajiasiantuntija Heikki Kiuru otti asian kanssani esille useaan kertaan. Näiden keskustelujen ja Heikin asiantuntevien perustelujen johdattamana otin asian hoitaakseni.

Kunnan metsäsuunnitelmassa 2017-2026 ei ollut käsitelty metsäsertifiointia, enkä saanut asiaan selkeää vastausta, kun mahdollisesta sertifioinnista tiedustelin kunnasta. Päädyin siis jättämään aloitteen.

Vastauksesta voi tyydytyksellä todeta, että aloitteessa esille nostettuja asioihin nyttemmin kiinnitetty huomiota kunnassa ja ne sisällytetään myös tulevaan metsäohjelmaan.

Kiitokset asian käsittelystä.

Kuva: Virpi Räty

Vuoden 2026 kunta-asioista

Vuonna 2026 Nurmijärvellä päätetään useista varsin isoista ja erityisen kauaskantoisista asioista.

Märkiön leirikeskuksen osalta kunnanhallitus teki jo alkuvuonna päätöksen, ettei kiinteistöä myydä. Ehkä tuo asia ei ollut niitä merkittävimpiä kunnan kannalta, mutta ainakin se sai poikkeuksellisen suurta huomiota ja keskustelua. Leirikeskuksen myynti on ollut esillä kunnan päätöksenteossa ainakin vuodesta 2023, jolloin kunnanvaltuusto asetti sen yhdeksi mahdolliseksi talouden tasapainottamisen toimenpiteeksi. Viranhaltijat olivat päätyneet neuvottelemaan kiinteistökaupasta ja kunnan leiritoiminnan mahdollistavasta vuokrauksesta Pääkaupunkiseudun Partiosäätiön kanssa. Partiosäätiöllähän on ennestään laajaa maanomistusta Märkiön ympäristössä. Yleishyödyllisenä säätiönä partio olikin mielestäni mitä sopivin neuvottelukumppani ja ostajakandidaatti. En ainakaan päättäjien keskuudessa kuullut erityistä kriteeriä siitä, että oli päädytty juuri tähän neuvotteluosapuoleen. Itse koin tilanteen siten, että nimenomaan Partiosäätiöllä oli lähialueen pääasiallisena maanomistajana erityinen intressi kunnan kiinteistön ostamiseen ja oletin, että tämä näkyy korottavana tekijänä myös kauppahinnassa. Vaikka kunnanhallitus ei osallistunut varsinaisiin neuvotteluihin, niin se oli informoitu asioiden etenemisestä ja toi näkemyksiään esille prosessin eri vaiheessa. Kiinteistöstähän pyydettiin alkuperäisen vuoden 2024 markkinahinta-arvion lisäksi vuonna 2025 kaksi muutakin hinta-arviota . Vuonna 2024 kiinteistöstä oli tehty kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, mutta se ei sisältänyt varsinaista tarkempaa kustannusarviota kiinteistön edellyttämistä korjaustoimenpiteistä. Oma arvioni välttämättömistä korjauskustannuksista oli pienempi kuin se mitä asiassa esitettiin. Korjauskustannuksista esitettiin samankaltaisia näkemyksiä kuin itselläni myös muiden toimesta. Toki nämä olivat karkeita arvioita puolin ja toisin – yksityiskohtaisia laskelmia ei esitelty eikä käsitelty. Märkiön osalta päätöksentekoa leimasi se, että asiaa pystyi lähestymään – ja sitä lähestyttiin – hyvin erilaisista lähtökohdista. Asiassa pystyi esimerkiksi painottamaan yksiselitteisesti kiinteistön säilyttämistä kunnan omistuksessa tai toisaalta leirikoulujen järjestämisen varmistamista tavalla, jossa kunnan ei tarvitsisi kantaa riskiä itse kiinteistöstä. Itse en nähnyt leirikeskuksen myymistä kategorisesti ongelmallisena tai mahdottomana ajatuksena – etenkin, kun kunta olisi voinut jatkaa haluamiaan toimintoja kiinteistössä. Toisaalta en ollut valmis päättämään myynnistä liian alhaisella hinnalla. Katsoin, että päätöksentekijänä minulla on vastuu myös siitä, mihin hintaan kunnan omaisuutta luovutetaan kolmansille osapuolille. Olin ehdottomasti sitä mieltä, että asia oli tuotava kunnanhallitukseen päätettäväksi, jotta pitkään valmisteltu asia saadaan käsitellyksi ja päätökseen. Kuten varsin hyvin tiedetään, kunnanhallitus päättti äänin 5-6, että myyntiä ei toteuteta. En ollut tyytyväinen siihen hintaan, jonka Partiosäätiö oli kiinteistöstä valmis maksamaan, joten olin myyntiä vastaan. Todettakoon se, että en usko kiinteistön arvon laskevan säädyllisesti ylläpidettynä ja hoidettuna. Uskon myös, että järkevät korjauksiin tehdyt investoinnit on jonakin päivänä saatavissa takaisin, jos tulevat kuntapäättäjät katsovat järkeväksi luopua kiinteistöstä.

Joukkoliikenteen järjestämisestä tullaan tekemään päätös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kyseessä on todella merkittävä ja kauaskantoinen päätös. Vaihtoehtoina ovat joukkoliikenteen järjestäminen joko Traficomin tai HSL:n toimesta. Tällä hetkellä HSL:n puolesta on argumentoitu erityisesti mahdollisuudella liittyä laajempaan ja yhtenäiseen lippujärjestelmään ja HSL:n mittavilla resursseilla kehittää palveluitaan. Traficom-vaihtoehtoa on perusteltu erityisesti kunnan tosiasiallisilla vaikuttamis- ja päätösmahdollisuuksilla joukkoliikennettä koskeviin päätöksiin. Kehyskunnilla kun ei ole käytännössä lainkaan päätösvaltaa nykyisessä HSL-järjestelmässä, eikä tilanne muutu Nurmijärven mahdollisella liittymisellä. HSL:n hallituksessa on 14 jäsentä, joista 7 on tällä hetkellä Helsingistä sisältäen puheenjohtajan. Kehyskunnilla on yksi hallituspaikka. Käytännössä Helsinki voi halutessaan tehdä päätökset mm. reiteistä, hinnoista ja maksuvyöhykkeistä täysin oman näkemyksensä mukaan. Raadollisimmillaan tämä HSL:n Helsinki-Espoo-Vantaa -akselille keskitetty päätösvalta näkyi päätöksessä ottaa käyttöön uusi E-maksuvyöhyke. E-vyöhykkeen käyttöönottoa perusteltiin sillä, että ”haluttiin vähentää HSL:ään kuulumattoman Järvenpään kohtuutonta etua hyödyntää HSL:n tarjoamaa joukkoliikennepalvelua”. Toisin sanoen Tuusulan pohjoisosan mm. Jokelan ja Kellokosken asukkaat laitetaan maksamaan lisäkustannusta sen vuoksi, että HSL halusi rokottaa järvenpääläisiä. Yksikään Tuusulan kunnan edustaja ei ollut päättämässä tästä yli 10.000 tuusulalaista koskettavasta asiasta ja vaikka yksi henkilö olisi ollutkin, niin muutosesitykselle ei olisi löytynyt edes kannattajaa. Nurmijärvellä tekninen lautakunta on ensimmäinen päätöksentekoelin, joka käsittelee joukkoliikenteen järjestämisasiaa. Sen jälkeen asia etenee kunnanhallitukseen ja lopulta kunnanvaltuustoon.

Merkittävä vuoden 2026 asia on kunnanvaltuuston päätös käynnistää uusi kestävän kasvun ohjelma, jolla tavoitellaan pysyviä talouden tasapainottamistoimia. Päätöksen mukaan tarkasteluun otetaan kokonaisvaltaisesti kunnan talous, mukaan lukien käyttötalousmenot, tulopuolen kehittäminen, investointien toteutustavat sekä muut mahdollisuudet keventää kunnan taseeseen kohdistuvaa painetta. Edellisen kestävän kasvun ohjelman valmistelussa hyödynnettiin poliittista ohjausryhmää, jonka puheenjohtaja sain toimia. Tuo ohjelma ja ohjausryhmä keskittyivät lähinnä käyttötalousmenojen järkeistämiseeen – ja karsimiseen. Vaikka sekään ei ollut missään nimessä helppo tehtävä, niin tässä uudessa ohjelmassa vaikeuskerroin on todella paljon suurempi ja tarkasteltavat asiat laajemmat. Toisaalta, kun tarkasteltava kokonaisuus on huomattavasti laajempi, niin olettamus on, että myös mahdollisuudet ovat suuremmat. Kunnanvaltuusto nimeää vielä kevään aikana ohjaustyhmän, joka pääsee urakoimaan vaikean tehtävänsä pariin. Tavoite on, että päätöksentekoon päästään vuoden 2026 loppupuolella tai viimeistään 2027 alkupuolella. Ohjelman mukaisia toimenpiteitä pitäisi siten päästä toteuttamaan vuonna 2028, mutta mikään ei estä ajoittamasta toimenpiteitä jo vuodelle 2027.

Kun talouden tasapainottamiselle on kunnassa erinomaista tarvetta, eikä keinoista ole ylitarjontaa, niin nostan jo tässä vaiheessa esille yhden. Viime valtuustokauden lopulla yritettiin järkevöittää ja tiivistää luottamushenkilöorganisaatiota. Tälle kaudelle lähdettiinkin hieman muutetulla toimielinrakenteella. Uudistus ei kuitenkaan johtanut käytännössä ainakaan taloudellisiin säästöihin. Kunnanvaltuutettujen määrä eli kunnanvaltuuston koko voitaisiin hyvinkin ottaa tarkasteluun. Lain mukaan Nurmijärven kunnanvaltuustossa tulee olla vähintään 43 valtuutettua. Tällä hetkellä valtuustossamme on 51 vaaleilla valittua kunnanvaltuutettua. Riittäisikö kuntademokratian ja päätöksenteon kannalta jokin pienempikin määrä valtuutettuja – 43, 45, 47. Itse uskon näin. Kunnanvaltuuston pienentäminen ei sinänsä ole mikään harvinaisuus: vuonna 2021 28 kuntaa pienensi valtuustonsa kokoa ja vuonna 2025 peräti 61 kuntaa. Toki useimmissa valtuustoaan pienentäneissä kunnissa myös väestön määrä oli pienenemässä, mutta toisaalta kunnilta vietiin hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä todella paljon päätösvaltaa ja kuntien talousarvioista hävisi reilusti yli 20 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden valtuustoissa toimii nykyisin liki 1400 aluevaltuutettua päättämässä aiemmin kunnille kuuluvista asioista. Voisi pitää johdonmukaisena ja perusteltuna, että kuntien luottamushenkilömääräkin pienenisi edes hieman. Myös Nurmijärvellä – niin kasvukunta kuin olemmekin.

Puolivuotiskatsaus II 2025

Vuorossa 34. puolivuotiskatsaus eli yhteenveto edeltävän kuuden kuukauden tapahtumista. Näinhän on tapahtunut vuodesta 2009 lähtien. Vaikka parinkymmenen vuoden ajalta on tallella myös melkoinen pino mustakantisia päiväkirjoja, niin näihin katsauksiin sisältö löytyy yleensä blogikirjoituksista, joita on kertynyt vuosien varrelta pitkälti yli 800 kappaletta. Kun tuo julki ajassa ja hetkessä ajatuksiaan, niin syntyy mahdollisuus ja ehkä oikeutuskin palata myöhemmin saman asia äärelle.

Vuoden 2025 jälkimmäinen puoliskolla vaalien jälkeisten luottamuselimien toiminta pääsi todenteolla käyntiin. Kunnanhallitus kokoontui kymmenen kertaa, kunnanvaltuusto viisi kertaa ja uusi toimielin tulevaisuusvaliokunta neljästi. Kun mukaan laskee listapalaverit, kunnanvaltuuston kyselytunnit ja iltakoulut, niin toimia on riittänyt aika monelle illalle. En todellakaan kaipaa hyvinvointialueen luottamustoimia nykyisten kuntapäättäjän tehtävien rinnalle.

Syyskauden merkittäviä päätösasioita kunnassa olivat uusi kuntastrategia ja vuoden 2026 talousarvioprosessi. Kuntastrategian uudistusprosessihan alkoi välittömästi heti, kun uusi kunnanvaltuusto oli valittu. Tulevaisuusvaliokunta hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan esityksen uudeksi kuntastrategiaksi lokakuun kokouksessaan, jonka jälkeen se eteni kunnanhallitukseen. Ehkä hieman yllättäen kuntastrategiaehdotusta ryhdyttiin viilaamaan tulevaisuusvaliokunnan sijaan kunnanhallituksessa, jossa siihen tehtiin kolme muutosehdotusta. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian lokakuun lopun kokouksessaan. Valtuustonkin käsittelyssä strategiaan tehtiin vielä joitain muutoksia, joista oltiin sovittu valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvotteluissa ennen valtuuston kokousta. Kun tämän valtuustokauden uuteen toimielimeen – tulevaisuusvaliokuntaan – haluttiin nimenomaan laaja osallistujakaarti mukaan lukien edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä ja valiokunnalle myös päätösvalta tehdä esityksiä kunnanhallitukselle, niin strategiaprosessin osalta uusi toimielinorganisaatio ei ehkä vielä toiminut optimaalisesti. Joka tapauksessa strategiaprosessi saatiin onnistuneesti maaliin. Kunnanvaltuustossa totesin puheessaani mm. seuraavasti: ”Strategiassa on tärkeintä sen toimeenpano ja toteutus. Erinomaisimmastakaan kuntastrategiasta ei ole kuin mainosmateriaaliksi tai huoneentauluksi, jos sitä ei panna toimeen – saada muutetuksi päätöksiksi ja ennen kaikkea toimenpiteiksi kunnassa. Vaatimatonkin strategia on toteutettuna huomattavasti vaikuttavampi kuin briljantti strategia, joka ei johda yhteenkään toimenpiteeseen.” Kuntastrategian toimeenpanoa seurataan ja raportoidaan jatkossa kaksi kertaa vuodessa eli osavuosikatsaus II:n ja tilinpäätöksen yhteydessä. Käsittely toimielimissä etenee tämänkin osalta: tulevaisuusvaliokunta-kunnanhallitus- kunnnanvaltuusto.

Yksi syksyn kohokohtia oli jälleen Rajamäen kyläpäivät, jossa pidettiin myös kunnan listapalaveri-live paneeli, johon osallistuin kokoomuksen edustajana. Näissä kunnan järjestämissä listapalaveritapahtumissa on ollut mielenkiintoista ja mukavaa päästä kertomaan omista ajatuksista ajankohtaisiin asioihin – ja kuulemaan myös muiden mielipiteitä. Kunnan viestintää ei voi olla kehumatta ja kiittämättä kerta toisensa jälkeen tehdystä työstä, jonka merkitys vain kasvaa vuosi vuodelta, kun muut mediat ja foorumit ottavat takapakkia.

Syyskuussa osallistuin Nurmijärven Yrittäjäjuhlaan ja Nurmijärven Yrittäjät ry:n 50-vuotisjuhlavastaanotolle. Uudessa kuntastrategiassa yrittäjyys on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi. Kunnan toimia asiassa tullaan varmasti seuraamaan tarkoin.

Lokakuussa vein kunnan tervehdyksen kutsuntatilaisuuteen. Tehtävä on ollut aiemminkin mieluinen, mutta tullut viime vuosien aikana entistäkin merkittävämmäksi. Maanpuolustushenki ja -tahto voivat hyvin tällä hetkellä Suomessa.

Marraskuussa kunnanvaltuusto päätti vuoden 2026 talousarviosta. Kunnanhallituksen puheenjohtajan mandaatilla pidin avauspuheet sekä osavuosikatsaus III:een että varsinaisen talousarviokäsittelyyn liittyen. Omalta kohdaltani pidin merkittävänä saavutuksena, että myös valtuusto siunasi kunnanhallituksessa läpi menneen kirjaukseni, että kestävän kasvun ohjelman jatkoa ryhdytään valmistelemaan vuoden 2026 aikana. Veropäätösten osalta valtuuston enemmistön kanta ei kohdannut omia näkemyksiäni. Tuloveroprosenttia nostettiin 0,4 %-yksiköllä 7,9 %:iin eli tuplasti enemmän kuin kunnanhallituksen pohjaesityksessämme oli. Valtuusto jakautui tässä äänestyksessä harvinaisen tyylipuhtaasti keskeltä kahtia:

Toinen veropäätös, jossa jouduin tunnustamaan tappion äänestyksen jälkeen koski kiinteistöveroa. Valtuusto päätti äänin 33-18 korottaa rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron nykyisestä 4,3 %:sta lain sallimaan maksimiin eli 6,0 %:iin. Olin jo kunnanhallituksessa tehnyt muutosesityksen veron pitämistä nykyisellään, mutta esitys ei mennyt siellä läpi. Myös Jussi Malkamäen esitys valtuustossa jäi vähemmistöön. Ehkä hieman yllättäen tälle veronkorotukselle löytyi laajaa kannatusta myös salin oikealta laidalta. Perinteisesti oikeistopuolueet eivät ole juurikaan lämminneet kiinteistöverotuksen korotuksille.

Vuoden lopulla tulin valituksi kolmannelle kaudelle OP Uusimaan edustajistoon 84 äänellä eli toimin seuraavat neljä vuotta yhtenä Keski-Uudenmaan 17:stä edustajasta pankin edustajistossa.

Vuoden viimeisenä päivänä päättyi myös Nurmijärven kunnan tapahtumarikas 250 -vuotisjuhlavuosi. Vuosi sisälsi todella monipuolisen kattauksen esityksiä, näyttelyitä, konsertteja ja muita tapahtumia. Yksi merkittävimmistä tapahtumista oli Impivaarasta ilmiöksi -historiikin julkaiseminen. Teos kuuluu ilman muuta jokaiseen nurmijärveläiseen kotiin. Ja saipa myös kuvataiteilija Maisa Nurmentauksen kanssa pitämäni yhteisnäyttely 250-vuotisjuhlaleiman kylkeensä. Esillä oli Maisan maalauksia ja minun sarjakuvastrippejä.

Tekijä: artohagg