Puoluekokouksesta paikallispolitiikkaan

Porin puoluekokouksesta on jo pari viikkoa. Koronan vuoksi mentiin normaalia pienemmällä miehityksellä, mutta mukava oli tavata vanhoja ja uusia tuttuja. Kahden vuoden pesti puoluevaltuustossa päättyi, mutta sain valinann puoluevaltuuston varajäseneksi vv. 2020-2022. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lappilainen Heikki Autto, joka kärsi kaksi vuotta sitten hämmästyttävän alle yhden äänen tappion. Nyt “mies ja mandoliini” valittiin selkeällä äänten enemmistöllä – noin Heikki itse totesi kampanjastaan. Puolueen puheenjohtajaa ei kukaan haastanut, mutta kolmesta varapuheenjohtajasta päästiin äänestämään, kun ehdolla oli neljä hyvää ehdokasta. Häkkänen ja Lepomäki saivat suurimman kannatuksen ja kolmantena varapuheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Ikonen Tampereelta. Mari-Leena Talvitie joutui luopumaan varapuheenjohtajan paikasta. Kaiken kaikkiaan hyvät valinnat. Erityisen iloinen olen uusmaalaisen Elina Lepomäen noususta puoluejohtoon. Puoluejohdon valinta on hieman kuin lätkäjoukkueen ykkösketjun kasaamista. Kentällisessä ei voi olla kolmea sentteriä, vaan toimiva ja tehokas ketju koostuu erilaisista rooleista ja osaamisista.

Alkava viikko on kesätauon jälkeen taas kiireinen kokousviikko. Maanantaina on kunnanvaltuuston kyselytunti ja useimmat valtuustoryhmät puivat omissa kokouksissaan myös uutta luottamushenkilöorganisaatiota – niin kokoomus-ryhmämmekin. Tiistaina kokoontuu asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, jonka listalla on mm. Klaukkalan Ketunkallion alueelle sijoittuva uusi Jokimetsän asemakaava. Tämä taitaa olla kolme ja puoli vuotta istuneen lautakunnan ensimmäinen hiemankin isomman asuinaluekaavan vireilletulo koko Nurmijärvellä. Asuntokaavojen vähäistä valmistumista kritisoidaan ajoittain ja selväähän on, että niitä ei valmistu, jollei kaavoja saada edes vireille kuin kerran neljässä vuodessa. Keskiviikon kunnanvaltuustossa on useampiakin mielenkiintoisia asiakohtia: mm. MAL-sopimus ja osavuosikatsaus. Kokouksen lopussa käsitellään muutamia aiemmin tehtyjä valtuustoaloitteita – mm. mahdollisuus ottaa käyttöön suositukset lasten ja nuorten kotiintuloajasta Nurmijärvellä.

Puoluekokous 2020

Tulevana viikonloppuna 4.-6.9. pidetään Porissa kokoomuksen puoluekokous, joka siirtyi koronan vuoksi kesäkuulta.

Edelleen mennään poikkeusjärjestelyillä eli paikan päälle on kutsuttu vain äänivaltaiset kokousedustajia ja osallistuminen on mahdollistettu myös useasta etäpisteessä eri puolilla tasavaltaa.

Itse menen paikan päälle Poriin. Alkuperäinen ajatus oli osallistua kokoukseen puoluevaltuuston jäsenenä, mutta päädyin oman yhdistyksen Kokoomus Nurmijärven äänivaltaiseksi edustajaksi. Puoluevaltuuston jäsenyys päättyy omalta osaltani Porin puoluekokouksessa.

Keskustan samanaikainen puoluekokous huipentuu puheenjohtajavaaliin. Kokoomuksessa ei puheenjohtajavaalia pidetä, vaan Petteri Orpo jatkaa seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kolmeen varapuheenjohtajapaikkaan sen sijaan on ehdokkaita sen verran, että äänestys on edessä. Ehdolla ovat Antti Häkkänen, Elina Lepomäki, Mari-Leena Talvitie ja Anna-Kaisa Ikonen. Viimeksi mainittu minulle vähiten tuttu.

Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja vaihtuu. Aura Sallahan luopui pestistä jo hieman etuajassa. Nyt kisaan ovat ilmoittautuneet apulaispormestari Pia Pakarinen Helsingistä ja lappilainen kansanedustaja Heikki Autto. Auttohan haastoi vuoden 2018 puoluekokouksessa Aura Sallan paikan päällä aivan viime tipassa ja kärsi hämmästyttävän alle yhden äänen vaalitappion. Vaalissa kun on edustettuna ja käytetään myös vajaita ääniä. Nyt Autto on liikkeellä hieman enemmän ennakoiden. Sinänsä mielenkiintoinen asetelma: ehdolla on pohjoisen ja etelän edustaja, mies ja nainen sekä myös kansanedustaja ja ei-kansanedustaja. Viimeksi mainittu tekijä voi hyvinkin nousta tällä kertaa ratkaisevaksi tekijäksi, mikäli valinnassa halutaan korostaa puoluevaltuuston asemaa ja roolia nimenomaan kentän edustajana ja äänitorvena.

Edessä on omalta osaltani kolmas puoluekokous. Ensimmäinen monella tapaa mieleen jäänyt oli vuonna 2010 Jyväskylässä. Toinen edellä mainittu vuoden 2018 Turun puoluekokous ja nyt siis Porissa.

Pitkiä etäkokouksia

NU 20110619.jpeg

Kesätauko luottamustehtävistä on päättynyt. Uusin luottamustoimeni on HOK-Elannon edustajiston varajäsenyys vv. 2020-24, johon liittyvä koulutustilaisuus pidettiin viikko sitten. Totesin, että olen vaaliliiton varajäsenenä sijalla 2 ja tulen saamaan kutsun jokaiseen edustajiston kokoukseen, koska kaksi varsinaista jäsentä ei voi osallistua edustajiston kokouksiin hallintoneuvoston jäsenyyden vuoksi.

Kunnallisissa luottamustoimissa jokainen arvioi esteellisyyden lähtökohtaisesti itse. Osuuskaupan toimielimiin kuuluvien luottamushenkilöiden esteellisyys kunnallisessa päätöksenteossa on selkeää.  Yleissääntönä luottamushenkilö katsotaan esteelliseksi osuuskauppaa koskevassa asiassa kunnanhallituksessa ja lautakunnissa, mutta kunnanvaltuustossa esteellisyyttä ei yleensä ole. Itse tulen tuon mukaan toimimaan. Toki esteellisyys on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen.

Kunnanhallitus on ehtinyt elokuussa jo pari etäkokousta pitämään. Etäkokouksissa on hyvätkin puolensa, mutta täytyy sanoa, että pitkät kokoukset näyttöpäätteen ja kaiuttimien kautta ovat hieman puuduttavia. Myös asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta (ASRA), jossa olen kunnanhallituksen edustajana puhe- ja läsnäolo-oikeudella, on kertaalleen kokoontunut. Tuo “ASRAn” kokous, jossa oli käytännössä kaksi isompaa lista-asiaa – osavuosikatsaus ja Kirkonkylän Heikkiläntien pienen asemakaavamuutoksen hyväksyminen – kesti kerrassaan 4 tuntia ja 17 minuuttia.  Ainakin ASRAn osalta etäkokoukset tuntuvat selkeästi pidentäneet kokouksien kestoa. Kun toimin vv. 2013-2017 ASRAn puheenjohtaja, niin noin 50:stä lautakunnan kokouksesta taisi yksi ainoa venyä yli kolmituntiseksi. Tämän vuoden 7:stä kokouksesta vain yksi on jäänyt alle kolmen tunnin. Kesäkuun ASRAn kokous kesti järisyttävät 5 tuntia ja 15 minuuttia. Oma tuntumani on, että kokousten venyessä yli kolmen tunnin, työskentely ja päätöksenteko eivät ole enää terävimmillään. Kallistakin maraton-kokoustaminen on: yli kolmen tunnin kokouksista maksetaan osallistujille 50%:lla korotettua kokouspalkkiota. Ja viranhaltijatkin istuvat samat tunnit kokouksissa. 

Ja loppuun selitys tämän blogikirjoituksen alussa olevasta kuvasta. Selailin epämääräistä – liki 10 senttiseksi kohonnutta – lehtileikekasaani ja päätin poimia pinosta toisinaan jonkin kirjoitukseni, kolumnini tai artikkelin. Näin alkajaisiksi menneitä muistellessa Nurmijärven Uutisiin ensimmäisellä valtuustokaudellani kirjoittamani “Lukijan kynästä” -raapustus valtuustoaloitteista. Jätin kesäkuussa 2011 kirjoituksessa mainitun valtuustoaloitteen ja nykyisin Nurmijärven kunnan hallintosääntöön on kirjattu tuon aloitteen mukaisesti oikeus pitää saatepuheenvuoro aloitteelle valtuuston kyselytunnilla. Toimii.

Lukiojossittelua

lukiojossittelua

Nurmijärven Uutiset julkaisi 15.7.2020 Nurmijärven lukioselvitystä käsittelevän kolumnini. Lukiovaihtoehtojen kustannusvertailuista on ollut liikkeellä monenlaista informaatiota – osin johtuen siitä, että laskelmatkin ovat tarkentuneet prosessin aikana. Käytin kirjoituksessani viimeisimpiä lautakuntienkin käytössä olleita numeroita.

Numerot ovatkin selkeitä – tosin eivät yksiselitteisiä. Kun käyttökustannusvaihtoehtoja taannoin meille kunnanvaltuutetuille esiteltiin, kysyin jo tuoreeltaan, mihin perustui Kirkonkylän lukiovaihtoehdon käyttökustannuslaskelmissa käytetty 3084 m2 vähennys pinta-alaan. Vastaus oli, että laskelma on oikein laadittu.

Selvittelin ja kyselin asiasta jälkeenpäin lisää. Laskentametodikin kirkastui. Kyse on siitä, että Nurmijärven Yhteiskoulun kompleksista vapautuu hieman yli 3000 m2 tilaa ja ne on huomioitu laskelmassa 100 prosenttisena säästönä vuosikustannuksissa. Kun tilat kuitenkin fyysisesti jäävät edelleen nykyiselle paikalle NYKin kampukselle, niin niistä tulee käyttökustannuksia entiseen tapaan. Säästöt syntyvät, kun tiloihin saadaan siirrettyä muita kunnan toimintoja esim. päiväkodeista. Säästöt syntyvät siis vasta, kun näiden muuttavien toimintojen lähtöpään kiinteistöjen käyttökustannukset saadaan poistettua rasittamasta kunnan kassaa. Millaisella viiveellä se sitten tapahtuukin ja tapahtuuko täydessä yli 3000 m2:n laajuudessa koskaan.

Koska merkittävä osa NYKistä vapautuvista tiloista on normaaleja luokka/opetustiloja koulurakennuksessa, niin on selvää, että niihin voidaan siirtää vain opetustoimintoja. Ymmärrykseni mukaan tällöin on kyse myös nykyisistä kyläkouluista tapahtuvista toimintojen ja oppilaiden siirtämisestä vapautuviin tiloihin. Jos lukioratkaisu on keskitetty Kirkonkylän lukio, niin kustannusten kannalta tuo on varmasti perusteltu toimenpide. Tällöin jostain lakkautettavasta kouluyksiköstä saadaan laskelmissa esitetty säästö. Sekin tosin vasta useita vuosia kestävän prosessin jälkeen. Koulujen lakkauttamiset kun eivät ole mitään läpihuutojuttuja.

Kun tämä kustannussäästöjen edellyttämä ketjutus on tiedossa, niin ei ainakaan tulisi argumentoida keskitetyn lukion käyttökustannussäästöillä saatavan kuoletettua investointikustannusten lisäystä missään älyllisessä ajanjaksossa. Ei viidessä vuodessa, ei kymmenessä vuodessa, ei…

Jatkokäsittelyssä päättäjille ja kuntalaisille on syytä avata yksityiskohtaisesti, miten ja mistä nuo laskelman käyttökustannussäästöt todellisuudessa syntyvät. Ja missä aikataulussa, jos sellaista kukaan kykenee arvioimaan.

Kaavio selventää, miten laskelmassa esitettyjä käyttökustannuksia saadaan aikaiseksi:

kaavio

Ja tässä se Nurmijärven Uutisten kolumnini:

Lukiojossittelua

Lautakunnat antoivat lukiolausuntonsa. Pari lautakuntaa esitti äänestysten ja eriävien mielipiteiden saattelemana lukion keskittämistä Kirkonkylään. Pari lautakuntaa ei asettanut mitään vaihtoehtoa etusijalle.

Kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Viimeisimmän laskelman mukaan se olisi 6 milj. euroa edullisempi kuin Kirkonkylän keskitetty lukio.

Myös vuosittaisia käyttökustannuksia on vertailtu. Laskelmissa on esitetty hajautetun lukion olevan käyttökustannuksiltaan hieman yli 200.000 euroa kalliimpi kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tuo käyttökustannusten ero on annettu kylmänä faktana.

Harva on kiinnittänyt huomiota tosiseikkaan, että Kirkonkylän keskitetyn lukion käyttökustannukset perustuvat olettamukseen: ”JOS lukiolta vapautuvista tiloista pystytään luopumaan.” Laskelmissa jossittelulla on saatu Kirkonkylän lukiovaihtoehdosta vähennettyä tiloja yli 3000 m2.

Jossittelun takana on osin epärealistinen ajatus, että NYK:n vanhoihin suojeltuihin erillisrakennuksiin sijoitetaan muita toimintoja – tai tilat realisoidaan. Tilaa arvioidaan vapautuvan myös mm. Kirkonkylän päiväkodista, mutta näistä ei kerry yli 3000 vapautuvaa neliötä, joiden mukaan kustannussäästöt on laskettu. Laskelman keskeinen tekijä onkin, että lukiolta vapautuu koulutiloja, joihin siirretään oppilaita muista kouluista, joista laskelman lattianeliöt lopulta poistuvat käyttökustannuksista. Kuntalaisten ja päättäjien on hyvä tiedostaa laskelman perustuvan siihen, että tiloja vapautuu myös lakkautettavista kyläkouluista. Jos ratkaisu on Kirkonkylään keskitetty lukio, niin samalla tulisikin julkistaa, mistä ja milloin tilat lopulta vapautuvat – muuten esitettyjä säästöjä ei synny. Palojoelta, Metsäkylästä vai Nukarilta?

Jos lukiolta vapautuvista tiloista EI pystytä luopumaan, on jaettu lukio selvästi edullisin vaihtoehto investointien lisäksi myös käyttökustannuksiltaan. Se on käyttökustannuksiltaan joka vuosi 70.000 euroa edullisempi kuin kallein eli Kirkonkylään keskitetty lukio. Jaetun lukion kustannussäästöt eivät perustu siihen, että kyläkouluja lakkautetaan. Sen säästöt myös realisoituvat heti, toisin kuin Kirkonkylän lukion säästöt, joita toteutuu vasta, kun tehdään jonkun kyläkoulun lakkauttamispäätös – mahdollisesti ei koskaan. 

Puolivuotiskatsaus I/2020

keusote shot

Jälleen kerran yhteenveto vuoden ensimmäiseltä puolelta vuodelta – perustuen lähinnä tammi-kesäkuun blogikirjoituksiini ja niistä näin jälkikäteen nousseihin ajatuksiin ja jälkiviisasteluihin.

Heti vuoden alussa kunnan palveluverkkosuunnitelma ja lukiokesksutelu nousi isoksi teemaksi. Kirjoitin tammikuussa, että itselläni ei vieläkään ollut lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Odotin kärsivällisesti tulevia selvityksiä ja etenkin eri vaihtoehtojen investointivertailuja. Muistelin olleeni syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olin tuolloin ja edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan. Nyttemminhän tuo kirjaston ja kunnanviraston tontti ei päässyt heikkouksiensa vuoksi edes lukion sijoituspaikkavertailuun.

Maaliskuussa kunnanhallituksessa käsiteltiin erikoisesti Rajamäen Terveystien YS-tontin luovutusta. Syyskuussa 2019 kunnanhallitus päätti myydä kyseisen tontin Sievi Hyvinvointitilat Oy:lle, joka rakentaisi tontille lastensuojelun sijaishuollon yksikön tilat Familiar Oy:lle. Kuntalaiset jättivät kuitenkin päätöksestä kolme oikaisuvaatimusta ja viranhaltijat olivatkin selvittäneet asiaa syvemmin ja tarkemmin. Tämän johdosta kunnanjohtaja toi asian uudelleen käsiteltäväksi ja kunnanhallituksella oli edessään päätösesitys, jossa oli päädytty aiemman 16.9.2019 tehdyn päätöksen kumoamiseen. Valitettavasti itsekin ymmärsin vasta noiden lisäselvitysten jälkeen, että olin asiassa saanut virheellistä tai vähintäänkin puutteellista tietoa. Noilla tiedoilla olisin päätynyt syksyllä 2019 erilaiseen ratkaisuun. Samaan lopputulemaan oli siis asian esittelijäkin päätynyt. Kunnanhallitus päätti kuitenkin pitää äänestyksen jälkeen alkuperäisen päätöksen voimassa. Ilmeisesti asiasta päätöksestä on valitettu, joten lopullinen ratkaisu saadaan vasta pienellä viiveellä. Joka tapauksessa sellainen case, josta ei kiittävää arvosanaa voi valmistelijoille ja esittelijälle antaa.

Asetuin ensimmäistä kertaa ehdolle HOK-Elannon edustajistoon ja tulin valituksi varajäseneksi  238 äänellä. Nurmijärveltä oli ehdokkaita peräti 24 henkilöä ja ainoa läpi mennyt oli silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Varajäseneksi nurmijärveläisistä myös Perussuomalaisten valtuustokamraatti Maiju Tapiolinna.

Kevät meni kokousten ja kokoontumisten osalta korona-fiiliksissä. Kokoukset pidettiin pääosin etänä. Muutamaan valtuuston kokoukseen osallistuin livenä – tällöinkin erityisjärjestelyin ja turvavälein. Koronajärjestelyistä ja kokemuksista jää varmasti hyviä ja koeteltuja käytäntöjä jatkoakin ajatellen. Otaksun, että osan kokouksista voi tehokkaasti ja ilman varaedustajien tarvetta hoitaa etänä jatkossakin. Välineet ja systeemit ovat nyt kaikille tuttuja.

Nurmijärven vuoden 2019 tilinpäätös oli musertava – alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa. Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi ei siis vakuuttanut ainakaan talouden osalta. Myös kuntayhtymän päätöksentekoa ja -valmistelua arvosteltiin. Hämmentävin osoitus tästä oli pitkään ja hartaasti valmisteltu Apotti-osakkuus, jonka yhtymävaltuusto hylkäsi.

Taloustilanteessa emme ole yksin – viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Kuuma-kunnissakin ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€).  Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.

Tarkastelin Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta ja totesin, että isoimmat velkataakat ovat niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla. Kevään kuluessa tilanne ei ole parantunut- Päinvastoin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää. Totesinkin, että valtiovallalta ei kaivata nyt yhtään ylimääräistä rasitetta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Kunnanvaltuustossa keskustelua herätti uuden yksityistielain edellyttämät muutokset kunnassa vuosikymmeniä harjoitettuun yksityistiepolitiikkaaan ja avustuksiin. Paikallislehtikin uutisoi, että kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, jonkin vuosikymmeniä sitten tehdyn sopimuksen perusteella, jonka perusteista ei ole mitään tietoa. Toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa. Uusi avustusjärjestelmä on ennen kaikkea tasapuolinen ja läpinäkyvä, kun yksityistiet jaetaan kolmeen kategoriaan, joiden mukaan avustusta jaetaan. Yksityistieasia ei ole kuitenkaan loppuun käsitelty, koska päätöksestä on ilmeisesti tehty oikaisuvaatimus. 

Yksityisteiden osalta nähtiin ehkä radikaalein Nurmijärvellä tehty valtuustoaloite, jossa vaadittiin, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Sen aloitteen elinikä oli myös ennätyksellisen lyhyt.

Kantani lukioasiaankin on selkiytynyt ja kirkastunut sitä mukaan, kun asiassa on saatu lisäinfoa ja eritysiesti kustannustietoa. Lautakuntienkin saamien laskelmien mukaan on selvää, että nykymallin mukainen kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Se maksaisi noin 6 milj. euroa vähemmän kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tämä on aivan oleellinen tieto päätöksentekijöille tässä taloustilanteessa. Taloustilanteessa, jossa yksi kunnan tärkeimmistä prioroteetista on hillitä investointien määrää. Laskelmissa on vertailtu myös vuosittaisia käyttökustannuksia. Siihen palaan erikseen lähiaikoina.

Nyt jatkuu kesätauko luottamustoimista.

 

 

 

Vaalivedätyksistä

024-e1541086401763

Koska kansan muisti on lyhyt ja valikoivakin, niin tässä muistutuksena tämän vuosisadan härskeimmät vaalienalusvedätykset. Ne tarjoaa – kukapa muu kuin SDP.

Alkuun legendaarinen pääministeri Lipposen ilmoitus juuri eduskuntavaalien 2003 alla. Paavo julkisti ilosanoman, että hän ja Berlusconi ovat löytäneet kompromissin, jonka mukaisesti puolet elintarvikevirastosta sijoitetaan Suomeen ja loput Italiaan. Ei muuten tullut. Lohdutuksena suomalainen Berlusconi-pizza valittiin maailman parhaaksi.

Helsingin Sanomat 15.3.2003:

Suomen kauan havittelema EU:n elintarvikevirasto on tulossa Suomeen.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd) ilmoitti perjantaina, että hän ja Italian pääministeri Silvio Berlusconi ovat laatineet asiasta yhteisen kompromissiesityksen.

 

Tuoreessa muistissa on nykyisen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen wappuvedätys toissa keväältä. Vaikka alunperin lupaus oli viritetty useammalle vuodelle, niin Rinne nokitti vielä vuoden 2019 eduskuntavaalien alla toteamalla, että demarit olisivat jo vuonna 2018 puolessa vuodessa toimittaneet pääosan vappusatasesta eläkeläisten kukkaroihin. Nyt on mennyt toista vuotta ja olisikohan femmaakaan eläkeläisille kuitattu – ja kuittamatta jää.

STT 1.5.2018:

Puheenjohtaja Antti Rinteen vappupuhe

… Hyvät Toverit! … Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin, lupaan keventää esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen alennuksilla kustannuksia ja lupaan, että SDP korjaa eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa samojen tulojen palkansaajiin olevat epäkohdat. …Jotta se toteutuu, pitää äänestää demaria, on sitten mistä vaaleista tahansa kysymys.

Aamulehti 13.11.2018:

Sdp:n Rinne pitää kiinni eläkeläisten vappusatasesta: “Siitä 60 euroa olisi jo kuitattu, jos olisimme hallituksessa”.

 

Hoitajamitoitus oli SDP:n pääteema noissa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Erityisesti  Krista Kiuru herutteli hoitajamitoituksella ja sillä yksinkertaisuudella, jolla homma laitettaisiin kondikseen. Sanasta sanaan – ihan muutaman tunnin työstä siinä oli kyse.

Valitettavasti SDP:lle ja Kiurulle hoitajamitoituksessa oli kyse desimaaleista. Niitä desimaaleja kertyi äänestyspäivänä sen verran paljon, että SDP nousi vaalivoittajaksi ja Rinne pääministeriksi.

Uusi Suomi 1.2.2019:

Sdp pelaa nyt kovilla: ”Yksi lause riittää – hoitajamitoitus lakiin muutamassa tunnissa”

”Sote-uudistus on tainnut jo 400 tunnin verran venyttää ylimääräistä. Tässä on kyse muutaman tunnin työstä”, Kiuru sanoo.

 

Mielenkiinnolla seuraamme, minkälaista jekutusta tulee ensi vuoden kuntavaalien alla. Näytöt on vahvat.

Helppo lukioratkaisu

IMG_5054

Tempaisin taas Nurmijärven Uutisiin kolumnin. Tällä kertaa Nurmijärven lukioasiasta. Edellinen NU:n kolumnini tuli ulos vajaa kuukausi sitten. Tuolloin kirjoitin tarpeesta saada omistajaohjausta Keusoteen. 

Vaalien välissä  aktiiviselle kirjoittajalle löytyy hyvin palstatilaa paikallislehdessä. Tilanne muuttuu muutama kuukausi ennen kunnallisvaaleja, kun pari sataa kuntavaaliehdokasta pyrkii tyhjentämään neljän vuoden kirjallisen arkkunsa kerralla. Palstatilasta tulee uupelo.

Tässä tämänkertainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten 13.-14.6.2020 numerossa.

 

Helppo lukioratkaisu

Viimeinkin hyvät selvitykset lukiohankkeesta ja vaihtoehdoista – kanta on nyt helppo muodostaa. Tosin lukiokeskustelussa hämmästyttää joidenkin käyttämä termi ”kahdesta pikkulukiosta”. Nykytilannehan on toinen. Meillä on yksi kunnallinen lukio, jonka vahvuutena on kaksi toimipistettä.  

Vuonna 2017 esitelty lukion hankesuunnitelma ei tyydyttänyt minua, vaikka se oli läpäissyt parikin lautakuntaa. Hanke pysähtyi vasta kunnanhallituksessa. Seuraavana vuonna sitä yritettiin saada läpi kunnanvaltuustossa, joka kuitenkin hyväksyi vastaehdotukseni äänin 24-27. Oli lähellä, ettei tuo yhden vaihtoehdon hanke olisi mennyt läpi. Onneksi valtuustosta löytyi edes niukka enemmistö.

Uudessa hankesuunnitelmassa kunnanviraston ja kirjaston tontti ei päässyt heikkouksiensa takia edes vertailuun. Ja tämä oli pari vuotta sitten osalle ainoa oikea vaihtoehto. Selvittäminen ja asioihin puuttuminen todellakin kannatti.

Kunnallisen lukion lakkauttaminen olisi Kirkonkylän ja Rajamäen kehityksen sekä kuntatalouden kannalta huono valinta. Erityisesti taloudelliset tekijät puoltavat nykyistä kahta toimipistettä. Kahden toimipisteen malli on liki 2 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi. On tosin esitetty mielipide, että 2 milj.euroa menee ”virhemarginaalin” sisään. Jos virhemarginaali on 2 milj.euroa, niin se tarkoittaa myös, että kahden toimipisteen lukio voi olla jopa 4 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi.

Kahden toimipisteen vuosittaiset käyttökustannukset ovat 0,1 milj.euroa enemmän. Tuo säästö tosin hupenee yli 150 lukiolaisen päivittäisiin matkakuluihin. Jos kunta ei niitä maksa, ne menevät suoraan kuntalaisten kukkarosta.

Nurmijärven lukio tarjoaa opiskelupaikan monelle peruskoulun päättäneelle, jolla ei ole mahdollisuutta päästä lähikuntien lukioihin. Lähikuntien lukioista ei löydy kapasiteettia nurmijärveläisille pyrkijöille. Kunnan sisällä Arkadiakaan ei pysty enempää ottamaan sisään. Mahdollisuus lukio-opintoihin kotikunnassa on tärkeää. Kahden toimipisteen malli takaa sen.  

Kantani kahden toimipisteen puolesta ei ole syntynyt ”seinät edellä”, mutta taloudellisin ratkaisu takaa sen, että lukioissamme yleensäkin on jatkossa seinät. Pedagogiikkaa ja lukion erikoistumista voidaan kehittää erinomaisesti kahden toimipisteen lukiossa. Sen vahvuuksia hyödyntäen.

Omistajaohjausta Keusoteen

keusote shot

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin kolumnin yllä olevalla otsikolla. Syytä ja ajankohtaa ei tarvitse kummemmin miettiä. Keusoten päätöksenteko ja etenkin päätösten valmistelu on koko kevään ollut suuren hämmennyksen ja keskustelun aihe.

Apotti-hankkeen valmistelu ja rivisotevaltuutettujen tiedonsaanti asiassa sai osittain kovaakin kritiikkiä. Pitkään valmisteltu ja johtavien viranhaltijoiden voimakkaasti ajama Apotti-yhdistyminen kariutui yhtymävaltuuston kokouksessa. Tämä oli varmasti jonkinlainen yllätys ja järkytys monelle hanketta ajaneelle. Kyseessä oli merkittävä päätös myös Nurmijärvelle – ei pelkästään talouden näkökulmasta. Nostin eräissä keskusteluissa esille ajatuksen kunnan omistajaohjauksen antamisesta asiassa kunnan luottamushenkilöille Keusoten päätöksentekoelimissä. Jos sote-luottamushenkilöillä tuntui faktojen saanti olleen ongelmallista, niin sitä se oli erityisesti minunlaiselle kuntapäättäjälle. Jätinkin epätietoisena ja epävarmana kunnanhallituksessa esityksen omistajaohjauksesta tekemättä.

Keusoten palveluverkkosuunnitelman osalta asia on huomattavasti yksinkertaisempi. Keusoten viranhaltijoiden kaavailut ja esitykset ovat niin selkeästi kuntastrategian vastaisia, että näen kunnanhallituksen velvollisuudeksi ottaa asiaan kantaa nimenomaan omistajanohjauksen näkökulmasta. Tätä edellyttää jo kunnan hallintosääntö.

Kirjoitin tuon Nurmijärven Uutisten kolumnini ennen kuin Keusoten viranhaltijat yllättäin ilmoittivatkin vetävänsä terveysasemien lakkauttamiseen johtavat esityksensä pois kesän kokouksista. Kolumnini on Keusoten viranhaltijoiden “puihin menosta” huolimatta vähintään yhtä ajankohtainen kuin sitä kirjoittaessa. Kun kuntayhtymän asioiden valmistelu ja tiedottaminen on noin hallitsematonta ja impulsiivista, niin tarve  kuntien omistajaohjaukseen vain korostuu – myös palveluverkon osalta jatkossa.

Kuntayhtymä on vasta taipaleensa alkumetreillä ja toiminta-aikaa on takana vain vähäisesti. Sitäkin huolestuttavampaa on, että toimiva johto on lyhyen toimikautensa aikana epäonnistunut jo kahden ison asian valmistelussa. Tuleeko kolmatta?

Tässä Nurkkarin kolumnini kokonaisuudessaan:

 

Omistajaohjausta Keusoteen

Keusote kysyi kuntalaismielipidettä terveysasemaverkostosta. Palaute oli yksiselitteinen: 70% haluaa jatkaa nykyisellä mallilla. Toimipisteiden karsinta ei saanut juurikaan kannatusta. Tämä on jatkumoa aiemmille tuloksille. K-U:n kaupunkiselvityksessä kysyttiin: ”Mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa lähimmistä taajamista?” 77 % vastasi: terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat. Ei ole epäselvyyttä, mitä palveluita kuntalaiset arvostavat ja odottavat.

Kuntastrategiassamme on pitkään korostettu päätaajamien kehittämistä ja palveluiden saatavuutta. Terveysasemaverkoston järkevyyttä on toki kyseenalaistettu, mutta Nurmijärvellä on tehty strategian mukaisia päätöksiä: panostettu terveydenhuollon lähipalveluihin ja vahvistettu päätaajamien vetovoimaa. Nämä ovat tietoisia valintoja ja kustannuksiin on samalla sitouduttu. Harkittu panostus näkyi myös kunnan teettämässä tutkimuksessa ”Kuntapalvelut vuonna 2018”. Tyytyväisyys palveluihin vv. 2012-18 oli parantunut eniten juuri terveysasemien ja hammashoidon osalta.

Terveysasemaverkoston karsimista perustellaan kustannushyödyillä, mutta faktoja keskittämisen vaikutuksista toimintakustannuksiin ei ole saatu. Myöskään tietoa muutosten edellyttämistä investointitarpeista ei ole. On vain oletus, että sähköisten palveluiden avulla voidaan lakkauttaa useita toimipisteitä. Tosin muistan, että vuosikymmen sitten tehty vertailu osoitti, että terveystoimen kustannukset per asukas olivat korkeimmat niissä KUUMA-kunnissa, joissa palvelut oli keskitetty – ei hajautetun mallin Tuusulassa tai Nurmijärvellä. Toisaalta väestönkasvu ”tiivistää” palveluverkkoa Nurmijärvellä päivä päivältä. 

Keusoten Apotti-päätöksenteon yhteydessä nostin esille kysymyksen kunnan omistajaohjauksen käytöstä. Lopulta jätin ehdotuksen tekemättä. Eräät kunnathan antoivat sotevaltuutetuille asiassa äänestysohjeistusta.  Jos Keusoten palveluverkkoesitys on ristiriidassa Nurmijärven kuntastrategian ja tehtyjen terveysasemiin liittyvien valintojen kanssa, niin kunnan tulee asiassa käyttää omistajaohjausta ja sitouttaa sote-valtuutetut äänestämään kunnassa tehtyjen linjauksien mukaan.

Ulkopuoliset tekijät eivät saa johtaa vastakkainasetteluun kunnan sisällä. Nurmijärvellä tulee olla asiassa vain yksi linja. Se, jota on johdonmukaisesti toteutettu tähänkin asti. 

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Apottia ja yksityisteitä

Keusoten yhtymävaltuusto piti 16.4. kokouksen, jossa äänin 18-23-1 päätettiin olla liittymättä Apotti Oy:öön eli käytännössä päätettiin olla ottamatta Keusote-kuntayhtymässä käyttöön asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti. Päätöksenteko oli lykätty aivan viime tippaan – hankintalain mukaan mahdollisuus liittyä Apottiin  umpeutuu 20.4. Päätöksenteon valmistelua kritisoitiin mm. yksipuolisuudesta ja vaihtoehdottomuudesta. Moni koki, että Apotin riskejä ja heikkouksia ei tuotu riittävästi esille ja sen kustannushyödyt oli esitetty epärealistisen positiivisesti. Päätöksenteon ajoittamisella aivan kalkkiviivoille saatettiin päätöksentekijät Apotin osalta selkä seinää vasten ja “ota tai jätä” -tilanteeseen. Yhtymävaltuuston niukka mutta selvä enemmistö valitsi siis jättämisen. Arvioni on, että kuukauttakin aikaisemmin tulos olisi ollut niukasti päinvastainen. Koronakriisi ja nopeasti synkkenevät kuntatalouden näkymät käänsivät tilanteen nurin ja kurin. Yhtenä tekijänä äänestyksessä oli Järvenpään ja Mäntsälän antama omistajaohjaus, jolla kyseisten kuntien edustajiston jäsenet ohjeistettiin vastustamaan Apottia. Yhtä mäntsäläläistä Vasemmistoliiton tyhjää äänestänyttä edustajaa lukuunottamatta edustajat myös omistajaohjausta tottelivat. Nurmijärven kokoomusedustajat Kristiina Hakala, Riina Mattila ja Juhani Vuorisalo äänestivät Apottia vastaan.    

Kunnallispolitiikassa on jatkettu etävaikuttamista. Myös tulevan viikon kyselytunti ja valtuuston iltakokous järjestetään pääosin etäyhteyksiä käyttäen. Näinhän myös tuossa Keusoten kokouksessa toimittiin, joskin siellä järjestelyt tuntuivat hieman tökkivän ja kokous myöhästyi noin tunnilla ja venyi liki puolille öin. Nurmijärvellä ainakin edellinen valtuustonkokous sujui ilman suurempia ongelmia.

——————–

Tulevan valtuustonkokouksen merkittävimmät asiakohdat liittyvät yksityisteihin. Käsiteltävänä on pitkän odotuksen jälkeen ehdotus kunnan yksityistieavustusten avustusjärjestelmästä ja myöntämisehdoista. Samalla saataneen päätökseen kolme asiasta tehtyä valtuustoaloitetta, joista pari alkaakin olla jo rippikouluiässä.

Tulen tekemään avustusjärjestelmän myöntämisehtoihin saman muutosehdotuksen kuin kunnanhallituksessa. Asiakirjassa on lapsus, jonka hyväksyminen tarkoittaisi, että jos yksityistielle on kerran hyväksytty jokin kunnossapitoluokka, niin se jäisi voimaan vaikka olosuhteet ja myöntämisperusteet myöhemmin muuttuisivat. Tulen siis esittämään, että lause “Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen” muutetaan muotoon “Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, eikä kohteen osalta perusteissa ole tapahtunut muutosta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen”. 

Samoin käsitellään Mustosen (KESK) tuorein eli neljäs asiaa koskeva valtuustoaloite, jossa  edellytetään, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Tämä lienee radikaalein asiasta koskaan tehty valtuustoaloite. Keitä kiinnostaa Nurmijärven yksityistieasiat ja niillä politikointi, kannattaa lukea Hannele Ruotin kirjoittama Nurmijärven Maalaisliitto-Keskustan historiikki “Keskellä Nurmijärveä”. Siinä on oma lukunsa paikallisista tieasioista. Nurmijärven Uutisten taannoisen pääkirjoituksen mukaan kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden karkea arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on siis vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo ilmeisesti valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa.

Esitetyllä avustusjärjestelmällä tavoitellaankin tasapuolisempaa avustusjärjestelmää. Kokonaisuudessaanhan tarve – tai jopa pakko – avustusjärjestelmän uudistamiseksi tuli keskustalaisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittelemästä ja eduskunnan  pari vuotta sitten hyväksymästä uudesta yksityistielaista. Nyt Nurmijärvelläkin toteutetaan tuon lain edellyttämiä toimenpiteitä.

———————

HOK-Elannon edustajiston vaalien tuloksetkin julkaistiin. Ääniä kertyi ensikertalaiselle 238 kappaletta, joka tarkoitti Kokoomus Uusimaa -listan ensimmäistä varasijaa. Koko vaaliliitonkin listalla sijoitus on 2. varajäsen, joten nelivuotisella kaudella todennäköisesti pääsen osallistumaan edustajiston päätöksentekoon, kun vaaliliitostamme meni edustajistoon läpi 18 ehdokasta. Nurmijärveltä ehdokkaita oli yhteensä 24 ja ainoa läpi mennyt oli eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Varajäseneksi ylsi minun lisäksi vain PS:n Maiju Tapiolinna. Tuonkin vuoksi täytyy olla tyytyväinen lopputulokseen. Kiitos vielä kerran ääntänsä käyttäneille.

 

Tilinpäätös 2019 ja kuntatalous

IMG_4711

Kävin kunnanhallituksen jäsenenä allekirjoittamassa Nurmijärven kunnanvirastolla vuoden 2019 tilinpäätöksen. Raskas paperi – tilikauden alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa.

Vaikka tulos oli ankea, niin tilinpäätöksestä löytyy jotain positiivistakin. Konsernipalvelut sekä sivistys- ja hyvinvointitoimiala jopa alittivat alkuperäisen talousarvion. Ympäristötoimialakin oli hyvin lähellä talousarvion lukuja. Maanmyyntitulot kasvoivat edellisvuodesta ja rahoituspuolella hyvää teki Nurmijärven Sähkö Oy:n kasvanut osinkotuloutus kuntaemolle. Nurmijärven vesi -liikelaitos teki hyvän tuloksen. Verotulotkin kasvoivat, mutta tuskallisen vähän.

Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna sote-kustannukset kasvoivat yli 12 milj.euroa  ja edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattunakin yli 9 milj.euroa. Toimintakertomuksessa todetaan, että kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. 2019 oli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi. Jos meno ja kustannusten kehitys jatkuu samanlaisena, niin otaksun syntyvän keskustelua koko keu-soten järkevyydestä. Apotti-hankinta ei ainakaan taloudessa näy positiivisena tekijänä moneen moneen vuoteen – jos koskaan.

Sosiaalisessa mediassa joku asiaan perehtymätön jo vaati kunnanjohtajan eroa. Vaikka parin viime vuoden tulosluvut ovat rajusti miinuksella, niin tuolla perusteella saisi lähes kaikki valtakunnan kunta- ja kaupunkijohtajat vapauttaa toimistaan. Tilinpäätöksen toimintakertomuksessakin todetaan, että viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen.

Parhaiten Nurmijärven tilannetta voi verrata lähiseudun Kuuma-kuntiin. Ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€).  Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.

Kun tarkastelee Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta, niin voi todeta, että isoimmat velkataakat ovat juuri niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla.

Noita lukuja ja etenkin kuntien taseisiin kertyneitä yli/alijäämiä tarkastellessa on syytä huoleen. Kun kehyskunnissakin alkaa taseeseen kertynyt ylijäämä olla alle 10 milj.euroa kuten Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Pornaisissa ja Vihdissä, niin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää.

Tällaisessa tilanteessa ei toivoisi valtiovallalta yhtään päätöstä yhdestäkään ylimääräisestä rasitteesta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.