Olen toiminut OP Uusimaan ja sen edeltäjien edustajistossa vuodesta 2017.
Vaikka pankin edustajisto kokoontuu normaalisti vain 1-2 kertaa vuodessa ja se päättää lähinnä sääntömääräisista asioista kuten tilinpäätöksen hyväksymisestä, niin olen kokenut toiminnan edustajistossa mielenkiintoisena ja merkityksellisenä. Ersimerkiksi pankkifuusioissa edustajisto käyttää korkeinta ja lopullista päätösvaltaa – niitäkin on menneinä vuosina edustajistossa käsitelty.
Edustajiston jäsenenä pääsee myös osallistumaan pankin järjestämiin koulutuksiin ja tilannekatsauksiin. Pidän niistä saatavaa infoa monella tapaa hyödyllisenä.
Kuten edellä mainitsin – ajankäytöllisesti edustajiston jäsenyys ei ole kuormittava. Muutama vuosittainen kokous mahtuu hyvin kalenteriin.
Olen ehdolla OP Uusimaan edustajiston vaaleissa myös tällä kertaa. Numeroni on 694 ja vaalipiirini on Keski-Uusimaa. Äänestysaika on 3. – 13.11.2025. Sähköisiä palveluja käyttävä OP:n omistaja-asiakas saa äänestysohjeet op.fi-palvelussa tai OP-mobiilissa. Mikäli verkkopalvelut eivät ole käytössä, niin äänestysohjeet ja muu materiaali äänestystä varten saapuu postitse kirjeenä. Vaalin tulos julkistetaan 5.12.2025.
Keski-Uusimaan vaalipiiriin kuuluvat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula ja Kerava. Näissä vaaleissa edustajistoon valitaan koko Uudeltamaalta 100 jäsentä, joista vain 17 Keski-Uudeltamaalta. Läpimenokynnys on siten korkeammalla kuin aiemmin. Yhä harvempi tulee valituksi edustajistoon.
Huomattavaa on myös se, että vaalipiirin sisällä ei ole mitään erillisiä listoja. Valituksi tulevat suoraan ne henkilöt, jotka saavat eniten ääniä.
Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 29.10.2025 merkittävin päätös oli uuden kuntastrategian 2025-2030 hyväksyminen. Prosessissa oli kuultu kuntalaisia, elinkeinoelämää ja vaikuttajatoimielimiä. Strategiaa oli valmisteltu aivan valtuustokauden ensi metreiltä lähtien ja työstetty työpajoissa, valtuustoseminaarissa ja luonnollisesti varsinaisissa luottamuselimissä. Siksi olikin hienoinen yllätys, että vielä aivan valtuuston kokouksen alla ja kokouksen väliajallakin käsiteltiin muutosehdotuksia kunnanhallituksen strategiaesitykseen. Olihan esitys mennyt tismalleen sellaisenaan läpi asiaa valmistelleesta tulevaisuusvaliokunnasta ja vain pienillä muutoksilla kunnanhallituksessakin. Ryhmien välisten neuvottelujen ja muutamien viilausten jälkeen strategia hyväksyttiin valtuustossa äänestyksittä.
Pidin kunnanhallituksen puheenjohtajan mandaatilla seuraavan puheen asian käsittelyn alussa:
Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, läsnäolijat
Jälleen kerran olemme hyväksymässä uutta kuntastrategiaa Nurmijärvelle. Kunnassahan on ollut tapana päivittää strategia valtuustokausittain.Nyt hyväksyttävänä olevaa strategiaa on jo ennalta mainittu onnistuneeksi ja strategiaprosessia poikkeuksellisen hyvässä hengessä läpi viedyksi.
Kunnassa ei ole ollut tiettyä vakiintunutta tapaa toteuttaa strategiaprosessia. Senhän voi tehdä usealla tavalla, monella metodilla ja kulloinkin suosiossa olevien mallien mukaisesti.Tälläkin kertaa prosessi oli meille uusi. Nyt lähdettiin määrittelemään selkeitä keskeisiä ongelmia ja kehityskohteita kunnassa. Näihin ryhdyttiin hakemaan selkeitä ratkaisuja. Uutta oli myös se, että ensimmäistä kertaa strategian valmisteluun osallistui tulevaisuusvaliokunta – tälle valtuustokaudelle perustettu uusi toimielin.
Selkeä tavoite oli, että strategian kärjet, tavoitteet ja mittarit tiivistettäisiin rajoitettuun määrään tarkoin valittuja ja oleellisia tekijöitä. Tavoite oli, että maalailevia korulauseita ja ympäripyöreitä ilmaisuja ei päätyisi uuteen strategiaan. Haluttiin myös tietoisesti välttää liiallista detaljiikkaa. Ymmärtääkseni tässä kaikessa myös onnistuttiin. Hyväksyttävänä on varsin tiivis ja selkeä kuntastrategia 2025-2030.
Edellä mainittujen linjauksien seurauksena strategiasta varmasti puuttuu joitain tärkeitäkin kuntaa ja kuntalaisia koskettavia ja kiinnostavia asioita. Se ei tarkoita, etteikö kunnassa toteutettaisi jatkossakin aiemmin laadittuja ja tulevaisuudessa päivitettäviä suunnitelmia ja moninaisia ohjelmia. Meillä on myös tiedossa merkittäviä kilpailutuksia, jotka luonnollisesti viedään läpi parhaalla mahdollisella valmistelulla ja osaamisella.
Selailin neljää edellistä kuntastrategiaa. Ne olivat hyvinkin paljon toisistaan – ja nyt hyväksyttävänä olevasta strategiasta – poikkeavia. Yksi oli laaja ja hyvin yksityiskohtainen, toinen hyvin yleispiirteinen. Vaikea jälkikäteenkään sanoa, oliko niistä jokin toista parempi tai peräti erinomainen. Se ei itse asiassa ole edes kovin tärkeää.
Strategiassa on tärkeintä sen toimeenpano ja toteutus. Erinomaisimmastakaan kuntastrategiasta ei ole kuin mainosmateriaaliksi tai huoneentauluksi, jos sitä ei panna toimeen – saada muutetuksi päätöksiksi ja ennen kaikkea toimenpiteiksi kunnassa. Vaatimatonkin strategia on toteutettuna huomattavasti vaikuttavampi kuin briljantti strategia, joka ei johda yhteenkään toimenpiteeseen.
Kunnanhallituksen puolesta haluan kiittää kuntastrategiaprosessiin osallistuneita kuntalaisia, kunnan henkilöstöä, elinkeinoelämän edustajia, kolmannen sektorin toimijoita, vaikuttajatoimielimiä ja luottamushenkilöitä. Olemme tehneet yhdessä kelpo työn ja saaneet hyvän lopputuloksen.
Nyt tarvitsee tehdä enää se tärkein – muuttaa strategia toimenpiteiksi arjen työssä.
Ryhmäpuheita ja yksittäisten valtuutettujen puheenvuoroja kuultiin useita – olihan asia mitä tärkein kunnan lähitulevaisuuden kannalta. Joukkoliikenne toistui useassa puheenvuorossa. Sirkka Rousu esitti SDP:n ryhmäpuheessa toiveen siitä, että tulevaisuusvaliokunta ottaisi asialistalleen kunnan pidemmän tähtäimen suunnittelun – vielä pidemmän kuin nyt käsiteltävänä ollut strategiajakso. Juhani Vuorisalo otti esille hänelle tärkeän turvallisuus-teeman. Sirpa Rantala puhui taajamien ulkopuolisten alueiden rakentamismahdollisuuksista – ei ensimmäistä kertaa. Seppo Ahonen kertoi kohtaamisesta ja arvostamisesta. Matti Korkiakoski käsitteli aika lailla samaa teemaa kuin olin aloituspuheenvuorossani käsitellyt eli strategian toteuttamisen tärkeyttä.
Kiinteistöjen PTS-suunnitelmia koskevan aloitteen käsittelyn päätteeksi Ollila (VAS) teki ponsiesityksen, joka aiheutti hieman hämmennystä. Ponsiesitys oli toisenlainen kuin ryhmille ja valtuutetuille oli ennalta ilmoitettu. Kun uusi esitys tuli ns. puun takaa ja toisessa muodossa kuin ryhmät olivat sitä ennalta käsitelleet, niin puheenjohtaja määräsi porukan neuvottelutauolle, jonka jälkeen valtuusto äänesti kyseisestä uudesta ponsiesityksestä. Enemmistö katsoi äänin 41-10, että esitys ei ollut hyväksyttävissä. Minulle jäi käsitys, että alkuperäinen ponsiteksti olisi voinut mennä valtuustossa läpi yksimielisesti.
Alkavalla valtuustokaudella on tarkoitus kuulla kunnanvaltuustossa aika-ajoin lautakuntien puheenjohtajien ajankohtaiskatsauksia. Tällä kertaa vuorossa oli maankäyttölautakunnan pj Suomi. Katsauksen lopussa hän nosti esille kunnalle ajankohtaisen Sudentullin asemakaavahankkeen. Olen täysin samaa mieltä siitä, että Sudentullin asemakaavan vahvistuminen ja data-keskushankkeen eteneminen ovat kunnalle monella tapaa todella tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Huolellisesti valmistellun ja lainvoimaisen osayleiskaavan työpaikka-alueelle sijoittuvan hankkeen toivoisi menevän eteenpäin ilman valituksia.
Parin viikon päästä kunnanvaltuusto kokoontuu päättämään vuoden 2026 talousarviosta ja veroista.
Viikolla järjestettiin kolmena päivänä Nurmijärvelläkin kutsuntatilaisuudet. Paikkana Kirkonkylän seurakuntakeksus. Sain pitää kunnan tervehdyspuheen tiistaiaamuna heti ensimmäisenä kutsuntapäivänä. Seuraavina aamuina tervehdyksen nurmijärveläisille kutsuntaan osallituville nuorille kävivät esittämässä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riikka Raekannas ja kunnanhallituksen jäsen Hannu Lakee. Niinä kertoina, kun olen osallistunut, niin seurakunnan tervehdyksen on tuonut aina kirkkoherra Ari Tuhkanen. Tämä ei tosiaan ollut ensimmäinen kerta, kun sain tilaisuuden käydä kutsuntatilaisuudessa. Tehtävä on aina yhtä mieluinen. Se ensimmäinen kutsuntatilaisuuteni oli muuten – kuten seurakuntasalissakin mainitsin – tarkalleen 43 vuotta sitten. Se pidettiin Oulussa Raatinsaaren vanhalla seurakuntatalolla. En muista kuka toi tuolloin kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen.
Kirkonmäeltä lähetti terveisiä myös pitkäaikainen kunnan luottamushenkilö ja puoluekamraattini Markku Jalava. Markun kanssa olimme useita vuosia samaan aikaan kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksenkin jäseninä. Toimimme myös samassa kokoomuksen paikallisyhdistyksessä. Kunnallisia luottamustoimiakin merkittävämmän uran Markku on tehnyt seurakunnassa – niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Markku on nyt kirjoittanut elämänkertansa ”Kirkonmäeltä katsoen – Elämää, työtä ja luottamustehtäviä 1950 -2025”. Teksti on ammatti-ihmisen kirjoittamaa ja mielenkiintoista. Teos on lainattavissa Nurmijärven pääkirjastosta.
Ensi viikko on koulujen syysvapaan vuoksi vapaata kunnan kokouksista, mutta seuraavalla viikolla pääsemmekin sitä painavimpien asioiden kimppuun. Kunnanhallitus aloittaa maanantaina 20.10. vuoden 2026 talousarvion käsittelyn. Kunnanjohtaja on ilmoittanut esittävänsä tulevan vuoden talousarvioon 0,4 prosenttiyksikön korotusta kuntaveroon ja 1,7 prosenttiyksikön korotusta rakentamattomien rakennuspaikkojen verotukseen. Veronkorotusesitykseen kunnanjohtaja on päätynyt poliittista ilmapiiriä tunnusteltuaan. Nähtäväksi jää saammeko jatkossa nykyisen Nurmijärvi-barometrin lisäksi myös Poliittisen ilmapiiri -barometrin. Veronkorotukset tulevat olemaan todennäköisesti eniten keskustelua herättävä osa talousarviota. Itse olen nähnyt tähän asti veronkorotukset turhan helppona ratkaisuna ja pitänyt tarpeellisena ja välttämättömänä myös muiden ratkaisujen hakemista. Se ei ole koskaan helppoa ja kivutonta, mutta edellinen kestävän talouden tarkastelu toi kuntaan yli 5 miljoonan euron vuosittaiset menosäästöt. Rakentamattomien rakennuspaikkojen veronkorotusta juuri nykyisen kaltaisessa rakentamisen aallonpohjassa olen aiemminkin vastustanut. Kun rakentaminen on täydellisessä syväjäässä, niin rakentamattomia tontteja ei saa liikkeelle, vaikka halujakin olisi – ei edes raippaverolla. Kysyntää ei ole ja rahoituksenkin saaminen tässä markkinatilanteessa on äärimmäisen vaikeaa – jos yleensäkään mahdollista kaikille. Rakennuspaikan veronkorotuksella ei pusketa yhtä ainutta rakennushanketta käyntiin, vaan päinvastoin vaikeutetaan entisestään kiinteistönomistajien tilannetta. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron nostolle oikea aika on silloin, kun markkina vetää ja tontin omistajilla on realistiset mahdollisuudet harkita käynnistääkö hankkeen vai maksaako tontista korkeampaa kiinteistöveroa.
Ilmoittauduin jälleen ehdolle OP Uusimaan edustajistovaaliin, joka pidetään marraskuussa. Olen ehdolla Keski-Uudenmaan vaalipiirissä (Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava) numerolla 694. Vaalipiiristä valitaan 17 jäsentä edustajistoon. Läpimenokynnys on siis tällä kertaa varsin korkealla – ääniä tarvittaneen huomattavasti aiempia vaaleja enemmän. Olen ollut edustajiston jäsenenä vuodesta 2017 ja kokenut tehtävän mielenkiintoisena ja merkityksellisenä. Vaikka edustajisto käyttää päätäntävaltaa pääasiassa ns. sääntömääräisissä asioissa, niin esimerkiksi fuusiotilanteissa edustajiston merkitys ja päätäntävalta on ratkaiseva.
Kunnanhallituksen puheenjohtajalle näyttää tulevan monenlaisia yhteydenottoja ja kutsuja. Kaikkeen ei varmasti pysty eikä kykene myönteisesti vastaamaan, vaikka haluja ja kiinnostusta olisi. Lauantaina 6.9. kävin tutustumassa muutaman muun kunnanvaltuutetun kanssa Nurmijärven kunnan ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämään AVAK-harjoituksen Seitsemän Veljeksen koululla. Koulun suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon alueellisen valmiuskeskuksen toiminnan tarpeet ja kaksi muutakin vastaavaa koulua on tulossa Nurmijärvelle uusien kouluhankkeiden myötä. Oli mielenkiintoinen tutustuminen ja hienoa nähdä kuinka paljon vapaaehtoisia oli AVAK Alueelliset valmiuskeskukset 2025-kurssikoulutukseen osallistunut. Lauantain AVAK-harjoitus päätti vuoden 2025 koulutuksen.
Lauantaina oli kutsu käynyt myös Nurmijärven Yrittäjäjuhlaan ja sitä edeltävään Nurmijärven Yrittäjien 50-vuotisjuhlavastaanotolle. Itsekin aikoinaan useita vuosia yrittäjänä ja Nurmijärven Yrittäjien jäsenenäkin tovin toimineena yrittäjien asia on jokseenkin tuttu. Kun kutsu Kirkonkylän Ahjolaan kävi, niin siihen mielellään myöntävästi vastasi.
Puitteet olivatkin hienot, ruoka maittavaa, ohjelma erinoamista ja puheet sopivan lyhkäiset. Sain toimia tunnustusten jakamisessa juhlallisesti kukkaispoikana.
Nurmijärven Yrittäjät palkitsi vuoden 2025 Vuoden Yrittäjänä Economer Oy:n perustajan ja hallituksen puheenjohtaja Pasi Tilander (yllä kuvassa kiitospuhetta pitämässä).
Klaukkalan Yrittäjät valitsi vuoden 2025 yritykseksi Sähköasennus Suorela Oy:n. Tunnustus luovutettiin Iiro Suorelalle.
Vuoden yrittäjänainen 2025 -tunnustuksen sai Anette K. LKV Oy:n toimitusjohtaja Anette Koskinen.
Nurmijärven Yrittäjät, Klaukkalan Yrittäjät, Nurmijärven Yrittäjänaiset ja Nurmijärven Uutiset olivat järjestäneet yleisöäänestyksen, jossa kuntalaiset saivat julkituoda oman suosikkiyrityksensä. Äänestyksen voittaja oli TyyliDuo Kirkonkylästä .
Nurmijärven Yrittäjät ja Klaukkalan Yrittäjät olivat valinneet vuoden 2025 Vuoden Yrittäjämäisen teon saajaksi Krannilan Asukasyhdistyksen, jonka puuhanaisista pääsin nappaamaan kuvan.
Ohjelmassa oli yllättäen rajamäkeläisen Timo Lavikaisen pienimuotoinen performanssi. Yritin tentata vieruskavereilta, että missä yhteydessä Lavikainen niin sanotusti löi itsensä läpi ja kansakunnan tietoisuuteen. Vastauksina ehdotettiin mm. Napapiirin sankareita ja Putousta. En hyväksynyt. Totesin, että oikea vastaus on vuoden 1999 elokuva Pitkä kuuma kesä. Mentalisti Kalle Tahkolahti hämmästytti ja ihastutti juhlaväkeä taidoillaan. Luulenpa, että ainakin yhdestä jiposta pääsin hieman jyvälle. Illan päätti Ilari Hämäläinen Ice Eye -yhtyeineen.
Kunnanhallitus kokousti elokuussa upouudessa Seitsemän veljeksen koulussa. Kuva kunnan web-sivuilta.
Kesä -25 jäi monella mieleen monella tapaa. Pidin pitkästä aikaa putkeen neljä viikkoa lomaa eli juuri helteisimmät heinäkuun päivät., joita riitti ennätyksellisesti. Kovin montaa yötä ei tullut Nurmijärvellä vietettyä – loma meni totaalisesti mökkeillessä. Ainoa harmitus oli Saimaan vesitilanne. Kun vedenpinta oli keväällä 2024 ennätyskorkeuksissa, niin tänä kesänä ja etenkin syksyllä se on alimpana miesmuistiin. Eroa vuodessa melkeinpä metrin verran ja tällä hetkellä ainakin puoli metriä normaalitason alapuolella. Laiturin kupeessa alkoi vesi käymään sen verran vähiin, että nostin veneenkin talviteloille jo elokuun loppupuolella. Ylempi kuva toukokuulta 2024 ja alempi elokuulta 2025. Ymmärrykseni mukaan juoksutukset on tehty Saimaan juoksutussääntöjen mukaan, mutta kyllähän se hämmästyttää, että miten väärin viime vuoden lopun ja talven juoksutukset on laskettu ja kuinka Saimaan valuma-alueen lumitilanne ja kevättulvat on ennustettu. Otaksun, että tilanne ei ihan äkkiä muutu – Suomen suurimman järven täyttämiseen menee monta sangollista vettä. Vesi ainakin oli lämmintä, sinilevää ei havaittu, kalaa tuli hieman, rapuja hyvinkin ja elokuun lopulla pääsin taas näkemään melkein mökkirannassa saimaannorpan.
Politiikkaahan ei heinäkuussa harrasteta, mutta elokuussa jatkuivat kunnanhallituksen kokoukset. Tällä viikolla kokoustimme uudella Seitsemän veljeksen koululla. Rehtori Jyrki Lihr esitteli kunnan uusinta opinahjoa, joka valmistui ensimmäisenä kunnan uusista kouluhankkeista. Jatkoahan seuraa Kirkonkylällä NYKissä ja Klaukkalassa lähtee liikkeelle useampi koulu- ja päiväkotihanke. Tässä on erinomainen mahdollisuus ottaa oppia edellisten hankkeiden hyvistä ratkaisuista ja myös saavuttaa kustannussäästöjä sitä kautta.
Kunnanhallituksen toiminta on lähtenyt ymmärtääkseni hyvin liikkeelle ja meillä on hyvä porukka kasassa. Siltä pohjalta on hyvä lähteä syksyn isoja asioita käsittelemään – vuoden 2026 talousarvio tietysti päällimmäisenä. Edessä on myös strategian päivittäminen, jota kunnanvaltuutetut pääsevät puimaan jo syyskuussa. Tavoitteena on, että myös kuntastrategiasta on päätetty kunnanvaltuustossa ennen vuoden vaihdetta. Kunnanvaltuustokin aloitti syyskautensa elokuun puolivälin maissa. Keskustan Riikka Raekannas on ottanut puheenjohtajan tehtävän haltuunsa hienosti – aiempi pitkäaikainen valtuuston pj Kallepekka Toivonenhan vaikuttaa nyt kunnanhallituksen varapuheenjohtajana.
Perinteisesti kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus tekee vaalien jälkeen syksyllä päätöksiä joistain ns. ylikunnallisista luottamuspaikoista. Aloitan nyt syksyllä maakuntavaltuuston jäsenenä ja KUUMA-liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Aiemmista tehtävistä jäivät puolestaan pois pelastuslautakunnan jäsenyys ja kunnanhallituksen edustajuus teknisessä lautakunnassa. Siltä osin varsinaisten luottamustehtävien määrä ei lisääntynyt.
Keusote järjesti 27.8. asukasillan Klaukkalan Monikossa. Sali oli täynnä, kun hyvinvointialueen viranhaltijat kertoivat viimeisimmät kuulumiset – lähinnä tulevasta palveluverkkosuunnitelmasta ja asukaskyselyn tuloksista, johon oli saatu ennätysmäärä vastauksia nurmijärveläisiltä. Mediassa kerrottaneen tarkemmin illan sisällöstä. Kiinnostavin asia oli varmaan Klaukkalan terveysaseman kohtalo. Esityksen mukaan Klaukkalaan tulee sote-keskus, jonka palvelut vielä täsmentyvät. Nurmijärven suun terveydenhoito on tarkoitus keskittää Klaukkalaan, joskin palveluita viedään myös kouluille. Rajamäen terveysasemaa Keusote on ajamassa alas. Tämä tapahtuisi ymmärtääkseni vuoden 2027 tienoilla.
Tulevana lauantaina 30.8. pidetään jälleen perinteiset Rajamäen kyläpäivät – nytkin TTS:n alueella. Olen kokoomuksen teltalta todennäköisesti koko päivän. Tervetuloa tapaamaan. Olen myös lupautunut kokoomuksen edustajaksi kyläpäivillä klo 12:15-12:35 pidettävään Listapalaveri liveen, jossa kunnanjohtaja Outi Mäkelä tivaa palaverin osallistujilta: Miten voisimme olla enemmän ylpeitä kunnastamme ja mitkä ovat polttavimmat asiat Rajamäellä? Lisäkseni osallistujina ovat Valtteri Hartikainen (kesk.), Marianne Kantola (vihr.), Veikko Ollila (vas.) ja Kimmo Pirkkala (peruss.). Toivotaan säädyllistä säätä.
Tässä muutamia kuvia menneiltä kyläpäiviltä.
Tuleva Tasavallan presidentti vieraili teltallamme vuonna 2010.
Ben ja kettukarkit kyläpäivillä 2014.
Vuonna 2017 kerättiin Sauli Niinistön kannattajakortteja. Mukana Kristiina Hakala.
Vuonna 2018 saimme vieraaksi nykyisen ulkoministerin. Päivän puheenaihe teltalla oli kunnan lukioratkaisu.
Viime vuonna teltalla oli edustava rosteri. Mukana myös Mikot Rytkönen ja Kiurunen, Pirjo Heilimo, Juhani Vuorisalo ja Jyrki Laamanen. Ben Zyskowicz vieraili teltallamme ties kuinka monetta kertaa.
Maaliskuun valtuustokokouksen ennakkotunnelmia Nurmijärvi-TV:lle
Perinteiseen tapaan puolivuotiskatsaus eli tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden jälkipuinti. Täytyy myöntää, että erinomaiset kesälomasäät eivät ole houkutelleet naputtelemaan konetta, mutta perinteet velvoittavat – vaikka pienellä viiveelläkin.
Tammikuussa osallistuin kunnan organisoimaan listapalaveriin eli yhteen video/podcastsarjan jaksoon, jossa keskusteltiin Nurmijärven paikallispolitiikan ajankohtaisista ilmiöistä. Muina vierainan listapalaverissa olivat Jenni Viitanen (SDP) ja Mira Lappalainen (PS). Oma nostoni palaveriin oli se, että Nurmijärven Kirkonkylästä voidaan tehdä Uudenmaan hienoin taajama. Kunnalla on nyt aivan poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa Kirkonkylän kokonaisuuden kehittämiseen, kun on avautumassa useita laajoja ja merkittäviä alueita kaavoitukseen ja suunnitteluun aivan Kirkonkylän ydinalueella:
Vanhan sähkölaitoksen alue
Lääketehtaan alue
Kunnanviraston kortteli
NYKin tontti
ja lisämahdollisuuksia tuo myös Kirkonkylän keskustan täydennysrakentamisen mahdollisuudet.
Jos onnistumme kaavoittamaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan alueen kokonaisuutena, niin lopputulos voi olla todella houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen. Lääketehtaan alueelle voitaisiin toteuttaa pienimuotoista asuntoalue. Kunnanviraston korttelin kehittämiseen sopisi asemakaava- tai ideakilpailu, jolla pystyttäisiin varmistamaan alueen toteuttamisen aikataulu ja kunnalla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös alueen laatukriteereihin. En ole rajun kasvun kannattaja, mutta keskustassa on tarvetta myös kerrostalorakentamiselle – jo pelkästään sen vuoksi, että väestörakenne ikääntyy. Kerrostaloille näen paikkana lähinnä ns. Krannilan kulman ja mahdollisesti juuri kunnanviraston korttelin. Tämän kaiken toteuttamiseen menee jopa vuosikymmeniä, mutta kun kaavoitus ja aluesuunnittelu tehdään kokonaisuus huomioiden, niin lopputulos voi olla todella hyvä. Kirkonkylän keskustaa ei ole vielä pilattu. Meillä on mahdollisuus tehdä siitä todella hieno.
Nurmijärvellä, Keski-Uudellamaalla ja koko Suomessa on purettu ja ollaan purkamassa lukuisia koulukiinteistöjä ja kunnanvirastoja, joilla olisi teoriassa vielä teknistä käyttöikää jäljellä. Tai olisi, jos ylläpito olisi tehty asianmukaisella tavalla.Maaliskuun alussa kirjoitin Nurmijärven Uutisiin aiheesta seuraavasti:
Nurmijärven kunta on myynyt viime vuosina useita omistamiaan kiinteistöjä. Näitä ovat olleet mm. Slumppi Herusissa, Porkkalan vapaa-ajan mökki, Veteraanimaja Sääksissä, Klaukkalan Säästökeskuksen kiinteistö ja viimeisimpänä Kirkonkylän paloasema. Viimeksi mainitusta kaupasta on tosin tehty valitus. Osa kiinteistöjen myynneistä on tehty ammattimaisten välittäjien avulla, osa on hoidettu huutokaupalla.
Merkille pantavaa on se, että myyntiin menevissä kunnan kiinteistöissä on usein merkittävää korjausvelkaa – siis tekemättömiä tarpeellisia korjaustöitä – ja tämä luonnollisesti laskee kauppahintaa. Kunta ei ole tässä mielessä esimerkillisin kiinteistönomistaja. Pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat (PTS) ovat usein puutteellisia tai niitä ei ole. Tämä näkyy usein myös siinä, että kun kunta viimein investoi rakennuksen korjauksiin, niin korjaustoimenpiteet ovat huomattavasti raskaampia ja kalliimpia kuin ne olisivat olleet ajoissa ja suunnitelmallisesti tehtynä. Ääritapauksissa joudutaan toteamaan, että korjauksia ei enää kannata tehdä, vaan rakennus puretaan uudisrakennuksen tieltä.
Kasvavasta korjausvelasta, kiinteistönpidosta ja rakennusten kunnon heikentymisestä on kunnassa palaveerattu, keskusteltu ja kirjoitettu vuosikymmenten ajan. Itsekin olen jossain koulukohteessa todennut, että pelkällä vesikourun puhdistuksella olisi vältetty ulko-oven lahoaminen ja ulkoseinän rappausten irtoaminen. Rakennettu ympäristö on kunnan ja kuntalaisten suurinta yhteistä omistusta. Valitettavasti on todettava, että kunta ei ole onnistunut tämän omaisuuden ylläpitämisessä saati arvon nostamisessa.
Kunnan tulee jatkossakin – suunnitelmallisesti ja harkiten – pyrkiä irtaantumaan sellaisista kiinteistöistä, joille ei ole käyttöä tai joiden omistamiseen ei ole erityistä strategista syytä. Uusien isojen rakennushankkeiden osalta on harkittava myös muita tapoja kuin kunnan omaan taseeseen rakentaminen. Elinkaarimalli on monessa uudisrakennuskohteessa järkevä vaihtoehto jo sen vuoksi, että kiinteistön ylläpito ei olisi kunnan vastuulla pitkän sopimuskauden aikana.
Ja jos kunta kuitenkin jotain omaan taseeseen rakennuttaa, niin viimeistään näissä uusissa hankkeissa tulee huolehtia siitä, että rakennusten ylläpito, huolto ja korjaukset tehdään suunnitelmallisesti ja ajallaan.
Helmikuun valtuuston kokouksessa käsiteltiin lähinnä vanhoja valtuustoaloitteita. Maaliskuun kokouksessa kunnanvaltuusto päätti, että Nurmijärven Yhteiskoulu ja Nurmijärven lukio sijoitetaan Krannilaan rakennettavaan uudisrakennukseen ja toteutetaan elinkaarimallilla. Hanke näyttää viimeinkin etenevän. Luottamushenkilöorganisaatiota rukattiin uuteen uskoon: Aleksian ja Nurmijärven veden johtokunnat yhdistettiin Liikelaitosten johtokunnaksi. Tekniselle puolelle perustettiin Maankäyttölautakunta, jolle siirrettiin aiemmasta elinvoimalautakunnasta maankäyttöä ja kaavoitusta koskevat tehtävät sekä aiemman asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan tehtävät. Uudeksi toimielimeksi perustettiin Tulevaisuusvaliokunta edistämään kunnan pitkän aikavälin strategista ohjausta. Tulevaisuusvaliokunnan kokouksissa tarvitaan melkoisesti jakkaroita: Jäseniä on 11 henkilöä ja tämän lisäksi puhe- ja läsnäolo-oikeus on kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajilla sekä lautakuntien puheenjohtajilla. Lisäksi ne valtuustoryhmät, jotka eivät saa jäsentä valiokuntaan, saavat läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiin. Valiokunnan koko hieman mietitytti itseäni, mutta tällaiseen kokoonpanoon oltiin ryhmien välisissä neuvotteluisssa päädytty. Kesän ensimmäisessä valiokunnan kokouksessa hallituksen neuvotteluhuoneessa olikin tiivis tunnelma, kun viranhaltijoiden lisäksi pöydän ympärillä oli 19 luottamushenkilöä ja 7 viranhaltijaa. Valiokunnan puheenjohtajalta vaaditaan osaamista, jotta kokoukset tulevat onnistumaan. Valiokunnan pj Vanhanen on toiminut hieman isommissakin konklaaveissa kuten eduskunnan puhemiehenä, joten tämä asia lienee hallinnassa.
Hallintosäännön päivityksessä päätettiin myös muutoksista luottamushenkilöpalkkioihin. Pohjaesityksessä oli isojakin muutoksia tiettyihin vuosipalkkioihin. Keskustan Sirpa Rantala tekikin asiaan liittyen kohtuullistamisesityksen, jota kannatin. Äänin 30-21 reilummat palkkiot voittivat. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on 4000 €. Kunnan hallituksen pj:n vuosipalkkio on 5000 €. Valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajien vuosipalkkiot ovat 1500 €. Uutena elementtinä myös neljän lautakunnan, valiokunnan ja johtokunnan puheenjohtajat saavat jatkossa 1500 euron vuosipalkkion. Hallintosääntöpykälässä pidin puheen:
Luottamushenkilöuudistuksen keskeinen tavoite oli alun perin organisaation tiivistäminen ja kustannusten alentaminen.Vaikka lopputulos sisältää hyviäkin elementtejä, niin kustannussäästöjä se ei valitettavasti tuota – ehkä jopa päinvastoin.Tästäkin syystä kantani on, että luottamushenkilöpalkkioiden nostamisella tai laajentamisella ei tulisi lisätä kuluja entisestään.
Hallintosääntöön on kirjattu kerran valtuustokaudessa – siis neljän vuoden välein – tehtävät indeksikorotukset kokouspalkkioihin. Se on hyvä asia, eikä vaadi erillisiä päätöksiä. Näin pidetään huolta palkkioiden pysymisestä sovitulla kohtuullisella tasolla.
En ole ns. poliittisella urallani kovin montaa päätöstä jälkeenpäin harmitellut. Yksi sellainen oli, kun olin aikoinaan mukana päättämässä hyvinvointialueemme luottamushenkilöjärjestelmästä ja -palkkioista. Hyvinvointialueellehan muodostui erilainen ja korkeammalle taksoitettu järjestelmä.En halua, että lähestymme Nurmijärvellä tässä asiassa hyvinvointialueen tai edes muiden palkkiotilastojen kärjessä olevien kuntien käytäntöjä.
Olen usein vastannut vanhaan hokemaan ”luottamushenkilöpalkkioilla ei pääse rikastumaan”, että ei kyllä pääse köyhtymäänkään. Olemme pysyneet Nurmijärvellä tähän asti järkevällä ja riittävällä tasolla palkkioissa.
Toivon, että tuleva uusi valtuusto tulee keskustelemaan ajoissa ja rakentavasti myös kunnanvaltuuston koon pienentämisestä. Sillä olisi suora kustannusvaikutus ja mahdollisesti myös joitain muutakin positiivisia vaikutuksia – toki myös kielteisiä.Tässä vaiheessa tyydyn kannattamaan valtuutettu Rantalan tekemää muutosesitystä.
Kuntavaalien alla maaliskuussa selailin vanhaa kuntavaalikansiotani. Eteen tuli paperi, johon olin vuosia sitten listannut aloitteellisuuden ja onnistumisen hetkiä omalta kohdaltani. Päivitin listaa ja kyllä sitä kehtasi esitellä. Neljän valtuustokauden ja 17 vuoden aikana on tullut edistettyä moniakin asioita ja välillä onnistumisen hetkiäkin koettu. Niitä on mukava uusien tekemisten lomassa muistella. Toki totesin, että mitään saavutusta en voi laskea vain omiin nimiini. Erityisesti työryhmien osalta ansio ja onnistuminen jakautuu kaikille työryhmän jäsenille ja yhteistyölle valtuustoryhmien vetäjien kanssa. Ja jokaisen valtuustoon tuodun päätösasian taakse on täytynyt löytyä enemmistö eli vähintään 26 valtuutettua – he ovat olleet viime kädessä päättäjinä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen kuuluu sekin, että osalle kuntalaisista ja päättäjistä jotkin edellä mainituista asioista eivät ole ”saavutuksia” vaan epäonnistumisia ja vääriä valintoja. Näitäkin näkökantoja ja mielipiteitä tulee ymmärtää.
Huhtikuun alussa kutsuin valtuustokollega Vuorisalon kanssa kansanedustaja Heikki Vestmanin Nurmijärvelle kertomaan ja keskustelemaan uudesta rakennuslaista. Asia on meilläkin erityisen ajankohtainen kuten myös elokuun alussa 2025 voimaan tuleva uusi Alueidenkäyttölaki. Toivottavasti saamme Heikin loppuvuonna kertomaan myös siitä.
Kevät meni luonnollisesti kuntavaalien merkeissä. Jostain syystä emme nähneet takavuosien reipashenkistä ja kuntalaisiakin kiinnostanutta vaalikevättä. Johtuiko sitten vaalien runsaudesta, paikallislehden näivettymisestä, uudesta sekavasta tuplavaalista tai hieman epäonnistuneesta Nurmijärven vaalitorikonseptista, mutta vaalit jäivät ns. kentällä varsin vaisuiksi. Aprikoin, että näinköhän vaalienkin osalta on tapahtumassa muutos ja tulevaisuuden vaalitorit käydään virtuaalimaailmassa – ei kasvokkain kuntalaisten ja ehdokkaiden kesken. Jos näin, niin ei välttämättä muutos parempaan.
Vaalirahoitusilmoitusten mukaan vaaleihin oltiin tällä kertaa valmiita satsaamaan entistä enemmän. Omat vaalikustannukset olivat hieman yli 2500 euroa, joka on selkeästi vähemmän kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Tuolla panostuksella ei päästy näissä vaaleissa Nurmijärvellä edes 10-kärkeen. Yli 5000 euron vaalibudjetteja oli peräti neljällä ehdokaalla. Aiemmin tällaisia lukuja ei ole nähty – tosin osa oli ehdolla kuntavaalien lisäksi myös aluevaaleissa.
Vaikka kampanja tuntui vaisulta, niin tulos oli kokoomukselle Nurmijärvellä ja henkilökohtaisesti ennätyksellisen hyvä. Kokoomukselle +2 paikkaa eli 16 valtuutettua. Omalle numerolle ennätykselliset 471 ääntä: eniten kokoomuksen listalla ja Vanhasen jälkeen kakkossija koko kunnassa.
Olin kolmatta kertaa mukana vetämässä vaalien jälkeisiä luottamuspaikkaneuvotteluja. Liki 130 luottamuspaikkaa saatiin jaettua puolueiden kesken hyvässä yhteisymmärryksessä ja sovussa reilusti alle kahdessa tunnissa. Tuollainen saavutus ei tule sattumalta. Kun ennen neuvotteluja sitoudutaan yhteisiin pelisääntöihin ja vaalituloksen kunnioittamiseen, niin ratkaisut saadaan nopeastikin. Myös pienet puolueet tulee huomioida – jyrääminen ei ole hyväksi.
Huhtikuun valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Kirkonkylän kehittämissuunnitelma. Kiittelin sitä, että visioidaan ja osallistetaan. Totesin, että kuitenkin vasta asemakaavoitusvaiheessa nähdään kuinka ohjaava ja linjaava suunnitelmasta tulee. Kiinnitin huomiota siihen, että alue kaavoitetaan useassa osassa – ikään kuin korttelikaavoina, joten myös kokonaisuutta tulee tarkastella. Toin julki skeptisyyteni suunnitelman keskeiseen ajatukseen siitä, että keskustan pysäköinti ratkaistaisiin neljällä pysäköintitalolla. Tässä kuten kaikissa muissakin vastaavissa suunnitelmissa on kauniita kuvia ja ikuinen kesä. Iloiset ihmiset käyskentelevät havainnekuvissa paratiisimaisissa olosuhteissa vehreällä ja aurinkoisella keskustorilla. Totuus on se, että Suomessa on 8 kuukautta pimeää, vettä, räntää ja loskaa.
Toukokuun valtuusto hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen. Tilikauden ylijäämä oli noin 2,3 milj.euroa. Rajamäen Uimahalli Oy:n 12 milj.euron pääomalaina päätettiin konvertoida pääomasijoitukseksi Rajamäen Uimahalli Oy:n SVOP -rahastoon. Esitys konvertoinnista herätti jonkinlaista keskustelua ja kirjoittelua etukäteen. Faktat tuntuivat olevan valitettavasti välillä hukassa. Kerrottiin mm. että uimahallipäätöstä 2010 -luvulla tehtäessä kävijämäärän nousu oltaisiin arvioitu pahasti yläkanttiin ja taloudelliset laskelmat olisivat pettäneet osin sen vuoksi. Pengoin taas kerran vanhoja muistiinpanojani ja kirjoituksiani, jotta itsellänikin olisi täysi ymmärrys uimahallilaajennuksen muinaisesta päätöksenteosta. Tiivistettynä: Uimahalliyhtiön ei aikoinaan ajateltu lyhentävän toimintatuotoilla lainkaan tuota 12 miljoonan euron lainaa, vaan senkin osalta edellytettiin kunnan rahoitustukea. Kävijämääriä ei aikoinaan yliarvioitu, vaan päinvastoin toteutuneet kävijämäärät ovat ylittäneet merkittävästi arviot. Koko kirjoitus täällä: https://artohagg.fi/2025/05/10/uimahallin-paaomalainan-taustoja/
Nurmijärven uusi kunnanvaltuusto kokoontui ensi kertaa 2.6.2025. Mukana oli 22 uutta tai paluun tehnyttä valtuutettua eli kokoonpano uudistui yli 40 prosenttisesti. Puolueiden sisällä luottamuspaikkaneuvottelut oltiin viety läpi vaihtelevalla tavalla. Joistakin paikoista äänestettiin poikkeuksellisesti vielä valtuustosalissa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Keskustan Riikka Raekannas ja varapuheenjohtajiksi Henriina Rantala (KOK) ja Maria Luoma (SDP). Kunnanhallituksen osalta päädyttiin äänestämään kuten myös kunnanhallituksen puheenjohtajasta. Tulin valituksi kh:n puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.6.2025-31.5.2027 äänin 34-15-2tyhjää.
Nurmijärven Uutiset kirjoitti digilehdessään Nurmijärven kunnanhallituksen päätöksestä konvertoida olemassa oleva 12.007.000 euron pääomalainan Rajamäen Uimahalli Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiön hakemuksen mukaisesti. Samassa yhteydessä kunnanhallitus totesi, että Rajamäen Uimahalli Oy:llä ei katsota olevan kykyä selviytyä pääomalainalle kertyneestä korkovelastaan ja totesi velan olevan arvoton velkojalle. Tämän seurauksena kunnanhallitus päätti luopua korkosaamisesta ja siten antaa uimahalliyhtiölle kyseisen hieman yli 6 milj.euron velan anteeksi. Kunnanhallituksen päätös on vasta esitys kunnanvaltuustolle. Lopullisen päätöksen asiassa tekee kunnanvaltuusto.
Kunnanhallituksen päätös kirvoitti jonkin verran keskustelua ja ainakin yhden mielipidekirjoituksen asiasta.
Päätökset uimahallin saneerauksesta ja laajennuksesta on tehty jo 2010-luvun alkupuolella – myös rahoitukseen ja kunnan takauksiin liittyvät päätökset. Kun päätösten taustoista ja perusteista yrittää kysyä, niin vastauksia ei tahdo saada. Itse toimin tuohon aikaan rivivaltuutettuna, mutta nykyisistä luottamushenkilöistä löytyy myös mm. kunnanhallituksessa vaikuttaneita henkilöitä. Yhtä kaikki – noiden vuosien jälkeen kunnassa on tehty satoja ellei tuhansia päätöksiä. Kaikkea on mahdoton muistaa ja omatkin tekemiset saattavat hämärtyä vuosien varrella. Tästäkin tapauksesta voi ottaa opiksi sen, että päätösten perustelut on hyvä kirjata mahdollisimman tarkasti pääösten yhteydessä.
Omat muistikuvani Rajamäen uimahallin saneerauksen ja laajennuksen päätöksenteosta ovat liittyneet siihen, että olin valtuuston äänestyksessä pienemmän vaihtoehdon kannalla, koska se oli taloudellisempi vaihtoehto ja vaati jatkossa vähemmän kunnan vuosittaista taloudellista tukea. Totesin myös, että isompi laajennus merkitsisi käytännössä sitä, että Klaukkalan uimahallihankkeeen saisi unohtaa vuosikymmeniksi. Minulla on ollut myös selkeä muistikuva siittä, että kaikki tuolloin esitetyt vaihtoehdot lähtivät siitä, että uimahalliyhtiö tarvitsee jatkossakin kunnan toimintatukea ja isompi laajennus, jonka kunnanvaltuusto vuonna 2011 hyväksyi tarvitsisi sitä huomattavasti enemmän.
Kaivelin jälleen kerran vanhoja blogikirjoituksiani, muistiinpanojani ja säilyttämiäni hankesuuunnitelmia. Niiden pohjalta seuraavassa joitain huomioita, jotka ehkä avaavat hieman asiaa.
Jo alkuvaiheen dokumenteissa mm. hankesuunnitelmissa todetaan, että hanke toteutetaan budjettivaroin ja kunnan takaamien lainojen turvin.
Vuoden 2011 lopulla tehtiin pienen ja ison laajennuksen väliset vertailulaskelmat, joissa käytettiin kahta erilaista lainakorkoa ja erilaisia käyttäjämäärien kasvuskenaarioita. Isommassa laajennuksessa tarkasteltiin silloisen käyttäjämäärän kasvua 20%:lla (210.000 kävijää), 40%:lla (245.000 kävijää) ja 60%:lla (280.000 kävijää). Pienemmässä laajennuksessa tarkasteltiin 10%:n kasvua (192.500 kävijää), 20%:lla (210.000 kävijää) ja 30%:lla (227.5000 kävijää).
Jokainen vertailulaskelmassa esitetty vaihtoehto osoitti, että uimahalliyhtiö tarvitsee jatkossakin kunnan vuosittaista tukea. Tuon tuen arvioitiin olevan korkomallista ja kävijämääristä riippuen vuonna 2020:
Pienemmässä laajennuksessa: 638.000 – 822.000 €
Isommassa (joka tuli valituksi): 882.00 – 1.247.000 €
Ymmärtääkseni lopullisessa päätöksenteossa käytettiin isossa laajennuksessa 40%:n kävijäkasvulukuja. Kiinteällä 3,78 %:n korolla kunnan tuen tarpeen vuonna 2020 laskettiin olevan peräti 1.055.000 €. Erikoisinta tuossa laskelmassa on se, että kunnan tuki on jaettu kahteen osaan: toiminta-avustus 275.000 € ja rahoitusavustus 780.000 €. Laskelma ja myös päätöksenteko on lähtenyt siis siitä, että uimahalliyhtiö tekee toiminnallista tappiota vuodessa 275.000 € ja se katetaan kunnan antamalla toiminta-avustuksella. Lisäksi kunta antaa vuodessa 780.000 € rahoitusavustusta, jolla uimahalliyhtiö hoitaa lainan korot ja lyhennykset.
Laskelma osoittaa sen, että uimahalliyhtiön ei ole kuviteltu missään tapauksessa pystyvän a) tekemään positiivista toimintakatetta b) pystyvän lyhentämään lainaa saati maksamaan edes sen korkoja. Ainakin kunnanhallituksen jäsenillä on täytynyt olla tieto tuosta laskelmasta.
Vielä tällä viikolla kuulin sellaisenkin mielipiteen, että uimahallipäätöstä tehtäessä kävijämäärän nousu oltaisiin arvioitu pahasti yläkanttiin ja taloudelliset laskelmat olisivat pettäneet osin sen vuoksi. Rohkenin olla eri mieltä. Tarkistin asian ja olin oikeassa. Kun rohkeimmassakin arviossa vuotuisen kävijämäärän arveltiin nousevan 280.000 kävijään, niin vuonna 2023 kävijämäärä oli peräti yli 320.000.
Mikä on talouden kannalta uimahallin optimikävijämäärä ja hinnoittelupolitiikka – se on oma mielenkiintoinen kysymys, jota uimahallin johdon ja hallinnon on syytä pohtia. Ikävä tosiasia on se, että pelkkä kunnan myöntämä toiminta-avustus on ollut huomattavasti suurempi kuin tuo aikoinaan arvioitu 275.000 € vuodessa. Onko toiminta-avustuksen määrä kasvanut noin suureksi osin juuri sen vuoksi, että kävijämäärät ovat kasvaneet laajennuksen ansiosta liki kaksinkertaiseksi.
Päätöksen uimahalliyhtiön pääomalainan konvertoinnista ja lainakorkojen anteeksiannosta tekee siis kunnanvaltuusto. Edellä kirjoittamani perusteella ei liene epäselvää, että konvertointi on perusteltua ja jo vuosikymmen sitten päättäjillä oli ymmärrys siitä, että uimahalliyhtiö ei tule koskaan lyhentämään euroakaan saamaansa lainaa – eikä senttiäkään edes lainankorkoja.
Tunti ja kolme varttia neuvottelujen jälkeen neuvottelijat olivat valmiit kotimatkalle. Vasemmalta käsin: Leni Niinimäki VIHR, Ina Kuula KD, Nelli Piikkilä VAS, Harri Lepolahti SDP, Erkki Mäkäräinen KD, Antti Tuominen PS, Jari Vainio KOK, Eero Santala SDP, Arto Hägg KOK, Tiina Koivalo VAS, Kallepekka Toivonen KESK, Kimmo Pirkkala PS, Sami Virtanen VIHR ja Esa Lahtela KESK.
Kuntavaalien jälkeiset puolueiden väliset luottamuspaikkaneuvottelut loppuivat lyhyeen. Kyse ei ollut siitä, että neuvottelut olisivat osoittautuneet ylitsepääsemättömän ongelmallisiksi. Kyse oli siitä, että neuvottelijat pääsivät yhteisymmärrykseen ja saivat yhteisesti sovitun lopputuloksen kertaistunnolla alle kahdessa tunnissa – noin tunnissa ja 40 minuutissa. Voi kai todeta, että saavutus oli melkoinen – jaettavanahan oli liki 130 luottamushenkilöpaikkaa. Eräissä kunnissahan puolueiden paikoista väännetään jopa viikkoja.
Se, että prosessi menee läpi noin nopeasti ei tarkoita sitä, etteikö ratkaistavana olisi hankaliakin yksityiskohtia. Erityisesti sukupuolikiintiöt aiheuttavat hankalia tilanteita, jos joillakin puolueilla oli epätasapainoa nais- tai miesehdokkaiden lukumäärässä. Tälläkin kertaa näihin tilanteisiin löydettiin yhdessä ratkaisut – myös varapaikkojen osalta. Olen vahvasti sitä mieltä, että 40/60 sukupuolikiintiöistä voitaisiin jo luopua tai vähintään tarkistaa sitä esimerkiksi 30/70 suhteeseen. Nythän hyvin yleisessä 11 jäsenisessä lautakunnassa täytyy molempia sukupuolia olla vähintään viisi henkilöä. Laki antaa joustoa vain yhden henkilön verran.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun puolueet saivat Nurmijärvellä sovun nopeasti vaalien jälkeen. Itse asiassa viimeisimmissä vaaleissa siitä on tullut melkeinpä käytäntö. Yhtä ainoaa syytä tähän ei ole. Näen ainakin seuraavat tekijät, jotka ovat Nurmijärvellä mahdollistaneet tämän ilmiön:
Ennen neuvotteluja sitoudutaan yhteisiin pelisääntöihin, joihin kuuluu mm. se, että vaalien tulosta kunnioitetaan, eikä vaalien jälkeen perusteta ns. teknisiä vaaliliittoja.
Vaalitulosta kunnioitetaan myös siten, että yksittäisten henkilöiden äänimäärät huomioidaan ja esimerkiksi mahdollistetaan nais/mies-paikojen määrityksessä vaaleissa erinomaisen kannnutuksen saaneille henkilöille mahdollisuus kunnanhallituksen paikkaan.
Myös pienet puolueet huomioidaan paikkajaossa.
Tasapuolisen lopputuloksen takaamiseksi käytetään kunnassa pitkään käytössä ollutta ja vaalikohtaisesti päivitettyä pisteytystaulukkoa. Systeemi antaa luottamuspaikkoja ja myös puheenjohtajuuksia vaalituloksen mukaisesti .
Puolueet kertovat avoimesti pj-, paikka- ja nais/mies -tavoitteensa koollekutsujalle, jotta tällä on mahdollisuus laatia etukäteen mahdollisimman tasapuolinen pohjaesitys.
Ymmärretään toisten tarpeet ja tavoitteet.
Ja ehkä kaikkein tärkeimpänä: Neuvottelijoiden välillä tulee olla täysi luottamus toisiaan kohtaan.
Tällä kertaa päädyimme puheenjohtajistojen ja kunnanhallituksen osalta seuraavaan jakoon puolueiden kesken:
Seuraavaksi puolueet ryhtyvät tai ovat jo ryhtyneet ratkaisemaan sitä, keitä henkilöitä millekin paikalle ehdotetaan. Edellä mainitut menestystekijöiden soveltaminen auttaa varmasti myös puolueiden sisäisissä luottamuspaikkaneuvotteluissa. Varsinaiset nimeämiset suoritetaan uuden kunnanvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa, jolloin täytetään toimielinten paikat kunnanvaltuuston suorittamissa vaaleissa.
Hyvinhän siinä kävi. Kokoomukselle erinomainen tulos kuntavaaleissa Nurmijärvellä: ennätyksellinen 29.5 % kannatus, kaksi lisäpaikkaa kunnanvaltuustoon ja suurimman puolueen aseman säilyttäminen. Keskusta punnersi näissäkin kuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi ja sai yhden lisäpaikan. Kokoomuksen ja Keskustan eroksi tuli 774 ääntä eli kokoomus repi yli sadan äänen verran lisää kaulaa viime vaaleihin verrattuna. Keskustan vertailuluvussahan on mukana RKP:stä tulleet vaaliliiton äänet. Eniten valtuutettuja (+3) lisäsi SDP, joka nousi kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. SDP:n ääniharava oli odotetusti eduskuntavaaleissakin esillä ollut Maria Luoma. Vihreät säilytti viisi valtuustopaikkaansa, eikä heidänkään ykkösnimi yllättänyt – Leni Niinimäki. Perussuomalaisten pudotus oli raju: edellisiin vaaleihin verrattuna katosi seitsemän valtuustopaikkaa ja jäljelle jäi vain neljä. Vasemmisto sai toisen paikan valtuustoon ja KD säilytti ainokaisensa.
Uusia valtuutettuja valittiin 22 eli yli 40% kunnanvaltuustosta vaihtui. Uusien valtuutettujen perehdyttäminen on syytä tehdä hyvin ja huolellisesti, jotta uusi valtuusto pääsee mahdollisimman joustavasti tehokkaaseen toimintaan. Kunta näyttääkin tähän reagoineen. Viime vaaleissa läpimenneistä valtuutetuista peräti kuusi nyt ehdolla ollutta jäi valtuuston ulkopuolelle.
Itselläni oli kuntavaalien paras tulos koskaan ja selkeä ykköspaikka kokoomuksen listalla 471 äänellä. Se oli kaikista ehdokkaista toiseksi suurin äänimäärä – valtioneuvos Vanhasen jälkeen. Erityinen ilon ja tyytyväisyyden aihe oli se, että sain ääniä tasaisesti ympäri kuntaa. Kirkonkylästä 124 ääntä, Klaukkalasta 105 ääntä, Rajamäeltä 156 ääntä ja muiltakin äänestysalueilta 86 ääntä. Sain oman asuintaajamani ulkopuolelta yli kaksi kertaa enemmän ääniä kuin kotitaajamani äänestysalueilta. Hienoa nähdä, että kuntalaiset noteerasivat näissäkin vaaleissa pitkäjänteisen työn koko kunnan eduksi. Tällainen tulos ei tule sattumalta. Kyläpoliitikoksi minua ei tällä tuloksella voi tituleerata, mutta aivan mainiosti kylien poliitikoksi – yli prosentin kannatus jokaisella äänestysalueella. Kesäkuussa alkaa viides valtuustokausi. Kiitokset kaikille kannatuksensa antaneille.
Erityisen hienoa oli, että neljä alle 30 vuotiasta ehdokasta valittiin Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Kokoomuksen kannalta tilanne näyttää tulevaisuutta ajatellen erityisen lupaavalta, koska noista neljästä peräti kolme oli kokoomuksen listalta. Eurovaaleissakin ehdolla ollut Henriina Rantala meni läpi komealla 430 äänellä, joka oli kokoomuksen listalla toiseksi suurin äänimäärä. Myös 18-vuotiaat Benjami Kinnunen ja Tino Uusi-Heikkilä ovat uusia kokoomusvaltuutettuja.
En ollut aluevaaleissa ehdolla, joten jätän niiden vaalien raportoinnin muille tahoille. Oma vaikuttamiseni hyvinvointialueella päättyy toukokuun lopulla yhden Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan kokouksen jälkeen.
Loppukaneettina täytyy todeta asia, jonka olen aiemminkin nostanut esille. Paikallislehden merkitys on Nurmijärvellä pudonnut dramaattisesti viime vuosina. Kun aiemmin kunnanvaltuuston kokouksessa saattoi seurata paikan päällä useita eri paikallislehtien toimittajia, niin näky on todella harvinainen nykyisin. Kunnon toimituksellista raportointia valtuuston kokouksista näkyy lehdessä valitettavan vähän. Viime vuoden puolella tilanne näytti pitkästä aikaa paremmalta, kun Nurmijärven Uutisten Lauri Jaakkola antoi aktiivisella toiminnallaan ja hyvillä jutuillaan lupauksia paremmasta. Lehden siirtyminen juuri vaalien alla vain kerran viikossa ilmestyväksi, tuntui jonkinlaiselta kuoliniskulta ja vaikutti varmasti myös vaaleja latistavasti Nurmijärvellä. Naapurialueiden paikallislehdissä oli runsaasti vaaleihin liittyviä artikkeleita ja paljon ehdokkaiden vaalikynäkirjoituksia. Niihin verrattuna Nurmijärvellä meno oli paikallislehden osalta melkeinpä aneemista. Kaiken kruunasi se, että paikallislehden vaalituloksen uutisointi julkaistiin printtilehdessä noin puolen sivun artikkelina vasta puolitoista viikkoa vaalien jälkeen ja siinäkin oli vielä tarkistamattomat alustavat äänimäärät. Toivon todella, että tässä asiassa palattaisiin ns. vanhoihin hyviin aikoihin. Ilman laadukasta paikallislehteä Nurmijärveltä on vaikea ponnistaa aluetason saati valtakunnallisiin vaaleihin. Tämä harmittaa erityisesti nyt, kun meillä on keskuudessamme useita lupaavia nuoria luottamushenkilöitä.
On viidensien kuntavaalieni aattopäivä. Ensimmäiset pidettiin lokakuussa 2008 ja tulin valituksi ensikertalaisena valtuustoon 123 äänellä. Itse asiassa tuolloin järjestettiin kunnallisvaalit – ei kuntavaalit kuten nykyisin.
Nykyisessä kunnanvaltuustossa istuu tuolloin vuonna 2008 valituista valtuutetuista Keskustasta Matti Vanhanen, Virpi Korhonen ja Kallepekka Toivonen sekä tuolloin Keskustan listoilta valittu ja PS:n kautta kokoomukseen tullut Maiju Tapiolinna. SDP:ltä vuoden 2008 rosterista ovat jäljellä Aulikki Markkanen ja Harri Lepolahti. Vasemmistosta Hannu Toikkanen. Perussuomalaisten valtuutetut ovat vaihtuneet kokonaan. Vuonna 2008 PS:llä oli vain kolme valtuutettua ja puolue on sen jälkeen kerran jakaantunutkin, kun Siniset perustettiin. Samoin Kristillisten (KD) valtuutettu on vaihtunut. Vihreiden nykyinen valtuutettu Maritta Kopsala valittiin valtuustoon jo vuonna 2008. Kokoomuksesta vuoden 2008 vaaleissa valituista on edelleen kunnanvaltuutettuina lisäkseni vain Petri Vaulamo ja Virpi Räty. Väki on vaihtunut ja sunnuntain vaalien jälkeen lista lyhenee entisestään jo sen vuoksi, että näissä vaaleissa osa istuvista valtuutetuista ei ole enää ehdolla. Demokratia toimii ja valtuutetut vaihtuvat. Uusia kuntapäättäjiä tulee mukaan jokaisessa vaalissa ja toisaalta myös kokemusta säilyy vanhojen valtuutettujen kautta.
Edellisiä kuntavaaleja varjosti koronarajoitukset – tuolloinhan kokouksetkin pidettiin pääosin etänä. Perinteistä vaalihurmosta ei taidettu vuonna 2021 kokea – kuten ei tänäkään keväänä. Johtuneeko nyt sitten vaalien runsaudesta, uudesta sekavasta tuplavaalista tai hieman epäonnistuneesta Nurmijärven vaalitorikonseptista, mutta takavuosien reipashenkisetä ja kuntalaisiakin kiinnostanutta vaalikevättä ei nähty. Voihan olla, että tämänkin osalta on tapahtumassa muutos ja tulevaisuuden vaalitorit käydään virtuaalimaailmassa – ei kasvokkain kuntalaisten ja ehdokkaiden kesken. Jos näin, niin ei välttämättä muutos parempaan.
Aluevaalien ja kuntavaalien pitäminen yhtä aikaa ei ole saanut varauksetonta hyväksyntää. Päinvastoin olen aistinut hieman enemmän kritiikkiä kuin myönteistä palautetta. Järjestely koetaan osin sekavaksi. Toisaalta samanaikaiset vaalit laittavat pohtimaan sitä, kuinka järkevää on valita samoja henkilöitä kahdelle eri hallinnon tasolle – sekä hyvinvointialueelle että kuntaan. Onko yhdellä henkilöllä sellaista tietotaitoa ja osaamista, jolla on käyttöä ja arvoa molemmissa vai ehkä vain toisella päätöksentekotasolla? Onko henkilöllä aikaa ja energiaa toimia molemmilla päätöksentekotasoilla? Onko yleensäkään hyvä, että luottamustoimet keskitetään yksille ja samoille henkilöille?
Molemmissa vaaleissa ehdolla olevien joukosta löytyy varmasti useita henkilöitä, joiden osalta voi vastata myöntävästi edellä esitettyihin kysymyksiin. Näin ainakin valtuustotasolla – onko toimiminen hallitustasolla tarkoituksenmukaista ja järkevää samaan aikaan sekä hyvinvointialueella että kunnassa onkin mielestäni ison harkinnan paikka. Useiden kuntalaisten kanssa keskusteltuani tein havainnon, että moni oli tehnyt jo etukäteen päätöksen äänestää vaaleissa kahta eri henkilöä tai jopa jättää toinen vaali väliin. Syntyi ajatus, että olisiko mielekästä tuoda esille parina kahta ehdokasta – toinen ehdolla vain aluevaaleissa ja toinen kuntavaaleissa. Totesimme ex-kunnanjohtaja Kimmo Behmin kanssa että voisimme hyvinkin esiintyä tällaisena ehdokasparina, joilla on vieläpä aika lailla samanlainen profiili. Molemmat ovat varttuneita ja oman alansa kokeneita ehdokkaita.
Vaalipäivänä 13.4. voi hajauttaa äänensä kahdessa vaalissa kahdelle ehdokkaalle. Esimerkiksi aluevaalissa Kimmolle 2007 ja kuntavaalissa Artolle 77.
ARTO HÄGG 