Ryhmäpuhe 28.4.2021

Nurmijärven kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaaan 28.4.2021 työpaikka-alueen luovuttamista Kesko Oyj:lle Ilvesvuori Pohjoinen -asemakaava-alueelta. Pidin kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen aiheesta seuraavasti.

Meillä on hyväksyttävänä 57 hehtaarin asemakaava-alueen luovuttaminen Kesko Oyj:lle. On selvää, että valtuusto tulee esityksen ilman mutinoita hyväksymään.

Kun asia tuli julkisuuteen ja ilmaantui kunnanhallituksen asialistalle pari viikkoa sitten, se oli kuntalaisille ja myös päättäjille iso yllätys. Tämän luokan investoinnit ja hankkeet kun pidetään luottamuksellisina – siihen saakka kunnes on aika tuoda asia päätöksentekoon.

Kumppanimme valitsi Nurmijärven tarkan harkinnan jälkeen. Ottajia tälle jättimäiselle logistiikkahankkeelle olisi ollut muuallakin Uudellamaalla.

Vaikka asia tuli yllätyksenä, se ei tullut sattumalta. Nurmijärvellä on tehty pitkään ja määrätietoisesti työtä juuri tällaisten hankkeiden mahdollistamiseksi. Tämänkin Ilvesvuori Pohjoinen –asemakaavahankkeen laitoimme vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa kesäkuussa 2014. Siis liki seitsemän vuotta sitten – edellisellä valtuustokaudella.

Sen jälkeen kaavahanketta on viety määrätietoisesti eteenpäin. Ja kun tuli tilaisuus tarttua koko Suomenkin mittakaavassa merkittävään logistiikkahankkeeseen, sekin on onnistuneesti viranhaltijoiden toimesta saatettu tähän pisteeseen – yhteistyössä kumppanimme kanssa.

Täytyy muistaa, että tänään päätämme vasta alueen luovutuksesta. Esisopimuskin tullaan allekirjoittamaan vasta myöhemmin. Vaikka osapuolilla on varmasti vahva tahto viedä hanke päätökseen, se vaatii vielä työtä.

Kokoomus-ryhmä haluaa kuitenkin jo tässä vaiheessa osoittaa kiitokset kunnanvirastolle ansiokkaasta työstä – ei vähiten elinkeinojohtaja Marko Järvenpäälle. Hyvää työtä, jolla on vuosikymmeniksi merkittävät vaikutukset Nurmijärven elinvoimalle, kasvulle ja taloudelle.

Meidän päättäjien on edelleen tehtävä oma osuutemme ja varmistettava osaltamme, että kunta panostaa riittävästi resursseja hankkeen edistämiseen.

Kaiken tyytyväisyyden keskellä on kuitenkin muistettava ja ymmärrettävä kaikkien myönteisten vaikutusten lisäksi myös asetelma, johon tämä uusi tilanne meidät asettaa.

Ilvesvuori Pohjoinen -työpaikka-alueen oli alun perin tarkoitus tarjota useita uusia tontteja liike-elämän tarpeisiin. Tämä ajatusrakennelma ja suunnitelma purkautuu. Joudumme yllättäen puutostilaan työpaikkatonttien osalta keskisellä Nurmijärvellä. Kunnalle ei jää yhtään omaa tonttia Ilvesvuori Pohjoisen alueelle ja Ilvesvuoren eteläinenkin alkaa olla täyteen rakennettu ja  myyty.

Nyt onkin erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteelliseen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Aikaa ei ole järisyttävän paljon – kaavoitusohjelma hyväksytään vuoden lopulla budjettivaltuustossa.

Uusien työpaikkatonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Nyt valmistuva Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemakaavahankkeet. Heinojan kakkos- ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa nopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää.

Tämän lisäksi olisi avattava valmisteluun myös työn alla olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettuja uusia asemakaava-alueita: esimerkiksi Kirkkotien ja Ojakkalantien välissä oleva asuinrakentamisalue ja Härkähaanmäen selvitysalue, jota olisi mahdollista myös työpaikka-alueeksi kehittää.

Tulevaa työkuormaa ei vähennä se, että samaan aikaan eteläisellä Nurmijärvellä on runsaasti työtä työpaikka-alueiden kaavoittamisessa ja Klaukkalan kehätien hyödyntämisessä. Niiden tärkeys ei tämän päivän päätöksellä pienene yhtään.

Edellä mainittu tarkoittaa, että maankäytön ja asemakaavoituksen resurssit on turvattava suunnitelmallisesti seuraaviksi vuosiksi – tarvittaessa ostopalveluina. Kunnallistekniikan rakentamiseen tulee osoittaa tarvittavat varat nuukailematta. Tätä helpottaa se, että kun mainittu logistiikka-alue myydään yhtenä tonttina, kunnalta poistuu velvoite rakentaa 57 hehtaarin alueen sisäinen katuverkko ja muu infra.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä on tärkeää myös saattaa päätökseen kaavoituksen kehittämistyöryhmän ehdotukset mm. haja-asutusalueiden rakentamisen osalta. Se monipuolistaisi entisestään kunnan tonttitarjontaa. Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tontti- ja asuntotarjonta meillä on, sitä useampi uusi Nurmijärvelle töihin tuleva valitsee kunnan myös asuinpaikakseen. Siitä työpaikan läheisyydestä.

Pelisäännöt luottamuspaikkajakoihin

Kirjoitus on julkaistu Nurmijärven Uutisten Vaalikynä-palstalla 21.4.2021

Kuntavaalien jälkeen on edessä luottamuspaikkojen jako.

Vedin suurimman puolueen edustajana 2017 kuntavaalien jälkeisiä luottamuspaikkaneuvotteluja. Ymmärrykseni mukaan prosessi meni varsin hyvin. En tarkoita pelkästään sitä, että kaikki luottamuspaikat tuli täytettyä vaan sitä, että ne täytettiin vaalien tulosta kunnioittaen ja pitkälti eri ryhmien tavoitteet huomioiden. Neuvotteluissa pystyttiin huomioimaan jopa muutaman yksittäisen naisehdokkaan erinomaiset henkilökohtaiset äänimäärät. Sukupuolikiintiöt kun monimutkaistavat muutenkin kimuranttia paikkajakoa.

Toki muutama soraäänikin viime vaalien jälkeen kuului ja SDP:n Harri Lepolahden kanssa paikallislehdenkin sivuilla kerroimme näkemyksemme asioiden kulusta. Molemmilla oli varmasti perustelut näkemyksilleen, mutta edelleen korostan sitä, että näinkin hajaantuneessa ja useita puolueita sisältävässä valtuustossa on mahdotonta, että jokin ryhmä pääsisi sanelemaan luottamuspaikkavalintoja.

Kun viime vaalien jälkeen ryhdyin vetämään luottamuspaikkaneuvotteluja, käytettävissä oli useissa vaaleissa hyväksi koettu ja tuttu pisteytystaulukko. Sen hyödyntäminen oli itsestään selvyys. Mitään muuta proseduuria paikkaneuvotteluihin ei sitten ollutkaan.

Jo tuolloin neljä vuotta sitten fundeerasin, että keskeistä asioista olisi hyvä olla pelisäännöt, jolloin lähtökohdat ja marssijärjestys olisi selvä alusta lähtien. Valtuustokauden aikana myös SDP:n valtuustoryhmästä tuotiin julki sama ajatus. Nostinkin asian esille viime vuonna ryhmien puheenjohtajien palaverissa ja ajatus yhteisten pelisääntöjen hyväksymisestä ennen kevään vaaleja sai varauksettoman kannatuksen.

Ryhmillä on nyt käsiteltävänä esitys näiksi pelisäännöiksi, jotka sisältävät mm. viime vaaleissa käytetyn periaatteen, että paikkajaossa huomioidaan ja kunnioitetaan vaalien tulosta, eikä teknisiä vaaliliittoja ryhdytä tekemään vaalien jälkeen. Samoin niinkin keskeisille asioille kuin valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajistojen valinnoille olisi perusteet jo ennalta hyväksyttävissä.

Toivon, että ryhmät löytävät asiassa yhteisen ratkaisun. Siitä olisi suuri hyöty seuraavissa luottamuspaikkaneuvotteluissa. Jos uusi valtuusto aloittaa toimintansa jo elokuun alussa, tämä olisi erityisen tärkeää. Vaalien jälkeen jää tosi niukasti aikaa neuvotella ja sopia luottamuspaikoista.

Kaavoitusohjelma uusiksi

Viikon ehdoton uutispommi nurmjärveläisittäin oli tieto Keskon uudesta logistiikkakeskuksesta Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueelle.

Maanantaina 12.4. saimme kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi esisopimuksen tämän 57 hehtaarin asemakaava-alueen myymisestä Keskolle. Alueella on tuore asemakaava, jota ei luonnollisestikaan ole vuosien varrella laitettu vireille ja kehitetty vain yhden toimijan tarpeisiin. Esisopimus tarkoittaakin, että asemakaava joudutaan uudelleen räätälöimään Keskon tarpeisiin. Asiaa helpottaa, että käytettävissä on esimerkiksi tuoreet ympäristö- ja meluselvitykset. Liikenneselvitystä joudutaan varmasti päivittämään. Kokonaisuudessaan kyse on noin 300.000 kerrosneliömetrin hankkeesta ja kauppahinta pyörii 15 miljoonan euron suuruusluokassa.

Vaikka jo pelkkä maanmyyntitulo on poikkeuksellisen suuri ja tervetullut, niin hankkeen kerrannaisvaikutukset ovat mielestäni sitäkin arvokkaammat. Jo pelkkä pitkäkestoinen rakennushanke tuo vuosikymmenen kestävän piristysruiskeen keskiselle ja pohjoiselle Nurmijärvelle. Täydessä toimintalaajuudessaan mittava logistiikkakeskittymä tarjoaa satoja pysyviä työpaikkoja ja luo ympärille moninaisia business to business -mahdollisuuksia. Hankkeella on siten myös mittavat välilliset vaikutukset koko Nurmijärvelle ja lähialueelle. Hanke nostaa pysyvästi Nurmijärven työpaikkaomavaraisuutta ja lisää yhteisöverokertymää. Kunnan oma energiayhtiö tulee tarjoamaan osaltaan palveluita logistiikkakeskukselle.

Ilvesvuori Pohjoinen -työpaikka-alueen oli alunperin tarkoitus tarjota useita uusia tontteja liike-elämän tarpeisiin. Kesko-sopimuksen myötä tämä ajatusrakennelma ja suunnitelma purkautuu. Äärettömän hienon sopimuksen sivutuotteena joudumme yllättöäen samalla puutostilaan työpaikkatonttien osalta keskisellä Nurmijärvellä. Kunnalle ei jää yhtään omaa tonttia Ilvesvuori pohjoisen alueelle ja Ilvesvuoren eteläinenkin alkaa olla juuri täyteen rakennettu tai myyty.

Nyt onkin erittäin tärkeää ottaa kunnan kaavoitusohjelma perusteellisen tarkasteluun ja kiinnittää sen valmisteluun tarpeeksi voimia. Aikaa ei ole järisyttävän paljon – kaavoitusohjelma hyväksytään vuoden lopulla budjettivaltuustossa.

Uusien työpaikktonttien kaavoittamisen lisäksi on varmistettava myös riittävä asuintonttien tarjonta Kirkonkylällä. Nyt valmistuva Heinojan asemakaava-alue ei pysty yksin vastaamaan kasvavaan kysyntään. On pikaisesti laitettava vireille seuraavat asuinrakentamisen asemahankkeet eli Heinojan kakkos-ja kolmosvaiheita tulee edistää aiempaa niopeammalla aikataululla. Krannilan alueen yhtiömuotoisen asuinrakentamisen edistäminen on myös tärkeää.

Tämän lisäksi olisi avattava valmisteluun myös työn alla olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitettuja uusia asemakaava-alueita: esimerkiksi Kirkkotien ja Ojakkalantien välissä oleva asuinrakentamisalue ja Härkähaanmäen selvitysalue, johon olisi mahdollista myös työpaikka-alueena kaavoittaa.

Edellä mainittu tarkoittaa, että resurssit maankäytön ja asemakaavoituksen resurssit on turvatta suunnitelmallisesti seuraaviksi vuosiksi – tarvittavissa ostopalveluina. Samoin kunnallistekniikan rakentamiseen tulee osoittaa tarvittavat varat nuukailematta. Kunnallistekniikan rakentamisen rahoittamista ja järjestämistä helpottaa se, että kun Keskon logistiikka-alue myydään yhtenä tonttina kunnalta poistuu velvoite rakentaa 57 hehtaarin alueen sisäinen katuverkko ja muu infra.

Tärkeää on myös saattaa päätökseen kaavoituksen kehittämistyöryhmän ehdotukset mm. haja-asutusalueiden rakentamisen osalta. Se monipuolistaa entisestään kunnan tonttitarjontaa. Mitä monipuolisempi ja houkuttelevampi tontti- ja asuntotarjonta meillä on, sitä useampi uusi Nurmijärvelle töihin tuleva valitsee kunnan myös asuinpaikakseen. Siitä työpaikan läheisyydestä.

Lepsämän koulusta ja otto-oikeudesta

This image has an empty alt attribute; its file name is 20181010hc3b1ggarto008net_pieni.jpg

Nurmijärven kunnanhallituksen maanantain 29.3.2021 listalla on vakiokäytännön mukaisesti asiapykälä “Otto-oikeuden käyttäminen lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin”. Asiakohdassa on siten käsittelyssä teknisen lautakunnan 4.3.2021 kokouksen pöytäkirja. Tuossa kokouksessa lautakunnalla oli käsiteltävänä mm. Lepsämän koulun hankesuunnitelma.

Viranhaltijoiden ja valmistelijoiden pohjaesityksenä teknisessä lautakunnassa oli hankesuunnitelman vaihtoehto2 eli Lepsämän vuonna 1929 valmistunut puukoulu korjattaisiin ja siihen rakennettaisiin keittiö- ja ruokailutilat ja koululle vuokrattaisiin tarvittaessa lisätilaa. Tuhopoltosta saatavat vakuutusrahat käytettäisiin puukoulun korjaamiseen.

Lautakunta teki pohjaesityksestä poikkeavan päätöksen eli valitsi hankesuunnitelman vaihtoehto 1:n muutamalla lisäyksellä maustettuna. Lautakunnan päätös oli kokonaisuudessaan seuraava: “Koulurakennus uudelleen rakennetaan. Lisäksi tekninen lautakunta edellyttää, että selvitetään ratkaisua, jossa kaikki tarvittavat lisätilat sijoitetaan uudisrakennukseen, jolloin vanhan puukoulun korjauksia ei tarvita. Uudisrakennuksen toteutus tulisi tehdä muuntojoustavana tilaelementtiratkaisuja hyödyntäen, joka on myös perinteistä rakentamistapaa nopeampaa rakentamista. Lisäksi tilaelementtiratkaisut mahdollistavat myöhemmässä vaiheessa rakennuksen siirtämisen toisaalle, jos palveluverkon muuttuneet tarpeet sitä edellyttää.” Päätös syntyi äänestyksen jälkeen 2-9, jossa kokoomuksen Taipale ja Vuorisalo jäivät äänestyksessä tappiolle.

Mielenkiintoiseksi päätöksen tekee se, että esittelijänä toiminut tekninen johtaja jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

Kunnanvaltuuston päätöksen 27.1.2021 § 6, Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen ja NUUKA:n toimenpidesuunnitelman asettaminen, mukaisesti kunnan menojen kasvua tulee hidastaa ja kunnanvaltuuston päätöksen 16.12.2020 § 88, Toimitilaohjelman hyväksyminen, mukaisesti tilatehokkuutta parannetaan ja toimitilojen määrää pyritään vähentämään.

Hankesuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat kumpikin tilojen käyttötarkoituksen näkökulmasta toimivia ratkaisuja. VE2 mukainen tilojen kokonaismäärä on pienempi ja pitkällä aikajänteellä palvelutuotannon ja palveluverkon näkökulmasta joustava. VE2 mukaiset investointikulut ovat alhaisemmat ja tilojen pienemmän kokonaismäärän kautta myös käyttökustannukset ovat pitkällä aikavälillä alhaisemmat.

VE2 toteuttaa paremmin kunnanvaltuuston NUUKA- ja Toimitilaohjelmissa hyväksymiä linjauksia.

Jo se, että esittelijän virkavastuulla todetessa, että päätös ei parhaalla tavalla toteuta valtuuston päätöksiä, tulisi olla kunnanhallitukselle peruste käyttää asiassa otto-oikeutta. Tässä tapauksessa rima otto-oikeuden käyttämiselle on tavallistakin matalampi, koska palveluverkkopäätöksen yhteydessä valtuusto erikseen päätti, että Lepsämän koulun asia ratkaistaan hankesuunnitelman käsittelyn ja päättämisen yhteydessä.

Kunnanhallituksen lakisääteinen tehtävä on vastata valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kun esittelevä viranhaltija esittää epäilyksen, niin kunnanhallituksen tulisi asian tila varmistaa.

Otto-oikeuden käyttäminenhän ei sinänsä tarkoita, että lautakunnan päätöstä tahdottaisiin tai oltaisiin muuttamassa. Itse haluaisin kyllä varmistaa ja kuulla päätösten perustelut ja myös kuulla tarkemmin esittelijän perustelut eriävälle mielipiteelle. Ja kuten sanoin – nähdäkseni tämä on myös kunnanhallituksen tehtävä.

Teknisen lautakunnan päätös ei myöskään ole yksiselitteinen. Päätöksen perusteluissa todetaan, että vanhalle puukoululle, joka on siis pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, ei tarvitse tehdä mitään korjauksia. Se, että puukoulua ei korjata lainkaan, säästää varmasti kustannuksia. Kun vanhaa puukoulua ei kuitenkaan voida käyttää sisäilmaongelmien takia, niin päätökseen tulisi mielestäni lisätä selkeästi, että vanha puukoulu puretaan tai ehdollistetaan vaihtoehto 1 purkuluvan saamiselle. Se, että toteutettaisiin vaihtoehto 1:n mukainen palaneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ja jouduttaisiin vanha suojeltu puukoulukin vielä kahdella miljoonalla eurolla korjaamaan on kestämätön päätös.

Lepsämän osayleiskaavassa tuo vuonna 1929 rakennettu puukoulu on suojeltu sr-1 -merkinnällä. Sen purkaminen ei ole kiellettyä, mutta se on luvanvaraista. Purkulupahakemuksesta on lisäksi pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Ehkä olisi syytä selvittää, onko purkaminen mahdollista. Ja jos ei ole, niin Lepsämän koulun kiinteistöjen osalta kustannuksiin on tiedossa parin miljoonan euron lisä.

Kaavoituksen kehittämisen työryhmä

This image has an empty alt attribute; its file name is kaavara.jpg

Nurmijärven kunnanhallitus nimitti keväällä 2019 työryhmän, jonka tavoitteiksi määritettiin strategian mukaisen maankäytön suunnittelun kehittäminen ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaaminen. Samoin työryhmän odotettiin keräävän ja tuovan ideoita maankäytön kehittämiseksi ja toimivan asian tiimoilta keskustelufoorumina. Luottamushenkilöille tarjottiin näin mahdollisuus olla jo aikaisessa vaiheessa mukana maankäytön toimintatapojen kehittämisessä.

Kunnanhallitus kirjasi työryhmässä käsiteltäväksi myös kyläalueiden kaavoitusta ja siihen liittyen rakentamismahdollisuuksien määrittämisperiaatteet, taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutuksen kunnan tuloihin.

Sain kunnian toimia kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin Tarja Salonen ja lisäksi jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala.

Alkuun 10 hengen työryhmä tuntui suurelta, mutta pariinkymmeneen kokoukseen osallistuttiin todella aktiivisesti. Työryhmän tehtävä koettiin tärkeäksi. Jälkikäteen arvioituna tehtävän laajuus oli melkoinen – etenkin, kun käsiteltävänä oli paljon keskustellut ja vaikeiksi tiedetyt asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin (ns. haja-asutusalueet) liittyvät asiat.

Osa työryhmän jäsenistä oli pitkään ollut tekemisissä aihepiirin kanssa niin työelämässä kuin luottamustehtävissä. Kaikilla ei aivan samanlaista taustaa ollut, joten työryhmä kävi alkuun läpi nykykäytäntöjä ja lainsäädäntöä kunnan omien asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli järkevä aloitus ja sillä luotiin hyvä pohja ryhmän työskentelylle, vaikka sille muutama kokous alusta uhrattiinkin.

Olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä. Jäsenillä oli hyvinkin tarkkoja ja detaljikkaita mielipiteitä keskeisistä asioista jo ennakkoon. Tässä osoittautui hyödyksi työryhmän suurehko jäsenmäärä. Keskustelu oli aktiivista ja monipuolista – erilaiset näkemykset tulivat huomioiduksi.

Odotetusti kuumimmat ja kimuranteimmat asiakokonaisuudet olivat haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet, suunnittelutarveratkaisualueet ja emätilatarkastelut. Erityisesti suunnittelutarvealueiden juridiikan osalta työryhmä katsoi tarpeelliseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita eli emeritusprofessori Vesa Majamaata ja Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevaa. Silti loppuraportissaan työryhmä joutui toteamaan, että maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ei ole täysin yksiselitteistä käsiteltyjen asioiden osalta.

Työryhmä on nyt saanut työnsä ja loppuraportin valmiiksi ja se on kunnanhallituksen asialistalla maanantaina 22.3.2021.

Asemakaava-alueiden osalta työryhmä antoi väliraporttinsa jo vuosi sitten. Tuskin voidaan sanoa mitään viisasten kiveä löytyneen, mutta työryhmä nosti esille useita pienempiä ehdotuksia, joilla voidaan lisätä erityisesti pientalotonttitarjontaa taajamissa. Niin sanotun “tonttiprojektin” elvyttäminen on jo nyt tuonut asemakaavamuutoshankkeita vireille Kirkonkylässä. Kaavaprosessin ja päätöksenteon nopeuttaminen ja resurssien varaaminen on huomioitu myös raportissa.

Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Samalla tulisi varmistaa kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Osayleiskaavoitus on edelleenkin keskeinen työväline rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueella, mutta työryhmä esittää myös ns. kyläkaavoituksen hyödyntämistä kyläkeskuksissa. Tämä antaisi suoraan rakentamisoikeuden osayleiskaavan perusteella.

Työryhmä esittää luopumista koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Näin olleen suunnittelutarvealueiksi jäisivät vain sellaisiksi suoraan lain nojalla määräytyvät alueet ja kunnan erikseen osoittamat alueet. Jälkimmäisiä voisivat olla esimerkiksi päätaajamien mahdolliset laajenemisalueet ja uusien liikenneyhteyksien edellyttämät alueet.

Emätilatarkastelusta työryhmä esittää luovuttavan. Osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien ja sijoituksen määrittämiseksi työryhmä esittää erityistä edullisuusvyöhykemallia.

Otaksun, että työryhmän aikaansaannos ja esitys tyydyttää lukuisia nykyjärjestelmän kriitikoita.

Maapolitiikan erilaisten linjausten vaikutusta kunnan tuloihin raportti käsittelee yleisellä tasolla. Maapolitiikan osalta todetaan se vanha totuus, että ns. omalle raakamaalle kaavoittaminen tuo tontteja myytäessä isommat luovutusvoitot verrattuna maankäyttösopimuksista saataviin tuottoihin. Nurmijärvellä on kuitenkin linjattu käytettäväksi kaikkia keinoja maanhankinnan toteuttamiseksi, eikä työryhmä lähtenyt tätä periaatetta kyseenalaistamaan. Kaikilla maanhankintakeinoilla on omat hyvät puolensa ja niitä tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisesti – jotkut tuovat suuremmat luovutusvoitot, toiset tuovat tuloja ja kasvua nopeammin. Ehkä tonttien luovutusperiaatteiden osalta olisi voinut vielä käsitellä maapoliittisen ohjelmaan lisättäväksi ok-tonttien hintakilpailumenettely yhtenä tapana. Se jäi myöhempänä esitettäväksi.

Työryhmän loppuraportin ajatuksia ja esityksiä pääsevät luottamushenkilöt puntaroimaan kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Esityksenä on, että kunnanhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi ja että sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma syksyyn 2021 mennessä. Toimenpideohjelma jää siis tulevan kunnanhallituksen päätettäväksi. Se on ymmärrettävää – moni työryhmän esittämä ajatus vaatii vielä työstämistä, vaikutusten arviointia ja mm. juridisten asioiden selvittämistä. Työryhmä keskittyi estottomasti ideoimaan ja tuomaan uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.

Omalta osaltani vielä kerran kiitokset koko työryhmälle – erityisesti varapj. Tarjalle, joka muutaman kerran tuurasi puheenjohtajaa ansiokkaasti. Samoin täytyy kiittää viranhaltijoita rakentavasta yhteistyöstä. Hekin työryhmän kokouksiin osallistuivat varsinaisen työajan jälkeen ja työstivät materiaalia kokousten välillä.

Loppuraportti löytyy kunnan web-sivuilta kunnanhallituksen ma 23.3.2021 asialistalta.

Klaukkalan hankkeita kunnanhallituksessa

This image has an empty alt attribute; its file name is img_5653.jpg

Hyvinkään Kipinää

Kunnanhallituksen lyhyehkö asialista 15.2.2021 saatiin käsiteltyä vajaassa neljässä tunnissa. Alle kolmen tunnin kokoukset alkavat olla nykyisin tilastoharvinaisuuksia.

Ensimmäisenä asiakohtana oli Nurmijärven kunnan lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta. Kunnan lausunto nojaa vahvasti KUUMA-seudun yhteiseen lausuntoon, jossa Nurmijärvi ei erityisesti korostu. KUUMA-kuntien yhteisesti edistämä Klaukkalan kehätie on vienyt joksikin aikaa isoimmat investointihankkeet Nurmijärveltä. Meitä koskevat lähinnä liikenneinfran pienet KUHA-hankerahat ja liityntäpysäköinnin investointirahat. Niistä voi joitain murusia Nurmijärvellekin kohdistua tulevina vuosina. Toki Nurmijärvi on mainittu myös MAL-2019 -suunnitelmaan sisältyvässä Järvenpään ja Nurmijärven logistiikan poikittaisyhteydessä ja Kehä IV -hankkeessa, joka tosin tukee enemmänkin Tuusulan eteläosan logistiikkahanketta. Lausunnossa otetaan kantaa myös Kehä V:n eli Hanko-Hyvinkää VT25:n kehittämiseen ja todetaan, että ilman perusparannusta se on palvelutasoltaan Etelä-Suomen huonoin päätie. Tällä on merkitystä erityisesti pohjoiselle Nurmijärvelle. Kokoomuksen Vaulamon esityksestä lausuntoon lisättiin lauseke, että ladattavien henkilö- ja pakettiautojen sähköistä latausverkostoa ja sähköisen autoilun infrastruktuuria tulee kehittää selvästi voimakkaammin.

Listalla oli myös pari Klaukkalan hanketta. Kunnanhallitus päätti luovuttaa Hoivatila Oyj:lle Vanha-Klaukan asemakaava-alueella sijaitsevan päiväkotitontin. Esityksen mukaan tonttivuokraa perittäisiin ensin vain puolet ja täysi vuokra vasta, kun toinenkin päiväkoti tontille rakennettaisiin. Kun esityksessä ei ollut edellytetty vuokrasopimukseen mitään aikarajaa sille, milloin tuo toinenkin osa tulisi toteuttaa ja kunnan saada siten koko rakennusoikeudesta vuokraa, niin kunnanhallitus päätti esityksestäni lisätä päätökseen vaatimuksen siitä, että vuokrasopimuksessa varmistetaan toisenkin päiväkodin toteuttaminen kohtuullisessa määräajassa tai jättää kunnalle oikeus rakentamattoman tontinosan hyödyntämiseen. On tärkeää, että alueen ainoa päiväkotitontti ei jää puolittain rakentamatta, jos kunnalla on sen käytölle tarve. Sopimuksella tulisi aina tällaiset asiat varmistaa.

Toinen merkittävä Klaukkalaa koskeva asia oli Urheilupuiston koulun hankesuunnitelman hyväksyminen sisältäen myös päätöksen koulun sijainnista. Hieman oudoksuin sitä, että hankesuunnitelman tekijällä ei ollut ollut käytössään pohjatutkimustietoja eri sijoitusvaihtoehdoista. Ne tulisi mielestäni teettää edes jollakin tasolla hankesuunnitelmavaiheessa – etenkin, jos samalla tehdään myös sijaintipäätös. Pohjarakentamisella voi olla suurikin vaikutus hankekustannuksiin ja toteuttamiskelpoisuuteen. Nyt mentiin ilman tarkkaa tietoa pohjaolosuhteista. Kävin jokin aika sitten tutustumassa Hyvinkään uuteen Kipinä-lukioon. Totesin siellä, että koulun suunnittelussa oli huomioitu myös tilojen väliaikainen majoituskäyttö. Kun huomioi, että Urheilupuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. jäähalli, salibandyareena, urheilupuisto, Monikko-sali, tennishalli ja -kentät sekä NJS:n kuplahalli ja ulkokentät, niin mielestäni kannattaisi meilläkin tämä huomioida. Esim. urheilutilaisuuksissa ja leireillä voisi hyödyntää koulua joukkueiden majoituspaikkana. Ehdotuksestani kunnanhallitus lisäsi päätökseen klausuulin, että hankesuunnittelun jatkossa tutkitaan tilapäismajoitusmahdollisuus esimerkiksi liikunta- ja kilpailutoimintaa varten silloin, kun koulu ei ole käytössä esim. kesälomakaudella. Hankesuunnitelman vahvistaa vielä kunnanvaltuusto.


Yksityistiealoite

Lakitekstit ovat mitä mainiointa unilukemista. Luomi alkaa lupsahdella yleensä jo muutaman sivun jälkeen. Niinpä Matti Kasson ”Kiinteistökauppa ja omistaminen” oli yöpöydäll pitkään. Eräänä iltana pääsin sivulle 134 ja silmät eivät sulkeutuneet vaan rävähtivät auki. Luin pariin kertaan tekstin, jotta olin varma, että olin sen oikein ymmärtänyt.

”Yleiskaava-alueella kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon ja luovuttaa kaavan mukaiseksi yleiseksi liikenneväyläksi alueella oleva yksityistie tai maanomistajan tiealueeksi rakentamisen yhteydessä varaama alue (maankäyttö- ja rakennuslaki  92 §).”    

Oli hivuttauduttava vielä iltapuhteeksi vällyjen alta tarkistamaan, mitä MRL:n 92 § tarkalleen sisältää:

”92 §(562/2018). KUNNAN OIKEUS YKSITYISEN TIEN ALUEESEEN. Jos yleiskaava-alueella yksityistielain 3 §:n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”

Yksityisteiden avustusjärjestelmän uudistusprosessin aikana tällaisesta mahdollisuudesta ei ollut minkäänlaista mainintaa tai keskustelua. Päinvastoin oli todettu, että lunastaminen olisi kallis ja hankala – jopa mahdoton tehtävä.

Kun tiedossani oli, että esimerkiksi yksityistie Uotilan koulutie sijaitsee Perttulan osayleiskaavan alueella ja kyseisen tiekunnan järjestäytyminen oli takunnut, niin laitoin tammikuun puolivälin tienoilla kunnanvirastolle kysymyksen, mitä tarkoittaa ja miten tulkitaan lakitekstiin kirjattu “yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi”. Kysyin, onko esimerkiksi Perttulan osayleiskaavan Uotilan koulutie tällainen tapaus. Erityisesti minua askarrutti se, että Perttulan osayleiskaavan kaavakartassa Uotilan koulutie näkyy  haaleasti pohjakartassa, mutta sitä ei ole kaavamerkinnöissä erityisesti osoitettu liikenneväyläksi. Selvensin vielä kysymyksen, olisiko esim. Uotilan koulutie luovutettavissa MRL 92 §:n mukaisesti yleiselle liikenteelle.

Sain vastauksen viranhaltijalta, että kaavassa ko. tie on osoitettu liikenneväyläksi, mutta olisi myös syytä saada tarkempi tulkinta siihen, mitä tarkoittaa pykälässä mainittu “jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi”.

Tämä vastaus riitti minulle. Varmistuakseni, että tämä täysin uusi näkökohta ja lakiin perustuva mahdollisuus saataisiin perusteellisesti selvitettyä ja mahdollisesti hyödynnettyä muutamien yksityisteiden kohdalla jätin kunnanvaltuuston kokouksessa 27.1.2021 seuraavan valtuustoaloitteen:

NURMIJÄRVEN KUNTA / VALTUUSTOALOITE

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 92 §:N KÄYTTÄMINEN NURMIJÄRVEN KUNNASSA

Yksityistielain uudistamisen yhteydessä Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti 22.04.2020 muutoksista kunnan yksityisteiden avustusjärjestelmään ja sen myöntämisehtoihin.

Vaikka kunnanhallitus on todennut, että yksityistieavustusten loppuraportti avustusperiaatteiden oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden toteutumisesta tuodaan toimielimille arvioitavaksi ja tiedoksi kahden täyden avustuskauden päätyttyä, on uutta avustusjärjestelmää jo kritisoitu mm. läpiajoteiden osalta. Avustusjärjestelmään liittyen on tehty myös useita valtuustoaloitteita.

Hoitosopimusteiden osalta kunnanvaltuustossa (KV 22.4.2020 37§ ”Vastine 25.3.2020 jätettyyn yksityistieasiaa koskevaan valtuustoaloitteeseen”) on todettu, että kunnalla ei ole lainmukaisia edellytyksiä lunastaa aiemmin hoitosopimusjärjestelmän piirissä olleita yksityisteiden tiealueita. Edelleen on tuotu julki, että kiinteistöjen omistajien ja kunnan välillä tehtävät vapaaehtoiset kiinteistökaupat olisi teoreettinen vaihtoehto, jolla kunta voisi saada omistukseensa ko. tiealueet, mutta vapauttaakseen tiekunnan osakkaat yksityistielain mukaisista velvoitteista, tulisi kunnan ostaa itselleen kaikki kiinteistöt, joilla on rasiteoikeus tiehen.  

Yksityisteiden avustusjärjestelmän käsittelyssä ja sitä koskevassa hankesuunnitelmassa ei ole kuitenkaan käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 92§:n antamaa ”kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen”.

MRL 92§:n mukaan: ”Jos yleiskaava-alueella yksityistielain 3§:n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”  

Nurmijärvellä on osayleiskaavojen vaikutusalueella muutamia yksityisteitä, joissa voisi olla järkevää ja perusteltua soveltaa kyseistä MRL 92§:ää. Esimerkiksi Perttulan voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaava-alueen Uotilan koulutie ja Sahamäentie sijaitsevat sekä maakuntakaavan että osayleiskaavan mukaisen kyläalueen keskustassa. Näillä molemmilla yksityisteillä on selkeä läpiajofunktio ja niiden varrelle on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon PY-5 -alueita (koulu ja ammattioppilaitos). Kyseiset yksityistiet ovat kestopäällystettyjä.

Aloitteen tavoitteena ei ole merkittävissä määrin ottaa yleiseen käyttöön yksityisteitä, vaan mahdollistaa se tiettyjen erityisen perusteltujen yleiskaavojen alueella sijaitsevien yksityisteiden kohdalla. Samoin MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa.

Ehdotan, että Nurmijärven kunta:

– Selvittää onko kunnassa mahdollista ja perusteltua käyttää MRL 92§:n mukaista menettelyä eli kunnan oikeutta yksityisen tien alueeseen. 

– Mikäli tämä on mahdollista, selvittää yhteistyössä esim. Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa.

Nurmijärvellä 27.1.2021

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

Yksityisteihin liittyen on tehty useita aloitteita.

Jo keväällä 2020 tehtiin aloite kaikkien aiemmin hoitosopimusten piirissä olleiden yksityisteiden lunastamisesta kunnalle. Mitä lunastamisella sitten tarkoitettiinkin, niin tämä aloite olisi johtanut siihen samaan vinoutuneeseen ja epätasa-arvoiseen tilanteeseen, josta nimenomaan tahdottiin päästä eroon kunnan uudella yksityisteiden avustusjärjestelmällä. Ei ihme, että aloite ei johtanut toimenpiteisiin.

Mustonen (KESK) jätti tammikuun valtuustossa aloitteen (Valtuustoaloite yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta), jossa väitettiin, että valtuutetuille on annettu yksityistieasiassa virheellistä tietoa ja jätetty kertomatta oleellista tietoa. Kun asian valmistelua ja esittelyä kohtaan esitetään noinkin rankkaa ja suoraa kritiikkiä, niin on ymmärrettävää, että asia tutkitaan tarkoin. Tuleekohan tähän aloitteeseen vastaamisesta kovinkin kallista, kun kunnanhallituskin päätti, että aloitteesta aiheutuneet kustannukset tuodaan valtuuston tietoon.

Edellä mainituissa, eikä muissakaan yksityistiealoitteissa, ei kuitenkaan ole viitattu aloitteessani mainittuun maankäyttö- ja rakennuslain 92 §:ään. Tuo lakipykälä on mielestäni todellinen ”löytö” ja sen käyttökelpoisuutta joissain erityistapauksissa – kuten Uotilan koulutie” – olisi harkittava. Samoin lakipykälän olemassaolo on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavoissa, jos Uotilan koulutietä vastaavia yksityisteitä on niiden alueella.

Kun en ole pakkolunastusten ystävä, niin kirjasin aloitteeseeni senkin, että mikäli tuo 92 § on sovellettavissa, niin sen käytöstä olisi kuitenkin hyvä sopia yhteisymmärryksessä tiekuntien kanssa.

 Aloitteen allekirjoitti myös 19 muuta valtuutettua.

Puolivuotiskatsaus II/2020

Vuorossa on vuoden 2020 toinen puolivuotiskatsaus. Mikäli en olen laskuissa seonnut, niin tämä on kahdeskymmenestoinen kerta, kun vedän blogissani yhteen edellisen kuuden kuukauden kohokohdat ja ankarimmat takaiskut.

Vaikka itse toteankin, niin onhan tämä 13 vuotta kestänyt viikottainen blogisavotta ollut pitkä rupeama. Tuskin kukaan tuore valtuutettu ryhtyy tänä kesänä samaan urakkaan – ja jos alkaa niin on samassa pisteessä vuonna 2034. Blogikirjoitteluhan ei ole enää nykyisin mitenkään pop tai in. Nopeat sivallukset tai läpsäytykset Twitterissa tai Facessa ovat enemmän suosiossa. Yhä harvempi kuntapoliitikko Nurmijärvelläkään kirjoittaa enää säännöllisesti omaa blogia. Vaalien alla toki jotkut blogit heräävät henkiin – yleensä uinahtaakseen taas vaalipäivänä. Jokaiselle löytyy varmasti oma tapansa tuoda ajatuksiaan julki. Minulle kirjoittaminen on luonteenomaista, eikä tuota tuskaa. Toivottavasti ei lukeminenkaan.

Kunnallispolitiikassa suurin huomio keskittyi jo kesästä lähtien lukiopäätökseen. Kirjoitin paikallislehteen parikin kolumnia aiheesta. Heinäkuussa tuumin, että Kirkonkylän keskitetyn lukion käyttökustannuslaskelmat perustuvat olettamukseen, että lukiolta vapautuvista NYK:in tiloista pystytään luopumaan. Totesin, että laskelma perustuu ketjuun, jossa tilat ja lattianeliöt tosiasiassa vapautuvat kyläkouluista – ja jos tiloja ei sieltä vapauteta, niin laskettuja säästöjäkään ei synny. Melkoisen hypoteettisia jossitteluun perustuvia käyttökustannussäästöt tuntuivat olevan. Sittemminhän kävi selväksi, että kustannukset eivät kuitenkaan olleet minkäänlaisessa roolissa lopullista lukiopäätöstä tehtäessä.

Loppukesästä totesin, että etäkokoukset alkoivat jo syödä miestä. Erityisesti asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan (ASRA) kokoukset, joihin kunnanhallituksen edustajana osallistun tuntuivat venyvän aiempaa pidemmiksi. Alkuvuoden lautakunnan seitsemästä kokouksesta vain yksi oli jäänyt alle kolmetuntiseksi. Tuntui, että koronan aiheuttamat etäkokoukset olisivat pidentäneet kokousten kestoa systemaattisesti. Tätä kirjoittaessa etäsysteemillä on menty jo melkein vuosi – eikä loppua näy. Aika monta hyvää keskustelua kasvokkain on jäänyt pitämättä.

Syyskuussa osallistuin Porissa puoluekokoukseen. Valitsimme puolueen varapuheenjohtajiksi Lepomäen, Häkkäsen ja Anna-Kaisa Ikosen. Porin kokoukseen päättyi myös kahden vuoden pestini puoluevaltuuston jäsenenä. Seuraaville kahdelle vuodelle tosin tuli puoluevaltuuston varajäsenyys eli pääsen jatkossakin osallistumaan puoluevaltuuston työskentelyyn ja mm. uuden käytännön mukaisiin iltakouluihin. Täytyy ilolla todeta, että puoluevaltuuston uusi puheenjohtaja Heikki Autto on lähtenyt aivan uudella otteella vetämään puoluevaltuuston toimintaa ja nostanut sen profiilia.

Kesälomien jälkeen myös ASRA:n kokoukset jatkuivat ja nykyinen lautakunta pani vireille Klaukkalan Ketunkallion alueelle sijoittuvan uuden Jokimetsän asemakaavan. Niin hämmästyttävää kuin se onkin, niin Jokimetsä taisi olla kolmeen ja puoleen vuoteen ensimmäinen hiemankin isomman asuinaluekaavan vireilletulo koko Nurmijärvellä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pitkäkestoista ja välillä verkkaistakin kunnallinen päätöksenteko on. Lautakunta istuu liki koko valtuustokauden ja joutuu loppumetreillä havahtumaan, että uutta asemakaavaa ei olla saatu työnnettyä putkeen. Sinne se Jokimetsä kuitenkin tuupattiin – ja sieltä putkesta se aikanaan lainvoimaisena ulos tupsahtaa. Sellaisenkin huomion tein, että kun vuosikaudet on vaadittu uutta asuinkaavaa Klaukkalaan, niin Jokimetsän asemakaavahankkeen kritisoiminen alkoi välittömästi vireilletulon jälkeen. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin tämäkin kaava-alue tulee valitusten ja muistutusten ansiosta pienenemään merkittävästi. Näinhän kävi mm. Kirkonkylän Heinojan asemakaavalle.

Lokakuussa aloimme kunnanhallituksessa tahkoamaan vuoden 2021 talousarviota ja oli käydä sellainen vahinko, että lokakuusta oli tulla 12 vuoteen ensimmäinen kuukausi, jolloin en olisi blogiini kirjoittanut. Kunnanhallitus sai oman talousarviovalmistelunsa valmiiksi 21.10. ja korjasin sen jälkeen loppukuusta kirjallisen vetelehtimisen naputtelemalla urakkaluontoisesti useammankin kirjoituksen.

Juuri päättyneestä talousarviokäsittelystä totesin ilahtuneena ja perinteisenä tiukan euron valtuutettuna, että kokonaisuudessaan kunnanhallitus siis lisäsi kunnajohtajan talousarvioesityksen käyttötalousmenoihin vain 24.000 euroa. Toki jo tuolloin povasin, että suurimmat väännöt tullaan näkemään palveluverkkoa ja investointiosaa käsiteltäessä. Sitä en osannut ennustaa, että palveluverkkopäätökset ja investointipäätökset venyvät vuodelle 2021. Sarkastisesti jouduin toteamaan, että nykyisen keusote-ajan absurdiutta edustaa se, että yli 270 miljoonan euron toimintakuluista Keusoten vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat melkein 50%. Talousarviokirjan yli 200 sivusta nämä kustannukset on esitetty tasan yhdellä sivulla. Se on vain hieman enemmän kuin mitä talousarviokirjassa on käsitelty katuvalojen kesänaikaista sammutusta ja roskakorien tyhjentämistä.

Rajamäen uimahallin toiminta-avustuksia toistuvasti kritisoiville muistuttelin, että kunnan tuki uimahallin käyttäjää kohti on vain noin 2,5 euroa. Jos se tuntuu sietämättömän suurelta panostukselta, niin sitä voi verrata vaikkapa Monikkosalin kävijämääriin ja nettokustannuksiin. Viime vuonna kunta tuki Monikkosalissa kävijää yli 20 eurolla per kerta.

Nurmijärven vuoden 2021 talousarvio saatiin käsiteltyä 11.11.2020 vajaassa kuudessa tunnissa, mikä oli poikkeuksellisen lyhyt rupeama. Kokoomuksen ryhmäpuheessa muistelinkin vuoden 2009 peräti 12 tuntia kestänyttä ja yli 40 äänestystä poikinutta maraton-kokousta, joka päättyi vasta aamuyön tunteina. NUUKA-talouskuri piti erinomaisesti myös kunnavaltuustossa. Nyt ei nähty lisämääräraha-rumbaa.

Marraskuussa avattiin vuosikymmenien odottelun jälkeen Klaukkalan ohikulkutie, joka nimettiin kunnanhallituksessa Klaukkalan Kehätieksi. Siitäkin väylästä tuli vuosien aikana eräskin kirjoitus raapustettua. Kun vielä saadaan jonain päivänä kaikki kunnan vastuulla olevat liitttymätiet kuntoon, niin urakka on lopullisesti valmis. Se ei ole ihan huomisen asia, vaan vaatii miljoonien investointipäätökset.

Joulukuun valtuustossa tuli eteen viimeinkin lukiopäätös. Muutamat viikot ennen valtuuston kokousta olivat hieman hämmentäviä. Kunnanhallitus luonnollisesti käsitteli asian ensin ja kävi niin, että kunnanhallituksen lukiopäätöksen jälkeen päätöksen tarkasta sisällöstä tuntui olevan useammanlaista käsitystä ja mielestäni sitä virheellistä tietoa myös jaettiin juuri ennen valtuuston kokousta. Kunnanvaltuustohan päätti niukasti äänin 27-24 keskittää kunnallisen lukiokoulutuksen Kirkonkylään eli lakkauttaa lukion Rajamäen toimipisteen. Demokraattiseen päätöksentekoon ja äänestystulokseen tulee luonnollisesti tyytyä, mutta virheellisen tiedon julistaminen juuri ennen päätöksentekoa oli mielestäni ennennäkemätön temppu. Toki lukioasiassa myös argumentit tuntuivat välillä hieman omituisilta. Sellainenkin erikoisuus kuultiin, että samaan aikaan voi olla erityisen huolestunut kunnan lukioiden sisäänpääsykeskiarvojen noususta ja ilmoittautua vankkumattomaksi keskitetyn lukion kannattajaksi. Totesin, että tuossa alettiin päästä surrealismin ytimeen.

Oman surrealistisen vivahteen talousarviovaltuustoon toi valtuutettu Haapalainen, joka ilmaantui antamaan melkein ratkaisevan lukioäänensä vasta useiden huhuilujen jälkeen saunan raikkaana.

Toinen hämmentävä tapaus oli se, että kunnanhallitus ei omien pave-päätösten jälkeen lainkaan esittänyt kunnanhallitukselle näiden päätösten kustannus- ja talousarviovaikutuksia. Ehdotin, että kunnanhallitus olisi nämä normaaliin tapaan ja osana asian valmistelua esittänyt valtuustolle, mutta kunnanhallituksen enemmistö ei tätä katsonut tarpeelliseksi. Eikä se myöskään viranhaltijoiden mielestä ollut tarpeellista – toki kunnanhallitus olisi asiasta päättänyt, jos viranhaltijat olisivat sitä esittäneet. Joulukuussa kunnanvaltuusto ryhtyi sitten päättämään palveluverkosta tietämättä, mitkä kunnanhallituksen pohjaesityksen talousarviovaikutukset olivat. Hieman mentiin käsikopelolla ja sammutetuin lyhdyin. Ja niinhän siinä hortoilussa kävi, että pääosa palveluverkosta kyettiin käsittelemään vasta vuoden 2021 puolella.

Noin kolmen vuoden pestini kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana on ollut toisaalta varsin työllistävä, mutta toisaalta palkitseva. Työnkuvaan on kuulunut oman ryhmän kokouksien vetämisen ja ryhmäpuheiden valmistelun lisäksi myös kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajapalavereiden vetäminen ja mahdolliset muut ryhmien väliset neuvottelut. Ryhmyrit osallistuvat myös ns. kunnanjohtajan säännöllisiin aamupuurotilaisuuksiin, joissa yhteisesti ajankohtaisia asioita käsitellään hieman epävirallisemmin. Ryhmäpuheet olen omalta osaltani yrittänyt pitää kohtuullisen lyhyen napakoina. Vaikka olen vakuuttunut mielipiteitteni erinomaisuudesta, niin itsekritiikkiä on vielä sen verran jäljellä, että en usko varttitunnin puheen menevän yhtään paremmin ”perille” kuin viiden minuutin puheenkaan. Päinvastoin. Ja toki tekee hyvää, että isossa valtuustoryhmässä ryhmäpuheita pääsee pitämään välillä muutkin kuin puheenjohtaja. Kaiken kaikkiaan pidän oman valtuustouran yhtenä suurimmista saavutuksista näinkin pitkää pestiä ryhmän puheenjohtajana. Omilta saatu luottamus lämmittää oikealla olevaa sydäntäni.

Nyt aukeaa sitten kevään mittainen loppusuora tälle valtuustokaudelle. Huhtikuussa nähdään tuleeko sen perään vielä neljäs kausi.

Nuukasti nuukailtu

Nurmijärven kunnanvaltuuston vuoden 2021 ensimmäinen kokous pidettiin jälleen pääosin etänä. Vain muutama valtuutettu oli fyysisesti ilmaantunut kunnanvirastolle. Tällä tyylillä on menty kohta vuoden verraan, eikä loppua näy.

Pitkään valmisteltu ja odotettukin päätös Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon korvaamisesta meni valtuustossa läpi ilman keskusteluja ja äänestyksiä. Isoistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä nopeasti ja ilman turhia porinoita, kun asia on hyvin valmisteltu ja kaikki ovat yksimielisiä. Näin oli puhdistamoasiassa. Täytyy muistaa, että kaikissa merkittävimmissä asioissa viranhaltijat ja asian valmistelijat ovat kuultavissa kunnanhallituksen kokouksessa, jossa siis jokainen valtuustoon tuleva asia valmistellaan. Näin oli toimittu myös jätevedenpuhdistamon suhteen. Ja valtuustollakin on mahdollisuuus saada vastauksia ns. kyselytunnilla valtuuston tulevista päätösasioista. Tehty siirtoviemäripäätös oli hyvä. Ja kun viemäri ja Klaukkalaa syöttävä lisävesijohto linjataan järkevästi esim. vanhan kolmostien linjausta myötäillen, niin kuntaan avautuu uusia hyviä rakennuspaikkoja, joihin on saatavissa näin helposti kunnallistekniikka. Esimerkiksi Hämeenlinnan väylän ja kehätien liittymän työpaikka-alueen toteuttaminen helpottuu oleellisesti.

Palveluverkon käsittelyähän ei saatu finaaliin joulukuun valtuustossa, vaan lukioratkaisua lukuunottamatta käsittely siirtyi tähän tammikuun kokoukseen. Raekannaksen Riikka (KESK) teki samat viisi muutosesitystä kuin aiemmin kunnanhallituksessa ja näistä jouduttiin luonnollisesti äänestämään. Kaikki Riikan muutosehdotukset hylättiin. Itse äänestin asiakohdasta ja ehdotuksesta riippuen puolesta ja vastaan – samalla tavalla kuin jo kunnanhallituksessa. Mielenkiintoinen kysymys kuultiin yhdeltä valtuutetulta: Eikö näistä kaikista ehdotuksia voisi äänestää kerralla? Jokainen ehdotus luonnollisesti käsiteltiin yksi kerrallaan ja niiden kannatus myös vaihteli.

Kokouksen pääaihe oli ehkä pitkään ja hartaasti valmisteltu ja joulukuun kokouksesta tammikuulle siirretty NUUKA-ohjelman päivitys ja toimenpideluettelosta päättäminen. Kunnanhallituksessahan oli kunnanjohtajan pohjaesityksenä ollut 121 kohdan toimepidelista. Listalla oli euromääräisesti isoja asioita ja toisaalta kymmenittäin toimenpiteitä, joiden säästövaikus oli vain joitain tuhansia euroja. Tuntui järjettömältä alkaa ensin kunnanhallituksessa äänestämään näistä muutamista tuhansista euroista. Käsittely olisi ollut raskas ja johtanut parhaassa tapauksessa samanlaiseen rumbaan myös valtuustossa. Teinkin kunnanhallituksessa esityksen, että kaikki alle 100.000 euron säästökohteet hyväksyttäisiin sellaisenaan ja keskittyisimme vain isoimpiin ja etukäteen ongelmallisimmiksi tiedettyihin kohtiin. Poikkeuksena noihin alle 100 kiloeuron säästökohteisiin otettiin kohdat:

-Kissankellon uima-allasavustuksesta luopuminen

-Vapaaehtoisen A2 -kielen opetuksen lakkauttaminen

-Neljän luokanopettajan viran lakkauttaminen

-Monikon vuokra-avustukset opistoille lakkautetaan

-Perusopetuksen tuntikehyksen leikkaaminen 75 tunnill

-Yksityistieavustusmäärärahan vähentyminen /vuosi

Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana olin toimittanut jo aiemmin muiden ryhmien puheenjohtajille pyynnön käsitellä toimenpidelistaa ryhmissä ja ilmoittamaan, mitä kohtia listasta kukin ryhmä ei tule hyväksymään. Näin asiaa käsittelimme myös kokoomus-ryhmässä. Kokosin ryhmiltä saamani palautteen yhteen ja totesin, että edellä mainituilla kuudella säästöehdotuksella ei ole realistisia läpimenomahdollisuuksia. Kunnanhallitus ne siten karsi heti päätä pois. Kaiken kaikkiaan jo kunnanhallituksessa pohjaesityksestä karsittiin yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä ja kunnanvaltuustossa vielä lisää. Ainakin itselleni lopputulos oli jonkinlainen pettymys ja merkitsi sitä, että mitään kokonaisratkaisua NUUKA-ohjelmasta valtuusto ei kyennyt tekemään. Veroratkaisut ja investoinnit jäivät seuraavan valtuuston ratkaistavaksi ensi syksynä.

Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.

Pidin NUUKAsta kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen vuoron seuraavasti – totuttuun tapaan kohtuullisen lyhyesti ja ytimekkäästi:

Arvoisa pj,kj…

Pitkän valmistelun jälkeen kunnanvaltuusto on viimein päättämässä Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman toimenpidesuunnitelman asettamisesta.

Prosessi on ollut pitkä ja tavoite selkeä. Nyt on selvää, että alkuperäistä tavoitetta ei tulla tänään saavuttamaan. Tavoitteet talouden tasapainottamiseksi olivat korkeammalla.

NUUKA-ohjelmaa työstettiin kohtuullisen kauan ja toimenpiteitä selvitettiin laajasti ja perusteellisesti – myös vaikutuksia arvioiden. Päätöksentekoon toimenpidelista tuntui kuitenkin tulevan silti hiukan liian nopeasti. Käsittelyn tässä aikataulussa mahdollisti valtuustoryhmien hyvä yhteistyö. Kokoomus-ryhmä kiittääkin muita ryhmiä hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyssä ja toivoo, että näin jatketaan asiakohdan loppuun saakka.

Alkuperäisestä toimenpidelistasta karsittiin jo kunnanhallituksessa yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä. Kokoomus-ryhmä on tyytyväinen siihen, että näin erityisesti nuoriin ja ikäihmisiin ei kohdisteta heikossakaan taloustilanteessa liian ankaria toimenpiteitä. Toivomme kuitenkin, että kunnanhallituksessa hyväksyttyä pohjaesitystä ei lähdetä tänään repimään auki ja heikentämään päätöksen vaikuttavuutta kuntatalouteen yhtään enempää.

Paljon julkisuutta saaneiden yksityisteiden osalta mahdolliset määrärahakarsinnat katsottiin ryhmässämme järkeväksi käsitellä vasta, kun uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä on saatu hieman kokemusta. Ei vielä.

Jo tehdyt karsinnat tarkoittavat, että emme kykene tänään päättämään varsinaista skenaariota – kokonaisratkaisua – vaan verojen ja investointienkin osalta päätöksenteko siirtyy seuraavalle valtuustolle syksyyn talousarviokäsittelyn yhteyteen.

Syksyllä on syytä muistaa, että päätöksiä toimenpiteistä tarvitaan edelleen. Veronkorotukset eivät ole kokoomus-ryhmälle näitä toimenpiteitä – siitä meillä on selkeä ja yksimielinen näkemys. Ryhmämme korostaa myös sitä, että hallituksen velkarahalla rahoittamat väliaikaiset korona-avustukset eivät saa aiheuttaa illuusiota, että Nurmijärven kuntataloudessa olisi jo tapahtunut jokin muutos parempaan päin. Tuleva valtuusto tulee kohtaamaan karun todellisuuden entistäkin rankemmin. Toivottavasti tähän mennessä tehty työ voidaan hyödyntää NUUKAn seuraavissa päivityksissä.

Välitän kokoomus-ryhmän kiitokset kunnanvirastossa työskenteleville asian valmisteluun osallistuneille. Esityksenne olisi mahdollistanut tavoitteen ja kestävän kokonaisratkaisun saavuttamisen. Meistä päättäjistä ei tällä kertaa ollut siihen.

Kyllä ei tarvitse huomautella liian pitkistä ja monotonisista puheista.

Yhtenä asiakohtana oli vastaus Irti Keusotesta -kuntalaisaloitteeseen ja terveyspalvelujen kustannustehokkainta järjestämistapaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Aloitteen oli allekirjoittanut kunnioitettava määrä kuntalaisia eli aloitteen tekijöiden lisäksi peräti 1014 henkilöä. Valtuuston esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa on varsin kattavasti vastattu aloitteeseen, joten en sitä lähde toistamaan. Kuntayhtymästä eroamisen osalta on syytä kuitenkin todeta keskeinen fakta: ”Valtakunnallisen soteuudistuksen eteneminen vaikuttaa kunnan mahdollisuuteen irtaantua Keusoten toiminnasta. Perussopimuksen mukaisesti Nurmijärven kunnan eroamisen kuntayhtymästä olisi mahdollista tapahtua 31.12.2022.Samanaikaisesti eli 1.1.2023 alkaen on tulossa voimaan soteuudistus. Käytännössä Nurmijärven kunnan ei siis ole mahdollista ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti. ” Aloitteen viesti tuli kuitenkin selväksi. Kuntalaisissa – ja myös meissä luottamushenkilöissä – on huomattavaa tyytymättömyyttä Keusote-kuntayhtymän toimintaan ja kustannustehokkuuteen. Kunnan omistajaohjausta on syytä krittisesti tarkastella ja kehittää.

Valtuusto päätti180 000 euron suuruisesta lisämäärärahasta kattamaan toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvia kustannuksia syyslukukaudella 2021. Marinin hallitushan esitti ja eduskunta hyväksyi taannoin oppivelvollisuuden laajentamisen 18 ikävuoteen asti. Päätös oli mielestäni kehno ja vaikutuksiltaan vähäinen – kaikkeen muuhun kuin kuntien talouteen. Vaikka hallitus on ryhdikkäästi luvannut korvata muutoksesta aiheutuneet kustannukset kunnille, on päivän selvää, että näin ei tule käymään. Hallituksen kompensaatio kunnille ei tule kattamaan aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ainakin osa uudistuksen kustannuksista tulee kuntien maksettavaksi. Yksinkertaistettu tilannekuva: Useimmat kunnat maksavat uudistuksen kustannuksia velkarahalla, kun Marinin hallituksen velkarahalla rahoitetut kompensaatiot eivät ole riittäviä. Kyllähän nuo eurot olisi pitänyt kohdistaa tehokkaammin ja eri tavalla niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Ja oppivelvollisuusiän pidentämisellä ei mielestäni ratkaista ongelmaa niiden nuorten kohdalta, joilla ei ole ole ollut haluja opintoihin. On vaikea kuvitella, että jos ei ole päässyt jyvälle koulutuksen ja opiskelun tarpeellisuudesta koulu-uran aikana, että sitä parannettaisiin lisäämällä vuosi ”kakkua”.

Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta maaliskuussa. Siitä onkin kuntavaaleihin aikaa vain vajaa kuukausi.

Nurmijärven yksityistiet

Nurmijärven yksityisteiden uusi avustusjärjestelmä puhututtaa.

Hannele Ruotin historiikistä “Keskellä Nurmijärveä, Maalaisliitto-keskusta 1906-2006” löytyy taustaa siihen, miksi yksityistieasiat ovat Nurmijärvellä varsin konstikkaita. Kirjasta löytyy tarinaa 40-luvulla aloittaneesta tielautakunnan puheenjohtajasta, joka toimi tehtävässä vuosikymmenet ja kunnan tiemestarinakin vv. 1956-68, vaikka virkaa ei kuntaan oltu edes perustettu. Hänen todetaankin ryhtyneen tavallaan oma-aloitteisesti tiemestariksi. Noina vuosina kuntaan perustettiin 158 tiekuntaa ja historiikin mukaan vielä 70-luvulla “keskustalaiset ajoivat yksityisteiden ottamista kunnan hoitoon”. Kunta hoitikin vuosikymmenet sopimusperusteisesti osaa yksityisteitä verovaroilla niin erinomaisesti, että niiden tiekunnat pääosin hiipuivat ja unhoon jäivät. Tämä vuosikymmenten takainen yksityisteiden hoitosopimusproggis on osaltaan syynä nyt ilmenneeseen ja lakimuutoksen myötä pöydälle nousseeseen ongelmavyyhtiin.

Yksityisteiden hoito- ja avustusjärjestelmästä muodostui omituinen ja epätasa-arvoinen viritelmä, jossa ilman järkevää perustetta osa yksityisteistä nautti täydellistä kuntatukea – ja osa ei. Asiantilaa yritettiin jo vuosikymmen sitten korjata ja uinuvia tiekuntia herätellä vastaamaan lainmukaisista velvoitteistaan. Samalla oli tarkoitus muuttaa epäoikeudenmukaista avustussysteemiä. Nämä viranhaltijoiden esittämät muutosajatukset torpedoitiin tehokkaasti teknisessä lautakunnassa. Ensin vuonna 2010 lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi ja saatuaan vastaukset vuonna 2013, siirsi asian käsittelyä tulevaisuuteen epämääräiseksi ajaksi. Perusteluita asian käsittelyn siirtämiselle ei TEKLAn pöytäkirjasta löydy.

Uudelleen asia nousi valmisteluun ja päätöksentekoon vasta vuonna 2018 yksityistielain uudistuksen vuoksi. Tuolloin oli lautakunnan jäsenistö ja viranhaltijatkin pääosin vaihtuneet ja asia eteni myös päätöksenteossa. Ei tosin mitenkään ripeästi, eikä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Itsekin valmistelun etenemisen perään useasti kysyin, kun kuntalaisilta tuli asiasta poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja.

Kun yksityistieasiaa lopulta päästiin käsittelemään, niin ymmärtääkseni vanhan hyvä veli/sisko- järjestelmän epäoikeudenmukaisuus tunnustettiin laajalti – myös niiden henkilöiden toimesta, jotka olivat asian käsittelyä aiempina vuosina hidastaneet.

Luottamushenkilöille esiteltiin uusi järjestelmä, joka perustui kolmeen kunnossapitokategoriaan mm. yksityisteiden liikennemäärän, ulkopuolisen läpikulkuliikenteen ja joukkoliikennekäytön perusteella. Omien muistiinpanojeni mukaan olin keväällä 2020 funtsinut, että olisiko kaikista merkittävimpiä läpiajoteitä varten vielä määriteltävä jonkinlainen superavustusluokka. Tällaista muutosehdotusta en missään vaiheessa tehnyt ja viranhaltijoiden pohjaesitykseen varsinaisten luokitusten ja kriteeristön osalta ei taidettu juuri mitään muutoksia koko päätöksentekoketjun aikana tehdä. Joitain muutoksia kuitenkin. Yhtenä syynä tähän oli se, että tiedettiin, että asiaan tultaisiin todennäköisesti palaamaan melko piankin, kun kokemusta ja palautetta uudesta avustusjärjestelmästä saataisiin. Päättihän kunnanhallituskin, että yksityistieavustusten loppuraportti avustusperiaatteiden oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden toteutumisesta tuodaan toimielimille arvioitavaksi ja tiedoksi kahden täyden avustuskauden päätyttyä.

Kunnanvaltuusto päätti lopulta huhtikuussa 2020 uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä ja sen myöntämisehdoista. Päätös ja kunnan toimet ovat johtaneet ainakin yhteen valitukseen hallinto-oikeuteen ja tiekuntien edustajien yhteydenottoihin sekä kuntaan että luottamushenkilöihin päin. Järjestelmää, valmistelua ja päätöksentekoa kohtaan on esitetty osin tiukkaakin kritiikkiä ja se johtikin pariin valtuustoaloitteeseen vuoden 2020 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa.

Kalle Mustonen (kesk) ja 22 muuta allekirjoittanutta totesivat valtuustoaloitteessaan, että

Käsittelyjen yhteydessä valtuutetuille ei ole missään vaiheessa tuotu ilmi mahdollisuutta, että kunta voisi jatkaa vuosikymmeniä vanhoja hoitosopimuksia esimerkiksi läpiajoteiden kanssa. Päinvastoin. Valtuutetuille on painotettu, että yksityistielain muututtua hoitosopimusten jatkaminen ei lain mukaan ole mahdollista. Valtuutetuille on myös sanottu, että hoitosopimusten jatkaminen on nykytilanteessa lainvastaista.”

ja edelleen:

Muun muassa näistä syistä johtuen, me allekirjoittaneet esitämme, että kunnanhallitus selvittää mitä asiassa on tapahtunut, ja sen perusteella päättää, että mitä toimenpiteitä asia vaatii.”

En ole kirjannut tai muista tarkalleen, mitä luottamushenkilöille on eri yhteyksissä suullisesti kerrottu, mutta päätöksentekoasiakirjoissa ja valtuuston liiteaineistossa on varsin yksiselitteisesti todettu Tienkunnossapidon ottamisessa kunnan suoritettavaksi kokonaan tai osittain on katsottava olevan kyse myös kunnan avustuksesta.” Tämä on todettu myös yksityistieavustusjärjestelmän hankesuunnitelmassa, joka on hyväksytty sekä teknisessä lautakunnassa että kunnanhallituksessa ja joka on ollut valtuustokäsittelyssä liiteaineistona. Vaikka olemassa olevaa mahdollisuutta hoitosopimusten jatkamiseen ei ole erityisen painokkaasti esiin tuotu, niin mielestäni ei voi väittää, etteikö luottamushenkilöille olisi tästä mahdollisuudesta annettu tietoa. Nyt allekirjoittajana tässä ”Valtuustoaloite yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta” on myös hankesuunnitelmaa hyväksymässä olleita teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen jäseniä.

On valitettavaa, jos päätöksentekijältä on jäänyt kyseinen asia huomaamatta ankarasta lukemisesta huolimatta, mutta se ei ole esittelijän synti. Itse näen, että sekä tekninen lautakunta että kunnanhallitus ovat yksinkertaisesti katsoneet, että vanha hoitosopimusjärjestelmä on syytä lopettaa ja siirtyä kokonaan uuteen systeemiin. Mahdollisuus hoitosopimusjärjestelmän jatkamiseen oli tuotu julki ja oli tiedossa, mutta epäoikeudenmukaista hoitosopimusjärjestelmää ei haluttu jatkaa.

Toinen joulukuun kunnanvaltuustossa jätetty valtuustoaloite oli tehty Jari Vainion (kunnanvaltuuston 1 varapj. ja teknisen lautakunnan ex-puheenjohtaja) ja Maiju Tapiolinnan (kunnanhallituksen jäsen ja teknisen lautakunnan pj) nimissä. Sen allekirjoitti myös 24 muuta valtuutettua. Tässä harvinaisen monisivuisessa aloitteessa kritisoitiin uuden avustusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuutta erityisesti yksityisteille, joita rasittaa merkittävä ulkopuolinen läpiajoliikenne. Aloitteessa todetaan ongelmaksi se, että näiden merkittävien läpiajoteiden ylläpitokustannukset poikkeavat merkittävästi pienemmistä yksityisteistä ja järjestelmän laskennassa käytetyistä keskimääräisistä kilometrikustannuksista. Aloitteeessa todetaan, että 1-luokan tienpidon kustannus voi nousta vaikean talven ja vaikeiden murroskausien myötä moninkertaiseksi kunnan arvioon verrattuna.

Todettakoon, että naapurikunnassa Tuusulassa käytetyt yksityisteiden kunnossapitoluokkien laskennalliset maksut 1150-700 euroa/km ovat samaa tasoa kuin Nurmijärvellä käytetty ”hyväksytty kustannus”. Tuusulassa avustus tosin kalkuloidaan toisin päin eli neljän kunnosssapitoluokan kustannukset eroavat toisistaan, mutta vuosittain määritettävä avustusprosentti on kaikille sama. Nurmijärvellä laskentatapa on päinvastainen eli avustusprosentti vaihtelee luokittain. Joka tapauksessa normaalien yksityisteiden osalta avustussummat per kilometri ovat samalla tasolla – Nurmijärvellä ehkä hieman korkeammat. Mielenkiintoinen kysymys on se, että onko nyt kritiikkiä aiheuttaneet raskaasti ulkopuolisella läpiajoliikenteellä rasitetut yksityistiet täysin nurmijärveläinen ilmiö. Tämä on nyt selvitettävä.

Epätietoisuus todellisista yksityisteiden kunnossapitokustannuksista (ns. hyväksytyt kustannukset) oli varmasti juuri yksi niistä syistä, jonka vuoksi kunnanhallituskin päätti, että parin avustuskauden jälkeen avustusjärjestelmä tuodaan uudelleenarvioitavaksi. Asiasta noussut keskustelu ja tehty valtuustoaloite todennäköisesti tuovat asian uudelleen arvioitavaksi huomattavasti aikaisemmin. Otaksun, että kunnanhallitus käsittelee aloitetta viimeistään parissa seuraavassa kokouksessaan.

Viime päivinä on kirjoitettu myös siitä, että kunnassa olisi edelleen järjestäytymättömiä tiekuntia, joissa kunta on itse osakkaana. Jos näin on edelleen, niin se on käsittämätöntä. Kirjoitin tästä blogissani jo 8.11.2019 seuraavasti: ”Kunta on kehottanut ja kannustanut järjestäytymättömiä tiekuntia pitämään aloituskokouksia ja aloittamaan tiekuntien henkiin herättäminen. Tähän riittää se, että yksikin aktiivinen tiekunnan osakas ryhtyy toimeen. Minusta olisi esimerkillistä ja jopa luonnollista, että kunta ottaa aloitteen asiassa niiden yksityisteiden osalta, joissa se on itse osakkaana.Saman olen tuonut julki myös luottamushenkilönä asian käsittelyn yhteydessä. Jos/kun pelkkä mielenilmaus tai puheenvuoro ei ole johtanut toimenpiteisiin, niin asiasta täytyy yksinkertaisesti tehdä nyt esitys.

Pariin asiaan – näin jälkikäteen asian käsittelyä ja asiapapereita tutkiessa – kiinnitin huomiota. Tekninen lautakunta totesi kevään 2019 kokouksessaan, että yksityistielain uudistumisen jälkeen kunnan hoitosopimusjärjestelmä ei ole laillinen ja tämän johdosta kyseiset hoitosopimukset kunnan ja tiekuntien välillä on katsottava rauenneeksi 1.1.2019 alkaen. Tarkkaan ottaen itse hoitosopimusjärjestelmä ei tainnut muuttua laittomaksi, vaan kyse oli siitä, että hoitosopimustiekunnat eivät olleet uuden yksityistielain edellyttämässä järjestäytyneessä tilassa.

Kuntaliiton yleiskirjeessä 15.10.2018, joka oli myös Nurmijärvellä päätöksentekoaineistossa, todetaan: ”Olemassa olevia avustuspäätöksiä, jotka ovat voima(i)ssa toistaiseksi ei ole tarvetta avustuskriteerien muuttumisen vuoksi muuttaa. Mikäli lain voimaan tultua tehdään uusia päätöksiä, tai entisiä päätöksiä muutetaan, uusi säännös tulee huomioida.”

Tuo ei ole suoraa lakitekstiä, eikä mielestäni voida tuon Kuntaliiton kirjeen perusteella tulkita, että lainvastaisesti järjestäytymätön tiekunta voisi saada edelleen avustusta, vaikka vuosikymmeniä sitten olisi tehty toistaiseksi voimassa oleva avustuspäätös tai hoitosopimus. Jos tiekunta olisi järjestäytynyt ja toimisi uuden yksityistielain mukaan, niin avustamista voitaisiin jatkaa. Jos tiekunta olisi laittomassa tilassa, niin kaiken järjen mukaan myös sen avustaminen olisi lain vastaista.

Aloitteessa nostetaan esille myös kunnallisveron ja kiinteistöveron maksaminen ja vertaillaan sille saatavaa vastinetta asemakaava-alueella asuvien ja yksityisteiden varrella asuvien välillä. Tämän argumentin käytölle ei ole perustetta, vaikka sellainen usein nousee keskusteluissa esille. Esimerkiksi kiinteistöveron tuottoa ei ole millään tavalla korvamerkitty kunnallistekniikan rakentamiselle tai tienpidolle – ei asemakaava-alueille tai niiden ulkopuolelle. Samalla tavalla kuntaan muuttanut lapseton seniorikansalainen voisi kysyä, miksi iso osa hänen verorahoista menee kunnan koulujärjestelmän ylläpitoon tai keski-ikäinen sohvaperuna kyseenalaistaa veroeurojensa käytön kunnan erinomaisen liikuntapaikkaverkoston pyörittämiseen – hän kun ei sitä kautta saa minkäänlaista ”vastinetta”. Tämän aiheen ympäriltä keskustelu on hedelmätöntä, eikä tule johtamaan mihinkään. Tuollainen nosto oli aika outo sinänsä perusteellisesti laaditussa aloitteessa.

Kunta on päättänyt jatkossakin avustaa yksityisteiden kunnossapitoa. Se on erinomaisen selvä linjaus. Tulevat kuukaudet varmasti näyttävät, miten tuoretta avustusjärjestelmää on – tarvittaessa pikaisestikin – syytä muuttaa ja parantaa.