Osayleiskaavoituksen uudistaminen etenee vihdoinkin

Kunnanhallituksen päätöksellä 29.11.2022 otettiin iso askel haja-asutusalueen yleiskaavoituksen kehittämisessä Nurmijärvellä.

Useamman vuoden työn tuloksena asia saatiin kunnanhallitukseen päätösasiaksi ja siitä tehtiin selkeät ja yksimieliset päätökset. Kokoukseen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Vaulamon lisäksi kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet ja puheoikeudella valtuuston puheenjohtajistosta Toivonen ja Lakee.

Viimeisen vuoden aikana erityisesti osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärästä on ollut keskustelua, eikä siitä oltu päästy yhteisymmärrykseen. Oma mielipiteeni on ollut, että kaikille osayleiskaava-alueille ei voi määrittää yhtä tiukkaa kasvutavoitetta ja rakentamispaikkamäärää, vaan niitä tulee tarkastella kussakin osayleiskaavassa erikseen. Jokainen yleiskaava-alue kun on omanlaisensa ja niillä on omat erityispiirteensä. Siitä, että rakentamisen määrää tulee kasvattaa merkittävästikin, on puolestaan ollut koko ajan täysi yksimielisyys. Toinen paljon keskustelua herättänyt asia on ollut rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaate ja siitä onkin laadittu useita malleja. Kaikissa malleissa käytetään kuitenkin samaa rakentamisen määrää. Kyse on siitä, miten ja mihin nuo rakentamispaikat jakautuvat osayleiskaavan alueella ja minkä kokoiset tilat/kiinteistöt niitä saavat. Rakentamismahdollisuuksia saavien tilojen koko eroaa merkittävästi eri malleissa. Osa suosii suuria tiloja, kun toisessa ääripäässä pienempien tilojen osuus kasvaa. Pohjaesityksessä ehdotettiin vireille pantavaksi Metsäkylän osayleiskaava ja siinä tarkasteltavaksi viittä eri mallia.

Jo ennen kokousta oli tiedossa, että asiassa tullaan tekemään muutosesitys ja näin tapahtui Maijalan toimesta. Kun myös muuta muutoshalukkuutta esiintyi pohjaesitystä kohtaan, niin kunnanhallitus piti puolen tunnin neuvottelutauon, jossa löydettiin yhteisymmärrys ja lopputulema, jonka kaikki hallituksen jäsenet olivat valmiit hyväksymään:

  • Rakentamismahdollisuuksien kokonaismääräosayleiskaavan suunnittelualueella johdetaan strategian väestötavoitteesta.
  • Laaditaan Metsäkylän osayleiskaavaluonnos, jossa mallinnetaan vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteita malleilla B, C ja D, joista malli D on kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukainen, kaikissa vaihtoehdoissa on sama rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä. Lisäksi taulukko liitetään päätökseen.
  • Rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä asetetaan tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5-2-kertaiseksi kasvutavoitteeseen nähden. Pinta-aloina käytetään niitä kiinteistöjä, jotka ovat voimassa kulloisenkin osayleiskaavan vireille tulon ajankohtana.
  • Luovutaan emätilaperiaatteesta.
  • Osayleiskaavan alueella sovelletaan vyöhykemallia siten, että jokaisen kiinteistön tulee pääsääntöisesti sijoittaa uusi asuinrakentaminen kiinteistön edullisimmalle vyöhykkeelle.
  • Osayleiskaavaprosessin eri vaiheissa kunnanhallitus seuraa etenemistä.  

Olen tosi tyytyväinen siihen, että osayleiskaavoituksen ja haja-asutusalueen rakentamisen uudistaminen pääsee nyt etenemään ja kunnanvirastolla konkreettisesti edistämään osayleiskaavoitusta uudella tavalla. Jakoperusteita mallinnetaan ja verrataan kolmella eri mallilla, jolloin varmistetaan asiallinen ja kuntalaisille tasapuolinen käsittely isossa uudistuksessa. Emätilaperiaatteesta luopuminen on viimein kirjattu päätöksenä. Siihen, että yksi malleista (D) perustuu täysin kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraporttiin, on mielestäni hyvä asia – sitä valmisteltiin pitkään ja hartaasti aikanaan. Uskon, että prosessin tuloksena syntyvä uusi järjestelmä on tasapuolinen kaikkia maanomistajia kohtaan ja vastaa myös tavoitteeseen, että rakentamista ohjataan erityisesti yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille paikoille kuten kyliin ja kyläkoulujen ympäristöön.

Kunnanhallitus teki tärkeässä ja mielipiteitäkin jakaneessa asiassa hyvän päätöksen. Erityisen hienon päätöksestä tekee se, että se tehtiin lopulta yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Sillä on arvoa jatkoa ajatellen.

Budjettivaltuusto 2022 – Valtuusto ei ollut valmis emätilatarkastelusta luopumiseen

Nurmijärven kunnanvaltuusto  kokoontui 16.11. vuoden 2022 tärkeimpään kokoukseensa eli käsittelemään vuoden 2023 talousarviota. Heti kärkeen täytyy todeta, että asialistaa kasattaessa ei aiemmista vuosista oltu otettu oppia.  Vuoden kolmas osavuosikatsaus ja NUUKA -ohjelman päivitystyö käsiteltiin toki nopeasti, mutta niiden jälkeen asialistalle nostettujen peräti yhdeksän valtuustoaloitteen käsittely talousarviokokouksessa oli aikatauluriski. Se riski toteutui. Jo asialistan alkupään käsittelyyn meni aikaa yli kolme tuntia. Valtuustoaloitteista käytiin keskustelua ja useamman kohdalla jouduttiin myös äänestämään. Vasta tämän jälkeen päästiin käsiksi kokouksen pääaiheeseen eli talousarvioon 2023 ja taloussuunnitelmaan 2023-2025. Kokous päättyi noin puoli tuntia ennen keskiyötä eli kokonaiskestoksi taukoineen tuli kunnioitettavat 10 ja puoli tuntia. Aloitteet olisi voinut käsitellä aivan hyvin vaikkapa joulukuun kokouksessa.

Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön vielä vuoden 2022 aikana. Tavoitteena saada valmista kevääksi 2023. Työlle nimettiin poliittinen ohjausryhmä ja sen jäseniksi edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä:  Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) sekä lisäksi  puheenjohtajat valtuustosta ja kunnanhallituksesta.

Aloitteiden käsittelystä ja äänestystuloksista on tiedotettu jo varsin laajasti, joten en niitä ryhdy tässä kertaamaan. Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokouksista päätettäessä toin terveiset kokoomuksen ryhmässä todetusta ja ryhmien puheenjohtajien palaverissakin keskustellusta ongelmasta liittyen Nurmijärven kokousaikatauluihin. Muualla hyvinvointialueella valtuustojen kokoukset ovat pääsääntöisesti maanantaina ja mahdolliset kyselytunnit torstaisin. Nurmijärvellä kunnanvaltuuston kokouspäivä on perinteisesti keskiviikkona ja kyselytunti maanantaina. Nurmijärveläinen tapa on toiminut hyvin ja sen etuna luottamushenkilön kannalta on se, että valtuuston kyselytunti ja varsinainen kokous ovat samalla viikolla. Muita menoja ja lomia on helpompi sovittaa kalenteriin, kuin valtuustoasiat eivät jakaudu kahdelle viikolle. Kun uudella hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi myös lukuisia lautakuntien ja jaostojen kokouksia, niin niiden ajoittaminen on ongelmallista erityisesti nurmijärveläisten kannalta. Meidän kokouskalenteri käy eri tahtia muiden kanssa. Päätettiinkin tarkastella syksyn kokouspäiviä myöhemmin.

Talousarviokäsittely alkoi kunnanhallituksen 1. varapj Riikka Raekannaksen alustuksella, jonka jälkeen aloitin suurimman ryhmän pj:nä ryhmäpuheiden pitämisen. Tietoisena pitkästä kokouksesta olin perinteiseen tapaani laatinut Kokoomuksen ryhmäpuheen varsin lyhyeksi. Tässä se:

Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut kuulijat

Käsittelemme nyt kunnanvaltuuston koko vuoden tärkeintä asiakohtaa. Talousarviokokousten päätöksiä ja äänestyslistoja on usein muisteltu ja tutkailtu vuosienkin päästä. Talousarvioita käsitellessään valtuusto tekee tärkeintä työtä, johon se on valittu: mitä vastinetta kuntalaiset saavat verorahoille, minkälaisia palveluita kuntalaisille tuotetaan ja mihin kunta tulee panostamaan tulevina vuosina. Jokainen valtuutettu pääsee käyttämään täysimääräisesti sitä valtaa, jonka ovat kuntalaisilta saaneet.

Kunnan talous on luonnollisesti keskiössä tässä asiakohdassa. Viime vuosien tapaan tänäkin vuonna on odotettavissa varsin jouheva kokous. Odotettavissa ei ole massiivisia määrärahalisäysesityksiä – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa tänäkin vuonna.

Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisella valtuutetulla olisi tiedossa erinomaisia ja tarpeellisia kohteita määrärahalisäyksille  – aivan jokaisella. Parinsadan tuhannen määrärahalisäys hyvään tarkoitukseen ei varmasti kaada kunnan taloutta, mutta kun sen kertoo 51:llä, niin talousarvio paisuisikin yli 10 miljoonalla eurolla. On helppo yhtyä talousjohtajan vetoomukseen siitä, että lisämäärärahojen esittäjän olisi hyvä esittää myös keinot, joilla kasvavat kulut katetaan.

Kuntataloutemme ennustettavuus tulee varmasti paranemaan, kun sote-kustannukset siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Kroonisia – tänäkin vuonna koettuja –  loppuvuoden miljoonaluokan soten ja erikoissairaanhoidon lisämäärärahatarpeita ei ensi vuonna nähdä.  Toisaalta kunnan verotulot tulevat vähenemään oleellisesti tilanteessa, jossa kasvavalla kunnalla on suuret investointipaineet. Kasvavaa lainakantaa pitää pystyä hoitamaan pienenevillä verotuloilla. Kokoomus-ryhmä näkee järkevänä päivittää Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaa ja odottaa tämän yhteisen työn kääntävän osaltaan kuntatalouttamme oikealle kurssille.

Kunnan kiinteistöomaisuus on tärkeä osa kuntatalouden tervehdyttämistä tulevanakin vuonna. Luopumista ei strategisista – kiinteistöistä tulee jatkaa.  Erityisen tärkeässä asemassa ovat juuri sote-kiinteistöt, jotka jäävät velkoineen edelleen kunnan taseeseen, vaikka toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialue näkisi ja ymmärtäisi kunnan tärkeyden yhteistyökumppanina ja sitoutuisi pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin strategisesti tärkeiden sote-kiinteistöjen osalta. Ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen edun mukaista, että jatkuvaa ylläpitoa ja perusparannuksiakin vaativissa kiinteistöissä toimitaan vuokrasopimuksilla, joissa on lyhyet – jopa muutamien kuukausien irtisanomisajat.

Kokoomus-ryhmä jakaa huolen yritystonttien puutteesta – erityisesti kunnan eteläisen osassa. Sudentullin työpaikka-alueen kaavahankkeen edistäminen on tärkeä asia. Toisaalta täytyy muistaa, että kunta on kaavoittanut yritystontteja myös yksityisille toimijoille ja yrittäjät ovat tervetulleita myös näihin kohteisiin. Yhtä kaikki jokainen uusi yrittäjä ja uudet työpaikat kasvattavat kunnan elinvoimaa – olipa tontti sitten kunnan tai yksityisen.

Valtio on tällä hallituskaudella velkaantunut ennätysvauhtia. Edellisellä hallituskaudella laskussa ollut valtionvelan määrä on tällä hallituskaudella kääntynyt rajuun kasvuun. Ongelmia –  jopa erimielisyyksiä –  on epäröimättä ratkottu velanotolla. Tiedetään jo nyt, että uusi ja kallis aluehallinto tulee olemaan rahoituskriisissä. Kun myös kuntien talousvaikeudet ja velkaantuminen jatkuvat, niin jokaisella hallinnon tasolla ollaan ongelmissa talouden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että Nurmijärven kaltaisia kasvavia ja koko valtakunnalle elinvoimaa tuottavia kuntia ei rangaistaisi. Päinvastoin kasvava ja lapsirikas kasvukunta tarvitsisi erityishuomiota, kun kasvun tuomat investointipaineet rasittavat rankasti kuntataloutta.

Hyvää on kuitenkin, että Nurmijärvellä on yhteinen tahtotila ja päämäärä kuntatalouden korjausliikkeelle. Kokoomus on tässä työssä vahvasti mukana.

Kiitämme ryhmiä ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitokset ansaitsee tuore talousjohtaja hyvästä ja päämäärätietoisesta työstä.

Ihan ilman muutosesityksiä ei mennyt varsinainen talousarvion käsittely tänäkään vuonna.

Diakiten (KOK) muutosesitys strategisiin tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti kuten myös Toikkanen & Anttila -duon teknisluonteinen, mutta oleellinen tekstilisäys sitovista tavoitteista.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti poistettavaksi kahden vuoden määräaikaista matkailukoordinaattorin virkaa. Esitys kaatui äänin 33-18. Perustelin jo salissa omaa myönteistä kantaani sillä, että Nurmijärvellä matkailuelinkeino ei perustu mammuttimaisiin huvipuistoihin tai jättimäisiin ostoshelv..paratiiseihin, vaan pieniin yrityksiin ja yksittäisiin yrittäjiin. Juuri nämä pienet toimijat tarvitsevat kunnan tukea tässä vaiheessa. Yrittäjiltä on tullut erinomaista palautetta nyt tehdystä työstä.

Jenni Sandberg (SDP) teki määrärahaesityksen työllistämispalkkojen palauttamisesta 140.000 euroa korkeammalle tasolle.  Hallintojohtaja totesi ennen äänestystä, että aiemmin ylimitoitettua määrärahaa on pudotettu nyt kohti aiempia toteutumasummia, joten päädyin äänestämään pohjaesityksen mukaisesti. Sinänsä asiallinen ehdotus hyväksyttiin äänin 24-27. Tämän määrärahaesityksen kokonaisvaikutus oli +/-0, vaikka muutosesityslomakkeessa oli tuo 140 k€:n lisämäärä.

Vihreät esitti uutta yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Tässä asiassa käänsin takkini salissa ja äänestin muutosesityksen puolesta, kun olin kuullut Niinimäen hyvät perustelut asiassa. Esitys kuitenkin kaatui äänin 32-19.

Mira Lappalaisen (PS) esitys opettajien työpuhelimista (kulut 54.900€/vuosi) hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työntekijöillä täytyy olla työkalut työnantajan puolesta jo turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Visa Tarikka (KOK) esitti 100.000 euron määrärahaa joukkoliikenteeseen. Esitys kaatui äänin 32-19. Äänestin esitystä vastaan talouskurin hengessä.

Pääosa muutosesityksistä tuli tänä vuonna Diakiten kynästä. Edellä mainitun tekstimuutoksen lisäksi hän teki seuraavat muutosesitykset, jotka kaatuivat selvin äänimäärin. Oli aistittavissa, että valtuusto ei oikein lämpene taajamakohtaisille lisämäärärahoille tässä vaiheessa talousarviokäsittelyä. Talouskurin nimissä äänestin itsekin näissä säästöjen puolesta ja lisämäärärahoja vastaan.

  • Poistetaan yksityistieavustuksiin tehty 60 000 euron määrärahalisäyksen.
  • Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon lisämääräraha 50.000 € ympäristötoimialalle. 
  • Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon lisämääräraha 10.000 €. 
  • Klaukkalantien kohennussuunnitelman määrärahat tiivistetään kolmelle vuodelle: 100.000 € vuodelle 2023, 50.000 € vuodelle 2024 ja 50.000 € vuodelle 2025.

Riina Mattila (KOK) esitti investointiosassa Urheilupuiston koulun aikaistamista yhdellä vuodella. Äänestys oli tiukka 26-25 eli valtuusto hylkäsi muutosesityksen. Äänestin pohjaesityksen mukaisesti. Klaukkalan alueella on tarve ja tarkoitus tehdä nopealla aikataululla rajoitettu palveluverkkoselvitys. Ei ole järkevää ryhtyä ennen sitä toimenpiteisiin jossakin osaa aluetta. Jokaisessa päätaajamassa on ongelmia vanhojen koulujen osalla – tätä sumaa ei voi valitettavasti purkaa yhdellä kertaa.

Keskustan Jukka Anttila ja Kirsti Handolin esittivät kullekin kolmelle vuodelle 25.000 euron lisämäärärahaa osallistuvalle budjetoinnille. Hyväksyttiin äänin 20-31. Vastustin lisämäärärahaa. Osallistuvaa budjetointia oli tarkoitus joka tapauksessa jatkossa tutkailla.

Joona Suomi (KOK) esitti hieman yllättäen, että yksi strategian vuositavoiteteksti ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” muutetaan tekstiksi ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Esitys tuli tosiaan hieman puskista, koska se ei ollut esillä ennalta edes omassa ryhmässämme.   Muutosesitystä perusteltiin sillä, että sillä vain selkeytetään kunnanhallituksen esitystä. En ollut ainoa, joka totesi, että esitys päinvastoin aiheuttaa lisäkysymyksiä. Esitys meni läpi äänin 16-35.

Tuo kunnanhallituksen pohjateksti oli minun kynästä. Sen muuttaminen harmittaa. Pohjatekstillä kunnanvaltuusto olisi siunannut sen, että Nurmijärvi luopuu ns. emätilatarkastelusta. Kaavoituksen kehittämisen loppuraportissa nimenomaan esitettiin siirtymistä osayleiskaavojen vireilletuloajankohtaan siten, että rakennusmahdollisuuksiin ei vaikuta kiinteistön tilajaotushistoria. Alkuperäinen teksti olisi siis tarkoittanut yksiselitteisesti valtuuston päätöstä emätilatarkastelusta luopumisesta. Harmi, että valtuuston enemmistö ei halunnut vielä tässä vaiheessa luopua emätilatarkastelusta, vaikka mahdollisuus oli käden ulottuvilla äänestysnapissa ja vaikka tämän mahdollisuuden toin puheenvuorossani esille. Tämä tosiaan harmitti ja hieman hämmästyttikin – onhan emätilatarkastelusta luopumista odotettu kuin kuuta nousevaa.

Samassa asiakohdassa käytiin laajemminkin keskustelua haja-asutusalueiden rakentamisperiaatteista ja linjauksista. Esille nousi mm. näkemyksiä siitä, että asian tärkeys edellyttää jatkossa valtuustotason päätöksiä linjauksista. Todettiin myös epäkohta, että muutosesityksessä viitataan seuranta(ohjaus)ryhmän työhön ja raportteihin, vaikka valtuustolle ei ole tuotu näistä raporteista minkäänlaista informaatiota tai esitystä. Oikeutetusti kysyttiin, olivatko valtuutetut tietoisia, mitä he päättivät. Keskustelussa tuotiin esille myös epäilys sekoittuuko asiassa yksityinen ja yleinen etu ja toivottiin jatkokäsittelyssä esteellisyyksien arviointia. Kenties tämä maininta liittyi taannoin esille tuomaani huomioon, että pitkässä juoksussa asiassa on valtavat, jopa 50-100 miljoonan euron taloudelliset intressit Nurmijärvellä.

Verot säilyivät ennallaan.

Tämänkertaisen kokouksen erikoisuutena oli se, että osa valtuutetuista ryhtyi käyttämään repliikkipuheenvuoroja ikään kuin ohituskaistana puheenvuoropyyntöjen jonossa. Puheenjohtaja joutui useaan kertaan huomauttamaan, että repliikki on tarkoitettu lyhyeen – muutaman sanan – kommenttiin, joka liittyy edelliseen puheenvuoroon. Nyt kerta toisensa jälkeen osa jopa kokeneimmista valtuutetuista käytti repliikkipuheenvuoron kannatuksen tai mielipiteiden esittämiseen. Tämä villitys täytyy lopettaa lyhyeen.

Keskiyöllä kotiin ajaessani mietiskelin, että oliko muutoslomakkeet joskus aiemmin selkeämpiä ja esitettiinkö niissä sekä plussat että miinukset selkeästi numeroina taulukossa. Tänä vuonna muutosesityksistä sai poimia säästölukuja selitysteksteistä ja jopa muutosesityksen aiheitakin sai hakemalla hakea selitysteksteistä.

Sellainen oli neljästoista budjettivaltuustoni. Muut kertonevat omista tunnoistaan ja päätösperusteluistaan.

OP Uusimaan edustajiston vaalit

Olen ehdolla toisella kaudelle OP Uusimaan edustajistoon Keski-Uudenmaan vaalipiirissä. Äänestysaika on 7.-17.11.2022

Kuten kuvasta näkyy ehdokasnumeroni on 385.

Olin ensi kertaa ehdolla silloisen Keski-Uudenmaan Osuuspankin edustajistoon vuonna 2017. Sain tuolloin ensikertalaisena 72 ääntä. Valintaan tarvittiin tuolloin vähintään 71 ääntä, joten lievästi rimaa hipoen, mutta kuitenkin selkeästi ylittäen tulin valituksi. Toivon, että tällä kertaa ääniä tulee hieman enemmän, sillä vaalipiiristä valitaan tällä kertaa vain 32 jäsentä aiemman 40 sijaan. Rima on pykälän ylempänä näissä vaaleissa.

Pankin edustajisto kokoontuu sääntömääräisesti vain kerran vuodessa tekemään sääntömääräiset päätökset ja henkilövalinnat: mm. vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään ylijäämän jakamisesta sekä valitaan hallintoneuvoston jäsenet. Edustajisto kokoontuu sääntömääräisen kokouksen lisäksi myös tarvittaessa.

Menneellä kaudella ylimääräisiä kokouksia oli kohtuullisen paljon, sillä edustajisto päätti kahdesta fuusiosta. Ensin vuonna 2019 yhdistettiin Keski-Uudenmaan Osuuspankki ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki, jolloin syntyi OP Uusimaa. Tuo oli silloin koko OP-ryhmän historian suurin fuusio. Tänä vuonna 2022 yhdistyivät Uudenmaan Osuuspankki, Itä-Uudenmaan Osuuspankki ja Helsingin Seudun Osuuspankki, jolloin syntyi selkeästi suurin pankki OP-ryhmään. Se otti vanhan tutun nimen Uudenmaan Osuuspankki. Epävirallisemmin pankki tunnetaan myös nimellä OP Uusimaa.

Olen ollut tyytyväinen päätökseen pyrkiä edustajistoon vuonna 2017. Vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin erityisesti edellä mainituissa fuusiopäätöksissä pääsi tosiasiallisesti käyttämään päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen.

Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tästä informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin.

Ääntä voi käyttää verkossa OP-ryhmän sähköisessä vaalipalvelussa tai postitse. Jokaiselle omistaja-asiakkaalle on asiasta tiedotettu.

Vaalipiiri on siis Keski-Uusimaa.

Numero 385.

Kiitän mahdollisesta kannatuksesta.

Talousarvioesitys 2023

Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli hieman yli kuuden tunnin kokouksessaan talousarvioesitystä vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025. Viime vuosien tapaan käsittely ja päätökset saatiin pakettiin jo yhdessä venytetyssä kokouksessa eikä varapäivää tarvittu. Puhetta johti varsinaisen pj:n poissa ollessa mallikkaasti kunnanhallituksen 1. varapj. Riikka Raekannas.

Ennen talousarvioehdotusta käsiteltiin nippu valtuustoaloitteita, joista yksi eli valtuustoaloite “Lukion sijainnin merkitys tulevaisuuden kunnan elinvoimalle osana Kirkonkylän taajamaa” jo hieman sivusi talousarvioesitystäkin. Aloitteessa käsiteltiin uuden lukion rakentamista NYKin tontille Kirkonkylään. Kunnanhallitus ei nähnyt aihetta ryhtyä toimenpiteisiin aloitteen osalta. Aloitteessa todettiin mm., että kunnan päätöksillä omien palvelujensa sijoittumisella vaikutetaan kunnan elinvoimaan ja että Kirkonkylän taajamakeskustan kannalta Nurmijärven lukion sijaintipäätös on merkityksellinen ratkaisu 50-100 vuoden aikaperspektiivillä. Olisin toivonut samanlaista filosofointia silloin, kun Rajamäen lukio päätettiin lakkauttaa.

Lopputulemana käyttötalouteen tuli lisäystä vain 35.000 euroa. Investoinneista karsittiin 500.000 euroa, kun Maiju Tapiolinnan esitys varikon peruskorjauksen ja laajennuksen määrärahan pienentämisestä 500.000 euroon hyväksyttiin yksimielisesti. Kuten jo viime vuonna vastaavassa tilanteessa totesin – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa.

Talousarvioesitykseen tehtiin myös muutamia tekstimuutoksia. Omalta kohdaltani tärkein liittyi kunnan strategisiin mittareihin ja strategian vuositavoitteisiin. Kuntastrategiassa on kirjattu toimenpiteeksi “Lisäämme rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueelle painottaen kyliin ja näiden läheisyyteen rakentamista”. Tein ehdotuksen, että tavoitteisiin lisätään teksti “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Perustelin ehdotustani sillä, että näin saataisiin keväällä 2021 julkaistulle ja erittäin hyvän vastaanoton saaneelle kaavatyöryhmän yksimieliselle loppuraportille selkeä ja yksiselitteinen status. Loppuraportti on toki käsitelty kunnanhallituksessa ja tuotu tiedoksi kunnanvaltuustolle, mutta tällä kirjauksella loppuraportille annettaisiin talousarviokirjassa selkeä status toimintaa ohjaavana dokumenttina. Ehdotus hyväksyttiin äänin 5-6. Olen todella tyytyväinen, että työryhmän pitkä ja ansiokas työ sai näin ansaitsemansa arvon ja muuttuu toimenpiteiksi.

Strategian tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti myös Leni Niinimäen ja Harri Lepolahden ehdottamat tekstimuutokset.

Riina Mattilan esitys Klaukkalan Urheilupuiston koulun uudishankkeen suunnittelun aikaistamisesta vuosille 2023–2024 ja rakentamisen vuosille 2025–2026 sekä samalla Kirkonkylän NYKin hankkeen siirtämisestä vastaavasti myöhemmäksi kaatui äänin 6-5. Asia päätettiin siis pohjaesityksen mukaisesti, jonka kannalla olin itsekin. Kunnassa edistetään tällä hetkellä kolmea poikkeuksellisen suurta kouluhanketta: Rajamäen kampusta, NYKin lukiohanketta ja Urheilupuiston koulua. Jokaisessa kohteessa on ollut ongelmia. Pahin tilanne on Rajamäellä, jossa koulukiinteistö on ollut käyttökiellossa ja vanerit ikkunoissa jo melkein kolme vuotta ja hanke onkin edennyt jo urakkatarjousvaiheeseen. NYKin lukiohanke on ollut jo tämän vuoden talousarviossa ja investointiohjelmassa ennen Urheilupuiston koulua, joten NYKin kaavamuutosprosessi ja suunnittelu ovat suunnitellulla tavalla pidemmällä kuin Urheilupuiston hanke. En näe järkeväksi vaihtaa kyseisten hankkeiden toteutusjärjestystä yks kaks lennossa. Kaikki kolme hanketta etenevät tällä hetkellä, mutta kaikkia kyetä samaan aikaan ja samassa tahdissa hoitamaan.

Sen verran äänestyksiä kunnanhallituksessa oli, että todennäköisesti saamme niitä myös kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä.

Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista

Kirjoitin 5.10.2022 Nurmijärven Uutisiin haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista. Halusin muistuttaa taannoisen kaavakehitystyöryhmän loppuraportista ja eräistä siihen sisältyneistä työryhmän yksimielisistä ehdotuksista. Suuri osa kuntalaisista tuskin on detaljitasolla loppuraporttiin tutustunut ja ajattelin, että on hyvä päättäjiäkin muistuttaa eräistä keskeisistä työryhmän linjauksista. Kun asia tulee päätöksentekoon, niin on hyvä tiedostaa ollaanko päätöksiä tekemässä työryhmän linjausten mukaan vai joltain muulta pohjalta. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi luonnollista myös olla vakuuttunut, että se jokin muu myös kestää kriittisen tarkastelun verrattuna kaavatyöryhmän saamaan lopputulokseen.

Tässä tuo paikallislehdessämme julkaistu kirjoitus:

Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista

Kunnanhallituksen asettama kaavoituksen kehittämisen työryhmä julkaisi loppuraporttinsa maaliskuussa 2021. Toimin kyseisen työryhmän puheenjohtajana.

Työryhmän keskeinen tavoite oli rakennusmahdollisuuksien lisääminen haja-asutusalueella – erityisesti alueilla, joille rakentamista halutaan ohjata yhdyskuntarakenteen kannalta. Tällaisiksi alueiksi määriteltiin mm. kyläkeskukset, kyläkoulujen ja nykyisen tieverkoston läheiset alueet. Kuntastrategian mukaisesti kylien kehittäminen ja rakentamisen mahdollistaminen kyläkeskuksiin oli selkeä tavoite.

Työryhmä päätyikin esittämään emätilatarkastelusta luopumista ja osayleiskaavoissa käytettäväksi edullisuusvyöhykemallia, jossa rakentamismahdollisuudet määräytyisivät – ei pelkästään tilan kokoon – vaan myös tilan sijaintiin perustuen. Kyläkeskuksissa, koulujen läheisyydessä ja hyvien liikenneväylien varrella olevat kiinteistöt saisivat suhteellisesti enemmän rakennuspaikkoja kuin haja-asutusalueen laitamilla olevat ja rakentamiseen huonosti soveltuvat tilat. Kokonaisuudessaan rakentamismahdollisuuksia tulisi siis selkeästi lisätä ja huomioida lisäksi rakentamisen ohjaaminen parhaille paikoille. Kylien keskustoissa ehdotettiin käytettäväksi myös erityisiä kyläkaavoja, jotka antaisivat suoraan mahdollisuuden rakentamiseen.

Ajatuksena oli, että isoja maatiloja suosivan pinta-alaperusteisen tarkastelun sijaan työryhmän esitys jakaisi rakennusmahdollisuuksia myös pienemmille kiinteistöille esim. juuri kylien keskustoissa. Hyvillä alueilla myös pienet kiinteistöt saisivat näin rakennuspaikkoja.

Oletan, että tällaiset alle hehtaarin rakennuspaikat myös menisivät myyntiin ja toteutuisivat rakentamisena nopeammin kuin suurten tilojen lukuisat tontit. Ongelmanahan on ollut, että maanomistajilla ei ole ollut aina myyntihaluja, vaikka yleiskaavoissa on rakennuspaikkoja myönnetty. Se on ymmärrettävää. Vanhoilla sukutiloilla ja toimivilla maatiloilla tonttien myymisen kynnys on korkeampi kuin pienellä irrallisella maatilkulla.

Toivon, että osayleiskaavojen laatimisessa päästään viimeinkin eteenpäin. Työryhmän esitys, joka perustuu emotilatarkastelusta luopumiseen ja edullisuusvyöhykkeisiin vastaa erinomaisesti asetettuihin tavoitteisiin.   

Uudistuksella saadaan Nurmijärvelle 1000 jopa 2000 uutta rakennuspaikkaa. Asiaan liittyvät suuret taloudelliset intressit on syytä tiedostaa päätöksenteossa. Vaikka käyttäisi yhden tontin hintana varovaisesti 50.000 euroa, niin huomaa, että kyseessä on pitkässä juoksussa valtava 50-100 miljoonan euron taloudellinen intressi. Itse näen, että työryhmän esitys varmistaa myös tuon taloudellisen hyödyn jakaantumisen tasapuolisesti, useammalle kuntalaiselle sekä arvottaa paremmilla paikoilla ja rakentamiskelpoisilla alueilla sijaitsevia tiloja.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi

Saneerattu pääkirjasto ja päätöksentekoa vuodelta 2018

Maanantaina 3.10.2022 avattiin yleisölle saneerattu ja uudistettu Nurmijärven pääkirjasto. Ensikommentit ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. En ole kuullut moitteita.

Pääkirjaston saneeraus oli erillisenä hankkeena esillä ja investointikohteena talousarviossa jo 2010-luvulla – ehkä aiemminkin. Sitä lykättiin, työnnettiin ja tuupattiin eteenpäin vuosi vuoden jälkeen, kunnes se koplattiin viimein yhteen Kirkonkylän lukiohankkeen kanssa.

Tuo kytkeminen toiseen vieläkin isompaan ja päätöksenteon kannalta hankalampaan hankkeeseen vei pääkirjaston saneerauksen entistäkin epävarmemmalle ja sumuisemmalle tasolle.

Kirjoitin jo kesällä 2018 Nurmijärven Uutisiin kolumnin, jossa totesin mm. “Taloudellisesti merkittävä hanke (lukio) tulee nostattamaan kannanottoja puolesta ja vastaan, eikä sen läpimeno ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi pidän perusteltuna, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy. Aiemmin kirjaston osuus oli erillinen hanke, jota siirrettiin eteenpäin vuosittain talousarviopäätösten yhteydessä. Olisi kohtuutonta, että se jälleen kerran – nyt koplattuna lukiohankkeeseen – siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.

Samaa ajatusta olin tuonut esille jo aiemmin eri yhteyksissä.

Niinpä teinkin marraskuussa 2018 kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä esityksen, että investointihanke “lukio+pääkirjaston saneeraus” eriytetään kahdeksi hankkeeksi: lukioksi ja pääkirjaston saneeraukseksi. Esityksessäni poistettiin lukiolta myöhempien vuosien rakentamiserahat ja jätettiin vain suunnitteluraha seuraavalle vuodelle, jotta voitiin kuitenkin taata myös lukiohankkeen edistäminen – tosin omana hankkeenaan. Ajatuksena oli tuolloin, että kirjastosta erotettu lukiohanke olisi myös helpompi toteuttaa ja sille löytyisi helpommin sijoituspaikka. Kunnanviraston ja pääkirjaston välinen alue oli todettu ongelmalliseksi tilanahtauden vuoksi.

Muutosesitykseni meni läpi täpärästi äänin 24-27. Äänestys jakoi mielipiteet totaalisesti niin puolueiden kuin eri taajamien osalta kuten alla olevasta äänestysluettelosta voi todeta.

Tämä äänestys ja päätös avasi mahdollisuuden – tai jopa edellytti – seuraavaa muutosesitystä. Ehdotinkin, että talousarvioon lisätään hankerivi: “Pääkirjaston peruskorjaus ja laajennus” ja siihen määrärahat seuraavasti:

  • v. 2020 + 150 000
  • v. 2021 + 1 800 000
  • v. 2022 + 2 600 000

Tämä muutosehdotukseni hyväksyttiin jo hieman selvemmin numeroin eli 19-30-2tyhjää.

Valtuuston päätös marraskuussa 2018 mahdollisti kauan odotetun ja tarpeellisen pääkirjaston saneerauksen käynnistämisen nopealla aikataululla ja se valmistuikin edellä mainitussa aikataulussa.

Pääkirjaston saneerauksen osalta tein sen minkä järkeväksi katsoin ja sain ajatukselle niukan, mutta riittävän kannatuksen. Ilman tuota vuoden 2018 äänestystä emme nyt pääsisi nauttimaan uudistetusta pääkirjastosta.

Lukiohanke sen sijaan on edelleen lähtökuopissa ja nyt on ilmaantunut haluja arvioida uudelleen valtuuston lainvoimaista päätöstä Kirkonkylän lukion sijainnista ja hankesuunnitelmasta. Lukioon koplattuna pääkirjaston uudistaminen olisi edelleen täysin avoin asia.

Marraskuun 2018 valtuuston kokouksen äänestysluettelo. EI-äänet mahdollistivat pääkirjaston saneerauksen omana hankkeenaan:

Hyvinvointialuejohtajan valinta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokousti 22.9.2022 Järvenpäässä ja teki historiallisen valinnan ensimmäisestä hvyvinvointialuejohtajasta.

Kaksi soveltuvuusarviointiin edennyttä hakijaa, va. hyvinvointialueen johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen ja Forssan seudun hyvinvointiyhtymän johtaja Mikko Komulainen olivat kärkiehdokkaina, mutta aluehallitus ei heitä ollut kumpaakaan asettanut etusijalle.

Voinee todeta, että vastoin ennakko-odotuksia valituksi tuli Mikko Komulainen äänin 35-33-1tyhjä. Eroa siis kaksi ääntä.

Olen tiukempiakin vaalituloksia ollut toteamassa. Kaksi tuli heti mieleen.

Turun puoluekokouksessa 2018 kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin 0,8 äänen enemmistöllä Aura Salla – Heikki Autton jäädessä kakkoseksi.

Toinen tiukka – tällä kertaa virkamiesvaali – koettiin vuonna 2014 Nurmijärven kunnanvaltuustossa talousjohtajaa valittaessa. Kunnanhallitus esitti tuolloin virkaan Markus Peevoa. Valtuustossa käytiin kuitenkin asiasta värikäs keskustelu, kun Keskustan tuolloinen ryhmänjohtaja esitti valittavaksi toista hakijaa eli Pekka Kivilevoa. Värikkäässä puheessaan muutosesityksen tekijä toi voimakkaasti esille sen, että sekä kunnan virkamiesjohto että käytetty soveltuvuusarvioinnin suorittaja olisivat toimineet vahvasti toisen ehdokkaan puolesta hakuprosessissa. Tällaisia otteita kirjasin tuoreeltaan ko. puheesta: “Erikoista on ollut myös se vahva, niin konsulentin kuin kunnan virkamiesjohdon, suorastaan kynsin ja hampain pyrkimys vaikuttamaan toisen ehdokkaan puolesta ja kuin myös yhtä lailla vahvasti toista ehdokasta vastaan.”  “Nyt nähty käyttäytyminen tässä prosessissa on ollut varsin vahvaa toisen hakijan teilaamista ja toisen nostamista.” Kannatuksensa Kivilevolle esitti tuolloin myös PS:n Tapiolinna. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi virkaan valituksi Pekka Kivilevon äänin 25-26 – siis yhden äänen erolla. Kivilevon talousjohtajakaudesta Nurmijärvellä ei kovin pitkää muodostunut. Peevo on toiminut sittemmin pitkään Hyvinkään kaupungin talousjohtajana.

Varsin värikäs ja yllättävän paljon tuon 2014 Nurmijärven talousjohtajan vaalin kaltainen muodostui tästä hyvinvointialueen johtajan vaalista. Puheenjohtaja Peltonen antoi ensimmäisen puheenvuoron aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Pertulle (KOK). Mutinaa aiheutti tuoreeltaan se, että Perttu esitti varsin selkeän kannatuksen Laitinen-Parkkoselle. Yleensähän ns. mandaattipuheenvuorossa pysytään neutraalina – etenkin, kun aluehallitus ei ollut asettanut ketään hakijoista etusijalle. Jäinkin miettimään, että oliko Perttu yleensäkään pitämässä puhetta hallituksen puheenjohtajana vai syntyikö asetelma siitä, että valtuuston puheenjohtaja poimi hänet puheenvuoropyyntöjen jonosta kärkeen.

Ryhmäpuheissa vain Vihreät ja KD ilmoittivat asettuvansa tietyn ehdokkaan – Laitinen-Parkkosen taakse. Muiden ryhmien osalta yhtenäistä kantaa ei tuotu julki. Puheenvuoroista oli kuitenkin aistittavissa, että Laitinen-Parkkoselle löytyi kannatusta Vihreiden ja KD:n lisäksi erityisesti kokoomuksesta ja osin SDP:stä. Komulaiselle pidettiin kannatuspuheenvuoroja erityisesti Perussuomalaisten ja Keskustan riveistä. Tuli takauma tuohon 2014 talousjohtajan vaaliin, joka vain vahvistui, kun Keskustan Edry kritisoi valintaprosessia kärkihakijoiden osalta. Edry totesi, että soveltuvuustestien lisäksi oli tehty myös kykytestit kognitiivisillä mittareilla. Näiden kykytestien tulokset oli Edryn mukaan kuitenkin sivuutettu, eikä tuloksia oltu esitetty edes valintaryhmälle – vain suullinen tiedonanto. Edryn mukaan rekrykonsultti oli ilmoittanut, että tuloksia ei esitetä, koska niistä voisi saada vääriä johtopäätöksiä.

Hämmennystä lisäsi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Korkiakosken (KESK) tarkastuslautakunnan puolesta antama tiedoksianto, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Läsnäolijat pohtivat ääneen, missä vaiheessa kyseinen lautakunta olisi voinut asiasta keskustella vai oliko Korkiakoski asialla ns. omin päin. Taisipa joku kyseenalaistaa sen, kuuluuko asia yleensäkään tarkastuslautakunnalle. Tähän siis palattaneen myöhemmin – uskottavahan se on, kun puhujapöntöstä näin kerrotaan.

Itse jäin fundeeramaan perussuomalaisen valtuutetun pitämää puheenvuoroa, jossa hän kertoi eräästä suosittelijan antamasta lausunnosta. Meille rivivaltuutetuille ei näytetty suosittelijoilta saatuja lausuntoja tai arviointeja siten, että ne olisi voitu yhdistää kehenkään suosittelijaan. Valtuutetuille esitettiin lausunnot ja arviot, mutta ei kerrottu kuka ilmoitetuista suosittelijoista oli minkäkin antanut. Kuitenkin valtuutettu esitti suorana striimatussa puheessaan suoria lainauksia yhden suosittelijan arvioinneista nimellä mainiten. Minulla oli ymmärrys, että suosittelijoille oli annettu ymmärtää, ettei lausunnot tule sellaisenaan ja nimettyinä julkisuuteen. Itse en diggailisi, jos luottamuksellisesti antamaani arviota referoitaisiin julkisuudessa, mutta kai tällekin jokin selitys löytyy.

Vaalin tulos oli siis tiukka, mutta yksiselitteinen – kaikesta edellä mainitusta hämmentämisestä huolimatta. Nyt on keskityttävä tukemaan uutta hyvinvointialueen johtajaa työssään – sitä tarvitaan. Aluehallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan panosta tullaan tarvitsemaan tulevina kuukausina aivan eri tavalla, kun johtoon astuu uusi henkilö.

Kokoustilasta poistuessa en voinut olla huomaamatta yhden valtuutetun remeltämistä ja “näytettiin kokoomuslaisille” -tyylistä elämöintiä. Itse en kokenut käytyä virkavaalia kokoomuksen häviönä tai jonkun muun ryhmittymän voittona. Tässä asiassa voittajia tai hävijöitä ovat vain ja ainoastaan alueen asukkaat ja veronmaksajat. Melkoinen työ onkin edessä, jos tästä voittajana selvitään. Sen verran vaikealta näyttää, että minulle riittäisi tasapelikin.

Uusi valtuustokausi

Kesäkausi on auttamattomasti takana ja syyskauden luottamustoimetkin alkaneet. Kunnanhallitus on jo pariin kertaan kokoontunut ja kunnanvaltuustokin kertaalleen. Valtuuston kyselytunnin yhteydessä myös kokoomuksen valtuustoryhmä piti alkavan valtuustokauden ensimmäisen ryhmäkokouksen. Nykyäänhän kuntavaalit pidetään joka neljäs kevät, joten valtuustokausi alkaa aina kesällä. Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi edellisen kauden puheenjohtajiston jatkokaudelle, joten jatkan nyt viidettä vuotta valtuustoryhmän puheenjohtajana eli ryhmyrinä.

Elokuun viimeisenä päivänä kokoontuu ensimmäistä kertaa Keski-Uudenmaan pelastuslautakunta, jossa olen jäsenenä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii kokoomuksen Mika Kasonen Vantaalta, joka valittiin juuri eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. Omalta osaltani tein jo keväällä päätöksen olla asettumatta ehdolle. Sitä vastoin olen jäsenenä piirin ek-vaalien ehdokasasettelua valmistelevassa komiteassa, joka valmistelee ehdotuksen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaista Uudellamaalla. Hyvä rosteri ollaan saamassa vaaleihin.

Kesällä poliittista ilmatilaa ja mediaa on hallinnut ennennäkemätön pääministerin vapaa-ajanviettoon liittyvä uutisointi ja keskustelu. Lyhyesti voinee todeta, että sitä saa, mitä tilaa. Asiaa pyöriteltäneen ensi kevääseen saakka. Sen verran koomisia piirteitä asiassa riitti, että innostuin pitkästä aikaa rustaamaan Pitkänokka-strippejä melkeinpä liukuhihnalta, mutta aikansa kutakin – siirrytään seuraaviin aiheisiin.

Viime syksynä tuli hankittua kesämökki Puumalasta Saimaan rannalta ja siellä on tullut vietettyä melkeinpä kaikki vapaa-aika tänä keväänä ja kesänä. Saimaa oli jostain syystä jäänyt aiemmin syrjään kotimaan reissuilla. Toissa kesänä ajelin Pistohiekan ja Saimaan Lietveden maisematien kautta.
Olin kerralla myyty ja edessä oli kesäpaikan hankinta. Nyt harmittaa ainoastaan se, että en hankkinut kesäpaikkaa sieltä jo vuosikymmeniä sitten. Tästä syystä jäi pitkästä aikaa väliin myös Rajamäen kyläpäivät. Istuin samaan aikaan Saimaan rannalla laiturin nokassa. Puolen yön aikaan pääsin ihmettelemään poikkeuksellisen komeita elokuisia revontulia, joista oheinen kuvakin on. En muista Etelä-Suomessa yhtä komeita nähneeni.

Lukijapalautetta vuosien takaa

Positiivista palautetta on mukva saada – vaikka ihan sattumaltakin.

Sain vinkkiä Tampereen suunnalta, että Puupäähattu-palkittu ja monilla muillakin tavoin meritoitunut sarjakuvataiteilija Jope Pitkänen (mm. Näkymätön Viänänen ja Lempi) olisi huomioinut huomioinut Pitkänokkani sarjakuvapäiväkirjassaan elokuussa 2019. Pitkänokka strippini ilmestyivät tuolloin elokuussa 2019 Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena sarjakuvana.

Muistan varsin hyvin tuon stripin. Omat jutut harvoin naurattavat, mutta erityisesti tämä aivoitus kutitteli jostain syystä omiakin nauruhermoja. Hökättelin varsin tyytyväisenä tuotokseeni ja luonnollisesti sen valitsin myös sysksyllä 2019 Ilta-Sanomissa julkaistavaksi.

Kolmen vuoden viiveellä sain siis tietää, että strippi oli tavoittanut ja tehnyt vaikutuksen myös yhteen tunnetuimmista ja tuotteliaimmista suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Vaikka Jopen piirustuksessa Pitkänokka jo kiittelee v..sti kehuista, niin omat kiitokseni lähtevät tosiasiallisesti vasta tänään, kun sain asiasta tiedon. Tuli hyvä mieli.

Ja tässä se alkuperäinen Pitkänokka-strippi vuodelta 2016. Ilmeisesti loppuvuonna tehty, koska ei ole mukana 2016 ilmestyneessä Pitkänokka-albumissa.

Puoluekokoustunnelmia Kalajoelta

Vastavalittu puheenjohtajisto. Voittavaa joukkuetta ei vaihdettu.

Osallistuin viikonloppuna kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoella. Kerta oli viides, jos mukaan lasketaan vuoden 2011 presidentinvaaleihin liittynyt ylimääräinen puoluekokous Helsingissä vuonna 2011. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2010 Jyväskylässä ja nyt on takana kolmen kokouksen putki Turku-Pori-Kalajoki. Puoluekokouksiahan pidetään kahden vuoden välein ja se on myös kausi jolle valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.

Kovin suuri yllätys ei ollut, että puolueen koko puheenjohtajisto: pj. Orpo sekä varapj:t Häkkänen, Valtonen ja Ikonen valittiin jatkokaudelle, vaikka varapuheenjohtajiston osalta päästiin pitämään vaalit. Sote-osaaja Mia Laiho jäi kuitenkin äänestyksessä puheenjohtajiston ulkopuolelle. Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sai jatkokauden yksimielisesti. Sen verran upeata työtä Heikki on tehnyt puoluevaltuustossa, että haastajaa ei ilmaantunut. Nurmijärveltä puoluevaltuuston jäseneksi valittiin pitkään yhdistys- ja järjestötoiminnassa vaikuttanut Leena Zittling. Itse sain paikan puoluevaltuuston varajäsenenä ja puolueen sääntöjen mukaan tämä tulee olemaan osaltani viimeinen kausi, koska alla on jo yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja yksi varajäsenenä.

Vaikka aikaisemmissakaan ei ole ollut moitteen sijaa, niin mielestäni tämän vuotinen Kalajoen puoluekokous oli tunnelmaltaan ehdottamasti paras ja hyvähenkisin. Tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta yhteisestä asiasta oli helposti aistittavissa, eikä se johtunut pelkästä gallup-menestyksestä. Puitteetkin Kalajoen Hiekkasärkillä olivat mainiot.

Puoluekokoukseen toi terveisensä myös Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova. Tuki Ukrainalle tuli esille monessa puheenvuorossa. Puheissa nousi vahvasti esille myös kokoomuksen pitkäjänteinen työ Nato-jäsenyyden puolesta. Kokoomusnuoret ottivat kantaa jäsenyyden puolesta jo viime vuosituhannella ja jo vuonna 2006 virallinen puoluekokouskin otti Nato-jäsenyyteen selkeän myönteisen kannan. Vuoden 2020 Porin puoluekokouksessa, jossa olin itsekin mukana, linjattiin, että jäsenyyttä on haettava lähivuosina. On hienoa, että kokoomus ei ole enää yksin näkemyksensä kanssa ja jäsenhakemuksen jättämisestä tehtiin vast’ikään varsin yksimielinen päätös eduskunnassa. Ehkä oli siunaukseksi, että pääministeripuolueena oli jäsenhakemuspäätöksen hetkellä SDP. Epäilen vahvasti, että jos asiaa olisi esitetty ja käsitelty kokoomusjohtoisen hallituksen aikana, niin vasemmistosta olisi tullut laajasti ja huomattavasti runsaammin vastustusta. Ehkä jopa siinä määrin, että läpimeno eduskunnassa olisi ollut epävarmaa.

Varapuheenjohtajiston vaalin lopputulos oli varsin selkeä. Kolmen kärki erottui.
Nurmijärvisiä puoluekokousedustajia kera puheenjohtaja Orpon. Jussi Malkamäki, Arto Hägg, Virpi Räty, Merja Winha-Järvinen, Leena Zittling ja Tarleena Takalo-Eskola.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Tuiran kundit. Oikealla Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen – moninkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari, EM- ja olympiaedustaja.
Kokemus on valttia: 2-0. Jussilla on kaksi vuotta aikaa harjoitella revanssia varten.