Hyvinvointialuejohtajan valinta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokousti 22.9.2022 Järvenpäässä ja teki historiallisen valinnan ensimmäisestä hvyvinvointialuejohtajasta.

Kaksi soveltuvuusarviointiin edennyttä hakijaa, va. hyvinvointialueen johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen ja Forssan seudun hyvinvointiyhtymän johtaja Mikko Komulainen olivat kärkiehdokkaina, mutta aluehallitus ei heitä ollut kumpaakaan asettanut etusijalle.

Voinee todeta, että vastoin ennakko-odotuksia valituksi tuli Mikko Komulainen äänin 35-33-1tyhjä. Eroa siis kaksi ääntä.

Olen tiukempiakin vaalituloksia ollut toteamassa. Kaksi tuli heti mieleen.

Turun puoluekokouksessa 2018 kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin 0,8 äänen enemmistöllä Aura Salla – Heikki Autton jäädessä kakkoseksi.

Toinen tiukka – tällä kertaa virkamiesvaali – koettiin vuonna 2014 Nurmijärven kunnanvaltuustossa talousjohtajaa valittaessa. Kunnanhallitus esitti tuolloin virkaan Markus Peevoa. Valtuustossa käytiin kuitenkin asiasta värikäs keskustelu, kun Keskustan tuolloinen ryhmänjohtaja esitti valittavaksi toista hakijaa eli Pekka Kivilevoa. Värikkäässä puheessaan muutosesityksen tekijä toi voimakkaasti esille sen, että sekä kunnan virkamiesjohto että käytetty soveltuvuusarvioinnin suorittaja olisivat toimineet vahvasti toisen ehdokkaan puolesta hakuprosessissa. Tällaisia otteita kirjasin tuoreeltaan ko. puheesta: “Erikoista on ollut myös se vahva, niin konsulentin kuin kunnan virkamiesjohdon, suorastaan kynsin ja hampain pyrkimys vaikuttamaan toisen ehdokkaan puolesta ja kuin myös yhtä lailla vahvasti toista ehdokasta vastaan.”  “Nyt nähty käyttäytyminen tässä prosessissa on ollut varsin vahvaa toisen hakijan teilaamista ja toisen nostamista.” Kannatuksensa Kivilevolle esitti tuolloin myös PS:n Tapiolinna. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi virkaan valituksi Pekka Kivilevon äänin 25-26 – siis yhden äänen erolla. Kivilevon talousjohtajakaudesta Nurmijärvellä ei kovin pitkää muodostunut. Peevo on toiminut sittemmin pitkään Hyvinkään kaupungin talousjohtajana.

Varsin värikäs ja yllättävän paljon tuon 2014 Nurmijärven talousjohtajan vaalin kaltainen muodostui tästä hyvinvointialueen johtajan vaalista. Puheenjohtaja Peltonen antoi ensimmäisen puheenvuoron aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Pertulle (KOK). Mutinaa aiheutti tuoreeltaan se, että Perttu esitti varsin selkeän kannatuksen Laitinen-Parkkoselle. Yleensähän ns. mandaattipuheenvuorossa pysytään neutraalina – etenkin, kun aluehallitus ei ollut asettanut ketään hakijoista etusijalle. Jäinkin miettimään, että oliko Perttu yleensäkään pitämässä puhetta hallituksen puheenjohtajana vai syntyikö asetelma siitä, että valtuuston puheenjohtaja poimi hänet puheenvuoropyyntöjen jonosta kärkeen.

Ryhmäpuheissa vain Vihreät ja KD ilmoittivat asettuvansa tietyn ehdokkaan – Laitinen-Parkkosen taakse. Muiden ryhmien osalta yhtenäistä kantaa ei tuotu julki. Puheenvuoroista oli kuitenkin aistittavissa, että Laitinen-Parkkoselle löytyi kannatusta Vihreiden ja KD:n lisäksi erityisesti kokoomuksesta ja osin SDP:stä. Komulaiselle pidettiin kannatuspuheenvuoroja erityisesti Perussuomalaisten ja Keskustan riveistä. Tuli takauma tuohon 2014 talousjohtajan vaaliin, joka vain vahvistui, kun Keskustan Edry kritisoi valintaprosessia kärkihakijoiden osalta. Edry totesi, että soveltuvuustestien lisäksi oli tehty myös kykytestit kognitiivisillä mittareilla. Näiden kykytestien tulokset oli Edryn mukaan kuitenkin sivuutettu, eikä tuloksia oltu esitetty edes valintaryhmälle – vain suullinen tiedonanto. Edryn mukaan rekrykonsultti oli ilmoittanut, että tuloksia ei esitetä, koska niistä voisi saada vääriä johtopäätöksiä.

Hämmennystä lisäsi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Korkiakosken (KESK) tarkastuslautakunnan puolesta antama tiedoksianto, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Läsnäolijat pohtivat ääneen, missä vaiheessa kyseinen lautakunta olisi voinut asiasta keskustella vai oliko Korkiakoski asialla ns. omin päin. Taisipa joku kyseenalaistaa sen, kuuluuko asia yleensäkään tarkastuslautakunnalle. Tähän siis palattaneen myöhemmin – uskottavahan se on, kun puhujapöntöstä näin kerrotaan.

Itse jäin fundeeramaan perussuomalaisen valtuutetun pitämää puheenvuoroa, jossa hän kertoi eräästä suosittelijan antamasta lausunnosta. Meille rivivaltuutetuille ei näytetty suosittelijoilta saatuja lausuntoja tai arviointeja siten, että ne olisi voitu yhdistää kehenkään suosittelijaan. Valtuutetuille esitettiin lausunnot ja arviot, mutta ei kerrottu kuka ilmoitetuista suosittelijoista oli minkäkin antanut. Kuitenkin valtuutettu esitti suorana striimatussa puheessaan suoria lainauksia yhden suosittelijan arvioinneista nimellä mainiten. Minulla oli ymmärrys, että suosittelijoille oli annettu ymmärtää, ettei lausunnot tule sellaisenaan ja nimettyinä julkisuuteen. Itse en diggailisi, jos luottamuksellisesti antamaani arviota referoitaisiin julkisuudessa, mutta kai tällekin jokin selitys löytyy.

Vaalin tulos oli siis tiukka, mutta yksiselitteinen – kaikesta edellä mainitusta hämmentämisestä huolimatta. Nyt on keskityttävä tukemaan uutta hyvinvointialueen johtajaa työssään – sitä tarvitaan. Aluehallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan panosta tullaan tarvitsemaan tulevina kuukausina aivan eri tavalla, kun johtoon astuu uusi henkilö.

Kokoustilasta poistuessa en voinut olla huomaamatta yhden valtuutetun remeltämistä ja “näytettiin kokoomuslaisille” -tyylistä elämöintiä. Itse en kokenut käytyä virkavaalia kokoomuksen häviönä tai jonkun muun ryhmittymän voittona. Tässä asiassa voittajia tai hävijöitä ovat vain ja ainoastaan alueen asukkaat ja veronmaksajat. Melkoinen työ onkin edessä, jos tästä voittajana selvitään. Sen verran vaikealta näyttää, että minulle riittäisi tasapelikin.

Uusi valtuustokausi

Kesäkausi on auttamattomasti takana ja syyskauden luottamustoimetkin alkaneet. Kunnanhallitus on jo pariin kertaan kokoontunut ja kunnanvaltuustokin kertaalleen. Valtuuston kyselytunnin yhteydessä myös kokoomuksen valtuustoryhmä piti alkavan valtuustokauden ensimmäisen ryhmäkokouksen. Nykyäänhän kuntavaalit pidetään joka neljäs kevät, joten valtuustokausi alkaa aina kesällä. Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi edellisen kauden puheenjohtajiston jatkokaudelle, joten jatkan nyt viidettä vuotta valtuustoryhmän puheenjohtajana eli ryhmyrinä.

Elokuun viimeisenä päivänä kokoontuu ensimmäistä kertaa Keski-Uudenmaan pelastuslautakunta, jossa olen jäsenenä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii kokoomuksen Mika Kasonen Vantaalta, joka valittiin juuri eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. Omalta osaltani tein jo keväällä päätöksen olla asettumatta ehdolle. Sitä vastoin olen jäsenenä piirin ek-vaalien ehdokasasettelua valmistelevassa komiteassa, joka valmistelee ehdotuksen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaista Uudellamaalla. Hyvä rosteri ollaan saamassa vaaleihin.

Kesällä poliittista ilmatilaa ja mediaa on hallinnut ennennäkemätön pääministerin vapaa-ajanviettoon liittyvä uutisointi ja keskustelu. Lyhyesti voinee todeta, että sitä saa, mitä tilaa. Asiaa pyöriteltäneen ensi kevääseen saakka. Sen verran koomisia piirteitä asiassa riitti, että innostuin pitkästä aikaa rustaamaan Pitkänokka-strippejä melkeinpä liukuhihnalta, mutta aikansa kutakin – siirrytään seuraaviin aiheisiin.

Viime syksynä tuli hankittua kesämökki Puumalasta Saimaan rannalta ja siellä on tullut vietettyä melkeinpä kaikki vapaa-aika tänä keväänä ja kesänä. Saimaa oli jostain syystä jäänyt aiemmin syrjään kotimaan reissuilla. Toissa kesänä ajelin Pistohiekan ja Saimaan Lietveden maisematien kautta.
Olin kerralla myyty ja edessä oli kesäpaikan hankinta. Nyt harmittaa ainoastaan se, että en hankkinut kesäpaikkaa sieltä jo vuosikymmeniä sitten. Tästä syystä jäi pitkästä aikaa väliin myös Rajamäen kyläpäivät. Istuin samaan aikaan Saimaan rannalla laiturin nokassa. Puolen yön aikaan pääsin ihmettelemään poikkeuksellisen komeita elokuisia revontulia, joista oheinen kuvakin on. En muista Etelä-Suomessa yhtä komeita nähneeni.

Lukijapalautetta vuosien takaa

Positiivista palautetta on mukva saada – vaikka ihan sattumaltakin.

Sain vinkkiä Tampereen suunnalta, että Puupäähattu-palkittu ja monilla muillakin tavoin meritoitunut sarjakuvataiteilija Jope Pitkänen (mm. Näkymätön Viänänen ja Lempi) olisi huomioinut huomioinut Pitkänokkani sarjakuvapäiväkirjassaan elokuussa 2019. Pitkänokka strippini ilmestyivät tuolloin elokuussa 2019 Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena sarjakuvana.

Muistan varsin hyvin tuon stripin. Omat jutut harvoin naurattavat, mutta erityisesti tämä aivoitus kutitteli jostain syystä omiakin nauruhermoja. Hökättelin varsin tyytyväisenä tuotokseeni ja luonnollisesti sen valitsin myös sysksyllä 2019 Ilta-Sanomissa julkaistavaksi.

Kolmen vuoden viiveellä sain siis tietää, että strippi oli tavoittanut ja tehnyt vaikutuksen myös yhteen tunnetuimmista ja tuotteliaimmista suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Vaikka Jopen piirustuksessa Pitkänokka jo kiittelee v..sti kehuista, niin omat kiitokseni lähtevät tosiasiallisesti vasta tänään, kun sain asiasta tiedon. Tuli hyvä mieli.

Ja tässä se alkuperäinen Pitkänokka-strippi vuodelta 2016. Ilmeisesti loppuvuonna tehty, koska ei ole mukana 2016 ilmestyneessä Pitkänokka-albumissa.

Puoluekokoustunnelmia Kalajoelta

Vastavalittu puheenjohtajisto. Voittavaa joukkuetta ei vaihdettu.

Osallistuin viikonloppuna kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoella. Kerta oli viides, jos mukaan lasketaan vuoden 2011 presidentinvaaleihin liittynyt ylimääräinen puoluekokous Helsingissä vuonna 2011. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2010 Jyväskylässä ja nyt on takana kolmen kokouksen putki Turku-Pori-Kalajoki. Puoluekokouksiahan pidetään kahden vuoden välein ja se on myös kausi jolle valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.

Kovin suuri yllätys ei ollut, että puolueen koko puheenjohtajisto: pj. Orpo sekä varapj:t Häkkänen, Valtonen ja Ikonen valittiin jatkokaudelle, vaikka varapuheenjohtajiston osalta päästiin pitämään vaalit. Sote-osaaja Mia Laiho jäi kuitenkin äänestyksessä puheenjohtajiston ulkopuolelle. Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sai jatkokauden yksimielisesti. Sen verran upeata työtä Heikki on tehnyt puoluevaltuustossa, että haastajaa ei ilmaantunut. Nurmijärveltä puoluevaltuuston jäseneksi valittiin pitkään yhdistys- ja järjestötoiminnassa vaikuttanut Leena Zittling. Itse sain paikan puoluevaltuuston varajäsenenä ja puolueen sääntöjen mukaan tämä tulee olemaan osaltani viimeinen kausi, koska alla on jo yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja yksi varajäsenenä.

Vaikka aikaisemmissakaan ei ole ollut moitteen sijaa, niin mielestäni tämän vuotinen Kalajoen puoluekokous oli tunnelmaltaan ehdottamasti paras ja hyvähenkisin. Tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta yhteisestä asiasta oli helposti aistittavissa, eikä se johtunut pelkästä gallup-menestyksestä. Puitteetkin Kalajoen Hiekkasärkillä olivat mainiot.

Puoluekokoukseen toi terveisensä myös Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova. Tuki Ukrainalle tuli esille monessa puheenvuorossa. Puheissa nousi vahvasti esille myös kokoomuksen pitkäjänteinen työ Nato-jäsenyyden puolesta. Kokoomusnuoret ottivat kantaa jäsenyyden puolesta jo viime vuosituhannella ja jo vuonna 2006 virallinen puoluekokouskin otti Nato-jäsenyyteen selkeän myönteisen kannan. Vuoden 2020 Porin puoluekokouksessa, jossa olin itsekin mukana, linjattiin, että jäsenyyttä on haettava lähivuosina. On hienoa, että kokoomus ei ole enää yksin näkemyksensä kanssa ja jäsenhakemuksen jättämisestä tehtiin vast’ikään varsin yksimielinen päätös eduskunnassa. Ehkä oli siunaukseksi, että pääministeripuolueena oli jäsenhakemuspäätöksen hetkellä SDP. Epäilen vahvasti, että jos asiaa olisi esitetty ja käsitelty kokoomusjohtoisen hallituksen aikana, niin vasemmistosta olisi tullut laajasti ja huomattavasti runsaammin vastustusta. Ehkä jopa siinä määrin, että läpimeno eduskunnassa olisi ollut epävarmaa.

Varapuheenjohtajiston vaalin lopputulos oli varsin selkeä. Kolmen kärki erottui.
Nurmijärvisiä puoluekokousedustajia kera puheenjohtaja Orpon. Jussi Malkamäki, Arto Hägg, Virpi Räty, Merja Winha-Järvinen, Leena Zittling ja Tarleena Takalo-Eskola.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Tuiran kundit. Oikealla Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen – moninkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari, EM- ja olympiaedustaja.
Kokemus on valttia: 2-0. Jussilla on kaksi vuotta aikaa harjoitella revanssia varten.

Tilinpäätösvaltuusto 25.5.2022

Enpä muista milloin olisi ollut kuukausi, jolloin en olisi kirjoittanut blogiini. Nyt oli käydä niin, vaikka kirjoittamiseen olisi ollut aihetta aivan riittävästi – ehkä liikaakin. Kolmella luottamushenkilö”foorumilla” vie paljon aikaa ja hajauttaa tekemistä sen verran, että kirjoitteleminenkin kärsii. Kolmella foorumilla tarkoitan kunnallisten luottamustoimien lisäksi Keusoten valtuustoa ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoa. En yhtään ihmettele, että osa vastaavassa asemassa olevista luottamushenkilöistä on luopunut joistain kunnallisista tehtävistä tultuaan valituksi vaativiin paikkoihin hyvinvointialueella. Itselläni on tilanne hieman päinvastainen. Olen pitänyt ensisijaisesti fokuksen Nurmijärven kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa sen valtuustoryhmän vetäjänä, enkä ole pyrkinyt valtuutetun roolin lisäksi muihin tehtäviin esim. hyvinvointialueella. Poikkeuksena Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta, johon odotan paikkaa myöhemmin tänä vuonna. Ensi vuonna tämä tosi kuormittava asetelma onneksi muuttuu, kun Keusote ja sen yhtymävaltuusto päättää toimintansa.

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokousti viime viikolla ja hyväksyi vuoden 2021 tilinpäätöksen. Pidin kokoomusryhmän ryhmäpuheen, jonka liitän tämän postauksen loppuun. Muutamia poimintoja muista ryhmäpuheista:

  • Ensin kuitenkin kunnanhallituksen varapj. Riikka Raekannas toi kunnanhallituksen terveiset mianiten mm. huolen huoltosuhteen muuttumisesta, velkaantumisesta ja mainitsi myös kunnan sote-kiinteistöt.
  • Keskustan Kalliokoski varoitteli kriisikuntakriteereistä, henkilöstöhaasteista ja korosti verotulopohjan kasvattamisen tärkeyttä.
  • Perussuomalaisten Putkonen veteli hieman leveämmällä pensselillä ja mainitsi mm. ettei entoset ajat palaa ainakaan 10 vuoteen ja hiilineutraalisuuden naamioiden putoamisen. Ei ehkä niin perinteinen kunnan tilinpäätöspuhe, mutta varteenotettavia huomioita Suomesta.
  • Rousu ehätti sopivasti kokoukseen pitämään SDP:n puheen. Hän kertoi, että lainakanta ei ole pitkässä juoksussa ongelma ja totesi, että uusi kuntastrategia ei ole järin haastava. Hän myös peräsi päättäjiltä tietoisuutta päätösten vaikutuksista ja vaikuttavuudesta.
  • KD:n Kuulan mielestä yksityisteiden avustusjärjestelmän kehitttäminen on jäänyt aivan kesken.
  • Vasemmistoliiton Toikkanen piti pitkän uransa ties kuinka monennen tilinpäätöspuheensa ja mainitis mm. huolensa edelleen kasvavasta lainakannasta.

Tarkastulautakunnan pj Toikkannen lausui saatesanat tarkastuslautakunnna arviointikertomukselle vuodelta 2021. Kertomus merkittiin tiedoksi.

Vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus merkittiin tiedoksi, eikä se innostanut pidempiin puheisiin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin luvut tulevat vielä elämään.

Nurmijärven kunnan yksityistieavustusten avustusjärjestelmän kehittäminen ja myöntämisehdot käsiteltiin seuraavana – vain kymmeniä minuutteja sen jälkeen, kun KD:n Kuula oli todennut asian olevan aivan kesken. PS:n Tapiolinna teki esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Omassa puheenvuorossani totesin, että en kannata palautusta, vaan asian käsittelyn jatkamista, koska kymmenet tiekunnat odottavat päätöstä asiasta. Totesin myös itseäni häiritsevän puheet (ei ehkä valtuustosalissa) siitä, että valtuutetut eivät olisi tietoisia tai ymmärtäneet, mistä avustusjärjestelmän uudistuksessa on kysymys. Totesin, että avustusjärjestelmää on lähdetty uudistamaan tietoisesti ja tavoitteellisesti ja nimenomaan sen vuoksi, että aiempi järjestelmä oli todella epätasa-arvoinen. Silloin kunnan hoitosopimusteinä oli jollain yksityisteitä, joiden otolle oli vaikea ymmärtää perusteita, kun samaan aikaan osa yksityisteistä oli täysin ilman avustusta. Totesin, että uusi järjestelmä on täysin eri maailmasta ja sitä voidaan kutsua tasapuoliseksi ja tasa-arvoiseksi. Vertasin siis vanha ja uutta järjestelmää – lopputulemana, että uudistus on varsin onnistunut jo nyt, vaikka kehitettävää edelleen varmasti onkin.

Äänin 36-15 päätettiin jatkaa asian käsittelyä ja kokoomuksen Diakite pääsi tekemään pienen muutosehdotuksen, jossa esitettiin kahden sanan “kuitenkin” ja “em.” lisäämistä päätökseen. Ilmoitin, että muutosesitys on järkevä ja selventää päätöstä ja kannatin muutosta. PS:n Tapiolinna puolestaan ilmoitti, ettei voi kannattaa esitystä – siis noiden kahden sanan lisäämistä, joten tästäkin äänestettiin. Diakiten muutosesitys hyväksyttiin äänin 11-39-1tyhjä. Päätökseen jätettiin eriäviä mielipiteitä.

Viime vuosina noita eriäviä mielipiteitä onkin jätetty melko runsaasti. Näppituntuma on, että kymmenen vuotta sitten eriävän mielipiteen jättäminen oli sangen harvinaista. Nykyisin tuntuu, että eriävän mielipiteen ilmoittamisen kynnys on laskenut todella alas. Toki sillä saa hetken huomion sille, että päätös ei ollut mieleinen, mutta toisaalta voi kysyä onko toimenpiteen merkitys ja käyttötarve hieman hämärtynyt. Ainakaan se ei samanlaista säväytystä anna kuin aiemmin – melkeinpä sitä jo odottaa automaattisesti äänestyksen jälkeen.

Ja tässä se kokoomuksen ryhmäpuheeni tilinpäätökseen liittyen:

Arvoisa pj, kj, muut kuulijat

Kun pidin vuosi sitten KOK-ryhmän tilinpäätökseen liittyvän ryhmäpuheen, totesin, että poikkeuksellisesta vuodesta syntyy poikkeuksellinen tilinpäätös. Tänään olemme pitkälti samanlaisessa tilanteessa. Tilikauden tulos ja ylijäämä perustuvat edellisen vuoden tapaan pitkälti valtion velkarahalla rahoittamiin koronatukiin.

Tilinpäätöksen esittelytekstissä todetaan myös maanmyynnin luovutusvoittojen olleen poikkeuksellisen suuret. Myös väestönkasvu on ollut, jos ei poikkeuksellisen voimakasta, niin vähintään hyvällä tasolla – kuten myös verotulojen kasvu. Ryhmämme näkeekin tässä kolmiyhteydessä: tonttien myynti – riittävä väestönkasvu – kasvavat verotulot keskeisen menestysreseptin kunnan hyvinvoinnin ja talouden tasapainottamisen kannalta. Poikkeuksesta pitää tehdä tavoitetila. Määrätietoisella päätöksenteolla ja työllä kykenemme pitämään nämä tekijät sellaisella tasolla, että meidän ei tarvitse odottaa poikkeusvuosia.

KOK-ryhmä haluaa nostaa vielä kertaalleen esille tarkastuskertomuksessakin mainitun viime vuonna julkaistun kaavakehitystyöryhmän loppuraportin, jonka laatimiseen  osallistuivat kaikki valtuustoryhmät. Olisi tärkeää saada jatkotyön toimenpideohjelma hyväksytyksi kunnanhallituksessa ja tehdyt kehitysehdotukset tuotua järjestelmällisesti päätöksentekoon.

Tarkastuskertomuksessa todetaan ytimekkäästi, että kunnan viestintä oli viime vuonna laadukasta. Ryhmämme on helppoa yhtyä tähän näkemykseen. Vähäisillä resursseilla on saatu aikaan tuoretta, näyttävää ja omaleimaista viestintää sekä kuntamarkkinointia.

Jos mennyt vuosi oli poikkeuksellinen, niin kuluvasta vuodesta näyttää tulevan toisella – ikävällä tavalla – erikoinen. Miinuskorot taitavat olla mennyttä aikaa eli rahoitustuottomme muuttuvat rahoituskuluiksi. Rakennuskustannukset ovat nousseet dramaattisen nopeasti ja mittavien investointiemme kustannusarvioihin kohdistuu tarkistus- ja rahoituspaineita. Talouskasvun ennustetaan olevan kuluvana vuonna Suomessa EU-alueen toiseksi heikointa. Vaikeuksia tulee riittämään, joten otetaan tänään tyydytyksellä vastaan vielä kohtuullinen tilinpäätös vuodelta 2021.Tilinpäätöspuheissa kiitetään tavanomaisesti kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä menneestä tilikaudesta ja tehdystä yhteistyöstä.  Näinä poikkeuksllisina aikoina KOK-ryhmä haluaa osoittaa kiitoksensa myös kaikille kuntalaisille sekä nurmijärveläisille yrityksille ja yhdistyksille. Meidän kaikkien yhteistyön tuloksena Nurmijärvi oli vaikeuksien keskellä menneelläkin kaudella erinomainen paikka asua, tehdä töitä ja harrastaa. Yhteen hiileen puhaltamisella olemme saavuttaneet tuloksia, joista moni Suomen kunta voi vain haaveilla. Ja kun löytyy sopivasti myös ranstakalla hiillosta hämmentäviä, niin sekin edistää yhteisiä asioitamme.

Ukraina. Nato. Nyt.

Venäjän brutaalit toimet Ukrainassa ovat vaikuttaneet nopeasti ja ilmeisen pysyvästi suomalaisten mielipiteeseen Nato-jäsenyydestä. Kansalaisten enemmistö näkee järkeväksi tavoitella Nato-jäsenyyttä. Mielipiteen muutos on ollut dramaattisen nopea.

Yhtenä esimerkkinä tästä on viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kanta Natoon. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”.

Kävin läpi 15 eniten ääniä saaneen nurmijärveläisehdokkaan vastaukset. Olin ainoa ehdokas, joka vastasi väittämään myönteisesti. Näin tuolloin, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Muut 14 ehdokasta mukaan lukien Vanhanen, Tapiolinna, Pispala, Lepolahti, Raekannas, Kalliokoski, Putkonen, Koivalo, Morelius… olivat täysin eri mieltä tai ainakin eri mieltä.

Tänään mielipiteet tuskin olisivat 1 puolesta 14 vastaan. Otaksun, että näkemykset Nurmijärvelläkin ovat aika monella muuttuneet vuoden vaihteen jälkeen. Otaksun, että aika moni on tänään jopa mahdollisimman nopean jäsenhakuprosessin kannalla. Otaksun, että natomyönteisyys kasvaa päivä päivältä, kun itänaapurimme rikokset Ukrainassa tulevat kaikessa karmeudessaan yhä enemmän julki.

En kirjoita tätä “mitäs minä sanoin” tai “minä olin oikeassa” -mentaliteetilla. Tuo muutaman vuoden takainen kysely vaan osoittaa tosi selkeästi, minkälainen ajattelu meillä oli yleistä läntiseen puolustusliittoon liittyvissä asioissa vain vähän aikaa sitten ja kuinka valtakunnan turvallisuus koettiin yleisesti perustuvan hyvään tahtoon ja syvään luottamukseen rajanaapurin kanssa. Aika harva katsoi aiheelliseksi tai sopivaksi tätä “rauhan tilaa” kyseenalaistaa tai vaarantaa. Moni varmasti koki asian toisinkin menneinä vuosina, mutta ei halunnut leimautua “yleisen mielipiteen” vastustajaksi tai loukata ystävällismielistä itänaapuria. Tässä asiassa arvostan jokaista mielipiteen vaihtajaa.

Oma mielipiteeni Nato-jäsenyyden järkevyydestä on muodostunut vuosien varrella. Olen asunut ja työskennellyt muutamaan otteeseen Venäjällä – useita vuosia yhteensä. Sen jälkeenkin olin mukana yritystoiminnassa ja osakkaana ihan kohtuullista liikevaihtoa tekevässä venäläisessä yrityksessä. Vaikka arki, työ ja bisnekset sujuivat ja Venäjän vuosista jäi hyvät muistot ja pysyviä ystävyyssuhteita, niin taustalla oli – ikävä kyllä – varsin realistinen käsitys Venäjän ja sen autoritäärisen johdon arvaamattomuudesta. En toki minäkään uskonut sen johtavan nyt nähtyyn fasistiseen touhuun, mutta systemaattinen historian vääristely, ihmisoikeuksien loukkaukset, sananvapauden rajoittaminen, militarismi, murhakoneisto ja syvälle juurtunut kleptogratia oli kyllä havaittavissa vuosikaudet.

Pakotteiden tai boikottien en usko juurikaan vaikuttavan Venäjän tai venäläisten touhuihin ja mielipiteisiin. Muistini voi olla valikoiva, mutta en muista milloin boikotit tai pakotteet olisivat kaataneet jonkin valtion tai aiheuttaneet vallanvaihdon: Kuuba ei, Pohjois-Korea ei, Iran ei, Irak ei – Venäjä ei. Äkkiseltään ajateltuna venäläiset – jos ketkä – ovat jalostuneet varsin immuuneiksi pakotteille – ainakin hieman vanhempi sukupolvi. Jos neuvostoaikana ei ollut jotain hyödykettä, niin sitten oltiin ilman tai sitä kuitenkin jollakin innovatiivisella tavalla hankittiin. Jos työntekijöille ei uuden Venäjän aikana maksettu kolmeen kuukauteen palkkaa, niin se oli “normal” – töitä jatkettiin entiseen tapaan. Ja kansakunnan historiasta löytyy kyllä sellaista boikottia, pakotetta ja terroria ihan omasta takaa, että ulkovaltojen painostus ei paljon hetkauta. Toivottavasti Venäjän uusi sukupolvi on tässä suhteessa erilainen, mutta tohdin sitäkin epäillä.

Olen kuitenkin ehdottomasti pakotteiden ja boikottien kannalla – niin valtiotason kuin yksittäisten ihmistenkin toimesta. Juuri tällä hetkellä jokainen tällainen pienikin toimenpide on tuen osoitus Ukrainalle ja toisaalta se vähentää Venäjän kykyä ryhtyä uusiin vastaaviin hyökkäyksiin tai erikoisoperaatioihin.

Me jos ketkä ymmärräme, että Ukraina tarvitsee koko muun maailman tuen – myös Suomen ja suomalaisten. Olihan Suomi 80 vuotta sitten juuri samanlaisessa tilanteessa.Me jos ketkä ymmärräme, että Ukraina tarvitsee koko muun maailman tuen – myös Suomen ja suomalaisten. Olihan Suomi 80 vuotta sitten juuri samanlaisessa tilanteessa.

Itseämme voimme auttaa parhaiten laittamalla jäsenhakemusprosessin käyntiin – eikä siihen ei tarvita kansanäänestystä, vaan valitsemiemme kansanedustajien vastuunottoa.

Strategiaa ja tragediaa kunnanvaltuustossa

Kukas siellä ääntelee, kun toinen on ryhmäpuhetta pitämässä?

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous 23.3.2022 jäi varmasti usean läsnäolijan ja kuulijan mieliin.

Kyseessä oli pitkästä aikaa läsnäolokokous ja pääsimme pitämään ennen kokousta myös ryhmien puheenjohtajienkin palaverin nokikkain. Kävimme läpi tiedossa olevat muutosesitykset ja kokouksen agendaa. Tiedossa oli, että muutama muutosesitys on tulossa ja teknisen johtajan valinnasta tulee ainakin yksi vastaesitys.

Kokouksen alussa ojennettiin saatesanojen kera tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit ansioituneille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Mitalisadetta riitti seitsemän kunniamerkin verran. Päälle nautittiin kakkukahvit.

Sumppien jälkeen päästiin valitsemaan kuntaan uutta teknistä johtajaa. Olin itse ollut nelihenkisen valintaryhmän jäsen ja antamassa kunnanhallitukselle yksimielistä esitystä, että virkaan valittaisiin joitain vuosia sitten Nurmijärven kunnan va. teknisenä johtajanakin toiminut Juha Oksasen. Kunnanhallituskin päätyi yksimielisesti esittämään Oksasta virkaan. Perussuomalaisten Matti Putkonen esitti virkaan valittavaksi kunnan tilakeskuksen päällikkö Ville Könöstä. Pidettiin virkavaali, jonka lopputulemana Oksanen sai 30 ääntä ja Könönen 15 ääntä. Kuusi ääntä hylättiin. Oksanen tuli valituksi virkaan.

Kokous oli merkittävä myös sen vuoksi, että valtuusto käsitteli ja hyväksyi uuden kuntastrategian 2022-2030. Perinteiseen tapaan kaikki valtuustoryhmät pitivät alkuun ryhmäpuheet. Pitämäni kokoomuksen ryhmäpuhe meni näin:

Kunnioitettu puheenjohtaja, arvoisa kunnanjohtaja ja muut kuulijat

Kunnallinen päätöksenteko perustuu luottamushenkilöiden, kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten väliseen yhteistyöhön.

Säännöllisin väliajoin tehtävä kuntastrategiatyö ja strategian päivitys on ehkä paras esimerkki tästä yhteistyöstä. Tälläkin kertaa strategiaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä yli puoluerajojen, viranhaltijat ovat antaneet oman tärkeän panoksensa ja myös kuntalaisia on kuultu ja kuunneltu.

Strategiaprosessi on uusille luottamushenkilöille erinomainen mahdollisuus päästä sisään kunnallisen päätöksenteon ytimeen ja tutustumaan laajasti muihin päätöksentekijöihin ja kunnan työntekijöihin. Niin tälläkin kertaa.

Kokoomusryhmä on tyytyväinen nyt käsiteltävänä olevan vuoteen 2030 ulottuvan kuntastrategian sisältöön, johon on kyetty nostamaan kunnalle ja kuntalaisille tärkeät asiat.   

Kunnan kestävä ja hallittu väestönkasvu on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Kunnan elinvoiman, taloudellisen aktiivisuuden ja palvelujen kehittymisen kannalta väestönkasvun on kyettävä varmistamaan. Toisaalta kasvun on oltava hallittua ja hallinnassa, jotta se ei käy taloudellisesti liian raskaaksi mm. kasvavien investointitarpeiden ja palveluverkkoon kohdistuvien paineiden vuoksi.

Strategiaan kirjattu keskimääräinen 1,5 prosentin vuotuinen kasvu on selkeä ja tarpeellinen konkreettinen tavoite. Se on pitkälti samaa tasoa, joka asetettiin jo vuosikymmen sitten silloista maankäytön kehityskuvaa laadittaessa.

Yhtä tärkeää kuin hallittu kasvu on huolehtia tulevissa maankäytön tavoiteohjelmissa siitä, että kasvu kohdistetaan kunnan sisällä harkitusti niin sijainnin kuin asuntotuotantotyyppien osalta.

Turvallisuus ja taajamiemme viihtyisyys ovat kokoomusryhmälle tärkeitä asioita. Sillä ei tarkoiteta vain turvakameroita tai viheralueiden hoitoa, vaan niiden perusta on ennen kaikkea järkevä ja harkittu yhdyskuntasuunnittelu. Minne kaavoitamme, mitä kaavoitamme, miten huomioimme asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet, miten edistämme työpaikkojen syntymistä, miten huomioimme moninaisten kuntalaistemme moninaiset tarpeet, minne ja minkälaisena ohjaamme tavoittelemamme kasvun. Nyt hyväksyttävänä oleva kuntastrategia vastaa näihin kysymyksiin kattavasti ja se luo edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle Nurmijärvelle – sille paremman arjen ilmiölle.    

Erinomaisestakaan kuntastrategiasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellemme saa sitä muuttumaan toimenpiteiksi. Viranhaltijoilla, luottamuselimillä, viime kädessä tällä ylimmällä päättävällä elimellä – kunnanvaltuustolla, on vastuu sitä, että strategia saadaan jalkautettua osaksi jokapäiväistä työtämme ja toimintaamme.

Tärkeä osa tätä prosessia on tarkempien tavoitteiden ja toimivien mittareiden asettaminen. Lautakunnat pääsevät tulevassa tavoitearviovalmistelussa tätä tärkeää ja vaativaa työtä tekemään.Kokoomusryhmä kiittää strategiatyössä mukana olleita luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja ennen kaikkea kunnanvirastolla työskenteleviä avoimesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.

Jossain kohtaa jouduin hetkeksi keskeyttämään puheeni valtuustosalista kuuluvan häiriötekijän vuoksi – valtuutettu Putkonenhan siellä oikealla laidalla puhui kännykkäänsä. Kun jokin aika sitten käsittelimme “valtuuston pelisääntöjä”, niin kuului kommentteja, että tarvitsevatko aikuiset ihmiset sellaisia ohjeistuksia. Nyt kävi mielessä, että niihin pelisääntöihin olisi voinut lisätä myös opastuksen, että kännykän käyttö kesken kokouksen ei ole suotavaa. Valtuutettu Putkonen pyysi myöhemmin kokouksessa kohteliaasti anteeksi tärkeän puhelun aiheuttamaa häiriötä.

Joitakin yksittäisiä nostoja ja huomioita muista ansiokkaista ja monipuolisista puheista suurimpien ryhmien osalta:

Keskustan Kalliokoski keskittyi ryhmäpuheessaan pitkälti puurakentamisen edistämiseen. Sen verran painokas puhe oli, että valtuusto hyväksyi asiaa koskevan muutosesityksen yksimielisesti. Edes kukaan pohjaesityksen takana ollesta kunnanhallituksen jäsenistäkään ei vastustanut muutosta ja tätä valtuutettu Lepolahti aivan perustellusti hieman hämmästeli.

PS:n Tapiolinnan puheesta särähti korvaani lausuma: “Korvaani hieman särähti eräs toteamus, voiko kunnanjohtajan kirjoittamaa tekstiä muuttaa. Vastaus tähän on, kyllä voi ja pitääkin.” Olin tuosta toteamuksesta tunnistavinani omaa ääntäni kunnanhallituksesta. Todettakoon selvennyksenä, että puheenaiheena oli tuolloin kunnanjohtajan allekirjoittama esipuhe uuteen strategiakirjaan. Käydyssä keskustelussa olin todennut, että ei liene kovin korrektia tai edes mahdollista, että kunnanhallitus alkaa muokkaamaan tai kirjoittamaan kunnanjohtajan omalla nimellään allekirjoittamaa esipuhetta uusiksi. Sen suuremmasta asiasta ei ollut kyse.

SDP:n Rousu nosti esiin ilmastotyön vähäisen huomioimisen uudessa strategiassa. Hän teki myös ponsiesityksen taajamakeskustojen ympäristöjen parantamissuunnitelmien laadinnasta ja niiden toimeenpanon aloittamisesta Klaukkalasta alkaen. Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

Vihreiden Virtanen totesi, että Nurmijärven kunnan iso haaste on julkinen liikenne ja että julkisen liikenteen kehittäminen on kunnassa jäissä, eikä strategiassakaan julkinen liikenne saanut kuin pienen maininnan. Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen aihe. Lisääntynyt etätyö on aiheuttanut pendelöinnin vähenemistä Nurmijärveltäkin. HSL on arvioinut, että matkustajamäärien palautuminen aiemmalle tasolle vie vähintään kaksi vuotta. Joukkoliikennevuoroja on jouduttu vähentämään matkustajakadon vuoksi ja samaan aikaan mm. polttoainekustannukset ovat nousseet merkittävästi. Kun tähän lisätään lipputulojen dramaattinen lasku, pitkät sopimukset liikennöitsijöiden kanssa ja suuret rahoitettavat investoinnit, niin yhtälö on Helsingin seudulla erinomaisen vaikea. Itse toivon, että sitä yhtälöä ei ainakaan yksityisautoilijoiden kukkaroilla yritetä ratkaista.

Varsinaisen yllätyksen strategiakeskustelun päätteeksi loihti valtuutettu Putkonen (PS). Jos nyt yllätykseksi voi sanoa puhetta, jonka sisältö oli luettavissa paikallislehden nettiversiosta jo ennen puheenpitoa valtuustosalissa. Oli hieman hämmentävää lukea näytöltä paikallislehden uutista otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Etiäinen osoittautui oikeaksi – tätä hän kokouksessa vaati vakavasti harkitsemaan. Oman tulkintani mukaan reaktiot salissa vaihtelivat hämmennyksestä tyrmistyksen kautta epäuskoon. Toki on mahdollista, että salissa oli myös joku ihastunutkin, mutta ainakaan ääneen tätä ei todettu.

Kokouksen jälkeisten keskustelujen ja Putkosen puheen aiheuttamien kommenttien jälkeen – etenkin, kun puheen noteerasi myös valtakunnallinen iltapäivälehti – sovimme torstaina valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen. Kannanottoon yhtyivät myös sekä kunnanvaltuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajat. Olettamuksena oli, että Perussuomalaiset käsittelevät asian omassa joukossaan ja heiltä tulikin myöhemmin oma julkilausuma asiaan liittyen.

Tässä tuo muiden valtuustoryhmien kannanotto:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Edellä mainittuun yhtyvät myös kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat.

Arto Hägg, KOK

Taneli Kalliokoski, KESK

Sirkka Rousu, SDP

Sami Virtanen, Vihreät

Ina Kuula, KD

Hannu Toikkanen, VAS

Kallepekka Toivonen, kunnanvaltuuston pj.

Petri Vaulamo, kunnanhallituksen pj

Kunnanhallitus lausui jätehuoltomääräyksistä

Nurmijärven kunnanhallituksella on varsin vilkas lopputalvi ja alkukevät. Kokouksia tulee kertymään kolmen kuukauden aikana peräti 10 kappaletta – siis melkein kerta viikossa. Asiaa tuntuu nykyisin riittävän ja kokoukset kestävät pääsääntöisesti yli kolme tuntia – usein jopa reilusti yli viisi tuntia. Usein sanotaan, että luottamustoimien kokouspalkkioilla ei pääse rikastumaan. Se on varmasti totta, mutta tällä tahdilla ei kyllä pääse köyhtymäänkään, vaikka kokouspalkkiot Nurmijärvelläkin ovat varsin maltillisia suuriin kaupunkeihin ja hyvinvointialueen luottamuspalkkioihin verrattuna.

Vaikka – tai ehkä juuri sen takia – , että kunnanhallituksessa käsitellään ja tehdään päätöksiä rivakkaan tahtiin, niin paikallisaviisissa jää moni kuntalaisia koskettava asia huomioimatta. Maanantaina 7.3. käsittelimme lausunnon antamista jätelautakunta Kolmenkierron ehdotuksesta jätehuoltomääräysten päivittämiseksi. Jätelautakunta Kolmenkierron nykyiset jätehuoltomääräykset ovat vuodelta 2020 ja niihin on tullut päivitystarpeita jätelain ja -asetuksen uudistuksesta johtuen.

Nykyisin biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee kaikkia vähintään viiden asunnon kiinteistöjä – siis esimerkiksi tuon kokoisia rivitaloyhtiöitä. Uuden jäteasetuksen perusteella biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan yli 10 000 asukkaan taajamissa myös kaikkia 1-4 huoneiston asuinkiinteistöjä – siis esimerkiksi omakoti- ja paritaloja. Ehdotuksessa tämä biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöillä on kiristetty koskemaan kiinteistöjä kaikissa yli 5 000 asukkaan taajamissa. Tuo kriteerien kiristys tarkoittaisi Nurmijärvellä – ja varmasti monissa muissakin naapurikunnissa – biojätteen pakollisen keräysvelvoitealueen moninkertaistumista. Nurmijärvellä se tarkoittaisi varmuudella keräysvelvoitetta ainakin Kirkonkylän, Rajamäen ja Herusten alueilla, vaikka jäteasetuksen perusteella se ei olisi tarpeen. Taajamatulkinnasta riippuen velvoite voisi ulottua myös Klaukkalan ympäristöön Lintumetsään ja Lepsämään.

En katsonut tarpeelliseksi kiristää omakoti- ja paritaloasukkaiden jätehuoltovelvoitteita esitetyllä tavalla ja tein ehdotuksen, että lausuntoon lisättäisiiin kunnan kantana, että ehdotuksesta poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa ja mentäisiin jäteasetuksen mukaan. Esitystäni kannattivat Tapiolinna, Mustonen, Kalliokoski ja Maijala. Kunnahallitus hyväksyi esitykseni äänin 2-9. Vihreiden Pispala ja SDP:n Lepolahti olivat biojätteen keräysvelvoitteen laajentamisen kannalla.

Toivottavasti Jätelautakunta Kolmenkierrossakin noteerataan Nurmijärven kunnan kanta ja pientaloasukkaita ei rasiteta jätehuoltokustannuksilla enempää kuin laki ja asetus edellyttävät. Kustannuksiahan ei kertyisi pelkästään kasvavista jätehuoltomaksuista, vaan se edellyttäisi jopa yhden hengen omakotitaloudelta muitakin toimia. Meidänkin pikkuruiseen jätekatokseen jouduttaisiin rakentamaan erillinen biojäte-elintasolaajennussiipi.

Puolivuotiskatsaus II/2021

Olen pitänyt blogiani säännöllisesti vuodesta 2009 – siis 13 vuotta. Puolivuosittain olen lyhkäisesti vetänyt yhteen kuluneen kuuden kuukauden oleellisimmat asiat. Alkuvuoden ja yhä jatkuvien kiireiden keskellä vuoden 2021 jälkimmäisen puoliskon katsaus tulee nyt melkoisella viiveellä – ja ehkä tavallista tiiviimmässä muodossa.

Kesäkuukausinahan lomaillaan yleensä myös kunnallisista luottamustoimista. Kevään kuntavaalien jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut kuitenkin menivät niukasti heinäkuun puolelle, kun asioista haluttiin sopia ennen kesälomille lähtöä. Luottamuspaikat saatiinkin sovittua todella kivuttomasti ja sopuisasti kahdessa kokouksessa ja paikkajako saatiin pakettiin heinäkuun 1. päivä.

Kesätauko jäi kuitenkin harvinaisen lyhyeksi, kun vanha kunnanhallitus kokoontui jo elokuun alussa ja uuden valtuuston perehdytyksetkin alkoivat elokuun toisella viikolla. Tuolloin kokoonnuttiin koronan takia Monikossa Klaukkalassa. Elokuussa osallistuin myös Kiertokapulan osakaskokouksiin, jotka toimivat myös väliaikaisena nimitysvaliokuntana. Teimme tuolloin esityksen Kiertokapula Oy:n hallituksen jäsenistä.

Kokoomuksen entistäkin suurempi uusi valtuustoryhmä oli järjestäytynyt jo kesäkuun lopulla ja minut valittiin jatkamaan ryhmän puheenjohtajana kera varapuheenjohtajien Virpi Räty ja Joona Suomi.  Uusi kunnanvaltuusto kokoontui ja järjestäytyi elokuussa, jolloin suoritettiin myös luottamuselinten vaalit luottamuspaikkaneuvottelujen mukaisesti. Omalle osalle tuli kunnanhallituksen jäsenyys. Tälläkään kertaa en tavoitellut muita paikkoja luottamuselimissä. Mielestäni yksi kunnallinen luottamustoimi on riittävä yhdelle henkilölle ja tein tilaa mielelläni paikallisyhdistyksemme muille jäsenille. Toki tuon kunnanhallituspaikan lisäksi toimin sähköyhtiön hallituksessa. Se on kuitenkin hieman erilainen pesti kuin toimielimessä.

Kun en ollut muita kunnallisia luottamustoimia hamunnut, niin syyskuun lopulla tulin ilmoittaneeksi kiinnostuksesta hyvinvointialueen vaaleihin. Yksi syy päätökseen oli se, että minut oli valittu Keusoten yhtymävaltuuston jäseneksi pätkäpestillä vuoden 2022 loppuun ja ajattelin, että sitä työtä voisi jatkaa uudessa aluevaltuustossa, jos vaaleissa tulisi luottamusta riittävästi. Päätin kyllä jo tuolloin, että en vaalikampanjaan tule satsaamaan edes samalla tavalla kuin vasta pidettyihin kuntavaaleihin. Nythän on tiedossa, että tulin valituksi varsin komealla äänimäärällä 498 aluevaltuustoon ja myös se, että kokoomus ehdottaa minua pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Näin se vaan kalenteri täyttyy entisestäänkin näidenkin vaalien tuloksena. Vuoden lopussa tosin Keusoten valtuuston toiminta päättyy.

Lokakuussa pääsin esittämään Nurmijärven kunnan tervehdyksen kutsuntatilaisuuteen. Oli mukava ja mielenkiintoinen tehtävä. Omasta kutsuntatilaisuudestani oli sattumoisin kulunut melkeinpä päivälleen 40 vuotta. Taivalkosken Päätaloviikon pääjuhlan lukijapuheenvuorossa kesällä 2015 muistelin  lukeneeni edellistalvena 30.11.2014 päivälleen 75 vuotta Talvisodan syttymisen jälkeen samasta tapahtumasta ”Selkosen kansaa” kirjasta. Tuolloin kauhistelin, että Itä-Ukrainassa – melkeinpä naapurissamme – oli samaan aikaan käynnissä veriset taistelut. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin tilanne näyttää vieläkin pahemmalta. Ja mikä vielä pahempaa – naapurivaltiomme hivutustaktiikka tuottaa tulosta. Nyt ei enää vakavasti edes keskustella Krimin tai vallattujen alueiden palauttamisesta, vaan fokus on siinä, rynniikö Venäjä syvemmälle Ukrainan maaperälle.

Loppuvuonna kunnanhallituksessa  ja myöhemmin valtuustossa pyöritettiin ja vitkasteltiin kuukausitolkulla periaatepäätöstä Rajamäen kampuksen toteutusmallista. Minulta ei oikein riittänyt ymmärrystä  päätöksen loputtomalta tuntuvaan lykkäämiseen, toistuviin selvittelyihin ja erityisesti ohi asian puhumiseen ja keskusteluun muusta kuin päätettävästä asiasta – olisi luullut tulevan vähemmälläkin selväksi. Loppujen lopuksi valtuusto päätti, että hankkeessa edetään perinteisellä KVR-urakkamallilla ja elinkaarimalli hylättiin. Pari-kolme kuukautta pyörittelyssä menetettiin.

Budjettivaltuusto meni kohtuullisen sopuisasti. Niukkuutta on helppo jakaa. Pidin kokoomuksen ryhmäpuheen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Mieleen jäi PS:n Putksoen ehdotus siitä, että ns. haja-asutusalueella käytettäisiin eri kiinteistöverotaksaa kuin asemakaava-aluella. Miten sitä sanotaankaan, että ei se ole hullu. joka kysyy… No, tässä tapauksessa ei valtuustokaan ollut hullu, kun ei mennyt hyväksymään selkeästi lainvastaista ehdotusta. Itse asiassa ehdotusta ei otettu edes käsittelyyn.

Vuoden viimeinen valtuuston kokous oli joulukuussa. Pidin vuoden viimeisen ryhmäpuheeni, jokas käsittelöi kunnan tulevaa strategiaprosessia.

Vuodelle 2022 siirryttiin aluevaalitunnelmissa.

Keski-Udenmaan hyvinvointialueen luottamuspaikkavalinnoista

Artoa ehdotetaan pelastuslaitoksen johtokuntaan ja Jussia kehittämis- ja tulevaisuuslautakuntaan.

Keski-Uudenmaan aluevaalien jälkeen puolueiden ja ryhmien välillä neuvoteltiin ja sovittiin luottamushenkilöpaikoista. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtajana olin mukana neuvottelujen taustaryhmässä, joka teki alustavan esityksen Uudenmaan kokoomuksen piirihallitukselle. Tänään valtuustoryhmämme hyväksyi piirihallituksen lopullisen esityksen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamustehtäviin nimitettävistä henkilöistä kokoomuksen osalta. Lopulliset päätökset asiassa tekee aluevaltuusto maaliskuun kokouksessaan.

Aluehallituksen puheenjohtajaksi esitetään Helinä Perttua Järvenpäästä. Aluehallitukseen esitetään Nurmijärveltä Kimmo Behmiä ja Virpi Rätyä. Myös Hyvinkäältä saadaan kaksi jäsentä aluehallitukseen – Jaakko Rainio ja Annika Kokko, joista Rainio tosin vaihtaa kauden puolivälissä paikkaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi esitettävän Tuusulan Kalle Ikkelän kanssa. Keski-Uudenmaan aluevaalien ykkönen kokoomus saa siis viisi paikkaa 17-paikkaiseen aluehallitukseen, joista kaksi alueen kokoomuslaisimmasta kunnasta Nurmijärveltä.

Nurmijärven kokoomuslaisista ehdotetaan lisäksi hyvin vaaleissa menestyneitä Mari Simelius-Hulmia sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston jäseneksi ja Inka Utriaista henkilöstöjaoston varapuheenjohtajaksi. Aluevaktuutettu Riina Mattilaa esitetään palveluiden järjestämisen lautakunnan jäseneksi ja varavaltuutettu Jussi Malkamäkeä kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäseneksi. Kimmo Behmiä esitetään hallituksen lisäksi myös talous- ja rahoitusjaoston jäseneksi.

Toiveeni mukaisesti minua ehdotetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Olen tähän vallan tyytyväinen. Tämän tehtävän kykenen hoitamaan kunnallisten luottamustehtävien lisäksi.

Mielenkiinnolla odotan, mitä muiden puolueiden ja ryhmien henkilöesitykset tulevat olemaan. Odotettavissa on, että Nurmijärven painoarvo aluehallituksessa tulee normalisoitumaan verrattuna istuvaan Keusoten yhtymähallitukseen, jonka 20:stä jäsenestä vain kaksi on tällä hetkellä Nurmijärveltä.