Nurmijärven yksityistiet

Nurmijärven yksityisteiden uusi avustusjärjestelmä puhututtaa.

Hannele Ruotin historiikistä “Keskellä Nurmijärveä, Maalaisliitto-keskusta 1906-2006” löytyy taustaa siihen, miksi yksityistieasiat ovat Nurmijärvellä varsin konstikkaita. Kirjasta löytyy tarinaa 40-luvulla aloittaneesta tielautakunnan puheenjohtajasta, joka toimi tehtävässä vuosikymmenet ja kunnan tiemestarinakin vv. 1956-68, vaikka virkaa ei kuntaan oltu edes perustettu. Hänen todetaankin ryhtyneen tavallaan oma-aloitteisesti tiemestariksi. Noina vuosina kuntaan perustettiin 158 tiekuntaa ja historiikin mukaan vielä 70-luvulla “keskustalaiset ajoivat yksityisteiden ottamista kunnan hoitoon”. Kunta hoitikin vuosikymmenet sopimusperusteisesti osaa yksityisteitä verovaroilla niin erinomaisesti, että niiden tiekunnat pääosin hiipuivat ja unhoon jäivät. Tämä vuosikymmenten takainen yksityisteiden hoitosopimusproggis on osaltaan syynä nyt ilmenneeseen ja lakimuutoksen myötä pöydälle nousseeseen ongelmavyyhtiin.

Yksityisteiden hoito- ja avustusjärjestelmästä muodostui omituinen ja epätasa-arvoinen viritelmä, jossa ilman järkevää perustetta osa yksityisteistä nautti täydellistä kuntatukea – ja osa ei. Asiantilaa yritettiin jo vuosikymmen sitten korjata ja uinuvia tiekuntia herätellä vastaamaan lainmukaisista velvoitteistaan. Samalla oli tarkoitus muuttaa epäoikeudenmukaista avustussysteemiä. Nämä viranhaltijoiden esittämät muutosajatukset torpedoitiin tehokkaasti teknisessä lautakunnassa. Ensin vuonna 2010 lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi ja saatuaan vastaukset vuonna 2013, siirsi asian käsittelyä tulevaisuuteen epämääräiseksi ajaksi. Perusteluita asian käsittelyn siirtämiselle ei TEKLAn pöytäkirjasta löydy.

Uudelleen asia nousi valmisteluun ja päätöksentekoon vasta vuonna 2018 yksityistielain uudistuksen vuoksi. Tuolloin oli lautakunnan jäsenistö ja viranhaltijatkin pääosin vaihtuneet ja asia eteni myös päätöksenteossa. Ei tosin mitenkään ripeästi, eikä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Itsekin valmistelun etenemisen perään useasti kysyin, kun kuntalaisilta tuli asiasta poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja.

Kun yksityistieasiaa lopulta päästiin käsittelemään, niin ymmärtääkseni vanhan hyvä veli/sisko- järjestelmän epäoikeudenmukaisuus tunnustettiin laajalti – myös niiden henkilöiden toimesta, jotka olivat asian käsittelyä aiempina vuosina hidastaneet.

Luottamushenkilöille esiteltiin uusi järjestelmä, joka perustui kolmeen kunnossapitokategoriaan mm. yksityisteiden liikennemäärän, ulkopuolisen läpikulkuliikenteen ja joukkoliikennekäytön perusteella. Omien muistiinpanojeni mukaan olin keväällä 2020 funtsinut, että olisiko kaikista merkittävimpiä läpiajoteitä varten vielä määriteltävä jonkinlainen superavustusluokka. Tällaista muutosehdotusta en missään vaiheessa tehnyt ja viranhaltijoiden pohjaesitykseen varsinaisten luokitusten ja kriteeristön osalta ei taidettu juuri mitään muutoksia koko päätöksentekoketjun aikana tehdä. Joitain muutoksia kuitenkin. Yhtenä syynä tähän oli se, että tiedettiin, että asiaan tultaisiin todennäköisesti palaamaan melko piankin, kun kokemusta ja palautetta uudesta avustusjärjestelmästä saataisiin. Päättihän kunnanhallituskin, että yksityistieavustusten loppuraportti avustusperiaatteiden oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden toteutumisesta tuodaan toimielimille arvioitavaksi ja tiedoksi kahden täyden avustuskauden päätyttyä.

Kunnanvaltuusto päätti lopulta huhtikuussa 2020 uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä ja sen myöntämisehdoista. Päätös ja kunnan toimet ovat johtaneet ainakin yhteen valitukseen hallinto-oikeuteen ja tiekuntien edustajien yhteydenottoihin sekä kuntaan että luottamushenkilöihin päin. Järjestelmää, valmistelua ja päätöksentekoa kohtaan on esitetty osin tiukkaakin kritiikkiä ja se johtikin pariin valtuustoaloitteeseen vuoden 2020 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa.

Kalle Mustonen (kesk) ja 22 muuta allekirjoittanutta totesivat valtuustoaloitteessaan, että

Käsittelyjen yhteydessä valtuutetuille ei ole missään vaiheessa tuotu ilmi mahdollisuutta, että kunta voisi jatkaa vuosikymmeniä vanhoja hoitosopimuksia esimerkiksi läpiajoteiden kanssa. Päinvastoin. Valtuutetuille on painotettu, että yksityistielain muututtua hoitosopimusten jatkaminen ei lain mukaan ole mahdollista. Valtuutetuille on myös sanottu, että hoitosopimusten jatkaminen on nykytilanteessa lainvastaista.”

ja edelleen:

Muun muassa näistä syistä johtuen, me allekirjoittaneet esitämme, että kunnanhallitus selvittää mitä asiassa on tapahtunut, ja sen perusteella päättää, että mitä toimenpiteitä asia vaatii.”

En ole kirjannut tai muista tarkalleen, mitä luottamushenkilöille on eri yhteyksissä suullisesti kerrottu, mutta päätöksentekoasiakirjoissa ja valtuuston liiteaineistossa on varsin yksiselitteisesti todettu Tienkunnossapidon ottamisessa kunnan suoritettavaksi kokonaan tai osittain on katsottava olevan kyse myös kunnan avustuksesta.” Tämä on todettu myös yksityistieavustusjärjestelmän hankesuunnitelmassa, joka on hyväksytty sekä teknisessä lautakunnassa että kunnanhallituksessa ja joka on ollut valtuustokäsittelyssä liiteaineistona. Vaikka olemassa olevaa mahdollisuutta hoitosopimusten jatkamiseen ei ole erityisen painokkaasti esiin tuotu, niin mielestäni ei voi väittää, etteikö luottamushenkilöille olisi tästä mahdollisuudesta annettu tietoa. Nyt allekirjoittajana tässä ”Valtuustoaloite yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta” on myös hankesuunnitelmaa hyväksymässä olleita teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen jäseniä.

On valitettavaa, jos päätöksentekijältä on jäänyt kyseinen asia huomaamatta ankarasta lukemisesta huolimatta, mutta se ei ole esittelijän synti. Itse näen, että sekä tekninen lautakunta että kunnanhallitus ovat yksinkertaisesti katsoneet, että vanha hoitosopimusjärjestelmä on syytä lopettaa ja siirtyä kokonaan uuteen systeemiin. Mahdollisuus hoitosopimusjärjestelmän jatkamiseen oli tuotu julki ja oli tiedossa, mutta epäoikeudenmukaista hoitosopimusjärjestelmää ei haluttu jatkaa.

Toinen joulukuun kunnanvaltuustossa jätetty valtuustoaloite oli tehty Jari Vainion (kunnanvaltuuston 1 varapj. ja teknisen lautakunnan ex-puheenjohtaja) ja Maiju Tapiolinnan (kunnanhallituksen jäsen ja teknisen lautakunnan pj) nimissä. Sen allekirjoitti myös 24 muuta valtuutettua. Tässä harvinaisen monisivuisessa aloitteessa kritisoitiin uuden avustusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuutta erityisesti yksityisteille, joita rasittaa merkittävä ulkopuolinen läpiajoliikenne. Aloitteessa todetaan ongelmaksi se, että näiden merkittävien läpiajoteiden ylläpitokustannukset poikkeavat merkittävästi pienemmistä yksityisteistä ja järjestelmän laskennassa käytetyistä keskimääräisistä kilometrikustannuksista. Aloitteeessa todetaan, että 1-luokan tienpidon kustannus voi nousta vaikean talven ja vaikeiden murroskausien myötä moninkertaiseksi kunnan arvioon verrattuna.

Todettakoon, että naapurikunnassa Tuusulassa käytetyt yksityisteiden kunnossapitoluokkien laskennalliset maksut 1150-700 euroa/km ovat samaa tasoa kuin Nurmijärvellä käytetty ”hyväksytty kustannus”. Tuusulassa avustus tosin kalkuloidaan toisin päin eli neljän kunnosssapitoluokan kustannukset eroavat toisistaan, mutta vuosittain määritettävä avustusprosentti on kaikille sama. Nurmijärvellä laskentatapa on päinvastainen eli avustusprosentti vaihtelee luokittain. Joka tapauksessa normaalien yksityisteiden osalta avustussummat per kilometri ovat samalla tasolla – Nurmijärvellä ehkä hieman korkeammat. Mielenkiintoinen kysymys on se, että onko nyt kritiikkiä aiheuttaneet raskaasti ulkopuolisella läpiajoliikenteellä rasitetut yksityistiet täysin nurmijärveläinen ilmiö. Tämä on nyt selvitettävä.

Epätietoisuus todellisista yksityisteiden kunnossapitokustannuksista (ns. hyväksytyt kustannukset) oli varmasti juuri yksi niistä syistä, jonka vuoksi kunnanhallituskin päätti, että parin avustuskauden jälkeen avustusjärjestelmä tuodaan uudelleenarvioitavaksi. Asiasta noussut keskustelu ja tehty valtuustoaloite todennäköisesti tuovat asian uudelleen arvioitavaksi huomattavasti aikaisemmin. Otaksun, että kunnanhallitus käsittelee aloitetta viimeistään parissa seuraavassa kokouksessaan.

Viime päivinä on kirjoitettu myös siitä, että kunnassa olisi edelleen järjestäytymättömiä tiekuntia, joissa kunta on itse osakkaana. Jos näin on edelleen, niin se on käsittämätöntä. Kirjoitin tästä blogissani jo 8.11.2019 seuraavasti: ”Kunta on kehottanut ja kannustanut järjestäytymättömiä tiekuntia pitämään aloituskokouksia ja aloittamaan tiekuntien henkiin herättäminen. Tähän riittää se, että yksikin aktiivinen tiekunnan osakas ryhtyy toimeen. Minusta olisi esimerkillistä ja jopa luonnollista, että kunta ottaa aloitteen asiassa niiden yksityisteiden osalta, joissa se on itse osakkaana.Saman olen tuonut julki myös luottamushenkilönä asian käsittelyn yhteydessä. Jos/kun pelkkä mielenilmaus tai puheenvuoro ei ole johtanut toimenpiteisiin, niin asiasta täytyy yksinkertaisesti tehdä nyt esitys.

Pariin asiaan – näin jälkikäteen asian käsittelyä ja asiapapereita tutkiessa – kiinnitin huomiota. Tekninen lautakunta totesi kevään 2019 kokouksessaan, että yksityistielain uudistumisen jälkeen kunnan hoitosopimusjärjestelmä ei ole laillinen ja tämän johdosta kyseiset hoitosopimukset kunnan ja tiekuntien välillä on katsottava rauenneeksi 1.1.2019 alkaen. Tarkkaan ottaen itse hoitosopimusjärjestelmä ei tainnut muuttua laittomaksi, vaan kyse oli siitä, että hoitosopimustiekunnat eivät olleet uuden yksityistielain edellyttämässä järjestäytyneessä tilassa.

Kuntaliiton yleiskirjeessä 15.10.2018, joka oli myös Nurmijärvellä päätöksentekoaineistossa, todetaan: ”Olemassa olevia avustuspäätöksiä, jotka ovat voima(i)ssa toistaiseksi ei ole tarvetta avustuskriteerien muuttumisen vuoksi muuttaa. Mikäli lain voimaan tultua tehdään uusia päätöksiä, tai entisiä päätöksiä muutetaan, uusi säännös tulee huomioida.”

Tuo ei ole suoraa lakitekstiä, eikä mielestäni voida tuon Kuntaliiton kirjeen perusteella tulkita, että lainvastaisesti järjestäytymätön tiekunta voisi saada edelleen avustusta, vaikka vuosikymmeniä sitten olisi tehty toistaiseksi voimassa oleva avustuspäätös tai hoitosopimus. Jos tiekunta olisi järjestäytynyt ja toimisi uuden yksityistielain mukaan, niin avustamista voitaisiin jatkaa. Jos tiekunta olisi laittomassa tilassa, niin kaiken järjen mukaan myös sen avustaminen olisi lain vastaista.

Aloitteessa nostetaan esille myös kunnallisveron ja kiinteistöveron maksaminen ja vertaillaan sille saatavaa vastinetta asemakaava-alueella asuvien ja yksityisteiden varrella asuvien välillä. Tämän argumentin käytölle ei ole perustetta, vaikka sellainen usein nousee keskusteluissa esille. Esimerkiksi kiinteistöveron tuottoa ei ole millään tavalla korvamerkitty kunnallistekniikan rakentamiselle tai tienpidolle – ei asemakaava-alueille tai niiden ulkopuolelle. Samalla tavalla kuntaan muuttanut lapseton seniorikansalainen voisi kysyä, miksi iso osa hänen verorahoista menee kunnan koulujärjestelmän ylläpitoon tai keski-ikäinen sohvaperuna kyseenalaistaa veroeurojensa käytön kunnan erinomaisen liikuntapaikkaverkoston pyörittämiseen – hän kun ei sitä kautta saa minkäänlaista ”vastinetta”. Tämän aiheen ympäriltä keskustelu on hedelmätöntä, eikä tule johtamaan mihinkään. Tuollainen nosto oli aika outo sinänsä perusteellisesti laaditussa aloitteessa.

Kunta on päättänyt jatkossakin avustaa yksityisteiden kunnossapitoa. Se on erinomaisen selvä linjaus. Tulevat kuukaudet varmasti näyttävät, miten tuoretta avustusjärjestelmää on – tarvittaessa pikaisestikin – syytä muuttaa ja parantaa.

Lukiovaihtoehto V2B

Nurmijärven Uutisten kirjoituksessa 16.12.2020 pyydettiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Rätyä ”avaamaan” kunnanhallituksen lukioesitystä valtuustolle. Rädyn mukaan kunnanhallituksen esitys lähti siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla. Tätä Rädyn lausuntoa on sittemmin siteerattu myös Nurmijärven Uutisten valtuuston lukiopäätöstä koskevassa uutisessa 19.-20.12.2020.

Valtuuston lukiopäätökseen liittyen kirjoitin blogiini jo aiemmin tavasta perustella kantoja paljolti muilla kuin päätöksenteon valmistelu- ja esittelyaineistossa olevilla faktoilla – ja pahimmassa tapauksessa niitä omien tavoitteiden ja tunteiden mukaisesti virittelemällä. Tässä on kuitenkin ns. savolaisittain ”vastuu kuulijalla”. Valtuutetuilla on oikeus uskoa juuri sellaisia perusteita kuin haluavat ja valta tehdä päätöksiä omien painotuksiensa mukaisesti.

Rädyn puheet kunnanhallituksen päätöksestä ja esittelystä valtuustolle ovat kuitenkin eri asia. Kunnanhallituksen puheenjohtajana hän ei käsittääkseni voi avata tai tulkita kunnanhallituksen päätöksiä millään muulla tavoin kuin kunnanhallituksen päätökseen on kirjattu.

Itse kunnanhallituksen jäsenenä – ja pöytäkirjastakin asian tarkistettuani – voin todeta, että puheenjohtajan tulkinnoille ja avauksille ei löydy perusteita.

Kunnanhallituksen esitys ei lähde siitä, että ensimmäiseksi olisi tutkittava pystyykö keskitetyn lukion tarvitsemat lisätilat rakentamaan Nurmijärven Yhteiskoulun yhteyteen, kun koulun vanhimpia osia korvataan uusilla – eikä kunnanhallitus ole tällaista valtuustolle esittänyt. Myöskään kunnanvaltuuston päätös lukioasiassa ei siten perustu tällaiselle ajatukselle ja esitykselle.   

Kunnanhallituksen päätös 30.11.2020 kuuluu tarkalleen näin ja tämä siis oli pohjaesityksenä valtuustossa:

1.a. Kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä.

1.b. Suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.

Kunnanhallituksen ja sittemmin valtuuston päätökseen kirjattu jatkosuunnittelun ratkaisuvaihtoehto V2B on tarkkaan määritetty palveluverkkosuunnitelmassa ja sen liitteissä seuraavasti:

Keskuslukio / keskitetty lukio, uudisrakennus Kirkonkylä: Toreeninmäki tai Krannilan urheilupuisto (sis. liikuntatilat).

Päinvastoin kuin Räty informoi ja ”avaa” kunnanhallituksen pohjaesitystä: Suunnittelun lähtökohtana on vaihtoehto V2B eli nimenomaan uudisrakennus Toreeninmäelle tai Krannilan urheilupuistoon. Kunnanhallituksen esitys ja sittemmin valtuuston päätös 16.12.2020 sulkee pois keskitetyn lukion rakentamisen NYKin tontille – aivan samalla tavalla kuin myös paljon kritiikkiä saaneen Maaniittu-vaihtoehdonkin.

Toimipisteen sijainti jätettiin myöhemmin täsmentyväksi ja se tarkoittaa vaihtoehdossa V2B valintaa Toreeninmäen ja Krannilan välillä.

Ehkäpä Nurmijärven Uutiset suorittaisi asiassa tutkivaa journalismia ja selvittäisi, miten edellä mainittu lehdessä pariinkin otteeseen palstatilaa saanut näkemys suhtautuu todellisiin tehtyihin ja kirjattuihin päätöksiin.

Miksi ja miten on mahdollista, että kunnanhallituksen päätöksestä voi olla jokin muu käsitys, kuin päätösasiakirjoihin on kirjattu ja miksi tällaista disinformaatiota jaettiin ennen valtuuston kokousta?

Surrealismivaltuusto

Nimesin aikoinaan Nurmijärven vuoden 2011 kunnanvaltuuston budjettikokouksen “velkavaltuustoksi”. Silloin tehtiin investointipäätöksiä oikein urakalla ja tietoisesti päivitettiin kunnan velanotto ihan uudelle tasolle. Sen jälkeen paluuta vanhaan normaaliin ei ole ollut.

Jos tuo vuoden 2011 velkavaltuuston kokous oli ikimuistoinen, niin tämän iltainen valtuuston kokous taitaa mennä samaan kategoriaan – sen verran surrealistista oli meno.

Ehkä palaan pienen fundeeraustuokion jälkeen asiaan tarkemmin, mutta tässä tuoreeltaan joitain tunnelmapaloja pitkästä istunnostamme.

Vaaran merkkejä alkoi olla ilmassa jo, kun kokous poikkeuksellisesti keskeytettiin ja pidettiin kesken kaiken ylimääräinen kyselytunti. Joiltakin valtuutetuilta oli tullut varsinaisen maanantain kyselytunnin jälkeen joitain kirjallisia kysymyksiä käsiteltäviin asioihin liittyen. Näihin sitten suljettujen ovien tai pitäisikö sanoa pimennettyjen ruutujen takana annettiin vastauksia. Eipä ole ennen tätäkään koettu.

Suurin mielenkiinto kohdistui odotetusti palveluverkkosuunnitelman käsittelyyn. Olin ankarasti vaatinut, että kunnanhallituksen olisi pitänyt aiemman valtuuston päätöksen mukaisesti päivittää talousarvokirjan investointiosa osana asian valmistelua ja esitystä valtuustolle. Kunnanhallitus ei tähän taipunut, vaan talousarvioon jätettiin noin 60-70 miljoonan kokoinen aukko. Juuri ennen kokousta valtuutetuille oli kuitenkin lähetetty sähköposti, jossa oli näitä investointeja viety investointitaulukkoon. Ehkä tuolla viime hetken toimituksella muutama valtuutettu sai käsityksen, mitkä olivat kunnanhallituksen pave-esityksen investointivaikutukset. Itse en ole vieläkään ehtinyt taulukkoon tutustua ja tuskin moni muukaan ennen valtuuston kokousta. Hämmennystä ja muutaman kommentin se kyllä aiheutti. Sen verran sähköpostin saatetekstiä vilkaisin, että siinä oli ehkä vihjettä menettelyyn asian käsittelyssä. Saatetekstissä todettiin, että marraskuun kunnanvaltuustossa olisi todettu, että “talousarvion investointiosaa muutetaan myöhemmin valtuuston joulukuun palveluverkkopäätösten edellyttämällä tavalla.” Näin ei marraskuun valtuustossa päätetty, vaan investointiosa päätettiin päivittää “palveluverkkopäätösten jälkeen”, mikä tarkoittaa myös kunnanhallituksen pave-päätöksiä – ei vain valtuuston päätöksiä. Se päivitys jäi sitten kunnanhallitukselta tekemättä. Sinänsä asian käsittelyä valtuustossa ei ole moittiminen. Kun valtuutetut tyytyvät siihen, että sellaista pientä tekijää kuin 60-70 miljoonaa euroa ei viedä investointilaskelmiin, niin asia on Aulis Kaakkoa lainatakseni kokolihapihvi.

Kuulimme hyviä ryhmäpuheita mm. oman ryhmämme valtuutettu Taipaleelta. Varsinaiset lukioon liittyvät puheenvuorot olivatkin sitten värikkäämpiä. Kuten tiedämme, valtuusto päätti lakkauttaa lukion Rajamäen toimipisteen äänin 27-24. Häviöhän aina kirpaisee, mutta ei tämä ollut ensimmäinen tai viimeinen tappioon päätynyt äänestys. Enemmän harmittaa se, minkälaisilla argumenteilla voittanutta ehdotusta perusteltiin. Kuntalaiskyselyjen selkeillä tuloksilla pyyhittiin p..pöytää. Niiden heikkoudeksi mainittiin mm. se, että kyselyyn oli vastattu ahkerimmin siellä, mihin päätösten vaikutukset ankarimmin kohdistuvat. Joku totesi, että kyllä kuntalaisia on osallistettu ja kuultu. Siitähän ei ollut kysymys, vaan siitä oliko kuntalaisia kuunneltu. Kustannussäästöjä perusteltiin kaikella muulla kuin päättäjillä olevilla laskelmilla ja selvityksillä -esimerkiksi olettamuksilla ja tunteilla. Totesinkin, että näköjään uskomushoitoa voidaan antaa valtuustossakin, mutta päätöksenteon pitäisi perustua tosiasioihin. Samaa ihmetteli mm. Virtasen Sami. Yksi hämmästyttävimmistä puheenvuoroista oli, kun kh:n puheenjohtaja oli samaan aikaan huolissaan kunnan lukioiden sisäänpääsykeskiarvojen noususta ja ilmoittautui vankkumattomaksi keskitetyn lukion kannattajaksi. Nyt alettiin päästä surrealismin ytimeen.

Välillä huomattiin, että valtuuston nettikokouksessa oli ylimääräinen henkilö, joka oli jäänyt roikkumaan linjoille siitä ylimääräisestä “kyselytunnista”. Kun nyt jälkeenpäin funtsin, niin ehkä joku ylimääräinen oli paikalla jopa koko kokouksen ajan.

Tiukassa lukioäänestyksessä koettiin jännittäviä hetkiä, kun äänestys eteni rinta rinnan. Valtuutettu Haapalainen ei vastannut äänestyskutsuun ja häntä huhuiltiin uudelleen ihan äänestyksen loppuhetkillä moneen kertaan. Viimein saimme kuulla saunanraikkaan kunnanvaltuutetun antavan äänensä Rajamäen lukion lakkauttamiselle. Todettakoon, että siinä asussa valtuustosaliin ei olisi ollut varmaankaan asiaa. Onneksi tuo saunanraikas ääni ei ratkaissut koko äänestystä – siitä olisi spekulaatiota riittänyt pitkäksi aikaa.

Pave-suunnitelman loppukäsittely lähti hieman lapasesta. Käsittely keskeytettiin useaan kertaan juridisten tarkastelujen vuoksi. Pyörittely päättyi lopulta siihen, että osa pave-suunnitelmasta palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.

Olipa erikoinen iltapuhde.

60 miljoonan euron talousarvioaukko

Mielestäni kunnanvaltuuston tulee saada päätöksentekoa varten käyttöönsä kaikki se aineisto ja tieto, joka on päätöksentekoa varten tarpeen. Kunnanhallituksen lakisääteinen tehtävä on valmistella kunnanvaltuuston päätökset.

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti marraskuussa, että Talousarviosta 2021 ja taloussuunnitelmasta 2021-2023 jätetään pois neljän investointihankkeen kustannukset (lukio, Rajamäen kampus, Lepsämän koulu ja Urheilupuiston koulu).

Vielä kesällä nuo neljä hanketta olivat mukana talousarvioehdotuksessa. Niiden kokonaisarvo oli noin 60 milj. euroa. Valtuusto päättikin marraskuussa, että talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosaa täydennetään näillä neljällä hankkeella, kun palveluverkkopäätökset on tehty.

Kunnanhallitus teki omalta osaltaan päätökset palveluverkosta 30.11.2020. Talousarvio ja taloussuunnitelma olisi ollut varsin yksinkertaisesti päivitettävissä päätösten jälkeen. Puolet hankkeista pysyi muuttumattomina ja kahteen hankkeeseen tuli muutoksia – ja muutosten kustannusvaikutukset oli laskettu kunnanhallitukselle huomattavasti tarkemmin kuin normaalisti tavoitearvioon tehdään. Talousarviossa tulevien vuosien investointikustannukset on yleensä arvioitu hyvin karkealla tasolla, mutta ymmärrys ja tieto kokonaiskustannuksista on oleellista ja tärkeää.

Kysyin jo aiemmin kunnanvirastolta, että miten ja milloin nuo puuttuvat kustannukset tuodaan kunnanhallituksen siunattaviksi ja siten esiteltäviksi valtuustolle. Mitään ei tapahtunut ja kun tämän päiväisen kunnanhallituksen asialistallakaan ei ollut tavoitearvion ja tavoitesuunnitelman päivittämistä pave-päätösten vaikutuksilla, niin ehdotin kunnanhallituksen kokouksessa asian lisäämistä listalle. Esitys hävisi äänin 6-5. Tämä tarkoittaa, että keskiviikkona 16.12. kunnanvaltuustolle esitetään kunnanhallituksen palveluverkkosuunnitelma, mutta kenelläkään ei ole tietoa, mitkä ovat esityksen kustannusvaikutukset ja miten ne jakautuvat taloussuunnitelmavuosille 2021-2023. Kunnanvaltuuston pitää tehdä lopullinen päätös palveluverkosta, mutta talousarviokirjassa on niiden osalta noin 60-70 milj. euron aukko.

Tämä on niin käsittämätön ja erikoinen tilanne, että jätin eriävän mielipiteen kunnanhallituksen pöytäkirjaan. Mikä voi olla syynä, että kunnanhallitus kieltäytyy käsittelemästä asiaa ja antamasta valtuustolle tietoa, jota valtuusto on nimenomaisesti edellyttänyt – ja joka kaiken järjen mukaan pitäisi sille esittää? Vastaus ei ole se, että talousarvio päivitetään valtuuston päätösten jälkeen. Sehän tehdään joka tapauksessa – mitä valtuusto sitten esittääkin, mutta valtuuston täytyy tietää mitä kunnanhallitus valtuustolle esittää – myös kustannukset.

Tulin johtopäätökseen, että koska olin aiemmin äänestänyt kunnanhallituksessa hajautetun lukion puolesta, niin tämänkin ehdotuksen katsottiin olevan jonkinlainen kannanotto jonkin erityisen lukiovaihtoehdon puolesta. Totesinkin tänään, että olisin tehnyt vastaavan esityksen ja vaatinut valtuustolle annettavaksi tieto palveluverkkokustannuksista, olisi kunnanhallituksen lukiopäätös ollut sitten mikä tahansa. Tai jos kyse olisi ollut vesitorni-investoinnista, jonka kustannuksia ei haluttaisi tai viitsittäisi näyttää valtuustolle.

Tämä lukiohärdeli näyttää vaikuttavan kaikkeen älylliseen ja älyttömään. Onneksi asia saanee päätöksen ylihuomenna ja voimme palata normaaliin.

Tässä joka tapauksessa eriävä mielipide, jonka tänään jätin:

Nurmijärven kunnanhallitus 14.12.2020

Eriävä mielipide kunnanhallituksen päätökseen työjärjestysesitykseen liittyen

Kunnanhallitus päätti äänin 6-5 olla ottamatta asialistalle asiaa ”Talousarvion ja taloussuunnitelman täydentäminen kunnanhallituksen pave-päätösten perusteella”.

Kunnanvaltuusto on päättänyt 11.11.2020, että palveluverkkopäätösten jälkeen täydennetään Talousarvioon 2021 ja taloussuunnitelmaan 2021-2023 palveluverkkopäätösten alaiset investointikohteet.

Kunnanhallitus on tehnyt 30.11.2020 päätökset palveluverkkoon liittyen, mutta näiden päätösten mukaisia vaikutuksia Talousarvioon 2021 ja taloussuunnitelmaan 2021-2023 ja täydennyksiä investointiosaan ei ole käsitelty – vastoin valtuuston päätöstä. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat näiltä osin täysin avoimet, vaikka kunnanhallitus on kyseiset päätökset tehnyt.

Päättäessään olla käsittelemättä asialistalle esitettyä asiakohtaa, kunnanhallitus teki mahdottomaksi päivittää talousarvio ja taloussuunnitelma valtuuston edellyttämällä tavalla ja valtuusto joutuu käsittelemään kokouksessaan 16.12.2020 palveluverkkosuunnitelmaa ilman tietoa, mitkä kunnanhallituksen palveluverkkosuunnitelmaesityksen vaikutukset talousarvioon ja taloussuunnitelmaan ovat. Kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta. Kunnanhallituksen päätös 14.12.2020 johtaa tietoisesti tilanteeseen, jossa valtuustolle ei valmistella ja esitetä oleellista päätöksentekoon vaikuttavaa aineistoa, jota valtuusto on erikseen edellyttänyt.

Koko kunnan puolue eli ehdolle 2021

Kun lappilainen Heikki Autto palasi viime eduskuntavaalien jälkeen eduskuntaan, todettiin, että kokoomus on jälleen koko Suomen puolue. Jokaisessa vaalipiiristä on jälleen kokoomuslainen kansanedustaja.

Vaikka toisinaan kuulee sanottavan, että pohjois-Nurmijärveltä on vallan yliedustusta kunnanvaltuustossa, niin havahduin toteamaan, että olen jo vuosia ollut kokoomuksen ainoa kunnanvaltuutettu pohjoiselta Nurmijärveltä. Rajamäeltä tai Röykästä ei tällä hetkellä ole muita kokoomuslaisia valtuutettuja.

Jotta kokoomus pysyisi jatkossakin koko kunnan puolueena, ilmoitin viime viikolla halukkuudestani asettua ehdolle neljättä kertaa Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Ensimmäisen kerranhan olin ehdolla vuonna 2008 ja tulin jo tuolloin valituksi 123 äänellä.

Kokoomuksen Nurmijärven kunnallisjärjestö vastasi huutoon ja hyväksyi minut 10.12.2020 syyskokouksessaan kunnallisvaaliehdokkaaksi vuoden 2021 vaaleihin. Eli mukana ollaan jälleen.

Kaikki tällä hetkellä nimetyt ehdokkaamme löytyvät täältä:

http://www.kokoomusnurmijarvi.fi/tiedotteet/kokoomuksen-kuntavaaliehdokkaat-jul/

Hypoteettinen vaihtoehtoarvio lukiokustannuksista

Kunnanhallitus päätyi kokouksessaan 30.11.2020 muuttamaan kunnanjohtajan pohjaesitystä lukioratkaisuksi liittyen palveluverkkosuunnitelmaan 2020-2040. Pohjaesityksenä oli lukiokoulutuksen jatkaminen hajautettuna kahdessa toimipisteessä Kirkonkylällä ja Rajamäellä.

Tiukan äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen päätökseksi tuli ehdottaa lukion osalta ratkaisuksi yhtä uudisrakennusta Kirkonkylään. Vastustin muutosehdotusta, joka oli kallein mahdollinen lukiovaihtoehto. Talouskurimuksen, aiempien talouslinjauksien ja talouden tasapainottamisen kannalta olisi kestämätöntä päätyä kalleimpaan vaihtoehtoon.

Hajautetun lukion (Kirkonkylä + Rajamäki) kannalla kunnanhallituksessa olivat Hägg, Raekannas, Sailio, Salonen ja Laitinen. Sekä investointikustannusten että pitkän aikavälin kustannusten kannalta merkittävämmästi kalliimman Kirkonkylän lukion puolesta äänestivät Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Vaulamo ja Räty.

Pöytäkirjaa tuosta kunnanhallituksen kokouksesta ei ole jostain syystä vieläkään nähtävillä, mutta omien muistiinpanojeni ja kunnan antaman tiedotteen mukaan muutosehdotus oli, että kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä ja suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Tämä on juuri se yli 17 miljoonaa euroa maksava investointi, kun hajautetun lukion investointikustannus olisi 9,6 milj.euroa. Kunnanvaltuusto päättää asiasta lopullisesti 16.12.2020

Tuon kunnanhallituksen pöytäkirjan suhteen tuntuu olevan muutakin epäselvyyttä. Huomautin jo kertaalleen, että Röykän maanläjitysalueen päätöstekstistä oli jostain syystä jätetty pois maininta hyväksytyn muutosesityksen tekijästä. Esitin nimittäin, että kunta korostaisi vastalausunnossaan, että osayleiskaavassa esitetylle viheryhteystarpeelle, jonka ELY toteaa olevan sijainniltaan ohjeellinen, ei ole olemassa vaihtoehtoista sijaintia. Eikä viheryhteystarvetta ole oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa myöskään esitetty ohjeellisena – sen sijainnille ei ole vaihtoehtoa.

Lukioratkaisua on väännelty ja käännelty vuosikaudet. Kunnanviraston tontille sijoitettu vaihtoehto oli jo muutama vuosi sitten livahtaa kuin varkain hyväksyntään, mutta sain sen vaihtoehdon torpattua kunnanhallituksessa edellyttämällä lisäselvityksiä. Esimerkiksi teknisestä lautakunnasta hankesuunnitelma oli jo mennyt “sukkana” läpi. Muutaman vuoden tarkemman selvittelyn jälkeen kunnanviraston tontti on katsottu niin huonoksi ratkaisuksi, että se ei nyt päässyt mihininkään vertailuun tai vaihtoehdoksi. Sen perään ei ole kukaan enää huudellut, vaikka otaksun, että sekin kelpaisi osalle päättäjiä, kunhan vain keskitetty lukio saataisiin.

Kaikenlaisia muita virityksiä on kyllä ihan viime metreillä kehitetty. Yhtenä esimerkkinä Maaniitun vaihtoehto, joka kariutui kuntalaisten aiheelliseen äänekkääseen vastustukseen. Maaniittu-vaihtoehtoa yritettiin sittemmin junailla läpi lapsiystävällisemmällä versiolla, jossa kaikista pienimpien koululaisten koulupolku olisi katkaistu sijoittamalla pari ensimmäistä luokkaa muista alakoululaisista erilleen Maaniitun lukion pihalle tilaelementtialakouluun. Tämänkin virityksen läpimenomahdollisuudet ilmeisesti todettiin heikoiksi keskitetyn lukion kannattajien keskuudessa, eikä sitä alkuponnisteluiden jälkeen lähdetty edistämään. Jäljelle jäi vain se alkuperäinen kallis vaihtoehto, jonka moni oli jo kustannusten takia sivuun sysännyt.

Sittemmin kunnanhallituksen jäsenistä sekä Hyvämäki että Räty ovat perustelleet ratkaisuaan sillä, että keskitetyllä lukiolla saadaan merkittäviä säästöjä, koska palveluverkkosuunnitelmassa on todettu Kirkonkylän yhteiskouluun tarvittavan 15,5, m€ lisäinvestointeja vuosille 2027-29.

Räty ja Hyvämäki spekuloivat oudosti ja ilman perusteluita, että hajautetun lukion ratkaisussa nuo miljoonat kyllä kuluisivat, mutta keskitetyn lukion ratkaisussa ei. Hyvämäki kirjoitti paikallislehdessä, että hajautetun lukion investointikustannus on näin vaarassa muuttua keskittyä vaihtoehtoa kalliimmaksi.

Tosiasiassa palveluverkkosuunnitelmassa on aivan selkeästi ilmoitettu: “Lukioratkaisusta riippumatta koulun vanhimpien osien (Törmä + Erkkilä) korvaaminen uudisrakennuksella 2027-2029. Jos tämä korvattaisiin laajuudeltaan vastaavalla rakennuksella, karkea kustannusarvio olisi 15,5 milj. €.”

Väännettäköön siis vielä kerran rautalangasta. NYKin vanhimpien osien tulevat investointikustannukset eivät ole mukana talousarviossa tai taloussuunnitelmassa vv. 2021-2024. Palveluverkkosuunnitelmassa ne on mainittu, mutta erityisellä maininnalla, että ne eivät ole riippuvaisia siitä minkälainen lukioratkaisu nyt tehdään.

En tiedä kuinka järkevää viranhaltijoilta oli nostaa palveluverkkosuunnitelman lopulliseen versioon nuo NYKin vanhimpien osien tulevat kustannukset – aiemmin niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi esittää. Joka tapauksessa ne ovat nyt aiheuttaneet hämmennystä ja tahallista tai tahatonta väärinymmärtämistä, jossa nuo kustannukset katsotaan yhden vaihtoehdon rasitteeksi ja yhdistetyn lukion eduksi.

Jotta tilanne olisi tasapuolinen, niin esitän tässä yhtä hypoteettisen arvion, että nuo NYKin vanhimpien osien kustannukset vv. 2027-29 tulevat mahdollisesti toteutumaan vain siinä tapauksessa, että kunnanvaltuusto tekee 16.12.2020 päätöksen keskittää lukio Kirkonkylälle. Tällöin keskitetty lukio olisi yli 23 miljoonaa euroa kalliimpi kuin nykyinen hajautettu kahden toimipisteen lukio. Se on hirveä rahamäärä.

Kysyin viikko sitten viranhaltijoilta, miten on tarkoitus esitellä ja käsitellä kunnanhallituksen tekemien palveluverkkopäätösten vaikutukset investointiohjelmaan. Vastaan siihen nyt itse: Kunnanhallituksen tulee todeta, päättää ja esittää tekemiensä palveluverkkopäätösten vaikutukset investointiohjelmaan ja talousarvioon siten, että ne ovat kunnanvaltuuston käytettävissä ennen 16.12.2020 kokousta. Tuossa kokouksessa on tarkoitus päättää vuoden 2021 talousarviosta niiltä osin, jotka jäivät aiemmin päättämättä juuri palveluverkosta johtuen.

En näe mitään muuta mahdollisuutta, jos halutaan edetä vuoden 2021 talousarvion lopullisessa vahvistamisessa hyvän hallintotavan mukaisesti. Kunnanvaltuutetuilla täytyy olla ennen päätöksentekoa minkälaiset vaikutukset pave-päätöksillä on talousarvioon.

Klaukkalan kehätie

Tänään olisi ollut mahdollisuus käydä ennakkotutustumisella Klaukkalan kehätiehen. Sellaisen nimenhän kunnanhallituksessa viime viikolla annoimme aiemmin Klaukkalan ohikulkutieksi tituleeratulle väylälle. Liekö oikea muistikuva, mutta kehätien taisi ensimmäisenä mainita ex-kunnanjohtaja Kimmo Behm.

Tein aikamatkan blogiarkistooni vuoden 2013 syyskuuhun, jolloin kirjoitin yhden monista ohikulkutietä koskettavista kirjoituksistani. Tuolloin nykyinen kehätien toteutuminen oli veielä kovin epävarmaa. Hienoa, että nyt 8 vuotta myöhemmin hanke on viimein valmis.

Tässä blogiraapustukseni syyskuulta 2013, jossa viitataan myös paikallislehteen kirjoittamaani kolumniin. Kirjoituksen lopussa on muuten videolinkki muinaiseen kunnanvaltuuston kokoukseen, jossa pidin puheen Tiiranrannan kuuluisasta puolenmiljoonan euron avantouintikoppihankkeesta.

———————————————————

Nurmijärvi Tänään -lehden tämän viikon numerossa oli mielenkiintoinen kirjoitus Vallan Kahvassa -palstalla. Se oli minun kirjoittama ja meni näin:

Kunnanvaltuusto vahvisti keväällä 2011 vuoteen 2040 ulottuvan ”Maankäytön kehityskuvan” Nurmijärven maankäytöstä. Kasvu ohjataan pääosin kolmeen päätaajamaan. Pääpaino on Klaukkalassa, jonka maankäyttösuunnitelmat perustuvat pitkälle kolmeen merkittävään väylähankkeeseen: ohikulkutiehen, Klaukkalantien parantamiseen ja Kehäradan rautatieyhteyteen. Hankkeille on yhteistä se, että niiden aikataulut ovat täysin avoimet ja ne lykkääntyvät vuosi vuodelta.

Ohikulkutie ei ole päässyt valtion hankelistoille ja sen eteneminen on täysi mysteeri. Parhaimmassa tapauksessa tie on otettavissa käyttöön 2020-luvulla. Klaukkalantien ja 3-tien välin parantamisesta on tehty suunnitelmia, mutta tämäkin hanke on vailla päätöksiä ja aikataulua. Klaukkalan junarata tuntuu yhä utopistisemmalta. Ratayhteyden saannille ei ole mitään edellytyksiä ennen 2050-lukua.

Klaukkalassa on vireillä mittavia asemakaavahankkeita. Muutaman vuoden sisällä valmistuvat Viirinlaakson, Ali-Tilkan ja Vanha-Klaukan kaavat mahdollistavat asuinrakentamisen liki 5000 uudelle asukkaalle. Kun elintärkeät väylähankkeet eivät etene samassa tahdissa, Klaukkalan kaavoitustarpeet on täytetty hyvin nopeasti ja pitkäksi aikaa. Kasvavat ruuhkat ja liikkumisen vaikeutuminen laskevat nopeasti asuntojen kysyntää ja suuntaavat kysyntää kunnan muihin taajamiin. Kaavoituksen painopisteitä ja maankäyttösuunnitelmia tulee arvioida uudelleen, mikäli väylähankkeet eivät toteudu.

Ratkaisu ei ole se, että kunta ottaa rahoittaakseen valtiolle kuuluvia tiehankkeita. Seudullisiin väylähankkeisiin kerätään varat valtion verotuksessa – ja sieltä ne tulee myös rahoittaa. Kunta maksaa jo nyt valtion vastuulle kuuluvien kevyen liikenteen väylien rakentamista – siihen talkoot tuleekin rajoittaa.

Nurmijärvi sitoutui MAL-aiesopimuksessa edistämään asuntotuotantoa. Sopimukseen jätettiin esityksestäni varaus, että mikäli valtio ei jatka Klaukkalan ohikulkutien suunnittelua, ei kuntakaan voi pitää kiinni sitoumuksestaan. Nurmijärvi ei kaipaa Metropolihallintoa vaan sitä, että valtio täyttää sille kuuluvat velvoitteensa – oman osamme me kyllä hoidamme.

 Arto Hägg

kunnanvaltuutettu

asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan  puheenjohtaja

Ennen kuin kukaan ehtii älähtää ja väärin ymmärtää, niin todettakoon, että kirjoitus on laadittu erityisesti ajatellen Klaukkalan nykyisten asukkaitten etua. Mikäli Klaukkalan liikennejärjestelyjä ei saada kuntoon kohtuullisen nopeasti, niin lisääntyvästä liikenteestä ja ruuhkista kärsivät juuri nykyiset Klaukkalan asukkaat. Oletettavaa on myös, että liikenneongelmilla tulee olemaan myös vaikutus asuntojen ja kiinteistöjen hintaan.

Ja viikonloppuna palaamme keskiviikkoisen kunnavaltuuston kokouksen kulkuun. Kaikille lienee tullut jo selväksi, että kokous on nähtävissä kunnan web-sivuilla osoitteessa: http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/valtuusto/valtuuston_videoitava_kokous_18.9.2013

Heilun pöntössä jossain minuuttiluvun 11:00 tienoilla.

Pienet kreikkalaiset poistumassa sisältämme?

Nurmijärven vuoden 2021 talousarvio saatiin käsiteltyä 11.11. vajaassa kuudessa tunnissa, mikä on poikkeuksellisen lyhyt rupeama. Kokoomuksen ryhmäpuheessa muistelinkin vuoden 2009 peräti 12 tuntia kestänyttä ja yli 40 äänestystä poikinutta maraton-kokousta, joka päättyi vasta aamuyön tunteina.

Totesin myös, että ilmeisesti luottamushenkilöiden osallistaminen tavoitearvioprosessiin jo ennen valtuustokäsittelyä on parantunut. Aiemmin valtuustossa käsiteltiin lukuisia tekstimuutoksiakin tavoitearvioon – tällä kertaa vain pari teknistä korjausta.

Myös muut valtuustoryhmät pitivät perinteiset talousarviopuheensa – hyvin yksituumaisena ja huolestuneena kunnan taloudellisesta tilasta. Ehkä jollakin puhujalla oli fokus omituisesti enemmän menneen vuoden saavutusten kertaamisessa kuin tulevien vuosien taloudessa – kyseessä oli kuitenkin talousarviokokous – ei tilinpäätöskokous.

Näinä tiukkoina aikoina jakamista on niukasti. Niinpä lisämäärärahaesityksiä tehtiin todella vähän. Kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle vain 20.000 euron lisäyksen katuvalojen kesäpolttamiseen.

Lisämäärärahoja vuodelle 2021 esitti eniten SDP:n Lepolahti – mm. kaksi miljoonaa euroa koronariskirahaa. Vastapainoksi Lepolahti esitti kunnallisveron nostoa tasoon 20,25% eli 0,50 prosenttiyksiköllä. Veronkorotus hävisi äänestyksessä selkeästi 38-13. Veronkorotuksen kannattajista valtaosa löytyi salin vasemmalta laidalta.

Talonrakennusinvestoinneista äänestettiin ainoastaan kirjaston peruskorjauksesta, jonka lykkäämistä vuodella eteenpäin Perussuomalaiset esittivät. Totesin, että pääkirjaston saneerausta on lykätty kerta toisensa jälkeen varmaan 10 vuoden ajan. Hankkeen suunnittelu on myös hyvässä vauhdissa, koska sille varattiin jo viime vuonna talousarviossa määräraha. Lykkääminen vuodella jälleen kerran ei olisi ollut järkevää ja muutosehdotus kaatuikin äänin 46-5.

Toki palveluverkosta ja siihen liittyvistä investoinneista päätetään osin vasta joulukuun valtuustossa, mutta näin ketterän budjettivaltuuston jälkeen jäi aikaa muistella yhdeksän vuoden takaista vuoden 2011 valtuuston budjettikokousta. Tuona kohtalokkaana vuotena Nurmijärven kunnan velkaantuminen kääntyi pysyvälle kasvu-uralle – kuten kuvasta näkyy.

Ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna kritisoin tuolloin voimakkaasti budjettikokouksessa hyväksyttyjä mittavia investointeja. Kaikki, mitä ehdotettiin meni läpi: Rajamäen uimahallin isompi laajennus, jäähallin laajennus, Kirkonkylän urheilupuisto…kaiken huippuna Klaukkalan uimahallille myönnettiin samassa isojaossa 300.000 euroa suunnittelurahaa. Kaikki tämä komeus tarkoitti 40 miljoonan euron velan ottamista. Tätä kritisoin vähäisestä valtuustokokemuksestani huolimatta ja pidin puheen pienistä kreikkalaisista sisällämme. Puheen, joka aiheutti ilmeisesti joissakin lainanottoon orientoituneissa valtuutetuissa inhon väristyksiä – ainakin se poiki myöhemmin kitkerää palautetta.

Tässä vielä kertauksena tuo vuoden 2011 “Pienet kreikkalaiset” -puheeni.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa.

Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.

Eihän tuo varsinainen profetia ollut, mutta ilmeisen onnistunut tilannearvio. Valtuusto tosiaan hyväksyi jättimäiset investoinnit ja sitoutui yli 40 miljoonalla eurolla lainanottoon. Sillä jyrkällä polulla olemme yhä. Jätinkin tuolloin Lassi Köpän kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen hyväksyttyyn talousarvioon, koska se oli niin ilmiselvästi kuntastrategian vastainen. Mielipiteeseen yhtyi toistakymmentä muuta valtuutettua.

Tämänpäiväinen 11.11.2020 valtuuston budjettikokous antoi kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Sen takia otsikoin tämän blogikirjoitukseni: “Pienet kreikkalaiset poistumassa sisältämme?”. Josko ne sieltä pikkuhiljaa olisivat poistumassa.

Palveluverkkokäsittelyä

This image has an empty alt attribute; its file name is img_5653.jpg

Lautakunnat ovat käsitelleet toistamiseen Nurmijärven palveluverkkosuunnitelmaa. Saamme lausunnot joidenkin viikkojen päästä myös kunnanhallitukseen. Palveluverkkosuunnitelma on tarkoitus hyväksyä valtuustossa ennen vuoden loppua. Päätöksen siirtyminen marraskuisen talousarviovaltuuston jälkeiselle ajalle tarkoittaa sitä, että talousarviota joudutaan tarkentamaan vielä joulukuun valtuustossa.

Yksi syy lautakuntakäsittelyjen venymiseen oli kuntalaiskyselyn vastausten saaminen tiedoksi lautakunnille. Vastaukset ovat nyt käytössä. Vastaajina olivat aktiivisimpia niiden alueiden asukkaat, joiden arkeen palveluverkossa ehdotetut muutokset eniten vaikuttavat. Kirkonkylän, Rajamäen, Lepsämän, Metsäkylän ja Perttula-Nummenpään asukkaat olivat osoittaneet erityist kiinnostusta asiaan.

Kirjastopalveluita koskeviin suunnitelmiin oltiin selvästi tyytyväisiä. Noin 65% ilmaisi tyytyväisyyden suunnitelmaan siltä osin. Tästä olen samaa mieltä – kirjasto on tärkeä lähipalvelu niin nuorille kuin vanhemmillekin kuntalaisille.

Eniten vastustusta ja negatiivista palautetta sai Maaniitun lukioratkaisu ja siihen liittyvä Kirkonkylän palveluverkko – noin 60% ilmoitti tyytymättömyyden esitykseen. Puolet vastaajista kritisoi 6-luokkien siirtämistä yläkouluille. Tämä oli selkeä viesti kuntalaisilta.

Lukion osalta hajautetun lukion vaihtoehdot saivat hieman enemmän kannatusta kuin Kirkonkylään keskitetyn lukion eri vaihtoehdot. Erityisesti nuoret vastaajat olivat hajautetun lukion kannalla. Otaksun, että Kirkonkylään rakennettava suurlukion uudisrakennus ei ole enää kustannuksiensa vuoksi realistinen vaihtoehto. Korvaavaksi vaihtoehdoksi on ideoitu Maaniitun koulun muuttamista lukiolaisten käyttöön – huolimatta siitä, että koulua parhaillaan peruskorjataan juuri alempien luokkien käyttöön. Kirkonkyläläisten aiheellinen huoli on ollut siinä, että alakoululaisten koulutie venyisi kylän toiselle laidalle vilkkaasti liikennöityjen teiden taakse. Tähän näytti ainakin joissain lautakunnissa nyt nousseen ratkaisuehdotukseksi tilaelementtien pystyttämisnen alakoululaisille Maaniitun lukion pihapiiriin.

Aika kaukana ollaan siitä alkuperäisestä yhdistetyn lukion visiosta, jossa tavoitteena oli rakentaa Kirkonkylään uusi houkutteleva ja vetovoimainen suurlukio, joka olisi suunniteltu erityisesti lukion tarpeisiin ja rauhoitettu vain lukiolaisten käyttöön. Nyt ehdotetaan ratkaisuksi vuodelta 1990 peräisin olevaa alakoulurakennusta, jonka laajennusosakin on 20 vuoden takaa. Saneerattunakin lopputulos on aivan jotain muuta kuin se vetovoimainen lukiolaisille räätälöity lukiorakennus. Ja siihen pihaan ja lukion yhteistiloja käyttämään siis visioidaan nyt myös pienimpiä alakoululaisiamme. Ei jatkoon minun papereissa.

Sain tilaisuuden käydä tutustumassa Hyvinkään Hangonsillan uuteen koulu/lukiokampukseen. Oli näköä ja kokoa. Todella hienot ja avarat tilat. Alussa oleva kuva on rakennuksen pääaulasta. Rahalla saa – myös velkarahalla.

Nurmijärvellä on keskusteltu hieman myös kunnallisen lukiomme (meillähän on vain yksi kunnallinen, kahden toimipisteen, lukio) erikoistumisesta. Mökkikunnassani Pudasjärvellä on rakennettu uusi suuri hirsikoulukampus, joka on mahdollistettu lakkauttamalla lähes kaikki haja-asutusalueen pienet koulut – pari-kolme taitaa olla vielä toiminnassa keskustaajaman ulkopuolella. Myös lukio toimii hirsikampuksella ja Pudasjärven lukiossa totesin olevan mielenkiintoinen erityispiirre. Pudasjärven lukio on ilmailulukio, jossa ilmailulinjan opiskelijat voivat suorittaa maksuttoman lentolupakirjan. Alla olevasta kuvasta voi todeta, että vaihtoehto houkuttelee varmasti lukiolaisia kauempaakin Pudasjärvelle. Hieno idea – mistä meille samanlaista?

Sopivia löytyy, kun tarpeeksi sovitellaan

Tässäkin nimitysjutussa näyttäisi olevan jotain vinossa…

Nykyisen hallituksen nimityskäytännöt ja -sähläykset ovat kyllä täysin omaa luokkaansa.

Viimeisin hämmennyksen aiheuttaja on VATT:n ylijohtajan nimitys. Jo vuonna 2015 valtiovarainministeriö arvioi, että ylijohtajaksi tuolloin nimitetyn Huhtalan johtamiskokemus olisi ollut 18 vuotta. Nyt viisi vuotta myöhemmin se on arvioitu 10 vuodeksi. Nykyisen ylijohtajan johtajakokemuksesta on hävinnyt 13 vuotta. Ei kai näitä johtajakokemuksia pelkästään hakijoiden sanomisien tai sanomatta jättämisien tai Wikipedian perusteella arvioida?

VATT:n ylijohtajan nimitys on herättänyt taloustieteilijöiden keskuudessa laaja-alaista hämmennystä ja HS:n mukaan useat VATT:n tutkijat hämmästelevät Collanin nimitystä ja kutsuvat sitä muun muassa ”täydeksi mysteeriksi”.

VATT:n fokus on julkistalouden kysymyksissä sekä talouspolitiikan tavoitteiden, toimeenpanon ja vaikuttavuuden arvioinnissa.Todettakoon, että virkaan valittu Collan ei ole juuri lainkaan perehtynyt julkistalouteen tai talouspolitiikan vaikutusten arviointiin.

Helsingin Sanomat uutisoi 20.10 seuraavasti: Collanin ”erityiseksi ansioksi” katsotaan, että hänellä on kokemusta ulkopuolisen rahoituksen hakemisesta eri tutkimushankkeisiin. Nimitysmuistiossa arvioidaan, että tulevina vuosina ”korostuu erityisesti” VATT:n ylijohtajan kyky hankkia ulkopuolista rahoitusta ja toimia määrärahojen puitteissa.

Olisi mielenkiintoista tietää, oliko viran arviointiperusteissa todettu kriteeriksi kyky ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen tai toimimiseen määrärahojen puitteissa.

Aiemmin keskustelua ja arvostelua on aiheuttanut mm. Ohisalon esityksestä tehty Sisäministeriön kansliapäällikön nimitys. Sen yhteydessähän todettiin laajalti, että Vihreiden perinteisiltä virkanimitysten paheksunnoilta meni viimeistään silloin pohja pois. Voisi kai sanoa, että Vihreät veivät silloin poliittiset virkanimitykset aivan uudelle levelille – ideologisiin virkanimityksiin. Tuon viran hakuilmoituksessa ei mainittu, että valinnassa painotettaisiin perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää osaamista. Valintamuistiossa kuitenkin todettiin, että sisäasiainhallinnossa korostuvat erityisesti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä niiden kehittäminen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta. Tämä oli sitten valitulle yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiälle eduksi luettu. Ilmeisesti hieman samanlainen case kuin tuo VATT:n ulkopuolisen rahoituksen korostaminen.

Kesällä ihmeteltiin Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajanimitystä. Kun virkaan nimitetyllä Atte Jääskeläisellä ei ollut juurikaan substanssiosaamista korkeakoulu- ja tiedepolitiikan saralla, niin viestintä- ja vuorovaikutustaidot nousivat keskeiseksi kriteeriksi. Jääskeläinenhän on aiemmin antanut näyttöjä viestintä- ja vuorovaikutustaidoistaan mm. YLEn vastaavana päätoimittajana.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys on ollut aivan omanlaisensa jatkokertomus, jonka lopputuloksesta ei ole vieläkään täyttä selvyyttä. Siitä saadaan ehkä jälleen uusi “helmi” hallituksen nimitysketjuun.

Poliittisia virkanimityksiä on tehty varmaan aina – ja tullaan tekemään vastaisuudessakin. Pätevien lisäksi voidaan valita myös sopivia ja sopivia kyllä löytyy, kun vaan osaa sopivasti sopivuuksia sovitella.