Lukio ei ole palveluverkon kulmakivi

IMG_1926

Kunnanhallituskamraattini Hyvämäki, Jalava ja Peltonen kirjoittivat viikonvaihteen 11.-12.1.2020 Nurmijärven Uutisiin kunnan palveluverkkoselvityksestä. Samalla he ilmaisivat vahvan näkemyksensä, että lukiopäätös tulee tehdä erikseen ja jo ennen mitään muita päätöksiä palveluverkkoon liittyen. Perusteluina kolmikko mainitsee mm. sen, että lukio on palveluverkon kulmakivi.

Täytyy sanoa, että olen pettynyt edellä mainittuun ulostuloon. Palveluverkkoselvitystyö aloitettiin kunnassa jo viime vuoden puolella. Huomenna ma 13.1. pidetään ensimmäinen palveluverkkotyön päättäjätyöpaja, johon on kutsuttu luottamushenkilöiden lisäksi myös ns. vaikuttamistoimielimiä. Tarkoitus on myöhemmin osallistaa ja kuulla kuntalaisia laajemminkin. Toivoin, että palveluverkkosuunnitelman laatiminen ja asian luottamushenkilökäsittelyt olisivat alkaneet puhtaalta pöydältä – ilman minkään yksityisen hankkeen tai eturyhmän tavoiteasetantoja.

Se, että suurlukiohanke asetetaan palveluverkon kulmakiveksi on täysin perusteeton näkövinkkeli tai oppisuunta. Lukio taitaa olla palveluverkkosuunnitelman ainoa osanen, joka ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Suurlukion hankekustannukseksi on arvioitu hieman alle 20 miljoonaa euroa. Toki mikä tahansa tuon kokoinen hanke nousee “palveluverkon kulmakiveksi”, jos se sellaiseksi asetetaan – tai pikemminkin nostetaan ja pyhitetään. Sen jälkeen kun ei ole juuri muuta kuin murusia jaettavaksi muulle palveluverkolle – suunnitellaan varsinainen palveluverkko sitten niistä murusista kulmakiven ympärille.

Toivon, että luottamushenkilöt tarkastelisivat ja käsittelisivät palveluverkkotyötä avoimin mielin ja ilman minkäänlaisia ennakkolinjauksia. En näe hedelmälliseksi tai lopputuloksen onnistumisen kannalta hyvänä, jos keskustelussa ja käsittelyssä fokusoidaan vahvasti jonkin yksittäisen hankkeen tai yksittäisen tavoitteen ajamista.  Jokainen voi funtsia, mihinkä johtaa jos seuraava veljes- tai sisarkunta ottaa ykkösprioriteetiksi eteläisen Nurmijärven palvelutarjonnan turvaamisen – tai pohjoisen. Kyläkoulujen säilyttämisen – tai niiden lakkauttamisen. Yhdistetyn lukion sijoittamisen kunnan pohjoisosaan, jossa lukioikäisten kasvu on Kirkonkylää voimakkaampaa – tai kokonaan kunnallisesta lukiosta luopumisen. Mikä tahansa yksittäinen linjaus tai näkemys voidaan nostaa prioriteetiksi palveluverkkosuunnitelmaksi, mikä milläkin perusteella. Mielestäni se pitää tehdä vasta, kun kokonaisuutta on tarkkaan ja harkitusti tarkasteltu. Sitä työtä luottamushenkilöt ovat huomenna aloittamassa. 

Itselläni ei edelleenkään ole lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Uskon, että kevään aikana sekin selviää – osana kokonaisuutta. Olin syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan.

Sittemminhän kunnanvaltuusto on päättänyt, että pääkirjaston peruskorjausta viedään eteenpäin omana hankkeenaan – aivan kuten se jo vuosia sitten oli tarkoitus toteuttaa. Peruskorjaukselle on myönnetty suunnitteluraha tälle vuodelle 2020 ja toteutus tapahtuu vv. 2021-22. Kunnassa ei siis ole enää olemassa lukio-pääkirjasto -hanketta.

Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnalliset lukiot on tämän vuoden alussa yhdistetty Nurmijärven lukioksi, jolla on kaksi toimipistettä, Kirkonkylällä ja Rajamäellä. Palveluverkkotyön aikana on mielenkiintoista kuulla myös uuden lukion rehtorin ajatuksia ja näkemyksiä lukioasiassa – ennen kuin on aika tehdä asiassa linjauksia.

 

 

 

Puolivuotiskatsaus II/2019

IMG_4061

Perinteiseen tapaan – jo 22. kertaa – on aika kerrata edellisen puolivuotiskauden kohokohdat ja syvimmät alhot. Takana on tosiaan jo 11 vuotta Nurmijärven kunnanvaltuustossa ja yleensäkin kunnallispolitiikassa. Selailin viime vuosikymmenen papereita ja totesin, että vuonna 2008 valtuustoon valituista kokoomuslaisista nykyisessä kunnanvaltuustossa vaikuttavat lisäkseni enää Vaulamo, Vainio ja Räty. Väki on kolmissa vaaleissa vaihtunut aika paljon – osin toki paikkakunnalta muuttojenkin vuoksi.

Vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla kevään eduskuntavaalit olivat jo kauas taakse jäääneet. Tosin ihan mielenkiinnolla on tullut seurattua Uudeltamaalta valittujen puoluekamraattien tekemisiä. Osa uusistakin kansanedustajista on ottanut aktiivisen ja näkyvän roolin ja saanut myös merkittäviä valiokuntapaikkoja ja vastuuta. Osa ei niinkään.

Keskikesällä ei juurikaan kunnallispolitiikkaa harrastettu. Palailin elokuussa pikkuhiljaa työelämään vajaan vuoden tauon jälkeen. Olin edellisen vuoden lopulla irtaantunut 13 vuoden rakennuttajakonsultointiputkesta, johon liittyi alkuvuosina myös yrittäjyyttä ja loppuvuosinakin osakkuutta. Puoluevaltuusto kokoontui alkusyksystä ja valitsimme kokoomukselle uuden puoluesihteerin – Kristiina Kokon. Vastaehdokasta ei ollut.  

Arvostan kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden osaamista ja tekemisiä. Lähinnä rakentamiseen ja rakennuttamiseen liittyen voin asioita myös ammatillisesti arvioida. Muuten omalta osaltani lähtökohtana, että viranhaltijat toimivat oman alansa asiantuntijoina kunnassa. Päätöksentekijän roolissa tulee kuitenkin puuttua asioihin, jos näkee valmistelun eroavan omista ajatuksista ja näkemyksistä. Kunnanhallituksessa käsiteltiin syksyllä Nurmijärven jätehuollon kuljetusurakoiden järjestämistä. Olimme vastíkään liittyneet Kiertokapulan osakkaaksi ja liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kunnanhallitukseen tuotiin sopimusesitys, jonka hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti.

Toisinaan kunnanvaltuustossa merkittävätkin asiat käsitellään nopeasti ilman keskusteluja. Jotkut asiat aiheuttavat puolestaan kiivastakin keskustelua ja argumentointia. Kyläkoulu- ja pakolaisasiat ovat perinteisesti tällaisia kuumia keskusteluasioita. Kunnanvaltuuston käsitteli lokakuun kokouksessa kiintiöpakolaisasiaa – ja puhetta riitti.  Keskustelu alkoi sovitusta ja säännöistä poikkeavalla tavalla. Olin korkean omakätisesti ennen kokousta toimittanut kokoomuksen ryhmäpuheenvuoropyynnöt kirjallisesti. Ensimmäistä puheenvuoroa ei kuitenkaan annettu suurimmalle valtuustoryhmällemme, kuten olisi kuulunut, vaan puhujapönttöön kutsuttiin ohituskaistaa pitkin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitäjä. Vihreät pitikin paalupaikalta puheen, jossa tuotiin esille pöyristys siitä, että “meillä käytäessä keskustelua mahdollisista vastaanotettavista kiintiöpakolaisista, kysellään heidän taustoistaan, koulutuksestaan, iästään, edellytyksistä asua Nurmijärvellä ja niin edelleen”. Tällaisessa tilanteessa syntyy Vihreiden mukaan vaikutelma siitä, että kuntaan oltaisiin hankkimassa koiranpentua, jonka soveltuvuutta meidän ”perheeseemme” pohditaan. Tuo puheen osa taisi puolestaan pöyristyttää aika montaa valtuutettua. Oman ymmärrykseni mukaan luottamushenkilöt ovat esittäneet asiassa täysin normaaleja ja ymmärrettäviä kysymyksiä. Taannoin ennen ensimmäisiä vastaanotettavia oltiin hyvin kiinnostuneita, mistä päin maailmaa ja minkälaisista oloista meille on tulossa uusia kuntalaisia. Nyttemmin kysymykset ovat kohdistuneet lähinnä kolmeen asiaan: kustannusseurantaan, työllistymiseen ja suomen kielen oppimiseen. Aivan normaaleja päätöksentekijöitä kiinnostavia asioita. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti Mattila, joka teki esityksen siitä, että seuraavat 10-15 kiintiöpakolaista otetaan vuonna 2021, jonka jälkeen päätetään erikseen seuraavista vastaanotoista. PS:n ryhmäpuheessa Tapiolinna esitti, että ennen uusien kiintiöpakolaisten vastaanottoa selvitetään nykyisten kiintiöpakolaisten kotoutuminen ja työllistyminen. Tulkitsin Tapiolinnan esityksen  palautusehdotukseksi, koska siinä ei nimenomaisesti ehdotettu myöskään vastaanotosta luopumista – vain lisäselvityksiä ja päätöksentekoa myöhemmin. Yllätykseksi äänestysjärjestykseksi määrättiin Mattilan (KOK) esitys vs. kunnanhallituksen pohjaesitys. Hallintojohtaja tulkitsi Perussuomalaisten ehdotuksen pohjaehdotuksen kokonaan hylkääväksi esitykseksi. Näin ensimmäiseen äänestykseen eivät menneet normaaliin tapaan kaksi pohjaesityksestä kauimpana ollutta ehdotusta, vaan siihen nousi oudosti kunnanhallituksen pohjaesitys. Viimeiseen äänestykseen meni lopulta pohjaesitys vs. Perussuomalaisten ehdotus ja äänet jakautuivat 36-7-8tyhjää. Kokoomus-ryhmästä lisäkseni “seniorivaltuutetut” Räty, Vainio, Vaulamo ja Lompolo äänestivät tyhjää, kun oma ehdotuksemme oli kaatunut. Miettinen, Vuorisalo ja Tarikka olivat Perussuomalaisten ehdotuksen puolella ja muut äänestivät pohjaesityksen puolesta. Jossain välissä KD:n Haapalainen teki ehdotuksen, että kuntaan otetaan joka vuosi vähintään 20 kiintiöpakolaista. Jostain syystä tämä kaikkein humaanein ja inhimillisin esitys ei saanut edes yhtä kannattajaa ja esitys esitys raukesi kannattamattomana. Lopputuloksena Nurmijärven kuntaan otetaan siis toistaiseksi 10-15 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Syyskauden merkittävin tekeminen kunnallispolitiikassa liittyy kuitenkin seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun ja siitä päättämiseen. Kunnanhallituksessa vuoden 2020 talousarvion käsittely oli tavanomaista ripeämpää ja yksimielisempää. Kesällä valtuustossa hyväksytty kestävän talouden NUUKA-ohjelma ja tietoisuus vuoden 2019 tulevasta nihkeästä tuloksesta tekivät päättämisestä poikkeuksellisen helppoa. Jokainen  taisi viimeistään silloin ymmärtää, että kuntataloudessamme ei ollut ylimääräistä jakovaraa ja investointikiimalle täytyi asettaa stoppi.

Palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman laatiminen eteni vuoden 2019 loppupuoliskolla. Laajempi käsittely ja päätöksenteko ajoittuu kuitenkin vuodelle 2020. Tämän ja ankean taloustilanteen vuoksi vuoden 2020 talousarvion investointiesitykseen ei tehty merkittäviä muutoksia. Investointilistassa on aivan riittämiin kohteita menneiltä vuosilta ja koulujen sisäilmaongelmista on tiedossa jatkossa merkittäviä kustannuksia. Palveluverkon läpikäynti ja siihen liittyvät päätökset tulevat vuonna 2020 linjaamaan  tulevaisuuden merkittävimmät investoinnit. Toki budjettivaltuustoon tuotiin odotetusti ja odotetulta taholta jälleen myös yksi liikuntapaikkaan liittyvä investointiesitys, mutta merkittävä enemmistö totesi, että tällä kertaa kunnassa tullaan toimeen ilman uutta satojen tuhansien skeittipuistoa.  Talousarviokokouksessa pidin ryhmämme puheenjohtajana sekä talousarvio- että veroasioihin liittyvät ryhmäpuheenvuorot. Äänestysjärjestykset aiheuttivat hieman hämmennystä myös talousarviokokouksessa. Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että kokouksessa ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa ryhmällemme. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75 esityslistan mukaisesti.

Yksityistielain muutokset edellyttävät jatkossa toimivia tiekuntia, mikäli näille halutaan kunnan avustusta. Kunta on tiedottanut ja kouluttanut tiekuntien osakkaita asiassa, mutta kunnan uudet periaatteet ja kriteerit tiekuntien avustamiselle eivät valmistuneet vuoden 2019 aikana. Näiden perään kyselin useamman kerran syksyn aikana. Nyt näyttäisi, että asia tuodaan päätettäväksi vuoden 2020 alkupuolella. Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainen erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille. On aika saada tämäkin aloite loppuunkäsitellyksi.

Vuosikymmenen vaihteessa moni listasi viimeisten kymmenen vuoden kohokohdat. Kokeilen tässä samaa:

  • 2010: Myin Projectman Oy:n osake-enemmistöni pääomasijoittajalle. Ryhdyin Wise Group Finland Oy:n osakkaaksi.
  • 2011: Jatkoin Projectmanin toimitusjohtajana vuoden loppuun, jolloin suoritettiin fuusio Wise Groupiin. Irtaannuin samalla vientirakentamisesta.
  • 2012: Toiset kunnallisvaalit ja toisen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Työpuolella tehtävä muuttui Wise Groupin rakennuttamisen toimialajohtajaksi.
  • 2013: Aloitin nelivuotisen pestin Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana.
  • 2014: Aloitin Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksessa.
  • 2015: Pidin lukijapuheenvuoron Taivalkoskella Päätalo-viikon lukijatapahtumassa ja pääjuhlassa. Teerenpelissä tislattu ja tynnyröity Pitkänokka-viski pullotettiin – jouduin ostamaan omat viskini Alkosta.
  • 2016:  Pitkänokka-albumin julkaisu ja sarjakuvanäyttely Oulun sarjakuvakeskuksessa Valveessa. Exit ja uusi pääomasijoittaja firmaan. Valinta kokoomuksen paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi, jota pestiä hoidin pari vuotta.
  • 2017: Kolmannet kunnallisvaalit ja kolmannen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Aloitin myös kunnanhallituksen jäsenenä.
  • 2018: Pitkän fundeeramisen jälkeen otin lopputilin ja lomarahat.
  • 2019: Eduskuntavaalit ja 1388 ääntä. Paluu työelämään. Pitkänokka Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena strippinä.

IMG_3599

 

 

 

 

Pääministeri Marin ja vastakkainasettelun aika

IMG_4212.jpg

Tuore pääministeri Sanna Marin on muutamassa päivässä muuttanut suomalaista poliittista kulttuuria. Kun ennen hallituksen roolina oli toimia ja opposition roolina kyseenalaistaa, niin nyt pääministerin ja hallituksen tarmo ja ulostulot tuntuvat keskittyvän opposition arvostelemiseen. Välikysymykseen osallistujia pääministeri syyllistää ja julistaa henkilökohtaisen häpeätuomionsa siihen osallistuneelle kokoomukselle. Välikysymyksen, jonka tarkoituksena on selvittää ulkoministerin epämääräisiä touhuja ja niiden toistuvasti muuttuvia perusteita. Välikysymyksen, jossa aidosti oltiin huolestuneita ministeriön virkamiesten oikeusturvasta ja ministeriön toimintakulttuurista. Välikysymyksen, joka viimein sai aikaan hallitukselta edes jonkinlaisen selkeän ja kirjallisen linjauksen al-Holin lasten auttamiseksi – käsittämättömän ja kaikille osapuolille epämääräisen ”hiljaisen hyväksymisen” sijaan.

Marinin hallituskumppani, keskustapuolueen puheenjohtaja Kulmuni, on linjannut täysin yksiselitteisesti ja harvinaisen selvästi, että äitejä jotka ovat menneet alueelle osallistuakseen terroristiseen toimintaan, ei pidä auttaa. Hallituskumppanin linjaus on täysin sama kuin kokoomuksella.  Kokoomuksen kertomana se on kuitenkin aiheuttanut pääministerissä omituisia primitiivireaktioita ja purkauksia häpeämisvaatimuksineen. Vaikka Marin jossain sivu- tai päälauseessa mainitseekin toivomuksen yhteistyöstä opposition kanssa, niin tekonsa ovat tähän asti viitanneet vain yksisilmäiseen vastakkainasetteluun ja asioiden kärjistämiseen. Pääministeri on tuonut vastakkainasettelun aivan uudelle ja ennennäkemättömälle tasolle vuosikymmeniin.

Pääministeri Marin on paistatellut hallituskautensa alkuhetket julkisuuden valokeilassa. Työkokemus kaupan kassana on saanut kansainvälistäkin huomiota ja innostanut ihmisiä listaamaan omia työkokemuksiaan erityisesti uran alkuvaiheelta. Kaupan kassana toimimisessa ei luonnollisesti ole mitään negatiivista – ei edes merkintänä pääministerin CV:ssä. Hieman enemmän huolestuttaa se, että kaupan kassana toimiminen on lähestulkoon ainoa työkokemus tuoreen pääministerin CV:ssä. Näyttää, että huoli ei ole aiheeton.

Myös ex-päätoimittaja, nykyinen kolumnisti, Yrjö Rautio kirjoitti al-Hol-asiasta paljon huomiota saaneen kolumnin 20.12.2019 Helsingin Sanomiin. Kirjoitus oli otsikoitu ”Kolmisenkymmentä pikkulasta ei maata kaada…”. Kirjoituksen alussa Rautio toteaa selväjärkisesti, että ”Kyse ei ole missään suhteessa sellaisesta kansakunnan kohtalonkysymyksestä kuin metakan määrästä ja äänen kovuudesta olisi voinut päätellä. Kolmisenkymmentä pikkulasta eivät maata kaada, tuotiin heidät Suomeen tai ei, äiteineen tai ilman äitejään.”

Siihenpä ne viisaudet tällä kertaa loppuivatkin. Jo seuraavassa kappaleessa kolumnisti kertoi yksioikoisena totuutena, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on joutunut aiheettoman ja alhaisen ajojahdin kohteeksi. Tuollaisen arvion jälkeen jäikin vain odottamaan minkälaista propagandaa jatkossa seuraa.

Ja seurasihan sitä. Tukevan kommunistitaustan omaava Rautio antoi tuomion, että kokoomus on nimenomaan tässä asiayhteydessä heittänyt romukoppaan oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisen. Rautio palaa kolumnissaan useaan otteeseen aina 30-luvulle, jolloin kokoomuksessa oli hänen mukaansa nähtävillä samanlaisia linjauksia.

Väite on häkellyttävän yksisilmäinen ja tarkoituksellisen harhaanjohtava. Rautio ei voi olla ymmärtämättä, että eduskunnalle esitetyn välikysymyksen ydin on nimenomaan tarve ja halu varmistua, että valtakunnassa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioitetaan demokratiaa. Välikysymyksen kärki kohdistui ulkoministeri Haaviston epämääräisiin toimiin ja ristiriitaisiin lausuntoihin – ei kritisointiin alaikäisten Suomeen palauttamisesta.

Taisteluhengessään Rautio kohdisti suoraa kritiikkiä myös tasavallan presidentti Niinistöä kohtaan ja ilmaisi pettymyksensä, kun tästä ei ole puolustamaan laillista järjestystä. Mukaan taistoon puolesta ihmisoikeuksien vedetään samaan syssyyn myös P.E.Svinhufvud ja palataan jälleen 30-luvulle. Nyt menee Yrjöllä lujaa.

Loppukaneettina ja koko kirjoituksensa ydinviestinä Rautio julistaa, että politiikkaan on syntymässä juuri nyt uusi blokkijako. Toiseen blokkiin ryhmittyvät oikeistopopulistit myötäilijöineen ja matkijoineen, toiseen oikeistopopulistien vastavoimat. Niin, juuri tällaista vastakkainasetteluahan erityisesti nuo mainitsemani pääministerin poikkeuksellisen hävyttömät ja vääristelevät hyökkäykset edustavat. Raution vihervasemmistolainen kolumni tuli kuin tilaustyönä sosialistipääministerin hyökkäyksiä ja vastakkainasettelua tukemaan. Jotenkin tuntuu, että tuo kuvailtu blokkijakoajattelu liittyy pääministeripuolueen akuuttiin kannatuksen laskuun ja nimenomaan jonkinlaisena hätähuutona siihen ongelmaan – ei välttämättä eikä edes todennäköisesti oikeaan osuneena tilannearviona. Ja voihan tuon vastakkainasettelun muotoilla toisellakin tavalla: toiseen blokkiin äärivihervasemmistolaiset myötäilijöineen ja toiseen äärivihervasemmistolaisten vastavoimat. Se tuntuu jopa huomattavasti älyllisemmältä ja oikeaan osuvammalta analyysiltä.

Tämän päivän Hesarissa oli sattumoisin artikkeli toisen maailmansodan jälkeisistä ajoista, jolloin suomalaisia lapsia ja naisia virui vuosikausia hengenvaarallisissa oloissa liittoutuneiden leireillä Saksassa. Suomen SKDL-vetoinen hallitus vitkutteli ja viittasi tuolloin rukkasella kansalaistemme ja lastemme hädälle. Kansalaistemme auttamista ja poishakua pidettiin rahanhaaskauksena. HS:n mukaan ulkoministeri Svento (SKDL) onnistui viime hetkillä jopa estämään oman pysyvän suomalaisen virkailijan lähettämisen Saksaan edistämään asioiden hoitamista. Kun Rautio tunnetusti toimi koko parhaan miehuusikänsä kansandemokraattisen liikkeen äänenkannattajien päätoimittajina – jopa pääideologina, niin olisi mielenkiintoista lukea arvionsa hänen vuosikymmeniä fanittamansa ja kannattamansa puolueen ja kansanliikkeen näkemyksistä näiden lapsien ja äitien Suomeen palauttamisen suhteen. Erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisen kannalta. Nämä olivat vielä suhteellisen tuoreita tapahtumia siihen aikaan, kun Rautiokin aktiivisesti liikkeessä toimi. Siinä analyysissä ei tarvitse mennä 30-luvulle asti.

Marjatan poika – paluu poikavuosiin

MaPo.jpg

Silloin tällöin olen blogiini kirjoittanut muutaman rivin jostakin vaikutuksen tehneestä kirjasta. Milloin mistäkin syystä. Lukaisin nyt Kauko Röyhkän muistelmien tuoreen ykkösosan “Marjatan poika”, joka kertoo kirjailija-muusikon poikavuosista 1960-70-lukujen Oulussa ja Pellossa.

Oli erikoinen lukukokemus. Kuin aikamatka omien poikavuosien Ouluun. Jokainen miljöökuvaus Oulusta, jopa yksittäiset rakennukset – ravintoloista puhumattakaan – ovat tuttuja omista kulkemisista ja touhuista Oulun vuosilta. Sivu sivulta tunkee eteen tuttuja nimiä ja hahmoja vuosikymmenten takaa Tuirasta, Välivainiolta, Puolivälinkankaalta, Alppilasta. Henkilöitä, joita ei välttämättä paremmin tuntenut, mutta jotka aikoinaan tiesi ja tunnisti – ja joista osan oli jo täysin unohtanut. Monien tyyppien oikeaa nimeä en tosin tiennyt edes penskavuosina – vain pelkän “lempinimen”. Jos niitä yleensä lempinimiksi voi kutsua. Monesti lisänimi tuntui pikemminkin piruilunimeltä. Yhdeltä sivulta pomppaa eteen Rukivehrin luokkakaverin isoveli, joka tekee hakukeikkoja pitkäripaiseen. Nakkipottu on “Lyhyt, erittäin ruma jätkä, joka pitää paksupohjaisia, sähkölaitoksen suosittelemia muotikenkiä”. Piru vie, taidanpa tämänkin tyypin muistaa. Kyseessä täytyy olla Makkara ja hänen pikkuveljensä Nakki.

Kun samaa koulua kirjailijan kanssa kävimme – minä tosin kolme luokkaa alempana, niin valtaosa muistelmissa mainituista opettajistakin on luonnollisesti tuttuja. Ansaittua huomiota saa lukiomme rehtori ja äidinkielen opettaja Juhani Aarni, joka minunkin ainekirjoitukset säännönmukaisesti ja kannustavasti ääneen luokalle luki. Ja jonka nyt muistan syvästi hämmästyneen ja närkästyneen, kun olin yhdessä ainekirjoitelmassa maininnut “sosiaalidemokraattisen” puolueen. Kaikenlaista detaljiikkaa sitä ihminen kovalevylleen tallentaakin. Aarnin tapasin ohimennen vuosia jälkeen päin oululaisessa ravintolassa. Jäi mieleen, että hän kysyi, mitä minusta on tullut, kun “kaveri ei muuta kuin piirteli kaiket tunnit”. En muista mitä vastasin. Ehkä ihmettelin itsekin, että insinöörioppilas.

Myös toinen hieno ihminen, kuvaamataidon opettajamme Anna-Maija Mäki, mainitaan muistelmissa useaan otteeseen. Anna-Maija vei luokkamme kyläilemään Röyhkän mainitsemaan kulttuurikotiinsa. Kaukolle jäi mieleen Egyptistä peräisin oleva puinen naisfiguuri. Minulle pikkuruinen Hugo Simbergin etsaus tai muu grafiikka ja Varsitien naapurimme, taiteilija Martti Mäen, suurikokoinen maalaus, joka oli kymmenien muiden taideteosten joukossa olohuoneen seinällä. Muistan kuinka Anna-Maija osoitti teoksen kulmassa olevia outoja värillisiä viivoja ja kertoi niiden olevan viimeisin jäänne Martin kineettiseltä kaudelta. Mäen kineettinen kausi on minulle edelleenkin tätä päivää. Työhuoneeni seinällä vaikuttaa Tikkukaramelli-niminen teos vuodelta 1969. Se on ilmeisesti taiteilijan antamaa vastiketta jostain Kauko-isäni tekemästä palveluksesta. Isä-ukko teki mm. raamit Martti Mäen Oulun kaupunginteatterin isoon ja moniosaiseen Metamorfoosi-nimiseen teokseen. Koskapa osoitin innokkuutta ja jonkinlaista lahjakkuuttakin kuvaamataiteisiin ja piirtelemiseen, Anna-Maija järjesti minulle abivuonna pienen kuvitustoimeksiannon. Piirsin tussilla kannen julkaisuun nimeltä “Tietoja Oulun yliopiston luonnontieteellisestä tiedekunnasta lukuvuonna 1980-1981”. Muistan A-M:n tyrmistyksen, kun olin hölmöyksissäni jättänyt signeeraamatta tuotokseni, enkä ollut luomustani hänelle etukäteen näyttänyt. Hölmöilyt jäävät parhaiten mieleen.

Muistelmien ykkösosa päättyy ensimmäisen kirjan ja ensimmäisen levyn julkaisemiseen 80-luvun alussa. Toista osaa odotellessa. Se tuo mieleen taatusti uusia omiakin muistikuvia tapahtumarikkailta 80-luvun opiskeluvuosilta. 

Suomen Kuvalehdessä näyttää olevan Tero Alankon kirjoittama arvostelu “Marjatan pojasta”. Kirja saa kritiikkiä siitä, että se ei tarjoa yllätyksiä ja pitäytyy totuudessa.

Niin – muistelmien tarkoitus on mielestäni muisteleminen ja siihen ajauduin itsekin vahvasti lukiessani. 

 

 

 

Valtakunnan politiikassa kaikki ei niin hyvin

Pääministeri- ja hallituskriisisekoilut ovat edenneet niin kiihkeästi, että blogikirjoittaminen on ollut aivan liian kankea tapa ottaa kantaa asioihin. Pääministeri Rinteen käsikirjoittama, ohjaama ja tähdittämä hallituskriisikin ehti muuttua  ulkoministeri Pekka Haaviston aikaan saamaksi toimitusministeriökriisiksi ennen kuin ehdin blogiani viritellä.

Vielä vähemmän kiihkeään ja tempoilevaan valtakunnan politiikkaan on ehtinyt reagoida piirtämällä. Osoituksena alla oleva Pitkänokka-strippi, jonka olin jo hahmotellut tussaamista vaille valmiiksi. Mahdottomalta ja irvokkaan huvittavalta tuntunut ajatus siitä, että epäluottamuksen vuoksi eronnut ex-pääministeri ryhtyisi tavoittelemaan riviministerin paikkaa uudessa hallituksessa, osoittautuikin nopeasti jopa todennäköiseksi skenaarioksi ja strippi jäi ikään kuin suutariksi putkeen. Raapustin sen kuitenkin valmiiksi tähän liitettäväksi.

pitkänokka ja rinne 3.jpg

Rinteen ja hallituspuolueiden touhuja arvioitaessa on moneen otteeseen ja usealla foorumilla mainittu – Pahkasika. Pahkikseni lukeneena ja hieman aviisia avustaneenakin on kyllä todettava, että vertauksissa on vinha perä. Jos pitäisi kirjoittaa pakinaa päivän politiikasta sillä perinteisellä metodilla, että kääntäisi epätodennäköisen todennäköiseksi ja mahdottoman mahdolliseksi, niin mitähän olisi pitänyt näinä Rinteen hallituksen saattohoidon päivinä kirjoittaa? Näinkö? Epäluottamuksen vuoksi eronnut ex-pääministeri ilmoittanee, ettei ole käytettävissä hallitusneuvottelujen vetäjäksi, eikä luonnollisestikaan ole käytettävissä uuden hallituksen ministeriksi. Samalla puolueen puheenjohtajana jatkava ex-pääministeri ei myöskään ryhdy millään tavalla junttaamaan tai vaikuttamaan taustalla kenenkään puolueen uuden pääministeriehdokkaan puolesta.

Mitäpä hauskaa ja nokkelaa tuollaisessa kirjoituksessa olisi, vaikka se on täysin päinvastaista ja nurin kurin heitettyä läppää, kuin mitä valtakunnassa tällä hetkellä tapahtuu. Sääliksi käy poliittisia pakinoitsijoita. Hallitus tekee tuhansien muiden lisäksi myös heistä työttömiä.

Tosiaan ei ollut kohu hallituskriisistäkään vielä haihtunut, kun alkoi jo keskustelu ulkoministeri Pekka Haaviston touhuista ulkoministeriössä. Keskustelu lähti Ilta-Sanomien artikkelista, jossa vihjattiin Haaviston painostaneen ulkoministeriön virkamiestä toimimaan ISIS-lasten palauttamiseksi ilman poliittista päätöstä ja virkamiehen omissa nimissä. Muutaman päivän ajan muissa medioissa referoitiin pelkästään Ilta-Sanomien kirjoitusta. Kun Haavistokin antoi pikavauhtia vakuutuksensa sekä julkisesti että ulkoasiainvaliokunnalle, ettei esitetyissä syytöksissä ollut mitään perää, niin Ilta-Sanomien juttua ehdittiin jo uutisankaksi profiloida.

Päivä päivältä ja kerta kerralta kuitenkin osoittautui, että I-S:n toimittaja Timo Haapalan  artikkeli oli ennemminkin kokolihapihvi kuin uutisankka. Perussuomalaiset ovat nyt uhanneet välikysymyksellä, jos Vihreiden Haavisto jatkaa ulkoministerinä. Perussuomalaisten välikysymysilmoituksen jälkeen Helsingin Sanomat julkaisi Itsenäisyyspäivänä poikkeuksellisen laajan artikkelin, jossa haastateltiin ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomista. Kirjoitus on kylmää luettavaa, ellei sitten päässä ole umpivihreät okulaarit. Niiden läpi katsottuna artikkelissa ehkä esiintyy sankarillinen maailmankansalainen, joka on valmis tekemään kaikkensa agendansa ajamiseen – keinoja kaihtamatta. Ulkoasiainhallinnon henkilöstön ammatillinen etujärjestö näkee ilmeisesti tilanteen ainakin ministeriön toimintailmapiirin kannalta erilailla ja huolestuttavana ja on vaatinut tapauksen perusteellista selvittämistä.

Haavisto-gaten poikkeuksellisuutta ja vakavuutta korostaa myös Tasavallan Presidentti Niinistön kohun keskellä lausuma toivomus, kun kerrotaan presidentin olleen asiasta tietoinen: “Tästä eteenpäin haluan esittää toivomuksen, että ilmaisija joka näin lausuu täsmentää, että onko presidentti tietoinen etu- vai jälkikäteen. Tässä on nimittäin pieni ero.” Niinistön mukaan ulkoministeri Haaviston toimiin liittyvä uutisointi ja keskustelu on viimeisin, jossa hän on tähän harmilliseen asiaan törmännyt.

Oikeusoppineetkin ovat ehättäneet Haaviston tekemisiä arvioimaan. Emeritusprofessori Teuvo Pohjalainen on kommentoinut, että lehtitietojen perusteella Haaviston menettely vaikuttaa omavaltaiselta. Toisaalta professori Martin Scheinin on sanonut pitävänsä Tuomisen toimintaa outona. Scheinin mukaan ulkoministeriön virkamiehillä ei ole mitään oikeutta estää ministeriä pyrkimästä lasten ja äitien kotiuttamiseen ja virkakuntansa toimien johtamiseen asiassa. Todettakoon, että Scheinin on entinen SKP:n jäsen ja on profiloitunut mm. tiedustelulakien vastustajana. Hän on Wikipedian mukaan todennut poliittisesta menneisyydestään, että hänestä tuli sittemmin liberaali ja hänen arvomaailmansa ovat kansainväliset ihmisoikeudet. 

Haavisto-gate näyttää varmasti erilaiselta myös umpipunaisten lasien läpi katsottuna. 

Sinänsä tämä Pekka Haaviston al-Hol -skandaalin kehittyminen on mennyt ilmeisesti jonkinlaisen käsikirjoituksen mukaan. Koko tarjontaa ei ole sylkäisty julkisuuteen yhdellä kertaa, vaan ensin on annettu pieniä maistiaisia ja kun ministeri on ensimmäisen kerran syötistä napannut ja päästänyt sen mukaiset kommenttinsa julkisuuteen, niin on seuraavilla uutisoinneilla saatu koukku tukevasti ministerin kitalakeen kiinni. Perinteinen menetelmä näyttää jälleen toimineen. Haaviston asema ja jatko hallituksessa on vakavasti kyseenalaistettu. Ja julkisuuskuva on saanut pysyvän tahran.

Kaiken sekoilun ja lakkoilun keskellä tuleva uusi sosialistihallitus tulee kuitenkin katsomaan eteenpäin, kuten Antit Lindman ja Kurvinen toverillisesti yhteisrintamassa lausuivat valtakunnan TV-uutisissa. Tässä vielä uusintana sekin historiallinen hetki.

pitkänokka ja katse eteenpäin.jpg

 

 

Talousarviovaltuusto 2020

IMG_4061

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona 13.11. noin kahdeksan tuntia kestäneessä kokouksessaan vuoden 2020 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2020-2022. Muutamasta äänestyksestä huolimatta valtuusto oli sangen yksimielinen talousarvion menopuolesta. Lisämäärärahaesityksiä hyväksyttiin vain 75.000 euron edestä. Tuon verran varoja lisättiin viheralueiden laatutason parantamiseen, hiekoitushiekan poistoon ja yleisten alueiden roskakoreihin sekä eläkeläisten HyväOlo-kortin tukemiseen.

Valtuusto siis päätti jatkaa eläkeläisten HyväOlo-kortin myyntiä, ottaen kuitenkin huomioon kilpailulain säädökset siitä, että HyväOlo-kortin hinta vastaa kuntosalin osalta markkinaperusteista hintaa. Uimahalliosakeyhtiön on siis eriytettävä tarkasti kuntosalitoiminnan talous muusta toiminnasta. Päätös aiheuttanee vielä polemiikkia ja asian käsittelyn jatkumista tulevaisuudessakin. Kuten salissa totesin ja esittelytekstissäkin mainitaan: Ennen HyväOlo-korttia eläkeläisten kuntosalikortin hinta oli 480 euroa vuodessa. Nyt eläkeläisten HyväOlo-kortti sisältäen sekä kuntosalin että uinnin maksaa koko vuodelta 70 euroa. Vertailu aiempaan hinnoitteluun ei erityisemmin vakuuta, että nykyinen hinnoittelu olisi markkinaperusteista.  

Jo ennakkoon oli tiedossa, että veroista päättäminen ei ole läpihuutojuttu. Ainakin Keskustan oletettiin vastustavan kunnanhallituksen pohjaesitystä ja heiltä tulikin vastaehdotus kunnallisveron korottamisesta 20 prosenttiin ja toisaalta kiinteistöverojen pitämisestä nykyisellä tasolla. Ilmoitin ryhmäpuheessa kokoomuslaisten olevan pääsääntöisesti pohjaesityksen kannalla – ryhmäpäätöstä meillä ei asiasta ollut. KD:n Haapalainen hieman sekoitti pakkaa ja ehdotti, että rakentamattoman tontin kiinteistövero nostettaisiin 5,5 prosenttiin.

Koska oli tehty kaksi muutosesitystä, puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jossa ensimmäisenä olisi ollut vastakkain pohjaesitys ja Keskustan esitys. Äänestys olisi koskenut siis yhdellä kertaa sekä tuloveroa ja kiinteistöveroja. Tämän jälkeen toisessa äänestyksessä olisi äänestetty voittaneen esityksen (tulovero + kiinteistövero) ja pelkästään yhtä kiinteistöveron osaa koskeneen Haapalaisen ehdotuksen välillä. Äänestysehdotus oli varsin sumea. Jos oltaisiin tulkittu, että Haapalaisen esitys oli yhtä kiinteistöveron osaa lukuunottamatta sama kuin pohjaesitys, niin se olisi ehdottomasti pitänyt laittaa ensimmäiseen äänestykseen Keskustan ehdotusta vastaan. Jos taas tulkittiin, että Haapalaisen ehdotus koski vain ja ainoastaan yhtä pientä osaa kiinteistöveroa, niin siitä olisi pitänyt mielestäni äänestää vain ja ainoastaan kiinteistöveroa käsitellessä.

Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta – ja myös viime kuussa kunnanhallituksessa – tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että nyt ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja esityslistan mukaisesti päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75. Sen jälkeen päätettiin pitää myös kiinteistövero pohjaesityksen mukaisena. 

Tässä vielä laatimani ja pitämäni kokoomuksen ryhmäpuheenvuorot:

13.11.2019 § 87 Nurmijärven kunnan talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020-2022

Arvoisa puheenjohtaja…

Talousarviokäsittelyssämme on tapahtunut kehitystä vuosien varrella. Kunnanvaltuutettuja ja valtuustoryhmiä on sitoutettu ja osallistettu aiempaa laajemmin ja avoimella tavalla jo varhaisessa vaiheessa. Luottamushenkilöillä – ja sitä kautta myös kuntalaisilla – on ollut mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin talousarvion valmisteluun. Viime vuosina ei olekaan nähty ja koettu aiempien vuosien kaltaisia maraton-kokouksia, joissa on äänestetty jopa talousarviokirjan tekstiosuuksista tai hiottu valtuustosalissa strategisia mittareita ja niiden tavoitetasoja.

Myös lisämäärärahaesitysten määrä on jäänyt viime vuosina vähäiseksi. Investointiosan radikaaleja muokkaamisia ja investointimäärärahojen merkittäviä kasvattamisia ei ole viime vuosien talousarviokäsittelyssä enää koettu. Tänäkin vuonna kokoomus pidättäytyy ryhmänä omalta osaltaan lisämäärärahaesityksiltä.  Jokaisella valtuutetulla on varmasti nippu hyviä ja tarpeellisia hankkeita toivomuslistallaan, mutta toivomme kulukurin pitävän laajemminkin tänään tässä salissa. Pidättäytymällä talousarvioesityksen mukaisissa menoissa annamme myös arvostuksen kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden panokselle. He ovat jälleen kerran tehneet hyvää työtä eri hallinnonalojen tulojen ja menojen tasapainottamisessa.

Kiitos edellä mainitusta kehityksestä kuuluu niin valmistelutyötä tehneille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille kuin myös poliittisille ryhmille. Vaikka kaikista asioista ei olla samaa mieltä, niin ilmassa on ollut selvästi uudenlaista sopimisen kulttuuria.

Kehittämisen kohteita riittää silti.  Viime vuona toteutunut ja tänä vuonna tuleva mittava alijäämä syövät merkittävän osan taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Toimintoja on välttämätöntä tulevinakin vuosina tehostaa. Toivomme, että palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma antavat yhteisesti sopimaamme talouden tasapainottamisohjelmaan uusia työkaluja.

Oma lukunsa ja haasteensa on sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetointi. Sote-menot ovat yli 50% kunnan toimintakatteesta. Silti liki 250-sivuisessa talousarviokirjassamme on sote-palveluiden tulot ja menot käsitelty tasan yhdellä sivulla. Jos verotuloennusteet ja valtion tilitykset ovat olleet viime vuosina poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavia, niin massiiviset sote-kulut ovat kulupuolella erityinen epävarmuustekijä. Vähimmäisvaatimus tulisi olla, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän talousarvio olisi käytettävissä kunnan talousarviota laadittaessa. Nyt ei näin ole.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on ilolla huomioinut uuden nuorisovaltuuston ja sen puheenjohtajan aktiivisen roolin kunnanvaltuustossa ja myös tämän talousarvion valmistelussa. Ryhmämme puolesta nuorisovaltuustolle kiitokset aktiivisuudesta. Merkit viittaavat siihen, että yhteistyö jatkuu erinomaisena myös tulevaisuudessa. 

Kokoomus-ryhmä kiittää talousarvion valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä ja toivoo asioiden käsittelyn etenevän tänään vastuullisen taloudenpidon mukaisesti.

 

13.11.2019 § 88 Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2020

Arvoisa puheenjohtaja…

Kokoomus ei perinteisesti ole ollut innokkaimpia tulo- tai kiinteistöveron korottajia. Tässä suhteessa olemme olleet pidättyväisiä ja usein 0-linjalla. Jo alkuperäinen NUUKA-ohjelman 0,25%:n tuloveron korotus oli ryhmälle vaikea päätös. Kunnanjohtajan viimeisimmälle 0,50 %:n korotusesitykselle ei siten ryhmästämme ole löytynyt kannatusta. Koemme tuloveroprosentin noston 20:een monella tapaa ongelmalliseksi ja epätoivottavaksi – ei vähiten sen vuoksi, että ”kahdenkympin kerhossa” erottautuisimme epäedullisesti Keski-Uusimaan muista verrokkikunnista, joissa kaikissa tuloveroprosentti säilynee ensi vuonna alle 20 %:n. Vaikka olemme ”ylpeästi lande”, niin verotuksellisesti emme halua samaistua korkean tuloveron maalaiskuntiin: Vihtiin, Mäntsälään ja Pornaisiin.

Toisaalta aivan viime kuukausina – jopa viikkoina – saatu informaatio kunnan kiinteistöjen uusista ongelmista ovat tuoneet luottamushenkilöiden eteen taloudellisesti vaikean yhtälön erityisesti investointien osalta. Yhtälössä on se yksinkertaisuus, että meidän on se ratkaistava – muuta vaihtoehtoa ei ole. Voimme lisätä entisestään jo nyt mittavaa lainakantaa tai kattaa välttämättömät uudet investoinnit verorahoituksella. Tämä tapahtuisi kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kiinteistöverojen kohtuullisella korotuksella lain sallimilta alarajoilta. Kiinteistöverot olisivat korotustenkin jälkeen kilpailukykyisellä tasolla naapurikuntiin verrattuna. Tuloveron katto asettuu kokoomuksen mielestä nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärvellä tasolle 19,75 %.

Kokoomus-ryhmä on varsin kattavasti kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla, joskin tässäkään asiassa emme ole ryhmäpäätöksellä sitoneet yksittäisten valtuutettujen mielipidettä.

Tonttitarjonta ja tonttien luovutukset niin asukkaille kuin yrityksille ovat kaikkien kuntien prioriteettilistalla korkealla. Tässä asiassa kunnat kilpailevat tosissaan keskiselläkin Uudellamaalla. Nurmijärvellä olemme onnistuneet kisassa varsin hyvin. Nurmijärvi on ollut pitkään Keski-Uusimaan kärkisijoilla tonttien luovutusmäärissä. Olemme myös tuottaneet määrällisesti hyvin uutta asemakaavaa, joskin alueellisesti hieman epätasaisesti.

Kun veronkorotusten tie on tämän päivän jälkeen loppuun kuljettu, niin meidän on joka portaassa pidettävä huolta, että käynnissä olevat asemakaavahankkeemme saatetaan pikaisesti päätökseen ja uutta monipuolista tonttitarjontaa on kattavasti kunnan alueella. Uudet yritykset, uudet kuntalaiset ja uudet veronmaksajat ovat avainasemassa talouden tasapainottamiselle. Palvelut kehittyvät, verokertymä kasvaa, huoltosuhteemme paranee – ja vältymme tulevaisuudessakin ”kahdenkympin kerhoon” ajautumiselta.     

 

 

Nurmijärven yksityistiet

 

22082009076

 

Yksityistielaki muuttui 1.1.2019. Yksi keskeisimpiä muutoksia on, että uusi yksityistielaki estää kuntia avustamasta yksityistietä, mikäli yksityistiellä ei ole toimivaa tiekuntaa. Kunta ei yksinkertaisesti saa antaa avustusta, ellei yksityistien tiekunta ole järjestäytynyt ja toimittanut tietojaan yksityistierekisteriin.

Nurmijärvelläkin lakimuutos aiheuttaa monenlaisia toimia. Isoin ongelma lienee kunnan hoitovastuulla sopimusperusteisesti olleet yksityistiet, joita kunta on niin erinomaisesti pitänyt kunnossa, että tiekunnat ovat osin hiipuneet ja jopa unhoon jääneet. Moni yksityistien varrella asuva ei ole edes tietoinen siitä, että tie ei ole ns. kunnan tie.

Kunnassa on ryhdytty asian vaatimiin toimenpiteisiin ja pari laajaa koulutustilaisuuttakin on pidetty. Seuraava koulutus pidetään 26.11.2019, jolloin aiheena  ovat mm. tiekunnan avustuskelpoisuuden varmistaminen ja yksikkölaskelman perusteet.

Kunnan web-sivuilla on laaja tietopaketti yksityistieasioista: http://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/yksityistiet/

Keskustan entinen kunnanvaltuutettu Hannele Ruoti on kuvannut Nurmijärven tieasioita ja niiden hoitoa ansiokkaassa historiikissaan “Keskellä Nurmijärveä, Maalaisliitto-keskusta 1906-2006”. Kirjasta löytyy mielenkiintoista tarinaa mm. Jalmar Nyströmistä, joka aloitti tielautakunnan puheenjohtajana vuonna 1945 ja jatkoi tehtävässä vuosikymmenet. Kunnan tiemestarinakin hän toimi vuodet 1956-1968, vaikka tällaista virkaa ei kuntaan oltu edes perustettu. Hänen todetaankin ryhtyneen tavallaan oma-aloitteisesti tiemestariksi. Joka tapauksessa hänen kaudellaan kuntaan perustettiin 158 tiekuntaa. Tuolloin saatiin myös kunnan kannalta edullisesti 22 tietä paikallisteiksi eli valtion hoitoon. Temppu, joka olisi tänä päivänä sula mahdottomuus. Nykyisinhän valtiovalta yrittää nakittaa valtion kunnossapitovastuulla olevia teitä jokaisessa mahdollisessa tilanteessa kunnan vastuulle eli kaduiksi. Historiikissa todetaan, että vielä 1970-luvulla “keskustalaiset ajoivat yksityisteiden ottamista kunnan hoitoon”. Nyt noita kunnan hoitovastuulla olevia yksityisteitä on 160 km.

Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainenkin erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille.

Odotamme luottamushenkilökäsittelyyn – lautakuntaan, kunnanhallitukseen ja viimein valtuuston päätettäväksi – viranhaltijoilta esitystä uusiksi yksityistieavustusten perusteiksi ja kriteereiksi. Kun kunnanvaltuusto aikanaan – ilmeisesti kuitenkin vasta ensi vuoden puolella – tekee asiassa päätöksen, saadaan myös tuo yli 10 vuotta käsiteltävänä ollut Lassin aloite siis käsiteltyä. Voisi kai sanoa, että viimeinkin.

Some-päivitysten mukaan yksityistieasioihin liittyen on tulossa toinenkin valtuustoaloite ensi keskiviikon kokouksessa. En tiedä tarkalleen aloitteen sisältöä, mutta hieman sellaisen tekeminen juuri tässä tilanteessa oudoksuttaa, kun kaikilla luottamushenkilöillä on tiedossa, että kunnassa tosiaankin valmistellaan parhaillaan edellä mainitsemiani uusia avutusperiaatteita ja -kriteerejä ja viranhaltijoita työllistää tiekuntien koulutukseen ja opastamiseen liittyvät asiat. Jos aloitteessa on tarkoitus puuttua tai ehdottaa jotain noihin avustusperiaatteisiin tai -kriteereihin liittyvää, niin niihin on avautumassa luottamushenkilöille ja valtuustoryhmille aivan lähiaikoina suora vaikuttamismahdollisuus. Ei siihen tarvita tässä tilanteessa erityistä byrokraattista valtuustoaloitetta – etenkään, kun edelliseenkin ollaan saamassa viimein vastaus yli 10 vuoden venttaamisen jälkeen.

Yksi some-keskusteluissa esille noussut ajatus ja idea on yksityisteiden kaavoittaminen kunnan kaduiksi. Yksityisteitä ei todellakaan ole mielekästä ja tarkoituksenmukaista ryhtyä asemakaavoituksen avulla muokkaamaan. Siihen se on aivan liian raju ja käyttökelvoton työkalu. Asemakaavoitusta ei ole myöskään lainsäätäjä tarkoittanut haja-asutusalueen tienpidon hoitovastuiden järjestämisen työkaluksi. Yksityisteiden osalta asemakaavoituksen käyttäminen olisi mahdollista ehkä taajamien eli jo asemakaavoitettujen alueiden reuna-alueilla, jolloin asemakaava-aluetta laajennettaisiin. Tuolloinkin asemakaavoitus tulisi varmasti koskemaan – ei pelkästään tie/katualuetta – , vaan myös sen varrelle olevia kiinteistöjä. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että kunnalle tulisi velvoite rakentaa uudelle asemakaava-alueelle kunnallistekniikka ja olemassa oleville kiinteistöille velvoite liittyä kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Pelkkiä katukaavoja tulee Nurmijärveltä mieleen äkkiseltään vain yksi eli ensi keskiviikon kunnanvaltuustossa käsiteltävänä oleva Klaukkalatien asemakaava, jossa valtion maantie muutetaan ohikulkutiesopimuksen mukaan kunnan kaduksi. Kun vilkaisee asemakaavan dokumenttimateriaalia, niin ymmärtää, miksi yksityisteiden osalta ei kannata haaveilla niiden kaavoittamisesta.

Tämän blogikirjoituksen alkuun olin jo laittamassa otteen Nurmijärven kunnan karttapalvelusta löytyvässä kartasta, johon saa näkyviin yksityistiet punaisella ja kunnan maanomistuksen sinisellä. Tekijänoikeudellisista syistä jätän kuvan liittämättä. Se on kuitenkin koostettavissa kunnan karttapalvelussa web-sivuilla. Kartasta on havaittavissa, että kunnalla on melko monen yksityistien varressa omaa maanomistusta. Kunta on siis noiden yksityisteiden tiekuntien osakas. Kunta on kehottanut ja kannustanut järjestäytymättömiä tiekuntia pitämään aloituskokouksia ja aloittamaan tiekuntien henkiin herättäminen. Tähän riittää se, että yksikin aktiivinen tiekunnan osakas ryhtyy toimeen. Minusta olisi esimerkillistä ja jopa luonnollista, että kunta ottaa aloitteen asiassa niiden yksityisteiden osalta, joissa se on itse osakkaana. Minulla on vahva epäilys, että kuntakin on osakkaana joissakin nukkuvissa tiekunnissa.   

Ylpeästi lande #nurmijärvi

 

IMG_3939.jpg

Ylpeästi lande #nurmijärvi ja käpykirahvi.

Nurmijärven kunnan talousarvioesitys 2020 on kunnanhallituksessa käsitelty ja toimitetaan kunnanvaltuutetuille tutustumista ja syventymistä varten. Kunnanvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden talousarviosta ja vuoden 2020 kunnallisista veroista marraskuun 13. päivänä.

Käyttötalouden ja investointien osalta vuoden 2020 talousarvio on tiukka, joskin investointien osalta ensi vuoden menoja rasittaa edelleen parina edellisenä vuonna tehdyt investointipäätökset ja ensi vuodelle jatkuvat rakennushankkeet. Merkittävimpinä talonrakennuskohteina tänä vuonna aloitetut Maaniitun koulun peruskorjaus ja Metsolan päiväkodin uudisrakennus. Jälkimmäinen on toivottavasti viimeinen wau-arkkitehtuuria edustava peruspalveluverkon uudisrakennus. Koulu- ja päiväkotihankkeissa tulee keskittyä toimiviin, taloudellisiin ja turvallisiin ratkaisuihin – ei neliöhintoja rankasti nostaviin uniikkeihin arkkitehtonisiin virityksiin. Tätä olen viime aikoina useilla kunnallisen päätöksenteon foorumeillamme toistanut. Erikoisia arkkitehtonisia virityksiä ei pitäisi perushankkeissamme edes päätyä luottamushenkilöiden hyväksyttäväksi. Rakennusalaan perehtymätön päätöksentekijä ei kykene arvioimaan esitetyn ratkaisun kustannusvaikutuksia tai elinkaaren ylläpitokustannuksia ja riskejä. Lautakunnassa on muutenkin kynnys korkealla palauttaa luonnosvaiheessakaan olevia suunnitelmia uudelleen valmisteltavaksi, jos hankkeella on erinomainen kiire esim. muiden tilojen sisäilmaongelmien vuoksi.

Kunnan investointien kannalta isoimmat ja pitkäkestoisimmat linjaukset tehdään vasta keväällä 2020, kun kunnanvaltuusto päättää palveluverkosta. Tähän liittyen kunta on teettänyt konsultilla (FCG) palveluverkkoselvityksen, joka sisältää konsultin näkemyksen Nurmijärven palveluverkkoon liittyvistä haasteista ja esityksen niihin liittyen. Kunnan web-sivuilla on laaja tietopaketti palveluverkkoselvityksestä ja myös kuntalaiskyselyaiheesta. Laajan palautteen saamiseksi mahdollisimman monen nurmijärveläisen olisi syytä perehtyä asiaan ja käydä vastaamassa kyselyyn. Avoimissa kyselyissä kun on se vino ominaisuus, että jokin erityisryhmä saa helposti manipuloitua oman näkemyksensä painoarvoa aktiivisella vastaamisella. Mitä suurempi on vastausprosentti, sitä paremmin koko kunnan näkemys tulee esille. Aineisto ja kysely löytyy täältä:

www.nurmijarvi.fi/teemasivut/palveluverkko/

Palveluverkkoselvitys ja konsultin ehdotus on innoittanut jo nyt keskusteluun erityisesti somessa. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, että esimerkiksi esitetyt koulujen lakkauttamiset eivät ole kunnan viranhaltijoiden saati kunnanjohtajan esityksiä, vaan ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan tekemiä linjauksia. Niitä nyt ryhdytään tutkailemaan sekä luottamushenkilöiden että laajemminkin kuntalaisten taholla – ja aikanaan kunnanvaltuusto tulee asiassa tekemään päätöksensä. Toki  jo nyt on näkyvissä aiempien kyläkoulupäätöksien yhteydessä koettu vuosikymmeniä kestäneiden ulostulojen ja argumentointien jatkumo. Toisinaan mielipide ei muutu osoittipa selvitykset ja laskelmat mitä tahansa. Silloin ryhdytään keskustelemaan arvoista, arvovalinnoista ja periaatteista – päätöksentekoperusteita toki nekin.

Johtavilla viranhaltijoilla ja sivistystoimen henkilöstöllä riittää kiirettä viikonloppuna tämän aamuisen Lepsämän koulun tulipalon johdosta. Tulipalo tuonee myös oman lisänsä tuohon palveluverkkokäsittelyyn.

Kunnanhallituksen talousarvio- ja veroesityksestä vielä hiukan. Kunnanjohtajan pohjaesityksenä oli kunnallisveron nostaminen 20,00 prosenttiin. Aiemmin luottamushenkilöt olivat linjanneet kunnallisveron tasoksi 19,75 %, mutta aivan viime viikkoina esiintulleet ja realisoituneet koulujen sisäilmaongelmat näyttävän johtavan merkittäviin lisäinvestointeihin ja paine verotulojen nostoon osoittautui kovaksi. Tämä johti esitykseen veronkorotuksesta puolella prosentilla nykyisestä.

Tein kunnanhallituksessa vastaesityksen kunnallisveron korottamisesta vain 0,25 %:lla, jolloin se jäisi kuitenkin alle maagisen 20,00 %:n rajan. Sen yli ei ole tällä hetkellä menneet yksikään isoista naapurikunnistamme ja -kaupungeista, joiden kanssa kilpailemme uusista asukkaista ja yrityksistä. Yli 20 prosentin verokannalla olisimme olleet samassa korissa Vihdin ja Mäntsälän kanssa.

Kun tulopuolella oli kuitenkin selvästi aukkoa päädyin esittämään 0,25 %:n tuloveron nostoa vastaavaa korotusta kiinteistöveroihin. Tein esityksen pitkin hampain, mutta se oli mielestäni parempi ratkaisu kuin korotuksen kohdistaminen kokonaan tuloveroon. Kiinteistöveron korotuksenkin jälkeen olemme edelleen alhaisen kiinteistöveron kunta, vaikka emme enää lain sallimalla alarajalla olekaan. Ajatuksenani oli myös se, että mikäli valtiovalta jälleen kerran korottaa alarajoja, niin Nurmijärvelle ei synny pakkoa kajota kiinteistöveroihin. Mikäli olisimme kohdistaneet koko korotuksen tuloveroon, niin valtiovallan uudet linjaukset merkitsisivät jo korotetun tuloveron päälle kiinteistöveronkin korottamista. Nyt meillä on jonkinlainen pelivara asiassa.

Nurmijärven kunta – Suomen suurin maalaiskunta – julkaisi viikolla myös “Ylpeästi lande” -kampanjan. Hienosti toteutetut videot ja uniikki Nurmijärvi-simulaattori ovat nähtävissä kunnan sivuilla

 http://ylpeastilande.fi/

Nurmijärvihän on ollut pitkään kärjessä omakotitonttien luovutuksessa Kehä III:n ulkopuolisella Uudellamaalla. Tämä jatkuva hyvä kysyntä ja kasvu on toisaalta johtanut siihen, että asemakaava-alueet ovat täyttyneet nopeasti ja ajoittain joissakin taajamissa syntyy jopa tonttipulaa, vaikka tuotamme asemakaavoja jopa enemmän kuin naapurikuntamme. Tonttitarjontaa on kuitenkin luvassa yhä enemmän ja laajemmin koko kunnan alueelle – niin taajamiin kuin myös rakennuspaikkoja haja-asutusaluelle. 

 

 

Vuoden 2011 velkavaltuusto

Nurmijärven kunnanhallitus aloittaa tiistaina 8.10.2019 vuoden 2020 talousarvion käsittelyn. Kunnanjohtajan esitys on tiukka, mutta tarpeellinen – kuntatalouteemme on tehtävä korjausliike, jota ei voi lykätä tulevaisuuteen. Edessä on tiukkaa taloudenpitoa ja hillittömien investointien sijaan hillittyjä investointeja.

Yllätyksenähän tämä ei tule varmasti kenellekään. Tilanne on ollut pitkään tiedossa ja siihen on päädytty tietoisesti – ei yllättäen tai pyytämättä. Moni on ajoittanut velkaantumiskierteen alkamisen marraskuuhun 2011, jolloin kunnanvaltuusto piti talousarviokokouksen ja päätti mittavista investoinneista. Tuo vuoden 2011 kokoushan poiki investointeja myös tuleville vuosille, kun listaa jatkettiin sopuisasti mittavilla panostuksilla mm. Monikkoon ja Arkadian liikuntahalliin. Nuo vuonna 2011 tehdyt päätökset olivat niin oleellisesti kuntastrategian ja kestävän taloudenpidon vastaisia, että jätimme Lassi Köpän (KOK) kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen talousarviopäätökseen.

Tuolloin olisi ollut mahdollisuus tehdä talouden kannalta järkeviä linjauksia ja päätöksiä vapaaehtoisesti. Toivottavasti kykenemme tekemään niitä nyt 8 vuotta jälkeenpäin pakon edessä.

Nyt suojalasit päähän ja tikulla silmään, sillä vanhoja muistellaan. Tässä blogikirjoitukseni ja puheeni marraskuulta 2011 heti tuon kokouksen jälkeen. 

 

Velkavaltuusto 16.11.2011

mani

Nurmijärven kunnanvaltuusto vahvisti tänään talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2012-14.

Kaikki mittavat investointihankkeet menivät läpi. Tässä muutamia äänestystuloksia.

– Rajamäen uimahallin suurempi laajennus – hanke paisui yli 10 miljoonan euron suuruiseksi. Vastustin isompaa laajennusta. Jo päätetty saneeraus ja laajuus olisi riittänyt.

– Kannatin Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnin siirtämistä parilla vuodella eteenpäin. Kohde ei ole edes valtionapulistalla. Investoinnin lykkääminen olisi tasapainottanut taloutta ja rakentamisajankohta olisi siirtynyt myös teknisesti järkevämpään ajankohtaan.

– Demarien HSL:äänliittymisehdotus ei mennyt läpi. Vastustin.

– Klaukkalan harjoitusjäähalli päätettiin rakentaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden lykkääämisellä olisi vain kasvatettu investointimenoja.

– Klaukkalan uimahallia varten varattiin 100 kiloeuron sijasta suunnittelurahaa 300 kiloeuroa vuodelle. Vastustin lisäystä, joka on täysin turha. Hanke aloitetaan hankesuunnittelulla, joka tehdään pienemmälläkin summalla. Isompi rahamäärä ei edistä hanketta 1. vuotena millään tavalla.

Eli varsinainen vaalibudjetti tuli – kaikki meni läpi ja velkaa otetaan 40 milliä lisää (1000 €/asukas).

Verot pysyivät ennallaan lukuunottamatta rakentamattoman kiinteistön veroprosenttia, joka nostettiin 3,0 %:iin. En kannattanut korotusta: laskusuhdanteeseen mentäessä investointimahdollisuudet eivät ole parhaat mahdolliset ja lisärasite ei olisi ollut mielestäni paikallaan.

Tämän puheen pidin budjettikäsittelyn yleiskeskustelussa heti ryhmäpuheenvuorojen jälkeen. Lassi Köpän kanssa jätimme talousarvioon eriävän mielipiteen, koska se ei ole strategian mukainen. Mielipiteeseen yhtyi kymmenkunta muuta valtuutettua.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa. Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.

 

Palveluverkkoselvityksestä ja sekajätekilpailutuksesta

IMG_3620

Ehätin keskiviikko-iltana 18.9. Nurmijärven Sähkön hallituksen kokouksesta kunnantalolle kuuntelemaan palveluverkkoselvityksen esittelytilaisuuden viimeisiä hetkiä. FCG:n johtava konsultti Raila Oksanen kritisoi parahiksi sitä, että kunnassa laadittu laskelma väestönkehityksestä poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen ja Väestötietojärjestelmän oppilasennusteista. Ero on kuulemma huomattava ja tätä lähtötieto-ongelmaa konsultti ongelmoi. Oma näkemykseni on, että kunnassa tehty väestölaskelma on kohtuullisen tarkka ja ottaa huomioon myös kunnan  asemakaavoitushankkeet. Tällaista tarkkuutta ei kunnan ulkopuolisista laskelmista löydy.

Tilastokeskuksen laskelmiin nojautuville muistutuksena esimerkki Tilastokeskuksen vuonna 1995 laatimasta väestöennusteesta Nurmijärvelle. Sen mukaan Nurmijärven asukasluku olisi vuonna 2030 noin 34800 henkeä. Tosiasiassa tuo rajapyykki saavutettiin Nurmijärvellä jo seitsemän vuotta Tilastokeskuksen arvauksen jälkeen vuonna 2002 – siis 28 vuotta etuajassa. Suosittelen vahvasti  kunnan oman väestölaskelman käyttämistä, vaikka voin 100 prosentin varmuudella taata, ettei sekään pidä paikkaansa. Sellaista rätinkiä kun ei kukaan pysty laatimaan.

Kaiken kaikkiaan hieman hämmentävät fiilikset jäivät koko esittelytilaisuudesta – toki  vain lyhyen läsnäoloni perusteella arvioituna.

Hämmennystä ei vähentänyt se, että keskustelu kääntyi jälleen kerran kyläkouluihin. Menneiden vuosien väännöt parin alle kahdenkymmenen oppilaan kyläkoulun lakkauttamisesta tulivat vahvasti mieleen. Ilmeisesti jossain vaiheessa tilaisuutta oli mainittu 2-sarjaiset alakoulut ja tavoitteellinen oppilasmäärä 120 oppilasta. Nähtävästi kaikille nykyisillä kunnavaltuutetuillakaan ei ole tiedossa, minkälaiset linjaukset kunnassa ovat tällä hetkellä asiassa voimassa. Jaetaanpa siis jälleen kerran hieman informaatiota.

Olin mukana edellisessä palveluverkkotoimikunnassa ja sen laatimia palveluverkon kehittämisehdotuksia käsiteltiin kunnanvaltuustossa 25.5.2016. Tuolloin valtuusto teki seuraavat periaatelinjaukset ja kriteerit perusopetuksen kouluyksiköille:

Oppilasmäärä: Tavoitteellinen koulujen oppilasmäärä on 100 oppilasta ja vähimmäiskoon tulee mahdollistaa 1 -sarjainen koulu.

Tilojen kunto ja soveltuvuus käyttöön: Luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen. 1.8.2016 voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja alakoulujen oppilaille tarjottavaa valinnaisuutta. Luovutaan myös rakennuksista, joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle (koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat).

Aluekohtaisesti päätettiin myös seuraavaa:

Kyläkoulut: Palveluverkkotoimikunnan suositusten mukaisesti luovutaan opetustoiminnasta Suomiehen ja Nummenpään kouluissa v. 2017 syksystä alkaen. Jos kyläkoulun oppilasmäärä laskee selvästi useampana vuotena peräkkäin, tehdään kokonaistarkastelu, jossa selvitetään koulun tilojen kunto, käyttökelpoisuus ja tarpeellisuus paitsi opetuksen myös muiden mahdollisten palvelujen järjestämiseen. Tässä yhteydessä selvitetään myös, millä kehittämistoimilla voidaan turvata koulun oppilasmäärän pysyminen riittävällä tasolla.

Nämä kohtalaisen tuoreet linjaukset ovat Nurmijärvellä edelleen voimassa. Niissä on selkeä tavoite pitää kyläkoulut älyllisen kokoisina ja toisaalta varmistaa, että koulujen lakkautuksia ei tehdä hätiköiden, vaan selvitetään myös kehittämistoimia oppilasmäärän pysyttämiseksi riittävällä tasolla, joksi tuo 1-sarjaisuus ja 100 oppilasta on siis määritetty.

Mitä nuo kehittämistoimet sitten voisivat olla? Vedän tällä hetkellä kunnanhallituksen asettamaa kaavoituksen kehittämisen työryhmää, jossa kuntastrategian mukaisesti pohditaan myös kyläalueiden kaavoitusta ja rakentamismahdolllisuuksien määrittämisperiaatteita. Toivottavasti sieltä saadaan joitain työkaluja ja apuja kriteerien saavuttamiseksi. Rakentamisen tahti ja kouluikäisten määrän kehitys haja-asutusalueella voi uudistustoimistakin huolimatta johtaa kouluverkon supistamiseen ja kyläkoulujen yhdistämiseen jossakin vaiheessa. Siihen tosin joudutaan vasta, jos muut keinot eivät tuota tulosta.

Tässä samaa asiaa koskeva kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa tammikuulta 2017. Tuon kirjoituksen jälkeen kunnanhallitus on siis asettanut edellämainitun kaavoituksen kehittämisen työryhmän. Asia on tärkeäksi koettu ja se etenee.

https://artohagg.fi/2017/01/25/viela-kerran-kylakoululinjauksista/

Nurmijärven Uutisetkin olivat paikalla valtuustosalissa ja lehdessä oli liki kokoaukeaman juttu asiasta. Viereisellä palstalla oli pienempi uutinen sekajätteen kuljetusten kilpailutusasian käsittelystä kunnanhallituksessa. Tein kunnanhallituksessa esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Lehdessä oli joitain palauttamisen perusteluja mainittu, mutta sitä oleellisinta ja tärkeintä asiaa ei. Olin hämmästynyt, että sopimusluonnokseen, joka on nähtävällä myös kunnan web-sivuilla, oli kirjattu seuraavaa:

Kunta hyväksyy osaltaan tarjouspyyntöasiakirjat (mm. kilpailutuksen sisällön ja urakanjaon ja urakka-ajan) ennen ensimmäistä kilpailutusta.

Kiertokapulaan liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli aikoinaan se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti, oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kyseisen sopimusklausuulin hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ei jatkoon – eli ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti SDP:n kunnanhallitusjäsenten vastustuksesta huolimatta.

Jälleen kerran osoittautui tärkeäksi, että jokainen rivi ja sopimusklausuuli tulee luottamushenkilöiden lukea ajatuksella.