Eduskuntavaalit kutsuvat

Resized_20181027_135022_6025

Valittuja ehdokkaita ruusutettavana. Kuva: Markku Jalava.

Uudenmaan kokoomus nimesi 27.10. ylimääräisessä piirikokouksessaan 29 ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Seitsemän ehdokasta tullaan nimeämään myöhemmin – viimeistään 14.3.2019.

Valinta ei tullut pyytämättä ja yllättäen, vaikka se oli kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Päätös hakea ehdokkuutta oli tarkkaan harkittu ja pitkän fundeerauksen tulos. Se oli jatkumoa kymmenen kestäneelle aktiiviselle kunnallispoliittiselle toiminnalle ja kolmen kuntavaalien tuomille kunnallisille luottamustoimille – sadoille kokouksille, palavereille, puheille ja kirjoituksille. On aika kokeilla seuraavan tason poliittisia tehtäviä.

Päätöksen tekemisessä auttoi lukuisien henkilöiden kannustus ja tuki. Kokeneen ja pätevän vaalipäällikön saaminen oli yksi ratkaisevista tekijöistä. Marteliuksen Seijan lupautuminen tehtävään oli erinomainen asia.

Tässäkin ehdokasasettelussa moni halukas jäi ja tulee jäämään ilman ehdokkuutta. Jo ehdokkaaksi nimeäminen on Uudellamaalla saavutus ja se velvoittaa täysipainoiseen vaalityöhön. Itselläni on tähän erinomaiset lähtökohdat. Jättäydyn sivuun päivätyöstäni Artonpäivänä 31.10. jolloin päätän työskentelyni nykyisessä työpaikassani.

Tukiryhmääni voi liittyä ilmoittamalla halukkuutensa web-sivujeni yhteyslomakkeen kautta tai suoraan minulle: arto.hagg@kolumbus.fi

Nyt nimetty Uudenmaan kokoomuksen ehdokaskaarti on kokonaisuudessaan seuraava:

Siri Ahokas, Vantaa

Petri Graeffe, Järvenpää

Arto Hägg, Nurmijärvi

Tapio Karjalainen, Vihti

Mika Kasonen, Vantaa

Mervi Katainen, Bryssel

Pia Kauma, Espoo

Pihla Keto-Huovinen, Mäntsälä

Rita Kostama, Järvenpää

Mia Laiho, Espoo

Elina Lepomäki, Espoo

Sari Multala, Vantaa

Kai Mykkänen, Espoo

Kimmo Oila, Espoo

Carita Orlando, Vantaa

Jussi Patinen, Lohja

Diana Ponkkala, Espoo

Jaakko Rainio, Hyvinkää

Iida-Eveliina Rantalainen, Hyvinkää

Sakari Rokkanen, Vantaa

Veera Ruoho, Espoo

Jukka T. Salminen, Espoo

Tere Sammallahti, Espoo

Ruut Sjöblom, Tuusula

Kari Tolvanen, Espoo

Binga Tupamäki, Kauniainen

Raija Vahasalo, Kirkkonummi

Heikki Vestman, Sipoo

Henrik Vuornos, Espoo

 

Ei mikään volttilähtö kestävän kasvun -ohjelmalle

IMG_0883

Nurmijärven kunnanhallitus sai kahdessa pitkässä istunnossa valmiiksi esityksen talousarvioksi 2019 ja taloussuunnitelmaksi 2020-21.

Vaikka käsittely oli nopeahko, niin ei voi sanoa, että lopputuloksesta olisi vielä täysi ymmärrys. Toimialojen sitovia tavoitteita kehotettiin laajalti tarkistamaan ja investointisuunnitelmaan tehtyjen muutoksien vaikutus tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan ei ollut tiedossa kokouksen päättyessä.

Kunnanhallitus teki äänestyksen jälkeen päätöksen lisätä kunnanjohtajan tasapainotettuun esitykseen uusi lukio ja kirjastohanke, joka ymmärrykseni mukaan tulee aikaistamaan investointeja investointisuunnitelmakaudelle 2019-2013 yli 13 miljoonalla eurolla. Tämän vaikutusta rahoitus- ja käyttökuluihin ei ole vielä täysin selvitetty. On väistämätöntä, että tulorahoitusta on haettava veronkorotuksista, mikäli kunta haluaa välttää lisälainanoton. Tätä jouduttaneen tarkastelemaan budjettivaltuustossa, kun lopulliset laskelmatkin ovat valmistuneet.

Olin lukioasiassa kunnanjohtajan pohjaesityksen kannalla. Tämä esitys hävisi äänin 5-6 ja kunnanhallituksen päätökseksi tuli siis lisätä lukio ja kirjasto -hanke investointiohjelmaan.  Eriävän mielipiteen päätökseen jätti lisäkseni Raekannas, Salonen, Sivula ja Tapiolinna.

Omalta osalta totesin, että kunnanhallitus päätti vuosi sitten jatkaa lukio ja kirjasto -hankkeen hankesuunnitteluvaihetta, jotta nyt käsiteltävän tavoitearvion 2019 yhteydessä voitaisiin tehdä hanke- ja investointipäätös. Hankesuunnittelua ei kuitenkaan ole vuoden aikana edistetty kunnanhallituksen edellyttämällä tavalla ja myös siihen myönnetyt varat 180.000 € ovat pääosin käyttämättä. Päätöksentekoperusteita ei ole juuri lainkaan viety eteenpäin vuoden aikana.

Samainen kunnanhallitus totesi tässä samassa talousarviokäsittelyssä, että velkaantumisen tahti on kehittymässä kestämättömälle tasolle sekä hyväksyi kunnanjohtajan ja uuden talousjohtajan esityksen uudesta Nurmijärven kestävän kasvun NUUKA -ohjelmasta, jolla on tarkoitus mm. linjata kunnan taloutta niin, että velkaantuminen hidastuisi.

On käsittämätöntä, että tätä tavoitetta “vauhditettiin” lisäämällä investointisuunnitelmaan 13 miljoonaa euroa. Toivottavasti viranhaltijoilla riittää motivaatio. Itseltäni alkaa usko loppua.

Käsittely jatkuu marraskuun budjettivaltuustossa.

 

 

Piste.

IMG_0865

Aloitin rakennuttajakonsultin toimet keväällä 2004. Tuolloin minulla oli takana liki 20 vuotta rakennusliikkeiden palveluksessa – viimeksi tulosyksikön johtajana Moskovassa. Keväällä 2005 olin perustamassa Suomeen uutta rakennuttajatoimistoa, jonka pääomistajaksi myös tulin. Siitä alkoi vajaa kuusi vuotta kestänyt yrittäjäjakso, joka päättyi Wise Groupin perustamiseen vuonna 2010. Siirryin tuolloin Wisen Groupin rakennuttamisen toimialajohtajaksi ja partneriksi. Sittemminhän Wise Group ja Sito yhdistyivät, joten tällä erää viimeiseksi rakennuttajakonsultin toimekseni jää toimialajohtajan tehtävä Sitowisessä. Irtaannun nimittäin yrityksestä Artonpäivänä 31.10.2018, kun nyt alkanut vuosilomani on päättynyt.

Yli 13 vuoden rakennuttajakonsultointi päättyy. Takana on lukuisia rakennushankkeita ja pitkiä päiviä. Tinki on täysi tältä erää.

Työsuhteen päättyessä jättäydyn sivuun myös RTL Rakennuttajatoimistojen liiton hallitustyöskentelystä ja RAKLIn rakennuttaminen toimikunnasta.

Uusista työtehtävistä en ole mitään sopinut. Lokakuun jälkeen ei ole tiedossa vihreää tai kuivaa oksaa, jolle asettua. Tutkailen rauhassa minkälaisia tehtäviä alalla on mahdollisesti tarjolla.

Lokakuun lopun eduskuntavaaliehdokasasettelulla on luonnollisesti vaikutus seuraavien kuukausien aktiviteetteihin.

 

 

MAL 2019 -seminaari

IMG_0697.jpg

Finlandia -talolla järjestettiin 5.9.2018 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä käsittelevä MAL 2019 -seminaari. Se oli jatkoa viime marraskuussa Kirkkonummella järjestetylle MAL -seminaarille, johon myös osallistuin.

Edellisen seminaarin palaute oli käsitelty ja suunnitelmaluonnosta viety eteenpäin. Helsingin seudun luottamushenkilöille esiteltiin näitä aikaansaannoksia ja annettiin mahdollisuus palautteen antamiseen.

MAL 2019 -suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa kuntiin lausuntokierrokselle ja se on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa 2019. Hyväksyntä tapahtuu mm. HSL:n hallituksessa ja KUUMA -johtokunnassa. Hyväksytty suunnitelma, joka ulottuu jopa 2050-luvulle saakka on seuraavan MAL-sopimuksen pohjana. Nykyinen sopimushan päättyy vuonna 2019.

Seminaarissa nähdyn ja kuullun perusteella yksi asia korostui ja puhututti: yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu liikenteen kasvihuonepäästöjen pienentäminen ja tienkäyttömaksut tehokeinona tavoitteen saavuttamiseksi.

Kirjoitukseni asiasta julkaistiin 13.9. Aamupostissa ja Keski-Uusimaassa. Oletettavasti se tulee myös Nurmijärven Uutisiin. Näin kirjoitin:

 

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa (MAL 2019) työstetään parhaillaan. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin syyskuun alun luottamushenkilöseminaarissa.

Kuullun ja nähdyn perusteella liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista suunnitelmaluonnoksen laadinnassa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tienkäyttömaksut, joiksi tietulleja ja ruuhkamaksuja nykyisin kutsutaan, ovat nousemassa merkittävään rooliin Helsingin seudulla.  

MAL-seminaarissa liikenne- ja viestintäministeri Berner totesi, ettei ole vakuuttunut vyöhykeperusteisista tietullimaksuista ja linjasi, että autoilun maksuperustetta tulee muuttaa omistuksen verottamisesta käyttömaksuihin, jotka on sidottu päästöihin. Epäselvää on, miten seudullinen tienkäyttömaksu yhdistyisi mahdolliseen valtion toteuttamaan käyttömaksuun —etenkin, kun valtakunnassa ei edes ole vielä minkäänlaista tiemaksulainsäädäntöä.  

Ensi vuoden maaliskuussa hyväksyttävä MAL 2019 -suunnitelma tulee olemaan seuraavan MAL-sopimuksen pohjana. Suunnitelmalla ja sopimuksella linjataan Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä — ja myös tienkäyttömaksuja — pitkälle 2030-50 –luvuille.

Kehyskuntien ja muun Keski-Uudenmaan päätöksentekijöiden tulee olla hereillä, kun MAL-suunnitelma tulee vuoden vaihteessa lausuntokierrokselle kuntiin. Tiemaksut tulevat takuuvarmasti olemaan suunnitelmassa keskeisessä roolissa. Keski-Uudenmaan kunnille ja kuntalaisille on erinomaisen tärkeää, että kepin sijasta on tarjolla myös porkkanaa —erityisesti valtiovallan sitoutumista joukkoliikenneratkaisujen ja väylähankkeiden merkittävään rahoitukseen.  

Arto Hägg, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi

AP_20180913

 

 

 

 

Tukiryhmän kick off

!cid_4eb2a082-4d6d-49bb-9bb1-0895fc23eb78

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2019. Kokoomuksen ehdokkaat valitaan ja nimetään lokakuun lopun ylimääräisessä piirikokouksessa.

Koskapa nimeäminen menee noinkin myöhäiseksi ja asiasta oli tullut jo useita kyselyitä, niin päätimme kutsua koolle vaalityöstä kiinnostuneita henkilöitä kampanjan tukiryhmän ensikokoontumisen merkeissä.

Niinpä kokoonnuimme 10.9. kotikylän kahvilaan funtsimaan tulevaa kampanjaa ja kuulemaan hieman ehdokasehdokkaan ajatuksia ja taustoja.

Hyvin saimme lyhyelläkin varoitusajalla porukkaa koolle ja tukiryhmään sekä lukuisissa vaaleissa karaistuneita konkareita että uusia kasvoja. Ilahduttavan moni ilmoitti olevansa mukana touhussa, vaikkei tilaisuuteen nyt päässytkään. Hyvä alku.

Todella hieno asia on, että vaalipäällikökseni lupautui Seija Martelius, jolla on paristakin eduskuntavaalista menestyksekäs kokemus vaalipäällikkönä toimimisesta.

Tukiryhmääni voi ilmoittautua joko sähköpostitse: arto.hagg@kolumbus.fi tai seija.martelius@tytot.inet.fi

tai

web-sivujeni kautta: www.artohagg.fi/yhteydenotot

 

 

Kunnanvaltuusto ja talousseminaari 29.8.2018

IMG_0598

Nurmijärven kunnanvaltuuston listalla 29.8.2018 oli poikkeuksellisesti vain yksi asiakohta ja sekin oli tarkennus aiemmin tehtyyn päätökseen 65 vuotta täyttäneiden senioriuintikortista ja siihen liittyvästä HyväOlo-seniorikortista. Lisäksi valtuusto hyväksyi Kalle Mustosen ponsiesityksen, että valtuustoaloite edun laajentamisesta koskemaan kaikkia eläkeläisiä käsitellään pikaisesti, jotta päätös voidaan tehdä vuoden lopun budjettivaltuustossa.

Kokouksessa kävivät myös esittäytymässä neljä uutta viranhaltijaa: katupäällikkö Markku Koskinen, tilakeskuksen päällikkö Kristiina Koskiaho, talousjohtaja Ville Rajahalme ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen.

Lyhyen lännän kokouksen päälle pidettiin valtuuston talousseminaari. Ensin Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen valisti valtuutettuja verotuloista ja valtionosuuksista ja niiden ennakoinnista. Oli tiivis ja hyvä tietopaketti.

Jälkimmäisessä osiossa tuore talousjohtaja Ville Rajahalme kertoi talouden näkymistä ja väänsi rautalangasta, mitä tarkoittaa kunnan talouden tasapaino. Hyvä ja selkeä esitys ja täytyy todeta, että tuli takauma kesäkuun valtuustossa pitämääni ryhmäpuheeseen, jossa totesin mm:

“Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista. “

Juuri tätä harhaista tuloslaskelman tulkintaa uusi talousjohtajakin kehotit välttämään. Toivottavasti silmät aukenivat viimeistään nyt kaikilta valtuutetuilta – myös siellä toisella reunustalla.

 

 

 

 

 

 

Rajamäen kyläpäivät 2018

10649969_580435715401772_5936285819490988149_n[1]

Perinteiset Nurmijärven Rajamäen kyläpäivät järjestetään lauantaina 25.8. klo 09.30 – 15.00. Kyläpäivätiimi on pestannut tänä päivänä esiintyjiksi Aleksanteri Hakaniemen ja Duo Kengurumeiningin.

Rajamäen kyläpäivä on kunnan suurin kylätapahtuma ja se vetää joka vuosi tuhansia kävijöitä. Kyseessä ei ole vain perinteinen markkinatapahtuma, vaikka myyjiä on kylän keskusta täynnä. Paikalla on aina kattavasti kaikki paikkakunnan merkittävimmät yhdistykset ja kansalaisjärjestöt ja yhteisöllisyys leimaa tapahtumaa vahvasti.

Myös Rajamäen tehdasmuseo on avoinna kyläpäivien aikaan klo 10 – 14. Opastuskierrokset vedetään tasatunnein klo 10, 11 , 12 ja 13. Paikan kierrokselle voi varata netistä: www.nurmijarvi.fi/museo.

Myös Kokoomus Nurmijärvi on telttailemassa kyläpäivillä jossain yläasteen ja Kuntolan välimaastossa. Tänä vuonna paikalla on minun ja muiden paikallisten Kokoomuksen kunnallisten luottamushenkilöiden lisäksi erinomainen edustus uusimaalaisia kansanedustajia eli:

09.30 – 10.00   Raija Vahasalo

10.00 – 11.00   Pia Kauma

11.00 – 12.00   Mia Laiho

11.30 – 11.50   Elina Lepomäki

Tervetuloa teltalle keskustelemaan ajankohdista kunnan ja valtakunnan asioista.

Ja jos oikein kiltisti pyytää, niin kapsäkistäni voinee löytyä muutama kappale näitä:

025

Kyläkartta löytyy web-sivuiltani: http://www.artohagg.fi/rajamaen-kylakartta/

Kyläkartta_01b-1

 

 

 

 

Tottelemattomuudesta terrorismiin

IMG_1296

Kansalaistottelemattomuutta pidettäneen aika yleisesti hyväksyttävänä vaikuttamismuotona. Sen tunnusmerkkeinä on pidetty toiminnan rauhanomaisuutta ja tekijöiden kasvollista avoimuutta. Maailmalta löytyy tunnettuja esimerkkejä nykykatsannolla kiistatta hyväksyttävin perustein tehdyistä, kansalaistottelemattomuudeksi luettavista teoista liittyen esim. rotusyrjintään.

Vaikka kansalaistottelemattomuuteen kuuluu väkivallattomuus, niin harmitonta se ei ole. Seuraukset voivat olla taloudellisesti merkittäviä, oli sitten kysymys lentoliikenteen häiritsemisestä, työmaan seisauttamisesta tai muun liiketoiminnan estämisestä. Kun mennään suoranaiseen toisen omaisuuden vahingoittamiseen, kuten anonyymeinä tehtyihin turkistarhaiskuihin, niin kysymys on jo aivan muusta kuin kansalaistottelemattomuudesta.

Vielä kauempana kansalaistottelemattomuudesta ovat viime päivinä Ruotsissa nähdyt tuhopoltot, joita Suomessa tehtynä tulisi tulkita terroritekoina: suunnitelmallisina tekoina, joilla halutaan aiheuttaa vakavaa vahinkoa yhteiskuntajärjestelmälle, valtiolle ja sen kansalaisille.

Mikä sitten loppujen lopuksi on ”hyväksyttävää” kansalaistottelemattomuutta? Joissakin piireissä suuriakin taloudellisia vahinkoja tai harmia kanssaeläjille aiheuttavat aktiviteetit katsotaan täysin oikeutetuiksi, rohkeiksi ja sankarillisiksi toimiksi. Vihreiden taannoinen ministeri Ville Niinistö ylisti aikoinaan venäläisen öljynporauslautan kyljessä rimpuillutta aktivistia. Toiset pitävät näitä performansseja puhtaasti rikollisena toimintana. Jokaisella on oma totuutensa ja arviointiasteikkonsa asiassa. Jokainen asettaa itse rajat hyväksyttävälle toiminnalle.

Uskon, että jokainen kansalaistottelemattomuuden nimissä tehty vahingonteko laskee osaltaan rimaa, kun yleisesti arvioidaan hyväksyttävyyden rajaa. Vahingonteoista ja jopa anarkistisista toimista tulee osa jokapäiväistä elämää ja uutisvirtaa. Turrumme väki- ja mielivaltaan.

Kansalaistottelemattomuus ja ”hyvässä tarkoituksessa” tehty vahingonteko ei vähennä rikosoikeudellista vastuuta ja rikosasioina ne tulee myös käsitellä — oli sitten kyseessä kantaväestön tai maahanmuuttajien touhut tahi oikeisto- tai vasemmistoradikaalien riehumiset. Rima on pidettävä korkealla. Muutoin alamme pitää autojen polttamista normimeininkinä.

 

Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

                                 Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018­ – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.

Lomamietteitä

 

IMG_0520

                                     Pyhä-Nattasen huipulta. (Kuva: H.Siltala) 

Kesäloma kääntyy loppua kohti. Näillä näkymin se tulee olemaan viimeinen kesälomani nykyisessä työpaikassa. Siitä ja tulevaisuuden tuumailuista enemmän myöhemmin paremmalla ajalla.

Täräytimme ystävän kanssa loman lopuksi muutamaksi päiväksi Lappiin. Ensin kalalle Sompioon Kuttusjoelle, jossa yövyimme laavulla. Kapusimme aamutuimaan helteisessä säässä Pyhä-Nattasen huipulle, josta oheinen kuvakin on. Hieno paikka ja mahtavat näköalat. Ajellessamme seuraavaan mestaan Kairijoelle, auton rengas puhkesi keskellä Koitelaisenkairaa – kerrassaan keskellä ei mitään. Olisi ollut kimurantti tilanne, ellei mukana olisi ollut vararengasta, mikä ei monessakaan autossa ole nykyisin vakiovaruste. Nilkuttelimme sitten takaisin hieman etuajassa.

Reissussa ja erityisesti kalareisulla ehtii funtsia asioita.

Kelit eivät ole tänä kesänä kovinkaan kalamiestä suosineet saalisnäkökulmasta – muutenhan on ollut upeat puitteet seisoskella jokivarressa – lämpöä ja aurinkoa kyllä, sääskiä ei. Pohjoisen jokivarsilla ei ole voinut välttyä murehtimasta perinteisten suurten lohijokien alennustilaa. Alajuoksun voimalat estävät lohikalojen nousun ja sitä paikataan velvoiteistutuksilla eli voimayhtiöt roudaavat kalanviljelyslaitoksilta määrätyt määrät määrätynkokoisia kaloja padottuihin jokiin. Mielestäni Iijoki ja Kemijoki tulisi palauttaa kalateiden rakentamisella joiksi, joihin lohi pääsee nousemaan luontaisesti. Se muuttaisi totaalisesti näiden jokien luonteen ja virkistyskäyttömahdollisuudet. Nykytilanne on häpeällinen ja pelkkä velvoiteistutustoiminta epä-älyllistä ja taloudellisesti järjetöntä. Kuulin, että ainakin Iijoella ollaan nyt edellytetty kalateiden rakentamista ja vanhojen korvauspäätösten retusointia. Toivottavasti asia saadaan eteenpäin ja työt käyntiin mahdollisimman pian.

Vaikka ns. kenttä ei aina olekaan aktiivinen ja puhelimen räplääminen on kairassa kulkiessa sivuosassa, niin välillä tulee kalareissullakin vilkaistua luuria – ainakin säätiedot ja uutiset. Tällä viikolla hämmästelin etänä Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen protestia Finnairin Berliinin lennolla. Käsittämätöntä miten tuollaisessa tehtävässä oleva henkilö ryhtyy lentokoneessa tuollaista showta pitämään ja tietoisesti häiriköimään. Erikoiseksi tilanteen teki se, että Pennanen ei edes tiennyt minne “isokokoisten” poliisien saattamaa henkilöä oltiin viemässä (Oletan, että Berliiniin 🙂 ) ja mitä hänelle tapahtuu. Siitä huolimatta hän pani performanssin pystyyn ja sotki siihen miehensä ja lapsensakin. Kaiken huipuksi Pennanen oli vedonnut muihin matkustajiin, että nämäkin olisivat ryhtyneet seisoskelemaan ja painostamaan koneen kapteenia. Helteet eivät olleet pehmentäneet kenenkään muun matkustajan mieltä niin paljon, että nämä olisivat epämääräisin perustein ryhtyneet ilma-aluksen miehistöä vastustamaan. Tapauksesta on ehditty kirjoittaa hyvin ja asiallisesti jo riittämiin (mm. Atte Kaleva) ja huonosti (mm. Touko Aalto), joten se siitä.

Eli ei seisomapaikkoja jatkossakaan lentokoneisiin.

Loma loppuu, mutta kesä jatkuu.

IMG_0507

                                                                   Nattaset.