Klaukkalan kehätie

Tänään olisi ollut mahdollisuus käydä ennakkotutustumisella Klaukkalan kehätiehen. Sellaisen nimenhän kunnanhallituksessa viime viikolla annoimme aiemmin Klaukkalan ohikulkutieksi tituleeratulle väylälle. Liekö oikea muistikuva, mutta kehätien taisi ensimmäisenä mainita ex-kunnanjohtaja Kimmo Behm.

Tein aikamatkan blogiarkistooni vuoden 2013 syyskuuhun, jolloin kirjoitin yhden monista ohikulkutietä koskettavista kirjoituksistani. Tuolloin nykyinen kehätien toteutuminen oli veielä kovin epävarmaa. Hienoa, että nyt 8 vuotta myöhemmin hanke on viimein valmis.

Tässä blogiraapustukseni syyskuulta 2013, jossa viitataan myös paikallislehteen kirjoittamaani kolumniin. Kirjoituksen lopussa on muuten videolinkki muinaiseen kunnanvaltuuston kokoukseen, jossa pidin puheen Tiiranrannan kuuluisasta puolenmiljoonan euron avantouintikoppihankkeesta.

———————————————————

Nurmijärvi Tänään -lehden tämän viikon numerossa oli mielenkiintoinen kirjoitus Vallan Kahvassa -palstalla. Se oli minun kirjoittama ja meni näin:

Kunnanvaltuusto vahvisti keväällä 2011 vuoteen 2040 ulottuvan ”Maankäytön kehityskuvan” Nurmijärven maankäytöstä. Kasvu ohjataan pääosin kolmeen päätaajamaan. Pääpaino on Klaukkalassa, jonka maankäyttösuunnitelmat perustuvat pitkälle kolmeen merkittävään väylähankkeeseen: ohikulkutiehen, Klaukkalantien parantamiseen ja Kehäradan rautatieyhteyteen. Hankkeille on yhteistä se, että niiden aikataulut ovat täysin avoimet ja ne lykkääntyvät vuosi vuodelta.

Ohikulkutie ei ole päässyt valtion hankelistoille ja sen eteneminen on täysi mysteeri. Parhaimmassa tapauksessa tie on otettavissa käyttöön 2020-luvulla. Klaukkalantien ja 3-tien välin parantamisesta on tehty suunnitelmia, mutta tämäkin hanke on vailla päätöksiä ja aikataulua. Klaukkalan junarata tuntuu yhä utopistisemmalta. Ratayhteyden saannille ei ole mitään edellytyksiä ennen 2050-lukua.

Klaukkalassa on vireillä mittavia asemakaavahankkeita. Muutaman vuoden sisällä valmistuvat Viirinlaakson, Ali-Tilkan ja Vanha-Klaukan kaavat mahdollistavat asuinrakentamisen liki 5000 uudelle asukkaalle. Kun elintärkeät väylähankkeet eivät etene samassa tahdissa, Klaukkalan kaavoitustarpeet on täytetty hyvin nopeasti ja pitkäksi aikaa. Kasvavat ruuhkat ja liikkumisen vaikeutuminen laskevat nopeasti asuntojen kysyntää ja suuntaavat kysyntää kunnan muihin taajamiin. Kaavoituksen painopisteitä ja maankäyttösuunnitelmia tulee arvioida uudelleen, mikäli väylähankkeet eivät toteudu.

Ratkaisu ei ole se, että kunta ottaa rahoittaakseen valtiolle kuuluvia tiehankkeita. Seudullisiin väylähankkeisiin kerätään varat valtion verotuksessa – ja sieltä ne tulee myös rahoittaa. Kunta maksaa jo nyt valtion vastuulle kuuluvien kevyen liikenteen väylien rakentamista – siihen talkoot tuleekin rajoittaa.

Nurmijärvi sitoutui MAL-aiesopimuksessa edistämään asuntotuotantoa. Sopimukseen jätettiin esityksestäni varaus, että mikäli valtio ei jatka Klaukkalan ohikulkutien suunnittelua, ei kuntakaan voi pitää kiinni sitoumuksestaan. Nurmijärvi ei kaipaa Metropolihallintoa vaan sitä, että valtio täyttää sille kuuluvat velvoitteensa – oman osamme me kyllä hoidamme.

 Arto Hägg

kunnanvaltuutettu

asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan  puheenjohtaja

Ennen kuin kukaan ehtii älähtää ja väärin ymmärtää, niin todettakoon, että kirjoitus on laadittu erityisesti ajatellen Klaukkalan nykyisten asukkaitten etua. Mikäli Klaukkalan liikennejärjestelyjä ei saada kuntoon kohtuullisen nopeasti, niin lisääntyvästä liikenteestä ja ruuhkista kärsivät juuri nykyiset Klaukkalan asukkaat. Oletettavaa on myös, että liikenneongelmilla tulee olemaan myös vaikutus asuntojen ja kiinteistöjen hintaan.

Ja viikonloppuna palaamme keskiviikkoisen kunnavaltuuston kokouksen kulkuun. Kaikille lienee tullut jo selväksi, että kokous on nähtävissä kunnan web-sivuilla osoitteessa: http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/valtuusto/valtuuston_videoitava_kokous_18.9.2013

Heilun pöntössä jossain minuuttiluvun 11:00 tienoilla.

Pienet kreikkalaiset poistumassa sisältämme?

Nurmijärven vuoden 2021 talousarvio saatiin käsiteltyä 11.11. vajaassa kuudessa tunnissa, mikä on poikkeuksellisen lyhyt rupeama. Kokoomuksen ryhmäpuheessa muistelinkin vuoden 2009 peräti 12 tuntia kestänyttä ja yli 40 äänestystä poikinutta maraton-kokousta, joka päättyi vasta aamuyön tunteina.

Totesin myös, että ilmeisesti luottamushenkilöiden osallistaminen tavoitearvioprosessiin jo ennen valtuustokäsittelyä on parantunut. Aiemmin valtuustossa käsiteltiin lukuisia tekstimuutoksiakin tavoitearvioon – tällä kertaa vain pari teknistä korjausta.

Myös muut valtuustoryhmät pitivät perinteiset talousarviopuheensa – hyvin yksituumaisena ja huolestuneena kunnan taloudellisesta tilasta. Ehkä jollakin puhujalla oli fokus omituisesti enemmän menneen vuoden saavutusten kertaamisessa kuin tulevien vuosien taloudessa – kyseessä oli kuitenkin talousarviokokous – ei tilinpäätöskokous.

Näinä tiukkoina aikoina jakamista on niukasti. Niinpä lisämäärärahaesityksiä tehtiin todella vähän. Kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle vain 20.000 euron lisäyksen katuvalojen kesäpolttamiseen.

Lisämäärärahoja vuodelle 2021 esitti eniten SDP:n Lepolahti – mm. kaksi miljoonaa euroa koronariskirahaa. Vastapainoksi Lepolahti esitti kunnallisveron nostoa tasoon 20,25% eli 0,50 prosenttiyksiköllä. Veronkorotus hävisi äänestyksessä selkeästi 38-13. Veronkorotuksen kannattajista valtaosa löytyi salin vasemmalta laidalta.

Talonrakennusinvestoinneista äänestettiin ainoastaan kirjaston peruskorjauksesta, jonka lykkäämistä vuodella eteenpäin Perussuomalaiset esittivät. Totesin, että pääkirjaston saneerausta on lykätty kerta toisensa jälkeen varmaan 10 vuoden ajan. Hankkeen suunnittelu on myös hyvässä vauhdissa, koska sille varattiin jo viime vuonna talousarviossa määräraha. Lykkääminen vuodella jälleen kerran ei olisi ollut järkevää ja muutosehdotus kaatuikin äänin 46-5.

Toki palveluverkosta ja siihen liittyvistä investoinneista päätetään osin vasta joulukuun valtuustossa, mutta näin ketterän budjettivaltuuston jälkeen jäi aikaa muistella yhdeksän vuoden takaista vuoden 2011 valtuuston budjettikokousta. Tuona kohtalokkaana vuotena Nurmijärven kunnan velkaantuminen kääntyi pysyvälle kasvu-uralle – kuten kuvasta näkyy.

Ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna kritisoin tuolloin voimakkaasti budjettikokouksessa hyväksyttyjä mittavia investointeja. Kaikki, mitä ehdotettiin meni läpi: Rajamäen uimahallin isompi laajennus, jäähallin laajennus, Kirkonkylän urheilupuisto…kaiken huippuna Klaukkalan uimahallille myönnettiin samassa isojaossa 300.000 euroa suunnittelurahaa. Kaikki tämä komeus tarkoitti 40 miljoonan euron velan ottamista. Tätä kritisoin vähäisestä valtuustokokemuksestani huolimatta ja pidin puheen pienistä kreikkalaisista sisällämme. Puheen, joka aiheutti ilmeisesti joissakin lainanottoon orientoituneissa valtuutetuissa inhon väristyksiä – ainakin se poiki myöhemmin kitkerää palautetta.

Tässä vielä kertauksena tuo vuoden 2011 “Pienet kreikkalaiset” -puheeni.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa.

Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.

Eihän tuo varsinainen profetia ollut, mutta ilmeisen onnistunut tilannearvio. Valtuusto tosiaan hyväksyi jättimäiset investoinnit ja sitoutui yli 40 miljoonalla eurolla lainanottoon. Sillä jyrkällä polulla olemme yhä. Jätinkin tuolloin Lassi Köpän kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen hyväksyttyyn talousarvioon, koska se oli niin ilmiselvästi kuntastrategian vastainen. Mielipiteeseen yhtyi toistakymmentä muuta valtuutettua.

Tämänpäiväinen 11.11.2020 valtuuston budjettikokous antoi kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Sen takia otsikoin tämän blogikirjoitukseni: “Pienet kreikkalaiset poistumassa sisältämme?”. Josko ne sieltä pikkuhiljaa olisivat poistumassa.

Palveluverkkokäsittelyä

This image has an empty alt attribute; its file name is img_5653.jpg

Lautakunnat ovat käsitelleet toistamiseen Nurmijärven palveluverkkosuunnitelmaa. Saamme lausunnot joidenkin viikkojen päästä myös kunnanhallitukseen. Palveluverkkosuunnitelma on tarkoitus hyväksyä valtuustossa ennen vuoden loppua. Päätöksen siirtyminen marraskuisen talousarviovaltuuston jälkeiselle ajalle tarkoittaa sitä, että talousarviota joudutaan tarkentamaan vielä joulukuun valtuustossa.

Yksi syy lautakuntakäsittelyjen venymiseen oli kuntalaiskyselyn vastausten saaminen tiedoksi lautakunnille. Vastaukset ovat nyt käytössä. Vastaajina olivat aktiivisimpia niiden alueiden asukkaat, joiden arkeen palveluverkossa ehdotetut muutokset eniten vaikuttavat. Kirkonkylän, Rajamäen, Lepsämän, Metsäkylän ja Perttula-Nummenpään asukkaat olivat osoittaneet erityist kiinnostusta asiaan.

Kirjastopalveluita koskeviin suunnitelmiin oltiin selvästi tyytyväisiä. Noin 65% ilmaisi tyytyväisyyden suunnitelmaan siltä osin. Tästä olen samaa mieltä – kirjasto on tärkeä lähipalvelu niin nuorille kuin vanhemmillekin kuntalaisille.

Eniten vastustusta ja negatiivista palautetta sai Maaniitun lukioratkaisu ja siihen liittyvä Kirkonkylän palveluverkko – noin 60% ilmoitti tyytymättömyyden esitykseen. Puolet vastaajista kritisoi 6-luokkien siirtämistä yläkouluille. Tämä oli selkeä viesti kuntalaisilta.

Lukion osalta hajautetun lukion vaihtoehdot saivat hieman enemmän kannatusta kuin Kirkonkylään keskitetyn lukion eri vaihtoehdot. Erityisesti nuoret vastaajat olivat hajautetun lukion kannalla. Otaksun, että Kirkonkylään rakennettava suurlukion uudisrakennus ei ole enää kustannuksiensa vuoksi realistinen vaihtoehto. Korvaavaksi vaihtoehdoksi on ideoitu Maaniitun koulun muuttamista lukiolaisten käyttöön – huolimatta siitä, että koulua parhaillaan peruskorjataan juuri alempien luokkien käyttöön. Kirkonkyläläisten aiheellinen huoli on ollut siinä, että alakoululaisten koulutie venyisi kylän toiselle laidalle vilkkaasti liikennöityjen teiden taakse. Tähän näytti ainakin joissain lautakunnissa nyt nousseen ratkaisuehdotukseksi tilaelementtien pystyttämisnen alakoululaisille Maaniitun lukion pihapiiriin.

Aika kaukana ollaan siitä alkuperäisestä yhdistetyn lukion visiosta, jossa tavoitteena oli rakentaa Kirkonkylään uusi houkutteleva ja vetovoimainen suurlukio, joka olisi suunniteltu erityisesti lukion tarpeisiin ja rauhoitettu vain lukiolaisten käyttöön. Nyt ehdotetaan ratkaisuksi vuodelta 1990 peräisin olevaa alakoulurakennusta, jonka laajennusosakin on 20 vuoden takaa. Saneerattunakin lopputulos on aivan jotain muuta kuin se vetovoimainen lukiolaisille räätälöity lukiorakennus. Ja siihen pihaan ja lukion yhteistiloja käyttämään siis visioidaan nyt myös pienimpiä alakoululaisiamme. Ei jatkoon minun papereissa.

Sain tilaisuuden käydä tutustumassa Hyvinkään Hangonsillan uuteen koulu/lukiokampukseen. Oli näköä ja kokoa. Todella hienot ja avarat tilat. Alussa oleva kuva on rakennuksen pääaulasta. Rahalla saa – myös velkarahalla.

Nurmijärvellä on keskusteltu hieman myös kunnallisen lukiomme (meillähän on vain yksi kunnallinen, kahden toimipisteen, lukio) erikoistumisesta. Mökkikunnassani Pudasjärvellä on rakennettu uusi suuri hirsikoulukampus, joka on mahdollistettu lakkauttamalla lähes kaikki haja-asutusalueen pienet koulut – pari-kolme taitaa olla vielä toiminnassa keskustaajaman ulkopuolella. Myös lukio toimii hirsikampuksella ja Pudasjärven lukiossa totesin olevan mielenkiintoinen erityispiirre. Pudasjärven lukio on ilmailulukio, jossa ilmailulinjan opiskelijat voivat suorittaa maksuttoman lentolupakirjan. Alla olevasta kuvasta voi todeta, että vaihtoehto houkuttelee varmasti lukiolaisia kauempaakin Pudasjärvelle. Hieno idea – mistä meille samanlaista?

Sopivia löytyy, kun tarpeeksi sovitellaan

Tässäkin nimitysjutussa näyttäisi olevan jotain vinossa…

Nykyisen hallituksen nimityskäytännöt ja -sähläykset ovat kyllä täysin omaa luokkaansa.

Viimeisin hämmennyksen aiheuttaja on VATT:n ylijohtajan nimitys. Jo vuonna 2015 valtiovarainministeriö arvioi, että ylijohtajaksi tuolloin nimitetyn Huhtalan johtamiskokemus olisi ollut 18 vuotta. Nyt viisi vuotta myöhemmin se on arvioitu 10 vuodeksi. Nykyisen ylijohtajan johtajakokemuksesta on hävinnyt 13 vuotta. Ei kai näitä johtajakokemuksia pelkästään hakijoiden sanomisien tai sanomatta jättämisien tai Wikipedian perusteella arvioida?

VATT:n ylijohtajan nimitys on herättänyt taloustieteilijöiden keskuudessa laaja-alaista hämmennystä ja HS:n mukaan useat VATT:n tutkijat hämmästelevät Collanin nimitystä ja kutsuvat sitä muun muassa ”täydeksi mysteeriksi”.

VATT:n fokus on julkistalouden kysymyksissä sekä talouspolitiikan tavoitteiden, toimeenpanon ja vaikuttavuuden arvioinnissa.Todettakoon, että virkaan valittu Collan ei ole juuri lainkaan perehtynyt julkistalouteen tai talouspolitiikan vaikutusten arviointiin.

Helsingin Sanomat uutisoi 20.10 seuraavasti: Collanin ”erityiseksi ansioksi” katsotaan, että hänellä on kokemusta ulkopuolisen rahoituksen hakemisesta eri tutkimushankkeisiin. Nimitysmuistiossa arvioidaan, että tulevina vuosina ”korostuu erityisesti” VATT:n ylijohtajan kyky hankkia ulkopuolista rahoitusta ja toimia määrärahojen puitteissa.

Olisi mielenkiintoista tietää, oliko viran arviointiperusteissa todettu kriteeriksi kyky ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen tai toimimiseen määrärahojen puitteissa.

Aiemmin keskustelua ja arvostelua on aiheuttanut mm. Ohisalon esityksestä tehty Sisäministeriön kansliapäällikön nimitys. Sen yhteydessähän todettiin laajalti, että Vihreiden perinteisiltä virkanimitysten paheksunnoilta meni viimeistään silloin pohja pois. Voisi kai sanoa, että Vihreät veivät silloin poliittiset virkanimitykset aivan uudelle levelille – ideologisiin virkanimityksiin. Tuon viran hakuilmoituksessa ei mainittu, että valinnassa painotettaisiin perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää osaamista. Valintamuistiossa kuitenkin todettiin, että sisäasiainhallinnossa korostuvat erityisesti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä niiden kehittäminen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta. Tämä oli sitten valitulle yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiälle eduksi luettu. Ilmeisesti hieman samanlainen case kuin tuo VATT:n ulkopuolisen rahoituksen korostaminen.

Kesällä ihmeteltiin Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajanimitystä. Kun virkaan nimitetyllä Atte Jääskeläisellä ei ollut juurikaan substanssiosaamista korkeakoulu- ja tiedepolitiikan saralla, niin viestintä- ja vuorovaikutustaidot nousivat keskeiseksi kriteeriksi. Jääskeläinenhän on aiemmin antanut näyttöjä viestintä- ja vuorovaikutustaidoistaan mm. YLEn vastaavana päätoimittajana.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys on ollut aivan omanlaisensa jatkokertomus, jonka lopputuloksesta ei ole vieläkään täyttä selvyyttä. Siitä saadaan ehkä jälleen uusi “helmi” hallituksen nimitysketjuun.

Poliittisia virkanimityksiä on tehty varmaan aina – ja tullaan tekemään vastaisuudessakin. Pätevien lisäksi voidaan valita myös sopivia ja sopivia kyllä löytyy, kun vaan osaa sopivasti sopivuuksia sovitella.

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2021

Syyslomaviikko meni pohjoisessa ja muut lokakuun arki-illat ovat menneet melkeinpä kaikki kokoustaessa. Etenkin kunnanhallitus on työllistänyt talousarviokäsittelyn tiimoilta.

Olipa siis käydä sellainen “vahinko”, että lokakuusta olisi tullut ensimmäinen kuukausi 12 vuoteen, jolloin en olisi blogiini kirjoittanut.

Viime vuosien tiukat ajat kuntataloudessa ovat virtaviivaistaneet melkoisesti myös talousarviokäsittelyä niin kunnanhallituksessa kuin kunnanvaltuustossa. Lisämääräraha- ja tekstimuutosesitykset ovat vähentyneet reilusti niistä ajoista, kun aloittelin valtuustossa vuonna 2009. On tiedostettu, että nuukuus ei ole enää vain hyve vaan välttämättömyys. Silti on varmaa, että myös ensi vuoden talousarvion valtuustokäsitelyssä nähdään myös lisämäärärahaesityksiä. Toivon, että jokaista lisämäärärahaesitystä kohti löytyy myös vähintään vastaava määrä järkeviä esityksiä, joilla menoja voidaan vähentää. Ja erityistoiveena, että tänä vuonna ei nähdä muutamien tuhansien eurojen minimaalisia lisämäärärahaesityksiä.

Kunnanhallitus sai oman esityksensä Nurmijärven vuoden 2021 talousarvioksi valmiiksi eilen illalla 21.10. Kunnanjohtajan pohjaesitykseen tuli vain muutama muutos.

Hallitus hyväksyi esittelijän muutoksen Rajamäen Uimahalli Oy:n avustuksen pienentämisestä 112.000 eurolla. Tarkoitushan ei tietenkään ollut laittaa säästöä heti sileäksi muita määrärahoja lisäämällä, vaikka joku tällaisenkin näkemyksen on esittänyt. Joka tapauksessa kunnanhallitus päätti äänestysten jälkeen lisätä 24.000 euroa A2-kielen säilyttämiseen. Kannatin Keskustan Raekannaksen ehdotusta, jossa määräraha olisi selkeästi palautettu vain yhdelle vuodelle, jonka aikana oltaisiin selvitetty etäopetuksen mahdollisuutta A2-kielen opetuksessa ja selvityksen perusteella arvioitu A2-kielen opetuksen muotoa ja jatkoa tulevaisuudessa. Äänestysten jälkeen A2-kieli palautettiin ehdoitta, mikä ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö asiaa tulevinakin vuonna arvioida. Itse katsoin selvitystyön aiheelliseksi ja A2-kielen lakkauttamisen ennen sitä olevan huono ratkaisu.

Ympäristötoimialan kesäkatuvaloista, hiekanpoistoista, roskakorien tyhjentämisistä ja urheilu- & pallokenttien hoitotason laskusta äänestettiin jälleen joka vuotiseen tapaan. Äänin 5-6 lisättiin näille momenteille 70.000 euroa. Olin määrärahojen lisäämistä vastaan. Pohjaesityshän ei tarkoittanut sitä, että kyseiset toimet olisi kunnassa täysin lopetettu ja ympäristö hunningolle ajettu.

Omaperäisin lisämäärärahaesitys tuli Keskustan Hyvämäeltä, joka ehdotti yksityisteiden avustusmäärärahoja nostettavaksi 40.000 eurolla ja tämä rahoitettavan tarvittaessa siirtämällä ympäristötoimialan kalustoinvestointeja vuodella eteenpäin 200.000 eurolla. Määrärahan nosto rahoitettaisiin siten kalustoinvestointien vuoden 2021 laskennallisen poiston pienenemisellä noin 40.000 eurolla. Tämäkin esitys hyväksyttiin hajaäänituomiolla 5-6 ja vastustin määrärahan nostamista. Kuinka loppuunkalutun tai ajetun kaluston hankintaa kunnanhallitus lähti näin vuodella siirtämään – se ei ole tiedossa.

Kokonaisuudessaan kunnanhallitus siis lisäsi kunnajohtajan TA-esityksen käyttötalousmenoihin vain 24.000 euroa. Toivottavasti tämä pitää myös kunnanvaltuustossa, jossa tosin suurimmat väännöt tullaan näkemään investointiosaa käsiteltäessä. Palveluverkko ja sen osat – lukiot, kirjastot, nuorisotilat – tulevat olemaan vielä monenlaisten intohimojen ja vääntöjen kohde. Kunnanhallituskaan ei tätä osaa investoinneista ryhtynyt käsittelemään, vaan investointeja tarkastellaan myöhemmin palveluverkkopäätösten jälkeen.

Nykyisen keusote-ajan absurdiutta edustaa se, että yli 270 miljoonan euron toimintakuluista Keusoten vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat melkein 50%. Talousarviokirjan yli 200 sivusta nämä kustannukset on esitetty tasan yhdellä sivulla. Se on vain hieman enemmän kuin mitä talousarviokirjassa on käsitelty katuvalojen kesänaikaista sammutusta ja roskakorien tyhjentämistä.

Verot kunnanhallitus esittää pidettävän nykyisellään.

Myös Rajamäen uimahallin avustukset ovat kunnallispoliittinen kestoaihe ja asia nousee mahdollisesti esille myös kunnanvaltuustossa. Kuluvan vuoden budjetissa uimahalliyhtiön toiminta-avustukseen on varattu 790.000 euroa ja vuodelle 2021 ehdotetaan 668 000 euroa plus Hyvä-Olo kortin kuntaosuuteen 70 000 euroa – yhteensä siis 738.000 euroa. Joissakin piireissä avustussumman suuruutta on kritisoitu. Täytyy muistaa, että kunnan tuki uimahallin käyttäjää kohti on vain noin 2,5 euroa. Jos se tuntuu sietämättömän suurelta panostukselta, niin sitä voi verrata vaikkapa Monikkosalin kävijämääriin ja nettokustannuksiin. Viime vuonna kunta tuki Monikkosalissa kävijää yli 20 eurolla per kerta. Ensi vuoden budjetissa tavoite on asetettu tiukasti tasoon 13 euroa/kävijä. Kriittiset kuntalaiset ja valppaat päätöksentekijät varmasti seuraavat suurella mielenkiinnolla tämänkin tavoitteen toteutumista.

Puoluekokouksesta paikallispolitiikkaan

Porin puoluekokouksesta on jo pari viikkoa. Koronan vuoksi mentiin normaalia pienemmällä miehityksellä, mutta mukava oli tavata vanhoja ja uusia tuttuja. Kahden vuoden pesti puoluevaltuustossa päättyi, mutta sain valinann puoluevaltuuston varajäseneksi vv. 2020-2022. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lappilainen Heikki Autto, joka kärsi kaksi vuotta sitten hämmästyttävän alle yhden äänen tappion. Nyt “mies ja mandoliini” valittiin selkeällä äänten enemmistöllä – noin Heikki itse totesi kampanjastaan. Puolueen puheenjohtajaa ei kukaan haastanut, mutta kolmesta varapuheenjohtajasta päästiin äänestämään, kun ehdolla oli neljä hyvää ehdokasta. Häkkänen ja Lepomäki saivat suurimman kannatuksen ja kolmantena varapuheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Ikonen Tampereelta. Mari-Leena Talvitie joutui luopumaan varapuheenjohtajan paikasta. Kaiken kaikkiaan hyvät valinnat. Erityisen iloinen olen uusmaalaisen Elina Lepomäen noususta puoluejohtoon. Puoluejohdon valinta on hieman kuin lätkäjoukkueen ykkösketjun kasaamista. Kentällisessä ei voi olla kolmea sentteriä, vaan toimiva ja tehokas ketju koostuu erilaisista rooleista ja osaamisista.

Alkava viikko on kesätauon jälkeen taas kiireinen kokousviikko. Maanantaina on kunnanvaltuuston kyselytunti ja useimmat valtuustoryhmät puivat omissa kokouksissaan myös uutta luottamushenkilöorganisaatiota – niin kokoomus-ryhmämmekin. Tiistaina kokoontuu asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, jonka listalla on mm. Klaukkalan Ketunkallion alueelle sijoittuva uusi Jokimetsän asemakaava. Tämä taitaa olla kolme ja puoli vuotta istuneen lautakunnan ensimmäinen hiemankin isomman asuinaluekaavan vireilletulo koko Nurmijärvellä. Asuntokaavojen vähäistä valmistumista kritisoidaan ajoittain ja selväähän on, että niitä ei valmistu, jollei kaavoja saada edes vireille kuin kerran neljässä vuodessa. Keskiviikon kunnanvaltuustossa on useampiakin mielenkiintoisia asiakohtia: mm. MAL-sopimus ja osavuosikatsaus. Kokouksen lopussa käsitellään muutamia aiemmin tehtyjä valtuustoaloitteita – mm. mahdollisuus ottaa käyttöön suositukset lasten ja nuorten kotiintuloajasta Nurmijärvellä.

Puoluekokous 2020

Tulevana viikonloppuna 4.-6.9. pidetään Porissa kokoomuksen puoluekokous, joka siirtyi koronan vuoksi kesäkuulta.

Edelleen mennään poikkeusjärjestelyillä eli paikan päälle on kutsuttu vain äänivaltaiset kokousedustajia ja osallistuminen on mahdollistettu myös useasta etäpisteessä eri puolilla tasavaltaa.

Itse menen paikan päälle Poriin. Alkuperäinen ajatus oli osallistua kokoukseen puoluevaltuuston jäsenenä, mutta päädyin oman yhdistyksen Kokoomus Nurmijärven äänivaltaiseksi edustajaksi. Puoluevaltuuston jäsenyys päättyy omalta osaltani Porin puoluekokouksessa.

Keskustan samanaikainen puoluekokous huipentuu puheenjohtajavaaliin. Kokoomuksessa ei puheenjohtajavaalia pidetä, vaan Petteri Orpo jatkaa seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kolmeen varapuheenjohtajapaikkaan sen sijaan on ehdokkaita sen verran, että äänestys on edessä. Ehdolla ovat Antti Häkkänen, Elina Lepomäki, Mari-Leena Talvitie ja Anna-Kaisa Ikonen. Viimeksi mainittu minulle vähiten tuttu.

Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja vaihtuu. Aura Sallahan luopui pestistä jo hieman etuajassa. Nyt kisaan ovat ilmoittautuneet apulaispormestari Pia Pakarinen Helsingistä ja lappilainen kansanedustaja Heikki Autto. Auttohan haastoi vuoden 2018 puoluekokouksessa Aura Sallan paikan päällä aivan viime tipassa ja kärsi hämmästyttävän alle yhden äänen vaalitappion. Vaalissa kun on edustettuna ja käytetään myös vajaita ääniä. Nyt Autto on liikkeellä hieman enemmän ennakoiden. Sinänsä mielenkiintoinen asetelma: ehdolla on pohjoisen ja etelän edustaja, mies ja nainen sekä myös kansanedustaja ja ei-kansanedustaja. Viimeksi mainittu tekijä voi hyvinkin nousta tällä kertaa ratkaisevaksi tekijäksi, mikäli valinnassa halutaan korostaa puoluevaltuuston asemaa ja roolia nimenomaan kentän edustajana ja äänitorvena.

Edessä on omalta osaltani kolmas puoluekokous. Ensimmäinen monella tapaa mieleen jäänyt oli vuonna 2010 Jyväskylässä. Toinen edellä mainittu vuoden 2018 Turun puoluekokous ja nyt siis Porissa.

Pitkiä etäkokouksia

NU 20110619.jpeg

Kesätauko luottamustehtävistä on päättynyt. Uusin luottamustoimeni on HOK-Elannon edustajiston varajäsenyys vv. 2020-24, johon liittyvä koulutustilaisuus pidettiin viikko sitten. Totesin, että olen vaaliliiton varajäsenenä sijalla 2 ja tulen saamaan kutsun jokaiseen edustajiston kokoukseen, koska kaksi varsinaista jäsentä ei voi osallistua edustajiston kokouksiin hallintoneuvoston jäsenyyden vuoksi.

Kunnallisissa luottamustoimissa jokainen arvioi esteellisyyden lähtökohtaisesti itse. Osuuskaupan toimielimiin kuuluvien luottamushenkilöiden esteellisyys kunnallisessa päätöksenteossa on selkeää.  Yleissääntönä luottamushenkilö katsotaan esteelliseksi osuuskauppaa koskevassa asiassa kunnanhallituksessa ja lautakunnissa, mutta kunnanvaltuustossa esteellisyyttä ei yleensä ole. Itse tulen tuon mukaan toimimaan. Toki esteellisyys on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen.

Kunnanhallitus on ehtinyt elokuussa jo pari etäkokousta pitämään. Etäkokouksissa on hyvätkin puolensa, mutta täytyy sanoa, että pitkät kokoukset näyttöpäätteen ja kaiuttimien kautta ovat hieman puuduttavia. Myös asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta (ASRA), jossa olen kunnanhallituksen edustajana puhe- ja läsnäolo-oikeudella, on kertaalleen kokoontunut. Tuo “ASRAn” kokous, jossa oli käytännössä kaksi isompaa lista-asiaa – osavuosikatsaus ja Kirkonkylän Heikkiläntien pienen asemakaavamuutoksen hyväksyminen – kesti kerrassaan 4 tuntia ja 17 minuuttia.  Ainakin ASRAn osalta etäkokoukset tuntuvat selkeästi pidentäneet kokouksien kestoa. Kun toimin vv. 2013-2017 ASRAn puheenjohtaja, niin noin 50:stä lautakunnan kokouksesta taisi yksi ainoa venyä yli kolmituntiseksi. Tämän vuoden 7:stä kokouksesta vain yksi on jäänyt alle kolmen tunnin. Kesäkuun ASRAn kokous kesti järisyttävät 5 tuntia ja 15 minuuttia. Oma tuntumani on, että kokousten venyessä yli kolmen tunnin, työskentely ja päätöksenteko eivät ole enää terävimmillään. Kallistakin maraton-kokoustaminen on: yli kolmen tunnin kokouksista maksetaan osallistujille 50%:lla korotettua kokouspalkkiota. Ja viranhaltijatkin istuvat samat tunnit kokouksissa. 

Ja loppuun selitys tämän blogikirjoituksen alussa olevasta kuvasta. Selailin epämääräistä – liki 10 senttiseksi kohonnutta – lehtileikekasaani ja päätin poimia pinosta toisinaan jonkin kirjoitukseni, kolumnini tai artikkelin. Näin alkajaisiksi menneitä muistellessa Nurmijärven Uutisiin ensimmäisellä valtuustokaudellani kirjoittamani “Lukijan kynästä” -raapustus valtuustoaloitteista. Jätin kesäkuussa 2011 kirjoituksessa mainitun valtuustoaloitteen ja nykyisin Nurmijärven kunnan hallintosääntöön on kirjattu tuon aloitteen mukaisesti oikeus pitää saatepuheenvuoro aloitteelle valtuuston kyselytunnilla. Toimii.

Lukiojossittelua

lukiojossittelua

Nurmijärven Uutiset julkaisi 15.7.2020 Nurmijärven lukioselvitystä käsittelevän kolumnini. Lukiovaihtoehtojen kustannusvertailuista on ollut liikkeellä monenlaista informaatiota – osin johtuen siitä, että laskelmatkin ovat tarkentuneet prosessin aikana. Käytin kirjoituksessani viimeisimpiä lautakuntienkin käytössä olleita numeroita.

Numerot ovatkin selkeitä – tosin eivät yksiselitteisiä. Kun käyttökustannusvaihtoehtoja taannoin meille kunnanvaltuutetuille esiteltiin, kysyin jo tuoreeltaan, mihin perustui Kirkonkylän lukiovaihtoehdon käyttökustannuslaskelmissa käytetty 3084 m2 vähennys pinta-alaan. Vastaus oli, että laskelma on oikein laadittu.

Selvittelin ja kyselin asiasta jälkeenpäin lisää. Laskentametodikin kirkastui. Kyse on siitä, että Nurmijärven Yhteiskoulun kompleksista vapautuu hieman yli 3000 m2 tilaa ja ne on huomioitu laskelmassa 100 prosenttisena säästönä vuosikustannuksissa. Kun tilat kuitenkin fyysisesti jäävät edelleen nykyiselle paikalle NYKin kampukselle, niin niistä tulee käyttökustannuksia entiseen tapaan. Säästöt syntyvät, kun tiloihin saadaan siirrettyä muita kunnan toimintoja esim. päiväkodeista. Säästöt syntyvät siis vasta, kun näiden muuttavien toimintojen lähtöpään kiinteistöjen käyttökustannukset saadaan poistettua rasittamasta kunnan kassaa. Millaisella viiveellä se sitten tapahtuukin ja tapahtuuko täydessä yli 3000 m2:n laajuudessa koskaan.

Koska merkittävä osa NYKistä vapautuvista tiloista on normaaleja luokka/opetustiloja koulurakennuksessa, niin on selvää, että niihin voidaan siirtää vain opetustoimintoja. Ymmärrykseni mukaan tällöin on kyse myös nykyisistä kyläkouluista tapahtuvista toimintojen ja oppilaiden siirtämisestä vapautuviin tiloihin. Jos lukioratkaisu on keskitetty Kirkonkylän lukio, niin kustannusten kannalta tuo on varmasti perusteltu toimenpide. Tällöin jostain lakkautettavasta kouluyksiköstä saadaan laskelmissa esitetty säästö. Sekin tosin vasta useita vuosia kestävän prosessin jälkeen. Koulujen lakkauttamiset kun eivät ole mitään läpihuutojuttuja.

Kun tämä kustannussäästöjen edellyttämä ketjutus on tiedossa, niin ei ainakaan tulisi argumentoida keskitetyn lukion käyttökustannussäästöillä saatavan kuoletettua investointikustannusten lisäystä missään älyllisessä ajanjaksossa. Ei viidessä vuodessa, ei kymmenessä vuodessa, ei…

Jatkokäsittelyssä päättäjille ja kuntalaisille on syytä avata yksityiskohtaisesti, miten ja mistä nuo laskelman käyttökustannussäästöt todellisuudessa syntyvät. Ja missä aikataulussa, jos sellaista kukaan kykenee arvioimaan.

Kaavio selventää, miten laskelmassa esitettyjä käyttökustannuksia saadaan aikaiseksi:

kaavio

Ja tässä se Nurmijärven Uutisten kolumnini:

Lukiojossittelua

Lautakunnat antoivat lukiolausuntonsa. Pari lautakuntaa esitti äänestysten ja eriävien mielipiteiden saattelemana lukion keskittämistä Kirkonkylään. Pari lautakuntaa ei asettanut mitään vaihtoehtoa etusijalle.

Kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Viimeisimmän laskelman mukaan se olisi 6 milj. euroa edullisempi kuin Kirkonkylän keskitetty lukio.

Myös vuosittaisia käyttökustannuksia on vertailtu. Laskelmissa on esitetty hajautetun lukion olevan käyttökustannuksiltaan hieman yli 200.000 euroa kalliimpi kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tuo käyttökustannusten ero on annettu kylmänä faktana.

Harva on kiinnittänyt huomiota tosiseikkaan, että Kirkonkylän keskitetyn lukion käyttökustannukset perustuvat olettamukseen: ”JOS lukiolta vapautuvista tiloista pystytään luopumaan.” Laskelmissa jossittelulla on saatu Kirkonkylän lukiovaihtoehdosta vähennettyä tiloja yli 3000 m2.

Jossittelun takana on osin epärealistinen ajatus, että NYK:n vanhoihin suojeltuihin erillisrakennuksiin sijoitetaan muita toimintoja – tai tilat realisoidaan. Tilaa arvioidaan vapautuvan myös mm. Kirkonkylän päiväkodista, mutta näistä ei kerry yli 3000 vapautuvaa neliötä, joiden mukaan kustannussäästöt on laskettu. Laskelman keskeinen tekijä onkin, että lukiolta vapautuu koulutiloja, joihin siirretään oppilaita muista kouluista, joista laskelman lattianeliöt lopulta poistuvat käyttökustannuksista. Kuntalaisten ja päättäjien on hyvä tiedostaa laskelman perustuvan siihen, että tiloja vapautuu myös lakkautettavista kyläkouluista. Jos ratkaisu on Kirkonkylään keskitetty lukio, niin samalla tulisikin julkistaa, mistä ja milloin tilat lopulta vapautuvat – muuten esitettyjä säästöjä ei synny. Palojoelta, Metsäkylästä vai Nukarilta?

Jos lukiolta vapautuvista tiloista EI pystytä luopumaan, on jaettu lukio selvästi edullisin vaihtoehto investointien lisäksi myös käyttökustannuksiltaan. Se on käyttökustannuksiltaan joka vuosi 70.000 euroa edullisempi kuin kallein eli Kirkonkylään keskitetty lukio. Jaetun lukion kustannussäästöt eivät perustu siihen, että kyläkouluja lakkautetaan. Sen säästöt myös realisoituvat heti, toisin kuin Kirkonkylän lukion säästöt, joita toteutuu vasta, kun tehdään jonkun kyläkoulun lakkauttamispäätös – mahdollisesti ei koskaan. 

Puolivuotiskatsaus I/2020

keusote shot

Jälleen kerran yhteenveto vuoden ensimmäiseltä puolelta vuodelta – perustuen lähinnä tammi-kesäkuun blogikirjoituksiini ja niistä näin jälkikäteen nousseihin ajatuksiin ja jälkiviisasteluihin.

Heti vuoden alussa kunnan palveluverkkosuunnitelma ja lukiokesksutelu nousi isoksi teemaksi. Kirjoitin tammikuussa, että itselläni ei vieläkään ollut lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Odotin kärsivällisesti tulevia selvityksiä ja etenkin eri vaihtoehtojen investointivertailuja. Muistelin olleeni syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olin tuolloin ja edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan. Nyttemminhän tuo kirjaston ja kunnanviraston tontti ei päässyt heikkouksiensa vuoksi edes lukion sijoituspaikkavertailuun.

Maaliskuussa kunnanhallituksessa käsiteltiin erikoisesti Rajamäen Terveystien YS-tontin luovutusta. Syyskuussa 2019 kunnanhallitus päätti myydä kyseisen tontin Sievi Hyvinvointitilat Oy:lle, joka rakentaisi tontille lastensuojelun sijaishuollon yksikön tilat Familiar Oy:lle. Kuntalaiset jättivät kuitenkin päätöksestä kolme oikaisuvaatimusta ja viranhaltijat olivatkin selvittäneet asiaa syvemmin ja tarkemmin. Tämän johdosta kunnanjohtaja toi asian uudelleen käsiteltäväksi ja kunnanhallituksella oli edessään päätösesitys, jossa oli päädytty aiemman 16.9.2019 tehdyn päätöksen kumoamiseen. Valitettavasti itsekin ymmärsin vasta noiden lisäselvitysten jälkeen, että olin asiassa saanut virheellistä tai vähintäänkin puutteellista tietoa. Noilla tiedoilla olisin päätynyt syksyllä 2019 erilaiseen ratkaisuun. Samaan lopputulemaan oli siis asian esittelijäkin päätynyt. Kunnanhallitus päätti kuitenkin pitää äänestyksen jälkeen alkuperäisen päätöksen voimassa. Ilmeisesti asiasta päätöksestä on valitettu, joten lopullinen ratkaisu saadaan vasta pienellä viiveellä. Joka tapauksessa sellainen case, josta ei kiittävää arvosanaa voi valmistelijoille ja esittelijälle antaa.

Asetuin ensimmäistä kertaa ehdolle HOK-Elannon edustajistoon ja tulin valituksi varajäseneksi  238 äänellä. Nurmijärveltä oli ehdokkaita peräti 24 henkilöä ja ainoa läpi mennyt oli silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Varajäseneksi nurmijärveläisistä myös Perussuomalaisten valtuustokamraatti Maiju Tapiolinna.

Kevät meni kokousten ja kokoontumisten osalta korona-fiiliksissä. Kokoukset pidettiin pääosin etänä. Muutamaan valtuuston kokoukseen osallistuin livenä – tällöinkin erityisjärjestelyin ja turvavälein. Koronajärjestelyistä ja kokemuksista jää varmasti hyviä ja koeteltuja käytäntöjä jatkoakin ajatellen. Otaksun, että osan kokouksista voi tehokkaasti ja ilman varaedustajien tarvetta hoitaa etänä jatkossakin. Välineet ja systeemit ovat nyt kaikille tuttuja.

Nurmijärven vuoden 2019 tilinpäätös oli musertava – alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa. Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi ei siis vakuuttanut ainakaan talouden osalta. Myös kuntayhtymän päätöksentekoa ja -valmistelua arvosteltiin. Hämmentävin osoitus tästä oli pitkään ja hartaasti valmisteltu Apotti-osakkuus, jonka yhtymävaltuusto hylkäsi.

Taloustilanteessa emme ole yksin – viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Kuuma-kunnissakin ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€).  Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.

Tarkastelin Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta ja totesin, että isoimmat velkataakat ovat niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla. Kevään kuluessa tilanne ei ole parantunut- Päinvastoin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää. Totesinkin, että valtiovallalta ei kaivata nyt yhtään ylimääräistä rasitetta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Kunnanvaltuustossa keskustelua herätti uuden yksityistielain edellyttämät muutokset kunnassa vuosikymmeniä harjoitettuun yksityistiepolitiikkaaan ja avustuksiin. Paikallislehtikin uutisoi, että kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, jonkin vuosikymmeniä sitten tehdyn sopimuksen perusteella, jonka perusteista ei ole mitään tietoa. Toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa. Uusi avustusjärjestelmä on ennen kaikkea tasapuolinen ja läpinäkyvä, kun yksityistiet jaetaan kolmeen kategoriaan, joiden mukaan avustusta jaetaan. Yksityistieasia ei ole kuitenkaan loppuun käsitelty, koska päätöksestä on ilmeisesti tehty oikaisuvaatimus. 

Yksityisteiden osalta nähtiin ehkä radikaalein Nurmijärvellä tehty valtuustoaloite, jossa vaadittiin, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Sen aloitteen elinikä oli myös ennätyksellisen lyhyt.

Kantani lukioasiaankin on selkiytynyt ja kirkastunut sitä mukaan, kun asiassa on saatu lisäinfoa ja eritysiesti kustannustietoa. Lautakuntienkin saamien laskelmien mukaan on selvää, että nykymallin mukainen kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Se maksaisi noin 6 milj. euroa vähemmän kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tämä on aivan oleellinen tieto päätöksentekijöille tässä taloustilanteessa. Taloustilanteessa, jossa yksi kunnan tärkeimmistä prioroteetista on hillitä investointien määrää. Laskelmissa on vertailtu myös vuosittaisia käyttökustannuksia. Siihen palaan erikseen lähiaikoina.

Nyt jatkuu kesätauko luottamustoimista.