Aluevaaleihin

Pitkähkön fundeerauksen jälkeen allekirjoitin ehdokassitoumuksen ja ilmoitin olevani valmis asettumaan ehdolle vuoden 2022 aluevaaleissa Keski-Uudellamaalla.

En pidä hyvinvointialueisiin liittyvää uuden hallinnontason perustamista hyvänä päätöksenä. Aluevaltuustojen ympärille muodostuu uusi byrokraattinen ja luultavasti kalliskin hallinnon taso. Oletettavasti myös kuntien asema heikkenee – myös taloudellisesti. Vaikka systeemi on huono, se ei ole peruste sille, ettei kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan sen toimintaan. Uusilla aluevaltuustoilla tulee olemaan merkittävää päätöksentekovaltaa ja haluan olla mukana synnyttämässä tämän alueellisen vaikuttamisen käytäntöjä ja varmistamassa, että kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä on merkittävä rooli myös aluehallinnossa, kun sellainen nyt väistämättä perustetaan. Keski-Uudellamaallakin on kyse niin suuresta väestömäärästä ja organisaatiosta, että on suuri riski, että valta siirtyy virkamiehille ja etääntyy asukkaista.

Keski-Uudellamaalla olemme Keusoten kuntayhtymässä jo tällaista kehitystä joutuneet toteamaan. Viestit eivät kulje kuntayhtymästä kuntaan ja kuntalaisille riittävän hyvin, päätösten valmistelu on tuntunut välillä salatieteeltä ja avoimuudessa on ollut puutteita. Useat sotevaltuutetut ovat todenneet yhtymävaltuuston toimivan pelkkänä kumileimasimena. Aluevaltuuston aloittaessa toimintansa maaliskuun alussa 2022, tulee varmistaa, että nyt kuntayhtymässä koettuja ongelmia ei kopioida uuden organisaation toimintaan.

Sote-asiat ovat toki tuttuja jo 13 vuoden kunnanvaltuutetun taipaleelta, mutta tulin valituksi viime kuntavaalien jälkeen myös Keusoten yhtymävaltuustoon, joten ehdin saada ennen aluevaaleja tuntumaa asioihin myös sote-valtuutettuna.

Toivon, että kokoomuksen piirihallitus vahvistaa ehdokkuuteni. Siten ensi vuodesta tulisi kohdalleni kolmas peräkkäinen vaalivuosi. Vuonna 2019 olin Uudellamaalla kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana ja sain ensikertalaiseksi kohtuulliset 1388 ääntä, joista iso osa oman kunnan ulkopuolelta muualta Uudeltamaalta. Tänä vuonna sain neljänsissä kuntavaaleissani ennätysäänimäärän 456, joka oli viidenneksi eniten koko kunnassa ja kokoomuslaisista peräti toiseksi eniten – vain kunnanhallituksen puheenjohtajaksikin valittu Petri Vaulamo sai isomman äänimäärän. Uskon, että tuolta pohjalta on realistista lähteä hakemaan paikkaa uudessa aluevaltuustossa tammikuun 2022 vaaleissa.

MAL 2019 -seminaari

IMG_0697.jpg

Finlandia -talolla järjestettiin 5.9.2018 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä käsittelevä MAL 2019 -seminaari. Se oli jatkoa viime marraskuussa Kirkkonummella järjestetylle MAL -seminaarille, johon myös osallistuin.

Edellisen seminaarin palaute oli käsitelty ja suunnitelmaluonnosta viety eteenpäin. Helsingin seudun luottamushenkilöille esiteltiin näitä aikaansaannoksia ja annettiin mahdollisuus palautteen antamiseen.

MAL 2019 -suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa kuntiin lausuntokierrokselle ja se on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa 2019. Hyväksyntä tapahtuu mm. HSL:n hallituksessa ja KUUMA -johtokunnassa. Hyväksytty suunnitelma, joka ulottuu jopa 2050-luvulle saakka on seuraavan MAL-sopimuksen pohjana. Nykyinen sopimushan päättyy vuonna 2019.

Seminaarissa nähdyn ja kuullun perusteella yksi asia korostui ja puhututti: yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu liikenteen kasvihuonepäästöjen pienentäminen ja tienkäyttömaksut tehokeinona tavoitteen saavuttamiseksi.

Kirjoitukseni asiasta julkaistiin 13.9. Aamupostissa ja Keski-Uusimaassa. Oletettavasti se tulee myös Nurmijärven Uutisiin. Näin kirjoitin:

 

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa (MAL 2019) työstetään parhaillaan. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin syyskuun alun luottamushenkilöseminaarissa.

Kuullun ja nähdyn perusteella liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista suunnitelmaluonnoksen laadinnassa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tienkäyttömaksut, joiksi tietulleja ja ruuhkamaksuja nykyisin kutsutaan, ovat nousemassa merkittävään rooliin Helsingin seudulla.  

MAL-seminaarissa liikenne- ja viestintäministeri Berner totesi, ettei ole vakuuttunut vyöhykeperusteisista tietullimaksuista ja linjasi, että autoilun maksuperustetta tulee muuttaa omistuksen verottamisesta käyttömaksuihin, jotka on sidottu päästöihin. Epäselvää on, miten seudullinen tienkäyttömaksu yhdistyisi mahdolliseen valtion toteuttamaan käyttömaksuun —etenkin, kun valtakunnassa ei edes ole vielä minkäänlaista tiemaksulainsäädäntöä.  

Ensi vuoden maaliskuussa hyväksyttävä MAL 2019 -suunnitelma tulee olemaan seuraavan MAL-sopimuksen pohjana. Suunnitelmalla ja sopimuksella linjataan Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä — ja myös tienkäyttömaksuja — pitkälle 2030-50 –luvuille.

Kehyskuntien ja muun Keski-Uudenmaan päätöksentekijöiden tulee olla hereillä, kun MAL-suunnitelma tulee vuoden vaihteessa lausuntokierrokselle kuntiin. Tiemaksut tulevat takuuvarmasti olemaan suunnitelmassa keskeisessä roolissa. Keski-Uudenmaan kunnille ja kuntalaisille on erinomaisen tärkeää, että kepin sijasta on tarjolla myös porkkanaa —erityisesti valtiovallan sitoutumista joukkoliikenneratkaisujen ja väylähankkeiden merkittävään rahoitukseen.  

Arto Hägg, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi

AP_20180913