Keski-Udenmaan hyvinvointialueen luottamuspaikkavalinnoista

Artoa ehdotetaan pelastuslaitoksen johtokuntaan ja Jussia kehittämis- ja tulevaisuuslautakuntaan.

Keski-Uudenmaan aluevaalien jälkeen puolueiden ja ryhmien välillä neuvoteltiin ja sovittiin luottamushenkilöpaikoista. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtajana olin mukana neuvottelujen taustaryhmässä, joka teki alustavan esityksen Uudenmaan kokoomuksen piirihallitukselle. Tänään valtuustoryhmämme hyväksyi piirihallituksen lopullisen esityksen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamustehtäviin nimitettävistä henkilöistä kokoomuksen osalta. Lopulliset päätökset asiassa tekee aluevaltuusto maaliskuun kokouksessaan.

Aluehallituksen puheenjohtajaksi esitetään Helinä Perttua Järvenpäästä. Aluehallitukseen esitetään Nurmijärveltä Kimmo Behmiä ja Virpi Rätyä. Myös Hyvinkäältä saadaan kaksi jäsentä aluehallitukseen – Jaakko Rainio ja Annika Kokko, joista Rainio tosin vaihtaa kauden puolivälissä paikkaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi esitettävän Tuusulan Kalle Ikkelän kanssa. Keski-Uudenmaan aluevaalien ykkönen kokoomus saa siis viisi paikkaa 17-paikkaiseen aluehallitukseen, joista kaksi alueen kokoomuslaisimmasta kunnasta Nurmijärveltä.

Nurmijärven kokoomuslaisista ehdotetaan lisäksi hyvin vaaleissa menestyneitä Mari Simelius-Hulmia sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston jäseneksi ja Inka Utriaista henkilöstöjaoston varapuheenjohtajaksi. Aluevaktuutettu Riina Mattilaa esitetään palveluiden järjestämisen lautakunnan jäseneksi ja varavaltuutettu Jussi Malkamäkeä kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäseneksi. Kimmo Behmiä esitetään hallituksen lisäksi myös talous- ja rahoitusjaoston jäseneksi.

Toiveeni mukaisesti minua ehdotetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Olen tähän vallan tyytyväinen. Tämän tehtävän kykenen hoitamaan kunnallisten luottamustehtävien lisäksi.

Mielenkiinnolla odotan, mitä muiden puolueiden ja ryhmien henkilöesitykset tulevat olemaan. Odotettavissa on, että Nurmijärven painoarvo aluehallituksessa tulee normalisoitumaan verrattuna istuvaan Keusoten yhtymähallitukseen, jonka 20:stä jäsenestä vain kaksi on tällä hetkellä Nurmijärveltä.

Keski-Uudenmaan aluevaalimatematiikkaa

Vuosia sitten valmisteltiin ja siirrettiin maakuntavaaleja useaan otteeseen. Suhtauduin tuolloin aika skeptisesti vaalien kiinnostavuuteen ehdokkaiden kannalta. Vielä ennen näitä aluevaalejakin epäilin ehdokkaiden saannin olevan kovan työn takana. Olikin yllätys todeta, että Keski-Uudellamaalla ehdokkaiksi asetettiin peräti 535 henkilöä. Kokoomus ja Perussuomalaiset asettivat peräti täydet listat eli 86 ehdokasta. Keskusta ja SDP jäivät alle 80 ehdokkaan ja Vihreiden listalta löytyy vain 50 nimeä. Kristillisilllä (KD) on yllättävänkin pitkä lista eli 46 ehdokasta. Liike Nyt ei näissäkään vaaleissa saanut väkeä ehdolle erityisemmin, vaan määrä jäi 20:een.

Kun ehdokkaita on siis 535 ja aluevaltuustoon valitaan 69 jäsentä, niin läpimenoprosentti on kohtuullisen alhainen 12,9. Karkeasti laskettuna siis vain joka kahdeksas ehdokas tulee valituksi valtuustoon.

Läpimeno ei toki ole yhtä hankalaa kuin viime eduskuntavaaleissa, jolloin Uudenmaan vaalipiirissä läpimenoprosentti oli 7,3. Kuntavaaleihin verrattuna vaikeusastetta on kuitenkin huomattavasti enemmän. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa viime vuoden kuntavaaleissa ehdokkaista meni valtuustoon noin 16%. Nurmijärvellä ja Mäntsälässä läpimenoprosentti oli tasolla 22 eli melkein joka neljäs ehdokas tuli valituksi. Pornaisissa kunnanvaltuutetuksi tuli valituksi melkein puolet ehdokkaista.

On hienoa, että ehdolle saatiin noinkin laaja ja edustava joukko keski-uusmaalaisia. Varjopuolena on se, että liki 500 osaavaa ja sitoutunutta henkilöitä jää ilman valtuustopaikkaa. Kirjoitin viikko sitten paikallislehtiin ja blogiini, että näen tarpeellisena perustaa uudelle hyvinvointialueelle lautakuntia ja tuoda päätöksenteko nykyistä Keusoten päätöksentekomallia aikaisemmin ja laajemmin luottamushenkilöiden käsittelyyn. Aluevaalien ehdokasasettelu osoittaa, että meillä on riittävästi asiasta kiinnostuneita henkilöitä täyttämään noita paikkoja. Olisi tietyllä tapaa resurssien ja osaamisen hukkaamista, jos 87% vaaleissa ehdolla olleista – jopa erittäin hyvin menestyneitäkin – jäisi täysin hyvinvointialueen päätöksenteon ulkopuolelle. Ainakaan se ei olisi paljon perään kuulutetun osallistamisen ja lähidemokratian mukaista.

Yksi aluevaalien mielenkiintoinen kysymys on, missä määriin äänestäjät suosivat oman kuntansa ehdokkaita. Eduskuntavaaleissa äänestäjät antavat merkittävissä määrin kannatusta oman kotikuntansa ulkopuolisille ehdokkaille. Itsekin sain vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Inkoota lukuunottamatta ääniä jokaisesta Uudenmaan kunnasta. Aluevaaleissa ehdokkaita on kuitenkin jokaisessa kunnassa huomattavasti enemmän. Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa on jokaisessa toista sataa ehdokasta omasta kunnasta. Ja kun tietää, että useimmat näistä ehdokkaista ovat olleet viime vuonna myös kuntavaaliehdokkaana, niin on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon äänissä tapahtuu siirtymää kuntarajojen yli – muidenkin kuin istuvien kansanedustajien kohdalla, joilla olettaisi olevan ainakin tunnettuuden osalta etua asiassa.

Sinänsä Keski-Uudellamaalla aluevaltuutetun kotikunnalla ei ole olettaakseni erityisen suurta merkitystä aluevaltuuston päätöksenteon kannalta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu viidestä liki samankokoisesta kunnasta ja yhdestä pienemmästä. On selvää, että mikään yksittäinen puolue tai yksittäisen kunnan aluevaltuutetut eivät pysty ajamaan puusilmäisesti oman nurkkakuntansa asioita ilman muiden tukea. Tämän vuoksi aluevaltuustossa menestyvät vain sellaiset esitykset ja aloitteet, joilla kehitetään koko hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen kannalta epäedullisia tai epätasapuolisia päätöksiä on vaikea saada läpi. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen koostumus ja asukasjakauma luo automaattisesti perustan, joka edellyttää hyvää yhteistyötä eri alueiden valtuutettujen kuin myös puolueiden välillä. Joillakin muilla hyvinvointialueilla yksittäisen keskuskaupungin rooli tulee olemaan täysin ylivertainen muuhun alueeseen verrattuna.

Palaan vielä tuohon ehdokasasetteluun. Itsekin harkitsin pitkään ehdolle asettumista. Edessä oli kuitenkin isohkot alueelliset vaalit, jotka kattavat Keski-Uudenmaan kuuden kunnan laajan alueen. Yhdet eduskuntavaalit kampanjoineena tiesin, kuinka paljon aikaa ja resursseja ehdokkuus vaatisi.

Valinta kesällä 2021 Keusoten valtuustoon ja päätös pidättäytyä kampanjoinnissa säästöbudjetissa johti kuitenkin ehdolle asettautumiseen. Päätin pidättäytyä flyerien painamisesta ja luukuttamisessa, käyttää tienvarsimainonnassa kolmatta kertaa samoja mainoksia vain uudella numerolla päivitettynä ja pitää muunkin mainonnankin kohtuullisena – siihen hieman kuitenkin satsasin, kun sain jonkin verran ulkopuolista tukea. Toki päätöstä tehdessä oli jo nähtävissä, että koronan johdosta näissä vaaleissa toritapahtumat ja perinteiset vaalitilaisuudet jäisivät vähemmälle, vaikka pääministeri jakoi kansalaisille vapaudenviestiä sekä suorastaan kehotti ja kannusti menemään, kokemaan ja tekemään. Kyllähän näistä ensimmäisistä aluevaaleista muodostui poikkeukselliset myös koronapandemian vuoksi.

217. Pitää olla tarkkana ykkösen ja seiskan suhteen. Näin viime yönä unen, jossa ne menivät itseltänikin sekaisin. Kävin siis äänestämässä heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä, että saa nukkua rauhassa.

Lautakuntia hyvinvointialueelle

Kirjoitin keskisen Uudenmaan paikallislehtiin seuraavanlaisen vaalikynä-kirjoituksen. Ainakin Aamuposti ja Nurmijärven Uutiset ovat kirjoitukseen painomustetta ja palstatilaa uhranneet.

Kansalaiset valmistautuvat Helsinkiä lukuun ottamatta ensimmäisiin aluevaaleihinsa. Se, että pitää uudistusta huonona ja byrokratiaa lisäävänä ylimääräisenä hallinnon tasona, ei ole peruste olla vaikuttamatta asiaan aluevaaleissa äänestämällä. 

Keski-Uusimaa on moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna hyvässä asemassa sikäli, että olemme ”harjoitelleet” sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista kuntayhtymässä jo muutaman vuoden. Toimintojen kehittämiseen ei siis tarvitse ryhtyä nolla-tilanteesta, vaan takana on jo tehtyä työtä, onnistumisia ja virheitäkin, joista on mahdollista ottaa oppia.

Kaikkea ei tule kuitenkaan kopioida nykyisestä Keusotesta eli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä sellaisenaan uuteen hyvinvointialueeseen. Erityisesti uuden aluehallinnon päätöksentekoon ja osallistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Edellisen valtuustokauden aikana sain kuulla usealta sote-päättäjältä kommentteja, että rivivaltuutettujen oli hankalaa saada päätöksentekoon liittyvää tietoa ja aineistoa käsiteltävistä asioista. Moni koki normaaliin päätöksentekoon liittyvien tietojen hankkimisen työlääksi.

Olen toiminut itse uutena Keusote-valtuutettuna syksystä 2021 ja toimikautemme kestää vuoden 2022 loppuun. Kokemukseni ovat pitkälti edellä kuvatunlaiset. Verrattuna kunnalliseen päätöksentekoon Keusotessa päätösten valmistelu on selvästi kauempana luottamushenkilöistä – ja samalla kansalaisista. Yhtymähallitus on jonkin verran paremmin informoitu asioiden valmistelusta, mutta rivivaltuutetut ovat  huomattavasti heikommassa asemassa. Jo Keusoten valtuutetuille järjestettävät ns. kyselytunnit ovat kuin byrokratian oppikirjasta. Kysymykset tulee lähettää kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen – ilman tietoa, että mitä esimerkiksi seuraavan valtuuston asialista sisältää.

Tulevan aluevaltuuston yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin hyvinvointialueen hallintosäännöstä päättäminen. Toisin kuin nykyisessä sote-kuntayhtymässä, uuden hyvinvointialueen päätöksentekojärjestelmään tulee perustaa riittävästi lautakuntia, joissa luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan asioiden valmisteluun hyvissä ajoin. Hallintosäännöllä tulee varmistaa, että luottamushenkilöillä – ja sitä kautta alueen asukkailla – on mahdollisuus saada tietoa ja mahdollisuus olla vaikuttamassa päätettäviin asioihin ajoissa.

Hyvinvointialueen palvelujen tulee olla lähellä kansalaisia – niin myös päätöksenteon. 

Arto Hägg

rakennusinsinööri, kunnanvaltuutettu

aluevaaliehdokas (KOK)

Nurmijärvi

Aluevaaleihin

Pitkähkön fundeerauksen jälkeen allekirjoitin ehdokassitoumuksen ja ilmoitin olevani valmis asettumaan ehdolle vuoden 2022 aluevaaleissa Keski-Uudellamaalla.

En pidä hyvinvointialueisiin liittyvää uuden hallinnontason perustamista hyvänä päätöksenä. Aluevaltuustojen ympärille muodostuu uusi byrokraattinen ja luultavasti kalliskin hallinnon taso. Oletettavasti myös kuntien asema heikkenee – myös taloudellisesti. Vaikka systeemi on huono, se ei ole peruste sille, ettei kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan sen toimintaan. Uusilla aluevaltuustoilla tulee olemaan merkittävää päätöksentekovaltaa ja haluan olla mukana synnyttämässä tämän alueellisen vaikuttamisen käytäntöjä ja varmistamassa, että kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä on merkittävä rooli myös aluehallinnossa, kun sellainen nyt väistämättä perustetaan. Keski-Uudellamaallakin on kyse niin suuresta väestömäärästä ja organisaatiosta, että on suuri riski, että valta siirtyy virkamiehille ja etääntyy asukkaista.

Keski-Uudellamaalla olemme Keusoten kuntayhtymässä jo tällaista kehitystä joutuneet toteamaan. Viestit eivät kulje kuntayhtymästä kuntaan ja kuntalaisille riittävän hyvin, päätösten valmistelu on tuntunut välillä salatieteeltä ja avoimuudessa on ollut puutteita. Useat sotevaltuutetut ovat todenneet yhtymävaltuuston toimivan pelkkänä kumileimasimena. Aluevaltuuston aloittaessa toimintansa maaliskuun alussa 2022, tulee varmistaa, että nyt kuntayhtymässä koettuja ongelmia ei kopioida uuden organisaation toimintaan.

Sote-asiat ovat toki tuttuja jo 13 vuoden kunnanvaltuutetun taipaleelta, mutta tulin valituksi viime kuntavaalien jälkeen myös Keusoten yhtymävaltuustoon, joten ehdin saada ennen aluevaaleja tuntumaa asioihin myös sote-valtuutettuna.

Toivon, että kokoomuksen piirihallitus vahvistaa ehdokkuuteni. Siten ensi vuodesta tulisi kohdalleni kolmas peräkkäinen vaalivuosi. Vuonna 2019 olin Uudellamaalla kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana ja sain ensikertalaiseksi kohtuulliset 1388 ääntä, joista iso osa oman kunnan ulkopuolelta muualta Uudeltamaalta. Tänä vuonna sain neljänsissä kuntavaaleissani ennätysäänimäärän 456, joka oli viidenneksi eniten koko kunnassa ja kokoomuslaisista peräti toiseksi eniten – vain kunnanhallituksen puheenjohtajaksikin valittu Petri Vaulamo sai isomman äänimäärän. Uskon, että tuolta pohjalta on realistista lähteä hakemaan paikkaa uudessa aluevaltuustossa tammikuun 2022 vaaleissa.