Vuosikatsaus 2022

14 vuoden ajan kirjoitin blogiini puolivuosittain yhteenvedon edellisen kuuden kuukauden touhuista. Jostain syystä viime heinäkuussa tämä jäi tekemättä. Vedetään nyt nippuun tiivistetysti kerrtalla koko vuosi 2022.

Vuosi 2022 oli jälleen vaalivuosi, kun tammikuussa pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Tulin valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon 498 äänellä. Myöhemmin sain toiveeni mukaisesti paikan myös Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsenenä. Kokoomuksesta tuli hyvinvointialueen suurin valtuustoryhmä 18 jäsenellä.

Kirkonkylän osayleiskaavaa käsiteltäessä vuoden alussa perään kuulutin vuotta aiemmin tekemäni valtuustoaloitteen käsittelyä. Olin tehnyt aloitteen siitä, että selvitettäisiin pikaisesti minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Nyt tuo aloite on ollut lepotilassa hävyttömästi jo yli kaksi vuotta, eikä kukaan ole aloitteen tekijään ollut yhteydessä, eikä sen käsittelystä ole ollut minkäänlaisia merkkejä. Kun aloite ei ollut johtanut mihinkään toimenpitekisiin, niin Kirkonkylän osayleiskaavaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä tein ehdotuksen, että Kirkkotie merkitään kyseisen osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Perusteena se, että kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella. Näin tapahtuikin ja osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkotie on nyt liikenneväyläksi merkitty ja kunnan on mahdollista se tarvittaessa ottaa haltuun ja hoitoon.

Alkukeväällä -22 Nurmijärven kunnanhallitus antoi Jätelautakunta Kolmenkierrolle lausunnon uusista jätehuoltomääräyksistä. Tein ehdotuksen kunnan kannaksi, että määräyksistä poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa eli mentäisiin jäteasetuksen mukaan, jossa rajana on 10000 asukkaan taajamat. Kunnanhallitus hyväksyi esitykseni ja se merkittiin lausuntoon kunnan kantana. Valitettavasti Jätelautakunta Kolmenkierto ei myöhemmin noteeranut Nurmijärven kunnan kantaa ja tulevaisuudessa alueella pientaloasukkaita rasitetaan jätehuoltokustannuksilla enemmän kuin laki ja asetus edellyttävät.

Maaliskuussa kunnavaltuusto kokoontui pitkästä aikaa läsnäolokokoukseen kunnanviraston valtuustosalissa. Listalla oli mm. uuden teknisen johtajan valinta ja uuden kuntastrategian hyväksyminen. Suurimman huomion sai kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuutettu Matti Putkonen vaati vakavasti harkitsemaan kunnanjohtajan vaihtamista. Ihan puun takaa asia ei tullut, koska paikallislehden nettiversiossa oli uutisoitu jo ennen valtuuston kokousta otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Raju kannanotto päätyi myös valtakunnallisen iltapäivälehden sivuille. Yön yli nukuttuani otin yhteyttä muiden ryhmien puheenjohtajiin ja totesimme, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen – sen verran räävitön esitys oli. Ryhmien kannaotto oli seuraavanlainen ja sen allekirjoittivat myös valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Perussuomalaisten ryhmän pj ei ollut mukana laatimassa tuota kannanottoa. PS:ltä tuli sittemmin ihan oma julkilausuma asiasta.

Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Operaatiosta ei tullut muutaman päivän paraatimarssia Kiovaan, kuten itänaapurimme valtionpäämies oli ajatellut. Tuli mieleen Talvisodan tapahtumat, kun torvisoittokunta ja muutama neuvostodivisioona koki kohtalonsa Raatteen tiellä. Ukrainan tapahtumat saivat aika monen suomalaisenkin muuttamaan suhtautumisensa Suomen liittymisestä NATOon.

Totesin yhtenä esimerkkinä tästä muutoksesta viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kannat Natoon liittymisestä. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”. Olin vuoden 2019 alussa Nurmijärven 15:sta eduskuntavaaliehdokkaasta ainoa, joka vastasi väittämään myönteisesti. Kaikkien muiden 14 eduskuntavaaliehdokkaan mielestä NATO-jäsenyys ei olisi vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Silmät ovat varmasti auenneet vuoden aikana muiltakin – myös pääministeri Marinilta, joka vain muutamia viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä totesi, että on “hyvin epätodennäköistä, että Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana”. NATO ei ollut Marinin asialistalla, vaikka jo tuolloin Yhdysvaltojen presidentti toi julki arvionsa siitä, että Venäjä aikoo vallata Ukrainan. Olisi pitänyt olla. Sittemminhän ilahduttavan moni on kääntänyt takkinsa – myös Marin ja Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen yllättävänkin yksimielisenä. Oli ehkä siunaus, että maassa oli sosialistihallitus, kun NATO-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Epäilen, että kokoomusvetoisen oikeistohallituksen aikana vasemmiston saaminen runsaslukuisena NATO-hakemuksen taakse ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu, vaan keskustelu mm. sotapsykoosista olisi ollut huomattavasti äänekkäämpää.

Kesäkuussa suuntasin puoluekokoukseen Kalajoelle. Henkilövalintojen osalta puoluekokouksessa ei koettu yllätyksiä. Vuoden 2023 vaalivoittoa päätettiin lähteä hakemaan samalla porukalla kuin aiemmin. Tulin valituksi puoluevaltuuston varajäseneksi kahdeksi vuodeksi.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Uusi valtuustokausi alkoi elokuussa ja kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut jatkamaan ryhmän puheenjohtajana. Olin jo keväällä päättänyt, että en tule pyrkimään eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Minut nimitettiinkin kyseisten vaalien Uudenmaan Kokoomuksen ehdokasvalintoja valmistelemaan komiteaan. Tällä hetkellä komitean työ on loppusuoralla – vain kaksi ehdokasta on nimeämättä. Viimeisin julkaistu eduskuntavaaliehdokkaamme on toimittaja Susanne Päivärinta. Koossa on jo nyt todella edustava ehdokaskaarti ja komiteamme saikin tunnustusta hyvästä työstä eli se nimettiin Vuoden kokoomusteoksi Uudellamaalla.

Syyskuussa hyvinvointialueen valtuusto suoritti ensimmäisen hyvbinvointialuejohtajan vaalin. Pienenä yllätyksenä kahden äänen erolla Pirjo Laitinen-Parkkoseen valituksi tuli Mikko Komulainen. Hämmennystä aiheutti se, että tarkastuslautakunnan nurmijärveläinen puheenjohtaja Korkiakoski (KESK) ilmoitti, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Tästä erillistarkastuksesta ei ole sen koommin kyllä mitään kuulunut. Sittemmin Komulaisen valinnasta on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten tekijät ovat anestesiologi Harri Tohmo ja nurmijärveläinen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen Sirkka Rousu (SDP). Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole vielä saatu.

Marraskuussa käsiteltiin kunnanvaltuustossa vuoden 2023 talousarvio. Sen verran tiukalla kuntatalous on, että talousarvioesitys meni melkeinpä muutoksitta läpi. Olin kunnanhallituksessa saanut läpi startegian mittareihin ja tavoitteisiin mitättömältä tuntuvan tekstilisäyksen “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Harmittavasti tämä tekstilisäys poistettiin valtuustokäsittelyssä. Näin valtuustotasolla ei edelleenkään ole tehty miltään osin kirjausta kaavoituksen kehittämisen työryhmän esitysten hyväksymisestä. Marraskuussa kunnanhallitus kyllä päätti käynnistää Metsäkylän osayleiskaavan valmistelun ja tarkastella prosessissa kolmea vaihtoehtoista mallia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteiksi. Tämä vaihtoehtojen tarkasteleminen oli erinomaisen järkevä päätös. Olihan sellaisiakin mielipiteitä esiintynyt, että oltaisiin uudeksi Nurmijärvi-malliksi valittu suoraan vain yksi vaihtoehto – se, joka olisi suosinut isoja tiloja ja suurten kiinteistöjen omistajia pienempien kustannuksella. Nyt kuntalaiset ja päätöksentekijät pääsevät konkreettisesti vertailemaan useampaa vaihtoehtoa. Yhdestä vaihtoehdosta voi valita vain yhden – kolmesta voi valita parhaan. Kunnanhallitus linjasi kaavakehitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti myös, että osayleiskaavatarkastelussa luovutaan ns. emätilatarkastelusta.

Marraskuussa käytiin myös OP Uusimaan edustajiston vaalit. Totesin jo ennen vaaleja, että vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin esim. fuusiopäätöksissä pääsi edellisellä kaudella käyttämään tosiasiallisesti päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen. Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tuosta informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin. Olin siis ehdolla ja tulin valituksi toiselle kaudelle edustajistoon.

Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön. Tavoitteena saada työ valmiiksi keväällä 2023. Samalla nimettiin 7-henkinen ohjausryhmä ja minut sen puheenjohtajaksi.

Hyvinvointialuejohtajan valinta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokousti 22.9.2022 Järvenpäässä ja teki historiallisen valinnan ensimmäisestä hvyvinvointialuejohtajasta.

Kaksi soveltuvuusarviointiin edennyttä hakijaa, va. hyvinvointialueen johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen ja Forssan seudun hyvinvointiyhtymän johtaja Mikko Komulainen olivat kärkiehdokkaina, mutta aluehallitus ei heitä ollut kumpaakaan asettanut etusijalle.

Voinee todeta, että vastoin ennakko-odotuksia valituksi tuli Mikko Komulainen äänin 35-33-1tyhjä. Eroa siis kaksi ääntä.

Olen tiukempiakin vaalituloksia ollut toteamassa. Kaksi tuli heti mieleen.

Turun puoluekokouksessa 2018 kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin 0,8 äänen enemmistöllä Aura Salla – Heikki Autton jäädessä kakkoseksi.

Toinen tiukka – tällä kertaa virkamiesvaali – koettiin vuonna 2014 Nurmijärven kunnanvaltuustossa talousjohtajaa valittaessa. Kunnanhallitus esitti tuolloin virkaan Markus Peevoa. Valtuustossa käytiin kuitenkin asiasta värikäs keskustelu, kun Keskustan tuolloinen ryhmänjohtaja esitti valittavaksi toista hakijaa eli Pekka Kivilevoa. Värikkäässä puheessaan muutosesityksen tekijä toi voimakkaasti esille sen, että sekä kunnan virkamiesjohto että käytetty soveltuvuusarvioinnin suorittaja olisivat toimineet vahvasti toisen ehdokkaan puolesta hakuprosessissa. Tällaisia otteita kirjasin tuoreeltaan ko. puheesta: “Erikoista on ollut myös se vahva, niin konsulentin kuin kunnan virkamiesjohdon, suorastaan kynsin ja hampain pyrkimys vaikuttamaan toisen ehdokkaan puolesta ja kuin myös yhtä lailla vahvasti toista ehdokasta vastaan.”  “Nyt nähty käyttäytyminen tässä prosessissa on ollut varsin vahvaa toisen hakijan teilaamista ja toisen nostamista.” Kannatuksensa Kivilevolle esitti tuolloin myös PS:n Tapiolinna. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi virkaan valituksi Pekka Kivilevon äänin 25-26 – siis yhden äänen erolla. Kivilevon talousjohtajakaudesta Nurmijärvellä ei kovin pitkää muodostunut. Peevo on toiminut sittemmin pitkään Hyvinkään kaupungin talousjohtajana.

Varsin värikäs ja yllättävän paljon tuon 2014 Nurmijärven talousjohtajan vaalin kaltainen muodostui tästä hyvinvointialueen johtajan vaalista. Puheenjohtaja Peltonen antoi ensimmäisen puheenvuoron aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Pertulle (KOK). Mutinaa aiheutti tuoreeltaan se, että Perttu esitti varsin selkeän kannatuksen Laitinen-Parkkoselle. Yleensähän ns. mandaattipuheenvuorossa pysytään neutraalina – etenkin, kun aluehallitus ei ollut asettanut ketään hakijoista etusijalle. Jäinkin miettimään, että oliko Perttu yleensäkään pitämässä puhetta hallituksen puheenjohtajana vai syntyikö asetelma siitä, että valtuuston puheenjohtaja poimi hänet puheenvuoropyyntöjen jonosta kärkeen.

Ryhmäpuheissa vain Vihreät ja KD ilmoittivat asettuvansa tietyn ehdokkaan – Laitinen-Parkkosen taakse. Muiden ryhmien osalta yhtenäistä kantaa ei tuotu julki. Puheenvuoroista oli kuitenkin aistittavissa, että Laitinen-Parkkoselle löytyi kannatusta Vihreiden ja KD:n lisäksi erityisesti kokoomuksesta ja osin SDP:stä. Komulaiselle pidettiin kannatuspuheenvuoroja erityisesti Perussuomalaisten ja Keskustan riveistä. Tuli takauma tuohon 2014 talousjohtajan vaaliin, joka vain vahvistui, kun Keskustan Edry kritisoi valintaprosessia kärkihakijoiden osalta. Edry totesi, että soveltuvuustestien lisäksi oli tehty myös kykytestit kognitiivisillä mittareilla. Näiden kykytestien tulokset oli Edryn mukaan kuitenkin sivuutettu, eikä tuloksia oltu esitetty edes valintaryhmälle – vain suullinen tiedonanto. Edryn mukaan rekrykonsultti oli ilmoittanut, että tuloksia ei esitetä, koska niistä voisi saada vääriä johtopäätöksiä.

Hämmennystä lisäsi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Korkiakosken (KESK) tarkastuslautakunnan puolesta antama tiedoksianto, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Läsnäolijat pohtivat ääneen, missä vaiheessa kyseinen lautakunta olisi voinut asiasta keskustella vai oliko Korkiakoski asialla ns. omin päin. Taisipa joku kyseenalaistaa sen, kuuluuko asia yleensäkään tarkastuslautakunnalle. Tähän siis palattaneen myöhemmin – uskottavahan se on, kun puhujapöntöstä näin kerrotaan.

Itse jäin fundeeramaan perussuomalaisen valtuutetun pitämää puheenvuoroa, jossa hän kertoi eräästä suosittelijan antamasta lausunnosta. Meille rivivaltuutetuille ei näytetty suosittelijoilta saatuja lausuntoja tai arviointeja siten, että ne olisi voitu yhdistää kehenkään suosittelijaan. Valtuutetuille esitettiin lausunnot ja arviot, mutta ei kerrottu kuka ilmoitetuista suosittelijoista oli minkäkin antanut. Kuitenkin valtuutettu esitti suorana striimatussa puheessaan suoria lainauksia yhden suosittelijan arvioinneista nimellä mainiten. Minulla oli ymmärrys, että suosittelijoille oli annettu ymmärtää, ettei lausunnot tule sellaisenaan ja nimettyinä julkisuuteen. Itse en diggailisi, jos luottamuksellisesti antamaani arviota referoitaisiin julkisuudessa, mutta kai tällekin jokin selitys löytyy.

Vaalin tulos oli siis tiukka, mutta yksiselitteinen – kaikesta edellä mainitusta hämmentämisestä huolimatta. Nyt on keskityttävä tukemaan uutta hyvinvointialueen johtajaa työssään – sitä tarvitaan. Aluehallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan panosta tullaan tarvitsemaan tulevina kuukausina aivan eri tavalla, kun johtoon astuu uusi henkilö.

Kokoustilasta poistuessa en voinut olla huomaamatta yhden valtuutetun remeltämistä ja “näytettiin kokoomuslaisille” -tyylistä elämöintiä. Itse en kokenut käytyä virkavaalia kokoomuksen häviönä tai jonkun muun ryhmittymän voittona. Tässä asiassa voittajia tai hävijöitä ovat vain ja ainoastaan alueen asukkaat ja veronmaksajat. Melkoinen työ onkin edessä, jos tästä voittajana selvitään. Sen verran vaikealta näyttää, että minulle riittäisi tasapelikin.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamuspaikkavalinnoista

Artoa ehdotetaan pelastuslaitoksen johtokuntaan ja Jussia kehittämis- ja tulevaisuuslautakuntaan.

Keski-Uudenmaan aluevaalien jälkeen puolueiden ja ryhmien välillä neuvoteltiin ja sovittiin luottamushenkilöpaikoista. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtajana olin mukana neuvottelujen taustaryhmässä, joka teki alustavan esityksen Uudenmaan kokoomuksen piirihallitukselle. Tänään valtuustoryhmämme hyväksyi piirihallituksen lopullisen esityksen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamustehtäviin nimitettävistä henkilöistä kokoomuksen osalta. Lopulliset päätökset asiassa tekee aluevaltuusto maaliskuun kokouksessaan.

Aluehallituksen puheenjohtajaksi esitetään Helinä Perttua Järvenpäästä. Aluehallitukseen esitetään Nurmijärveltä Kimmo Behmiä ja Virpi Rätyä. Myös Hyvinkäältä saadaan kaksi jäsentä aluehallitukseen – Jaakko Rainio ja Annika Kokko, joista Rainio tosin vaihtaa kauden puolivälissä paikkaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi esitettävän Tuusulan Kalle Ikkelän kanssa. Keski-Uudenmaan aluevaalien ykkönen kokoomus saa siis viisi paikkaa 17-paikkaiseen aluehallitukseen, joista kaksi alueen kokoomuslaisimmasta kunnasta Nurmijärveltä.

Nurmijärven kokoomuslaisista ehdotetaan lisäksi hyvin vaaleissa menestyneitä Mari Simelius-Hulmia sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston jäseneksi ja Inka Utriaista henkilöstöjaoston varapuheenjohtajaksi. Aluevaktuutettu Riina Mattilaa esitetään palveluiden järjestämisen lautakunnan jäseneksi ja varavaltuutettu Jussi Malkamäkeä kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäseneksi. Kimmo Behmiä esitetään hallituksen lisäksi myös talous- ja rahoitusjaoston jäseneksi.

Toiveeni mukaisesti minua ehdotetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Olen tähän vallan tyytyväinen. Tämän tehtävän kykenen hoitamaan kunnallisten luottamustehtävien lisäksi.

Mielenkiinnolla odotan, mitä muiden puolueiden ja ryhmien henkilöesitykset tulevat olemaan. Odotettavissa on, että Nurmijärven painoarvo aluehallituksessa tulee normalisoitumaan verrattuna istuvaan Keusoten yhtymähallitukseen, jonka 20:stä jäsenestä vain kaksi on tällä hetkellä Nurmijärveltä.

Keski-Uudenmaan aluevaalimatematiikkaa

Vuosia sitten valmisteltiin ja siirrettiin maakuntavaaleja useaan otteeseen. Suhtauduin tuolloin aika skeptisesti vaalien kiinnostavuuteen ehdokkaiden kannalta. Vielä ennen näitä aluevaalejakin epäilin ehdokkaiden saannin olevan kovan työn takana. Olikin yllätys todeta, että Keski-Uudellamaalla ehdokkaiksi asetettiin peräti 535 henkilöä. Kokoomus ja Perussuomalaiset asettivat peräti täydet listat eli 86 ehdokasta. Keskusta ja SDP jäivät alle 80 ehdokkaan ja Vihreiden listalta löytyy vain 50 nimeä. Kristillisilllä (KD) on yllättävänkin pitkä lista eli 46 ehdokasta. Liike Nyt ei näissäkään vaaleissa saanut väkeä ehdolle erityisemmin, vaan määrä jäi 20:een.

Kun ehdokkaita on siis 535 ja aluevaltuustoon valitaan 69 jäsentä, niin läpimenoprosentti on kohtuullisen alhainen 12,9. Karkeasti laskettuna siis vain joka kahdeksas ehdokas tulee valituksi valtuustoon.

Läpimeno ei toki ole yhtä hankalaa kuin viime eduskuntavaaleissa, jolloin Uudenmaan vaalipiirissä läpimenoprosentti oli 7,3. Kuntavaaleihin verrattuna vaikeusastetta on kuitenkin huomattavasti enemmän. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa viime vuoden kuntavaaleissa ehdokkaista meni valtuustoon noin 16%. Nurmijärvellä ja Mäntsälässä läpimenoprosentti oli tasolla 22 eli melkein joka neljäs ehdokas tuli valituksi. Pornaisissa kunnanvaltuutetuksi tuli valituksi melkein puolet ehdokkaista.

On hienoa, että ehdolle saatiin noinkin laaja ja edustava joukko keski-uusmaalaisia. Varjopuolena on se, että liki 500 osaavaa ja sitoutunutta henkilöitä jää ilman valtuustopaikkaa. Kirjoitin viikko sitten paikallislehtiin ja blogiini, että näen tarpeellisena perustaa uudelle hyvinvointialueelle lautakuntia ja tuoda päätöksenteko nykyistä Keusoten päätöksentekomallia aikaisemmin ja laajemmin luottamushenkilöiden käsittelyyn. Aluevaalien ehdokasasettelu osoittaa, että meillä on riittävästi asiasta kiinnostuneita henkilöitä täyttämään noita paikkoja. Olisi tietyllä tapaa resurssien ja osaamisen hukkaamista, jos 87% vaaleissa ehdolla olleista – jopa erittäin hyvin menestyneitäkin – jäisi täysin hyvinvointialueen päätöksenteon ulkopuolelle. Ainakaan se ei olisi paljon perään kuulutetun osallistamisen ja lähidemokratian mukaista.

Yksi aluevaalien mielenkiintoinen kysymys on, missä määriin äänestäjät suosivat oman kuntansa ehdokkaita. Eduskuntavaaleissa äänestäjät antavat merkittävissä määrin kannatusta oman kotikuntansa ulkopuolisille ehdokkaille. Itsekin sain vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Inkoota lukuunottamatta ääniä jokaisesta Uudenmaan kunnasta. Aluevaaleissa ehdokkaita on kuitenkin jokaisessa kunnassa huomattavasti enemmän. Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa on jokaisessa toista sataa ehdokasta omasta kunnasta. Ja kun tietää, että useimmat näistä ehdokkaista ovat olleet viime vuonna myös kuntavaaliehdokkaana, niin on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon äänissä tapahtuu siirtymää kuntarajojen yli – muidenkin kuin istuvien kansanedustajien kohdalla, joilla olettaisi olevan ainakin tunnettuuden osalta etua asiassa.

Sinänsä Keski-Uudellamaalla aluevaltuutetun kotikunnalla ei ole olettaakseni erityisen suurta merkitystä aluevaltuuston päätöksenteon kannalta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu viidestä liki samankokoisesta kunnasta ja yhdestä pienemmästä. On selvää, että mikään yksittäinen puolue tai yksittäisen kunnan aluevaltuutetut eivät pysty ajamaan puusilmäisesti oman nurkkakuntansa asioita ilman muiden tukea. Tämän vuoksi aluevaltuustossa menestyvät vain sellaiset esitykset ja aloitteet, joilla kehitetään koko hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen kannalta epäedullisia tai epätasapuolisia päätöksiä on vaikea saada läpi. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen koostumus ja asukasjakauma luo automaattisesti perustan, joka edellyttää hyvää yhteistyötä eri alueiden valtuutettujen kuin myös puolueiden välillä. Joillakin muilla hyvinvointialueilla yksittäisen keskuskaupungin rooli tulee olemaan täysin ylivertainen muuhun alueeseen verrattuna.

Palaan vielä tuohon ehdokasasetteluun. Itsekin harkitsin pitkään ehdolle asettumista. Edessä oli kuitenkin isohkot alueelliset vaalit, jotka kattavat Keski-Uudenmaan kuuden kunnan laajan alueen. Yhdet eduskuntavaalit kampanjoineena tiesin, kuinka paljon aikaa ja resursseja ehdokkuus vaatisi.

Valinta kesällä 2021 Keusoten valtuustoon ja päätös pidättäytyä kampanjoinnissa säästöbudjetissa johti kuitenkin ehdolle asettautumiseen. Päätin pidättäytyä flyerien painamisesta ja luukuttamisessa, käyttää tienvarsimainonnassa kolmatta kertaa samoja mainoksia vain uudella numerolla päivitettynä ja pitää muunkin mainonnankin kohtuullisena – siihen hieman kuitenkin satsasin, kun sain jonkin verran ulkopuolista tukea. Toki päätöstä tehdessä oli jo nähtävissä, että koronan johdosta näissä vaaleissa toritapahtumat ja perinteiset vaalitilaisuudet jäisivät vähemmälle, vaikka pääministeri jakoi kansalaisille vapaudenviestiä sekä suorastaan kehotti ja kannusti menemään, kokemaan ja tekemään. Kyllähän näistä ensimmäisistä aluevaaleista muodostui poikkeukselliset myös koronapandemian vuoksi.

217. Pitää olla tarkkana ykkösen ja seiskan suhteen. Näin viime yönä unen, jossa ne menivät itseltänikin sekaisin. Kävin siis äänestämässä heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä, että saa nukkua rauhassa.

Lautakuntia hyvinvointialueelle

Kirjoitin keskisen Uudenmaan paikallislehtiin seuraavanlaisen vaalikynä-kirjoituksen. Ainakin Aamuposti ja Nurmijärven Uutiset ovat kirjoitukseen painomustetta ja palstatilaa uhranneet.

Kansalaiset valmistautuvat Helsinkiä lukuun ottamatta ensimmäisiin aluevaaleihinsa. Se, että pitää uudistusta huonona ja byrokratiaa lisäävänä ylimääräisenä hallinnon tasona, ei ole peruste olla vaikuttamatta asiaan aluevaaleissa äänestämällä. 

Keski-Uusimaa on moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna hyvässä asemassa sikäli, että olemme ”harjoitelleet” sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista kuntayhtymässä jo muutaman vuoden. Toimintojen kehittämiseen ei siis tarvitse ryhtyä nolla-tilanteesta, vaan takana on jo tehtyä työtä, onnistumisia ja virheitäkin, joista on mahdollista ottaa oppia.

Kaikkea ei tule kuitenkaan kopioida nykyisestä Keusotesta eli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä sellaisenaan uuteen hyvinvointialueeseen. Erityisesti uuden aluehallinnon päätöksentekoon ja osallistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Edellisen valtuustokauden aikana sain kuulla usealta sote-päättäjältä kommentteja, että rivivaltuutettujen oli hankalaa saada päätöksentekoon liittyvää tietoa ja aineistoa käsiteltävistä asioista. Moni koki normaaliin päätöksentekoon liittyvien tietojen hankkimisen työlääksi.

Olen toiminut itse uutena Keusote-valtuutettuna syksystä 2021 ja toimikautemme kestää vuoden 2022 loppuun. Kokemukseni ovat pitkälti edellä kuvatunlaiset. Verrattuna kunnalliseen päätöksentekoon Keusotessa päätösten valmistelu on selvästi kauempana luottamushenkilöistä – ja samalla kansalaisista. Yhtymähallitus on jonkin verran paremmin informoitu asioiden valmistelusta, mutta rivivaltuutetut ovat  huomattavasti heikommassa asemassa. Jo Keusoten valtuutetuille järjestettävät ns. kyselytunnit ovat kuin byrokratian oppikirjasta. Kysymykset tulee lähettää kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen – ilman tietoa, että mitä esimerkiksi seuraavan valtuuston asialista sisältää.

Tulevan aluevaltuuston yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin hyvinvointialueen hallintosäännöstä päättäminen. Toisin kuin nykyisessä sote-kuntayhtymässä, uuden hyvinvointialueen päätöksentekojärjestelmään tulee perustaa riittävästi lautakuntia, joissa luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan asioiden valmisteluun hyvissä ajoin. Hallintosäännöllä tulee varmistaa, että luottamushenkilöillä – ja sitä kautta alueen asukkailla – on mahdollisuus saada tietoa ja mahdollisuus olla vaikuttamassa päätettäviin asioihin ajoissa.

Hyvinvointialueen palvelujen tulee olla lähellä kansalaisia – niin myös päätöksenteon. 

Arto Hägg

rakennusinsinööri, kunnanvaltuutettu

aluevaaliehdokas (KOK)

Nurmijärvi

Aluevaaleihin

Pitkähkön fundeerauksen jälkeen allekirjoitin ehdokassitoumuksen ja ilmoitin olevani valmis asettumaan ehdolle vuoden 2022 aluevaaleissa Keski-Uudellamaalla.

En pidä hyvinvointialueisiin liittyvää uuden hallinnontason perustamista hyvänä päätöksenä. Aluevaltuustojen ympärille muodostuu uusi byrokraattinen ja luultavasti kalliskin hallinnon taso. Oletettavasti myös kuntien asema heikkenee – myös taloudellisesti. Vaikka systeemi on huono, se ei ole peruste sille, ettei kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan sen toimintaan. Uusilla aluevaltuustoilla tulee olemaan merkittävää päätöksentekovaltaa ja haluan olla mukana synnyttämässä tämän alueellisen vaikuttamisen käytäntöjä ja varmistamassa, että kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä on merkittävä rooli myös aluehallinnossa, kun sellainen nyt väistämättä perustetaan. Keski-Uudellamaallakin on kyse niin suuresta väestömäärästä ja organisaatiosta, että on suuri riski, että valta siirtyy virkamiehille ja etääntyy asukkaista.

Keski-Uudellamaalla olemme Keusoten kuntayhtymässä jo tällaista kehitystä joutuneet toteamaan. Viestit eivät kulje kuntayhtymästä kuntaan ja kuntalaisille riittävän hyvin, päätösten valmistelu on tuntunut välillä salatieteeltä ja avoimuudessa on ollut puutteita. Useat sotevaltuutetut ovat todenneet yhtymävaltuuston toimivan pelkkänä kumileimasimena. Aluevaltuuston aloittaessa toimintansa maaliskuun alussa 2022, tulee varmistaa, että nyt kuntayhtymässä koettuja ongelmia ei kopioida uuden organisaation toimintaan.

Sote-asiat ovat toki tuttuja jo 13 vuoden kunnanvaltuutetun taipaleelta, mutta tulin valituksi viime kuntavaalien jälkeen myös Keusoten yhtymävaltuustoon, joten ehdin saada ennen aluevaaleja tuntumaa asioihin myös sote-valtuutettuna.

Toivon, että kokoomuksen piirihallitus vahvistaa ehdokkuuteni. Siten ensi vuodesta tulisi kohdalleni kolmas peräkkäinen vaalivuosi. Vuonna 2019 olin Uudellamaalla kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana ja sain ensikertalaiseksi kohtuulliset 1388 ääntä, joista iso osa oman kunnan ulkopuolelta muualta Uudeltamaalta. Tänä vuonna sain neljänsissä kuntavaaleissani ennätysäänimäärän 456, joka oli viidenneksi eniten koko kunnassa ja kokoomuslaisista peräti toiseksi eniten – vain kunnanhallituksen puheenjohtajaksikin valittu Petri Vaulamo sai isomman äänimäärän. Uskon, että tuolta pohjalta on realistista lähteä hakemaan paikkaa uudessa aluevaltuustossa tammikuun 2022 vaaleissa.