Aluevaalistartti

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_ac41f949-740c-40a3-a58d-dd0c037fb463.jpg
Willanaukio Hyvinkää

Lauantai 11.12. oli kokoomuksen toimintalauantai. Eri puolilla Keski-Uuttamaatakin oli pystysssä sinivalkoisia telttoja.

Aloitin päivän kierroksen Rajamäeltä, jossa oli tarjolla kuumaa glögiä. Paikalla oli myös mäntsäläläinen kansanedustajamme Pihla Keto-Huovinen, jonka kanssa teimme eduskuntavaalityötä keväällä 2019. Nyt alkoi olla jo hieman vaalitunnelmaakin, vaikka lauantai-aamuna ei väkeä kovin runsaasti liikkeellä ollutkaan. Sain kuulla, että nurmijärveltäkin oli jälleen ainakin yksi kuntapoliitikko aluevaalikandidaatiksi ilmoittautunut. Viralliset tahot ilmoittanevat asiasta virallisesti.

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_db0cd381-08e3-48bb-8cf9-6fde1779d7ea.jpg
Malkamäen Jussin kanssa Lähteessä.

Rajamäeltä piipahdin Hyvinkäälle, jossa Willanaukiolla, jossa olikin huomattavasti enemmän vilskettä. Sopu-teltta pyritään pystyttämään rauhalliseen mestaan – vaaliteltta sinne, missä väki liikkuu luonnostaan. Pelkällä glögillä ja ilosanoman jakamisella väki ei nykyään liikahda minnekään. Hyvinkäällä paikalla oli myös muita Keusote-valtuutettuja.

Hyvinkäältä koukkaus takaisin etelän suuntaan. Klaukkalassa oli vaalivalokuvaus. Saapa nähdä minkälainen otos tuli, kun oli aamun reippaillut tihkusateessa. Sitä vaille, etteivät meikit valuneet.

Valokuvauksesta vielä Klaukkalan vaaliteltalle, jonne kerääntyikin mukavasti ehdokkaitamme ja hieman kuntalaisiakin. Pitkästä aikaa pääsi nokikkain porukoiden kanssa. Joitain en tainnut ainakaan vuoteen ollut tavannut.

Tästä se taas lähtee. Huomenna pitää kaivaa vanhat vaalimainokset varaston perältä ja katsoa menisikö niillä ekologiosesti vielä kolmannetkin vaalit putkeen. Alunperin ne on tehty vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja kierrätin niitä kertaalleen tämän vuoden kuntavaaleissa. Ehdokasnumerot arvotaan aatonaattona 23.12.2021. Ottaisin mielelläni kuntavaalinumeroni 95 – ei tarvitsisi numeroita rustailla uusiksi. Niin hyvä munkki tuskin käy.

Vaaleihin on aikaa rapiat kuukausi ja kun siihen väliin mahtuu Joulun pyhät, niin kampanjoinnista tulee varsin tiivis. Varsinaista kampanjabudjettia en ole juurikaan miettinyt, mutta tällä kertaa menen ilmeisesti varsin vaatimattomalla panostuksella. Vaalipiiri on sen verran laaja, eikä aluetta kata yksinään mikään paikallislehti. Jo kattava lehtimainonta edellyttäisi käytännössä eduskuntavaalien kaltaista satsausta. Mikäli löytyy haluja lahjoittaa joitain euroja vaalikassaan, niin tuki otetaan toki vastaan. Voi laitta asiassa viestiä joko web-sivujeni kautta tai suoraan sähköpostilla: arto.hagg@kolumbus.fi

Klaukkalassa tutustuin Jammuun.

Aluevaaleihin

Pitkähkön fundeerauksen jälkeen allekirjoitin ehdokassitoumuksen ja ilmoitin olevani valmis asettumaan ehdolle vuoden 2022 aluevaaleissa Keski-Uudellamaalla.

En pidä hyvinvointialueisiin liittyvää uuden hallinnontason perustamista hyvänä päätöksenä. Aluevaltuustojen ympärille muodostuu uusi byrokraattinen ja luultavasti kalliskin hallinnon taso. Oletettavasti myös kuntien asema heikkenee – myös taloudellisesti. Vaikka systeemi on huono, se ei ole peruste sille, ettei kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan sen toimintaan. Uusilla aluevaltuustoilla tulee olemaan merkittävää päätöksentekovaltaa ja haluan olla mukana synnyttämässä tämän alueellisen vaikuttamisen käytäntöjä ja varmistamassa, että kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä on merkittävä rooli myös aluehallinnossa, kun sellainen nyt väistämättä perustetaan. Keski-Uudellamaallakin on kyse niin suuresta väestömäärästä ja organisaatiosta, että on suuri riski, että valta siirtyy virkamiehille ja etääntyy asukkaista.

Keski-Uudellamaalla olemme Keusoten kuntayhtymässä jo tällaista kehitystä joutuneet toteamaan. Viestit eivät kulje kuntayhtymästä kuntaan ja kuntalaisille riittävän hyvin, päätösten valmistelu on tuntunut välillä salatieteeltä ja avoimuudessa on ollut puutteita. Useat sotevaltuutetut ovat todenneet yhtymävaltuuston toimivan pelkkänä kumileimasimena. Aluevaltuuston aloittaessa toimintansa maaliskuun alussa 2022, tulee varmistaa, että nyt kuntayhtymässä koettuja ongelmia ei kopioida uuden organisaation toimintaan.

Sote-asiat ovat toki tuttuja jo 13 vuoden kunnanvaltuutetun taipaleelta, mutta tulin valituksi viime kuntavaalien jälkeen myös Keusoten yhtymävaltuustoon, joten ehdin saada ennen aluevaaleja tuntumaa asioihin myös sote-valtuutettuna.

Toivon, että kokoomuksen piirihallitus vahvistaa ehdokkuuteni. Siten ensi vuodesta tulisi kohdalleni kolmas peräkkäinen vaalivuosi. Vuonna 2019 olin Uudellamaalla kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana ja sain ensikertalaiseksi kohtuulliset 1388 ääntä, joista iso osa oman kunnan ulkopuolelta muualta Uudeltamaalta. Tänä vuonna sain neljänsissä kuntavaaleissani ennätysäänimäärän 456, joka oli viidenneksi eniten koko kunnassa ja kokoomuslaisista peräti toiseksi eniten – vain kunnanhallituksen puheenjohtajaksikin valittu Petri Vaulamo sai isomman äänimäärän. Uskon, että tuolta pohjalta on realistista lähteä hakemaan paikkaa uudessa aluevaltuustossa tammikuun 2022 vaaleissa.

Kotitalousvähennys ja eläkeläiset

Rakentaja.jpg

Vuosi sitten SDP:n puheenjohtaja Rinne meni lupaamaan kuuluisan vappusatasen pienituloisille eläkeläisille. Rahoitusta tuohon miljardiluokan eläkemenojen kasvattamiseen hän fundeerasi järjestyvän verotuksen kautta. Muun muassa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund tyrmäsi ajatuksen tuoreeltaan: ”Eläkkeistä ei rahoiteta verotuloilla senttiäkään. Työeläkkeet rahoitetaan palkansaajien omalla maksulla ja työnantajien työeläkemaksuna.” Nyttemmin Rinnekin on palannut reaalimaailmaan ja lupaillut sadan euron nettokorotusta pieniin eläketuloihin vain, jos talous kehittyy jatkossakin suotuisasti. ”Jos” on todellakin paikallaan, koska Rinteen ja SDP:n yrittäjävastaiset linjaukset eivät lupaile työllisyydelle ja taloudelle kovinkaan aurinkoisia näkymiä, jos demarit pääsevät vaalien jälkeen mielihalujaan toteuttamaan.

Eläkeläisten asemaa ja pärjäämistä voidaan sen sijaan parantaa muillakin konsteilla kuin epärealistisilla vappumiljardeilla.

Yksi pienituloisten eläkeläisten ongelma on kotitalousvähennykseen liittyvä epäkohta. Kotitalousvähennys on nimensä mukaisesti tuloista tehtävä vähennys ja on hyödynnettävissä vain, mikäli verotettavia tuloja on riittävästi. Pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollista saada kotitalousvähennyksen kautta tukea kotitaloutensa palveluiden, esim. korjaustöiden hankkimiseen. Tuki on siis evätty juuri niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on nostanut ongelman esille ja esittää, että pienituloisten eläkkeensaajien tueksi tulisi luoda järjestelmä, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä. Yli 75-vuotiaille tukea ehdotetaan korotettuna, jolloin uudistus tukisi myös tavoitetta, että ikääntyneen pitäisi voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Näihin Eläkkeensaajien Keskusliiton näkemyksiin on helppo yhtyä. Tukea sinne, missä on suurin tarve ja vaikuttavuus.

Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

                                 Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018­ – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.