Puoluekokoustunnelmia Kalajoelta

Vastavalittu puheenjohtajisto. Voittavaa joukkuetta ei vaihdettu.

Osallistuin viikonloppuna kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoella. Kerta oli viides, jos mukaan lasketaan vuoden 2011 presidentinvaaleihin liittynyt ylimääräinen puoluekokous Helsingissä vuonna 2011. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2010 Jyväskylässä ja nyt on takana kolmen kokouksen putki Turku-Pori-Kalajoki. Puoluekokouksiahan pidetään kahden vuoden välein ja se on myös kausi jolle valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.

Kovin suuri yllätys ei ollut, että puolueen koko puheenjohtajisto: pj. Orpo sekä varapj:t Häkkänen, Valtonen ja Ikonen valittiin jatkokaudelle, vaikka varapuheenjohtajiston osalta päästiin pitämään vaalit. Sote-osaaja Mia Laiho jäi kuitenkin äänestyksessä puheenjohtajiston ulkopuolelle. Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sai jatkokauden yksimielisesti. Sen verran upeata työtä Heikki on tehnyt puoluevaltuustossa, että haastajaa ei ilmaantunut. Nurmijärveltä puoluevaltuuston jäseneksi valittiin pitkään yhdistys- ja järjestötoiminnassa vaikuttanut Leena Zittling. Itse sain paikan puoluevaltuuston varajäsenenä ja puolueen sääntöjen mukaan tämä tulee olemaan osaltani viimeinen kausi, koska alla on jo yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja yksi varajäsenenä.

Vaikka aikaisemmissakaan ei ole ollut moitteen sijaa, niin mielestäni tämän vuotinen Kalajoen puoluekokous oli tunnelmaltaan ehdottamasti paras ja hyvähenkisin. Tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta yhteisestä asiasta oli helposti aistittavissa, eikä se johtunut pelkästä gallup-menestyksestä. Puitteetkin Kalajoen Hiekkasärkillä olivat mainiot.

Puoluekokoukseen toi terveisensä myös Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova. Tuki Ukrainalle tuli esille monessa puheenvuorossa. Puheissa nousi vahvasti esille myös kokoomuksen pitkäjänteinen työ Nato-jäsenyyden puolesta. Kokoomusnuoret ottivat kantaa jäsenyyden puolesta jo viime vuosituhannella ja jo vuonna 2006 virallinen puoluekokouskin otti Nato-jäsenyyteen selkeän myönteisen kannan. Vuoden 2020 Porin puoluekokouksessa, jossa olin itsekin mukana, linjattiin, että jäsenyyttä on haettava lähivuosina. On hienoa, että kokoomus ei ole enää yksin näkemyksensä kanssa ja jäsenhakemuksen jättämisestä tehtiin vast’ikään varsin yksimielinen päätös eduskunnassa. Ehkä oli siunaukseksi, että pääministeripuolueena oli jäsenhakemuspäätöksen hetkellä SDP. Epäilen vahvasti, että jos asiaa olisi esitetty ja käsitelty kokoomusjohtoisen hallituksen aikana, niin vasemmistosta olisi tullut laajasti ja huomattavasti runsaammin vastustusta. Ehkä jopa siinä määrin, että läpimeno eduskunnassa olisi ollut epävarmaa.

Varapuheenjohtajiston vaalin lopputulos oli varsin selkeä. Kolmen kärki erottui.
Nurmijärvisiä puoluekokousedustajia kera puheenjohtaja Orpon. Jussi Malkamäki, Arto Hägg, Virpi Räty, Merja Winha-Järvinen, Leena Zittling ja Tarleena Takalo-Eskola.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Tuiran kundit. Oikealla Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen – moninkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari, EM- ja olympiaedustaja.
Kokemus on valttia: 2-0. Jussilla on kaksi vuotta aikaa harjoitella revanssia varten.

Puoluekokous 2020

Tulevana viikonloppuna 4.-6.9. pidetään Porissa kokoomuksen puoluekokous, joka siirtyi koronan vuoksi kesäkuulta.

Edelleen mennään poikkeusjärjestelyillä eli paikan päälle on kutsuttu vain äänivaltaiset kokousedustajia ja osallistuminen on mahdollistettu myös useasta etäpisteessä eri puolilla tasavaltaa.

Itse menen paikan päälle Poriin. Alkuperäinen ajatus oli osallistua kokoukseen puoluevaltuuston jäsenenä, mutta päädyin oman yhdistyksen Kokoomus Nurmijärven äänivaltaiseksi edustajaksi. Puoluevaltuuston jäsenyys päättyy omalta osaltani Porin puoluekokouksessa.

Keskustan samanaikainen puoluekokous huipentuu puheenjohtajavaaliin. Kokoomuksessa ei puheenjohtajavaalia pidetä, vaan Petteri Orpo jatkaa seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kolmeen varapuheenjohtajapaikkaan sen sijaan on ehdokkaita sen verran, että äänestys on edessä. Ehdolla ovat Antti Häkkänen, Elina Lepomäki, Mari-Leena Talvitie ja Anna-Kaisa Ikonen. Viimeksi mainittu minulle vähiten tuttu.

Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja vaihtuu. Aura Sallahan luopui pestistä jo hieman etuajassa. Nyt kisaan ovat ilmoittautuneet apulaispormestari Pia Pakarinen Helsingistä ja lappilainen kansanedustaja Heikki Autto. Auttohan haastoi vuoden 2018 puoluekokouksessa Aura Sallan paikan päällä aivan viime tipassa ja kärsi hämmästyttävän alle yhden äänen vaalitappion. Vaalissa kun on edustettuna ja käytetään myös vajaita ääniä. Nyt Autto on liikkeellä hieman enemmän ennakoiden. Sinänsä mielenkiintoinen asetelma: ehdolla on pohjoisen ja etelän edustaja, mies ja nainen sekä myös kansanedustaja ja ei-kansanedustaja. Viimeksi mainittu tekijä voi hyvinkin nousta tällä kertaa ratkaisevaksi tekijäksi, mikäli valinnassa halutaan korostaa puoluevaltuuston asemaa ja roolia nimenomaan kentän edustajana ja äänitorvena.

Edessä on omalta osaltani kolmas puoluekokous. Ensimmäinen monella tapaa mieleen jäänyt oli vuonna 2010 Jyväskylässä. Toinen edellä mainittu vuoden 2018 Turun puoluekokous ja nyt siis Porissa.

Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

                                 Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018­ – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.

Puolivuotiskatsaus I/2018

IMG_0015

Perinteiseen tapaan katsaus menneeseen puolivuotiskauteen eli vuoden 2018 alkupuoliskoon.

Kaiken kaikkiaan toiminta kunnanhallituksessa piti miehen ja mielen kiireisenä etenkin, kun toimin myös kunnanhallituksen edustajana asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa – tosin vain läsnäolo- ja puheoikeudella.

—————-

Vuoden alun mielenkiintoisin – joskaan ei jännittävin – tapahtuma oli presidentinvaalit. Harrastin kampanjointia Sauli Niinistön joukoissa muiden mukana, jonka valinta ei liene ollut kenellekään epäselvää.

Merkille pantavaa oli Huhtasaaren kunnioitettava 6,9 %:n kannatus – etenkin kun ajattelee, että ulkopolitiikan johtoon pyrittiin parin rukousaamiaisen kokemuksella.

Väyrysen 6,2%:n kannatus oli yllätys. Vai oliko sittenkään? Jo neljännesvuosisata sitten – vuonna 1994 – Pahkasian päätoimittaja Paretskoi kirjoitti profetiaalisesti, että kun Väyrystä ei älytty valita presidentiksi aikoinaan, niin “hän on kehissä riemunamme ainakin vuoteen 2018 saakka – kenties jopa vuoteen 2024 saakka”. Mutta kyllähän tuo 6,2 prosenttia oli kova tulos ja ansaitsee hatun noston.

Vanhasen 4,1%:n kannatus oli melkoinen mahalasku. Nämähän olivat Vanhaselle henkilökohtaisesti tärkeimmät vaalit. Hän ilmoitti ennen vaaleja, että pitkän uran jälkeen palikat ajattelussa olivat loksahtaneet paikoilleen ja halusi tätä valistustehtävää toteuttaa. Jotakin meni auttamattomasti pieleen. Puolentoista vuoden kampanjoinnin ja satojen tilaisuuksien tuloksena äänimäärä laski edellisvaalien 561000 äänestä tasoon 122000. Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Matti oli vasta sijalla neljä 6,6 %:n kannatuksella. Ikävintä ehdokkaan ja puolueen kannalta lienee se, että tulos oli näin vaatimaton senkin jälkeen, kun oltiin vedottu vahvasti Keskustan omiin aktiivijäseniin. Vanhasen numero oli 4 myös loppusijoituksen ja kannatusprosentin osalta – ja ei liene kovin kaukana myöskään kouluarvosanalla arvioituna.

SDP ei heittänyt kehään puolueen puheenjohtajaa, vaan uhrasi tappion alttarille Haataisen, joka sai perin vaatimattoman 3,3%:n kannatuksen. Aikamoinen kasa ammattiyhdistysten varoja tuonkin tuloksen saamiseksi todennäköisesti uhrattiin.

——————–

Keväällä 2018 julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sarjakuva-albumi “101 sarjakuvaa Suomesta”. Mukana oli teoksessa oli nimensä mukaisesti yksi ja vuosi sivu 101:ltä suomalaiselta sarjakuvailijalta. Oma sivuni ja vuoteni teoksessa oli 1999.

IMG_5244

——————–

Nurmijärvellä keskeisimpiä päätöksiä olivat kunnan uuden toimintaorganisaation päättäminen, jota uusi kunnanjohtaja ryhtyi tarmokkaasti viemään eteenpäin ensi toiminaan.

Media ja yksittäiset toimijatkin hokivat mantramaisesti Nurmijärven vetovoiman hiipumisesta ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtämisestä. Panin asiassa ns. kampoihin ja kritisoin näitä tulkintoja. Kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa väestökasvun muuttumista negatiiviseksi. Toukokuun lopun ennakkotietojen mukaan väestönkasvu onkin ollut reippaasti yli 200 henkeä eli 0,5%. Koko vuoden osalta kasvuprosentti tullee olemaan hieman alle prosentin luokkaa. Hallittua kasvua sanoisin.

Kunnanjohtaja Kimmo Behmille pidettiin läksijäiset Kirkonkylän Ahjolassa 26.4.2018. Paikalla oli lukuisia nykyisiä ja muutama aiempienkin vuosien luottamushenkilö, lähiseudun kaupunginjohtajia ja kunnan johtavia viranhaltijoita. Kimmon pitkä – 19 vuoden – pesti kunnanjohtajana päättyi lopullisesti vappuaattona. Siinä ajassa oli moni luottamushenkilö tippunut kyydistä – läksijäisissäkin oli enää muutama kunnanvaltuutettu, joka on saman taipaleen kuntapäättäjänä taivaltanut.

——————-

Kesäkuun alussa kirjoitun Nurmijärven Uutisten “Viikon vieras” -palstalla kunnan uudesta lukiohankkeesta. Totesin kannattavani yhteisen lukion rehtorin viran perustamista ja näin myös kunnanhallituksessa päätimme.

Lukiohankkeen osalta toivoin viime vuotisen päätöksen mukaisesti parempia ja tarkempia selvityksiä ja laskelmia erityisesti kokonaisinvestointien osalta. Toin esille myös vaihtoehdon, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy.

Sittemmin ehdotukseni kuuluu saaneen positiivista vastakaikua.

IMG_5675

———————

Kesäkuun puolivälissä osallistuin Kokoomuksen puoluekokoukseen Turussa. Valitsimme Petteri Orpon jatkamaan puolueen puheenjohtajana ja kolme varapuheenjohtajaa: Häkkänen, Grahn-Laasonen ja Talvitie. Puoluevaltuuston puheenjohtajaäänestys oli äärimmäisen tiukka ja sen voitti Aura Salla.

Omalta kohtaa oli merkityksellistä valintani puoluevaltuustoon vv. 2018-2020. Puoluevaltuustohan on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Ensimmäinen kokouksemme tulee olemaan syyskuussa.

IMG_5713

———————

Nurmijärven vuoden tilinpäätös 2017 hyväksyttiin poikkeuksellisesti vasta juhannusviikolla. Sinänsä positiivisesta tilinpäätöksestä huolimatta pidin kunnanvaltuustossa kohtuullisen ankaran ryhmäpuheen ja muistutin kunnan rajusta velkaantumisasteesta ja investointien hillitsemisen tarpeesta.

———————-

Tästä jatkamme elokuussa.

 

 

 

 

 

 

 

Puoluekokouksesta puoluevaltuustoon

IMG_5713.JPG

Kokoomus piti puoluekokouksensa Turussa viikonloppuna 8.-10.6. Olin paikalla Jalavan Markun kanssa Kokoomus Nurmijärven nimeäminä puoluekokousedustajina.  Lisäksi paikalla olivat Nurmijärveltä Kirsi Lompolo, Virpi Räty ja Leena Zittling.

Tämän kertainen puoluekokous oli sikäli merkittävä, että siellä hyväksyttiinpuolueen uusi periaateohjelma. Siihen voi tutustua mm. tämän linkin kautta:

http://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/arvot-periaateohjelma/

Puolueen puheenjohtajana jatkaa seuraavat kaksi vuotta Petteri Orpo, jolle ei löytynyt vastaehdokasta. Varapuheenjohtajavaalissa sen sijaan oli viisi ehdokasta. Sanni Grahn-Laasonen, Antti Häkkänen ja Janne Sankelo hakivat jatkopaikkaa ja uusina kanditaatteina heitä haastoivat oululainen Mari-Leena Talvitie ja nuori Juho Ojares. Kukin puoluekokousedustaja antoi vaalissa äänensä kolmelle ehdokkaalle ja valintaan riitti yksi äänestyskierros. Sannin ja Antin lisäksi varapuheenjohtajaksi valittiin Talvitie.

IMG_5738

Puolueen varapuheenjohtajien vaalin tulokset – ei puoluevaltuuston, kuten otsikko väittää.

Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikalle oli ennen puoluekokousta tiedossa vain Aura Sallan ehdokkuus. Kokouspaikalla kävi kuitenkin selväksi, että entinen kansanedustaja Heikki Autto Lapista asettuu myös ehdolle. Äänestys ei olisi voinut olla juurikaan tiukempi: Aura Salla valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 0,8 äänen erolla.

IMG_5734

Tätä voisi kutsua maalikameraratkaisuksi…

Puoluevaltuusto käyttää puolueessa puoluekokousten välillä ylintä päätösvaltaa. Turun puoluekokous valitsi minut puoluevaltuuston jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudelle. Toimin siis puoluevaltuuston jäsenenä vuoden 2020 Porin puoluekokoukseen saakka. Pesti on todella mielenkiintoinen ja odotan innolla uuden puoluevaltuuston ensimmäistä kokousta, joka pidetään näillä näkymin syyskuun puolivälissä.

Hyvät kinkerit ja erinomainen kotiin tuominen.

IMG_5693

Näkemiin Turku…