Eduskuntavaalit – ei ilmastovaalit

20181010H+ñggArto008NET_pieni.jpg

Kevään 2019 vaaleista ollaan – etenkin Vihreiden toimesta – tekemässä ilmastovaaleja.

Miksi? Vertailin pikaisesti kolmen suurimman puolueen ilmastopoliittisia ohjelmia ja linjauksia:

  • Keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristölinjaus: Tavoitteena hiilineutraalisuus viimeistään vuonna 2045.
  • Kokoomuksen ympäristöohjelma: Tavoitteena lähes päästöneutraalisuus 2030-luvulla ja lähes päästöttömyys vuoteen 2050 mennessä.
  • SDP:n ilmasto-ohjelma: Tavoitteena hiilineutraali Suomi vuonna 2035.

Eipä nuo kovin paljon poikkea ilmastoasioita hehkuttavasta Vihreistä, joka linjaa eduskuntavaaliohjelmassaan tavoitteeksi hiilineutraalius vuonna 2030. Keskustalla on hieman pitempi vieteri, mutta kaikilla on samansuuntaiset ja tavoitteelliset linjaukset.

Mistä sitten ilmastovaaleissa väännettäisiin kättä ja kalisuteltaisiin hiilihankoja, kun olen varma – ilman eri puolueiden ohjelmia tavaamattakin – kaikkien vannovan mm. uusiutuvien energiamuotojen käytön, kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisen, nopeiden raideyhteyksien, puurakentamisen ja  energiasäästämisen nimeen?  Siitäkö, että onko tavoitteena hiilineutraali Suomi viisi vuotta aiemmin vai myöhemmin?

Ehkä puolueilla on hieman erilainen temppuvalikoima noiden yhtenevien tavoitteidensa saavuttamiseksi, mutta niistä ei ole vaalien suureksi teemaksi. Epäilen myös, ettei mikään puolue nosta ilmastoasioissa esille luomuviljelyn tehottomuutta sekä ongelmallisuutta ilmaston kestävän kehityksen kannalta, vaadi suomalaiskansallisten moottoriurheilulajien lopettamista tai tuo esille lemmikkieläinten vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tällaiset epämiellyttävät ja suuria äänestäjäjoukkoja koskettavat tekijät on helppo ohittaa.

Itse allekirjoitan kokoomuksen ympäristöohjelman ja sen tavoitteet. Ohjaavia ratkaisuja ja päätöksiä on tehtävä valtiovallan ja päättäjien taholta, koska yksilön varaan muutosta ei voi jättää. Olivat nämä sitten kuinka valistuneita ja sivistyneitä tahansa.

Itse näen kuitenkin edellä mainittuja hiilineutraalisuus- ja päästötavoitteitakin tärkeämmäksi Suomen roolin teknologian ja tieto-taidon kehittäjänä ja viejänä esimerkiksi biopolttoaineiden, metsittämisen ja kestävän metsätalouden osalta. Jos lähdemme mitättömällä promillen päästöosuudellamme keulimaan ja  näyttämään muille mallia, niin meille käy samalla tavalla kuin mopoautolle moottoritiellä. Jalkoihin jäämme, jos nostamme yksipuolisesti omia kustannuksiamme ja vähennämme kilpailukykyämme. Ex-meppi Eija-Riitta Korholan sanoin: ”Ajetaan maailman puhtain tuotanto ahtaalle eli viedään saasteita, mutta tuodaan työttömyyttä.” Eija-Riitta Korhola kirjoitti noin taannoin blogissaan ”Nämä mitkään ilmastovaalit ole”:  http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2019/01/28/nama-mitkaan-ilmastovaalit-ole/

Olen samaa mieltä. Huhtikuussa 2019 ei pidetä ilmastovaaleja vaan eduskuntavaalit. Olen niissä ehdokkaana.

Cafe Kirjavan vaalikeskustelu

IMG_0122

Tiistai-iltana 5.2.2019 pidimme SDP:n Harri Lepolahden kanssa eduskuntavaalikeskustelun Klaukkalan Cafe Kirjavassa. Harrihan on tuttu mies kunnanvaltuustosta ja molemmat toimimme myös valtuustoryhmiemme puheenjohtajina. Keskustelua johti asiallisesti etenkin some-aktiivina tunnettu Jaana Diakite.

Runebergin tortut olivat houkutelleet paikalle kohtuullisen paljon väkeä, jotka myös aktiivisesti ottivat keskusteluun osaa.

Aiheet polveilivat ilmastonmuutoksesta sosiaaliturvaan, talouteen, työllisyyteen ja rakentamiseen. Koulutuksesta ja kasvatuksesta vaihdettiin ajatuksia ja myös maahanmuuttoasiaa käsiteltiin. Jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sivuttiin.

Olemme Harrin kanssa eräänkin kerran käyneet lehtienkin palstoilla debattia. Tälläkin hetkellä paikallislehden sivuilla on julkaistu kantojamme liittyen kunnan sähköyhtiön ja vesilaitoksen mahdolliseen yhdistämiseen. Kantamme ovat poikenneet toisistaan. Siihen nähden tämä vaalikeskustelu sujui yllättävänkin suloisessa yhteisymmärryksessä. Suuria mielipide-eroja ei ilmennyt.

Omalta osaltani huomasin, että aika monen kysymyksen kohdalla vastaukseni kiertyi työllisyysasteen ja työn teon tärkeyteen. Oli sitten kysymys sosiaaliturvasta, turvallisuudesta tai koulutuksesta, niin työllisyysasteen nostaminen ja talouden tasapainottaminen on avainasia. Velkarahalla näitä toimintoja ja etuuksia ei voida loputtomiin ylläpitää.

Nurmijärvi-ilmiöstäkin keskusteltiin. Totesin juuri tulleiden vuoden 2018 väestönkasvulukujen osoittavan Nurmijärvelle 1,2 % väestönlisäystä ja sitä, että Nurmijärvi-ilmiö ei ole suinkaan ole ohi. Keväällä ounastelin, että väestönkasvu olisi noin prosentin luokkaa – moni piti sitäkin optimistisena. Kovempaan kasvuun yltivät viime vuonna Keski-Uudellamaalla vain Järvenpää ja Kerava. Keskustelussa nousi esille, että kasvupotentiaalia on vielä etenkin Klaukkalan ja Nurmijärven Kirkonkylän omakotialueiden asemakaavoitusten edetessä.

Kaiken kaikkiaan mukava tuokio ja hyvää keskustelua. Kiitoksia debattikumppani Harrille ja tilaisuuden vetäjä Jaanalle – sekä Cafe Kirjavan Eijalle.

IMG_0131.jpg

 

 

 

Tulevan eduskunnan asialistasta

pitkänokka ja eduskunta.jpg

Sattuneesta syystä selailin vanhoja Pitkänokka-strippejäni. Ajatus pysähtyi vuonna 2011 raapustamaani strippiin, jossa tuumailin  silloin aloittaneen uuden eduskunnan asialistaa.

Kevään 2011 eduskuntavaalikeskustelua etenkin somessa hallitsi kaksi teemaa: maahanmuutto ja pakkoruotsi. Ihmettelin tuolloin, kun osa ehdokkaistakin fokusoi koko kampanjansa vain näihin asioihin. Toki maahanmuutto osoittautui kestoaiheeksi – etenkin, kun vuoden 2015 pakolaisaalto ravisteli Eurooppaa yllättävällä voimalla.

Noita ja seuraavia eduskuntavaaleja katselin ulkopuolelta – toki oman ehdokkaani tukijoukoista käsin. Nyt itsekin ehdokkaana olevana näkymä ja tuntuma on hieman samanlainen kuin kahdeksan vuotta sitten. Keskustelu pyörii vahvasti muutaman sinänsä tärkeän asian ympärillä. Maahanmuutto ja siihen kytketty lasten seksuaalinen hyväksikäyttö tuntuvan vievän kaiken ilmatilan.

Seuraava nelivuotiskausi on kuitenkin jotakin aivan muuta kuin nuo kaksi tapetilla olevaa teemaa. Sote- ja maakunta-asiat tulevat työllistämään päättäjiä seuraavallakin kaudella. Työllisyyden edistäminen tulee olemaan edelleen yksi tärkeimmistä tehtävistä – työllistäminen kun on parasta sosiaalipolitiikkaa. Työmarkkinoiden toimivuutta on kehitettävä ja paikallista sopimista edistettävä. Sosiaaliturva uudistaminen ja siihen liittyvän turhan byrokratian purkaminen on tärkeää. Perhevapaauudistus on toteutettava. Toisen asteen koulutuksen edelleen kehittämistä on jatkettava… Lista on loputon.

Moni joutuu seuraavalla kaudella toteamaan, että asialistalla on ihan muuta kuin maahanmuuttoasiaa.

Eduskuntavaalit kutsuvat

Resized_20181027_135022_6025

Valittuja ehdokkaita ruusutettavana. Kuva: Markku Jalava.

Uudenmaan kokoomus nimesi 27.10. ylimääräisessä piirikokouksessaan 29 ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Seitsemän ehdokasta tullaan nimeämään myöhemmin – viimeistään 14.3.2019.

Valinta ei tullut pyytämättä ja yllättäen, vaikka se oli kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Päätös hakea ehdokkuutta oli tarkkaan harkittu ja pitkän fundeerauksen tulos. Se oli jatkumoa kymmenen kestäneelle aktiiviselle kunnallispoliittiselle toiminnalle ja kolmen kuntavaalien tuomille kunnallisille luottamustoimille – sadoille kokouksille, palavereille, puheille ja kirjoituksille. On aika kokeilla seuraavan tason poliittisia tehtäviä.

Päätöksen tekemisessä auttoi lukuisien henkilöiden kannustus ja tuki. Kokeneen ja pätevän vaalipäällikön saaminen oli yksi ratkaisevista tekijöistä. Marteliuksen Seijan lupautuminen tehtävään oli erinomainen asia.

Tässäkin ehdokasasettelussa moni halukas jäi ja tulee jäämään ilman ehdokkuutta. Jo ehdokkaaksi nimeäminen on Uudellamaalla saavutus ja se velvoittaa täysipainoiseen vaalityöhön. Itselläni on tähän erinomaiset lähtökohdat. Jättäydyn sivuun päivätyöstäni Artonpäivänä 31.10. jolloin päätän työskentelyni nykyisessä työpaikassani.

Tukiryhmääni voi liittyä ilmoittamalla halukkuutensa web-sivujeni yhteyslomakkeen kautta tai suoraan minulle: arto.hagg@kolumbus.fi

Nyt nimetty Uudenmaan kokoomuksen ehdokaskaarti on kokonaisuudessaan seuraava:

Siri Ahokas, Vantaa

Petri Graeffe, Järvenpää

Arto Hägg, Nurmijärvi

Tapio Karjalainen, Vihti

Mika Kasonen, Vantaa

Mervi Katainen, Bryssel

Pia Kauma, Espoo

Pihla Keto-Huovinen, Mäntsälä

Rita Kostama, Järvenpää

Mia Laiho, Espoo

Elina Lepomäki, Espoo

Sari Multala, Vantaa

Kai Mykkänen, Espoo

Kimmo Oila, Espoo

Carita Orlando, Vantaa

Jussi Patinen, Lohja

Diana Ponkkala, Espoo

Jaakko Rainio, Hyvinkää

Iida-Eveliina Rantalainen, Hyvinkää

Sakari Rokkanen, Vantaa

Veera Ruoho, Espoo

Jukka T. Salminen, Espoo

Tere Sammallahti, Espoo

Ruut Sjöblom, Tuusula

Kari Tolvanen, Espoo

Binga Tupamäki, Kauniainen

Raija Vahasalo, Kirkkonummi

Heikki Vestman, Sipoo

Henrik Vuornos, Espoo

 

Tukiryhmän kick off

!cid_4eb2a082-4d6d-49bb-9bb1-0895fc23eb78

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2019. Kokoomuksen ehdokkaat valitaan ja nimetään lokakuun lopun ylimääräisessä piirikokouksessa.

Koskapa nimeäminen menee noinkin myöhäiseksi ja asiasta oli tullut jo useita kyselyitä, niin päätimme kutsua koolle vaalityöstä kiinnostuneita henkilöitä kampanjan tukiryhmän ensikokoontumisen merkeissä.

Niinpä kokoonnuimme 10.9. kotikylän kahvilaan funtsimaan tulevaa kampanjaa ja kuulemaan hieman ehdokasehdokkaan ajatuksia ja taustoja.

Hyvin saimme lyhyelläkin varoitusajalla porukkaa koolle ja tukiryhmään sekä lukuisissa vaaleissa karaistuneita konkareita että uusia kasvoja. Ilahduttavan moni ilmoitti olevansa mukana touhussa, vaikkei tilaisuuteen nyt päässytkään. Hyvä alku.

Todella hieno asia on, että vaalipäällikökseni lupautui Seija Martelius, jolla on paristakin eduskuntavaalista menestyksekäs kokemus vaalipäällikkönä toimimisesta.

Tukiryhmääni voi ilmoittautua joko sähköpostitse: arto.hagg@kolumbus.fi tai seija.martelius@tytot.inet.fi

tai

web-sivujeni kautta: www.artohagg.fi/yhteydenotot

 

 

Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

                                 Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018­ – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.