Kotitalousvähennys ja eläkeläiset

Rakentaja.jpg

Vuosi sitten SDP:n puheenjohtaja Rinne meni lupaamaan kuuluisan vappusatasen pienituloisille eläkeläisille. Rahoitusta tuohon miljardiluokan eläkemenojen kasvattamiseen hän fundeerasi järjestyvän verotuksen kautta. Muun muassa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund tyrmäsi ajatuksen tuoreeltaan: ”Eläkkeistä ei rahoiteta verotuloilla senttiäkään. Työeläkkeet rahoitetaan palkansaajien omalla maksulla ja työnantajien työeläkemaksuna.” Nyttemmin Rinnekin on palannut reaalimaailmaan ja lupaillut sadan euron nettokorotusta pieniin eläketuloihin vain, jos talous kehittyy jatkossakin suotuisasti. ”Jos” on todellakin paikallaan, koska Rinteen ja SDP:n yrittäjävastaiset linjaukset eivät lupaile työllisyydelle ja taloudelle kovinkaan aurinkoisia näkymiä, jos demarit pääsevät vaalien jälkeen mielihalujaan toteuttamaan.

Eläkeläisten asemaa ja pärjäämistä voidaan sen sijaan parantaa muillakin konsteilla kuin epärealistisilla vappumiljardeilla.

Yksi pienituloisten eläkeläisten ongelma on kotitalousvähennykseen liittyvä epäkohta. Kotitalousvähennys on nimensä mukaisesti tuloista tehtävä vähennys ja on hyödynnettävissä vain, mikäli verotettavia tuloja on riittävästi. Pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollista saada kotitalousvähennyksen kautta tukea kotitaloutensa palveluiden, esim. korjaustöiden hankkimiseen. Tuki on siis evätty juuri niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on nostanut ongelman esille ja esittää, että pienituloisten eläkkeensaajien tueksi tulisi luoda järjestelmä, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä. Yli 75-vuotiaille tukea ehdotetaan korotettuna, jolloin uudistus tukisi myös tavoitetta, että ikääntyneen pitäisi voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Näihin Eläkkeensaajien Keskusliiton näkemyksiin on helppo yhtyä. Tukea sinne, missä on suurin tarve ja vaikuttavuus.

MRL:n kokonaisuudistus

IMG_2419

Päätoimittaja Tapio Kivistö kirjoitti 29.3. Rakennuslehden pääkirjoituksessaan lakiuudistuksesta, jota kannattaa seurata. Kyse on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistuksesta. Uudistus käynnistyi vuonna 2018 ja esitys uudesta laista on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2021. Kivistö toteaa, että kyse on pitkästä ja suuresta hankkeesta – vähän kuin rakennetun ympäristön sote-uudistuksesta.

Lakiuudistuksen parlamentaarista seurantaryhmää on vetänyt keskustalainen ympäristöministeri Tiilikainen. Kevään eduskuntavaalit muuttanevat sen verran radikaalisti eduskunnan voimasuhteita, että sillä on vaikutuksia myös MRL:n uudistusprosessiin ja poliittiseen ohjaukseen.

Huhtikuussa valittava eduskunta saa siis käsiteltäväkseen ja päätettäväkseen maankäytön ja rakentamisen keskeisimmän lain. Tuntuisi luontevalta, jopa loogiselta, että käsittelyyn osallistuisi eduskunnassa ainakin muutama rakentamisen ammattilainen.

Tiedämme osaratkaisun tuohon tarpeeseen. #145.