Rakentajat ja rakentaminen eduskuntavaaleissa

IMG_2590.jpg

Olen eduskuntavaalikampanjassani korostanut rakentajan rooliani ja rakennetun ympäristön merkitystä arvokkaimpana kansallisena omaisuutenamme. Samalla olen ollut huolestunut siitä, että rakentamisen ja maankäytön asiat eivät ole nousseet juurikaan vaalikeskusteluissa ja -teemoissa esille. Omat lehti- ja blogikirjoitukseni, lehtimainokseni, vaalivideoni ja valotaulumainokseni ovat niitä harvoja, joissa sanat rakentaja, rakentaminen tai rakennettu ympäristö mainitaan.  Näin vaikka rakentaminen ja rakentajat ovat keskeinen osa yhteiskuntaamme, talouttamme ja niiden kehittämistä.

Rakennuslehti on viikoittain ilmestyvä ammatti- ja uutislehti. Itselleni – ja varmasti monelle muullekin – se on tärkein rakennusalan julkaisu, jota tulee seurattua säännöllisesti ja jonka artikkeleita arvostetaan.  Tämänpäiväisessä (12.4.2019) Rakennuslehdessä eduskuntavaaleihin otetaan kantaa sekä pääkirjoituksessa että kakkossivun Näkökulmassa.

Päätoimittaja Tapio Kivistön pääkirjoitus on otsikoitu ”Myös rakentaminen on arvokysymys”. Hänkin ihmettelee kuinka vähän esimerkiksi vaalikoneista löytyy rakentamiseen tai rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Kivistön mielestä äänestäjillä tulisi olla käsitys, miten puolueet ja ehdokkaat aikovat toimia tulevalla eduskuntakaudella esimerkiksi rakennuskannan ja infrastruktuurin miljardeihin nousevan korjausvelan ratkaisemiseksi.

Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kirjoittaa samaisessa Rakennuslehden numerossa Näkökulma-palstalla. Kirjoitus on otsikoitu ”Anna äänesi rakennetulle ympäristölle”. Hän toteaa, että eduskuntavaaleissa ratkaistaan rakennusalan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita ja mainitsee mm. käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen, joka vaikuttaa jatkossa laajasti maankäytön ja kaavoituksen sujuvuuteen. Randell muistuttaa, että eduskuntavaaleissa valitsemme seuraavaksi nelivuotiskaudeksi ne päättäjät, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön ja meidän kaikkien tulevaisuuteen.

Omalta osaltani olen tuonut johdonmukaisesti ja aktiivisesti esille edellä mainittuja asioita ja korostanut niiden tärkeyttä. Yli 30 vuoden kokemus rakennusalasta, rakentamisesta, vientirakentamisesta ja yrittämisestäkin antavat jonkinlaisen pohjan näkemyksilleni. Niitä täydentää yli 10 vuoden kokemus kunnallispolitiikassa mm. Suomen suurimman kunnan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana.

Seuraavalla eduskuntakaudella on käsittelyssä keskeisin maankäytön ja rakentamisen lakipaketti. Olisi erikoista ja valitettavaa, jos sitä ei olisi käsittelemässä yhtään rakennusalan ammattilaista.

 

Arto Hägg, rakennusinsinööri

eduskuntavaaliehdokas (KOK)

Uusimaa #145

 

Rakentaja

Työperäisestä maahanmuutosta

IMG_2419

Seuraan kiinnostuneena – ja hieman hämmentyneenäkin – keskustelua työperäisestä maahanmuutosta.

Tänään perussuomalaisten pj Halla-aho käsitteli asiaa Helsingin Sanomien haastattelussaan. Hän totesi lähinnä, että Suomeen muuttaa suuressa määrin ihmisiä, joilla ei ole sellaista tarjottavaa, jota työmarkkinat tarvitsevat.

On hämmästyttävää, että ei ymmärretä kuinka hyvin työperäinen maahanmuutto toimii jo tällä hetkellä. Ja kuinka tärkeää se on Suomen talouden ja kehityksen kannalta. Valtaosa Suomessa asuvista ulkomaalaisista on peräisi Virosta ja Venäjältä. Virosta yli 50000 henkeä ja Venäjältä liki 30000. Nämä henkilöt edustavat työperäistä maahanmuuttoa parhaimmillaan. He työllistyvät nopeasti juuri sellaisille aloille, joissa Suomessa on kroonista ja akuuttia työvoimapulaa – esimerkiksi rakennusalalle Etelä-Suomessa.

Virolaiset ja venäläiset myös sopeutuvat ja sulautuvat suomalaiseen yhteiskuntaan varsin vaivattomasti ilman erityisiä kotouttamistoimenpiteitä. Moni ala ruuhka-Suomessa olisi vaikeuksissa ilman näistä maista tulevaa työperäistä maahanmuuttoa. He eivät ole myöskään halpatyövoimaa.

Suomen tulee edelleen edistää työperäistä maahanmuuttoa, mutta se pitää toteuttaa itsekkäästi Suomen tarpeista ja lähtökohdista. Se on Suomen, suomalaisten ja myös maahanmuuttajien etujen mukaista.  Rajanaapureistamme saatava työvoima on monella tapaa paras ratkaisu työperäisen maahanmuuttoon jatkossakin. 

Tässä tilastokeskuksen infoa kansalaissuusryhmistä vuodelta 2017. Onneksemme työllisyysluvut ovat suurimmat juuri suurimpien ulkomaalaisryhmien kohdalla. Virolaisten työllistymisaste on jopa samaa tasoa kuin ruotsalaisten.

ulkomaalaiset

MRL:n kokonaisuudistus

IMG_2419

Päätoimittaja Tapio Kivistö kirjoitti 29.3. Rakennuslehden pääkirjoituksessaan lakiuudistuksesta, jota kannattaa seurata. Kyse on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistuksesta. Uudistus käynnistyi vuonna 2018 ja esitys uudesta laista on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2021. Kivistö toteaa, että kyse on pitkästä ja suuresta hankkeesta – vähän kuin rakennetun ympäristön sote-uudistuksesta.

Lakiuudistuksen parlamentaarista seurantaryhmää on vetänyt keskustalainen ympäristöministeri Tiilikainen. Kevään eduskuntavaalit muuttanevat sen verran radikaalisti eduskunnan voimasuhteita, että sillä on vaikutuksia myös MRL:n uudistusprosessiin ja poliittiseen ohjaukseen.

Huhtikuussa valittava eduskunta saa siis käsiteltäväkseen ja päätettäväkseen maankäytön ja rakentamisen keskeisimmän lain. Tuntuisi luontevalta, jopa loogiselta, että käsittelyyn osallistuisi eduskunnassa ainakin muutama rakentamisen ammattilainen.

Tiedämme osaratkaisun tuohon tarpeeseen. #145.