Tag: uusimaa

HOK-ELANTO 693

693

Ilta-Sanomien haastattelussa viime elokuussa totesin, että minulla on ollut viehtymystä  vaaleihin. Aikuisiällä olen osallistunut mm. kolme kertaa kunnallisvaaleihin hyvällä menestyksellä ja viime keväänä eduskuntavaaleihin – hieman vaatimattomammalla lopputuloksella.

Nyt olen ehdolla HOK-Elannon edustajistoon kaudelle 2020-24. Ehdokasnumeroni on 693 ja se löytyy Kokoomus Uusimaa -listalta. Kokoomus on näissä edustajiston vaaleissa vaaliliitossa Kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa.

HOK-Elannon edustajistoon on perinteisesti ollut kovasti halukkaita – ihan valtakunnan nimekkäimpiä poliitikkoja myöten. Nykyisessä edustajistossa vaikuttaa useita kansanedustajia ja äkkivilkaisulla yksi ministerikin. Tällä kertaa edustajiston vaaleissa on ehdokkaita peräti 1237.

Äänestysaika on 26.3.-6.4.2020 ja vaaleissa voi äänestää joko sähköisesti tai postitse. Äänestyslipukkeet ja äänestysohjeet postitetaan HOK-Elannon äänioikeutetuille jäsenille viikon 13 aikana.

HOK-Elannon jäseniä edustaa edustajisto, joka valitaan vaaleilla asiakasomistajista neljän vuoden välein. Edustajisto käyttää asiakasomistajille kuuluvaa ylintä päätösvaltaa asioissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. Se toimii myös äänitorvena osuuskaupan johdon suuntaan ja huolehtii siitä, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään omistajien toiveita kuunnellen.

Olen valmis toimimaan äänitorvena. Siihen tarvitaan ääniä. 693 riittänee.

 

 

Kotitalousvähennys ja eläkeläiset

Rakentaja.jpg

Vuosi sitten SDP:n puheenjohtaja Rinne meni lupaamaan kuuluisan vappusatasen pienituloisille eläkeläisille. Rahoitusta tuohon miljardiluokan eläkemenojen kasvattamiseen hän fundeerasi järjestyvän verotuksen kautta. Muun muassa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund tyrmäsi ajatuksen tuoreeltaan: ”Eläkkeistä ei rahoiteta verotuloilla senttiäkään. Työeläkkeet rahoitetaan palkansaajien omalla maksulla ja työnantajien työeläkemaksuna.” Nyttemmin Rinnekin on palannut reaalimaailmaan ja lupaillut sadan euron nettokorotusta pieniin eläketuloihin vain, jos talous kehittyy jatkossakin suotuisasti. ”Jos” on todellakin paikallaan, koska Rinteen ja SDP:n yrittäjävastaiset linjaukset eivät lupaile työllisyydelle ja taloudelle kovinkaan aurinkoisia näkymiä, jos demarit pääsevät vaalien jälkeen mielihalujaan toteuttamaan.

Eläkeläisten asemaa ja pärjäämistä voidaan sen sijaan parantaa muillakin konsteilla kuin epärealistisilla vappumiljardeilla.

Yksi pienituloisten eläkeläisten ongelma on kotitalousvähennykseen liittyvä epäkohta. Kotitalousvähennys on nimensä mukaisesti tuloista tehtävä vähennys ja on hyödynnettävissä vain, mikäli verotettavia tuloja on riittävästi. Pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollista saada kotitalousvähennyksen kautta tukea kotitaloutensa palveluiden, esim. korjaustöiden hankkimiseen. Tuki on siis evätty juuri niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on nostanut ongelman esille ja esittää, että pienituloisten eläkkeensaajien tueksi tulisi luoda järjestelmä, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä. Yli 75-vuotiaille tukea ehdotetaan korotettuna, jolloin uudistus tukisi myös tavoitetta, että ikääntyneen pitäisi voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Näihin Eläkkeensaajien Keskusliiton näkemyksiin on helppo yhtyä. Tukea sinne, missä on suurin tarve ja vaikuttavuus.

Työperäisestä maahanmuutosta

IMG_2419

Seuraan kiinnostuneena – ja hieman hämmentyneenäkin – keskustelua työperäisestä maahanmuutosta.

Tänään perussuomalaisten pj Halla-aho käsitteli asiaa Helsingin Sanomien haastattelussaan. Hän totesi lähinnä, että Suomeen muuttaa suuressa määrin ihmisiä, joilla ei ole sellaista tarjottavaa, jota työmarkkinat tarvitsevat.

On hämmästyttävää, että ei ymmärretä kuinka hyvin työperäinen maahanmuutto toimii jo tällä hetkellä. Ja kuinka tärkeää se on Suomen talouden ja kehityksen kannalta. Valtaosa Suomessa asuvista ulkomaalaisista on peräisi Virosta ja Venäjältä. Virosta yli 50000 henkeä ja Venäjältä liki 30000. Nämä henkilöt edustavat työperäistä maahanmuuttoa parhaimmillaan. He työllistyvät nopeasti juuri sellaisille aloille, joissa Suomessa on kroonista ja akuuttia työvoimapulaa – esimerkiksi rakennusalalle Etelä-Suomessa.

Virolaiset ja venäläiset myös sopeutuvat ja sulautuvat suomalaiseen yhteiskuntaan varsin vaivattomasti ilman erityisiä kotouttamistoimenpiteitä. Moni ala ruuhka-Suomessa olisi vaikeuksissa ilman näistä maista tulevaa työperäistä maahanmuuttoa. He eivät ole myöskään halpatyövoimaa.

Suomen tulee edelleen edistää työperäistä maahanmuuttoa, mutta se pitää toteuttaa itsekkäästi Suomen tarpeista ja lähtökohdista. Se on Suomen, suomalaisten ja myös maahanmuuttajien etujen mukaista.  Rajanaapureistamme saatava työvoima on monella tapaa paras ratkaisu työperäisen maahanmuuttoon jatkossakin. 

Tässä tilastokeskuksen infoa kansalaissuusryhmistä vuodelta 2017. Onneksemme työllisyysluvut ovat suurimmat juuri suurimpien ulkomaalaisryhmien kohdalla. Virolaisten työllistymisaste on jopa samaa tasoa kuin ruotsalaisten.

ulkomaalaiset