Rustasin joutessani ilmakuvan Rajamäen keskustasta. Ei tullut ihan mittakaavaan ja jokunen perspektiivivirhekin taisi lipsahtaa kuvaan, mutta välttänee. Alunperin tämä piti laittaa kyläyhdistyksen sivuille, mutta kun se asia ei edennyt niin olkoon näillä omilla sivuillani.
Tarkoituksena on esitellä ja paikantaa joitain Rajamäen “nähtävyyksiä” ja mestoja niiile, jotka paikantamisapua kaipaavat.
Ehdotuksia paikkojen lisäyksistä otetaan vastaan, joskaan kovin paljon tuohon ei taida uusia merkintöjä mahtua – ainakaan tuolla tekniikalla.
Rajamäen talo: Yksi 20:stä kruunun uudistilasta, jotka perustettiin seudulle vuonna 1782. Rajamäen tehtaat perustettiin tämän tilan maille. Toimii kesäisin museona.
Rajamäen tehtaat: Vuonna 1888 perustettu hiivatehdas. Sittemmin Alko Yhtiöiden ja Altian Rajamäen tehtaat.
Tehdasmuseo: Hieno museo, joka sijaitsee tehtaan vanhimmassa vuonna 1895 valmistuneessa punatiilirakennuksessa junaradan vieresssä. Museo, jota ei voida pitää avoinna yleisölle alkoholin mainontakiellon tiukan tulkinnan ansiosta.
Rajamäen lähde: Se yksi ja ainoa alkuperäinen lähde, joka oli avaintekijä, kun hiivatehdas perustettiin Rajamäelle.
Pesula: Nätti vanha pesularakennus lähteen vieressä. Tähän saisi hienon pienpanimon ja pubin.
Sauna: Tehtaan vuodelta 1954 peräisin oleva sauna- ja asuinrakennus. Arkkitehti: Antero Pernaja.
Kirkko: Vuonna 1938 valmistunut funkkis-tyylinen rakennus, jonka Alko aikoinaan rakennutti ja lahjoitti seurakunnalle vuonna 1985.
Pirunkorpi: Mäenpään asuinalueen kansanomaisempi nimi.
Sörkän kasarmit: Tykkimäentiellä sijaitsevat kaksi työväen asuinrakennusta vuodelta 1890. Alueen vanhimpia rakennuksia.
Tykkitornit: Rajamäen tehtaiden suojaksi vuonna 1940-41 rakennetut kaksi tykkitornia, jotka kohoavat puiden latvojen yläpuolelle. Tornien alla on miehistöbunkkerit. Tornien huipulla oli jatkosodan aikana kaksi Boforssin 40 mm ilmatorjuntatykkiä. Tykkitorninmäen alarinteessä Tapiontien alapäässä on lisäksi tulenjohtobunkkeri/väestönsuoja, jota muuan Raptori-bändi käytti sittemmin treenikämppänä.
Kupinmäki (Patterinmäki): Talvisodan aikana – ennen tykkitornien valmistumista – ilmatorjuntatykit sijaitsivat tämän mäen päällä. Jälkiä rakennelmista on nähtävissä edelleen.
Kuusibaari: Rajamäen vapaiden miesten ja naisten luonnonläheinen seurustelumesta ns. Lupiinilehdon kupeessa.
Entisen metsäkoulun puistometsä: Entisen Kylänpään uudistalon paikalla sijaitsi 1990-luvulle saakka metsäoppilaitos, jonka alueella on harvinaista puustoa mm. tammia, saarnia, hopeahaapoja ja lehmuksia. Puut on kartoitettu ja ne on huomioitu uudessa Kylänpään asemakaavassa.
Saarni: Komea saarnipuu Kiljavantien varressa Työtehoseuran kohdalla. Tekninen lautakunta on hyväksynyt katusuunnitelman, jonka mukaan tämä maamerkkinäkin toimiva puu tullaan kaatamaan ryhmityskaistan alta.
Tehtaan funkkisasunnot: Hienoja funkkistyylisiä tehtaan asuinrakennuksia.
– Terveystien työväen paritalot on suunnitellut vuonna 1935 arkk. Erkki Huttunen.
– Isokallion työväen ja alempien toimihenkilöiden 8 rakennusta on suunnitellut Erkki Huttunen ja ne valmistuivat vuonna 1938.
– Puistokujalla on neljä toimihenkilöiden paritaloa – ns. mestarien paritalot, jotka valmistuivat vuonna 1948, suunnittelijana arkkitehti Aarne Ervi.
– Puistokujalla on myös yksittäinen vuonna 1956 valmistunut toimihenkilöiden paritalo, jonka suunnittelijasta ei ole tietoa.
– Puistokujan päässä on tehtaan lääkärin asunto vuodelta 1957. Sen on suunnitellut arkk. Einari Teräsvirta.
– Puistokujan modernimmat pulpettikattoiset rivitalot vuodelta 1961 on suunnitellut Einari Teräsvirta.
– Mutkatien toimihenkilöiden kolme paritaloa vuodelta 1956. Suunnittelijasta ei ole tietoa.
Lisäksi junaradan länsipuolella Tykkitorninmäen ympäristössä sijaitsee useita tehtaaseen liittyviä rakennuksia 1800- ja 1900-luvuilta mm.
– Virkamiesasunto vuodelta 1924. suunnittelijana Arkitekturbyrå Cronstedt & Schultz. Rakennuksessa toimii nykyisin tilausravintola Pikku Paroni.
– Villentiellä sijaitseva Lastentarha-rakennus vuodelta 1928. Suunnittelijana rakennusmestari Heikki Kolehmainen. Rakennus toimi sittemmin virkailijoiden ruokalana ja kerhona, kudonta-asemana, partiolaisten kolona ja nykyisin jälleen avoimena päiväkotina.
– Naistentalo eli “tipula”. Kaksikerroksinen valkea rapattu funkkis-asuintalo Toivojentiellä. Rakennettu vuonna 1948. Suunnitellut Einari Teräsvirta työskennellessään Erkki Huttusen toimistossa.
– Toivojentien osastopäälliköiden asunnot valmistuivat vuonna 1957. Suunnittelija on Einari Teräsvirta.
– Olantien insinööriasunnot valmistuivat vv. 1960-62. Suunnittelija on Einari Teräsvirta.
Toivottavasti piirroksesta ja infosta on hyötyä ja huvia!
ARTO HÄGG 