Rakentajat ja rakentaminen eduskuntavaaleissa

IMG_2590.jpg

Olen eduskuntavaalikampanjassani korostanut rakentajan rooliani ja rakennetun ympäristön merkitystä arvokkaimpana kansallisena omaisuutenamme. Samalla olen ollut huolestunut siitä, että rakentamisen ja maankäytön asiat eivät ole nousseet juurikaan vaalikeskusteluissa ja -teemoissa esille. Omat lehti- ja blogikirjoitukseni, lehtimainokseni, vaalivideoni ja valotaulumainokseni ovat niitä harvoja, joissa sanat rakentaja, rakentaminen tai rakennettu ympäristö mainitaan.  Näin vaikka rakentaminen ja rakentajat ovat keskeinen osa yhteiskuntaamme, talouttamme ja niiden kehittämistä.

Rakennuslehti on viikoittain ilmestyvä ammatti- ja uutislehti. Itselleni – ja varmasti monelle muullekin – se on tärkein rakennusalan julkaisu, jota tulee seurattua säännöllisesti ja jonka artikkeleita arvostetaan.  Tämänpäiväisessä (12.4.2019) Rakennuslehdessä eduskuntavaaleihin otetaan kantaa sekä pääkirjoituksessa että kakkossivun Näkökulmassa.

Päätoimittaja Tapio Kivistön pääkirjoitus on otsikoitu ”Myös rakentaminen on arvokysymys”. Hänkin ihmettelee kuinka vähän esimerkiksi vaalikoneista löytyy rakentamiseen tai rakennettuun ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Kivistön mielestä äänestäjillä tulisi olla käsitys, miten puolueet ja ehdokkaat aikovat toimia tulevalla eduskuntakaudella esimerkiksi rakennuskannan ja infrastruktuurin miljardeihin nousevan korjausvelan ratkaisemiseksi.

Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kirjoittaa samaisessa Rakennuslehden numerossa Näkökulma-palstalla. Kirjoitus on otsikoitu ”Anna äänesi rakennetulle ympäristölle”. Hän toteaa, että eduskuntavaaleissa ratkaistaan rakennusalan kannalta useita hyvin kriittisiä asioita ja mainitsee mm. käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen, joka vaikuttaa jatkossa laajasti maankäytön ja kaavoituksen sujuvuuteen. Randell muistuttaa, että eduskuntavaaleissa valitsemme seuraavaksi nelivuotiskaudeksi ne päättäjät, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön ja meidän kaikkien tulevaisuuteen.

Omalta osaltani olen tuonut johdonmukaisesti ja aktiivisesti esille edellä mainittuja asioita ja korostanut niiden tärkeyttä. Yli 30 vuoden kokemus rakennusalasta, rakentamisesta, vientirakentamisesta ja yrittämisestäkin antavat jonkinlaisen pohjan näkemyksilleni. Niitä täydentää yli 10 vuoden kokemus kunnallispolitiikassa mm. Suomen suurimman kunnan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana.

Seuraavalla eduskuntakaudella on käsittelyssä keskeisin maankäytön ja rakentamisen lakipaketti. Olisi erikoista ja valitettavaa, jos sitä ei olisi käsittelemässä yhtään rakennusalan ammattilaista.

 

Arto Hägg, rakennusinsinööri

eduskuntavaaliehdokas (KOK)

Uusimaa #145

 

Rakentaja

Kotitalousvähennys ja eläkeläiset

Rakentaja.jpg

Vuosi sitten SDP:n puheenjohtaja Rinne meni lupaamaan kuuluisan vappusatasen pienituloisille eläkeläisille. Rahoitusta tuohon miljardiluokan eläkemenojen kasvattamiseen hän fundeerasi järjestyvän verotuksen kautta. Muun muassa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund tyrmäsi ajatuksen tuoreeltaan: ”Eläkkeistä ei rahoiteta verotuloilla senttiäkään. Työeläkkeet rahoitetaan palkansaajien omalla maksulla ja työnantajien työeläkemaksuna.” Nyttemmin Rinnekin on palannut reaalimaailmaan ja lupaillut sadan euron nettokorotusta pieniin eläketuloihin vain, jos talous kehittyy jatkossakin suotuisasti. ”Jos” on todellakin paikallaan, koska Rinteen ja SDP:n yrittäjävastaiset linjaukset eivät lupaile työllisyydelle ja taloudelle kovinkaan aurinkoisia näkymiä, jos demarit pääsevät vaalien jälkeen mielihalujaan toteuttamaan.

Eläkeläisten asemaa ja pärjäämistä voidaan sen sijaan parantaa muillakin konsteilla kuin epärealistisilla vappumiljardeilla.

Yksi pienituloisten eläkeläisten ongelma on kotitalousvähennykseen liittyvä epäkohta. Kotitalousvähennys on nimensä mukaisesti tuloista tehtävä vähennys ja on hyödynnettävissä vain, mikäli verotettavia tuloja on riittävästi. Pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollista saada kotitalousvähennyksen kautta tukea kotitaloutensa palveluiden, esim. korjaustöiden hankkimiseen. Tuki on siis evätty juuri niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on nostanut ongelman esille ja esittää, että pienituloisten eläkkeensaajien tueksi tulisi luoda järjestelmä, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä. Yli 75-vuotiaille tukea ehdotetaan korotettuna, jolloin uudistus tukisi myös tavoitetta, että ikääntyneen pitäisi voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Näihin Eläkkeensaajien Keskusliiton näkemyksiin on helppo yhtyä. Tukea sinne, missä on suurin tarve ja vaikuttavuus.