Puoluekokoustunnelmia Kalajoelta

Vastavalittu puheenjohtajisto. Voittavaa joukkuetta ei vaihdettu.

Osallistuin viikonloppuna kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoella. Kerta oli viides, jos mukaan lasketaan vuoden 2011 presidentinvaaleihin liittynyt ylimääräinen puoluekokous Helsingissä vuonna 2011. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2010 Jyväskylässä ja nyt on takana kolmen kokouksen putki Turku-Pori-Kalajoki. Puoluekokouksiahan pidetään kahden vuoden välein ja se on myös kausi jolle valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.

Kovin suuri yllätys ei ollut, että puolueen koko puheenjohtajisto: pj. Orpo sekä varapj:t Häkkänen, Valtonen ja Ikonen valittiin jatkokaudelle, vaikka varapuheenjohtajiston osalta päästiin pitämään vaalit. Sote-osaaja Mia Laiho jäi kuitenkin äänestyksessä puheenjohtajiston ulkopuolelle. Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sai jatkokauden yksimielisesti. Sen verran upeata työtä Heikki on tehnyt puoluevaltuustossa, että haastajaa ei ilmaantunut. Nurmijärveltä puoluevaltuuston jäseneksi valittiin pitkään yhdistys- ja järjestötoiminnassa vaikuttanut Leena Zittling. Itse sain paikan puoluevaltuuston varajäsenenä ja puolueen sääntöjen mukaan tämä tulee olemaan osaltani viimeinen kausi, koska alla on jo yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja yksi varajäsenenä.

Vaikka aikaisemmissakaan ei ole ollut moitteen sijaa, niin mielestäni tämän vuotinen Kalajoen puoluekokous oli tunnelmaltaan ehdottamasti paras ja hyvähenkisin. Tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta yhteisestä asiasta oli helposti aistittavissa, eikä se johtunut pelkästä gallup-menestyksestä. Puitteetkin Kalajoen Hiekkasärkillä olivat mainiot.

Puoluekokoukseen toi terveisensä myös Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova. Tuki Ukrainalle tuli esille monessa puheenvuorossa. Puheissa nousi vahvasti esille myös kokoomuksen pitkäjänteinen työ Nato-jäsenyyden puolesta. Kokoomusnuoret ottivat kantaa jäsenyyden puolesta jo viime vuosituhannella ja jo vuonna 2006 virallinen puoluekokouskin otti Nato-jäsenyyteen selkeän myönteisen kannan. Vuoden 2020 Porin puoluekokouksessa, jossa olin itsekin mukana, linjattiin, että jäsenyyttä on haettava lähivuosina. On hienoa, että kokoomus ei ole enää yksin näkemyksensä kanssa ja jäsenhakemuksen jättämisestä tehtiin vast’ikään varsin yksimielinen päätös eduskunnassa. Ehkä oli siunaukseksi, että pääministeripuolueena oli jäsenhakemuspäätöksen hetkellä SDP. Epäilen vahvasti, että jos asiaa olisi esitetty ja käsitelty kokoomusjohtoisen hallituksen aikana, niin vasemmistosta olisi tullut laajasti ja huomattavasti runsaammin vastustusta. Ehkä jopa siinä määrin, että läpimeno eduskunnassa olisi ollut epävarmaa.

Varapuheenjohtajiston vaalin lopputulos oli varsin selkeä. Kolmen kärki erottui.
Nurmijärvisiä puoluekokousedustajia kera puheenjohtaja Orpon. Jussi Malkamäki, Arto Hägg, Virpi Räty, Merja Winha-Järvinen, Leena Zittling ja Tarleena Takalo-Eskola.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Tuiran kundit. Oikealla Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen – moninkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari, EM- ja olympiaedustaja.
Kokemus on valttia: 2-0. Jussilla on kaksi vuotta aikaa harjoitella revanssia varten.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamuspaikkavalinnoista

Artoa ehdotetaan pelastuslaitoksen johtokuntaan ja Jussia kehittämis- ja tulevaisuuslautakuntaan.

Keski-Uudenmaan aluevaalien jälkeen puolueiden ja ryhmien välillä neuvoteltiin ja sovittiin luottamushenkilöpaikoista. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtajana olin mukana neuvottelujen taustaryhmässä, joka teki alustavan esityksen Uudenmaan kokoomuksen piirihallitukselle. Tänään valtuustoryhmämme hyväksyi piirihallituksen lopullisen esityksen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamustehtäviin nimitettävistä henkilöistä kokoomuksen osalta. Lopulliset päätökset asiassa tekee aluevaltuusto maaliskuun kokouksessaan.

Aluehallituksen puheenjohtajaksi esitetään Helinä Perttua Järvenpäästä. Aluehallitukseen esitetään Nurmijärveltä Kimmo Behmiä ja Virpi Rätyä. Myös Hyvinkäältä saadaan kaksi jäsentä aluehallitukseen – Jaakko Rainio ja Annika Kokko, joista Rainio tosin vaihtaa kauden puolivälissä paikkaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi esitettävän Tuusulan Kalle Ikkelän kanssa. Keski-Uudenmaan aluevaalien ykkönen kokoomus saa siis viisi paikkaa 17-paikkaiseen aluehallitukseen, joista kaksi alueen kokoomuslaisimmasta kunnasta Nurmijärveltä.

Nurmijärven kokoomuslaisista ehdotetaan lisäksi hyvin vaaleissa menestyneitä Mari Simelius-Hulmia sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston jäseneksi ja Inka Utriaista henkilöstöjaoston varapuheenjohtajaksi. Aluevaktuutettu Riina Mattilaa esitetään palveluiden järjestämisen lautakunnan jäseneksi ja varavaltuutettu Jussi Malkamäkeä kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäseneksi. Kimmo Behmiä esitetään hallituksen lisäksi myös talous- ja rahoitusjaoston jäseneksi.

Toiveeni mukaisesti minua ehdotetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Olen tähän vallan tyytyväinen. Tämän tehtävän kykenen hoitamaan kunnallisten luottamustehtävien lisäksi.

Mielenkiinnolla odotan, mitä muiden puolueiden ja ryhmien henkilöesitykset tulevat olemaan. Odotettavissa on, että Nurmijärven painoarvo aluehallituksessa tulee normalisoitumaan verrattuna istuvaan Keusoten yhtymähallitukseen, jonka 20:stä jäsenestä vain kaksi on tällä hetkellä Nurmijärveltä.

Aluevaalistartti

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_ac41f949-740c-40a3-a58d-dd0c037fb463.jpg
Willanaukio Hyvinkää

Lauantai 11.12. oli kokoomuksen toimintalauantai. Eri puolilla Keski-Uuttamaatakin oli pystysssä sinivalkoisia telttoja.

Aloitin päivän kierroksen Rajamäeltä, jossa oli tarjolla kuumaa glögiä. Paikalla oli myös mäntsäläläinen kansanedustajamme Pihla Keto-Huovinen, jonka kanssa teimme eduskuntavaalityötä keväällä 2019. Nyt alkoi olla jo hieman vaalitunnelmaakin, vaikka lauantai-aamuna ei väkeä kovin runsaasti liikkeellä ollutkaan. Sain kuulla, että nurmijärveltäkin oli jälleen ainakin yksi kuntapoliitikko aluevaalikandidaatiksi ilmoittautunut. Viralliset tahot ilmoittanevat asiasta virallisesti.

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_db0cd381-08e3-48bb-8cf9-6fde1779d7ea.jpg
Malkamäen Jussin kanssa Lähteessä.

Rajamäeltä piipahdin Hyvinkäälle, jossa Willanaukiolla, jossa olikin huomattavasti enemmän vilskettä. Sopu-teltta pyritään pystyttämään rauhalliseen mestaan – vaaliteltta sinne, missä väki liikkuu luonnostaan. Pelkällä glögillä ja ilosanoman jakamisella väki ei nykyään liikahda minnekään. Hyvinkäällä paikalla oli myös muita Keusote-valtuutettuja.

Hyvinkäältä koukkaus takaisin etelän suuntaan. Klaukkalassa oli vaalivalokuvaus. Saapa nähdä minkälainen otos tuli, kun oli aamun reippaillut tihkusateessa. Sitä vaille, etteivät meikit valuneet.

Valokuvauksesta vielä Klaukkalan vaaliteltalle, jonne kerääntyikin mukavasti ehdokkaitamme ja hieman kuntalaisiakin. Pitkästä aikaa pääsi nokikkain porukoiden kanssa. Joitain en tainnut ainakaan vuoteen ollut tavannut.

Tästä se taas lähtee. Huomenna pitää kaivaa vanhat vaalimainokset varaston perältä ja katsoa menisikö niillä ekologiosesti vielä kolmannetkin vaalit putkeen. Alunperin ne on tehty vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja kierrätin niitä kertaalleen tämän vuoden kuntavaaleissa. Ehdokasnumerot arvotaan aatonaattona 23.12.2021. Ottaisin mielelläni kuntavaalinumeroni 95 – ei tarvitsisi numeroita rustailla uusiksi. Niin hyvä munkki tuskin käy.

Vaaleihin on aikaa rapiat kuukausi ja kun siihen väliin mahtuu Joulun pyhät, niin kampanjoinnista tulee varsin tiivis. Varsinaista kampanjabudjettia en ole juurikaan miettinyt, mutta tällä kertaa menen ilmeisesti varsin vaatimattomalla panostuksella. Vaalipiiri on sen verran laaja, eikä aluetta kata yksinään mikään paikallislehti. Jo kattava lehtimainonta edellyttäisi käytännössä eduskuntavaalien kaltaista satsausta. Mikäli löytyy haluja lahjoittaa joitain euroja vaalikassaan, niin tuki otetaan toki vastaan. Voi laitta asiassa viestiä joko web-sivujeni kautta tai suoraan sähköpostilla: arto.hagg@kolumbus.fi

Klaukkalassa tutustuin Jammuun.

Kansallisomaisuuttamme rappeutetaan

NU_20190323_a.png

Nurmijärven Uutiset julkaisi 23.3.2019 vaalikynä-kirjoitukseni.

Yli 30-vuotisen rakentajakokemukseni suomalla itsevarmuudella kehtaan tuoda julki myös huoleni siitä, että rakennusalan ammattilaisia ei ole riittävästi eduskunnassa. Kansallisomaisuutemme näkökulmasta siihen olisi tällä hetkellä erityistä tarvetta. Eduskuntavaaleissa on Uudellamaalla numero 145 käytettävissä tämän tarpeen täyttämiseen.

Tässä tuo lehtikirjoitukseni:

Kansallisomaisuuttamme rappeutetaan

Rakennettu ympäristö – tiet mukaan lukien – on luonnon ohella arvokkainta kansallisomaisuuttamme.

Tieverkoston toimivuus on elinehto Suomelle ja sen elinkeinoelämälle. Jotta väylien toimintakyky voidaan varmistaa, tulisi ylläpitoon satsata vuosittain yli miljardi euroa. Nyt rahoitusvaje on satoja miljoonia. Jokainen voi nähdä ja valitettavasti myös kokea, että tieverkosto on rapautumassa vauhdilla. Vaikutelma on, että tilanne pahenee vuosi vuodelta. Tänäkin keväänä paljastuvat tien pinnat ovat surullista katsottavaa. Väylien kehittäminenkin vaatisi miljardin euron investoinnit, kun taso on nyt vain puolet siitä.

Korjausvelan kasvattaminen on hölmöläisten hommaa. Näin on kuitenkin toimittu vuosi vuoden jälkeen hallituskokoonpanoista huolimatta. Tieverkoston heikkeneminen aiheuttaa suoria kalustokustannuksia. Vielä suurempi on kuitenkin se lisäkustannus, joka syntyy, kun toimenpiteitä ei suoriteta ajoissa. Kevyistä toimenpiteistä joudutaan siirtymään rankempiin korjausinvestointeihin. Ajoissa suoritettuna kustannukset olisivat pienempiä. Nykymallilla kärsitään sekä huonosta tiestöstä, että tuhlataan rahaa korjaushankkeiden lykkäämisen vuoksi.

Ounastelin jo viime syksynä Nurmijärven Uutisten lehtikirjoituksessani, että Uudellemaalle ollaan MAL-sopimuksella ajamassa ruuhkamaksuja. Tämä tarkoittaisi uutta maksurasitusta alueen tien käyttäjille. Ruuhkamaksuja perustellaan ilmastopolitiikalla, mutta sitä ”myydään” ajatuksella, että ruuhkamaksuilla voidaan rahoittaa väylärakentamista. Myyntiargumentti on heikko. Tien käyttäjiltä kerätään jo nyt moninkertaisesti se summa, jonka valtio palauttaa tienpitoon. Rahoituspohja teiden kunnossapidolle on olemassa – siihen ei ruuhkamaksuja tarvita.

Arto Hägg, rakennusinsinööri

eduskuntavaaliehdokas (KOK), Uusimaa

 

Sote-ongelmat

 

20181010H+ñggArto008NET_pieni

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa on ollut ongelmia pitkään. Sitä ei kukaan kiellä. Erityisesti vanhuspalveluissa on ongelmia, joita ei tule hyvinvointivaltiossa hyväksyä missään olosuhteissa. On erinomaista, että ongelmat on nostettu laajasti ja näkyvästi esille. Ikävää ja hieman käsittämätöntäkin on, että se tapahtuu vasta nyt vaalien alla, vaikka ongelmia on ollut jo vuosikaudet.

Ongelmat ovat nimenomaan nykyisessä järjestelmässä – ei jossain aiemmassa tai kesken jääneessä.

On jäänyt vähälle huomiolle se, että kunnilla, jotka vastaavat vanhuspalveluista on ollut täysi valta ja mahdollisuus määrittää, tuottaa tai hankkia vastuupalvelut vapaasti. Niin laadukkaina ja korkeatasoisina kuin kuntapäättäjät ovat tarpeelliseksi ja hyväksi katsoneet. Esteitä ei ole ollut, ellei kuntien kassatilannetta sellaiseksi katsota.

Laatutason nostamisesta ei tosin ole mitään hyötyä, jos sen toteutumista ei riittävästi valvota ja esimerkiksi ulkoistettujen palveluiden tuottajaa poikkeamisista rangaista. Juuri tästä hankintaosaamisen puutteesta ja valvontavajeesta on viime aikoina esille nousseissa ikävissä tapauksissa ollut pääosin kyse. Sote-palvelujen ulkoistamisiahan on tehty jo pitkään ja läpi kuntakentän. Eniten keskusta- ja demarijohtoisissa kunnissa, vaikka julkisesta keskustelusta voi saada toisenlaisen käsaityksen.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä tulee uudistaa. Hallinnon ja byrokratian kasvattamisella tai verottajatahojen lisäämisellä asiaa ei ratkaista. Yli 10 vuotta kestänyt veivaaminen tulee saattaa päätökseen. Viimekertainen sote-uudistus kaatui mammuttimaiseen ja hallitsemattomaan kokonaisuuteen, johon maakuntamalli oli soten kannalta tarpeettomasti kytketty.

Kokoomuksen esittämä ajatus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta palaa asian ytimeen – ihmisiin ja palveluihin. Yksinkertainen on paitsi kaunista ja toimivaa – myös mahdollista toteuttaa. Vihdoinkin.

Eduskuntavaalit kutsuvat

Resized_20181027_135022_6025

Valittuja ehdokkaita ruusutettavana. Kuva: Markku Jalava.

Uudenmaan kokoomus nimesi 27.10. ylimääräisessä piirikokouksessaan 29 ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Seitsemän ehdokasta tullaan nimeämään myöhemmin – viimeistään 14.3.2019.

Valinta ei tullut pyytämättä ja yllättäen, vaikka se oli kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Päätös hakea ehdokkuutta oli tarkkaan harkittu ja pitkän fundeerauksen tulos. Se oli jatkumoa kymmenen kestäneelle aktiiviselle kunnallispoliittiselle toiminnalle ja kolmen kuntavaalien tuomille kunnallisille luottamustoimille – sadoille kokouksille, palavereille, puheille ja kirjoituksille. On aika kokeilla seuraavan tason poliittisia tehtäviä.

Päätöksen tekemisessä auttoi lukuisien henkilöiden kannustus ja tuki. Kokeneen ja pätevän vaalipäällikön saaminen oli yksi ratkaisevista tekijöistä. Marteliuksen Seijan lupautuminen tehtävään oli erinomainen asia.

Tässäkin ehdokasasettelussa moni halukas jäi ja tulee jäämään ilman ehdokkuutta. Jo ehdokkaaksi nimeäminen on Uudellamaalla saavutus ja se velvoittaa täysipainoiseen vaalityöhön. Itselläni on tähän erinomaiset lähtökohdat. Jättäydyn sivuun päivätyöstäni Artonpäivänä 31.10. jolloin päätän työskentelyni nykyisessä työpaikassani.

Tukiryhmääni voi liittyä ilmoittamalla halukkuutensa web-sivujeni yhteyslomakkeen kautta tai suoraan minulle: arto.hagg@kolumbus.fi

Nyt nimetty Uudenmaan kokoomuksen ehdokaskaarti on kokonaisuudessaan seuraava:

Siri Ahokas, Vantaa

Petri Graeffe, Järvenpää

Arto Hägg, Nurmijärvi

Tapio Karjalainen, Vihti

Mika Kasonen, Vantaa

Mervi Katainen, Bryssel

Pia Kauma, Espoo

Pihla Keto-Huovinen, Mäntsälä

Rita Kostama, Järvenpää

Mia Laiho, Espoo

Elina Lepomäki, Espoo

Sari Multala, Vantaa

Kai Mykkänen, Espoo

Kimmo Oila, Espoo

Carita Orlando, Vantaa

Jussi Patinen, Lohja

Diana Ponkkala, Espoo

Jaakko Rainio, Hyvinkää

Iida-Eveliina Rantalainen, Hyvinkää

Sakari Rokkanen, Vantaa

Veera Ruoho, Espoo

Jukka T. Salminen, Espoo

Tere Sammallahti, Espoo

Ruut Sjöblom, Tuusula

Kari Tolvanen, Espoo

Binga Tupamäki, Kauniainen

Raija Vahasalo, Kirkkonummi

Heikki Vestman, Sipoo

Henrik Vuornos, Espoo

 

Puolivuotiskatsaus I/2018

IMG_0015

Perinteiseen tapaan katsaus menneeseen puolivuotiskauteen eli vuoden 2018 alkupuoliskoon.

Kaiken kaikkiaan toiminta kunnanhallituksessa piti miehen ja mielen kiireisenä etenkin, kun toimin myös kunnanhallituksen edustajana asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa – tosin vain läsnäolo- ja puheoikeudella.

—————-

Vuoden alun mielenkiintoisin – joskaan ei jännittävin – tapahtuma oli presidentinvaalit. Harrastin kampanjointia Sauli Niinistön joukoissa muiden mukana, jonka valinta ei liene ollut kenellekään epäselvää.

Merkille pantavaa oli Huhtasaaren kunnioitettava 6,9 %:n kannatus – etenkin kun ajattelee, että ulkopolitiikan johtoon pyrittiin parin rukousaamiaisen kokemuksella.

Väyrysen 6,2%:n kannatus oli yllätys. Vai oliko sittenkään? Jo neljännesvuosisata sitten – vuonna 1994 – Pahkasian päätoimittaja Paretskoi kirjoitti profetiaalisesti, että kun Väyrystä ei älytty valita presidentiksi aikoinaan, niin “hän on kehissä riemunamme ainakin vuoteen 2018 saakka – kenties jopa vuoteen 2024 saakka”. Mutta kyllähän tuo 6,2 prosenttia oli kova tulos ja ansaitsee hatun noston.

Vanhasen 4,1%:n kannatus oli melkoinen mahalasku. Nämähän olivat Vanhaselle henkilökohtaisesti tärkeimmät vaalit. Hän ilmoitti ennen vaaleja, että pitkän uran jälkeen palikat ajattelussa olivat loksahtaneet paikoilleen ja halusi tätä valistustehtävää toteuttaa. Jotakin meni auttamattomasti pieleen. Puolentoista vuoden kampanjoinnin ja satojen tilaisuuksien tuloksena äänimäärä laski edellisvaalien 561000 äänestä tasoon 122000. Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Matti oli vasta sijalla neljä 6,6 %:n kannatuksella. Ikävintä ehdokkaan ja puolueen kannalta lienee se, että tulos oli näin vaatimaton senkin jälkeen, kun oltiin vedottu vahvasti Keskustan omiin aktiivijäseniin. Vanhasen numero oli 4 myös loppusijoituksen ja kannatusprosentin osalta – ja ei liene kovin kaukana myöskään kouluarvosanalla arvioituna.

SDP ei heittänyt kehään puolueen puheenjohtajaa, vaan uhrasi tappion alttarille Haataisen, joka sai perin vaatimattoman 3,3%:n kannatuksen. Aikamoinen kasa ammattiyhdistysten varoja tuonkin tuloksen saamiseksi todennäköisesti uhrattiin.

——————–

Keväällä 2018 julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sarjakuva-albumi “101 sarjakuvaa Suomesta”. Mukana oli teoksessa oli nimensä mukaisesti yksi ja vuosi sivu 101:ltä suomalaiselta sarjakuvailijalta. Oma sivuni ja vuoteni teoksessa oli 1999.

IMG_5244

——————–

Nurmijärvellä keskeisimpiä päätöksiä olivat kunnan uuden toimintaorganisaation päättäminen, jota uusi kunnanjohtaja ryhtyi tarmokkaasti viemään eteenpäin ensi toiminaan.

Media ja yksittäiset toimijatkin hokivat mantramaisesti Nurmijärven vetovoiman hiipumisesta ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtämisestä. Panin asiassa ns. kampoihin ja kritisoin näitä tulkintoja. Kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa väestökasvun muuttumista negatiiviseksi. Toukokuun lopun ennakkotietojen mukaan väestönkasvu onkin ollut reippaasti yli 200 henkeä eli 0,5%. Koko vuoden osalta kasvuprosentti tullee olemaan hieman alle prosentin luokkaa. Hallittua kasvua sanoisin.

Kunnanjohtaja Kimmo Behmille pidettiin läksijäiset Kirkonkylän Ahjolassa 26.4.2018. Paikalla oli lukuisia nykyisiä ja muutama aiempienkin vuosien luottamushenkilö, lähiseudun kaupunginjohtajia ja kunnan johtavia viranhaltijoita. Kimmon pitkä – 19 vuoden – pesti kunnanjohtajana päättyi lopullisesti vappuaattona. Siinä ajassa oli moni luottamushenkilö tippunut kyydistä – läksijäisissäkin oli enää muutama kunnanvaltuutettu, joka on saman taipaleen kuntapäättäjänä taivaltanut.

——————-

Kesäkuun alussa kirjoitun Nurmijärven Uutisten “Viikon vieras” -palstalla kunnan uudesta lukiohankkeesta. Totesin kannattavani yhteisen lukion rehtorin viran perustamista ja näin myös kunnanhallituksessa päätimme.

Lukiohankkeen osalta toivoin viime vuotisen päätöksen mukaisesti parempia ja tarkempia selvityksiä ja laskelmia erityisesti kokonaisinvestointien osalta. Toin esille myös vaihtoehdon, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy.

Sittemmin ehdotukseni kuuluu saaneen positiivista vastakaikua.

IMG_5675

———————

Kesäkuun puolivälissä osallistuin Kokoomuksen puoluekokoukseen Turussa. Valitsimme Petteri Orpon jatkamaan puolueen puheenjohtajana ja kolme varapuheenjohtajaa: Häkkänen, Grahn-Laasonen ja Talvitie. Puoluevaltuuston puheenjohtajaäänestys oli äärimmäisen tiukka ja sen voitti Aura Salla.

Omalta kohtaa oli merkityksellistä valintani puoluevaltuustoon vv. 2018-2020. Puoluevaltuustohan on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Ensimmäinen kokouksemme tulee olemaan syyskuussa.

IMG_5713

———————

Nurmijärven vuoden tilinpäätös 2017 hyväksyttiin poikkeuksellisesti vasta juhannusviikolla. Sinänsä positiivisesta tilinpäätöksestä huolimatta pidin kunnanvaltuustossa kohtuullisen ankaran ryhmäpuheen ja muistutin kunnan rajusta velkaantumisasteesta ja investointien hillitsemisen tarpeesta.

———————-

Tästä jatkamme elokuussa.

 

 

 

 

 

 

 

Puoluekokouksesta puoluevaltuustoon

IMG_5713.JPG

Kokoomus piti puoluekokouksensa Turussa viikonloppuna 8.-10.6. Olin paikalla Jalavan Markun kanssa Kokoomus Nurmijärven nimeäminä puoluekokousedustajina.  Lisäksi paikalla olivat Nurmijärveltä Kirsi Lompolo, Virpi Räty ja Leena Zittling.

Tämän kertainen puoluekokous oli sikäli merkittävä, että siellä hyväksyttiinpuolueen uusi periaateohjelma. Siihen voi tutustua mm. tämän linkin kautta:

http://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/arvot-periaateohjelma/

Puolueen puheenjohtajana jatkaa seuraavat kaksi vuotta Petteri Orpo, jolle ei löytynyt vastaehdokasta. Varapuheenjohtajavaalissa sen sijaan oli viisi ehdokasta. Sanni Grahn-Laasonen, Antti Häkkänen ja Janne Sankelo hakivat jatkopaikkaa ja uusina kanditaatteina heitä haastoivat oululainen Mari-Leena Talvitie ja nuori Juho Ojares. Kukin puoluekokousedustaja antoi vaalissa äänensä kolmelle ehdokkaalle ja valintaan riitti yksi äänestyskierros. Sannin ja Antin lisäksi varapuheenjohtajaksi valittiin Talvitie.

IMG_5738

Puolueen varapuheenjohtajien vaalin tulokset – ei puoluevaltuuston, kuten otsikko väittää.

Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikalle oli ennen puoluekokousta tiedossa vain Aura Sallan ehdokkuus. Kokouspaikalla kävi kuitenkin selväksi, että entinen kansanedustaja Heikki Autto Lapista asettuu myös ehdolle. Äänestys ei olisi voinut olla juurikaan tiukempi: Aura Salla valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 0,8 äänen erolla.

IMG_5734

Tätä voisi kutsua maalikameraratkaisuksi…

Puoluevaltuusto käyttää puolueessa puoluekokousten välillä ylintä päätösvaltaa. Turun puoluekokous valitsi minut puoluevaltuuston jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudelle. Toimin siis puoluevaltuuston jäsenenä vuoden 2020 Porin puoluekokoukseen saakka. Pesti on todella mielenkiintoinen ja odotan innolla uuden puoluevaltuuston ensimmäistä kokousta, joka pidetään näillä näkymin syyskuun puolivälissä.

Hyvät kinkerit ja erinomainen kotiin tuominen.

IMG_5693

Näkemiin Turku…