Vuosikatsaus 2022

14 vuoden ajan kirjoitin blogiini puolivuosittain yhteenvedon edellisen kuuden kuukauden touhuista. Jostain syystä viime heinäkuussa tämä jäi tekemättä. Vedetään nyt nippuun tiivistetysti kerrtalla koko vuosi 2022.

Vuosi 2022 oli jälleen vaalivuosi, kun tammikuussa pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Tulin valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon 498 äänellä. Myöhemmin sain toiveeni mukaisesti paikan myös Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsenenä. Kokoomuksesta tuli hyvinvointialueen suurin valtuustoryhmä 18 jäsenellä.

Kirkonkylän osayleiskaavaa käsiteltäessä vuoden alussa perään kuulutin vuotta aiemmin tekemäni valtuustoaloitteen käsittelyä. Olin tehnyt aloitteen siitä, että selvitettäisiin pikaisesti minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Nyt tuo aloite on ollut lepotilassa hävyttömästi jo yli kaksi vuotta, eikä kukaan ole aloitteen tekijään ollut yhteydessä, eikä sen käsittelystä ole ollut minkäänlaisia merkkejä. Kun aloite ei ollut johtanut mihinkään toimenpitekisiin, niin Kirkonkylän osayleiskaavaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä tein ehdotuksen, että Kirkkotie merkitään kyseisen osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Perusteena se, että kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella. Näin tapahtuikin ja osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkotie on nyt liikenneväyläksi merkitty ja kunnan on mahdollista se tarvittaessa ottaa haltuun ja hoitoon.

Alkukeväällä -22 Nurmijärven kunnanhallitus antoi Jätelautakunta Kolmenkierrolle lausunnon uusista jätehuoltomääräyksistä. Tein ehdotuksen kunnan kannaksi, että määräyksistä poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa eli mentäisiin jäteasetuksen mukaan, jossa rajana on 10000 asukkaan taajamat. Kunnanhallitus hyväksyi esitykseni ja se merkittiin lausuntoon kunnan kantana. Valitettavasti Jätelautakunta Kolmenkierto ei myöhemmin noteeranut Nurmijärven kunnan kantaa ja tulevaisuudessa alueella pientaloasukkaita rasitetaan jätehuoltokustannuksilla enemmän kuin laki ja asetus edellyttävät.

Maaliskuussa kunnavaltuusto kokoontui pitkästä aikaa läsnäolokokoukseen kunnanviraston valtuustosalissa. Listalla oli mm. uuden teknisen johtajan valinta ja uuden kuntastrategian hyväksyminen. Suurimman huomion sai kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuutettu Matti Putkonen vaati vakavasti harkitsemaan kunnanjohtajan vaihtamista. Ihan puun takaa asia ei tullut, koska paikallislehden nettiversiossa oli uutisoitu jo ennen valtuuston kokousta otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Raju kannanotto päätyi myös valtakunnallisen iltapäivälehden sivuille. Yön yli nukuttuani otin yhteyttä muiden ryhmien puheenjohtajiin ja totesimme, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen – sen verran räävitön esitys oli. Ryhmien kannaotto oli seuraavanlainen ja sen allekirjoittivat myös valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Perussuomalaisten ryhmän pj ei ollut mukana laatimassa tuota kannanottoa. PS:ltä tuli sittemmin ihan oma julkilausuma asiasta.

Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Operaatiosta ei tullut muutaman päivän paraatimarssia Kiovaan, kuten itänaapurimme valtionpäämies oli ajatellut. Tuli mieleen Talvisodan tapahtumat, kun torvisoittokunta ja muutama neuvostodivisioona koki kohtalonsa Raatteen tiellä. Ukrainan tapahtumat saivat aika monen suomalaisenkin muuttamaan suhtautumisensa Suomen liittymisestä NATOon.

Totesin yhtenä esimerkkinä tästä muutoksesta viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kannat Natoon liittymisestä. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”. Olin vuoden 2019 alussa Nurmijärven 15:sta eduskuntavaaliehdokkaasta ainoa, joka vastasi väittämään myönteisesti. Kaikkien muiden 14 eduskuntavaaliehdokkaan mielestä NATO-jäsenyys ei olisi vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Silmät ovat varmasti auenneet vuoden aikana muiltakin – myös pääministeri Marinilta, joka vain muutamia viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä totesi, että on “hyvin epätodennäköistä, että Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana”. NATO ei ollut Marinin asialistalla, vaikka jo tuolloin Yhdysvaltojen presidentti toi julki arvionsa siitä, että Venäjä aikoo vallata Ukrainan. Olisi pitänyt olla. Sittemminhän ilahduttavan moni on kääntänyt takkinsa – myös Marin ja Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen yllättävänkin yksimielisenä. Oli ehkä siunaus, että maassa oli sosialistihallitus, kun NATO-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Epäilen, että kokoomusvetoisen oikeistohallituksen aikana vasemmiston saaminen runsaslukuisena NATO-hakemuksen taakse ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu, vaan keskustelu mm. sotapsykoosista olisi ollut huomattavasti äänekkäämpää.

Kesäkuussa suuntasin puoluekokoukseen Kalajoelle. Henkilövalintojen osalta puoluekokouksessa ei koettu yllätyksiä. Vuoden 2023 vaalivoittoa päätettiin lähteä hakemaan samalla porukalla kuin aiemmin. Tulin valituksi puoluevaltuuston varajäseneksi kahdeksi vuodeksi.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Uusi valtuustokausi alkoi elokuussa ja kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut jatkamaan ryhmän puheenjohtajana. Olin jo keväällä päättänyt, että en tule pyrkimään eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Minut nimitettiinkin kyseisten vaalien Uudenmaan Kokoomuksen ehdokasvalintoja valmistelemaan komiteaan. Tällä hetkellä komitean työ on loppusuoralla – vain kaksi ehdokasta on nimeämättä. Viimeisin julkaistu eduskuntavaaliehdokkaamme on toimittaja Susanne Päivärinta. Koossa on jo nyt todella edustava ehdokaskaarti ja komiteamme saikin tunnustusta hyvästä työstä eli se nimettiin Vuoden kokoomusteoksi Uudellamaalla.

Syyskuussa hyvinvointialueen valtuusto suoritti ensimmäisen hyvbinvointialuejohtajan vaalin. Pienenä yllätyksenä kahden äänen erolla Pirjo Laitinen-Parkkoseen valituksi tuli Mikko Komulainen. Hämmennystä aiheutti se, että tarkastuslautakunnan nurmijärveläinen puheenjohtaja Korkiakoski (KESK) ilmoitti, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Tästä erillistarkastuksesta ei ole sen koommin kyllä mitään kuulunut. Sittemmin Komulaisen valinnasta on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten tekijät ovat anestesiologi Harri Tohmo ja nurmijärveläinen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen Sirkka Rousu (SDP). Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole vielä saatu.

Marraskuussa käsiteltiin kunnanvaltuustossa vuoden 2023 talousarvio. Sen verran tiukalla kuntatalous on, että talousarvioesitys meni melkeinpä muutoksitta läpi. Olin kunnanhallituksessa saanut läpi startegian mittareihin ja tavoitteisiin mitättömältä tuntuvan tekstilisäyksen “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Harmittavasti tämä tekstilisäys poistettiin valtuustokäsittelyssä. Näin valtuustotasolla ei edelleenkään ole tehty miltään osin kirjausta kaavoituksen kehittämisen työryhmän esitysten hyväksymisestä. Marraskuussa kunnanhallitus kyllä päätti käynnistää Metsäkylän osayleiskaavan valmistelun ja tarkastella prosessissa kolmea vaihtoehtoista mallia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteiksi. Tämä vaihtoehtojen tarkasteleminen oli erinomaisen järkevä päätös. Olihan sellaisiakin mielipiteitä esiintynyt, että oltaisiin uudeksi Nurmijärvi-malliksi valittu suoraan vain yksi vaihtoehto – se, joka olisi suosinut isoja tiloja ja suurten kiinteistöjen omistajia pienempien kustannuksella. Nyt kuntalaiset ja päätöksentekijät pääsevät konkreettisesti vertailemaan useampaa vaihtoehtoa. Yhdestä vaihtoehdosta voi valita vain yhden – kolmesta voi valita parhaan. Kunnanhallitus linjasi kaavakehitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti myös, että osayleiskaavatarkastelussa luovutaan ns. emätilatarkastelusta.

Marraskuussa käytiin myös OP Uusimaan edustajiston vaalit. Totesin jo ennen vaaleja, että vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin esim. fuusiopäätöksissä pääsi edellisellä kaudella käyttämään tosiasiallisesti päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen. Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tuosta informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin. Olin siis ehdolla ja tulin valituksi toiselle kaudelle edustajistoon.

Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön. Tavoitteena saada työ valmiiksi keväällä 2023. Samalla nimettiin 7-henkinen ohjausryhmä ja minut sen puheenjohtajaksi.

Kausi paketissa. Vaaleja ja Nuukaa odotellessa.

Kokoukset ovat tämän vuoden osalta naputeltu. En ole tarkkaan laskenut, mutta arvioin, että pitkälti toista sataa luottamustehtäviin kuuluvaa kokousta ja palaveria on takana tältä vuodelta. Siihen päälle vielä ryhmäkokoukset ja muut epävirallisemmat istunnot. Keskimäärin varmaan 2-3 per viikko. Joukossa toki lyhyempiäkin sessioita, mutta yleisesti ottaen kokousten kestotkin ovat pidentyneet. Otaksun, että ensi vuonna määrä hieman pienenee, kun Keusoten kuntayhtymä lakkautetaan ja yhtymävaltuuston kokoukset jäävät pois. Kohtuullisen korkeana olen edelleen pitänyt osallistumisprosentin, vaikka aiempien vuosien 100 prosentin osallistumisasteeseen en tänä vuonna kyennytkään. Lähinnä juuri sen vuoksi, että Keusoten ja uuden hyvinvointialueen kokoukset ovat sattuneet osin samaan aikaan kunnan kokousten kanssa. Ensi vuonna tuo ongelma helpottaa, kun kuntayhtymän kokoukset tosiaan poistuvat kalenterista.

Loppuvuoden merkittävin luottamustehtäviin liittyvä asia omalta kohdaltani oli nimitys Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman poliittiseen ohjausryhmään ja sen puheenjohtajaksi. Nurmijärven Uutiset asiasta haastatteli ja kirjoitti 21.12. Jos muutama vuosi sitten vetämäni kaavoituksen kehittämisen työryhmä oli melkoinen savotta, niin ei tästä NUUKA-pestistäkään vaikeuskerrointa puutu. Joka tapauksessa ohjausryhmältä odotetaan esitystä talouden tervehdystoimenpiteistä ensi vuoden kevääksi.

Ensi vuoden keväällä on myös eduskuntavaalit. Tällä kertaa en pyrkinyt ehdolle, vaikka edellisissä eduskuntavaaleissa tyydyttävän tuloksen sainkin. Kokoomuksen kannalta tilanne näyttää kevään vaaleja ajatellen varsin hyvältä – ainakin galluppien perusteella. Useamman kansanedustajapaikan lisäys Uudellamaalla on aivan realistinen tavoite. Ainakin ehdokaslista on jo tällä hetkellä vahva, kattava ja monipuolinen, vaikka muutama ehdokas on vielä nimeämättä. Olen toiminut jäsenenä kokoomuksen eduskuntavaalien ehdokasasettelua valmistelevassa työryhmässä Uudellamaalla. Uudenmaan Kokoomuksen piirihallitus palkitsi vast’ikään työryhmän työn Vuoden kokoomustekona.

Muita piirihallituksen palkitsemia olivat Vantaan Kokoomus ry (Vuoden paikallisyhdistys), Akseli Lehtonen / Uudenmaan Kokoomusnuoret (Vuoden järjestötoimija) ja Mia Rundgren (Vuoden aluevaltuutettu).

Vetäydyn Joulun viettoon.

Rauhallista Joulua ja leppoisaa uutta vuotta.

Osayleiskaavoituksen uudistaminen etenee vihdoinkin

Kunnanhallituksen päätöksellä 29.11.2022 otettiin iso askel haja-asutusalueen yleiskaavoituksen kehittämisessä Nurmijärvellä.

Useamman vuoden työn tuloksena asia saatiin kunnanhallitukseen päätösasiaksi ja siitä tehtiin selkeät ja yksimieliset päätökset. Kokoukseen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Vaulamon lisäksi kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet ja puheoikeudella valtuuston puheenjohtajistosta Toivonen ja Lakee.

Viimeisen vuoden aikana erityisesti osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärästä on ollut keskustelua, eikä siitä oltu päästy yhteisymmärrykseen. Oma mielipiteeni on ollut, että kaikille osayleiskaava-alueille ei voi määrittää yhtä tiukkaa kasvutavoitetta ja rakentamispaikkamäärää, vaan niitä tulee tarkastella kussakin osayleiskaavassa erikseen. Jokainen yleiskaava-alue kun on omanlaisensa ja niillä on omat erityispiirteensä. Siitä, että rakentamisen määrää tulee kasvattaa merkittävästikin, on puolestaan ollut koko ajan täysi yksimielisyys. Toinen paljon keskustelua herättänyt asia on ollut rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaate ja siitä onkin laadittu useita malleja. Kaikissa malleissa käytetään kuitenkin samaa rakentamisen määrää. Kyse on siitä, miten ja mihin nuo rakentamispaikat jakautuvat osayleiskaavan alueella ja minkä kokoiset tilat/kiinteistöt niitä saavat. Rakentamismahdollisuuksia saavien tilojen koko eroaa merkittävästi eri malleissa. Osa suosii suuria tiloja, kun toisessa ääripäässä pienempien tilojen osuus kasvaa. Pohjaesityksessä ehdotettiin vireille pantavaksi Metsäkylän osayleiskaava ja siinä tarkasteltavaksi viittä eri mallia.

Jo ennen kokousta oli tiedossa, että asiassa tullaan tekemään muutosesitys ja näin tapahtui Maijalan toimesta. Kun myös muuta muutoshalukkuutta esiintyi pohjaesitystä kohtaan, niin kunnanhallitus piti puolen tunnin neuvottelutauon, jossa löydettiin yhteisymmärrys ja lopputulema, jonka kaikki hallituksen jäsenet olivat valmiit hyväksymään:

  • Rakentamismahdollisuuksien kokonaismääräosayleiskaavan suunnittelualueella johdetaan strategian väestötavoitteesta.
  • Laaditaan Metsäkylän osayleiskaavaluonnos, jossa mallinnetaan vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteita malleilla B, C ja D, joista malli D on kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukainen, kaikissa vaihtoehdoissa on sama rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä. Lisäksi taulukko liitetään päätökseen.
  • Rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä asetetaan tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5-2-kertaiseksi kasvutavoitteeseen nähden. Pinta-aloina käytetään niitä kiinteistöjä, jotka ovat voimassa kulloisenkin osayleiskaavan vireille tulon ajankohtana.
  • Luovutaan emätilaperiaatteesta.
  • Osayleiskaavan alueella sovelletaan vyöhykemallia siten, että jokaisen kiinteistön tulee pääsääntöisesti sijoittaa uusi asuinrakentaminen kiinteistön edullisimmalle vyöhykkeelle.
  • Osayleiskaavaprosessin eri vaiheissa kunnanhallitus seuraa etenemistä.  

Olen tosi tyytyväinen siihen, että osayleiskaavoituksen ja haja-asutusalueen rakentamisen uudistaminen pääsee nyt etenemään ja kunnanvirastolla konkreettisesti edistämään osayleiskaavoitusta uudella tavalla. Jakoperusteita mallinnetaan ja verrataan kolmella eri mallilla, jolloin varmistetaan asiallinen ja kuntalaisille tasapuolinen käsittely isossa uudistuksessa. Emätilaperiaatteesta luopuminen on viimein kirjattu päätöksenä. Siihen, että yksi malleista (D) perustuu täysin kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraporttiin, on mielestäni hyvä asia – sitä valmisteltiin pitkään ja hartaasti aikanaan. Uskon, että prosessin tuloksena syntyvä uusi järjestelmä on tasapuolinen kaikkia maanomistajia kohtaan ja vastaa myös tavoitteeseen, että rakentamista ohjataan erityisesti yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille paikoille kuten kyliin ja kyläkoulujen ympäristöön.

Kunnanhallitus teki tärkeässä ja mielipiteitäkin jakaneessa asiassa hyvän päätöksen. Erityisen hienon päätöksestä tekee se, että se tehtiin lopulta yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Sillä on arvoa jatkoa ajatellen.

Budjettivaltuusto 2022 – Valtuusto ei ollut valmis emätilatarkastelusta luopumiseen

Nurmijärven kunnanvaltuusto  kokoontui 16.11. vuoden 2022 tärkeimpään kokoukseensa eli käsittelemään vuoden 2023 talousarviota. Heti kärkeen täytyy todeta, että asialistaa kasattaessa ei aiemmista vuosista oltu otettu oppia.  Vuoden kolmas osavuosikatsaus ja NUUKA -ohjelman päivitystyö käsiteltiin toki nopeasti, mutta niiden jälkeen asialistalle nostettujen peräti yhdeksän valtuustoaloitteen käsittely talousarviokokouksessa oli aikatauluriski. Se riski toteutui. Jo asialistan alkupään käsittelyyn meni aikaa yli kolme tuntia. Valtuustoaloitteista käytiin keskustelua ja useamman kohdalla jouduttiin myös äänestämään. Vasta tämän jälkeen päästiin käsiksi kokouksen pääaiheeseen eli talousarvioon 2023 ja taloussuunnitelmaan 2023-2025. Kokous päättyi noin puoli tuntia ennen keskiyötä eli kokonaiskestoksi taukoineen tuli kunnioitettavat 10 ja puoli tuntia. Aloitteet olisi voinut käsitellä aivan hyvin vaikkapa joulukuun kokouksessa.

Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön vielä vuoden 2022 aikana. Tavoitteena saada valmista kevääksi 2023. Työlle nimettiin poliittinen ohjausryhmä ja sen jäseniksi edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä:  Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) sekä lisäksi  puheenjohtajat valtuustosta ja kunnanhallituksesta.

Aloitteiden käsittelystä ja äänestystuloksista on tiedotettu jo varsin laajasti, joten en niitä ryhdy tässä kertaamaan. Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokouksista päätettäessä toin terveiset kokoomuksen ryhmässä todetusta ja ryhmien puheenjohtajien palaverissakin keskustellusta ongelmasta liittyen Nurmijärven kokousaikatauluihin. Muualla hyvinvointialueella valtuustojen kokoukset ovat pääsääntöisesti maanantaina ja mahdolliset kyselytunnit torstaisin. Nurmijärvellä kunnanvaltuuston kokouspäivä on perinteisesti keskiviikkona ja kyselytunti maanantaina. Nurmijärveläinen tapa on toiminut hyvin ja sen etuna luottamushenkilön kannalta on se, että valtuuston kyselytunti ja varsinainen kokous ovat samalla viikolla. Muita menoja ja lomia on helpompi sovittaa kalenteriin, kuin valtuustoasiat eivät jakaudu kahdelle viikolle. Kun uudella hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi myös lukuisia lautakuntien ja jaostojen kokouksia, niin niiden ajoittaminen on ongelmallista erityisesti nurmijärveläisten kannalta. Meidän kokouskalenteri käy eri tahtia muiden kanssa. Päätettiinkin tarkastella syksyn kokouspäiviä myöhemmin.

Talousarviokäsittely alkoi kunnanhallituksen 1. varapj Riikka Raekannaksen alustuksella, jonka jälkeen aloitin suurimman ryhmän pj:nä ryhmäpuheiden pitämisen. Tietoisena pitkästä kokouksesta olin perinteiseen tapaani laatinut Kokoomuksen ryhmäpuheen varsin lyhyeksi. Tässä se:

Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut kuulijat

Käsittelemme nyt kunnanvaltuuston koko vuoden tärkeintä asiakohtaa. Talousarviokokousten päätöksiä ja äänestyslistoja on usein muisteltu ja tutkailtu vuosienkin päästä. Talousarvioita käsitellessään valtuusto tekee tärkeintä työtä, johon se on valittu: mitä vastinetta kuntalaiset saavat verorahoille, minkälaisia palveluita kuntalaisille tuotetaan ja mihin kunta tulee panostamaan tulevina vuosina. Jokainen valtuutettu pääsee käyttämään täysimääräisesti sitä valtaa, jonka ovat kuntalaisilta saaneet.

Kunnan talous on luonnollisesti keskiössä tässä asiakohdassa. Viime vuosien tapaan tänäkin vuonna on odotettavissa varsin jouheva kokous. Odotettavissa ei ole massiivisia määrärahalisäysesityksiä – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa tänäkin vuonna.

Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisella valtuutetulla olisi tiedossa erinomaisia ja tarpeellisia kohteita määrärahalisäyksille  – aivan jokaisella. Parinsadan tuhannen määrärahalisäys hyvään tarkoitukseen ei varmasti kaada kunnan taloutta, mutta kun sen kertoo 51:llä, niin talousarvio paisuisikin yli 10 miljoonalla eurolla. On helppo yhtyä talousjohtajan vetoomukseen siitä, että lisämäärärahojen esittäjän olisi hyvä esittää myös keinot, joilla kasvavat kulut katetaan.

Kuntataloutemme ennustettavuus tulee varmasti paranemaan, kun sote-kustannukset siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Kroonisia – tänäkin vuonna koettuja –  loppuvuoden miljoonaluokan soten ja erikoissairaanhoidon lisämäärärahatarpeita ei ensi vuonna nähdä.  Toisaalta kunnan verotulot tulevat vähenemään oleellisesti tilanteessa, jossa kasvavalla kunnalla on suuret investointipaineet. Kasvavaa lainakantaa pitää pystyä hoitamaan pienenevillä verotuloilla. Kokoomus-ryhmä näkee järkevänä päivittää Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaa ja odottaa tämän yhteisen työn kääntävän osaltaan kuntatalouttamme oikealle kurssille.

Kunnan kiinteistöomaisuus on tärkeä osa kuntatalouden tervehdyttämistä tulevanakin vuonna. Luopumista ei strategisista – kiinteistöistä tulee jatkaa.  Erityisen tärkeässä asemassa ovat juuri sote-kiinteistöt, jotka jäävät velkoineen edelleen kunnan taseeseen, vaikka toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialue näkisi ja ymmärtäisi kunnan tärkeyden yhteistyökumppanina ja sitoutuisi pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin strategisesti tärkeiden sote-kiinteistöjen osalta. Ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen edun mukaista, että jatkuvaa ylläpitoa ja perusparannuksiakin vaativissa kiinteistöissä toimitaan vuokrasopimuksilla, joissa on lyhyet – jopa muutamien kuukausien irtisanomisajat.

Kokoomus-ryhmä jakaa huolen yritystonttien puutteesta – erityisesti kunnan eteläisen osassa. Sudentullin työpaikka-alueen kaavahankkeen edistäminen on tärkeä asia. Toisaalta täytyy muistaa, että kunta on kaavoittanut yritystontteja myös yksityisille toimijoille ja yrittäjät ovat tervetulleita myös näihin kohteisiin. Yhtä kaikki jokainen uusi yrittäjä ja uudet työpaikat kasvattavat kunnan elinvoimaa – olipa tontti sitten kunnan tai yksityisen.

Valtio on tällä hallituskaudella velkaantunut ennätysvauhtia. Edellisellä hallituskaudella laskussa ollut valtionvelan määrä on tällä hallituskaudella kääntynyt rajuun kasvuun. Ongelmia –  jopa erimielisyyksiä –  on epäröimättä ratkottu velanotolla. Tiedetään jo nyt, että uusi ja kallis aluehallinto tulee olemaan rahoituskriisissä. Kun myös kuntien talousvaikeudet ja velkaantuminen jatkuvat, niin jokaisella hallinnon tasolla ollaan ongelmissa talouden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että Nurmijärven kaltaisia kasvavia ja koko valtakunnalle elinvoimaa tuottavia kuntia ei rangaistaisi. Päinvastoin kasvava ja lapsirikas kasvukunta tarvitsisi erityishuomiota, kun kasvun tuomat investointipaineet rasittavat rankasti kuntataloutta.

Hyvää on kuitenkin, että Nurmijärvellä on yhteinen tahtotila ja päämäärä kuntatalouden korjausliikkeelle. Kokoomus on tässä työssä vahvasti mukana.

Kiitämme ryhmiä ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitokset ansaitsee tuore talousjohtaja hyvästä ja päämäärätietoisesta työstä.

Ihan ilman muutosesityksiä ei mennyt varsinainen talousarvion käsittely tänäkään vuonna.

Diakiten (KOK) muutosesitys strategisiin tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti kuten myös Toikkanen & Anttila -duon teknisluonteinen, mutta oleellinen tekstilisäys sitovista tavoitteista.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti poistettavaksi kahden vuoden määräaikaista matkailukoordinaattorin virkaa. Esitys kaatui äänin 33-18. Perustelin jo salissa omaa myönteistä kantaani sillä, että Nurmijärvellä matkailuelinkeino ei perustu mammuttimaisiin huvipuistoihin tai jättimäisiin ostoshelv..paratiiseihin, vaan pieniin yrityksiin ja yksittäisiin yrittäjiin. Juuri nämä pienet toimijat tarvitsevat kunnan tukea tässä vaiheessa. Yrittäjiltä on tullut erinomaista palautetta nyt tehdystä työstä.

Jenni Sandberg (SDP) teki määrärahaesityksen työllistämispalkkojen palauttamisesta 140.000 euroa korkeammalle tasolle.  Hallintojohtaja totesi ennen äänestystä, että aiemmin ylimitoitettua määrärahaa on pudotettu nyt kohti aiempia toteutumasummia, joten päädyin äänestämään pohjaesityksen mukaisesti. Sinänsä asiallinen ehdotus hyväksyttiin äänin 24-27. Tämän määrärahaesityksen kokonaisvaikutus oli +/-0, vaikka muutosesityslomakkeessa oli tuo 140 k€:n lisämäärä.

Vihreät esitti uutta yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Tässä asiassa käänsin takkini salissa ja äänestin muutosesityksen puolesta, kun olin kuullut Niinimäen hyvät perustelut asiassa. Esitys kuitenkin kaatui äänin 32-19.

Mira Lappalaisen (PS) esitys opettajien työpuhelimista (kulut 54.900€/vuosi) hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työntekijöillä täytyy olla työkalut työnantajan puolesta jo turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Visa Tarikka (KOK) esitti 100.000 euron määrärahaa joukkoliikenteeseen. Esitys kaatui äänin 32-19. Äänestin esitystä vastaan talouskurin hengessä.

Pääosa muutosesityksistä tuli tänä vuonna Diakiten kynästä. Edellä mainitun tekstimuutoksen lisäksi hän teki seuraavat muutosesitykset, jotka kaatuivat selvin äänimäärin. Oli aistittavissa, että valtuusto ei oikein lämpene taajamakohtaisille lisämäärärahoille tässä vaiheessa talousarviokäsittelyä. Talouskurin nimissä äänestin itsekin näissä säästöjen puolesta ja lisämäärärahoja vastaan.

  • Poistetaan yksityistieavustuksiin tehty 60 000 euron määrärahalisäyksen.
  • Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon lisämääräraha 50.000 € ympäristötoimialalle. 
  • Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon lisämääräraha 10.000 €. 
  • Klaukkalantien kohennussuunnitelman määrärahat tiivistetään kolmelle vuodelle: 100.000 € vuodelle 2023, 50.000 € vuodelle 2024 ja 50.000 € vuodelle 2025.

Riina Mattila (KOK) esitti investointiosassa Urheilupuiston koulun aikaistamista yhdellä vuodella. Äänestys oli tiukka 26-25 eli valtuusto hylkäsi muutosesityksen. Äänestin pohjaesityksen mukaisesti. Klaukkalan alueella on tarve ja tarkoitus tehdä nopealla aikataululla rajoitettu palveluverkkoselvitys. Ei ole järkevää ryhtyä ennen sitä toimenpiteisiin jossakin osaa aluetta. Jokaisessa päätaajamassa on ongelmia vanhojen koulujen osalla – tätä sumaa ei voi valitettavasti purkaa yhdellä kertaa.

Keskustan Jukka Anttila ja Kirsti Handolin esittivät kullekin kolmelle vuodelle 25.000 euron lisämäärärahaa osallistuvalle budjetoinnille. Hyväksyttiin äänin 20-31. Vastustin lisämäärärahaa. Osallistuvaa budjetointia oli tarkoitus joka tapauksessa jatkossa tutkailla.

Joona Suomi (KOK) esitti hieman yllättäen, että yksi strategian vuositavoiteteksti ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” muutetaan tekstiksi ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Esitys tuli tosiaan hieman puskista, koska se ei ollut esillä ennalta edes omassa ryhmässämme.   Muutosesitystä perusteltiin sillä, että sillä vain selkeytetään kunnanhallituksen esitystä. En ollut ainoa, joka totesi, että esitys päinvastoin aiheuttaa lisäkysymyksiä. Esitys meni läpi äänin 16-35.

Tuo kunnanhallituksen pohjateksti oli minun kynästä. Sen muuttaminen harmittaa. Pohjatekstillä kunnanvaltuusto olisi siunannut sen, että Nurmijärvi luopuu ns. emätilatarkastelusta. Kaavoituksen kehittämisen loppuraportissa nimenomaan esitettiin siirtymistä osayleiskaavojen vireilletuloajankohtaan siten, että rakennusmahdollisuuksiin ei vaikuta kiinteistön tilajaotushistoria. Alkuperäinen teksti olisi siis tarkoittanut yksiselitteisesti valtuuston päätöstä emätilatarkastelusta luopumisesta. Harmi, että valtuuston enemmistö ei halunnut vielä tässä vaiheessa luopua emätilatarkastelusta, vaikka mahdollisuus oli käden ulottuvilla äänestysnapissa ja vaikka tämän mahdollisuuden toin puheenvuorossani esille. Tämä tosiaan harmitti ja hieman hämmästyttikin – onhan emätilatarkastelusta luopumista odotettu kuin kuuta nousevaa.

Samassa asiakohdassa käytiin laajemminkin keskustelua haja-asutusalueiden rakentamisperiaatteista ja linjauksista. Esille nousi mm. näkemyksiä siitä, että asian tärkeys edellyttää jatkossa valtuustotason päätöksiä linjauksista. Todettiin myös epäkohta, että muutosesityksessä viitataan seuranta(ohjaus)ryhmän työhön ja raportteihin, vaikka valtuustolle ei ole tuotu näistä raporteista minkäänlaista informaatiota tai esitystä. Oikeutetusti kysyttiin, olivatko valtuutetut tietoisia, mitä he päättivät. Keskustelussa tuotiin esille myös epäilys sekoittuuko asiassa yksityinen ja yleinen etu ja toivottiin jatkokäsittelyssä esteellisyyksien arviointia. Kenties tämä maininta liittyi taannoin esille tuomaani huomioon, että pitkässä juoksussa asiassa on valtavat, jopa 50-100 miljoonan euron taloudelliset intressit Nurmijärvellä.

Verot säilyivät ennallaan.

Tämänkertaisen kokouksen erikoisuutena oli se, että osa valtuutetuista ryhtyi käyttämään repliikkipuheenvuoroja ikään kuin ohituskaistana puheenvuoropyyntöjen jonossa. Puheenjohtaja joutui useaan kertaan huomauttamaan, että repliikki on tarkoitettu lyhyeen – muutaman sanan – kommenttiin, joka liittyy edelliseen puheenvuoroon. Nyt kerta toisensa jälkeen osa jopa kokeneimmista valtuutetuista käytti repliikkipuheenvuoron kannatuksen tai mielipiteiden esittämiseen. Tämä villitys täytyy lopettaa lyhyeen.

Keskiyöllä kotiin ajaessani mietiskelin, että oliko muutoslomakkeet joskus aiemmin selkeämpiä ja esitettiinkö niissä sekä plussat että miinukset selkeästi numeroina taulukossa. Tänä vuonna muutosesityksistä sai poimia säästölukuja selitysteksteistä ja jopa muutosesityksen aiheitakin sai hakemalla hakea selitysteksteistä.

Sellainen oli neljästoista budjettivaltuustoni. Muut kertonevat omista tunnoistaan ja päätösperusteluistaan.

Talousarvioesitys 2023

Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli hieman yli kuuden tunnin kokouksessaan talousarvioesitystä vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025. Viime vuosien tapaan käsittely ja päätökset saatiin pakettiin jo yhdessä venytetyssä kokouksessa eikä varapäivää tarvittu. Puhetta johti varsinaisen pj:n poissa ollessa mallikkaasti kunnanhallituksen 1. varapj. Riikka Raekannas.

Ennen talousarvioehdotusta käsiteltiin nippu valtuustoaloitteita, joista yksi eli valtuustoaloite “Lukion sijainnin merkitys tulevaisuuden kunnan elinvoimalle osana Kirkonkylän taajamaa” jo hieman sivusi talousarvioesitystäkin. Aloitteessa käsiteltiin uuden lukion rakentamista NYKin tontille Kirkonkylään. Kunnanhallitus ei nähnyt aihetta ryhtyä toimenpiteisiin aloitteen osalta. Aloitteessa todettiin mm., että kunnan päätöksillä omien palvelujensa sijoittumisella vaikutetaan kunnan elinvoimaan ja että Kirkonkylän taajamakeskustan kannalta Nurmijärven lukion sijaintipäätös on merkityksellinen ratkaisu 50-100 vuoden aikaperspektiivillä. Olisin toivonut samanlaista filosofointia silloin, kun Rajamäen lukio päätettiin lakkauttaa.

Lopputulemana käyttötalouteen tuli lisäystä vain 35.000 euroa. Investoinneista karsittiin 500.000 euroa, kun Maiju Tapiolinnan esitys varikon peruskorjauksen ja laajennuksen määrärahan pienentämisestä 500.000 euroon hyväksyttiin yksimielisesti. Kuten jo viime vuonna vastaavassa tilanteessa totesin – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa.

Talousarvioesitykseen tehtiin myös muutamia tekstimuutoksia. Omalta kohdaltani tärkein liittyi kunnan strategisiin mittareihin ja strategian vuositavoitteisiin. Kuntastrategiassa on kirjattu toimenpiteeksi “Lisäämme rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueelle painottaen kyliin ja näiden läheisyyteen rakentamista”. Tein ehdotuksen, että tavoitteisiin lisätään teksti “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Perustelin ehdotustani sillä, että näin saataisiin keväällä 2021 julkaistulle ja erittäin hyvän vastaanoton saaneelle kaavatyöryhmän yksimieliselle loppuraportille selkeä ja yksiselitteinen status. Loppuraportti on toki käsitelty kunnanhallituksessa ja tuotu tiedoksi kunnanvaltuustolle, mutta tällä kirjauksella loppuraportille annettaisiin talousarviokirjassa selkeä status toimintaa ohjaavana dokumenttina. Ehdotus hyväksyttiin äänin 5-6. Olen todella tyytyväinen, että työryhmän pitkä ja ansiokas työ sai näin ansaitsemansa arvon ja muuttuu toimenpiteiksi.

Strategian tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti myös Leni Niinimäen ja Harri Lepolahden ehdottamat tekstimuutokset.

Riina Mattilan esitys Klaukkalan Urheilupuiston koulun uudishankkeen suunnittelun aikaistamisesta vuosille 2023–2024 ja rakentamisen vuosille 2025–2026 sekä samalla Kirkonkylän NYKin hankkeen siirtämisestä vastaavasti myöhemmäksi kaatui äänin 6-5. Asia päätettiin siis pohjaesityksen mukaisesti, jonka kannalla olin itsekin. Kunnassa edistetään tällä hetkellä kolmea poikkeuksellisen suurta kouluhanketta: Rajamäen kampusta, NYKin lukiohanketta ja Urheilupuiston koulua. Jokaisessa kohteessa on ollut ongelmia. Pahin tilanne on Rajamäellä, jossa koulukiinteistö on ollut käyttökiellossa ja vanerit ikkunoissa jo melkein kolme vuotta ja hanke onkin edennyt jo urakkatarjousvaiheeseen. NYKin lukiohanke on ollut jo tämän vuoden talousarviossa ja investointiohjelmassa ennen Urheilupuiston koulua, joten NYKin kaavamuutosprosessi ja suunnittelu ovat suunnitellulla tavalla pidemmällä kuin Urheilupuiston hanke. En näe järkeväksi vaihtaa kyseisten hankkeiden toteutusjärjestystä yks kaks lennossa. Kaikki kolme hanketta etenevät tällä hetkellä, mutta kaikkia kyetä samaan aikaan ja samassa tahdissa hoitamaan.

Sen verran äänestyksiä kunnanhallituksessa oli, että todennäköisesti saamme niitä myös kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä.

Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista

Kirjoitin 5.10.2022 Nurmijärven Uutisiin haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista. Halusin muistuttaa taannoisen kaavakehitystyöryhmän loppuraportista ja eräistä siihen sisältyneistä työryhmän yksimielisistä ehdotuksista. Suuri osa kuntalaisista tuskin on detaljitasolla loppuraporttiin tutustunut ja ajattelin, että on hyvä päättäjiäkin muistuttaa eräistä keskeisistä työryhmän linjauksista. Kun asia tulee päätöksentekoon, niin on hyvä tiedostaa ollaanko päätöksiä tekemässä työryhmän linjausten mukaan vai joltain muulta pohjalta. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi luonnollista myös olla vakuuttunut, että se jokin muu myös kestää kriittisen tarkastelun verrattuna kaavatyöryhmän saamaan lopputulokseen.

Tässä tuo paikallislehdessämme julkaistu kirjoitus:

Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista

Kunnanhallituksen asettama kaavoituksen kehittämisen työryhmä julkaisi loppuraporttinsa maaliskuussa 2021. Toimin kyseisen työryhmän puheenjohtajana.

Työryhmän keskeinen tavoite oli rakennusmahdollisuuksien lisääminen haja-asutusalueella – erityisesti alueilla, joille rakentamista halutaan ohjata yhdyskuntarakenteen kannalta. Tällaisiksi alueiksi määriteltiin mm. kyläkeskukset, kyläkoulujen ja nykyisen tieverkoston läheiset alueet. Kuntastrategian mukaisesti kylien kehittäminen ja rakentamisen mahdollistaminen kyläkeskuksiin oli selkeä tavoite.

Työryhmä päätyikin esittämään emätilatarkastelusta luopumista ja osayleiskaavoissa käytettäväksi edullisuusvyöhykemallia, jossa rakentamismahdollisuudet määräytyisivät – ei pelkästään tilan kokoon – vaan myös tilan sijaintiin perustuen. Kyläkeskuksissa, koulujen läheisyydessä ja hyvien liikenneväylien varrella olevat kiinteistöt saisivat suhteellisesti enemmän rakennuspaikkoja kuin haja-asutusalueen laitamilla olevat ja rakentamiseen huonosti soveltuvat tilat. Kokonaisuudessaan rakentamismahdollisuuksia tulisi siis selkeästi lisätä ja huomioida lisäksi rakentamisen ohjaaminen parhaille paikoille. Kylien keskustoissa ehdotettiin käytettäväksi myös erityisiä kyläkaavoja, jotka antaisivat suoraan mahdollisuuden rakentamiseen.

Ajatuksena oli, että isoja maatiloja suosivan pinta-alaperusteisen tarkastelun sijaan työryhmän esitys jakaisi rakennusmahdollisuuksia myös pienemmille kiinteistöille esim. juuri kylien keskustoissa. Hyvillä alueilla myös pienet kiinteistöt saisivat näin rakennuspaikkoja.

Oletan, että tällaiset alle hehtaarin rakennuspaikat myös menisivät myyntiin ja toteutuisivat rakentamisena nopeammin kuin suurten tilojen lukuisat tontit. Ongelmanahan on ollut, että maanomistajilla ei ole ollut aina myyntihaluja, vaikka yleiskaavoissa on rakennuspaikkoja myönnetty. Se on ymmärrettävää. Vanhoilla sukutiloilla ja toimivilla maatiloilla tonttien myymisen kynnys on korkeampi kuin pienellä irrallisella maatilkulla.

Toivon, että osayleiskaavojen laatimisessa päästään viimeinkin eteenpäin. Työryhmän esitys, joka perustuu emotilatarkastelusta luopumiseen ja edullisuusvyöhykkeisiin vastaa erinomaisesti asetettuihin tavoitteisiin.   

Uudistuksella saadaan Nurmijärvelle 1000 jopa 2000 uutta rakennuspaikkaa. Asiaan liittyvät suuret taloudelliset intressit on syytä tiedostaa päätöksenteossa. Vaikka käyttäisi yhden tontin hintana varovaisesti 50.000 euroa, niin huomaa, että kyseessä on pitkässä juoksussa valtava 50-100 miljoonan euron taloudellinen intressi. Itse näen, että työryhmän esitys varmistaa myös tuon taloudellisen hyödyn jakaantumisen tasapuolisesti, useammalle kuntalaiselle sekä arvottaa paremmilla paikoilla ja rakentamiskelpoisilla alueilla sijaitsevia tiloja.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi

Saneerattu pääkirjasto ja päätöksentekoa vuodelta 2018

Maanantaina 3.10.2022 avattiin yleisölle saneerattu ja uudistettu Nurmijärven pääkirjasto. Ensikommentit ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. En ole kuullut moitteita.

Pääkirjaston saneeraus oli erillisenä hankkeena esillä ja investointikohteena talousarviossa jo 2010-luvulla – ehkä aiemminkin. Sitä lykättiin, työnnettiin ja tuupattiin eteenpäin vuosi vuoden jälkeen, kunnes se koplattiin viimein yhteen Kirkonkylän lukiohankkeen kanssa.

Tuo kytkeminen toiseen vieläkin isompaan ja päätöksenteon kannalta hankalampaan hankkeeseen vei pääkirjaston saneerauksen entistäkin epävarmemmalle ja sumuisemmalle tasolle.

Kirjoitin jo kesällä 2018 Nurmijärven Uutisiin kolumnin, jossa totesin mm. “Taloudellisesti merkittävä hanke (lukio) tulee nostattamaan kannanottoja puolesta ja vastaan, eikä sen läpimeno ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi pidän perusteltuna, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy. Aiemmin kirjaston osuus oli erillinen hanke, jota siirrettiin eteenpäin vuosittain talousarviopäätösten yhteydessä. Olisi kohtuutonta, että se jälleen kerran – nyt koplattuna lukiohankkeeseen – siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.

Samaa ajatusta olin tuonut esille jo aiemmin eri yhteyksissä.

Niinpä teinkin marraskuussa 2018 kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä esityksen, että investointihanke “lukio+pääkirjaston saneeraus” eriytetään kahdeksi hankkeeksi: lukioksi ja pääkirjaston saneeraukseksi. Esityksessäni poistettiin lukiolta myöhempien vuosien rakentamiserahat ja jätettiin vain suunnitteluraha seuraavalle vuodelle, jotta voitiin kuitenkin taata myös lukiohankkeen edistäminen – tosin omana hankkeenaan. Ajatuksena oli tuolloin, että kirjastosta erotettu lukiohanke olisi myös helpompi toteuttaa ja sille löytyisi helpommin sijoituspaikka. Kunnanviraston ja pääkirjaston välinen alue oli todettu ongelmalliseksi tilanahtauden vuoksi.

Muutosesitykseni meni läpi täpärästi äänin 24-27. Äänestys jakoi mielipiteet totaalisesti niin puolueiden kuin eri taajamien osalta kuten alla olevasta äänestysluettelosta voi todeta.

Tämä äänestys ja päätös avasi mahdollisuuden – tai jopa edellytti – seuraavaa muutosesitystä. Ehdotinkin, että talousarvioon lisätään hankerivi: “Pääkirjaston peruskorjaus ja laajennus” ja siihen määrärahat seuraavasti:

  • v. 2020 + 150 000
  • v. 2021 + 1 800 000
  • v. 2022 + 2 600 000

Tämä muutosehdotukseni hyväksyttiin jo hieman selvemmin numeroin eli 19-30-2tyhjää.

Valtuuston päätös marraskuussa 2018 mahdollisti kauan odotetun ja tarpeellisen pääkirjaston saneerauksen käynnistämisen nopealla aikataululla ja se valmistuikin edellä mainitussa aikataulussa.

Pääkirjaston saneerauksen osalta tein sen minkä järkeväksi katsoin ja sain ajatukselle niukan, mutta riittävän kannatuksen. Ilman tuota vuoden 2018 äänestystä emme nyt pääsisi nauttimaan uudistetusta pääkirjastosta.

Lukiohanke sen sijaan on edelleen lähtökuopissa ja nyt on ilmaantunut haluja arvioida uudelleen valtuuston lainvoimaista päätöstä Kirkonkylän lukion sijainnista ja hankesuunnitelmasta. Lukioon koplattuna pääkirjaston uudistaminen olisi edelleen täysin avoin asia.

Marraskuun 2018 valtuuston kokouksen äänestysluettelo. EI-äänet mahdollistivat pääkirjaston saneerauksen omana hankkeenaan:

Ukraina. Nato. Nyt.

Venäjän brutaalit toimet Ukrainassa ovat vaikuttaneet nopeasti ja ilmeisen pysyvästi suomalaisten mielipiteeseen Nato-jäsenyydestä. Kansalaisten enemmistö näkee järkeväksi tavoitella Nato-jäsenyyttä. Mielipiteen muutos on ollut dramaattisen nopea.

Yhtenä esimerkkinä tästä on viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kanta Natoon. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”.

Kävin läpi 15 eniten ääniä saaneen nurmijärveläisehdokkaan vastaukset. Olin ainoa ehdokas, joka vastasi väittämään myönteisesti. Näin tuolloin, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Muut 14 ehdokasta mukaan lukien Vanhanen, Tapiolinna, Pispala, Lepolahti, Raekannas, Kalliokoski, Putkonen, Koivalo, Morelius… olivat täysin eri mieltä tai ainakin eri mieltä.

Tänään mielipiteet tuskin olisivat 1 puolesta 14 vastaan. Otaksun, että näkemykset Nurmijärvelläkin ovat aika monella muuttuneet vuoden vaihteen jälkeen. Otaksun, että aika moni on tänään jopa mahdollisimman nopean jäsenhakuprosessin kannalla. Otaksun, että natomyönteisyys kasvaa päivä päivältä, kun itänaapurimme rikokset Ukrainassa tulevat kaikessa karmeudessaan yhä enemmän julki.

En kirjoita tätä “mitäs minä sanoin” tai “minä olin oikeassa” -mentaliteetilla. Tuo muutaman vuoden takainen kysely vaan osoittaa tosi selkeästi, minkälainen ajattelu meillä oli yleistä läntiseen puolustusliittoon liittyvissä asioissa vain vähän aikaa sitten ja kuinka valtakunnan turvallisuus koettiin yleisesti perustuvan hyvään tahtoon ja syvään luottamukseen rajanaapurin kanssa. Aika harva katsoi aiheelliseksi tai sopivaksi tätä “rauhan tilaa” kyseenalaistaa tai vaarantaa. Moni varmasti koki asian toisinkin menneinä vuosina, mutta ei halunnut leimautua “yleisen mielipiteen” vastustajaksi tai loukata ystävällismielistä itänaapuria. Tässä asiassa arvostan jokaista mielipiteen vaihtajaa.

Oma mielipiteeni Nato-jäsenyyden järkevyydestä on muodostunut vuosien varrella. Olen asunut ja työskennellyt muutamaan otteeseen Venäjällä – useita vuosia yhteensä. Sen jälkeenkin olin mukana yritystoiminnassa ja osakkaana ihan kohtuullista liikevaihtoa tekevässä venäläisessä yrityksessä. Vaikka arki, työ ja bisnekset sujuivat ja Venäjän vuosista jäi hyvät muistot ja pysyviä ystävyyssuhteita, niin taustalla oli – ikävä kyllä – varsin realistinen käsitys Venäjän ja sen autoritäärisen johdon arvaamattomuudesta. En toki minäkään uskonut sen johtavan nyt nähtyyn fasistiseen touhuun, mutta systemaattinen historian vääristely, ihmisoikeuksien loukkaukset, sananvapauden rajoittaminen, militarismi, murhakoneisto ja syvälle juurtunut kleptogratia oli kyllä havaittavissa vuosikaudet.

Pakotteiden tai boikottien en usko juurikaan vaikuttavan Venäjän tai venäläisten touhuihin ja mielipiteisiin. Muistini voi olla valikoiva, mutta en muista milloin boikotit tai pakotteet olisivat kaataneet jonkin valtion tai aiheuttaneet vallanvaihdon: Kuuba ei, Pohjois-Korea ei, Iran ei, Irak ei – Venäjä ei. Äkkiseltään ajateltuna venäläiset – jos ketkä – ovat jalostuneet varsin immuuneiksi pakotteille – ainakin hieman vanhempi sukupolvi. Jos neuvostoaikana ei ollut jotain hyödykettä, niin sitten oltiin ilman tai sitä kuitenkin jollakin innovatiivisella tavalla hankittiin. Jos työntekijöille ei uuden Venäjän aikana maksettu kolmeen kuukauteen palkkaa, niin se oli “normal” – töitä jatkettiin entiseen tapaan. Ja kansakunnan historiasta löytyy kyllä sellaista boikottia, pakotetta ja terroria ihan omasta takaa, että ulkovaltojen painostus ei paljon hetkauta. Toivottavasti Venäjän uusi sukupolvi on tässä suhteessa erilainen, mutta tohdin sitäkin epäillä.

Olen kuitenkin ehdottomasti pakotteiden ja boikottien kannalla – niin valtiotason kuin yksittäisten ihmistenkin toimesta. Juuri tällä hetkellä jokainen tällainen pienikin toimenpide on tuen osoitus Ukrainalle ja toisaalta se vähentää Venäjän kykyä ryhtyä uusiin vastaaviin hyökkäyksiin tai erikoisoperaatioihin.

Me jos ketkä ymmärräme, että Ukraina tarvitsee koko muun maailman tuen – myös Suomen ja suomalaisten. Olihan Suomi 80 vuotta sitten juuri samanlaisessa tilanteessa.Me jos ketkä ymmärräme, että Ukraina tarvitsee koko muun maailman tuen – myös Suomen ja suomalaisten. Olihan Suomi 80 vuotta sitten juuri samanlaisessa tilanteessa.

Itseämme voimme auttaa parhaiten laittamalla jäsenhakemusprosessin käyntiin – eikä siihen ei tarvita kansanäänestystä, vaan valitsemiemme kansanedustajien vastuunottoa.

Strategiaa ja tragediaa kunnanvaltuustossa

Kukas siellä ääntelee, kun toinen on ryhmäpuhetta pitämässä?

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous 23.3.2022 jäi varmasti usean läsnäolijan ja kuulijan mieliin.

Kyseessä oli pitkästä aikaa läsnäolokokous ja pääsimme pitämään ennen kokousta myös ryhmien puheenjohtajienkin palaverin nokikkain. Kävimme läpi tiedossa olevat muutosesitykset ja kokouksen agendaa. Tiedossa oli, että muutama muutosesitys on tulossa ja teknisen johtajan valinnasta tulee ainakin yksi vastaesitys.

Kokouksen alussa ojennettiin saatesanojen kera tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit ansioituneille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Mitalisadetta riitti seitsemän kunniamerkin verran. Päälle nautittiin kakkukahvit.

Sumppien jälkeen päästiin valitsemaan kuntaan uutta teknistä johtajaa. Olin itse ollut nelihenkisen valintaryhmän jäsen ja antamassa kunnanhallitukselle yksimielistä esitystä, että virkaan valittaisiin joitain vuosia sitten Nurmijärven kunnan va. teknisenä johtajanakin toiminut Juha Oksasen. Kunnanhallituskin päätyi yksimielisesti esittämään Oksasta virkaan. Perussuomalaisten Matti Putkonen esitti virkaan valittavaksi kunnan tilakeskuksen päällikkö Ville Könöstä. Pidettiin virkavaali, jonka lopputulemana Oksanen sai 30 ääntä ja Könönen 15 ääntä. Kuusi ääntä hylättiin. Oksanen tuli valituksi virkaan.

Kokous oli merkittävä myös sen vuoksi, että valtuusto käsitteli ja hyväksyi uuden kuntastrategian 2022-2030. Perinteiseen tapaan kaikki valtuustoryhmät pitivät alkuun ryhmäpuheet. Pitämäni kokoomuksen ryhmäpuhe meni näin:

Kunnioitettu puheenjohtaja, arvoisa kunnanjohtaja ja muut kuulijat

Kunnallinen päätöksenteko perustuu luottamushenkilöiden, kunnan työntekijöiden ja kuntalaisten väliseen yhteistyöhön.

Säännöllisin väliajoin tehtävä kuntastrategiatyö ja strategian päivitys on ehkä paras esimerkki tästä yhteistyöstä. Tälläkin kertaa strategiaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä yli puoluerajojen, viranhaltijat ovat antaneet oman tärkeän panoksensa ja myös kuntalaisia on kuultu ja kuunneltu.

Strategiaprosessi on uusille luottamushenkilöille erinomainen mahdollisuus päästä sisään kunnallisen päätöksenteon ytimeen ja tutustumaan laajasti muihin päätöksentekijöihin ja kunnan työntekijöihin. Niin tälläkin kertaa.

Kokoomusryhmä on tyytyväinen nyt käsiteltävänä olevan vuoteen 2030 ulottuvan kuntastrategian sisältöön, johon on kyetty nostamaan kunnalle ja kuntalaisille tärkeät asiat.   

Kunnan kestävä ja hallittu väestönkasvu on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Kunnan elinvoiman, taloudellisen aktiivisuuden ja palvelujen kehittymisen kannalta väestönkasvun on kyettävä varmistamaan. Toisaalta kasvun on oltava hallittua ja hallinnassa, jotta se ei käy taloudellisesti liian raskaaksi mm. kasvavien investointitarpeiden ja palveluverkkoon kohdistuvien paineiden vuoksi.

Strategiaan kirjattu keskimääräinen 1,5 prosentin vuotuinen kasvu on selkeä ja tarpeellinen konkreettinen tavoite. Se on pitkälti samaa tasoa, joka asetettiin jo vuosikymmen sitten silloista maankäytön kehityskuvaa laadittaessa.

Yhtä tärkeää kuin hallittu kasvu on huolehtia tulevissa maankäytön tavoiteohjelmissa siitä, että kasvu kohdistetaan kunnan sisällä harkitusti niin sijainnin kuin asuntotuotantotyyppien osalta.

Turvallisuus ja taajamiemme viihtyisyys ovat kokoomusryhmälle tärkeitä asioita. Sillä ei tarkoiteta vain turvakameroita tai viheralueiden hoitoa, vaan niiden perusta on ennen kaikkea järkevä ja harkittu yhdyskuntasuunnittelu. Minne kaavoitamme, mitä kaavoitamme, miten huomioimme asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet, miten edistämme työpaikkojen syntymistä, miten huomioimme moninaisten kuntalaistemme moninaiset tarpeet, minne ja minkälaisena ohjaamme tavoittelemamme kasvun. Nyt hyväksyttävänä oleva kuntastrategia vastaa näihin kysymyksiin kattavasti ja se luo edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle Nurmijärvelle – sille paremman arjen ilmiölle.    

Erinomaisestakaan kuntastrategiasta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellemme saa sitä muuttumaan toimenpiteiksi. Viranhaltijoilla, luottamuselimillä, viime kädessä tällä ylimmällä päättävällä elimellä – kunnanvaltuustolla, on vastuu sitä, että strategia saadaan jalkautettua osaksi jokapäiväistä työtämme ja toimintaamme.

Tärkeä osa tätä prosessia on tarkempien tavoitteiden ja toimivien mittareiden asettaminen. Lautakunnat pääsevät tulevassa tavoitearviovalmistelussa tätä tärkeää ja vaativaa työtä tekemään.Kokoomusryhmä kiittää strategiatyössä mukana olleita luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja ennen kaikkea kunnanvirastolla työskenteleviä avoimesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä.

Jossain kohtaa jouduin hetkeksi keskeyttämään puheeni valtuustosalista kuuluvan häiriötekijän vuoksi – valtuutettu Putkonenhan siellä oikealla laidalla puhui kännykkäänsä. Kun jokin aika sitten käsittelimme “valtuuston pelisääntöjä”, niin kuului kommentteja, että tarvitsevatko aikuiset ihmiset sellaisia ohjeistuksia. Nyt kävi mielessä, että niihin pelisääntöihin olisi voinut lisätä myös opastuksen, että kännykän käyttö kesken kokouksen ei ole suotavaa. Valtuutettu Putkonen pyysi myöhemmin kokouksessa kohteliaasti anteeksi tärkeän puhelun aiheuttamaa häiriötä.

Joitakin yksittäisiä nostoja ja huomioita muista ansiokkaista ja monipuolisista puheista suurimpien ryhmien osalta:

Keskustan Kalliokoski keskittyi ryhmäpuheessaan pitkälti puurakentamisen edistämiseen. Sen verran painokas puhe oli, että valtuusto hyväksyi asiaa koskevan muutosesityksen yksimielisesti. Edes kukaan pohjaesityksen takana ollesta kunnanhallituksen jäsenistäkään ei vastustanut muutosta ja tätä valtuutettu Lepolahti aivan perustellusti hieman hämmästeli.

PS:n Tapiolinnan puheesta särähti korvaani lausuma: “Korvaani hieman särähti eräs toteamus, voiko kunnanjohtajan kirjoittamaa tekstiä muuttaa. Vastaus tähän on, kyllä voi ja pitääkin.” Olin tuosta toteamuksesta tunnistavinani omaa ääntäni kunnanhallituksesta. Todettakoon selvennyksenä, että puheenaiheena oli tuolloin kunnanjohtajan allekirjoittama esipuhe uuteen strategiakirjaan. Käydyssä keskustelussa olin todennut, että ei liene kovin korrektia tai edes mahdollista, että kunnanhallitus alkaa muokkaamaan tai kirjoittamaan kunnanjohtajan omalla nimellään allekirjoittamaa esipuhetta uusiksi. Sen suuremmasta asiasta ei ollut kyse.

SDP:n Rousu nosti esiin ilmastotyön vähäisen huomioimisen uudessa strategiassa. Hän teki myös ponsiesityksen taajamakeskustojen ympäristöjen parantamissuunnitelmien laadinnasta ja niiden toimeenpanon aloittamisesta Klaukkalasta alkaen. Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

Vihreiden Virtanen totesi, että Nurmijärven kunnan iso haaste on julkinen liikenne ja että julkisen liikenteen kehittäminen on kunnassa jäissä, eikä strategiassakaan julkinen liikenne saanut kuin pienen maininnan. Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen aihe. Lisääntynyt etätyö on aiheuttanut pendelöinnin vähenemistä Nurmijärveltäkin. HSL on arvioinut, että matkustajamäärien palautuminen aiemmalle tasolle vie vähintään kaksi vuotta. Joukkoliikennevuoroja on jouduttu vähentämään matkustajakadon vuoksi ja samaan aikaan mm. polttoainekustannukset ovat nousseet merkittävästi. Kun tähän lisätään lipputulojen dramaattinen lasku, pitkät sopimukset liikennöitsijöiden kanssa ja suuret rahoitettavat investoinnit, niin yhtälö on Helsingin seudulla erinomaisen vaikea. Itse toivon, että sitä yhtälöä ei ainakaan yksityisautoilijoiden kukkaroilla yritetä ratkaista.

Varsinaisen yllätyksen strategiakeskustelun päätteeksi loihti valtuutettu Putkonen (PS). Jos nyt yllätykseksi voi sanoa puhetta, jonka sisältö oli luettavissa paikallislehden nettiversiosta jo ennen puheenpitoa valtuustosalissa. Oli hieman hämmentävää lukea näytöltä paikallislehden uutista otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Etiäinen osoittautui oikeaksi – tätä hän kokouksessa vaati vakavasti harkitsemaan. Oman tulkintani mukaan reaktiot salissa vaihtelivat hämmennyksestä tyrmistyksen kautta epäuskoon. Toki on mahdollista, että salissa oli myös joku ihastunutkin, mutta ainakaan ääneen tätä ei todettu.

Kokouksen jälkeisten keskustelujen ja Putkosen puheen aiheuttamien kommenttien jälkeen – etenkin, kun puheen noteerasi myös valtakunnallinen iltapäivälehti – sovimme torstaina valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen. Kannanottoon yhtyivät myös sekä kunnanvaltuuston että kunnanhallituksen puheenjohtajat. Olettamuksena oli, että Perussuomalaiset käsittelevät asian omassa joukossaan ja heiltä tulikin myöhemmin oma julkilausuma asiaan liittyen.

Tässä tuo muiden valtuustoryhmien kannanotto:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Edellä mainittuun yhtyvät myös kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat.

Arto Hägg, KOK

Taneli Kalliokoski, KESK

Sirkka Rousu, SDP

Sami Virtanen, Vihreät

Ina Kuula, KD

Hannu Toikkanen, VAS

Kallepekka Toivonen, kunnanvaltuuston pj.

Petri Vaulamo, kunnanhallituksen pj

Kunnanhallitus lausui jätehuoltomääräyksistä

Nurmijärven kunnanhallituksella on varsin vilkas lopputalvi ja alkukevät. Kokouksia tulee kertymään kolmen kuukauden aikana peräti 10 kappaletta – siis melkein kerta viikossa. Asiaa tuntuu nykyisin riittävän ja kokoukset kestävät pääsääntöisesti yli kolme tuntia – usein jopa reilusti yli viisi tuntia. Usein sanotaan, että luottamustoimien kokouspalkkioilla ei pääse rikastumaan. Se on varmasti totta, mutta tällä tahdilla ei kyllä pääse köyhtymäänkään, vaikka kokouspalkkiot Nurmijärvelläkin ovat varsin maltillisia suuriin kaupunkeihin ja hyvinvointialueen luottamuspalkkioihin verrattuna.

Vaikka – tai ehkä juuri sen takia – , että kunnanhallituksessa käsitellään ja tehdään päätöksiä rivakkaan tahtiin, niin paikallisaviisissa jää moni kuntalaisia koskettava asia huomioimatta. Maanantaina 7.3. käsittelimme lausunnon antamista jätelautakunta Kolmenkierron ehdotuksesta jätehuoltomääräysten päivittämiseksi. Jätelautakunta Kolmenkierron nykyiset jätehuoltomääräykset ovat vuodelta 2020 ja niihin on tullut päivitystarpeita jätelain ja -asetuksen uudistuksesta johtuen.

Nykyisin biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee kaikkia vähintään viiden asunnon kiinteistöjä – siis esimerkiksi tuon kokoisia rivitaloyhtiöitä. Uuden jäteasetuksen perusteella biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan yli 10 000 asukkaan taajamissa myös kaikkia 1-4 huoneiston asuinkiinteistöjä – siis esimerkiksi omakoti- ja paritaloja. Ehdotuksessa tämä biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöillä on kiristetty koskemaan kiinteistöjä kaikissa yli 5 000 asukkaan taajamissa. Tuo kriteerien kiristys tarkoittaisi Nurmijärvellä – ja varmasti monissa muissakin naapurikunnissa – biojätteen pakollisen keräysvelvoitealueen moninkertaistumista. Nurmijärvellä se tarkoittaisi varmuudella keräysvelvoitetta ainakin Kirkonkylän, Rajamäen ja Herusten alueilla, vaikka jäteasetuksen perusteella se ei olisi tarpeen. Taajamatulkinnasta riippuen velvoite voisi ulottua myös Klaukkalan ympäristöön Lintumetsään ja Lepsämään.

En katsonut tarpeelliseksi kiristää omakoti- ja paritaloasukkaiden jätehuoltovelvoitteita esitetyllä tavalla ja tein ehdotuksen, että lausuntoon lisättäisiiin kunnan kantana, että ehdotuksesta poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa ja mentäisiin jäteasetuksen mukaan. Esitystäni kannattivat Tapiolinna, Mustonen, Kalliokoski ja Maijala. Kunnahallitus hyväksyi esitykseni äänin 2-9. Vihreiden Pispala ja SDP:n Lepolahti olivat biojätteen keräysvelvoitteen laajentamisen kannalla.

Toivottavasti Jätelautakunta Kolmenkierrossakin noteerataan Nurmijärven kunnan kanta ja pientaloasukkaita ei rasiteta jätehuoltokustannuksilla enempää kuin laki ja asetus edellyttävät. Kustannuksiahan ei kertyisi pelkästään kasvavista jätehuoltomaksuista, vaan se edellyttäisi jopa yhden hengen omakotitaloudelta muitakin toimia. Meidänkin pikkuruiseen jätekatokseen jouduttaisiin rakentamaan erillinen biojäte-elintasolaajennussiipi.