Talousarviovaltuusto 2020

IMG_4061

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona 13.11. noin kahdeksan tuntia kestäneessä kokouksessaan vuoden 2020 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2020-2022. Muutamasta äänestyksestä huolimatta valtuusto oli sangen yksimielinen talousarvion menopuolesta. Lisämäärärahaesityksiä hyväksyttiin vain 75.000 euron edestä. Tuon verran varoja lisättiin viheralueiden laatutason parantamiseen, hiekoitushiekan poistoon ja yleisten alueiden roskakoreihin sekä eläkeläisten HyväOlo-kortin tukemiseen.

Valtuusto siis päätti jatkaa eläkeläisten HyväOlo-kortin myyntiä, ottaen kuitenkin huomioon kilpailulain säädökset siitä, että HyväOlo-kortin hinta vastaa kuntosalin osalta markkinaperusteista hintaa. Uimahalliosakeyhtiön on siis eriytettävä tarkasti kuntosalitoiminnan talous muusta toiminnasta. Päätös aiheuttanee vielä polemiikkia ja asian käsittelyn jatkumista tulevaisuudessakin. Kuten salissa totesin ja esittelytekstissäkin mainitaan: Ennen HyväOlo-korttia eläkeläisten kuntosalikortin hinta oli 480 euroa vuodessa. Nyt eläkeläisten HyväOlo-kortti sisältäen sekä kuntosalin että uinnin maksaa koko vuodelta 70 euroa. Vertailu aiempaan hinnoitteluun ei erityisemmin vakuuta, että nykyinen hinnoittelu olisi markkinaperusteista.  

Jo ennakkoon oli tiedossa, että veroista päättäminen ei ole läpihuutojuttu. Ainakin Keskustan oletettiin vastustavan kunnanhallituksen pohjaesitystä ja heiltä tulikin vastaehdotus kunnallisveron korottamisesta 20 prosenttiin ja toisaalta kiinteistöverojen pitämisestä nykyisellä tasolla. Ilmoitin ryhmäpuheessa kokoomuslaisten olevan pääsääntöisesti pohjaesityksen kannalla – ryhmäpäätöstä meillä ei asiasta ollut. KD:n Haapalainen hieman sekoitti pakkaa ja ehdotti, että rakentamattoman tontin kiinteistövero nostettaisiin 5,5 prosenttiin.

Koska oli tehty kaksi muutosesitystä, puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jossa ensimmäisenä olisi ollut vastakkain pohjaesitys ja Keskustan esitys. Äänestys olisi koskenut siis yhdellä kertaa sekä tuloveroa ja kiinteistöveroja. Tämän jälkeen toisessa äänestyksessä olisi äänestetty voittaneen esityksen (tulovero + kiinteistövero) ja pelkästään yhtä kiinteistöveron osaa koskeneen Haapalaisen ehdotuksen välillä. Äänestysehdotus oli varsin sumea. Jos oltaisiin tulkittu, että Haapalaisen esitys oli yhtä kiinteistöveron osaa lukuunottamatta sama kuin pohjaesitys, niin se olisi ehdottomasti pitänyt laittaa ensimmäiseen äänestykseen Keskustan ehdotusta vastaan. Jos taas tulkittiin, että Haapalaisen ehdotus koski vain ja ainoastaan yhtä pientä osaa kiinteistöveroa, niin siitä olisi pitänyt mielestäni äänestää vain ja ainoastaan kiinteistöveroa käsitellessä.

Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta – ja myös viime kuussa kunnanhallituksessa – tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että nyt ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja esityslistan mukaisesti päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75. Sen jälkeen päätettiin pitää myös kiinteistövero pohjaesityksen mukaisena. 

Tässä vielä laatimani ja pitämäni kokoomuksen ryhmäpuheenvuorot:

13.11.2019 § 87 Nurmijärven kunnan talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020-2022

Arvoisa puheenjohtaja…

Talousarviokäsittelyssämme on tapahtunut kehitystä vuosien varrella. Kunnanvaltuutettuja ja valtuustoryhmiä on sitoutettu ja osallistettu aiempaa laajemmin ja avoimella tavalla jo varhaisessa vaiheessa. Luottamushenkilöillä – ja sitä kautta myös kuntalaisilla – on ollut mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin talousarvion valmisteluun. Viime vuosina ei olekaan nähty ja koettu aiempien vuosien kaltaisia maraton-kokouksia, joissa on äänestetty jopa talousarviokirjan tekstiosuuksista tai hiottu valtuustosalissa strategisia mittareita ja niiden tavoitetasoja.

Myös lisämäärärahaesitysten määrä on jäänyt viime vuosina vähäiseksi. Investointiosan radikaaleja muokkaamisia ja investointimäärärahojen merkittäviä kasvattamisia ei ole viime vuosien talousarviokäsittelyssä enää koettu. Tänäkin vuonna kokoomus pidättäytyy ryhmänä omalta osaltaan lisämäärärahaesityksiltä.  Jokaisella valtuutetulla on varmasti nippu hyviä ja tarpeellisia hankkeita toivomuslistallaan, mutta toivomme kulukurin pitävän laajemminkin tänään tässä salissa. Pidättäytymällä talousarvioesityksen mukaisissa menoissa annamme myös arvostuksen kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden panokselle. He ovat jälleen kerran tehneet hyvää työtä eri hallinnonalojen tulojen ja menojen tasapainottamisessa.

Kiitos edellä mainitusta kehityksestä kuuluu niin valmistelutyötä tehneille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille kuin myös poliittisille ryhmille. Vaikka kaikista asioista ei olla samaa mieltä, niin ilmassa on ollut selvästi uudenlaista sopimisen kulttuuria.

Kehittämisen kohteita riittää silti.  Viime vuona toteutunut ja tänä vuonna tuleva mittava alijäämä syövät merkittävän osan taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Toimintoja on välttämätöntä tulevinakin vuosina tehostaa. Toivomme, että palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma antavat yhteisesti sopimaamme talouden tasapainottamisohjelmaan uusia työkaluja.

Oma lukunsa ja haasteensa on sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetointi. Sote-menot ovat yli 50% kunnan toimintakatteesta. Silti liki 250-sivuisessa talousarviokirjassamme on sote-palveluiden tulot ja menot käsitelty tasan yhdellä sivulla. Jos verotuloennusteet ja valtion tilitykset ovat olleet viime vuosina poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavia, niin massiiviset sote-kulut ovat kulupuolella erityinen epävarmuustekijä. Vähimmäisvaatimus tulisi olla, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän talousarvio olisi käytettävissä kunnan talousarviota laadittaessa. Nyt ei näin ole.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on ilolla huomioinut uuden nuorisovaltuuston ja sen puheenjohtajan aktiivisen roolin kunnanvaltuustossa ja myös tämän talousarvion valmistelussa. Ryhmämme puolesta nuorisovaltuustolle kiitokset aktiivisuudesta. Merkit viittaavat siihen, että yhteistyö jatkuu erinomaisena myös tulevaisuudessa. 

Kokoomus-ryhmä kiittää talousarvion valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä ja toivoo asioiden käsittelyn etenevän tänään vastuullisen taloudenpidon mukaisesti.

 

13.11.2019 § 88 Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2020

Arvoisa puheenjohtaja…

Kokoomus ei perinteisesti ole ollut innokkaimpia tulo- tai kiinteistöveron korottajia. Tässä suhteessa olemme olleet pidättyväisiä ja usein 0-linjalla. Jo alkuperäinen NUUKA-ohjelman 0,25%:n tuloveron korotus oli ryhmälle vaikea päätös. Kunnanjohtajan viimeisimmälle 0,50 %:n korotusesitykselle ei siten ryhmästämme ole löytynyt kannatusta. Koemme tuloveroprosentin noston 20:een monella tapaa ongelmalliseksi ja epätoivottavaksi – ei vähiten sen vuoksi, että ”kahdenkympin kerhossa” erottautuisimme epäedullisesti Keski-Uusimaan muista verrokkikunnista, joissa kaikissa tuloveroprosentti säilynee ensi vuonna alle 20 %:n. Vaikka olemme ”ylpeästi lande”, niin verotuksellisesti emme halua samaistua korkean tuloveron maalaiskuntiin: Vihtiin, Mäntsälään ja Pornaisiin.

Toisaalta aivan viime kuukausina – jopa viikkoina – saatu informaatio kunnan kiinteistöjen uusista ongelmista ovat tuoneet luottamushenkilöiden eteen taloudellisesti vaikean yhtälön erityisesti investointien osalta. Yhtälössä on se yksinkertaisuus, että meidän on se ratkaistava – muuta vaihtoehtoa ei ole. Voimme lisätä entisestään jo nyt mittavaa lainakantaa tai kattaa välttämättömät uudet investoinnit verorahoituksella. Tämä tapahtuisi kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kiinteistöverojen kohtuullisella korotuksella lain sallimilta alarajoilta. Kiinteistöverot olisivat korotustenkin jälkeen kilpailukykyisellä tasolla naapurikuntiin verrattuna. Tuloveron katto asettuu kokoomuksen mielestä nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärvellä tasolle 19,75 %.

Kokoomus-ryhmä on varsin kattavasti kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla, joskin tässäkään asiassa emme ole ryhmäpäätöksellä sitoneet yksittäisten valtuutettujen mielipidettä.

Tonttitarjonta ja tonttien luovutukset niin asukkaille kuin yrityksille ovat kaikkien kuntien prioriteettilistalla korkealla. Tässä asiassa kunnat kilpailevat tosissaan keskiselläkin Uudellamaalla. Nurmijärvellä olemme onnistuneet kisassa varsin hyvin. Nurmijärvi on ollut pitkään Keski-Uusimaan kärkisijoilla tonttien luovutusmäärissä. Olemme myös tuottaneet määrällisesti hyvin uutta asemakaavaa, joskin alueellisesti hieman epätasaisesti.

Kun veronkorotusten tie on tämän päivän jälkeen loppuun kuljettu, niin meidän on joka portaassa pidettävä huolta, että käynnissä olevat asemakaavahankkeemme saatetaan pikaisesti päätökseen ja uutta monipuolista tonttitarjontaa on kattavasti kunnan alueella. Uudet yritykset, uudet kuntalaiset ja uudet veronmaksajat ovat avainasemassa talouden tasapainottamiselle. Palvelut kehittyvät, verokertymä kasvaa, huoltosuhteemme paranee – ja vältymme tulevaisuudessakin ”kahdenkympin kerhoon” ajautumiselta.     

 

 

Nurmijärven yksityistiet

 

22082009076

 

Yksityistielaki muuttui 1.1.2019. Yksi keskeisimpiä muutoksia on, että uusi yksityistielaki estää kuntia avustamasta yksityistietä, mikäli yksityistiellä ei ole toimivaa tiekuntaa. Kunta ei yksinkertaisesti saa antaa avustusta, ellei yksityistien tiekunta ole järjestäytynyt ja toimittanut tietojaan yksityistierekisteriin.

Nurmijärvelläkin lakimuutos aiheuttaa monenlaisia toimia. Isoin ongelma lienee kunnan hoitovastuulla sopimusperusteisesti olleet yksityistiet, joita kunta on niin erinomaisesti pitänyt kunnossa, että tiekunnat ovat osin hiipuneet ja jopa unhoon jääneet. Moni yksityistien varrella asuva ei ole edes tietoinen siitä, että tie ei ole ns. kunnan tie.

Kunnassa on ryhdytty asian vaatimiin toimenpiteisiin ja pari laajaa koulutustilaisuuttakin on pidetty. Seuraava koulutus pidetään 26.11.2019, jolloin aiheena  ovat mm. tiekunnan avustuskelpoisuuden varmistaminen ja yksikkölaskelman perusteet.

Kunnan web-sivuilla on laaja tietopaketti yksityistieasioista: http://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/yksityistiet/

Keskustan entinen kunnanvaltuutettu Hannele Ruoti on kuvannut Nurmijärven tieasioita ja niiden hoitoa ansiokkaassa historiikissaan “Keskellä Nurmijärveä, Maalaisliitto-keskusta 1906-2006”. Kirjasta löytyy mielenkiintoista tarinaa mm. Jalmar Nyströmistä, joka aloitti tielautakunnan puheenjohtajana vuonna 1945 ja jatkoi tehtävässä vuosikymmenet. Kunnan tiemestarinakin hän toimi vuodet 1956-1968, vaikka tällaista virkaa ei kuntaan oltu edes perustettu. Hänen todetaankin ryhtyneen tavallaan oma-aloitteisesti tiemestariksi. Joka tapauksessa hänen kaudellaan kuntaan perustettiin 158 tiekuntaa. Tuolloin saatiin myös kunnan kannalta edullisesti 22 tietä paikallisteiksi eli valtion hoitoon. Temppu, joka olisi tänä päivänä sula mahdottomuus. Nykyisinhän valtiovalta yrittää nakittaa valtion kunnossapitovastuulla olevia teitä jokaisessa mahdollisessa tilanteessa kunnan vastuulle eli kaduiksi. Historiikissa todetaan, että vielä 1970-luvulla “keskustalaiset ajoivat yksityisteiden ottamista kunnan hoitoon”. Nyt noita kunnan hoitovastuulla olevia yksityisteitä on 160 km.

Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainenkin erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille.

Odotamme luottamushenkilökäsittelyyn – lautakuntaan, kunnanhallitukseen ja viimein valtuuston päätettäväksi – viranhaltijoilta esitystä uusiksi yksityistieavustusten perusteiksi ja kriteereiksi. Kun kunnanvaltuusto aikanaan – ilmeisesti kuitenkin vasta ensi vuoden puolella – tekee asiassa päätöksen, saadaan myös tuo yli 10 vuotta käsiteltävänä ollut Lassin aloite siis käsiteltyä. Voisi kai sanoa, että viimeinkin.

Some-päivitysten mukaan yksityistieasioihin liittyen on tulossa toinenkin valtuustoaloite ensi keskiviikon kokouksessa. En tiedä tarkalleen aloitteen sisältöä, mutta hieman sellaisen tekeminen juuri tässä tilanteessa oudoksuttaa, kun kaikilla luottamushenkilöillä on tiedossa, että kunnassa tosiaankin valmistellaan parhaillaan edellä mainitsemiani uusia avutusperiaatteita ja -kriteerejä ja viranhaltijoita työllistää tiekuntien koulutukseen ja opastamiseen liittyvät asiat. Jos aloitteessa on tarkoitus puuttua tai ehdottaa jotain noihin avustusperiaatteisiin tai -kriteereihin liittyvää, niin niihin on avautumassa luottamushenkilöille ja valtuustoryhmille aivan lähiaikoina suora vaikuttamismahdollisuus. Ei siihen tarvita tässä tilanteessa erityistä byrokraattista valtuustoaloitetta – etenkään, kun edelliseenkin ollaan saamassa viimein vastaus yli 10 vuoden venttaamisen jälkeen.

Yksi some-keskusteluissa esille noussut ajatus ja idea on yksityisteiden kaavoittaminen kunnan kaduiksi. Yksityisteitä ei todellakaan ole mielekästä ja tarkoituksenmukaista ryhtyä asemakaavoituksen avulla muokkaamaan. Siihen se on aivan liian raju ja käyttökelvoton työkalu. Asemakaavoitusta ei ole myöskään lainsäätäjä tarkoittanut haja-asutusalueen tienpidon hoitovastuiden järjestämisen työkaluksi. Yksityisteiden osalta asemakaavoituksen käyttäminen olisi mahdollista ehkä taajamien eli jo asemakaavoitettujen alueiden reuna-alueilla, jolloin asemakaava-aluetta laajennettaisiin. Tuolloinkin asemakaavoitus tulisi varmasti koskemaan – ei pelkästään tie/katualuetta – , vaan myös sen varrelle olevia kiinteistöjä. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että kunnalle tulisi velvoite rakentaa uudelle asemakaava-alueelle kunnallistekniikka ja olemassa oleville kiinteistöille velvoite liittyä kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Pelkkiä katukaavoja tulee Nurmijärveltä mieleen äkkiseltään vain yksi eli ensi keskiviikon kunnanvaltuustossa käsiteltävänä oleva Klaukkalatien asemakaava, jossa valtion maantie muutetaan ohikulkutiesopimuksen mukaan kunnan kaduksi. Kun vilkaisee asemakaavan dokumenttimateriaalia, niin ymmärtää, miksi yksityisteiden osalta ei kannata haaveilla niiden kaavoittamisesta.

Tämän blogikirjoituksen alkuun olin jo laittamassa otteen Nurmijärven kunnan karttapalvelusta löytyvässä kartasta, johon saa näkyviin yksityistiet punaisella ja kunnan maanomistuksen sinisellä. Tekijänoikeudellisista syistä jätän kuvan liittämättä. Se on kuitenkin koostettavissa kunnan karttapalvelussa web-sivuilla. Kartasta on havaittavissa, että kunnalla on melko monen yksityistien varressa omaa maanomistusta. Kunta on siis noiden yksityisteiden tiekuntien osakas. Kunta on kehottanut ja kannustanut järjestäytymättömiä tiekuntia pitämään aloituskokouksia ja aloittamaan tiekuntien henkiin herättäminen. Tähän riittää se, että yksikin aktiivinen tiekunnan osakas ryhtyy toimeen. Minusta olisi esimerkillistä ja jopa luonnollista, että kunta ottaa aloitteen asiassa niiden yksityisteiden osalta, joissa se on itse osakkaana. Minulla on vahva epäilys, että kuntakin on osakkaana joissakin nukkuvissa tiekunnissa.   

Ylpeästi lande #nurmijärvi

 

IMG_3939.jpg

Ylpeästi lande #nurmijärvi ja käpykirahvi.

Nurmijärven kunnan talousarvioesitys 2020 on kunnanhallituksessa käsitelty ja toimitetaan kunnanvaltuutetuille tutustumista ja syventymistä varten. Kunnanvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden talousarviosta ja vuoden 2020 kunnallisista veroista marraskuun 13. päivänä.

Käyttötalouden ja investointien osalta vuoden 2020 talousarvio on tiukka, joskin investointien osalta ensi vuoden menoja rasittaa edelleen parina edellisenä vuonna tehdyt investointipäätökset ja ensi vuodelle jatkuvat rakennushankkeet. Merkittävimpinä talonrakennuskohteina tänä vuonna aloitetut Maaniitun koulun peruskorjaus ja Metsolan päiväkodin uudisrakennus. Jälkimmäinen on toivottavasti viimeinen wau-arkkitehtuuria edustava peruspalveluverkon uudisrakennus. Koulu- ja päiväkotihankkeissa tulee keskittyä toimiviin, taloudellisiin ja turvallisiin ratkaisuihin – ei neliöhintoja rankasti nostaviin uniikkeihin arkkitehtonisiin virityksiin. Tätä olen viime aikoina useilla kunnallisen päätöksenteon foorumeillamme toistanut. Erikoisia arkkitehtonisia virityksiä ei pitäisi perushankkeissamme edes päätyä luottamushenkilöiden hyväksyttäväksi. Rakennusalaan perehtymätön päätöksentekijä ei kykene arvioimaan esitetyn ratkaisun kustannusvaikutuksia tai elinkaaren ylläpitokustannuksia ja riskejä. Lautakunnassa on muutenkin kynnys korkealla palauttaa luonnosvaiheessakaan olevia suunnitelmia uudelleen valmisteltavaksi, jos hankkeella on erinomainen kiire esim. muiden tilojen sisäilmaongelmien vuoksi.

Kunnan investointien kannalta isoimmat ja pitkäkestoisimmat linjaukset tehdään vasta keväällä 2020, kun kunnanvaltuusto päättää palveluverkosta. Tähän liittyen kunta on teettänyt konsultilla (FCG) palveluverkkoselvityksen, joka sisältää konsultin näkemyksen Nurmijärven palveluverkkoon liittyvistä haasteista ja esityksen niihin liittyen. Kunnan web-sivuilla on laaja tietopaketti palveluverkkoselvityksestä ja myös kuntalaiskyselyaiheesta. Laajan palautteen saamiseksi mahdollisimman monen nurmijärveläisen olisi syytä perehtyä asiaan ja käydä vastaamassa kyselyyn. Avoimissa kyselyissä kun on se vino ominaisuus, että jokin erityisryhmä saa helposti manipuloitua oman näkemyksensä painoarvoa aktiivisella vastaamisella. Mitä suurempi on vastausprosentti, sitä paremmin koko kunnan näkemys tulee esille. Aineisto ja kysely löytyy täältä:

www.nurmijarvi.fi/teemasivut/palveluverkko/

Palveluverkkoselvitys ja konsultin ehdotus on innoittanut jo nyt keskusteluun erityisesti somessa. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, että esimerkiksi esitetyt koulujen lakkauttamiset eivät ole kunnan viranhaltijoiden saati kunnanjohtajan esityksiä, vaan ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan tekemiä linjauksia. Niitä nyt ryhdytään tutkailemaan sekä luottamushenkilöiden että laajemminkin kuntalaisten taholla – ja aikanaan kunnanvaltuusto tulee asiassa tekemään päätöksensä. Toki  jo nyt on näkyvissä aiempien kyläkoulupäätöksien yhteydessä koettu vuosikymmeniä kestäneiden ulostulojen ja argumentointien jatkumo. Toisinaan mielipide ei muutu osoittipa selvitykset ja laskelmat mitä tahansa. Silloin ryhdytään keskustelemaan arvoista, arvovalinnoista ja periaatteista – päätöksentekoperusteita toki nekin.

Johtavilla viranhaltijoilla ja sivistystoimen henkilöstöllä riittää kiirettä viikonloppuna tämän aamuisen Lepsämän koulun tulipalon johdosta. Tulipalo tuonee myös oman lisänsä tuohon palveluverkkokäsittelyyn.

Kunnanhallituksen talousarvio- ja veroesityksestä vielä hiukan. Kunnanjohtajan pohjaesityksenä oli kunnallisveron nostaminen 20,00 prosenttiin. Aiemmin luottamushenkilöt olivat linjanneet kunnallisveron tasoksi 19,75 %, mutta aivan viime viikkoina esiintulleet ja realisoituneet koulujen sisäilmaongelmat näyttävän johtavan merkittäviin lisäinvestointeihin ja paine verotulojen nostoon osoittautui kovaksi. Tämä johti esitykseen veronkorotuksesta puolella prosentilla nykyisestä.

Tein kunnanhallituksessa vastaesityksen kunnallisveron korottamisesta vain 0,25 %:lla, jolloin se jäisi kuitenkin alle maagisen 20,00 %:n rajan. Sen yli ei ole tällä hetkellä menneet yksikään isoista naapurikunnistamme ja -kaupungeista, joiden kanssa kilpailemme uusista asukkaista ja yrityksistä. Yli 20 prosentin verokannalla olisimme olleet samassa korissa Vihdin ja Mäntsälän kanssa.

Kun tulopuolella oli kuitenkin selvästi aukkoa päädyin esittämään 0,25 %:n tuloveron nostoa vastaavaa korotusta kiinteistöveroihin. Tein esityksen pitkin hampain, mutta se oli mielestäni parempi ratkaisu kuin korotuksen kohdistaminen kokonaan tuloveroon. Kiinteistöveron korotuksenkin jälkeen olemme edelleen alhaisen kiinteistöveron kunta, vaikka emme enää lain sallimalla alarajalla olekaan. Ajatuksenani oli myös se, että mikäli valtiovalta jälleen kerran korottaa alarajoja, niin Nurmijärvelle ei synny pakkoa kajota kiinteistöveroihin. Mikäli olisimme kohdistaneet koko korotuksen tuloveroon, niin valtiovallan uudet linjaukset merkitsisivät jo korotetun tuloveron päälle kiinteistöveronkin korottamista. Nyt meillä on jonkinlainen pelivara asiassa.

Nurmijärven kunta – Suomen suurin maalaiskunta – julkaisi viikolla myös “Ylpeästi lande” -kampanjan. Hienosti toteutetut videot ja uniikki Nurmijärvi-simulaattori ovat nähtävissä kunnan sivuilla

 http://ylpeastilande.fi/

Nurmijärvihän on ollut pitkään kärjessä omakotitonttien luovutuksessa Kehä III:n ulkopuolisella Uudellamaalla. Tämä jatkuva hyvä kysyntä ja kasvu on toisaalta johtanut siihen, että asemakaava-alueet ovat täyttyneet nopeasti ja ajoittain joissakin taajamissa syntyy jopa tonttipulaa, vaikka tuotamme asemakaavoja jopa enemmän kuin naapurikuntamme. Tonttitarjontaa on kuitenkin luvassa yhä enemmän ja laajemmin koko kunnan alueelle – niin taajamiin kuin myös rakennuspaikkoja haja-asutusaluelle. 

 

 

Vuoden 2011 velkavaltuusto

Nurmijärven kunnanhallitus aloittaa tiistaina 8.10.2019 vuoden 2020 talousarvion käsittelyn. Kunnanjohtajan esitys on tiukka, mutta tarpeellinen – kuntatalouteemme on tehtävä korjausliike, jota ei voi lykätä tulevaisuuteen. Edessä on tiukkaa taloudenpitoa ja hillittömien investointien sijaan hillittyjä investointeja.

Yllätyksenähän tämä ei tule varmasti kenellekään. Tilanne on ollut pitkään tiedossa ja siihen on päädytty tietoisesti – ei yllättäen tai pyytämättä. Moni on ajoittanut velkaantumiskierteen alkamisen marraskuuhun 2011, jolloin kunnanvaltuusto piti talousarviokokouksen ja päätti mittavista investoinneista. Tuo vuoden 2011 kokoushan poiki investointeja myös tuleville vuosille, kun listaa jatkettiin sopuisasti mittavilla panostuksilla mm. Monikkoon ja Arkadian liikuntahalliin. Nuo vuonna 2011 tehdyt päätökset olivat niin oleellisesti kuntastrategian ja kestävän taloudenpidon vastaisia, että jätimme Lassi Köpän (KOK) kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen talousarviopäätökseen.

Tuolloin olisi ollut mahdollisuus tehdä talouden kannalta järkeviä linjauksia ja päätöksiä vapaaehtoisesti. Toivottavasti kykenemme tekemään niitä nyt 8 vuotta jälkeenpäin pakon edessä.

Nyt suojalasit päähän ja tikulla silmään, sillä vanhoja muistellaan. Tässä blogikirjoitukseni ja puheeni marraskuulta 2011 heti tuon kokouksen jälkeen. 

 

Velkavaltuusto 16.11.2011

mani

Nurmijärven kunnanvaltuusto vahvisti tänään talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2012-14.

Kaikki mittavat investointihankkeet menivät läpi. Tässä muutamia äänestystuloksia.

– Rajamäen uimahallin suurempi laajennus – hanke paisui yli 10 miljoonan euron suuruiseksi. Vastustin isompaa laajennusta. Jo päätetty saneeraus ja laajuus olisi riittänyt.

– Kannatin Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnin siirtämistä parilla vuodella eteenpäin. Kohde ei ole edes valtionapulistalla. Investoinnin lykkääminen olisi tasapainottanut taloutta ja rakentamisajankohta olisi siirtynyt myös teknisesti järkevämpään ajankohtaan.

– Demarien HSL:äänliittymisehdotus ei mennyt läpi. Vastustin.

– Klaukkalan harjoitusjäähalli päätettiin rakentaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden lykkääämisellä olisi vain kasvatettu investointimenoja.

– Klaukkalan uimahallia varten varattiin 100 kiloeuron sijasta suunnittelurahaa 300 kiloeuroa vuodelle. Vastustin lisäystä, joka on täysin turha. Hanke aloitetaan hankesuunnittelulla, joka tehdään pienemmälläkin summalla. Isompi rahamäärä ei edistä hanketta 1. vuotena millään tavalla.

Eli varsinainen vaalibudjetti tuli – kaikki meni läpi ja velkaa otetaan 40 milliä lisää (1000 €/asukas).

Verot pysyivät ennallaan lukuunottamatta rakentamattoman kiinteistön veroprosenttia, joka nostettiin 3,0 %:iin. En kannattanut korotusta: laskusuhdanteeseen mentäessä investointimahdollisuudet eivät ole parhaat mahdolliset ja lisärasite ei olisi ollut mielestäni paikallaan.

Tämän puheen pidin budjettikäsittelyn yleiskeskustelussa heti ryhmäpuheenvuorojen jälkeen. Lassi Köpän kanssa jätimme talousarvioon eriävän mielipiteen, koska se ei ole strategian mukainen. Mielipiteeseen yhtyi kymmenkunta muuta valtuutettua.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa. Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.

 

Palveluverkkoselvityksestä ja sekajätekilpailutuksesta

IMG_3620

Ehätin keskiviikko-iltana 18.9. Nurmijärven Sähkön hallituksen kokouksesta kunnantalolle kuuntelemaan palveluverkkoselvityksen esittelytilaisuuden viimeisiä hetkiä. FCG:n johtava konsultti Raila Oksanen kritisoi parahiksi sitä, että kunnassa laadittu laskelma väestönkehityksestä poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen ja Väestötietojärjestelmän oppilasennusteista. Ero on kuulemma huomattava ja tätä lähtötieto-ongelmaa konsultti ongelmoi. Oma näkemykseni on, että kunnassa tehty väestölaskelma on kohtuullisen tarkka ja ottaa huomioon myös kunnan  asemakaavoitushankkeet. Tällaista tarkkuutta ei kunnan ulkopuolisista laskelmista löydy.

Tilastokeskuksen laskelmiin nojautuville muistutuksena esimerkki Tilastokeskuksen vuonna 1995 laatimasta väestöennusteesta Nurmijärvelle. Sen mukaan Nurmijärven asukasluku olisi vuonna 2030 noin 34800 henkeä. Tosiasiassa tuo rajapyykki saavutettiin Nurmijärvellä jo seitsemän vuotta Tilastokeskuksen arvauksen jälkeen vuonna 2002 – siis 28 vuotta etuajassa. Suosittelen vahvasti  kunnan oman väestölaskelman käyttämistä, vaikka voin 100 prosentin varmuudella taata, ettei sekään pidä paikkaansa. Sellaista rätinkiä kun ei kukaan pysty laatimaan.

Kaiken kaikkiaan hieman hämmentävät fiilikset jäivät koko esittelytilaisuudesta – toki  vain lyhyen läsnäoloni perusteella arvioituna.

Hämmennystä ei vähentänyt se, että keskustelu kääntyi jälleen kerran kyläkouluihin. Menneiden vuosien väännöt parin alle kahdenkymmenen oppilaan kyläkoulun lakkauttamisesta tulivat vahvasti mieleen. Ilmeisesti jossain vaiheessa tilaisuutta oli mainittu 2-sarjaiset alakoulut ja tavoitteellinen oppilasmäärä 120 oppilasta. Nähtävästi kaikille nykyisillä kunnavaltuutetuillakaan ei ole tiedossa, minkälaiset linjaukset kunnassa ovat tällä hetkellä asiassa voimassa. Jaetaanpa siis jälleen kerran hieman informaatiota.

Olin mukana edellisessä palveluverkkotoimikunnassa ja sen laatimia palveluverkon kehittämisehdotuksia käsiteltiin kunnanvaltuustossa 25.5.2016. Tuolloin valtuusto teki seuraavat periaatelinjaukset ja kriteerit perusopetuksen kouluyksiköille:

Oppilasmäärä: Tavoitteellinen koulujen oppilasmäärä on 100 oppilasta ja vähimmäiskoon tulee mahdollistaa 1 -sarjainen koulu.

Tilojen kunto ja soveltuvuus käyttöön: Luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen. 1.8.2016 voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja alakoulujen oppilaille tarjottavaa valinnaisuutta. Luovutaan myös rakennuksista, joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle (koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat).

Aluekohtaisesti päätettiin myös seuraavaa:

Kyläkoulut: Palveluverkkotoimikunnan suositusten mukaisesti luovutaan opetustoiminnasta Suomiehen ja Nummenpään kouluissa v. 2017 syksystä alkaen. Jos kyläkoulun oppilasmäärä laskee selvästi useampana vuotena peräkkäin, tehdään kokonaistarkastelu, jossa selvitetään koulun tilojen kunto, käyttökelpoisuus ja tarpeellisuus paitsi opetuksen myös muiden mahdollisten palvelujen järjestämiseen. Tässä yhteydessä selvitetään myös, millä kehittämistoimilla voidaan turvata koulun oppilasmäärän pysyminen riittävällä tasolla.

Nämä kohtalaisen tuoreet linjaukset ovat Nurmijärvellä edelleen voimassa. Niissä on selkeä tavoite pitää kyläkoulut älyllisen kokoisina ja toisaalta varmistaa, että koulujen lakkautuksia ei tehdä hätiköiden, vaan selvitetään myös kehittämistoimia oppilasmäärän pysyttämiseksi riittävällä tasolla, joksi tuo 1-sarjaisuus ja 100 oppilasta on siis määritetty.

Mitä nuo kehittämistoimet sitten voisivat olla? Vedän tällä hetkellä kunnanhallituksen asettamaa kaavoituksen kehittämisen työryhmää, jossa kuntastrategian mukaisesti pohditaan myös kyläalueiden kaavoitusta ja rakentamismahdolllisuuksien määrittämisperiaatteita. Toivottavasti sieltä saadaan joitain työkaluja ja apuja kriteerien saavuttamiseksi. Rakentamisen tahti ja kouluikäisten määrän kehitys haja-asutusalueella voi uudistustoimistakin huolimatta johtaa kouluverkon supistamiseen ja kyläkoulujen yhdistämiseen jossakin vaiheessa. Siihen tosin joudutaan vasta, jos muut keinot eivät tuota tulosta.

Tässä samaa asiaa koskeva kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa tammikuulta 2017. Tuon kirjoituksen jälkeen kunnanhallitus on siis asettanut edellämainitun kaavoituksen kehittämisen työryhmän. Asia on tärkeäksi koettu ja se etenee.

https://artohagg.fi/2017/01/25/viela-kerran-kylakoululinjauksista/

Nurmijärven Uutisetkin olivat paikalla valtuustosalissa ja lehdessä oli liki kokoaukeaman juttu asiasta. Viereisellä palstalla oli pienempi uutinen sekajätteen kuljetusten kilpailutusasian käsittelystä kunnanhallituksessa. Tein kunnanhallituksessa esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Lehdessä oli joitain palauttamisen perusteluja mainittu, mutta sitä oleellisinta ja tärkeintä asiaa ei. Olin hämmästynyt, että sopimusluonnokseen, joka on nähtävällä myös kunnan web-sivuilla, oli kirjattu seuraavaa:

Kunta hyväksyy osaltaan tarjouspyyntöasiakirjat (mm. kilpailutuksen sisällön ja urakanjaon ja urakka-ajan) ennen ensimmäistä kilpailutusta.

Kiertokapulaan liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli aikoinaan se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti, oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kyseisen sopimusklausuulin hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ei jatkoon – eli ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti SDP:n kunnanhallitusjäsenten vastustuksesta huolimatta.

Jälleen kerran osoittautui tärkeäksi, että jokainen rivi ja sopimusklausuuli tulee luottamushenkilöiden lukea ajatuksella.

 

 

Kuukauden kotimainen etc

 

Pitkänokka seikkaili elokuussa Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena eli pääsin osaksi vuodesta 1986 jatkunutta kotimaisten sarjakuvantekijöiden strippikavalkaadia. Piirongin laatikossa oli nivaska pääosin ennestään julkaisemattomia strippeja ja väsäsin pikatahtia kourallisen uusia, joten yli kahdessakymmenessä elokuisessa Iltiksen arkinumerossa vilautettiin Pitkänokkaa. Ehdottoman subjektiivinen arvioni on, että stripit eivät hävenneet yhtään valtakunnan muiden kotimaisten päivittäisstrippien rinnalla.

Kuukauden kotimaisen perinteeseen kuuluu myös tekijän haastattelu, joka osaltani suoritettiin Fazerin kahvilassa Munkkivuoren ostoskeskuksessa Helsingissä. Kivenheiton päässä Ulvilantiellä tuli muuten vuoden verran asuttuakin 80-luvun lopulla. Leppoisan rupattelutuokion tuloksena julkaistiin oheinen juttu I.S:ssä. Otsikon Hipinluihakkeen toimittaja Juhani Tolvanen on hokannut Pitkänokka-albumini historia-osastosta. Hahmon ensimmäiset stripppini 80-luvulla nimesin Hipinluihakkeiksi. Nimen ideoi tuolloin Oulun kaupungilla kairausryhmämme nokkamiehenä toiminut Peltoniemen Jaska. Hipinluihakkeesta kasvoi sittemmin Pitkänokka ja kairausryhmän alimman palkkaluokan apumiehestä rakennusinsinööri.

IMG_3599.jpg

https://www.is.fi/viihde/art-2000006222356.html?fbclid=IwAR2eKNVgN2sUzKZWEiUDdhgeBpWz8IG_C0ziXcHNwyunA__UJW9NTcqSZ_Q

Lehtijutussa heruteltiin kerrassaan Nurmijärven ideapajasta ja mainittiin tämä viikoittainen blogini. Kuin kohtalon ivana nyt siunaantui parin viikon paussi blogikirjoittelulle. Loppukesällä on ollut poikkeuksellisen kiirettä.

Kunnalliset luottamustoimet ovat jälleen alkaneet kesätauon jälkeen ja sen tiimoilta tulee varmasti aihetta kirjoittelulle jatkossa. Nurmijärven yksityistieasioista on tullut yhteydenottoja useammaltakin kuntalaiselta ja saamani tiedon mukaan ehdotus kunnan yksityistiekäytännöistä on tulossa kunnanhallituksen käsittelyyn vielä syksyn aikana. Isoin asia on varmasti vuoden 2020 talousarvion valmistelu, jonka käsittely kunnanhallituksessa menee lokakuulle. Haluamme tutustua palveluverkkoselvitykseen ennen kuin seuraavan vuoden talousarviota ryhdytään käsittelemään.

Valtakunnan politiikkaan tuli osallistuttua viime viikonloppuna, kun kokoomuksen puoluevaltuusto kokoontui. Valitsimme puolueelle uuden puoluesihteerin. Hän on  Kristiina Kokko. Kokenut ja pätevä henkilö. Teimme varmasti hyvän päätöksen.

Kokonaisuudessaan valtakunnan politiikassa on loppukesässä ollut varsinaista markkinameininkiä. Tuntuu, että hallituksen strategiana on tarjota oppositiolle mahdollisimman paljon syöttöjä lapaan, jotta peli sekoaisi. Kun kritiikille annetaan äärettömän paljon mahdollisuuksia, niin iso osa kritiikistä jää tekemättä tai jää huomiotta. Tähänkin on turhaa lähteä luettelemaan sitä loputonta listaa katteettomista lupauksista. Yksi strippi saa korvata luettelon:

Pitkänokka ja eduskuntavaalit

Ja lopuksi kulttuuria. Jossakin vaiheessa luen varmasti Jari Tervon Loiri-kirjan. Hieman olen hämmästellyt iltapäivälehtien kirjoittelua asiasta – tosin vain otsikot lukeneena ja valtaisat palstamillimetrit havainnoineena. Mieleen on noussut kysymys, että kuinka paljon teoksesta lehdet voivat kirjoittaa. Kun ynnää kaikki lehtiartikkelit, niin kohta koko kirja on referoitu lehtien sivuilla. Tällaisella ilmiöllä ei ole mitään tekemistä kirja-arvostelujen kanssa ja tuossa laajuudessa ei taida olla enää myöskään kirjan markkinoinnille ja myynnille eduksi.

 

 

Rajamäen tykkitornit

IMG_3500a.jpg

Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa 25.8.2019 oli koko aukeaman juttu Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevista sodanaikaisista tykkitorneista. Kyseessä on Alkon Rajamäen tehtaiden suojaksi välirauhan aikana rakennetuista massiivisista teräsbetonitorneista, joiden huipulle asennettiin tehtaan hankkimat 40 mm Boforsin ilmatorjuntatykit.

Tornien historiasta löytyy kosolti tietoa tuosta artikkelista ja netistä, joten sen kertaaminen ei ole tässä tarpeen. Kirjaan kuitenkin ylös hieman muuta aiheeseen liittyvää.

Tein vuoden 2013 lopussa valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan elinkeinotoiminnassa ja erikseen nostin esille Alkon tehdasmuseon avaamisen yleisölle ja kyseiset tykkitornit. Kunnan uusi elinkeinojohtaja ottikin tuolloin asian omakseen ja tehdasmuseo avattiin suurelle yleisölle vuonna 2017, vaikka aloitteen valtuustokäsittelyssä vuonna 2014 todettiin, että alkoholilainsäädännön tulkinnat taitavat olla avaamisen esteenä.

Myös tykkitornien avaamista yleisölle tutkittiin tuolloin, mutta niiden kunnostuksen arvioitiin maksavan kuusinumeroisen summan – edes kunnollisten kuntotutkimusten tekemiseen ei ehdotettu varoja. Olisiko aika asian edistämiseksi kypsynyt? Yksittäiset kuntalaiset ovat joitain sormiharjoituksia asian suhteen tehneet ja olleet mm. paikallisiin yrityksiin yhteydessä, mutta ilman kunnan myötävaikutusta asiassa ei mitään tapahdu. Toisaalta kunnan tulevien vuosien investointiohjelmasta on tulossa tiukkaakin tiukempi uuden NUUKA-ohjelman myötä. Rahoitusta täytyisi varmaan löytyä muualtakin kuin kunnasta.

Kertaalleen vuosia sitten pääsin livahtamaan toisen tornin alakertaan ja sen alla oleviin miehistötiloihin, mutta rohkeus ei riittänyt syvemmälle ruostuneita teräsportaita pitkin edetä. Tornien huipulle mennään ymmärtääkseni erillisten rappusten kautta takaosan oven kautta. Nyttemmin sekä iso etuovi ja pienempi takaovi on jykevämmin lukittu ilkivallan takia. Kerran hälytimme naapurin kanssa palokunnan paikalle, kun tornin takaovi oli tulessa –  joku oli aikeissa polttaa itsensä oven läpi. Huolena onkin, että huoltamattomana ja käyttämättömänä uniikit tykkitornit vetävät puoleensa ilkivallan tekijöitä. 

030.JPG

Lännen puolimmainen tykkitorni

029.JPG

Idän puolimmaisessa tornissa on näkyvissä vielä suojavärityskin.

Talvisodan aikana – ennen  tykkitornien rakentamista – tehtaan tykit olivat asemissa Tykkitorninmäen naapurissa Patterinmäellä. Nykyisin Patterinmäki on kartoissa merkitty nimellä Kupinmäki. Sielläkin on edelleen nähtävissä jälkiä noista talvisodan aikaisista tykkiasemista. Samoin joitain juoksuhaudan pätkiä, joiden iästä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Voivat olla myös vanhempia suojeluskuntalaisten tekemiä.

Tässä rinnevarjostetussa ilmakuvassa näkyy hyvin nuo Kupinmäen vanhat asemat.

Kupinmäki_a.jpg

Ja tällaisilta ne Kupinmäen asemat näyttivät muutama vuosi sitten maastossa:

022.JPG

021.JPG

Talvisodanaikaiset asemat Kupinmäellä (Patterinmäellä).

Hesari ja pari muutakin lehteä kirjoittivat valtuustoaloitteeni käsittelyn jälkeen vuoden 2015 alussa Rajamäen vanhasta tehdasyhdyskunnasta, toiveista museon avaamiseksi ja tykkitorneistakin. Valitettavasti iso ja näyttävä lehtijuttu ajoittui tällä kertaa hetkeen, jolloin tehdasmuseo oli juuri sulkeutunut talvikaudeksi. Toivottavasti asia on esillä jälleen ensi keväänä ja saa lähihistoriasta kiinnostuneet pyörähtämään paikalla.

002 (2).JPG

Nurmijärvi ja HSL

IMG_0007

HSL-jäsenyys nousee aika ajoin Nurmijärvellä julkiseen keskusteluun. Keskustelua ryydittämään kirjaan tähän joitain huomioita ja toteamuksia menneiltä vuosilta liittyen päätöksentekoon asiassa.

Muistini mukaan ensimmäinen todellinen ehdotus ja koeponnistus tapahtui kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2013. Uudenmaan ELY-keskus oli vuonna 2012 selvittänyt Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismallia ja päätynyt raportissaan suosittelemaan käyttöoikeussopimusmallia. Tämä ratkaisu oli myös pohjaesityksenä kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2013, kun asialistalla oli Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli. Valtuuston kokouksessa tehtiin kuitenkin vastaehdotus, että kunta aloittaakin jäsenyysneuvottelut HSL-jäsenyydestä. Tämä vastaehdotus hävisi kunnanvaltuustossa selvin äänin 35-16.

Koska HSL-jäsenyys ei innostanut valtuuston suurta enemmistöä, vähemmistöön jääneet ehdottivat, että ELY:n käyttöoikeussopimuksen pituudeksi määritettäisiin pohjaesityksenä olleen 6 vuoden sijaan 3 vuotta + 1 optiovuosi. Ymmärtääkseni tässä haettiin vain mahdollisuutta nostaa HSL-jäsenyys mahdollisimman nopeasti uuteen käsittelyyn. Kuuden vuoden sopimuskautta oli perusteltu mm. taloudellisilla seikolla ja lyhyen sopimuskauden kalleudesta varoitettu. Kolmen vuoden sopimuskauden järjettömyys taloudellisesti olikin varmasti tiedossa kaikille – myös esityksen tekijöille, mutta se meni valtuustossa läpi äärimmäisen niukasti äänin 25-26.

Ensimmäisenä sopimusvuotena 2015 Nurmijärven rahoittamat kuljetuskustannukset pompsahtivatkin liki 40 prosenttia edellisvuodesta ja jämähtivät tuolle tasolle koko sopimuskaudeksi. Se oli kallis harjoitus.

Koska yhden äänen enemmistöllä oli päätetty lyhyempi sopimuskausi, niin sama valtuusto pääsi käsittelemään joukkoliikenneasiaa myös vuoden 2017 keväällä. Sipilän hallitus kun oli sattumoisin pidentänyt puolella vuodella valtuustojen toimikautta. Valtuusto päätti jälleen, äänin 32-19, hylätä HSL-jäsenyyden ja näin edettiin nykyiseen Uudenmaan ELY-keskuksen kilpailuttamaan käyttöoikeussopimukseen, jonka sopimuskausi on 10 vuotta. 

Pitkää sopimuskautta on ihmetelty. Ymmärtääkseni se on hyvinkin perusteltavissa, jotta tilaajalle ei synny kilpailutuksen kalustovaatimuksista ylimääräisiä kustannuksia. Palveluntarjoaja voi laskea, että välttämättömät kalustohankinnat voidaan kuolettaa pitkälti sopimusaikana. Niinpä tässäkin uudessa pitemmässä sopimuksessa vuosikustannus laski yli 10% verrattuna kunnan aiemmin tekemään pätkäsopimukseen. 

Tuo vuoden 2013 valtuuston päätös lyhyestä pätkäsopimuksesta on sikäli mielenkiintoinen ja spekulaatioitakin aiheuttava, että alkuperäinen – ja otaksuttavasti huomattavasti edullisempi – kuuden vuoden sopimus olisi tarkoittanut sitä, että näinä päivinä kunnanvaltuustossa äänestettäisiin HSL-jäsenyydestä alkaen 1.1.2021.

Nyt ei äänestetä.

Puolivuotiskatsaus I/2019

100.JPG

Heinäkuun alussa 2009 kirjoitin blogiini ensimmäisen puolivuotiskatsauksen kunnallisista luottamustoimistani ja muistakin touhuistani. Takana oli tuolloin puoli vuotta kuntapolitiikkaa Nurmijärven  kunnanvaltuustossa ja parissa lautakunnassa. Nyt on takana yli kymmenen vuotta. On aika raapustaa järjestyksessään kahdeskymmenes puolivuotiskatsaus 1/2019.

Vuoden 2019 alkajaiseksi jatkoin jo syksyllä 2018 aloittamaani kirjoittelua ja spekulointia mahdollisista ruuhkamaksuista. Ounastelin, että HSL tulee esittämään MAL-valmistelun aikana ruuhkamaksuihin porttivyöhykemallia, joka vastaisi asiaa innokkaasti ajavien helsinkiläisten tavoitteita: nettotuotot olisivat suurimmat ja haittaa yksityisautoilulle aiheutuisi eniten. Näinhän siinä taisi käydä. Helsingillähän on HSL:ssä liki 50 prosentin äänivalta ja hallituksessa jopa enemmistö, kun puolet hallituspaikoista ja puheenjohtajuus kuuluvat heille. HSL:ään haaveilevia muistuttelin tosiasiasta, että kun väkirikas ja HSL:n toiseksi merkittävin osakas Espookaan ei pysty vaikuttamaan HSL:n päätöksentekoon ja linjauksiin, niin mikä olisi Nurmijärven tilanne HSL:n jäsenenä. Otaksuttavasti varajäsenen paikka yhtymähallituksessa sekä Kirkkonummen, Tuusulan, Keravan, Sipoon ja Siuntion tapaan marginaalinen vain 0,5-3,1 prosentin äänioikeus päätöksenteossa.

Tammikuussa ehdotin paikallislehdessämme, että Nurmijärven Sähkön ja Nurmijärven Veden yhdistämismahdollisuuksia tulisia selvittää. Totesin, että Mäntsälässä on muutama vuosi tehty järjestely, jonka tuloksena syntyi Nivos-konserni, johon on nyt keskitetty kunnan energia-, vesi- ja nettipalvelut. Vastaavia hankkeita on aiemmin toteutettu mm. Seinäjoella, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Kertauksena, että esityksen tarkoitus oli selvittää minkälaisia taloudellisia ja operatiivisia hyötyjä yhdistymisestä olisi kunnalle. Selvitysehdotus ei liittynyt vähäisessäkään määrin kyseisten toimintojen myymisestä kunnan ulkopuolelle.  Siihen minulla on selvä EI-kanta ilman selvityksiäkin. Nurmijärven NUUKA-ohjelman puitteissa ehdottamani selvitys tultaneen tekemään.

Helmikuussa rohkenin ehdottaa, että sähkön puhelinmyynti tulisi sallia vain kuluttajan erikseen antamalla luvalla. Sen verran hämmästyttävän puhelinmyyntikeskustelun kävin erään sähkön puhelinmyyntiin erikoistuneen yhtiön myyjän kanssa. Villi ja vapaa puhelinmyynti kukoistaa edelleen – kuluttajansuojan kustannuksella.

Kevät meni aika tarkkaan eduskuntavaalitouhuissa. Ilmasto- ja hiilineutraalisuushysteria puski läpi liki jokaisessa vaalikeskustelussa. Totesin jo alkukeväästä, että huhtikuussa 2019 ei pidetä ilmastovaaleja vaan eduskuntavaalit. Siinä olin väärässä – huhtikuussa pidettiin hoitajamitoitusvaalit. Nyt vain odotellaan milloin se 0,7-mitoitus toteutuu. Siitähän oli kysymys?

En itse suoraan sanottuna oikein innostunut koko hoitajamitoituskeskustelusta ja mielestäni se olisi kokoomuksenkin pitänyt taputella syrjään, eikä jankata asiasta kerta toisensa jälkeen. Harmittelin tuolloin, kuinka vähälle huomiolle jäi se, että kunnilla, jotka vastaavat vanhuspalveluista on ollut täysi valta ja mahdollisuus määrittää, tuottaa tai hankkia vastuupalvelut vapaasti. Niin laadukkaina ja korkeatasoisina kuin kuntapäättäjät ovat tarpeelliseksi ja hyväksi katsoneet. Esteitä ei ole ollut, ellei kuntien kassatilannetta sellaiseksi katsota. Kun kokoomus puheenjohtajansa suulla aina vaan palasi vänkäämään mitoitusdesimaaleista, niin monelle otsikkotason sisälukua harrastavalle jäi mielikuva, että tässähän ne nykysysteemin syylliset ovat.

Osana vaalikampanjaa  ripustelin kampanjatilaani näytille Pitkänokka-piirustuksiani ja muitakin sarjakuvakyhäelmiä ja käsikirjoituksia. Kampanjatilassa vierailivat mm. Sanni Grahn-Laasonen ja Sirpa Pietikäinen.

Eduskuntavaalien johdosta ulostuloni ja kirjoitukseni eivät alkuvuonna koskettaneet pelkästään kotikuntaa. Huhtikuussa kirjoitinkin paikallislehdessä ja blogissani yhdestä pienituloisten eläkeläisten ongelmasta eli kotitalousvähennykseen liittyvästä epäkohdasta. Kotitalousvähennys kun on nimensä mukaisesti tuloista tehtävä vähennys ja on hyödynnettävissä vain, mikäli verotettavia tuloja on riittävästi. Pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollista saada kotitalousvähennyksen kautta tukea kotitaloutensa palveluiden, esim. korjaustöiden hankkimiseen. Tuki on evätty juuri niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Näin vaalien jälkeen voidaan todeta, että Rinteen sosialistihallitus on ryhtynyt voimallisiin toimenpiteisiin tämän epäkohdan korjaamiseksi eli hallitus aikoo pienentää kotitalousvähennystä kaikilta. Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa aiotaan laskea 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alennetaan 2250 euroon. Pienituloisten eläkeläisten asemaa tämä ei luonnollisesti millään tavalla paranna. Toisaalta onhan tasa-arvon edistämistä sekin, että järjestetään kaikille tasan yhtä huonot oltavat.

Vaalitulokseni oli tarkistuslaskennan jälkeen 1388 ääntä. Totesin, että eihän se ihan tavoitteiden mukainen tulos ollut ja valinta jäi turhan kauas. Melkein 1400 äänen tulos ei ensikertalaiselle ollut mitenkään masentava. Mieltä lämmitti ja hieman yllättikin se, että ääniä tuli Inkoota lukuun ottamatta kaikista Uudenmaan kunnista. Valitettava tosiasia on, että vajaa puoli vuotta on ensikertalaiselle auttamattoman lyhyt aika kampanjoida.

Toisaalta ei se kampanjointi mene konkareillakaan aina ns. putkeen. Useinhan poliitikkojen elämänkertakirjat julkaistaan sopivasti vaalien alla – kuitenkin hyvissä ajoin. Silloisesta kansanedustaja Eero Lehdestä  kertova kirja julkaistiin vain viisi päivää ennen vaaleja ja ennakkoäänestyksen jo umpeuduttua. Joko ajoitus ei mennyt ihan nappiin tai sitten kyseessä ei ollut ns. vaalikirja laisinkaan. Sinänsä kirja on mielenkiintoista luettavaa ja osin värikästäkin tarinaa – tiukoista ja suorista mielipiteistä ei ole säästelty. Sellainen oikaisu täytyy tehdä, että Mäkelän Outi meni kyllä eduskuntaan jo toisella yrittämällä vuonna 2007. Lehti totesi kirjassa, että ”Outi Mäkelä yritti eduskuntaan neljä kertaa ennen kuin pääsi, ja lopulta oikein hyvällä äänimäärälläkin”.

Toukokuussa käytiin myös eurovaalit. Ne menivät kokoomukselta hieman eduskuntavaaleja paremmin, vaikka ns. Brexit-lisäpaikka jäikin saavuttamatta. Brexitin toteutuessa europarlamenttiin nousee nyt varasijalta vihreä. Otettavissa lisäpaikka olisi ollut – vertailuluvuissa ei isoa eroa ollut vihreiden ja kokoomuksen varalle jääneiden välillä. Ehkä kokoomuksen ehdokasasettelussa olisi ollut piirun verran parantamisen varaa. Toisaalta Hans Adolf Ehrnrooth yli 10000 äänellä oli erinomainen löytö ehdokasjoukkoon. Toisaalta häntäpäässä jäätiin alle tuhannen äänen, ilmeisesti ensimmäistä kertaa kokoomuksessa eurovaalien historiassa – se on yksinkertaisesti liian vähän, kun vaalipiirinä on koko valtakunta. 

Nurmijärven kunnallispolitiikassa keskeinen asia oli kestävän kasvun NUUKA-ohjelma, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa kevätkauden päätteeksi. Viimeistään vuoden 2018 ennätyksellisen alijäämäinen tilinpäätös vakuutti, että suunnanmuutokselle on tarvetta.

Kunnanvaltuusto valitsi myös kunnanhallituksen jäsenet seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Jatkan kunnanhallituksen jäsenenä vuoden 2021 kesään saakka. Kuntastrategian mukaisesti kunnanhallitus kiinnitti huomiota kaavoituksen kehittämisen tarpeeseen Nurmijärvellä. Kunnanhallitus asetti asiaa edistämään työryhmän ja allekirjoittaneen sen puheenjohtajaksi.

Kunnalliset luottamustoimet jatkuvat elokuussa. Tiedossa on kovaa kulu- ja investointikuria, kun vuoden 2020 talousarviota aletaan käsittelemään.

Syksyllä on myös seuraava kokoomuksen puoluevaltuuston kokous. Se on sikäli merkittävä, että valitsemme silloin puolueelle uuden puoluesihteerin.

Kunnanvaltuusto 22.5.

 

031

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous 22.5.2019 sisälsi pitkästä aikaa hieman dramatiikkaa ja yllätyksellisyyttä.

”Varhaiskasvatuksen ryhmien harkinnanvarainen ja joustava täyttö suhdeluvun 1/8 mukaisesti yli 3-vuotiaiden ryhmissä” herätti intohimoja ja useita puheenvuoroja. Vihreät tekivät muutosesityksen eli esittivät pohjaesityksen hylkäämistä. Kysymyshän oli siitä, että nykyisessä nopeasti kehittyneessä poikkeuksellisessa tilanteessa sallittaisiin Nurmijärvellä harkinnanvaraisesti päiväkotijonojen syntyessä käyttää lain sallimaa suhdelukua 1/8 yhden vuoden ajan. Nykyinen ongelmallinen tilanne on syntynyt pääosin eräiden päiväkotien akuuttien sisäilmaongelmien ja tilojen käyttökelvottomuuden vuoksi. Ryhmäkoon väliaikaisen joustavuuden puolesta puhuivat mm. Räty ja Tarikka kokoomuksesta sekä Kalliokoski ja Rantala keskustasta. Rajuinta vastustusta toivat julki Pispala, Lepolahti ja Tapiolinna. Pispala toi puheessaan esille mm. laadukkaan vuorovaikutuksen, varhaiskasvatuslain, lastensuojelulain ja henkilökunnan kurittamisen. Lepolahti nosti keskusteluun totuttuun tapaan päätöksenteon juridisen tarkastelun ja kyseenalaisti kunnanhallituksen puheenjohtaja Rädyn jääviyden asian käsittelyssä erityisesti kunnanhallituksessa. Lepolahden näkemyksen mukaan Virpi Rädyn osallistuminen asian käsittelyyn kunnanhallituksessa on aiheuttanut hyvin valitusherkän tilanteen. Itselleni asiassa oli kysymys äkillisen ongelmatilanteen ratkaiseminen mahdollisimman nopeasti sekä kuntalaisten ja lasten kannalta vähiten haittaa tuovalla tavalla. Ainakaan itselleni kyse ei ollut lasten oikeuksien polkemisesta tai totaalisesta linjan muutoksesta varhaiskasvatuksen periaatteissa – vaan nopeasta, lyhytkestoisesta ja järkevästä ratkaisusta akuuttiin ongelmaan. En myöskään epäile hetkeäkään, etteivätkö kunnan viranhaltijat ja työntekijät olisi tehneet parhaansa asian selvittämiseksi ja vaihtoehtojen etsimiseksi. Valitettavasti kaikilta ei löydy samanlaista luottamusta työntekijöitämme kohtaan – juhlapuheita lukuun ottamatta. Äänestyksen jälkeen pohjaesitys voitti äänin 27-24. Toivottavasti jokainen käsittää viimeistään nyt, että päätös todellakin oli määräaikainen yhdeksi vuodeksi ja ryhmäkoon kasvattaminen on edelleen poikkeustapaus, joka tehdään vasta tarveharkinnan jälkeen. Otaksun, että valtaosassa kunnan päiväkoteja asiaa ei edes noteerata seuraavan vuoden aikana.

Osavuosikatsauksen yhteydessä pidin lyhyen kokoomuksen ryhmäpuheen. Korostin tarvetta vastuullisen talouden harjoittamiseen ja aloitetun ns. NUUKA-ohjelman tarpeellisuutta. Toin esille myös sote-kuntayhtymän merkittävän vaikutuksen kunnan talouteen. Nyt tehdyt korjaukset sote-menojen osalta kasvattivat kunnan alijäämän 5,4 miljoonaan euroon. Sote-kuntayhtymän hallinnon vyörytykset ja muut erät, joita ei alkuperäisessä talousarviossa kyetty arvioimaan, ovat nyky-ymmärryksen mukaan liki 2,3 milj.euroa. Tämä osoittaa kuinka mittavia kustannuksia pienetkin prosenttikasvut aiheuttavat kuntayhtymän puolelta. Kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt kuntayhtymässä ovat paljon vartijana. Emme ole kuntayhtymässä äänettöminä yhtiömiehinä, vaan pitämässä huolta, että kuntayhtymä on myös taloudellisesti järkevä valinta nurmijärveläisille.

Kunnanhallituksen vaalikin suoritettiin, mutta ei lyhyimmän kaavan mukaan. Valtuuston puheenjohtajistoa ja kunnanhallitusta lukuun ottamatta kaikki luottamuspaikat täytetään neljäksi vuodeksi. Edellä mainitut paikat täytetään kahdeksi vuodeksi ja tässä kokouksessa päätettiin viimeisten kahden vuoden paikoista. Normaali käytäntö on, että puolueet tekevät paikallisyhdistyksissä ja/tai kunnallisjärjestöissään henkilövalinnat koko neljän vuoden valtuustokaudelle sen jälkeen, kun vaalien jälkeisissä puolueiden välisissä neuvotteluissa on sovittu kunkin puolueen luottamuspaikat. Paikkojen jaossa käytetään moninaisia kriteereitä esim. henkilön äänimäärä, ammattiosaaminen, aiempi kokemus kuntapolitiikasta ja aiemmat luottamustoimet. Alueellisen kattavuuden takaamiseksi myös asuinpaikalla on merkitystä ja lain edellyttämät sukupuolikiintiöt on tietysti otettava huomioon. Yleistä lienee myös se, että kukin paikka pisteytetään, jolloin voidaan varmistaa tasapuolinen luottamuspaikkajako eri yhdistysten välillä. Lähtökohta on, että valtuustoryhmät noudattavat näitä neuvottelutuloksia ja henkilöehdotuksia. Näin nytkin oli tehty ja puolueet olivat ilmoittaneet kuntaan henkilöt, joille kunnanhallituksen paikat oli kussakin puolueessa nimetty. Esityksen mukaan kunnanhallitus olisi jatkanut samalla kokoonpanolla seuraavat kaksi vuotta. Yllätys oli melkoinen, kun keskustan ryhmästä tehtiin listaan muutosesitys, jossa Juha Hyvämäki nousisi Tapio Sivulan paikalle kunnanhallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja Sivula siirrettäisiin varajäseneksi. Samoin keskustan ryhmästä esitettiin, että Riikka Raekannas nousee kunnanhallitukseen varsinaiseksi jäseneksi ja Kirsti Handolin siirtyy varajäseneksi. Hetken näytti jo, että kunnanhallituksen jäsenistä joudutaan äänestämään. Pidettiin kuitenkin neuvottelutauko, jonka tuloksena keskustassakin ymmärrettiin, että äänestystulos olisi todennäköisesti johtanut siihen, että keskusta olisi menettänyt yhden kunnanhallituspaikan äänten jakautuessa kahdelle eri keskustan ehdokaslistalle. Pienen tuumaustuokion päätteeksi keskusta ilmoittikin päässeensä omassa piirissään asiassa sopuun. Loppu tulemana nuo keskustan sisäiset henkilövaihdokset kuitenkin tehtiin – ilmeisesti siis vaalien jälkeisten päätösten vastaisesti. Oma paikkani kunnanhallituksessa jatkuu seuraavat kaksi vuotta – aivan vaalien jälkeen sovitulla tavalla. Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa kokoomuksen Virpi Räty. 1-varapuheenjohtajaksi nousi keskustan Tarja Salonen ja 2-varapuheenjohtajaksi SDP:n Juha Peltonen. Kunnanvaltuuston pj:nä jatkaa keskustan Kallepekka Toivonen ja 1-varapj:nä kokoomuksen Jari Vainio. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin SDP:n Jerry Latva. SDP:n Harri Lepolahti ei siis jatka valtuuston puheenjohtajistossa, eikä hän ollut myöskään ehdolla kunnanhallitukseen. Lepolahti luopui myös demariryhmän puheenjohtajuudesta – uutena ryhmyrinä toimii Sirkka Rousu.

Keskustan aiheuttama hässäkkä sai ansaittua arvostelua mm. SDP:ltä. Kysehän oli kuitenkin täysin keskustan sisäisestä asiasta, jonka tuominen valtuustosaliin ei ollut ehkä kaikkein fiksuin ja järkevin tapa. Etenkin, kun muut ryhmät joutuivat rautalangasta vääntämään, että äänestystulos ei olisi keskustan kannalta mitenkään optimaalinen ratkaisu.

Toinen demareita närkästyttänyt asia oli se, että perussuomalaiset halusivat vaihtaa kunnanhallituksen naisjäsenelle varajäseneksi miehen. Olin saanut sunnuntaina 19.5. perussuomalaisilta kysely, onko tuollainen siirto mahdollista. Vastasin, että sukupuolikiintiöiden osalta asia olisi OK, mutta välittäisin kysymyksen kaikille muille ryhmille. Näin teinkin välittömästi ja otin asian esille myös seuraavana päivänä ryhmien puheenjohtajien tapaamisessa. Tällöin SDP:tä lukuun ottamatta ryhmät totesivat, että perussuomalaisten ehdotus on OK, kun se ei kenenkään oikeuksia polje. Tämä myös valtuustossa hyväksyttiin.

Demarien Lepolahti ja Rousu kehtasivat osoittaa asiassa moitteita myös allekirjoittanutta kohtaan. Perusteena esimerkiksi se, että demarien kunnallisjärjestöstä oli henkilö ottanut yhteyttä kunnanhallituksen puheenjohtajaan, kysynyt jotain sukupuolipaikkojen vaihdosta ja saanut jonkun vastauksen. En vieläkään ymmärrä, miten asia minuun liittyy. Lainmukaiset sukupuolikiintiöthän tarkoittavat 11-henkisessä kunnanhallituksessa sitä, että mies-nais tai nais-mies –paikat jakaantuvat 6-5. Kun aiemmassa kunnanhallituksessa oli keväästä 2018 lähtien viisi naisjäsentä, niin kaikilla on ollut tiedossa, että yksi miespaikka on ollut mahdollista vaihtaa naispaikaksi. Jos joku demareista olisi asiaa minulta kysynyt, niin olisin sen mielihyvin heille kertonut. Toki tuollaisten asioiden pitäisi olla muutenkin selvää. Jos tarvetta vaihtoon olisi ollut, niin olisin asian vienyt ryhmille päätettäväksi – aivan kuten vein nyt perussuomalaistenkin ehdotuksen. Uskon, että SDP:n toiveille olisi löytynyt joviaalisti ymmärrystä ja hyväksyntää. Jos demareilla oli puolestaan tarvetta vaihtaa kunnanhallituksen varajäsenen miespaikka naispaikaksi, niin se ei olisi ollut mahdollista aiemmin, koska naisvarajäseniä oli kunnanhallituksessa jo kuusi. Mahdollisuus avautui vasta, kun perussuomalaiset halusivat vaihtaa oman naispaikkansa miespaikaksi. Jos SDP:llä oli erityinen halu ja tarve tuohon vaihtoon, niin siihen olisi kyllä ollut samassa yhteydessä mahdollisuus, jos päätöksentekoon olisi löytynyt ketteryyttä. Ymmärrän toki, että perussuomalaisten pyyntö tuli kovin myöhään, mutta omalta osaltani sen siis laitoin alle tunnissa eteenpäin ja vielä kaksi päivää ennen valtuustonkokousta asian nostin esille.

Sellaista tällä kertaa. Toivottavasti touhu ei mene enää yhtään mielenkiintoisemmaksi – ainakaan tällä tavalla.