Valtuustovuoden viimeinen kokous pidettiin 31.5.2023. Nykyisinhän valtuustovuosi vaihtuu kesken kalenterivuoden – kesän kynnyksellä.
Valtuuston listalla oli siten kaksivuotisten luottamushenkilöpaikkojen täyttäminen eli kunnanvaltuuston puheenjohtajiston ja kunnanhallituksen valinnat. Äänestyksiä ei valtuustosalissa tarvittu tälläkään kertaa. Asioita oli käsitelty puolueiden kunnallisjärjestöissä ja viime kädessä valtuustoryhmissä. Jonkinlaista kierrätystä tapahtui eli Riina Mattila valittiin valtuuston 1. varapj:ksi. Kunnanhallitukseen ja sen pj:ksi valittiin Virpi Räty, joka kerran aiemminkin on noussut tehtävään kesken valtuustokauden. Tällä kertaa syynä oli Petri Vaulamon hieman yllättäväkin luopuminen puheenjohtajuudesta jo kahden vuoden jälkeen. Perussuomalaiset ja SDP vaihtoivat hallituksen mies- ja naispaikkoja viime vaalien jälkeen sovitulla tavalla, joten PS:stä nousi hallitukseen Markku Vierelä ja SDP:stä Jenni Sandberg. Muilta osin valtuuston puheenjohtajisto ja kunnanhallitus jatkoivat aiemmalla kokoonpanolla.
Omalta osaltani kyseessä oli viimeinen valtuuston kokous kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Minut valittiin ns. ryhmyriksi keväällä 2018, joten toimin tehtävässä hieman yli viisi vuotta. Totesin, että en ole enää käytettävissä kyseiseen pestiin, vaikka se on mitä mielenkiintoisin tehtävä. Ei vähiten sen vuoksi, että siinä pääsee kontaktoimaan säännöllisesti muiden valtuustoryhmien vetäjien kanssa. Kokoomuksen valtuustoryhmässä ei minun aikana ole kolmea vuotta pidempiä jaksoja ryhmänvetäjillä ollut, joten ajattelin, että nyt oli korkea aika vaihtaa henkilöä.
Ryhmän puheenjohtajan yhtenä vakiotehtävänä on pitää ryhmäpuhe tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä, joten seuraava puhe jäi minun osalta viimeiseksi sellaiseksi. Hieman oli haikeutta ilmassa ja tunnustan , että valtuustokamraattien spontaanit aplodit puheen lopuksi lämmittivät mieltä.
Arvoisa pj, kj, muut kuulijat
Kahtena vuotena peräkkäin olen joutunut toteamaan KOK-ryhmän tilinpäätökseen liittyvässä ryhmäpuheessa, että poikkeuksellisesta vuodesta syntyy poikkeuksellinen tilinpäätös. Tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Kunnanjohtajan sanoin – vuosi 2022 oli vitsauksien vuosi. On erinomaista, että vitsauksien keskelläkin kunta pystyi tekemään positiivisen ja tavoitetta paremman tuloksen.
Yhtenä positiivisen tuloksen mahdollistajana oli verotulojen kasvu kaikilla osa-alueilla – niin kunnallis-, yhteisö- kuin kiinteistöverojen osalta. Ansiotulokertymä on kehittyi myönteisesti ja työttömyys väheni viime vuonna.
Kunnan väkiluvun kasvu jäi selkeästi alle valtuuston strategiaan kirjaamasta 1,5 % kasvutavoitteesta. Kestävän kasvun NUUKA-ohjelman päivitystyössä tarkasteltiinkin tuota kasvutavoitetta ja esitettiin kysymys, mikä on kasvun hinta Nurmijärvelle. Ehkä viime vuonna toteutunut alle 1 %:n kasvu oli talouden kannalta jopa positiivinen asia. Tämä on relevantti kysymys jatkossakin. Kannattanee aika ajoin tarkastella kuinka paljon, miten ja missä kunnan on järkevää kasvaa.
Tämänkin tilinpäätöksen yhteydessä on syytä katsoa enemmän eteen- kuin taaksepäin. Viime vuodelta siirtyi merkittäviä investointeja tuleville vuosille ja näiden lisäksi ilmeni uusia suuria ja todella kiireellisiä investointitarpeita erityisesti koulujen osalta. Kyse on kunnan kannalta todella merkittävästä investointimäärästä ja tässä tilanteessa on tärkeää tarkastella investointeja myös kokonaisuutena yksittäisten rakennusten ja osaoptimoinnin sijaan.
Kuntamme talouden vaikeimmat vuodet ovat valitettavasti vasta edessäpäin – ei vähiten edellä mainittujen jätti-investointien vuoksi. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää tehdä NUUKA-ohjelman päivitykseen liittyvät päätökset vähintään ohjausryhmän ehdottamalla tasolla. Pari vuotta sitten talouden tervehdyttämistoimenpiteet valitettavasti vesittyivät merkittävästi tässä samaisessa salissa. Tällä kertaa siihen ei ole varaa. Tilinpäätösaineistosta on nähtävissä, että viime vuodelle sovituista NUUKA-säästöistä jäi toteutumatta liki 30%. Se osoittaa, että tehdyistä toimenpiteistä ja henkilöstön sitoutumisesta huolimatta tehtävä on vaikea ja säästöt realisoituvat usein viiveellä. Jatkossa tehtävä vaikeutuu entisestään.
Todettakoon tässä yhteydessä, että veronkorotukset ovat Kokoomus-ryhmälle se viimeinen keino talouden tasapainottamiseksi.
Tilinpäätöksen yhteydessä ei voi olla huomioimatta kunnan henkilöstöä. Mennyt vuosi oli työmarkkinoilla vilkasta ja kilpailu osaavasta henkilöstöstä ehkä poikkeuksellisenkin kiihkeää monella alalla – näin myös kunnissa. Nurmijärvelläkin henkilöstön vaihtuvuus kasvoi viime vuonna. Kuntamme oli kuitenkin edelleen haluttu ja kiinnostava työnantaja ja työpaikka. Tyytyväisyydellä voi todeta myös sen, että viime vuosina kunta on pystynyt tarjoamaan mahdollisuuksia urakehitykseen ja tehtävämuutoksiin omalle henkilöstölle. Työntekijöiden jaksamiseen ja pysyvyyteen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Toimitaan siten, että viime vuoden sairauspoissaolojen kasvu oli väliaikainen ilmiö ja saamme asian paremmalle tasolle.
Onnistunut ja valtakunnallisesti palkittu rekrytointikampanjamme #ilmiöntekijät toi kuntaa positiivisesti ja laajasti esille. Myös me luottamushenkilöt voimme ottaa mallia kunnan työntekijöiden positiivisesta toiminnasta ja viestinnästä. Vähäiselläkin yrittämisellä kykenemme viestimään Nurmijärvestä positiivisesti – epäkohtien ja ongelmien luettelemisen sijaan. Me luottamushenkilöt olemme monella tapaa kuntaviestinnän eturivissä ja voimme tuoda perustellusti ja ylpeydellä esille upeaa kotikuntaamme.
Kokoomus-ryhmän puolesta kiitän kunnan työntekijöitä jaksamisesta ja erinomaisesta työssä viime vuonna.
Kiitokset myös muille valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä. Kehitetään kuntaa jatkossakin kokonaisuutena ja tasapuolisesti. Muistetaan, että himottuja ja haluttuja asuinpaikkoja ei ole kunnan sisällä yhtä tai kahta, vaan sellaisia on meillä jokaisella omamme – niin taajamissa kuin kylissäkin.
Tämä oli omalta osaltani viimeinen ryhmäpuheeni kokoomus-ryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut ryhmyrinä nyt kuudetta vuotta ja tänään on viimeinen päivä siinä toimessa. Katsoin, että se on riittävä jakso omalta osaltani, enkä ollut käytettävissä seuraavalle valtuustokaudelle. Kiitän kokoomus-ryhmää minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta menneinä vuosina. Erityisen lämpimät kiitokseni muiden valtuustoryhmien puheenjohtajille vuosien varrelta lukuisista hyvässä hengessä käydyistä keskusteluista ja kokouksista. Riikka, Harri, Sami, Hannu, Maiju, Ina ja kaikki muut – kiitos.
Eduskuntavaalit 2023 on käyty. Aika lailla erilainen vaalitulos kuin neljä vuotta sitten – niin koko Uudellamaalla kuin Nurmijärvellä. Vuoden 2019 vaaleissahan Perussuomalaiset olivat suurin puolue Nurmijärvellä. Eroa kakkosena olleeseen kokoomukseen oli 153 ääntä. Hallitus valtakuntaan muodostettiin tuolloin kuitenkin SDP:n ympärille ja Nurmijärveläisittäin kaksi suurinta puoluetta jäivät valtakunnanpolitiikassa oppositioon. Tuon jälkeen kokoomus onkin ollut Nurmijärvellä selkeä ykkönen kaikissa vaaleissa: europarlamenttivaaleissa -19, kuntavaaleissa -21, aluevaaleissa -22 ja nyt eduskuntavaaleissa -23.
Kokoomus sai nyt Nurmijärvellä 6234 ääntä, joka on peräti 1865 ääntä enemmän kuin vuonna 2019. Perussuomalaisetkin kasvattivat äänimäärää yli 1500:lla ja kokonaissaldo oli 6071. Kolmanneksi tullut SDP sai 700 äänen kasvun, mutta jäi selvästi kolmanneksi 4149 äänellä. Sekä Keskustan että Vihreiden tappio olivat yli 1000 ääntä. Keskusta on taantunut Nurmijärvellä kaksissa viimeisissä eduskuntavaaleissa 4300 kannattajan puolueesta hieman yli 2000 äänen puolueeksi. Vihreät olivat näissä vaaleissa LiikeNytin ja Kristillisdemokraattien kanssa samassa 4-5 % kannatuskategoriassa. KD:n osalta täytyy todeta näiden vaalien 432 äänen kannatuksen kasvu.
Näitä vaaleja mainittiin blokkivaaleiksikin. Vaalikampanjan loppumetreillä erityisesti SDP ja Sanna Marin korostivat, että vain demareita äänestämällä voi vaikuttaa siihen, ettei Suomeen muodostu kokoomus-PS-blokin porvarihallitusta. Marinin sanastossa ja ilmeisesti ymmärryksessä tämä koalitio olisi ollut “sinimusta”. Termi, jota on perinteisesti ja yleiseti käytetty vallan muussa yhteydessä. Tuokin mauton ylilyönti osoitti kuinka suurella tarmolla blokkiajatusta siltä suunnalta iskostettiin äänestäjille.
Valtakunnan vaalituloksen perusteella SDP:n viime hetken strategia ilmeisesti myös toimi ja puhuttiin yleisesti strategisesta äänestämisestä, jossa pienempien hallituspuolueiden kannattajat äänestivätkin Vasemmistoliiton ja Vihreiden sijaan SDP:tä ikään kuin blokin johtavana puolueena. Tämähän oli SDP:n viesti ja osin sen tuloksena Vasemmistoliiton ja Vihreiden äänimäärä putosi yli 170.000:lla ja paikkaluku tipahti 12:lla. Arvioni on, että iso osa tuosta 170.000 äänen menetyksestä siirtyi blokkiäänestämisen seurauksena erityisesti Vihreiltä hallituskumppani SDP:lle, jonka kannatus kasvoi liki 70.000 äänellä. On tietysti täysin mahdotonta sanoa, millä tavalla äänestäjät ovat siirtyneet puolueesta toiseen, mutta jonkinlaisia päätelmiä voi tehdä, jos pitää tiettyjä rajapintoja vakioina – esim. siirtymät Vihreistä Perussuomalaisiin tai päinvastoin eivät ole todennäköisiä.
Itse ajattelin ennalta, että nämä vaalit olisivat ne, joissa Nurmijärveltä olisi ollut muutamalla aiempien vaalien ehdokkaalla mahdollisuus tehdä, jos ei läpimurto, niin ainakin nousu seuraavalle tulostasolle. Perussuomalaisten Tapiolinnalla oli alla kahdet eduskuntavaalit, joissa molemmissa kohtuullinen yli 1400 äänen tulos. Vihreiden Niinimäki oli saanut edellisisiä ek-vaaleissa hienosti 1776 ääntä. Mutta ei: Tapiolinnan kampanja ei ollut aiempien vuosien veroinen ja äänimäärä jäi kauas aiemmista vuosista (870 ääntä). Niinimäen pudotus oli vieläkin rajumpi (749 ääntä). Kun Keskustan Vanhanen ei lähtenyt ehdolle ja puolueen kannatus oli valtakunnallisestikin syöksykierteessä, niin Nurmijärven keskustalaisista isoimman äänimäärän sai nuori Otto Suhonen, mutta kyllähän sinänsä hienot 434 ääntä on sellainen lukema, johon on Keskustassa totuttu kuntavaaleissa – ei eduskuntavaaleissa. Yllätykseksi Nurmijärven parhaan vaalituloksen sai ensikertalainen Maria Luoma hienolla äänimäärällä 1818. Se on pitkiin aikoihin suurin äänimäärä nurmijärveläiseltä demarilta. Noinkin hyvä lukema edellyttää, että ääniä tulee myös oman kunnan ulkopuolelta. Yllätyksellisyyttä lisäsi se, että Luoma nousi Nurmijärven kunnanvaltuustoon vasta varasijalta kuntavaalien jälkeen, eikä ole ehkä ollut SDP:n valtuustoryhmän näkyvimpiä valtuutettuja. Mielenkiintoista nähdä tuoko ek-vaalimenestys nostetta ja näkyvyyttä myös kuntapolitiikkaan. Kaiken kaikkiaan SDP:ltä nousi eduskuntaan asti useampi nuori ehdokas: Odotetusti Eemeli Peltonen Järvenpäästä ja myös Pinja Perholehto Hyvinkäältä. Oli sitten kysymys osin blokkiäänistä tai ei, niin hatunnoston arvoiset suoritukset SDP:n nuorille.
Kokoomuksen menestys Uudellamaalla oli erinomainen. Äänimäärä kasvoi melkein 34.000:lla ja se toi kaksi lisäpaikkaa eduskuntaan. Ehdokasasettelu oli varsin onnistunut ja se näkyi tuloksessa. 11 kansanedustajan joukkoon mahtuu kuusi aiempaa parlamentaarikkoa ja viisi uutta, joista neljä oli nyt ehdolla ensi kertaa. Muutaman kerran aiemminkin ehdolla ollut Tere Sammallahti meni nyt hienosti läpi. Äänikynnys nousi näissä vaaleissa todella korkealle kokoomuksessa. Läpimenoon kokoomuksen listalta tarvittiin nyt peräti 5218 ääntä. Sain edellisissä vuoden 2019 vaaleissa 1388 ääntä, joka riitti kokoomuksen listalla sijaan 21 ja jäi läpimenosta noin 2000 äänen päähän. Näissä vaaleissa se äänimäärä olisi riittänyt sijaan 31 ja matkaa läpimenoon olisi ollut yli 3800 ääntä.
Kaiken kaikkiaan yksikään nurmijärveläinen ehdokas ei mennyt läpi. Ei ollut lähelläkään ja sellaista ei ole pitkään aikaan kunnassa koettu. Ehdokkaan läpimeno riippuu luonnollisesti monesta eri tekijästä – ei vähiten puolueen kulloisestakin valtakunnallisesta menestyksestä. Tältä istumalta tuntuu, että Nurmijärven osalta seuraava läpimenijä on uuden polven ehdokas. Nykyisten kuntapoliitikkojyrien mahdollisuudet olivat ja menivät, eikä kenelläkään ole tällä hetkellä sellaista nousevaa trendiä, jonka voisi olettaa realisoituvan läpimenoon seuraavissa vaaleissa. Ainahan on toki mahdollisuus, että Nurmijärveltäkin ilmaantuu valmiiksi tunnettu uusi pätevä ehdokas, joka menee kerralla läpi, mutta pidän todennäköisempänä, että nyt mennään pitkän kaavan mukaan. Tarvitaan uusia kasvoja ja muutamat vaalit.
Torstai-iltana 9.3.2023 järjestettiin Metsäkylän koululla asukastilaisuus Metsäkylän osayleiskaavaan liittyen. Paikalla oli odotusten mukaisesti salin täydeltä kuntalaisia ja maanomistajia – myös useita luottamushenkilöitä. Viranhaltijoista paikalla olivat kunnanjohtaja Outi Mäkelä, tekninen johtaja Juha Oksanen, yleiskaavapäällikkö Anita Pihala ja myös yleiskaavoituksen muuta henkilöstöä.
Toista sataa paikalla ollutta saivat tietoa vast’ikään vireille tulleen Metsäkylän osayleiskaavan aluerajauksesta, kuntalaiskyselystä, uudesta Nurmijärvi-mallista ja siihen liittyvästä rakentamispaikkojen jakamismenettelyn uudistamisesta.
Esitetty aluerajaus nostatti yleisössä heti spontaania liikehdintää ja mielenilmauksia. Elinvoimalautakuntahan oli pannut tämän osayleiskaavan vireille kokouksessaan 19.1.2023 siten, että lännessä kaava-alue rajoittuu Perttulan, pohjoisessa Kirkonkylän, idässä Palojoen ja etelässä Klaukkalan osayleiskaavan rajaan. Näin alueeksi oli muodostunut pitkulainen noin 12 neliökilometrin alue, joka ulottuu Hongisojantien ja Kirkonkylän entisen järven laitamilta Klaukkalan kehätien tuntumaan ja idässä osin moottoritien itäpuolelle. Kritiikkiä aiheutti erityisesti se, että Metsäkylän VPK:n ympäristö oli jätetty alueen ulkopuolelle, samoin kuin Metsäkyläntien varsi pohjoiselta osaaltaan. Kartoissahan tämä alue on nimetty Klaukkalan Metsäkyläksi. Monelle paikallaolijalle oli yllätys, että keskeinen osa Metsäkylää kuuluu tälläkin hetkellä Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen. Klaukkalan osayleiskaavahan on varsin tuore ja se on saanut lainvoiman vuonna 2017. Tuon osayleiskaavan valmistelun ja hyväksymisen yhteydessä ei kuitenkaan kritiikkiä ollut tullut siitä, että kaavaan oli sisällytetty merkittävä osa Metsäkylän alueesta – ilmeisesti osana Klaukkalan kehätien vaikutusaluetta, moottoritien liittymäaluetta ja Mäyränkallioon kaavailtua työpaikka-aluetta. Kuntalaiset eivät valitettavasti aina reagoi kaava-asioihin ajoissa – oli sitten kyseessä asemakaava tai osayleiskaava. Kaavaprosessit ovat kuitenkin pitkäkestoisia vuosien hankkeita ja niistä tiedotetaan laajasti, joten mahdollisuuksia on, jos kiinnostusta riittää.
Joka tapauksessa nyt todettiin viranhaltijoidenkin lausumana, että kyseisen alueen siirtäminen Klaukkalan osayleiskaavasta Metsäkylän osayleiskaavaan otetaan tutkintaan ja harkintaan. Juuri tällaisia huomioita ja kuulemisia vartenhan näitä asukastilaisuuksia järjestetään ja niillä voi siis olla todellisia vaikutuksia valmisteluun ja lopputulokseen. Se mitä olen luottamushenkilönä joidenkin muiden päättäjien kanssa keskustellut, niin oletan, että tämä aluerajauksen muutos myös tullaan tekemään.
Jokaisella paikallaolijalla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä, kun salissa kierrätettiin mikrofonia. Huoli kyläkoulun säilymisestä tuli puheenvuoroissa korostetusti esille. Myös kevyenliikenteen väylien tarpeellisuudesta keskusteltiin, vaikka toisaalta niiden rakentaminen todettiin valtion eli ELY:n vastuulla olevaksi. Muutamissa puheenvuoroissa toivottiin erittäin voimallista ja vapaata uutta rakentamista. Olipa kuntalaiskyselyn kautta saaatu toive jopa 4000 uudesta rakennuspaikasta alueelle. Arvioni mukaan enemmistö kuitenkin toivoi maltillisempaa uutta rakentamista ja Metsäkylän perinteisen kylämäisen luonteen huomioimista ja säilyttämistä. Koulun huomioon ottaminen ja rakentamisen keskittäminen sen läheisyyteen tuotiin myös esille, jolloin saataisiin turvallisia koulumatkoja ja vältyttäisiin koulukuljetuksilta. Tuotiin julki myös mielipide, että koulukuljetukset eivät ole ongelma, eikä markittävä kustannus.
Viranhaltijat esittelivät myös, miten ja minkälaisia vaihtoehtoja tutkitaan osayleiskaavan rakentamispaikkojen jakamisessa. Päätimme taannoin kunnanhallituksessa, että rakennuspaikkojen määräytymistä – minkä kokoisille tiloille ja miten maantieteellisesti – testataan kolmella erilaisella mallilla. Malli A, joka perustuu edullisuusvyöhykkeisiin suosien esim. tiestön ja koulun läheisyyttä sekä kyläkeskusta antaisi rakennuspaikkoja selvästi enemmän myös pienille kiinteistöille ja tiloille eli useampi maanomistaja saisi rakennuspaikkoja. Malli B, joka on taannoisen kaavakehittämistyöryhmän loppuraportin mukainen, suosisi myös pienempiä tiloja, mutta ei samassa määrin kuin malli A. Ero johtuu siitä, että malli A:ssa nykyinen toteutunut rakentaminen huomioitaisiin tarkastelussa. Malli B olisi muuten sama kuin A, muua siinä ei huomioitaisi nykyisiä rakennuksia. Malli C suosisi selkeästi isoja tiloja, koska rakennuspaikat jaettaisiin suoraan tilojen pinta-alojen mukaan. Suuret tilat saisivat valtaosan rakennuspaikoista ja pienimmät tilat jäisivät kokonaan ilman verrattuna malleihin A ja B. Malli C:n ongelmana näen myös sen, että siinä 5 hehtaaria rakennuskelvotonta suota antaisi tasan saman määrän rakennusmahdollisuuksia kuin 5 ha erinomaista rakennusmaata kyläkeskuksen kupeessa. Tämä hajauttaisi rakentamista kauemmas kyläkeskuksesta ja koulusta, joka on vastoin strategiaammekin kirjattua tavoitetta kehittää nimenomaan kyläkeskuksia. Sinänsä jokainen malli antaisi aivan yhtä monta rakennuspaikkaa. Mallien välillä on vain se ero, että kuinka monelle ja minkä kokoiselle tilalle nämä rakennuspaikat annetaan.
Kunnanhallitus teki aikanaan hyvän päätöksen, kun se edellytti tarkastelun tehtäväksi useammalla mallilla. Seuraavassa vaiheessa kuntalaisilla onkin mahdollisuus konkreettisesti nähdä, miten rakennuspaikat jakautuisivat kussakin mallissa, minkälaista ympäristöä ne muodostaisivat ja miten erilailla ne kohtelevat joitain yksittäisiä tiloja tai kiinteistöjä.
Kunnan nettisivuilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä liittyen Metsäkylän osayleiskaavaan. Linkki kyselyyyn on tässä:
Tämän hetkinen osayleiskaavatilanne Nurmijärvellä. Metsäkylässä on voimassa tällä hetkellä oikeusvaikutukseton kyläosayleiskaava vuodelta 1992. Alustavassa hahmotelmassa uuden osayleiskaavan raja rajoittuisi kuvan mukaisesti Klaukkalan vuodelta 2017 olevaan osayleiskaavaan. Tähän rajanvetoon on odotettavissa muutos siten, että Klaukkalan Metsäkylän alue siirretään Metsäkylän osayleiskaavfa-alueeseen. Kartta napattu kunnan sivustolta.
Nurmijärven Uutiset kysyi helmikuussa nurmijärveläisiltä aluevaltuutuilta, miten sotekuluista säästetään. Erityisesti pyydettiin näkemystä siitä, miten säästetään 70 miljoonaa euroa sotekuluista ja mistä säästöjä tulisi hakea. Vastauksia paikallislehti esitteli täyden sivun verran lauantain 25.2. numerossaan.
Hyvinvointialueen 69:stä aluevaltuutetusta 16 tulee Nurmijärveltä. Lehtiartikkelin perusteella näistä kymmenen aluevaltuutettua oli vastannut lehden kyselyyn. Lehti totesi, että etenkin kokoomuksen aluevaltuutetut nostivat esille valtakunnallisen hyvinvointialueiden rahoitusmallin, jota kuvataan Keski-Uudenmaan osalta epäoikeudenmukaiseksi. Luonnollisesti hallituspuolueiden aluevaltuuteut eivät kritiikkiä luomukseensa juurikaan tuoneet julki. Aluevaltuutettu Kimmo Behm (KOK) totesi, että taloudelliset resurssit ovat alimitoitettuja kaikkien hyvinvointialueiden osalta. Itse totesin, että rahoitusvaje on niin valtava, että lisärahoitusta tarvitaan tulevinakin vuosina ja lisäsin, että valtiovalta saisi säästöjä aikaan, jos hyvinvointialueiden järjettömän suurta määrää supistettaisiin.
Hallitushan väsäsi sote- ja aluehallintouudistuksen, jossa perustettiin hyvinvointialuita peräti 21 kappaletta. Melkoinen määrä turhaa hallintoa ja hillitön määrä päätöksentekijöitä. Keusoten rahoitus asukasta kohti on valitettavasti näiden 21 hyvinvointialueen joukossa yksi valtakunnan pienimmistä. Kun kaikki hyvinvointialueet ovat jo lähtiessä rahoitusvajeessa, niin otaksun, että jossakin vaiheessa järki ja realismi voittaa – ja hyvinvointialueiden määrää tullaan supistamaan.
Kuin säästöjä on Keusotessakin saatava, niin totesin, että palveluverkkoakin tulee tarkastella. Painotin kuitenkin, että täytyy muistaa Keski-Uudenmaan väestön kasvavan jatkuvasti, jolloin palveluverkko tiivistyy automaattisesti koko ajan. Jokaista nykyistä terveysasemaa kohti tulee joka vuosi uusia asiakkaita. Tilanne on päinvastainen kuin muuttotappioalueilla, joissa on jatkuva kasvava paine keskittää ja vähentää toimipisteitä, jotta asiakaskunta pysyy järjellisenä toimipistettä kohden. Asiaa pitää katsoa myös alueen asukkaiden kannalta ja huomioida, että lähipalvelupisteen siirtäminen aiheuttaa välitöntä kustannusta osalle alueen asukkaista. Jos palvelupisteitä vähennetään, niin kulkemiset palveluiden äärelle maksetaan suoraan asukkaiden kukkarosta, eikä julkinen liikennekään Keusoten alueella ole kovin huippuunsa viritettyä.
Kaikki vastaukset eivät luonnollisestikaan lehteen mahtuneet. Omissa vastauksissani oli mainittu lisäksi, että Keusoten henkilöstövajeeseen on löydettävä ratkaisu ja henkilöstön vaihtuvuus on saatava minimoitua. Henkilöstön suuri vaihtuvuus ja vuokratyövoiman käyttö ei ole kustannustehokasta. Jatkuva uusien henkilöiden ja tuuraajien perehdyttäminen laskee tuottavuutta ja aiheutta ylimääräistä työtä, joka on pois tärkeimmästä eli asiakkaiden palvelemisesta. Valitettavasti hallituksen päätökset kiristyvine henkilöstömitoituksineen ovat itse asiassa vain pahentaneet tilannetta. Kiurun “muutaman tunnin hommasta” aiheutui vuosien mittainen henkilöstöpula ja tyhjien hoitopaikkojen näyttely. Luotiin osin keinotekoinen hoitajapula pahimpaan mahdolliseen ajankohtaan ja lukuisia uututtaan kiiltäviä hoitopaikkoja on tyhjillään, kun ei ole tekijöitä niiden ympärille.
Fundeerasin myös sitä, että palveluiden digitalisoinnilla on hehkutettu saatavan säästöjä ja toivoin näille odotuksille löytyvän katetta.
Jos meillä on kunnassa kova työ saada talous tasapainotettua, niin hyvinvointialueilla ongelma on vieläkin mittavampi. Kunnan osalta uskoa asian hoitamiseen löytyy, mutta osoittautuuko haaste aluehallinnon osalta ylitsepääsemättömäksi?
Kokouksen alussa luovutettiin tasavallan presidentin Itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit kuudelle ansioituneelle kunnan työntekijälle ja luottamushenkilölle.
Asialista ei suuremmin nostattanut keskustelua. SDP:n Lepolahti piti totuttuun tapaan puheenvuoron valtuusto- ja kuntalaisaloitteista. Lepolahti nosti esiin muutaman kehitysehdotuksen aloitteisiin liittyen: Aloitteet vastauksineen voisi avoimemmin tuoda esille esim. kunnan web-sivuilla ja aloitteiden käsittelylle voitaisiin antaa määrä- tai tavoiteaika esimerkiksi kunnanhallituksen toimesta.
Kuntakriitikkonakin tunnettu Marko Salo oli pyytänyt henkilökohtaisten syiden perusteella eroa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsenyydestä. Valtuusto myönsi eron. Uudeksi jäseneksi lautakuntaan nimettiin Jenni Viitanen (SDP).
Aloitteita jätettiin tasan yksi kappale eli allekirjoittaneen aloite kunnan metsien FSC-sertifioinnista. Olen keskustellut usein metsäasioista nurmijärveläisen metsäasiantuntija Heikki Kiurun kanssa ja ajatus aloitteen tekemiseen nousi näistä keskusteluista. Aloitteen allekirjoitti ymmärtääkseni noin 40 valtuutettua ja sen teksti kokonaisuudessaan on seuraava:
FSC-SERTIFIOINTI NURMIJÄRVEN KUNNAN METSIIN
Metsien sertifioinnilla varmistetaan niiden kestävä vastuullinen hoito ja käsittely. Käytössä on kaksi metsäsertifiointijärjestelmää, joista FSC-sertifioinnin hyötyjen on arvioitu olevan metsien monimuotoisuudelle suuremmat.
FSC-sertifioidussa metsässä kiinnitetään huomiota mm. metsän monimuotoisuuden turvaamiseen lehtipuiden avulla, lahopuiden säästämiseen hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä, vesistöjen suojavyöhykkeisiin, ns. säästöpuiden huomioimiseen ja arvokkaiden elinympäristöjen jättäminen metsien käytön ulkopuolelle. FSC-sertifioidfussa metsässä huomioidaan myös riistanhoidolliset näkökohdat sekä olemassa olevat polut ja ulkoilureitit.
FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on siis metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot.
Nurmijärven kunnan metsäsuunnitelmassa (2017-2026) ei ole käsitelty metsäsertifiointia.
Ehdotan, että Nurmijärven kunta selvittää asiaa ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia.
Myös Nurmijärven Uutiset noteerasi aloitteen ja uutisoi rehvakkaasti, että Hägg vaatii kunnan metsiin FSC-sertifiointia. Toki aloitteessa tätä ehdotetaan, mutta systeemiin kyllä kuuluu, että valmistelussa selvitetään tarkemmin, onko tämä mahdollista, järkevää ja missä laajuudessa.
Metsäasioista on viime vuosina jätetty pari muutakin aloitetta. Vuonna 2021 Esa Laitinen (PS) jätti valtuustoaloitteen liikunnan ja metsänhoidon yhdistämisestä. Vuonna 2020 Leni Pispala (nyk. Niinimäki) jätti aloitteeen siitä, että kunta luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin.
Nurmijärven pääkirjaston piippuhyllyosastolta löytyy vanhojen paikallislehtien vuosikertoja paksuiksi kovakantisiksi kirjoiksi sidottuna.
Pysähdyin hetkesi selailemaan taannoisen Vartti-lehden numeroita vuoden 2008 lopulta ja 2009 alusta. Ensimmäiset kuntavaalini kun käytiin lokakuussa 2008 ja vuoden alussa osallistuin ensimmäistä kertaa kunnanvaltuuston kokoukseen.
Noissa vuoden 2008 vaaleissa kokoomuksesta tuli Nurmijärven suurin puolue. Valtuutettuja se sai 16 eli yhtä paljon kuin Keskusta, mutta ääniä oli kokoomuksella 85 enemmän. Kahden suurimman puolueen järjestys Nurmijärvellä on pysynyt samana kaikissa myöhemmissäkin kuntavaaleissa. Vuoden 2008 vaalit olivat sikäli merkitttävät, että Perussuomalaiset tekivät tuolloin läpimurron saamalla kolme valtuustopaikkaa. Muuttuvasta maailmasta kertoo se, että persujen toisesta vuoden 2008 ääniharavasta tuli sittemmin sininen ja toisesta SMP:läinen.
Vuonna 2008 valituista 51:stä valtuutetusta ovat tänä päivänä edelleen kunnanvaltuuston jäseniä 12 henkilöä. Kokoomuksesta Vaulamo, Räty ja Hägg. Vuonna 2008 valituista keskustalaisista valtuustosalin jakkaroita kuluttaa edelleen peräti viisi valtuutettua: Vanhanen, Toivonen, Sivula, välivuosia pitänyt Korhonen ja nykyisin perussuomalaisissa vaikuttava Tapiolinna. SDP:ltä Markkanen ja Lepolahti. Vihreiltä Kopsala ja Vasemmistoliitosta Toikkanen.
15 vuotta vanhaa paikallislehteä selatessa törmäsin myös noiden 2008 vaalien erikoiseen jälkinäytökseen. SDP:n ääniharava oli 518 äänen Päivi Meros. Vaalien jälkeen kuitenkin todettiin, että sekä hän että valtuustoon valittu isänsä olivat siirtyneet Vihreiden valtuustoryhmään kasvattaen siten kolmen hengen Vihreiden valtuustoryhmän viisihenkiseksi. 10-henkinen demariryhmä puolestaan kutistui oktetiksi. Poikkeuksellinen loikkaus aiheutti spekulointia siitä, miten voimistunut vihreä liike tulee käyttäytymään valtuustossa, kun luottamushenkilöpaikkoja ryhdytään jakamaan. Tyytyvätkö he alkuperäisen vaalituloksensa oikeuttamaan paikkamäärään lautakunnissa vai hakevatko SDP-reservistä nostetuilla vahvistuksilla äänestysten kautta jotain mutta lopputulosta.
Paikallislehti Vartti uutisoi asiasta otsikolla “Merosten puoluevaellus päättyi Vihreisiin”. Artikkelin mukaan kaksikko oli käynyt koputtelemassa jo ennen Vihreitä kolmen muun valtuustoryhmän ovea. Keskustan Petri Kalmi totesi, että jonkinlaista joukkouhoa Vihreissä on havaittu.
Ja niinhän siinä kävi, että Vihreät äänestyttivät kunnanhallituksen ja jokaisen lautakunnan kokoonpanosta valtuuston ensimmäisessä kokouksessa. Näin he saivat yhden kunnanhallituspaikan ja paikan isompiin lautakuntiin, mutta menettivät useita pienempien lautakuntien jäsenyyksiä ja muita luottamushenkilöpaikkoja. Kommentoin tuolloin tuoreeltaan blogissani liki 7-tuntiseksi venyneitä kunnanvaltuuston äänestyssulkeisia, että menetetyt paikat olisivat menneet ilmeisesti etupäässä Vihreiden pitkäaikaisille rivijäsenille, kun taas manööverillä saavutetun kunnanhallituspaikan pokkasi tuore demariloikkari.
Puoluevaihdoksia on Nurmijärvellä toki tapahtunut vuoden 2009 jälkeenkin ainakin Keskustasta Vihreisiin, Keskustasta Perussuomalaisiin, Vihreistä Keskustaan, SDP:stä Kokoomukseen ja Perussuomalaista SMP-ryhmään, mutta nämä siirtymät ovat tapahtuneet joko valtuustokauden sisällä tai vaaleissa, eikä vuoden 2009 tammikuun kaltaista vaalituloksen uudelleenjärjestelyä ole sen koommin tapahtunut. Luottamuspaikkaneuvottelut on hoidettu varsin sivistyneesti viimeaikaisissa vaaleissa.
Täytynee käydä selailemassa toistekin noita menneitä vuosikertoja, josko tällaisia erikoisuuksia muistuisi mieleen enemmänkin.
14 vuoden ajan kirjoitin blogiini puolivuosittain yhteenvedon edellisen kuuden kuukauden touhuista. Jostain syystä viime heinäkuussa tämä jäi tekemättä. Vedetään nyt nippuun tiivistetysti kerrtalla koko vuosi 2022.
Vuosi 2022 oli jälleen vaalivuosi, kun tammikuussa pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Tulin valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon 498 äänellä. Myöhemmin sain toiveeni mukaisesti paikan myös Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsenenä. Kokoomuksesta tuli hyvinvointialueen suurin valtuustoryhmä 18 jäsenellä.
Kirkonkylän osayleiskaavaa käsiteltäessä vuoden alussa perään kuulutin vuotta aiemmin tekemäni valtuustoaloitteen käsittelyä. Olin tehnyt aloitteen siitä, että selvitettäisiin pikaisesti minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Nyt tuo aloite on ollut lepotilassa hävyttömästi jo yli kaksi vuotta, eikä kukaan ole aloitteen tekijään ollut yhteydessä, eikä sen käsittelystä ole ollut minkäänlaisia merkkejä. Kun aloite ei ollut johtanut mihinkään toimenpitekisiin, niin Kirkonkylän osayleiskaavaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä tein ehdotuksen, että Kirkkotie merkitään kyseisen osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Perusteena se, että kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella. Näin tapahtuikin ja osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkotie on nyt liikenneväyläksi merkitty ja kunnan on mahdollista se tarvittaessa ottaa haltuun ja hoitoon.
Alkukeväällä -22 Nurmijärven kunnanhallitus antoi Jätelautakunta Kolmenkierrolle lausunnon uusista jätehuoltomääräyksistä. Tein ehdotuksen kunnan kannaksi, että määräyksistä poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa eli mentäisiin jäteasetuksen mukaan, jossa rajana on 10000 asukkaan taajamat. Kunnanhallitus hyväksyi esitykseni ja se merkittiin lausuntoon kunnan kantana. Valitettavasti Jätelautakunta Kolmenkierto ei myöhemmin noteeranut Nurmijärven kunnan kantaa ja tulevaisuudessa alueella pientaloasukkaita rasitetaan jätehuoltokustannuksilla enemmän kuin laki ja asetus edellyttävät.
Maaliskuussa kunnavaltuusto kokoontui pitkästä aikaa läsnäolokokoukseen kunnanviraston valtuustosalissa. Listalla oli mm. uuden teknisen johtajan valinta ja uuden kuntastrategian hyväksyminen. Suurimman huomion sai kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuutettu Matti Putkonen vaati vakavasti harkitsemaan kunnanjohtajan vaihtamista. Ihan puun takaa asia ei tullut, koska paikallislehden nettiversiossa oli uutisoitu jo ennen valtuuston kokousta otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Raju kannanotto päätyi myös valtakunnallisen iltapäivälehden sivuille. Yön yli nukuttuani otin yhteyttä muiden ryhmien puheenjohtajiin ja totesimme, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen – sen verran räävitön esitys oli. Ryhmien kannaotto oli seuraavanlainen ja sen allekirjoittivat myös valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat:
Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.
Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.
Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.
Perussuomalaisten ryhmän pj ei ollut mukana laatimassa tuota kannanottoa. PS:ltä tuli sittemmin ihan oma julkilausuma asiasta.
Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Operaatiosta ei tullut muutaman päivän paraatimarssia Kiovaan, kuten itänaapurimme valtionpäämies oli ajatellut. Tuli mieleen Talvisodan tapahtumat, kun torvisoittokunta ja muutama neuvostodivisioona koki kohtalonsa Raatteen tiellä. Ukrainan tapahtumat saivat aika monen suomalaisenkin muuttamaan suhtautumisensa Suomen liittymisestä NATOon.
Totesin yhtenä esimerkkinä tästä muutoksesta viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kannat Natoon liittymisestä. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”. Olin vuoden 2019 alussa Nurmijärven 15:sta eduskuntavaaliehdokkaasta ainoa, joka vastasi väittämään myönteisesti. Kaikkien muiden 14 eduskuntavaaliehdokkaan mielestä NATO-jäsenyys ei olisi vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
Silmät ovat varmasti auenneet vuoden aikana muiltakin – myös pääministeri Marinilta, joka vain muutamia viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä totesi, että on “hyvin epätodennäköistä, että Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana”. NATO ei ollut Marinin asialistalla, vaikka jo tuolloin Yhdysvaltojen presidentti toi julki arvionsa siitä, että Venäjä aikoo vallata Ukrainan. Olisi pitänyt olla. Sittemminhän ilahduttavan moni on kääntänyt takkinsa – myös Marin ja Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen yllättävänkin yksimielisenä. Oli ehkä siunaus, että maassa oli sosialistihallitus, kun NATO-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Epäilen, että kokoomusvetoisen oikeistohallituksen aikana vasemmiston saaminen runsaslukuisena NATO-hakemuksen taakse ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu, vaan keskustelu mm. sotapsykoosista olisi ollut huomattavasti äänekkäämpää.
Kesäkuussa suuntasin puoluekokoukseen Kalajoelle. Henkilövalintojen osalta puoluekokouksessa ei koettu yllätyksiä. Vuoden 2023 vaalivoittoa päätettiin lähteä hakemaan samalla porukalla kuin aiemmin. Tulin valituksi puoluevaltuuston varajäseneksi kahdeksi vuodeksi.
Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.
Uusi valtuustokausi alkoi elokuussa ja kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut jatkamaan ryhmän puheenjohtajana. Olin jo keväällä päättänyt, että en tule pyrkimään eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Minut nimitettiinkin kyseisten vaalien Uudenmaan Kokoomuksen ehdokasvalintoja valmistelemaan komiteaan. Tällä hetkellä komitean työ on loppusuoralla – vain kaksi ehdokasta on nimeämättä. Viimeisin julkaistu eduskuntavaaliehdokkaamme on toimittaja Susanne Päivärinta. Koossa on jo nyt todella edustava ehdokaskaarti ja komiteamme saikin tunnustusta hyvästä työstä eli se nimettiin Vuoden kokoomusteoksi Uudellamaalla.
Syyskuussa hyvinvointialueen valtuusto suoritti ensimmäisen hyvbinvointialuejohtajan vaalin. Pienenä yllätyksenä kahden äänen erolla Pirjo Laitinen-Parkkoseen valituksi tuli Mikko Komulainen. Hämmennystä aiheutti se, että tarkastuslautakunnan nurmijärveläinen puheenjohtaja Korkiakoski (KESK) ilmoitti, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Tästä erillistarkastuksesta ei ole sen koommin kyllä mitään kuulunut. Sittemmin Komulaisen valinnasta on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten tekijät ovat anestesiologi Harri Tohmo ja nurmijärveläinen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen Sirkka Rousu (SDP). Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole vielä saatu.
Marraskuussa käsiteltiin kunnanvaltuustossa vuoden 2023 talousarvio. Sen verran tiukalla kuntatalous on, että talousarvioesitys meni melkeinpä muutoksitta läpi. Olin kunnanhallituksessa saanut läpi startegian mittareihin ja tavoitteisiin mitättömältä tuntuvan tekstilisäyksen “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Harmittavasti tämä tekstilisäys poistettiin valtuustokäsittelyssä. Näin valtuustotasolla ei edelleenkään ole tehty miltään osin kirjausta kaavoituksen kehittämisen työryhmän esitysten hyväksymisestä. Marraskuussa kunnanhallitus kyllä päätti käynnistää Metsäkylän osayleiskaavan valmistelun ja tarkastella prosessissa kolmea vaihtoehtoista mallia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteiksi. Tämä vaihtoehtojen tarkasteleminen oli erinomaisen järkevä päätös. Olihan sellaisiakin mielipiteitä esiintynyt, että oltaisiin uudeksi Nurmijärvi-malliksi valittu suoraan vain yksi vaihtoehto – se, joka olisi suosinut isoja tiloja ja suurten kiinteistöjen omistajia pienempien kustannuksella. Nyt kuntalaiset ja päätöksentekijät pääsevät konkreettisesti vertailemaan useampaa vaihtoehtoa. Yhdestä vaihtoehdosta voi valita vain yhden – kolmesta voi valita parhaan. Kunnanhallitus linjasi kaavakehitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti myös, että osayleiskaavatarkastelussa luovutaan ns. emätilatarkastelusta.
Marraskuussa käytiin myös OP Uusimaan edustajiston vaalit. Totesin jo ennen vaaleja, että vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin esim. fuusiopäätöksissä pääsi edellisellä kaudella käyttämään tosiasiallisesti päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen. Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tuosta informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin. Olin siis ehdolla ja tulin valituksi toiselle kaudelle edustajistoon.
Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön. Tavoitteena saada työ valmiiksi keväällä 2023. Samalla nimettiin 7-henkinen ohjausryhmä ja minut sen puheenjohtajaksi.
Kokoukset ovat tämän vuoden osalta naputeltu. En ole tarkkaan laskenut, mutta arvioin, että pitkälti toista sataa luottamustehtäviin kuuluvaa kokousta ja palaveria on takana tältä vuodelta. Siihen päälle vielä ryhmäkokoukset ja muut epävirallisemmat istunnot. Keskimäärin varmaan 2-3 per viikko. Joukossa toki lyhyempiäkin sessioita, mutta yleisesti ottaen kokousten kestotkin ovat pidentyneet. Otaksun, että ensi vuonna määrä hieman pienenee, kun Keusoten kuntayhtymä lakkautetaan ja yhtymävaltuuston kokoukset jäävät pois. Kohtuullisen korkeana olen edelleen pitänyt osallistumisprosentin, vaikka aiempien vuosien 100 prosentin osallistumisasteeseen en tänä vuonna kyennytkään. Lähinnä juuri sen vuoksi, että Keusoten ja uuden hyvinvointialueen kokoukset ovat sattuneet osin samaan aikaan kunnan kokousten kanssa. Ensi vuonna tuo ongelma helpottaa, kun kuntayhtymän kokoukset tosiaan poistuvat kalenterista.
Loppuvuoden merkittävin luottamustehtäviin liittyvä asia omalta kohdaltani oli nimitys Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman poliittiseen ohjausryhmään ja sen puheenjohtajaksi. Nurmijärven Uutiset asiasta haastatteli ja kirjoitti 21.12. Jos muutama vuosi sitten vetämäni kaavoituksen kehittämisen työryhmä oli melkoinen savotta, niin ei tästä NUUKA-pestistäkään vaikeuskerrointa puutu. Joka tapauksessa ohjausryhmältä odotetaan esitystä talouden tervehdystoimenpiteistä ensi vuoden kevääksi.
Ensi vuoden keväällä on myös eduskuntavaalit. Tällä kertaa en pyrkinyt ehdolle, vaikka edellisissä eduskuntavaaleissa tyydyttävän tuloksen sainkin. Kokoomuksen kannalta tilanne näyttää kevään vaaleja ajatellen varsin hyvältä – ainakin galluppien perusteella. Useamman kansanedustajapaikan lisäys Uudellamaalla on aivan realistinen tavoite. Ainakin ehdokaslista on jo tällä hetkellä vahva, kattava ja monipuolinen, vaikka muutama ehdokas on vielä nimeämättä. Olen toiminut jäsenenä kokoomuksen eduskuntavaalien ehdokasasettelua valmistelevassa työryhmässä Uudellamaalla. Uudenmaan Kokoomuksen piirihallitus palkitsi vast’ikään työryhmän työn Vuoden kokoomustekona.
Muita piirihallituksen palkitsemia olivat Vantaan Kokoomus ry (Vuoden paikallisyhdistys), Akseli Lehtonen / Uudenmaan Kokoomusnuoret (Vuoden järjestötoimija) ja Mia Rundgren (Vuoden aluevaltuutettu).
Kunnanhallituksen päätöksellä 29.11.2022 otettiin iso askel haja-asutusalueen yleiskaavoituksen kehittämisessä Nurmijärvellä.
Useamman vuoden työn tuloksena asia saatiin kunnanhallitukseen päätösasiaksi ja siitä tehtiin selkeät ja yksimieliset päätökset. Kokoukseen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Vaulamon lisäksi kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet ja puheoikeudella valtuuston puheenjohtajistosta Toivonen ja Lakee.
Viimeisen vuoden aikana erityisesti osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärästä on ollut keskustelua, eikä siitä oltu päästy yhteisymmärrykseen. Oma mielipiteeni on ollut, että kaikille osayleiskaava-alueille ei voi määrittää yhtä tiukkaa kasvutavoitetta ja rakentamispaikkamäärää, vaan niitä tulee tarkastella kussakin osayleiskaavassa erikseen. Jokainen yleiskaava-alue kun on omanlaisensa ja niillä on omat erityispiirteensä. Siitä, että rakentamisen määrää tulee kasvattaa merkittävästikin, on puolestaan ollut koko ajan täysi yksimielisyys. Toinen paljon keskustelua herättänyt asia on ollut rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaate ja siitä onkin laadittu useita malleja. Kaikissa malleissa käytetään kuitenkin samaa rakentamisen määrää. Kyse on siitä, miten ja mihin nuo rakentamispaikat jakautuvat osayleiskaavan alueella ja minkä kokoiset tilat/kiinteistöt niitä saavat. Rakentamismahdollisuuksia saavien tilojen koko eroaa merkittävästi eri malleissa. Osa suosii suuria tiloja, kun toisessa ääripäässä pienempien tilojen osuus kasvaa. Pohjaesityksessä ehdotettiin vireille pantavaksi Metsäkylän osayleiskaava ja siinä tarkasteltavaksi viittä eri mallia.
Jo ennen kokousta oli tiedossa, että asiassa tullaan tekemään muutosesitys ja näin tapahtui Maijalan toimesta. Kun myös muuta muutoshalukkuutta esiintyi pohjaesitystä kohtaan, niin kunnanhallitus piti puolen tunnin neuvottelutauon, jossa löydettiin yhteisymmärrys ja lopputulema, jonka kaikki hallituksen jäsenet olivat valmiit hyväksymään:
Laaditaan Metsäkylän osayleiskaavaluonnos, jossa mallinnetaan vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteita malleilla B, C ja D, joista malli D on kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukainen, kaikissa vaihtoehdoissa on sama rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä. Lisäksi taulukko liitetään päätökseen.
Rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä asetetaan tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5-2-kertaiseksi kasvutavoitteeseen nähden. Pinta-aloina käytetään niitä kiinteistöjä, jotka ovat voimassa kulloisenkin osayleiskaavan vireille tulon ajankohtana.
Luovutaan emätilaperiaatteesta.
Osayleiskaavan alueella sovelletaan vyöhykemallia siten, että jokaisen kiinteistön tulee pääsääntöisesti sijoittaa uusi asuinrakentaminen kiinteistön edullisimmalle vyöhykkeelle.
Osayleiskaavaprosessin eri vaiheissa kunnanhallitus seuraa etenemistä.
Olen tosi tyytyväinen siihen, että osayleiskaavoituksen ja haja-asutusalueen rakentamisen uudistaminen pääsee nyt etenemään ja kunnanvirastolla konkreettisesti edistämään osayleiskaavoitusta uudella tavalla. Jakoperusteita mallinnetaan ja verrataan kolmella eri mallilla, jolloin varmistetaan asiallinen ja kuntalaisille tasapuolinen käsittely isossa uudistuksessa. Emätilaperiaatteesta luopuminen on viimein kirjattu päätöksenä. Siihen, että yksi malleista (D) perustuu täysin kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraporttiin, on mielestäni hyvä asia – sitä valmisteltiin pitkään ja hartaasti aikanaan. Uskon, että prosessin tuloksena syntyvä uusi järjestelmä on tasapuolinen kaikkia maanomistajia kohtaan ja vastaa myös tavoitteeseen, että rakentamista ohjataan erityisesti yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille paikoille kuten kyliin ja kyläkoulujen ympäristöön.
Kunnanhallitus teki tärkeässä ja mielipiteitäkin jakaneessa asiassa hyvän päätöksen. Erityisen hienon päätöksestä tekee se, että se tehtiin lopulta yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Sillä on arvoa jatkoa ajatellen.
Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 16.11. vuoden 2022 tärkeimpään kokoukseensa eli käsittelemään vuoden 2023 talousarviota. Heti kärkeen täytyy todeta, että asialistaa kasattaessa ei aiemmista vuosista oltu otettu oppia. Vuoden kolmas osavuosikatsaus ja NUUKA -ohjelman päivitystyö käsiteltiin toki nopeasti, mutta niiden jälkeen asialistalle nostettujen peräti yhdeksän valtuustoaloitteen käsittely talousarviokokouksessa oli aikatauluriski. Se riski toteutui. Jo asialistan alkupään käsittelyyn meni aikaa yli kolme tuntia. Valtuustoaloitteista käytiin keskustelua ja useamman kohdalla jouduttiin myös äänestämään. Vasta tämän jälkeen päästiin käsiksi kokouksen pääaiheeseen eli talousarvioon 2023 ja taloussuunnitelmaan 2023-2025. Kokous päättyi noin puoli tuntia ennen keskiyötä eli kokonaiskestoksi taukoineen tuli kunnioitettavat 10 ja puoli tuntia. Aloitteet olisi voinut käsitellä aivan hyvin vaikkapa joulukuun kokouksessa.
Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön vielä vuoden 2022 aikana. Tavoitteena saada valmista kevääksi 2023. Työlle nimettiin poliittinen ohjausryhmä ja sen jäseniksi edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä: Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) sekä lisäksi puheenjohtajat valtuustosta ja kunnanhallituksesta.
Aloitteiden käsittelystä ja äänestystuloksista on tiedotettu jo varsin laajasti, joten en niitä ryhdy tässä kertaamaan. Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokouksista päätettäessä toin terveiset kokoomuksen ryhmässä todetusta ja ryhmien puheenjohtajien palaverissakin keskustellusta ongelmasta liittyen Nurmijärven kokousaikatauluihin. Muualla hyvinvointialueella valtuustojen kokoukset ovat pääsääntöisesti maanantaina ja mahdolliset kyselytunnit torstaisin. Nurmijärvellä kunnanvaltuuston kokouspäivä on perinteisesti keskiviikkona ja kyselytunti maanantaina. Nurmijärveläinen tapa on toiminut hyvin ja sen etuna luottamushenkilön kannalta on se, että valtuuston kyselytunti ja varsinainen kokous ovat samalla viikolla. Muita menoja ja lomia on helpompi sovittaa kalenteriin, kuin valtuustoasiat eivät jakaudu kahdelle viikolle. Kun uudella hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi myös lukuisia lautakuntien ja jaostojen kokouksia, niin niiden ajoittaminen on ongelmallista erityisesti nurmijärveläisten kannalta. Meidän kokouskalenteri käy eri tahtia muiden kanssa. Päätettiinkin tarkastella syksyn kokouspäiviä myöhemmin.
Talousarviokäsittely alkoi kunnanhallituksen 1. varapj Riikka Raekannaksen alustuksella, jonka jälkeen aloitin suurimman ryhmän pj:nä ryhmäpuheiden pitämisen. Tietoisena pitkästä kokouksesta olin perinteiseen tapaani laatinut Kokoomuksen ryhmäpuheen varsin lyhyeksi. Tässä se:
Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut kuulijat
Käsittelemme nyt kunnanvaltuuston koko vuoden tärkeintä asiakohtaa. Talousarviokokousten päätöksiä ja äänestyslistoja on usein muisteltu ja tutkailtu vuosienkin päästä. Talousarvioita käsitellessään valtuusto tekee tärkeintä työtä, johon se on valittu: mitä vastinetta kuntalaiset saavat verorahoille, minkälaisia palveluita kuntalaisille tuotetaan ja mihin kunta tulee panostamaan tulevina vuosina. Jokainen valtuutettu pääsee käyttämään täysimääräisesti sitä valtaa, jonka ovat kuntalaisilta saaneet.
Kunnan talous on luonnollisesti keskiössä tässä asiakohdassa. Viime vuosien tapaan tänäkin vuonna on odotettavissa varsin jouheva kokous. Odotettavissa ei ole massiivisia määrärahalisäysesityksiä – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa tänäkin vuonna.
Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisella valtuutetulla olisi tiedossa erinomaisia ja tarpeellisia kohteita määrärahalisäyksille – aivan jokaisella. Parinsadan tuhannen määrärahalisäys hyvään tarkoitukseen ei varmasti kaada kunnan taloutta, mutta kun sen kertoo 51:llä, niin talousarvio paisuisikin yli 10 miljoonalla eurolla. On helppo yhtyä talousjohtajan vetoomukseen siitä, että lisämäärärahojen esittäjän olisi hyvä esittää myös keinot, joilla kasvavat kulut katetaan.
Kuntataloutemme ennustettavuus tulee varmasti paranemaan, kun sote-kustannukset siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Kroonisia – tänäkin vuonna koettuja – loppuvuoden miljoonaluokan soten ja erikoissairaanhoidon lisämäärärahatarpeita ei ensi vuonna nähdä. Toisaalta kunnan verotulot tulevat vähenemään oleellisesti tilanteessa, jossa kasvavalla kunnalla on suuret investointipaineet. Kasvavaa lainakantaa pitää pystyä hoitamaan pienenevillä verotuloilla. Kokoomus-ryhmä näkee järkevänä päivittää Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaa ja odottaa tämän yhteisen työn kääntävän osaltaan kuntatalouttamme oikealle kurssille.
Kunnan kiinteistöomaisuus on tärkeä osa kuntatalouden tervehdyttämistä tulevanakin vuonna. Luopumista ei strategisista – kiinteistöistä tulee jatkaa. Erityisen tärkeässä asemassa ovat juuri sote-kiinteistöt, jotka jäävät velkoineen edelleen kunnan taseeseen, vaikka toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialue näkisi ja ymmärtäisi kunnan tärkeyden yhteistyökumppanina ja sitoutuisi pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin strategisesti tärkeiden sote-kiinteistöjen osalta. Ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen edun mukaista, että jatkuvaa ylläpitoa ja perusparannuksiakin vaativissa kiinteistöissä toimitaan vuokrasopimuksilla, joissa on lyhyet – jopa muutamien kuukausien irtisanomisajat.
Kokoomus-ryhmä jakaa huolen yritystonttien puutteesta – erityisesti kunnan eteläisen osassa. Sudentullin työpaikka-alueen kaavahankkeen edistäminen on tärkeä asia. Toisaalta täytyy muistaa, että kunta on kaavoittanut yritystontteja myös yksityisille toimijoille ja yrittäjät ovat tervetulleita myös näihin kohteisiin. Yhtä kaikki jokainen uusi yrittäjä ja uudet työpaikat kasvattavat kunnan elinvoimaa – olipa tontti sitten kunnan tai yksityisen.
Valtio on tällä hallituskaudella velkaantunut ennätysvauhtia. Edellisellä hallituskaudella laskussa ollut valtionvelan määrä on tällä hallituskaudella kääntynyt rajuun kasvuun. Ongelmia – jopa erimielisyyksiä – on epäröimättä ratkottu velanotolla. Tiedetään jo nyt, että uusi ja kallis aluehallinto tulee olemaan rahoituskriisissä. Kun myös kuntien talousvaikeudet ja velkaantuminen jatkuvat, niin jokaisella hallinnon tasolla ollaan ongelmissa talouden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että Nurmijärven kaltaisia kasvavia ja koko valtakunnalle elinvoimaa tuottavia kuntia ei rangaistaisi. Päinvastoin kasvava ja lapsirikas kasvukunta tarvitsisi erityishuomiota, kun kasvun tuomat investointipaineet rasittavat rankasti kuntataloutta.
Hyvää on kuitenkin, että Nurmijärvellä on yhteinen tahtotila ja päämäärä kuntatalouden korjausliikkeelle. Kokoomus on tässä työssä vahvasti mukana.
Kiitämme ryhmiä ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitokset ansaitsee tuore talousjohtaja hyvästä ja päämäärätietoisesta työstä.
Ihan ilman muutosesityksiä ei mennyt varsinainen talousarvion käsittely tänäkään vuonna.
Diakiten (KOK) muutosesitys strategisiin tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti kuten myös Toikkanen & Anttila -duon teknisluonteinen, mutta oleellinen tekstilisäys sitovista tavoitteista.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti poistettavaksi kahden vuoden määräaikaista matkailukoordinaattorin virkaa. Esitys kaatui äänin 33-18. Perustelin jo salissa omaa myönteistä kantaani sillä, että Nurmijärvellä matkailuelinkeino ei perustu mammuttimaisiin huvipuistoihin tai jättimäisiin ostoshelv..paratiiseihin, vaan pieniin yrityksiin ja yksittäisiin yrittäjiin. Juuri nämä pienet toimijat tarvitsevat kunnan tukea tässä vaiheessa. Yrittäjiltä on tullut erinomaista palautetta nyt tehdystä työstä.
Jenni Sandberg (SDP) teki määrärahaesityksen työllistämispalkkojen palauttamisesta 140.000 euroa korkeammalle tasolle. Hallintojohtaja totesi ennen äänestystä, että aiemmin ylimitoitettua määrärahaa on pudotettu nyt kohti aiempia toteutumasummia, joten päädyin äänestämään pohjaesityksen mukaisesti. Sinänsä asiallinen ehdotus hyväksyttiin äänin 24-27. Tämän määrärahaesityksen kokonaisvaikutus oli +/-0, vaikka muutosesityslomakkeessa oli tuo 140 k€:n lisämäärä.
Vihreät esitti uutta yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Tässä asiassa käänsin takkini salissa ja äänestin muutosesityksen puolesta, kun olin kuullut Niinimäen hyvät perustelut asiassa. Esitys kuitenkin kaatui äänin 32-19.
Mira Lappalaisen (PS) esitys opettajien työpuhelimista (kulut 54.900€/vuosi) hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työntekijöillä täytyy olla työkalut työnantajan puolesta jo turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Visa Tarikka (KOK) esitti 100.000 euron määrärahaa joukkoliikenteeseen. Esitys kaatui äänin 32-19. Äänestin esitystä vastaan talouskurin hengessä.
Pääosa muutosesityksistä tuli tänä vuonna Diakiten kynästä. Edellä mainitun tekstimuutoksen lisäksi hän teki seuraavat muutosesitykset, jotka kaatuivat selvin äänimäärin. Oli aistittavissa, että valtuusto ei oikein lämpene taajamakohtaisille lisämäärärahoille tässä vaiheessa talousarviokäsittelyä. Talouskurin nimissä äänestin itsekin näissä säästöjen puolesta ja lisämäärärahoja vastaan.
Poistetaan yksityistieavustuksiin tehty 60 000 euron määrärahalisäyksen.
Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon lisämääräraha 50.000 € ympäristötoimialalle.
Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon lisämääräraha 10.000 €.
Riina Mattila (KOK) esitti investointiosassa Urheilupuiston koulun aikaistamista yhdellä vuodella. Äänestys oli tiukka 26-25 eli valtuusto hylkäsi muutosesityksen. Äänestin pohjaesityksen mukaisesti. Klaukkalan alueella on tarve ja tarkoitus tehdä nopealla aikataululla rajoitettu palveluverkkoselvitys. Ei ole järkevää ryhtyä ennen sitä toimenpiteisiin jossakin osaa aluetta. Jokaisessa päätaajamassa on ongelmia vanhojen koulujen osalla – tätä sumaa ei voi valitettavasti purkaa yhdellä kertaa.
Keskustan Jukka Anttila ja Kirsti Handolin esittivät kullekin kolmelle vuodelle 25.000 euron lisämäärärahaa osallistuvalle budjetoinnille. Hyväksyttiin äänin 20-31. Vastustin lisämäärärahaa. Osallistuvaa budjetointia oli tarkoitus joka tapauksessa jatkossa tutkailla.
Joona Suomi (KOK) esitti hieman yllättäen, että yksi strategian vuositavoiteteksti ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” muutetaan tekstiksi ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Esitys tuli tosiaan hieman puskista, koska se ei ollut esillä ennalta edes omassa ryhmässämme. Muutosesitystä perusteltiin sillä, että sillä vain selkeytetään kunnanhallituksen esitystä. En ollut ainoa, joka totesi, että esitys päinvastoin aiheuttaa lisäkysymyksiä. Esitys meni läpi äänin 16-35.
Tuo kunnanhallituksen pohjateksti oli minun kynästä. Sen muuttaminen harmittaa. Pohjatekstillä kunnanvaltuusto olisi siunannut sen, että Nurmijärvi luopuu ns. emätilatarkastelusta. Kaavoituksen kehittämisen loppuraportissa nimenomaan esitettiin siirtymistä osayleiskaavojen vireilletuloajankohtaan siten, että rakennusmahdollisuuksiin ei vaikuta kiinteistön tilajaotushistoria. Alkuperäinen teksti olisi siis tarkoittanut yksiselitteisesti valtuuston päätöstä emätilatarkastelusta luopumisesta. Harmi, että valtuuston enemmistö ei halunnut vielä tässä vaiheessa luopua emätilatarkastelusta, vaikka mahdollisuus oli käden ulottuvilla äänestysnapissa ja vaikka tämän mahdollisuuden toin puheenvuorossani esille. Tämä tosiaan harmitti ja hieman hämmästyttikin – onhan emätilatarkastelusta luopumista odotettu kuin kuuta nousevaa.
Samassa asiakohdassa käytiin laajemminkin keskustelua haja-asutusalueiden rakentamisperiaatteista ja linjauksista. Esille nousi mm. näkemyksiä siitä, että asian tärkeys edellyttää jatkossa valtuustotason päätöksiä linjauksista. Todettiin myös epäkohta, että muutosesityksessä viitataan seuranta(ohjaus)ryhmän työhön ja raportteihin, vaikka valtuustolle ei ole tuotu näistä raporteista minkäänlaista informaatiota tai esitystä. Oikeutetusti kysyttiin, olivatko valtuutetut tietoisia, mitä he päättivät. Keskustelussa tuotiin esille myös epäilys sekoittuuko asiassa yksityinen ja yleinen etu ja toivottiin jatkokäsittelyssä esteellisyyksien arviointia. Kenties tämä maininta liittyi taannoin esille tuomaani huomioon, että pitkässä juoksussa asiassa on valtavat, jopa 50-100 miljoonan euron taloudelliset intressit Nurmijärvellä.
Verot säilyivät ennallaan.
Tämänkertaisen kokouksen erikoisuutena oli se, että osa valtuutetuista ryhtyi käyttämään repliikkipuheenvuoroja ikään kuin ohituskaistana puheenvuoropyyntöjen jonossa. Puheenjohtaja joutui useaan kertaan huomauttamaan, että repliikki on tarkoitettu lyhyeen – muutaman sanan – kommenttiin, joka liittyy edelliseen puheenvuoroon. Nyt kerta toisensa jälkeen osa jopa kokeneimmista valtuutetuista käytti repliikkipuheenvuoron kannatuksen tai mielipiteiden esittämiseen. Tämä villitys täytyy lopettaa lyhyeen.
Keskiyöllä kotiin ajaessani mietiskelin, että oliko muutoslomakkeet joskus aiemmin selkeämpiä ja esitettiinkö niissä sekä plussat että miinukset selkeästi numeroina taulukossa. Tänä vuonna muutosesityksistä sai poimia säästölukuja selitysteksteistä ja jopa muutosesityksen aiheitakin sai hakemalla hakea selitysteksteistä.
Sellainen oli neljästoista budjettivaltuustoni. Muut kertonevat omista tunnoistaan ja päätösperusteluistaan.
ARTO HÄGG 