Kunnanvaltuusto 25.3.2020

IMG_4699

Nurmijärven kunnanvaltuuston maaliskuun kokous pidettiin poikkeusolosuhteissa Nurmijärven yhteiskoulun juhlasalissa ja pääosin etäyhteydellä. Valtaosa kunnanvaltuutetuista otti osaa kokoukseen etäyhteydellä kotoa tai muualta. Paikan päällä salissa meitä oli vain 12 valtuutettua ja muutama viranhaltija. Järjestely takasi riittävät turvavälit koronankin kannalta.

Pienen alkukankeuden jälkeen yhteydet toimivat ja kokous saatiin vietyä säällisesti läpi. Yhden valtuutetun äänestys jouduttiin varmistamaan tosin puhelinyhteyden kautta.

Aluksi tehtiin koronavirusepidemiaan liittyvät päätökset päätösvallan siirtämisestä kunnanjohtajalle ja toimialajohtajille. Samoin päätettiin hallintosäännön muutoksesta, joka mahdollistaa valtuuston kokoukset sähköisesti ja etänä.

Palveluverkkotyö 2020 ja palveluverkon kehittämisen tavoitteista jouduttiin äänestämään kolmeen kertaan. Se on todettava, että muinainen nimenhuutoäänestys, jota jouduttiin nyt käyttämään, tuntui tosiaankin aikansa eläneeltä ja aikaa vievältä. Keskusta esitti ensiksi asian palauttamista uudelleen valmsiteltavaksi kriteerien osalta – esitys kaatui äänin 33-18. Seuraavaksi keskustan valtuustoryhmä esitti paria muutosta palveluverkon kehittämisen tavoitteisiin – esitys kaatui äänin 38-13. Lopuksi keskustan valtuustoryhmä teki muutosesityksiä palveluverkon kriteeristöön – esitys kaatui äänin 37-14.

Valtuuston selvä enemmistö siis hyväksyi kunnanhallituksen yksimielisen pohjaesityksen ja piti tärkeänä palaveluverkkotyön edistämistä ja jatkamista ilman yksityiskohtien hiomista tässä vaiheessa. Itsekin totesin puheenvuorossani, että kuukausia valmisteltua työtä on jatkettava ja täytyy ymmärtää, että kyseessä on jatkuva ja kehittyvä prosessi – kerralla ei ole tarkoituskaan tulla valmista ja täydellistä.

Väite, että tavoitteet ja kriteeristö olisi tullut jotenkin yllättäen ja uutena asiana päätöksentekoon ei pidä paikkaansa. Ne ovat olleet esilläja niitä on esitelty hyvissä ajoin. Uusi asia oli vastíkään esitetyt alustavat taulukot, joissa oli esitetty miten kriteerit kohtaavat eri toimipaikkojen (päiväkodit ja koulut) tämänhetkisen tilanteen. Ei voinut välttyä ajatukselta, että kun taulukoista oli nähtävissä, että usealla koululla oli kosolti punaisia merkintöjä, niin kritiikki kriteeristöä kohtaan oli noussut pintaan. Puheissakin vilahteli hieman samanlaista argumentointia kuin vuosien takaisissa kyläkoulukeskusteluissa. Palveluverkon kehittäminen jatkuu edelleen ja palveluverkon ja yksittäisten toimipisteiden arviointikriteereitä kehitetään ja tarkennetaan jatkossa. On tärkeää, että meillä on viimeinkin mittaristo ja työkalu, jolla voidaan rullaavasti tarkastella palveluverkon ja sen toimipisteiden toimivuutta ja taloudellisuutta.

Kunnan pysäköintinormi tuli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnasta ja kunnanhallituksesta hyväksyttäväksi. Kristillisten Haapalainen teki asiassa muutosesityksen eli esitti lisättäväksi normistoon tekstin: “AK-alueille rakennettavista autopaikoista 1 ap / 1000 k-m2 tulee osoittaa vieraspaikoiksi.” Totesin, että tuo tekstilisäys on merkityksetön. Sillä ei lisätä yhtään autopaikkaa tontille. Enkä kyllä tiedä yhtään kerrostaloa, jossa taloyhtiö ei olisi edes yhtä vieraspaikkaa oma-aloitteisesti osoittanut.

Kunnan nettisivuilla infotaan virheellisesti normin olevan muutoksen jälkeen seuraavanlainen: “Asuinkerrostalojen korttelialueet eli AK-alueet 1 ap / 70 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto, lisäksi koko kerrostalon osalta 1 ap / 1000 k-m2 vieraspaikaksi”.

Tuo ei vastaa valtuuston päätöstä. Valtuusto ei päättänyt lisätä yhtään autopaikkaa, vaan vieraspaikat sisältyvät normissa määritettyihin autopaikkoihin. Toivottavasti edes pöytäkirjaan tulee oikea päätösteksti.

Tilikauden 2019 talousarviopoikkeamille myönnettiin ylitysluvat. Sosiaali- ja perusterveydenhuolto lipsahti 4,5 milj.euroa pitkäksi ja erikoissairaanhoitokin yli 1,3 milj.euroa. Varhaiskasvatuksessa alitettiin budjetti yli 1,4 milj.eurolla ja verotulojakin kertyi miljoona enemmän kuin muutetussa talousarviossa oli. Valitettavasti  alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotuloja jäi saamatta edelleen noin 5 milj.euroa. Kokonaisuutena alijäämää vuodelta 2019 tulee karmeat 15,8 milj.euroa.

Näillä näkymin Uusimaa pannaan näinä päivinä saarroksiin. Liikkumista maakunnan ulkopuolelle rajoitetaan kovalla kädellä. Ken on kaipaillut vanhoja hyviä aikoja ja kaiholla muistellut muinaista itäistä mahtivaltiota, voi nyt hetken fiilistellä post-neuvostoliittolaisessa tunnelmissa: Ulkomaille ei voi matkustaa vapaasti ja myös maan sisäistä liikkumista on rajoitettu, ylellisyystavarat kuten wc-paperia ja hygieniatuotteita ei tahdo löytyä edes valuuttakaupasta. Kauppojen hyllyt ovat paikoitellen tyhjinä. Väenkokouksia valvotaan valtiovallan taholta…

Keu-Apotti

20181010H+ñggArto008NET_pieni

Keu-Soten valtuusto on 12.3. päättämässä Oy Apotti Ab:n osakkaaksi liittymisestä. Yhtiön osakkaina ovat tällä hetkellä Helsinki, HUS, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Kerava ja Tuusula. Apotti on osakkaiden yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasjärjestelmä. Apotti-yhtiön tarkoitus on tuottaa osakkailleen näitä palveluja. Apotti-järjestelmän investointikustannuksiksi ilmoitettiin vuoden 2019 lopussa 380 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan Sote on puolestaan Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä, jonka päättäviä elimiä ovat kuntien luottamushenkilöistä kasatut yhtymähallitus (20 jäsentä) ja yhtymävaltuusto (43 jäsentä). Itse en ole Keu-Soten luottamushenkilö eli seuraan kuntayhtymän päätöksentekoa kunnallisena luottamushenkilönä. Apottiin liittyen olen kuitenkin hyvinkin läheltä seurannut Keu-Sote -luottamushenkilöiden ahdistusta ja epätoivoa. Moni on tuskaillut, että tietoa päätöksenteon pohjaksi on tullut rajallisesti – erityisesti muista vaihtoehdoista. Monelle on syntynyt mielikuva, että Apotti-vaihtoehtoa on ajettu ratkaisuksi yksisilmäisesti ja voimallisesti alusta lähtien. Toki täytyy todeta, että päättäjiltä on kuulunut myös kannanottoja, että aineistoa ja tietoa on ollut aivan riittävästi saatavilla päätöksentekoa varten.

Yksi eniten kysymyksiä ja epäilyksiä aiheuttanut tekijä on Apotista toimintojen tehostamisella saatava merkittävä kustannushyöty, jonka on markkinoitu olevan jopa yli 40 m€ vuodessa. Tosiasiassa tämän hetkisen seurantatiedon mukaan Apotin käyttöönotto on aiheuttanut merkittävää toimintojen tehottomuutta. Järjestelmä on ollut käytössä joissakin yksiköissä jo toista vuotta, mutta hoitojen läpimenon sanotaan olevan edelleen parikymmentä prosenttia pienempi kuin ennen Apotin käyttöönottoa. Markkinointilupausten sijaan näyttää olevan tekemistä, että tehokkuudessa  päästään edes aiemmalle tasolle. Saati, että päästään “kuolettamaan” nyt syntynyttä hoitovelkaa – ja lopultakin nauttimaan siitä tehokkuussäästöstä, joka on koko investoinnin kustannus/hyötylaskelman perusta.

Toisena huolen aiheen on sanottu olevan Apotin huono maine etenkin lääkärikunnan keskuudessa. On arveltu, että lääkäripula Keu-Sotessa pahenee entisestään, kun lääkärit hakeutuvat ei-Apotti-ympäristöön. Relevantti näkökanta on myös se, että jos järjestelmään perehtyminen on koetusti vaikeaa, niin miten se soveltuu alalle, jossa toimii paljon osa-aikaisia ja vaihtuvia työntekijöitä. Tehokkuus ainakin kärsii ja hakeutuvatko nämäkin työntekijät muihin työympäristöihin? Siihen ei oikein olisi varaa.

Keu-Soten valtuusto kokoontuu siis 12.3. päättämään Apotti-yhtiöön liittymisestä tai liittymättä jättämisestä. Yhtymähallitus teki jo viime viikolla päätöksen liittymisestä äänestyksen jälkeen 14-6. Huhujen mukaan päätöksessä olisi kuitenkin tehty jokin muoto- tai käsittelyvirhe ja hallitus olisi kokoontumassa uudestaan vielä ennen yhtymävaltuuston kokousta. Ehkä valtuuston pöydälle jaetaankin siis vielä uusi pohjaesitys.

Keu-Soten valtuustossa Apotti-päätös on varmaankin merkittävin tähän astisista. Ainakin sen kustannusvaikutukset tulevat olemaan merkittävät. Esimerkiksi Nurmijärven osalta tämä tarkoittaa yli 3 milj.euron vuosikustannusta. Toki nykyisetkin järjestelmät jotain maksavat, mutta kertaluokka on Apotissa toinen. Toinen toisen käden tieto tulevasta kokouksesta on, että valtuutettujen puheenvuorojen pituus tullaan rajaamaan 4 minuuttiin ja ryhmäpuheet 10 minuuttiin. Kun kyseessä on mitä ilmeisemmin valtuuston tärkein päätös tähän asti, niin puheenvuorojen rajaaminen hämmästyttää – ja hieman vahvistaa käsitystä “junttaamisesta”. Ryhmäpuheenvuorojen osalta on mielenkiintoista kuulla, löytyykö joltakin puolueelta asiaan yhteistä kantaa. Päätöksenteossa on eri kuntien edustajilla aika lailla erilaiset intressit nimenomaan asuinkuntansa kautta – puoluekannasta huolimatta. Erityisesti Tuusula on Apotin suhteen erikoisessa asemassa Keu-Sotessa. Se kun on jo nyt Oy Apotti Ab:n osakas. Tuusulalla on erityinen taloudellinen intressi saada Apotti-yhtiöön uusia maksajia jakamaan tehtyä jätti-investointia ja tulevia käyttökuluja. Tuusula on ikäänkuin myyjänä ja ostajana samaan aikaan. Jääviysongelma noussee esille tuossa kuviossa. Ilkeästi sanottuna Tuusulalle olisi eduksi saada Keu-Sote-kuntayhtymä Apotin osakkaaksi, vaikka – tai oikeastaan erityisesti – jos Apotti olisi täysi susi.

Osa kunnista antaa mahdollisesti omistajaohjausta sote-valtuutetuilleen. Nurmijärvellä tällaista ei ole kunnanhallituksen taholta annettu. Selvää on, että jos sellaista olisi Nurmijärvellä annettu, niin se olisi syntynyt vasta äänestyksen jälkeen. Miten omistajaohjaus olisi sitten käytännössä toteutunut Keu-Soten valtuustossa jää siten arvailujen varaan. Ei ilmeisen hyvin, koska eräskin nurmijärveläinen sote-valtuutettu on vast’ikään lausunut omistajaohjauksesta: Mahtaisivatko (sotevaltuutetut) Nurmijärven kunnanhallitusta totella? Heidät on kuitenkin valittu puolueidensa piirijärjestöjensä edustajina puolueiden kunnallisvaaleissa saamien äänimäärien perusteella. Lausuma on erityisen hämmentävä sen takia, että lausuja on sekä Nurmijärven kunnanhallituksen että konsernijaoston jäsen. Toimielinten, joiden vastuulla kunnassa on konserniohjaus ja ohjeistuksen antaminen kunnan edustajille eri yhteisöissä ja yrityksissä. Tuolla asenteella ei kovin kummoista ohjausta saa aikaiseksi.

Keu-Soten Apotti-päätöksentekoon liittyvä liiteaineisto on pääosin salaiseksi merkittyä. Googlaamalla löytyy kuitenkin vanhempia versioita tai luonnoksia esimerkiksi yhtiöjärjestyksestä ja osakassopimuksestakin (alla). Nämä voivat olla siis vanhoja versioita tai luonnoksia, mutta löydettävissä joidenkin kuntien aiempien päätöksentekojen yhteydestä. Antaa hieman kuvaa, minkälaisesta casesta on kysymys.

Torstaina 12.3. tiedämme, mikä oli päätös. Mikäli Apottiiin edetään, niin päätöksen kokonaiskustannukset – ja tehostamissäästöjen realisoituminen – selviävät vasta vuosien päästä.

https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/2c/2c811d6794a13c8b3de6f59eb8a95e97290166f5.pdf

http://husd360fi.oncloudos.com/kokous/2019359529-4-1.PDF

 

 

http://husd360fi.oncloudos.com/kokous/2019359529-4-1.PDF

https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/2c/2c811d6794a13c8b3de6f59eb8a95e97290166f5.pdf

 

https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/2c/2c811d6794a13c8b3de6f59eb8a95e97290166f5.pdf

Luottamuspaikoista

005

Reissusta palatessa noteerasin FB:n Nurmijärven Paikallispolitiikka -ryhmässä avatun keskustelun kunnan luottamuspaikkojen jakomenettelystä. Sysäyksen keskusteluun oli antanut Simon Elon “loikkaus” Espoossa sistoutumattomasta sinisestä kokoomukseen. Polemiikkia oli aiheuttanut erityisesti se, että Elo ilmoitti pitävänsä kaupunginhallituspaikkansa.

Espoossa on myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ainakin joinakin vuosina tulleet eri vuosina eri puolueesta. Tuollaisen kierrätyksen näen sopivan meille huonosti. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on merkittävä rooli valtuuston yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisessä ja ohjaamisessa. On vaikea ymmärtää miten asiaa edistäisi se, että aina vuoden vaihtuessa remmiin tarttuisi uusi henkilö uusin ajatuksin – aluksi opettelemaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on myös ns. mandaattipaikkoja ylikunnallisissa luottamuselimissä. Takuuvarmasti ei olisi kunnan edunmukaista vaihtaa jatkuvasti kunnanedustajaa kyseisissä instansseissa kierrätyksen ehdoilla.

Nurmijärvellä luottamuspaikkojen jako on perinteisesti tapahtunut ns. pisteytystaulukkoa hyväksi käyttäen. Taulukossa on jokainen varsinainen luottamushenkilöpaikka pisteytetty: kunnanhallituspaikat, lautakuntapaikat, liikelaitosten paikat ja myös sellaiset ylikunnalliset paikat, joista päätös tehdään kuntatasolla. Puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien paikat on pisteytyksesssä huomioitu arvokkaampina. Luottamuspaikkojen jaossa on tavoitteena, että kunkin ryhmän/puolueen saama pistemäärä vastaa mahdollisimman hyvin puolueen saamaa osuutta kuntavaalin tuloksesta.

Kun itse ryhdyin vetämään viime kunnallisvaalien 2017 jälkeen ryhmien välisiä neuvotteluja, niin ensimmäisenä tehtävänä varmistin ja hyväksytin neuvottelijoilla, että edelleen käytetään aiemmin hyväksi koettua ja tasapuolisuuden takaavaa pisteytysjärjestelmää ja -taulukkoa – ja kunnioitetaan kuntavaalin tulosta puolin ja toisin.

Niin todellakin – perinteiseen tapaan suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja kutsuu muut ryhmät vaalien jälkeen luottamuspaikkaneuvottteluihin. Se on luonnollinen ja nopein tapa toimia – aivan kuten valtakunnantasollakin suurin puolue ryhtyy toimeen vaalien jälkeen. Neuvotteluissa ryhmillä on tasapuolisesti edustajia. Nyt esitettyyn viralliseen kunnanhallituksen asettamaan toimikuntaan verrattuna tuolla ryhmien välisellä neuvotteluryhmällä on oikeastaan vain yksi ero: toimikunnan jäsenille jouduttaisiin maksamaan kunnan puolesta kokouspalkkiot – puheenjohtajalle 1,5-kertaisena. Nykymallilla neuvottelut käydään talkootöinä.

Käytetty pisteytysjärjestelmä mahdollistaa mm. sen, että ryhmän on mahdollista halutessaan saada lukumääräisesti enemmän lautakunnan jäsenpaikkoja – jos on valmis luopumaan niiden puheenjohtajuuksista. Toimii myös toisin päin eli neuvotteluissa on mahdollisuus saada muutama painoarvoltaan isompi paikka, jos suostuu siihen, että luottamuspaikkojen kokonaismäärä jää suhteessa pienemmäksi. Kaikki tietysti riippuu muiden ryhmien hyväksynnästä ja neuvotteluista. 

Vuoden 2017 vaalien jälkeen neuvottelut vedettiin läpi kohtuullisen ripeästi ja hyvässä yhteistyössä. Vain SDP:n – joka ei muiden tahdissa pystynyt neuvotteluja käymään – suunnasta kuului asiassa kritiikkiä. Kritiikin juurisyitä on vaikea edelleenkään ymmärtää. Neuvottelujen lopputuloksena SDP sai vähintään sen määrän ja laadun luottamuspaikkoja, kuin vaalitulos ja pisteytys heille antoi. Muistaakseni jopa hieman enemmän. Kaiken kaikkiaan luottamuspaikkaneuvottelut ja -jako meni aika lailla “putkeen”.

Hieman hämmästytti nyt käydyssä keskustelussa väite, että “kunnanvaltuustossamme on äänestetty lähes kaikista luottamuspaikoista”. Olen vaikuttanut Nurmijärven kunnanvaltuustossa vuodesta 2009, enkä tuollaista luottamuspaikkaäänestysrumbaa kyllä muista. Ainoa mieleeni tullut tapaus on vuoden 2011 alusta, kun kaksi Merosta “loikkasi” SDP:stä Vihreisiin ja muutti aika lailla valtuuston sisäistä järjestystä. Asiasta on  seuraavanlainen aikalaismerkintä blogikirjoituksessani 26.1.2011:

Kunnanhallituksen jäsenistä jouduttiin äänestämään, koska Vihreät halusivat hyödyntää SDP:stä loikanneiden Merosten kahden valtuustopaikan antamat äänet. Vihreät vaativat suhteellista vaalitapaa ja asettivat oman ehdokaslistansa hallituksen jäseniksi.

Suhteellinen vaalitapa toikin Vihreille yhden kunnanhallituspaikan. Kokoomus ja Keskusta saivat kumpikin neljä paikkaa ja SDP kaksi.

Perussuomalaisia vaalin lopputulos ei miellyttänyt, koska Niinistön hallituspaikka valui äänestyksessä Vihreille. Niinistö totesikin, että kunnallisvaalituloksen mukaan viimeinen kunnanhallituspaikka olisi kuulunut Perussuomalaisille – he kun saivat Vihreitä enemmän ääniä kuntavaaleissa. Loikkareiden äänien hyödyntämistä Vihreiden eduksi Niinistö kutsui kansanvallan häpäisemiseksi.

Tuossa tapauksessa, jota silloinen perussuomalaisten valtuutettu Jussi Niinistö kritisoi, oli siis kyse kunnanhallituksen jäsenten valinnasta jälkimmäiselle 2-vuotiskaudelle. Vihreät käyttivät täysimääräisesti hyväkseen “loikkauksen” johdosta kasvaneen ryhmänsä koon. En muista minkälainen sopimus ryhmillä oli vuoden 2008 vaalien jälkeen, mutta mikäli nyt tapahtuisi vastaava operaatio, niin se olisi vastoin vaalien 2017 jälkeistä sopimusta. Silloin sovittiin koko nelivuotiskauden paikoista – mukaan lukien kunnanhallituksen paikat. Tämän allekirjoittivat jokaisen ryhmän puheenjohtajat. Ihmettelen, jos noin ei olisi sovittu vuosikymmenen alussakin ja ymmärrän hyvin Niinistön kritiikin.

Muutoin siirtymiset puolueesta toiseen kesken vaalikauden eivät ole Nurmijärvellä juurikaan ongelmia aiheuttaneet. Lähtökohta on, että luottamushenkilöpaikat ovat jo lainkin mukaan henkilökohtaisia ja jää jokaisen omaan harkintaan haluaako niistä jollakin pätevällä perusteella luopua siirtyessään toiseen valtuustoryhmään. Moni on asiasta ilmeisesti fiksusti sopinut uuden ja vanhan ja ryhmän kanssa jo ennalta. Yhdessähän asioita hoidetaan senkin jälkeen.

Seuraavat kunnallisvaalit ovat runsaan vuoden päästä. Pisteytysjärjestelmään tulee tuolloin luonnollisesti tehdä mahdollisten luottamuselinten muutoksista aiheutuvat täsmennykset. Nähtäväksi jää, minkä ryhmän vetäjä pääsee sitten muut kutsumaan paikkajakoneuvotteluihin. Kun se tehdään nykyisellä systeemillä, niin kaikki voivat olla varmoja, että vaalien tulos tulee huomioitua ja jokainen ryhmä saa tasapuolisen kohtelun.

 

 

 

Seitsemän Veljestä 150

IMG_4492 (2)

      Juha Poikela esiintyi valtuuston kokouksessa.

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa viime viikolla oli yhtenä asiakohtana “Aleksis Kivi -pääkaupungiksi julistautuminen”.

Kunnanhallituksessa hyväksyimme asian noin viikkoa aikaisemmin, vaikka sinnekin esitys tuli yllättäin ja pyytämättä. Ei tullut mieleenkään lähteä arvostelemaan tai kyseenalaistamaan viranhaltijoiden tekemää ideointi- ja innovointityötä, joka oli esityksen takana. Kun kunnan työntekijöiltä ja viranhaltijoilta niin usein toivotaan ja edellytetään tuoreita ajatuksia ja ideoita, niin niitä pitää myös ymmärtää tukea, kun niitä syntyy.

Niinpä tämäkin idea eteni kunnanvaltuustoon, jossa se melkein soraäänittä hyväksyttiin. Käsittelyn aluksi – kunnanvaltuuston puheenjohtajan puheen jälkeen – kukin valtuustoryhmä piti lyhyen puheen asiasta. Kuulimme hyviä ja hyvin erilaisia puheita Seitsemästä veljeksestä ja Aleksis Kivestä. Pidin kokoomuksen ryhmäpuheen. Se ainoa soraääni kuultiin, kun SDP:n Lepolahti kritisoi esityksen nopeaa etenemistä valtuustokäsittelyyn. Lepolahden mukaan asiaa olisi pitänyt puida ja puntaroida pitempään etukäteen kuntalaisten kanssa.

En voi olla enempää eri mieltä. Jos kunnanvaltuusto ei kykene tällaisessa asiassa tekemään päätöstä ilman nettiäänestyksiä ja mielipidekyselyitä, niin kovin hataria olisi kunnanvaltuutettujen kosketuspinnat kuntalaisiin. Kritiikkiä kuunnellessa fundeerasin, että minkälainen uutis- ja huomioarvo tällä symbolisella Aleksis Kivi -pääkaupungiksi julistautumisella olisi ollut, jos tästä oltaisiin kuukausikin etukäteen eri foorumeilla postuloitu, jahkailtu, väännelty ja käännelty.

Ei minkäänlaista. Nyt asia tuotiin nopealla tahdilla ja yllättäin päätöksentekoon – ja sillä oli uutisarvoa pari päivää valtuuston päätöksen jälkeenkin 2.2.2020, jolloin Seitsemän veljestä -teoksen julkistamisesta tuli täyteen tasan 150 vuotta.

En muista milloin Nurmijärvi olisi saanut  yhtä paljon positiivista huomiota kuin kuluneen viimeisen viikon aikana. Aleksis Kivi -pääkaupungiksi julistautumisen jälkeen Seitsemän veljeksen pyöreät sataviiskymppiset ovat olleet esillä käytännössä kaikissa valtakunnan medioissa: lehdissä, radiossa, televisisossa, netissä. Erityistä huomiota ja hyvää palautetta on saanut Helsinki-Tampere -moottoritielle viritetty “Veljesten valo” -ääni/valotaideteos. Sekin olisi jäänyt tekemättä ja näkemättä ilman kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden ideointia. Takuulla idea olisi jäänyt alkutekijöihin, jos sitä olisi ryhdytty puimaan ja puntaroimaan etukäteen sosiaalisessa mediassa kaikkien kuntalaisten voimin. Kunnanviraston tuoreet, nuoret ja nuorekkaat voimat ovat saaneet aikaan erinomaista jälkeä.

Tässä vielä raapustamani puhe, jonka pidin valtuustosalissa tuon juhlallisen pääkaupungiksi julistautumisen yhteydessä.

 

Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja muut läsnäolijat

Puhun lyhyesti. En esitä osuvia sitaatteja Seitsemästä veljeksestä. Luotan siihen, että kuulemme niitä vielä muissa puheenvuoroissa.

Minulla oli muutama vuosi sitten kunnia pitää lukijapuheenvuoro Päätaloviikon pääjuhlassa Taivalkoskella. Totesin tuolloin juhlayleisölle, että Nurmijärvellä kunnioitetaan ja vaalitaan Aleksis Kiven muistoa ja elämäntyötä edelleen monin tavoin. Kerroin nurmijärveläisenä olevani erityisen ylpeä siitä, että keskipisteenä on edelleen kansalliskirjailijamme tuotanto, josta kyetään vuosi toisensa jälkeen ammentamaan uudenlaisia tulkintoja ja näkemyksiä uusille sukupolville. 

Aleksis Kiveä ja Seitsemää veljestä ei lähestytä Nurmijärvellä todellakaan vain menneisyyden ja historian kautta. Hyvä osoitus tästä on nyt Seitsemän Veljestä 150 -juhlavuoden teemaksi valittu lasten ja nuorten lukutaito ja lukuinnon lisääminen. Lukutaito ja sen kehittäminen on keskeisessä osassa – kerrassaan liikkeelle panevana voimana Seitsemässä veljeksessä. Yhtä kaikki aihe on tänä päivänäkin ajankohtainen ja se sopii erinomaisesti juhlavuoden teemaksi.

Juhlavuoden ohjelmistossa ja visualisoinnissa näkyy raikas, nykyaikainen, humoristinenkin ote ja lähestymistapa. Juhlavuosi todellakin puhaltaa pölyt pois Seitsemästä veljeksestä ja antaa teokselle kunnon tuuletuksen. Teos elää tässä päivässä – omilla ansioillaan. Se on varmasti juhlavuotensa ansainnut. Ja Nurmijärvi aseman Aleksi Kivi –pääkaupunkina.

Uskon, että tämän kunnian ja huomion myös muu valtakunta suo meille nurmijärveläisille. Ken tässä kohtaa empii, niin voi miettiä vaihtoehtoa, jossa kansalliskirjailijamme olisi esimerkiksi turkulainen dekkaristi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta kiitän kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä juhlavuoden idearikkaasta ja ansiokkaasta valmistelusta. Ryhmämme antaa tukensa kunnanhallituksen esitykselle ja toivottaa kaikille menestyksekästä, antoisaa ja kokemusrikasta juhlavuotta.

 

Lukio ei ole palveluverkon kulmakivi

IMG_1926

Kunnanhallituskamraattini Hyvämäki, Jalava ja Peltonen kirjoittivat viikonvaihteen 11.-12.1.2020 Nurmijärven Uutisiin kunnan palveluverkkoselvityksestä. Samalla he ilmaisivat vahvan näkemyksensä, että lukiopäätös tulee tehdä erikseen ja jo ennen mitään muita päätöksiä palveluverkkoon liittyen. Perusteluina kolmikko mainitsee mm. sen, että lukio on palveluverkon kulmakivi.

Täytyy sanoa, että olen pettynyt edellä mainittuun ulostuloon. Palveluverkkoselvitystyö aloitettiin kunnassa jo viime vuoden puolella. Huomenna ma 13.1. pidetään ensimmäinen palveluverkkotyön päättäjätyöpaja, johon on kutsuttu luottamushenkilöiden lisäksi myös ns. vaikuttamistoimielimiä. Tarkoitus on myöhemmin osallistaa ja kuulla kuntalaisia laajemminkin. Toivoin, että palveluverkkosuunnitelman laatiminen ja asian luottamushenkilökäsittelyt olisivat alkaneet puhtaalta pöydältä – ilman minkään yksityisen hankkeen tai eturyhmän tavoiteasetantoja.

Se, että suurlukiohanke asetetaan palveluverkon kulmakiveksi on täysin perusteeton näkövinkkeli tai oppisuunta. Lukio taitaa olla palveluverkkosuunnitelman ainoa osanen, joka ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Suurlukion hankekustannukseksi on arvioitu hieman alle 20 miljoonaa euroa. Toki mikä tahansa tuon kokoinen hanke nousee “palveluverkon kulmakiveksi”, jos se sellaiseksi asetetaan – tai pikemminkin nostetaan ja pyhitetään. Sen jälkeen kun ei ole juuri muuta kuin murusia jaettavaksi muulle palveluverkolle – suunnitellaan varsinainen palveluverkko sitten niistä murusista kulmakiven ympärille.

Toivon, että luottamushenkilöt tarkastelisivat ja käsittelisivät palveluverkkotyötä avoimin mielin ja ilman minkäänlaisia ennakkolinjauksia. En näe hedelmälliseksi tai lopputuloksen onnistumisen kannalta hyvänä, jos keskustelussa ja käsittelyssä fokusoidaan vahvasti jonkin yksittäisen hankkeen tai yksittäisen tavoitteen ajamista.  Jokainen voi funtsia, mihinkä johtaa jos seuraava veljes- tai sisarkunta ottaa ykkösprioriteetiksi eteläisen Nurmijärven palvelutarjonnan turvaamisen – tai pohjoisen. Kyläkoulujen säilyttämisen – tai niiden lakkauttamisen. Yhdistetyn lukion sijoittamisen kunnan pohjoisosaan, jossa lukioikäisten kasvu on Kirkonkylää voimakkaampaa – tai kokonaan kunnallisesta lukiosta luopumisen. Mikä tahansa yksittäinen linjaus tai näkemys voidaan nostaa prioriteetiksi palveluverkkosuunnitelmaksi, mikä milläkin perusteella. Mielestäni se pitää tehdä vasta, kun kokonaisuutta on tarkkaan ja harkitusti tarkasteltu. Sitä työtä luottamushenkilöt ovat huomenna aloittamassa. 

Itselläni ei edelleenkään ole lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Uskon, että kevään aikana sekin selviää – osana kokonaisuutta. Olin syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan.

Sittemminhän kunnanvaltuusto on päättänyt, että pääkirjaston peruskorjausta viedään eteenpäin omana hankkeenaan – aivan kuten se jo vuosia sitten oli tarkoitus toteuttaa. Peruskorjaukselle on myönnetty suunnitteluraha tälle vuodelle 2020 ja toteutus tapahtuu vv. 2021-22. Kunnassa ei siis ole enää olemassa lukio-pääkirjasto -hanketta.

Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnalliset lukiot on tämän vuoden alussa yhdistetty Nurmijärven lukioksi, jolla on kaksi toimipistettä, Kirkonkylällä ja Rajamäellä. Palveluverkkotyön aikana on mielenkiintoista kuulla myös uuden lukion rehtorin ajatuksia ja näkemyksiä lukioasiassa – ennen kuin on aika tehdä asiassa linjauksia.

 

 

 

Puolivuotiskatsaus II/2019

IMG_4061

Perinteiseen tapaan – jo 22. kertaa – on aika kerrata edellisen puolivuotiskauden kohokohdat ja syvimmät alhot. Takana on tosiaan jo 11 vuotta Nurmijärven kunnanvaltuustossa ja yleensäkin kunnallispolitiikassa. Selailin viime vuosikymmenen papereita ja totesin, että vuonna 2008 valtuustoon valituista kokoomuslaisista nykyisessä kunnanvaltuustossa vaikuttavat lisäkseni enää Vaulamo, Vainio ja Räty. Väki on kolmissa vaaleissa vaihtunut aika paljon – osin toki paikkakunnalta muuttojenkin vuoksi.

Vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla kevään eduskuntavaalit olivat jo kauas taakse jäääneet. Tosin ihan mielenkiinnolla on tullut seurattua Uudeltamaalta valittujen puoluekamraattien tekemisiä. Osa uusistakin kansanedustajista on ottanut aktiivisen ja näkyvän roolin ja saanut myös merkittäviä valiokuntapaikkoja ja vastuuta. Osa ei niinkään.

Keskikesällä ei juurikaan kunnallispolitiikkaa harrastettu. Palailin elokuussa pikkuhiljaa työelämään vajaan vuoden tauon jälkeen. Olin edellisen vuoden lopulla irtaantunut 13 vuoden rakennuttajakonsultointiputkesta, johon liittyi alkuvuosina myös yrittäjyyttä ja loppuvuosinakin osakkuutta. Puoluevaltuusto kokoontui alkusyksystä ja valitsimme kokoomukselle uuden puoluesihteerin – Kristiina Kokon. Vastaehdokasta ei ollut.  

Arvostan kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden osaamista ja tekemisiä. Lähinnä rakentamiseen ja rakennuttamiseen liittyen voin asioita myös ammatillisesti arvioida. Muuten omalta osaltani lähtökohtana, että viranhaltijat toimivat oman alansa asiantuntijoina kunnassa. Päätöksentekijän roolissa tulee kuitenkin puuttua asioihin, jos näkee valmistelun eroavan omista ajatuksista ja näkemyksistä. Kunnanhallituksessa käsiteltiin syksyllä Nurmijärven jätehuollon kuljetusurakoiden järjestämistä. Olimme vastíkään liittyneet Kiertokapulan osakkaaksi ja liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kunnanhallitukseen tuotiin sopimusesitys, jonka hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti.

Toisinaan kunnanvaltuustossa merkittävätkin asiat käsitellään nopeasti ilman keskusteluja. Jotkut asiat aiheuttavat puolestaan kiivastakin keskustelua ja argumentointia. Kyläkoulu- ja pakolaisasiat ovat perinteisesti tällaisia kuumia keskusteluasioita. Kunnanvaltuuston käsitteli lokakuun kokouksessa kiintiöpakolaisasiaa – ja puhetta riitti.  Keskustelu alkoi sovitusta ja säännöistä poikkeavalla tavalla. Olin korkean omakätisesti ennen kokousta toimittanut kokoomuksen ryhmäpuheenvuoropyynnöt kirjallisesti. Ensimmäistä puheenvuoroa ei kuitenkaan annettu suurimmalle valtuustoryhmällemme, kuten olisi kuulunut, vaan puhujapönttöön kutsuttiin ohituskaistaa pitkin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitäjä. Vihreät pitikin paalupaikalta puheen, jossa tuotiin esille pöyristys siitä, että “meillä käytäessä keskustelua mahdollisista vastaanotettavista kiintiöpakolaisista, kysellään heidän taustoistaan, koulutuksestaan, iästään, edellytyksistä asua Nurmijärvellä ja niin edelleen”. Tällaisessa tilanteessa syntyy Vihreiden mukaan vaikutelma siitä, että kuntaan oltaisiin hankkimassa koiranpentua, jonka soveltuvuutta meidän ”perheeseemme” pohditaan. Tuo puheen osa taisi puolestaan pöyristyttää aika montaa valtuutettua. Oman ymmärrykseni mukaan luottamushenkilöt ovat esittäneet asiassa täysin normaaleja ja ymmärrettäviä kysymyksiä. Taannoin ennen ensimmäisiä vastaanotettavia oltiin hyvin kiinnostuneita, mistä päin maailmaa ja minkälaisista oloista meille on tulossa uusia kuntalaisia. Nyttemmin kysymykset ovat kohdistuneet lähinnä kolmeen asiaan: kustannusseurantaan, työllistymiseen ja suomen kielen oppimiseen. Aivan normaaleja päätöksentekijöitä kiinnostavia asioita. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti Mattila, joka teki esityksen siitä, että seuraavat 10-15 kiintiöpakolaista otetaan vuonna 2021, jonka jälkeen päätetään erikseen seuraavista vastaanotoista. PS:n ryhmäpuheessa Tapiolinna esitti, että ennen uusien kiintiöpakolaisten vastaanottoa selvitetään nykyisten kiintiöpakolaisten kotoutuminen ja työllistyminen. Tulkitsin Tapiolinnan esityksen  palautusehdotukseksi, koska siinä ei nimenomaisesti ehdotettu myöskään vastaanotosta luopumista – vain lisäselvityksiä ja päätöksentekoa myöhemmin. Yllätykseksi äänestysjärjestykseksi määrättiin Mattilan (KOK) esitys vs. kunnanhallituksen pohjaesitys. Hallintojohtaja tulkitsi Perussuomalaisten ehdotuksen pohjaehdotuksen kokonaan hylkääväksi esitykseksi. Näin ensimmäiseen äänestykseen eivät menneet normaaliin tapaan kaksi pohjaesityksestä kauimpana ollutta ehdotusta, vaan siihen nousi oudosti kunnanhallituksen pohjaesitys. Viimeiseen äänestykseen meni lopulta pohjaesitys vs. Perussuomalaisten ehdotus ja äänet jakautuivat 36-7-8tyhjää. Kokoomus-ryhmästä lisäkseni “seniorivaltuutetut” Räty, Vainio, Vaulamo ja Lompolo äänestivät tyhjää, kun oma ehdotuksemme oli kaatunut. Miettinen, Vuorisalo ja Tarikka olivat Perussuomalaisten ehdotuksen puolella ja muut äänestivät pohjaesityksen puolesta. Jossain välissä KD:n Haapalainen teki ehdotuksen, että kuntaan otetaan joka vuosi vähintään 20 kiintiöpakolaista. Jostain syystä tämä kaikkein humaanein ja inhimillisin esitys ei saanut edes yhtä kannattajaa ja esitys esitys raukesi kannattamattomana. Lopputuloksena Nurmijärven kuntaan otetaan siis toistaiseksi 10-15 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Syyskauden merkittävin tekeminen kunnallispolitiikassa liittyy kuitenkin seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun ja siitä päättämiseen. Kunnanhallituksessa vuoden 2020 talousarvion käsittely oli tavanomaista ripeämpää ja yksimielisempää. Kesällä valtuustossa hyväksytty kestävän talouden NUUKA-ohjelma ja tietoisuus vuoden 2019 tulevasta nihkeästä tuloksesta tekivät päättämisestä poikkeuksellisen helppoa. Jokainen  taisi viimeistään silloin ymmärtää, että kuntataloudessamme ei ollut ylimääräistä jakovaraa ja investointikiimalle täytyi asettaa stoppi.

Palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman laatiminen eteni vuoden 2019 loppupuoliskolla. Laajempi käsittely ja päätöksenteko ajoittuu kuitenkin vuodelle 2020. Tämän ja ankean taloustilanteen vuoksi vuoden 2020 talousarvion investointiesitykseen ei tehty merkittäviä muutoksia. Investointilistassa on aivan riittämiin kohteita menneiltä vuosilta ja koulujen sisäilmaongelmista on tiedossa jatkossa merkittäviä kustannuksia. Palveluverkon läpikäynti ja siihen liittyvät päätökset tulevat vuonna 2020 linjaamaan  tulevaisuuden merkittävimmät investoinnit. Toki budjettivaltuustoon tuotiin odotetusti ja odotetulta taholta jälleen myös yksi liikuntapaikkaan liittyvä investointiesitys, mutta merkittävä enemmistö totesi, että tällä kertaa kunnassa tullaan toimeen ilman uutta satojen tuhansien skeittipuistoa.  Talousarviokokouksessa pidin ryhmämme puheenjohtajana sekä talousarvio- että veroasioihin liittyvät ryhmäpuheenvuorot. Äänestysjärjestykset aiheuttivat hieman hämmennystä myös talousarviokokouksessa. Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että kokouksessa ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa ryhmällemme. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75 esityslistan mukaisesti.

Yksityistielain muutokset edellyttävät jatkossa toimivia tiekuntia, mikäli näille halutaan kunnan avustusta. Kunta on tiedottanut ja kouluttanut tiekuntien osakkaita asiassa, mutta kunnan uudet periaatteet ja kriteerit tiekuntien avustamiselle eivät valmistuneet vuoden 2019 aikana. Näiden perään kyselin useamman kerran syksyn aikana. Nyt näyttäisi, että asia tuodaan päätettäväksi vuoden 2020 alkupuolella. Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainen erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille. On aika saada tämäkin aloite loppuunkäsitellyksi.

Vuosikymmenen vaihteessa moni listasi viimeisten kymmenen vuoden kohokohdat. Kokeilen tässä samaa:

  • 2010: Myin Projectman Oy:n osake-enemmistöni pääomasijoittajalle. Ryhdyin Wise Group Finland Oy:n osakkaaksi.
  • 2011: Jatkoin Projectmanin toimitusjohtajana vuoden loppuun, jolloin suoritettiin fuusio Wise Groupiin. Irtaannuin samalla vientirakentamisesta.
  • 2012: Toiset kunnallisvaalit ja toisen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Työpuolella tehtävä muuttui Wise Groupin rakennuttamisen toimialajohtajaksi.
  • 2013: Aloitin nelivuotisen pestin Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana.
  • 2014: Aloitin Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksessa.
  • 2015: Pidin lukijapuheenvuoron Taivalkoskella Päätalo-viikon lukijatapahtumassa ja pääjuhlassa. Teerenpelissä tislattu ja tynnyröity Pitkänokka-viski pullotettiin – jouduin ostamaan omat viskini Alkosta.
  • 2016:  Pitkänokka-albumin julkaisu ja sarjakuvanäyttely Oulun sarjakuvakeskuksessa Valveessa. Exit ja uusi pääomasijoittaja firmaan. Valinta kokoomuksen paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi, jota pestiä hoidin pari vuotta.
  • 2017: Kolmannet kunnallisvaalit ja kolmannen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Aloitin myös kunnanhallituksen jäsenenä.
  • 2018: Pitkän fundeeramisen jälkeen otin lopputilin ja lomarahat.
  • 2019: Eduskuntavaalit ja 1388 ääntä. Paluu työelämään. Pitkänokka Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena strippinä.

IMG_3599

 

 

 

 

Talousarviovaltuusto 2020

IMG_4061

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona 13.11. noin kahdeksan tuntia kestäneessä kokouksessaan vuoden 2020 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2020-2022. Muutamasta äänestyksestä huolimatta valtuusto oli sangen yksimielinen talousarvion menopuolesta. Lisämäärärahaesityksiä hyväksyttiin vain 75.000 euron edestä. Tuon verran varoja lisättiin viheralueiden laatutason parantamiseen, hiekoitushiekan poistoon ja yleisten alueiden roskakoreihin sekä eläkeläisten HyväOlo-kortin tukemiseen.

Valtuusto siis päätti jatkaa eläkeläisten HyväOlo-kortin myyntiä, ottaen kuitenkin huomioon kilpailulain säädökset siitä, että HyväOlo-kortin hinta vastaa kuntosalin osalta markkinaperusteista hintaa. Uimahalliosakeyhtiön on siis eriytettävä tarkasti kuntosalitoiminnan talous muusta toiminnasta. Päätös aiheuttanee vielä polemiikkia ja asian käsittelyn jatkumista tulevaisuudessakin. Kuten salissa totesin ja esittelytekstissäkin mainitaan: Ennen HyväOlo-korttia eläkeläisten kuntosalikortin hinta oli 480 euroa vuodessa. Nyt eläkeläisten HyväOlo-kortti sisältäen sekä kuntosalin että uinnin maksaa koko vuodelta 70 euroa. Vertailu aiempaan hinnoitteluun ei erityisemmin vakuuta, että nykyinen hinnoittelu olisi markkinaperusteista.  

Jo ennakkoon oli tiedossa, että veroista päättäminen ei ole läpihuutojuttu. Ainakin Keskustan oletettiin vastustavan kunnanhallituksen pohjaesitystä ja heiltä tulikin vastaehdotus kunnallisveron korottamisesta 20 prosenttiin ja toisaalta kiinteistöverojen pitämisestä nykyisellä tasolla. Ilmoitin ryhmäpuheessa kokoomuslaisten olevan pääsääntöisesti pohjaesityksen kannalla – ryhmäpäätöstä meillä ei asiasta ollut. KD:n Haapalainen hieman sekoitti pakkaa ja ehdotti, että rakentamattoman tontin kiinteistövero nostettaisiin 5,5 prosenttiin.

Koska oli tehty kaksi muutosesitystä, puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jossa ensimmäisenä olisi ollut vastakkain pohjaesitys ja Keskustan esitys. Äänestys olisi koskenut siis yhdellä kertaa sekä tuloveroa ja kiinteistöveroja. Tämän jälkeen toisessa äänestyksessä olisi äänestetty voittaneen esityksen (tulovero + kiinteistövero) ja pelkästään yhtä kiinteistöveron osaa koskeneen Haapalaisen ehdotuksen välillä. Äänestysehdotus oli varsin sumea. Jos oltaisiin tulkittu, että Haapalaisen esitys oli yhtä kiinteistöveron osaa lukuunottamatta sama kuin pohjaesitys, niin se olisi ehdottomasti pitänyt laittaa ensimmäiseen äänestykseen Keskustan ehdotusta vastaan. Jos taas tulkittiin, että Haapalaisen ehdotus koski vain ja ainoastaan yhtä pientä osaa kiinteistöveroa, niin siitä olisi pitänyt mielestäni äänestää vain ja ainoastaan kiinteistöveroa käsitellessä.

Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta – ja myös viime kuussa kunnanhallituksessa – tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että nyt ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja esityslistan mukaisesti päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75. Sen jälkeen päätettiin pitää myös kiinteistövero pohjaesityksen mukaisena. 

Tässä vielä laatimani ja pitämäni kokoomuksen ryhmäpuheenvuorot:

13.11.2019 § 87 Nurmijärven kunnan talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2020-2022

Arvoisa puheenjohtaja…

Talousarviokäsittelyssämme on tapahtunut kehitystä vuosien varrella. Kunnanvaltuutettuja ja valtuustoryhmiä on sitoutettu ja osallistettu aiempaa laajemmin ja avoimella tavalla jo varhaisessa vaiheessa. Luottamushenkilöillä – ja sitä kautta myös kuntalaisilla – on ollut mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin talousarvion valmisteluun. Viime vuosina ei olekaan nähty ja koettu aiempien vuosien kaltaisia maraton-kokouksia, joissa on äänestetty jopa talousarviokirjan tekstiosuuksista tai hiottu valtuustosalissa strategisia mittareita ja niiden tavoitetasoja.

Myös lisämäärärahaesitysten määrä on jäänyt viime vuosina vähäiseksi. Investointiosan radikaaleja muokkaamisia ja investointimäärärahojen merkittäviä kasvattamisia ei ole viime vuosien talousarviokäsittelyssä enää koettu. Tänäkin vuonna kokoomus pidättäytyy ryhmänä omalta osaltaan lisämäärärahaesityksiltä.  Jokaisella valtuutetulla on varmasti nippu hyviä ja tarpeellisia hankkeita toivomuslistallaan, mutta toivomme kulukurin pitävän laajemminkin tänään tässä salissa. Pidättäytymällä talousarvioesityksen mukaisissa menoissa annamme myös arvostuksen kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden panokselle. He ovat jälleen kerran tehneet hyvää työtä eri hallinnonalojen tulojen ja menojen tasapainottamisessa.

Kiitos edellä mainitusta kehityksestä kuuluu niin valmistelutyötä tehneille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille kuin myös poliittisille ryhmille. Vaikka kaikista asioista ei olla samaa mieltä, niin ilmassa on ollut selvästi uudenlaista sopimisen kulttuuria.

Kehittämisen kohteita riittää silti.  Viime vuona toteutunut ja tänä vuonna tuleva mittava alijäämä syövät merkittävän osan taseeseen kertyneestä ylijäämästä. Toimintoja on välttämätöntä tulevinakin vuosina tehostaa. Toivomme, että palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma antavat yhteisesti sopimaamme talouden tasapainottamisohjelmaan uusia työkaluja.

Oma lukunsa ja haasteensa on sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetointi. Sote-menot ovat yli 50% kunnan toimintakatteesta. Silti liki 250-sivuisessa talousarviokirjassamme on sote-palveluiden tulot ja menot käsitelty tasan yhdellä sivulla. Jos verotuloennusteet ja valtion tilitykset ovat olleet viime vuosina poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavia, niin massiiviset sote-kulut ovat kulupuolella erityinen epävarmuustekijä. Vähimmäisvaatimus tulisi olla, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän talousarvio olisi käytettävissä kunnan talousarviota laadittaessa. Nyt ei näin ole.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on ilolla huomioinut uuden nuorisovaltuuston ja sen puheenjohtajan aktiivisen roolin kunnanvaltuustossa ja myös tämän talousarvion valmistelussa. Ryhmämme puolesta nuorisovaltuustolle kiitokset aktiivisuudesta. Merkit viittaavat siihen, että yhteistyö jatkuu erinomaisena myös tulevaisuudessa. 

Kokoomus-ryhmä kiittää talousarvion valmisteluun osallistuneita hyvästä yhteistyöstä ja toivoo asioiden käsittelyn etenevän tänään vastuullisen taloudenpidon mukaisesti.

 

13.11.2019 § 88 Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2020

Arvoisa puheenjohtaja…

Kokoomus ei perinteisesti ole ollut innokkaimpia tulo- tai kiinteistöveron korottajia. Tässä suhteessa olemme olleet pidättyväisiä ja usein 0-linjalla. Jo alkuperäinen NUUKA-ohjelman 0,25%:n tuloveron korotus oli ryhmälle vaikea päätös. Kunnanjohtajan viimeisimmälle 0,50 %:n korotusesitykselle ei siten ryhmästämme ole löytynyt kannatusta. Koemme tuloveroprosentin noston 20:een monella tapaa ongelmalliseksi ja epätoivottavaksi – ei vähiten sen vuoksi, että ”kahdenkympin kerhossa” erottautuisimme epäedullisesti Keski-Uusimaan muista verrokkikunnista, joissa kaikissa tuloveroprosentti säilynee ensi vuonna alle 20 %:n. Vaikka olemme ”ylpeästi lande”, niin verotuksellisesti emme halua samaistua korkean tuloveron maalaiskuntiin: Vihtiin, Mäntsälään ja Pornaisiin.

Toisaalta aivan viime kuukausina – jopa viikkoina – saatu informaatio kunnan kiinteistöjen uusista ongelmista ovat tuoneet luottamushenkilöiden eteen taloudellisesti vaikean yhtälön erityisesti investointien osalta. Yhtälössä on se yksinkertaisuus, että meidän on se ratkaistava – muuta vaihtoehtoa ei ole. Voimme lisätä entisestään jo nyt mittavaa lainakantaa tai kattaa välttämättömät uudet investoinnit verorahoituksella. Tämä tapahtuisi kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kiinteistöverojen kohtuullisella korotuksella lain sallimilta alarajoilta. Kiinteistöverot olisivat korotustenkin jälkeen kilpailukykyisellä tasolla naapurikuntiin verrattuna. Tuloveron katto asettuu kokoomuksen mielestä nyt ja tulevaisuudessa Nurmijärvellä tasolle 19,75 %.

Kokoomus-ryhmä on varsin kattavasti kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla, joskin tässäkään asiassa emme ole ryhmäpäätöksellä sitoneet yksittäisten valtuutettujen mielipidettä.

Tonttitarjonta ja tonttien luovutukset niin asukkaille kuin yrityksille ovat kaikkien kuntien prioriteettilistalla korkealla. Tässä asiassa kunnat kilpailevat tosissaan keskiselläkin Uudellamaalla. Nurmijärvellä olemme onnistuneet kisassa varsin hyvin. Nurmijärvi on ollut pitkään Keski-Uusimaan kärkisijoilla tonttien luovutusmäärissä. Olemme myös tuottaneet määrällisesti hyvin uutta asemakaavaa, joskin alueellisesti hieman epätasaisesti.

Kun veronkorotusten tie on tämän päivän jälkeen loppuun kuljettu, niin meidän on joka portaassa pidettävä huolta, että käynnissä olevat asemakaavahankkeemme saatetaan pikaisesti päätökseen ja uutta monipuolista tonttitarjontaa on kattavasti kunnan alueella. Uudet yritykset, uudet kuntalaiset ja uudet veronmaksajat ovat avainasemassa talouden tasapainottamiselle. Palvelut kehittyvät, verokertymä kasvaa, huoltosuhteemme paranee – ja vältymme tulevaisuudessakin ”kahdenkympin kerhoon” ajautumiselta.     

 

 

Nurmijärven yksityistiet

 

22082009076

 

Yksityistielaki muuttui 1.1.2019. Yksi keskeisimpiä muutoksia on, että uusi yksityistielaki estää kuntia avustamasta yksityistietä, mikäli yksityistiellä ei ole toimivaa tiekuntaa. Kunta ei yksinkertaisesti saa antaa avustusta, ellei yksityistien tiekunta ole järjestäytynyt ja toimittanut tietojaan yksityistierekisteriin.

Nurmijärvelläkin lakimuutos aiheuttaa monenlaisia toimia. Isoin ongelma lienee kunnan hoitovastuulla sopimusperusteisesti olleet yksityistiet, joita kunta on niin erinomaisesti pitänyt kunnossa, että tiekunnat ovat osin hiipuneet ja jopa unhoon jääneet. Moni yksityistien varrella asuva ei ole edes tietoinen siitä, että tie ei ole ns. kunnan tie.

Kunnassa on ryhdytty asian vaatimiin toimenpiteisiin ja pari laajaa koulutustilaisuuttakin on pidetty. Seuraava koulutus pidetään 26.11.2019, jolloin aiheena  ovat mm. tiekunnan avustuskelpoisuuden varmistaminen ja yksikkölaskelman perusteet.

Kunnan web-sivuilla on laaja tietopaketti yksityistieasioista: http://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/yksityistiet/

Keskustan entinen kunnanvaltuutettu Hannele Ruoti on kuvannut Nurmijärven tieasioita ja niiden hoitoa ansiokkaassa historiikissaan “Keskellä Nurmijärveä, Maalaisliitto-keskusta 1906-2006”. Kirjasta löytyy mielenkiintoista tarinaa mm. Jalmar Nyströmistä, joka aloitti tielautakunnan puheenjohtajana vuonna 1945 ja jatkoi tehtävässä vuosikymmenet. Kunnan tiemestarinakin hän toimi vuodet 1956-1968, vaikka tällaista virkaa ei kuntaan oltu edes perustettu. Hänen todetaankin ryhtyneen tavallaan oma-aloitteisesti tiemestariksi. Joka tapauksessa hänen kaudellaan kuntaan perustettiin 158 tiekuntaa. Tuolloin saatiin myös kunnan kannalta edullisesti 22 tietä paikallisteiksi eli valtion hoitoon. Temppu, joka olisi tänä päivänä sula mahdottomuus. Nykyisinhän valtiovalta yrittää nakittaa valtion kunnossapitovastuulla olevia teitä jokaisessa mahdollisessa tilanteessa kunnan vastuulle eli kaduiksi. Historiikissa todetaan, että vielä 1970-luvulla “keskustalaiset ajoivat yksityisteiden ottamista kunnan hoitoon”. Nyt noita kunnan hoitovastuulla olevia yksityisteitä on 160 km.

Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainenkin erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille.

Odotamme luottamushenkilökäsittelyyn – lautakuntaan, kunnanhallitukseen ja viimein valtuuston päätettäväksi – viranhaltijoilta esitystä uusiksi yksityistieavustusten perusteiksi ja kriteereiksi. Kun kunnanvaltuusto aikanaan – ilmeisesti kuitenkin vasta ensi vuoden puolella – tekee asiassa päätöksen, saadaan myös tuo yli 10 vuotta käsiteltävänä ollut Lassin aloite siis käsiteltyä. Voisi kai sanoa, että viimeinkin.

Some-päivitysten mukaan yksityistieasioihin liittyen on tulossa toinenkin valtuustoaloite ensi keskiviikon kokouksessa. En tiedä tarkalleen aloitteen sisältöä, mutta hieman sellaisen tekeminen juuri tässä tilanteessa oudoksuttaa, kun kaikilla luottamushenkilöillä on tiedossa, että kunnassa tosiaankin valmistellaan parhaillaan edellä mainitsemiani uusia avutusperiaatteita ja -kriteerejä ja viranhaltijoita työllistää tiekuntien koulutukseen ja opastamiseen liittyvät asiat. Jos aloitteessa on tarkoitus puuttua tai ehdottaa jotain noihin avustusperiaatteisiin tai -kriteereihin liittyvää, niin niihin on avautumassa luottamushenkilöille ja valtuustoryhmille aivan lähiaikoina suora vaikuttamismahdollisuus. Ei siihen tarvita tässä tilanteessa erityistä byrokraattista valtuustoaloitetta – etenkään, kun edelliseenkin ollaan saamassa viimein vastaus yli 10 vuoden venttaamisen jälkeen.

Yksi some-keskusteluissa esille noussut ajatus ja idea on yksityisteiden kaavoittaminen kunnan kaduiksi. Yksityisteitä ei todellakaan ole mielekästä ja tarkoituksenmukaista ryhtyä asemakaavoituksen avulla muokkaamaan. Siihen se on aivan liian raju ja käyttökelvoton työkalu. Asemakaavoitusta ei ole myöskään lainsäätäjä tarkoittanut haja-asutusalueen tienpidon hoitovastuiden järjestämisen työkaluksi. Yksityisteiden osalta asemakaavoituksen käyttäminen olisi mahdollista ehkä taajamien eli jo asemakaavoitettujen alueiden reuna-alueilla, jolloin asemakaava-aluetta laajennettaisiin. Tuolloinkin asemakaavoitus tulisi varmasti koskemaan – ei pelkästään tie/katualuetta – , vaan myös sen varrelle olevia kiinteistöjä. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että kunnalle tulisi velvoite rakentaa uudelle asemakaava-alueelle kunnallistekniikka ja olemassa oleville kiinteistöille velvoite liittyä kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Pelkkiä katukaavoja tulee Nurmijärveltä mieleen äkkiseltään vain yksi eli ensi keskiviikon kunnanvaltuustossa käsiteltävänä oleva Klaukkalatien asemakaava, jossa valtion maantie muutetaan ohikulkutiesopimuksen mukaan kunnan kaduksi. Kun vilkaisee asemakaavan dokumenttimateriaalia, niin ymmärtää, miksi yksityisteiden osalta ei kannata haaveilla niiden kaavoittamisesta.

Tämän blogikirjoituksen alkuun olin jo laittamassa otteen Nurmijärven kunnan karttapalvelusta löytyvässä kartasta, johon saa näkyviin yksityistiet punaisella ja kunnan maanomistuksen sinisellä. Tekijänoikeudellisista syistä jätän kuvan liittämättä. Se on kuitenkin koostettavissa kunnan karttapalvelussa web-sivuilla. Kartasta on havaittavissa, että kunnalla on melko monen yksityistien varressa omaa maanomistusta. Kunta on siis noiden yksityisteiden tiekuntien osakas. Kunta on kehottanut ja kannustanut järjestäytymättömiä tiekuntia pitämään aloituskokouksia ja aloittamaan tiekuntien henkiin herättäminen. Tähän riittää se, että yksikin aktiivinen tiekunnan osakas ryhtyy toimeen. Minusta olisi esimerkillistä ja jopa luonnollista, että kunta ottaa aloitteen asiassa niiden yksityisteiden osalta, joissa se on itse osakkaana. Minulla on vahva epäilys, että kuntakin on osakkaana joissakin nukkuvissa tiekunnissa.   

Ylpeästi lande #nurmijärvi

 

IMG_3939.jpg

Ylpeästi lande #nurmijärvi ja käpykirahvi.

Nurmijärven kunnan talousarvioesitys 2020 on kunnanhallituksessa käsitelty ja toimitetaan kunnanvaltuutetuille tutustumista ja syventymistä varten. Kunnanvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden talousarviosta ja vuoden 2020 kunnallisista veroista marraskuun 13. päivänä.

Käyttötalouden ja investointien osalta vuoden 2020 talousarvio on tiukka, joskin investointien osalta ensi vuoden menoja rasittaa edelleen parina edellisenä vuonna tehdyt investointipäätökset ja ensi vuodelle jatkuvat rakennushankkeet. Merkittävimpinä talonrakennuskohteina tänä vuonna aloitetut Maaniitun koulun peruskorjaus ja Metsolan päiväkodin uudisrakennus. Jälkimmäinen on toivottavasti viimeinen wau-arkkitehtuuria edustava peruspalveluverkon uudisrakennus. Koulu- ja päiväkotihankkeissa tulee keskittyä toimiviin, taloudellisiin ja turvallisiin ratkaisuihin – ei neliöhintoja rankasti nostaviin uniikkeihin arkkitehtonisiin virityksiin. Tätä olen viime aikoina useilla kunnallisen päätöksenteon foorumeillamme toistanut. Erikoisia arkkitehtonisia virityksiä ei pitäisi perushankkeissamme edes päätyä luottamushenkilöiden hyväksyttäväksi. Rakennusalaan perehtymätön päätöksentekijä ei kykene arvioimaan esitetyn ratkaisun kustannusvaikutuksia tai elinkaaren ylläpitokustannuksia ja riskejä. Lautakunnassa on muutenkin kynnys korkealla palauttaa luonnosvaiheessakaan olevia suunnitelmia uudelleen valmisteltavaksi, jos hankkeella on erinomainen kiire esim. muiden tilojen sisäilmaongelmien vuoksi.

Kunnan investointien kannalta isoimmat ja pitkäkestoisimmat linjaukset tehdään vasta keväällä 2020, kun kunnanvaltuusto päättää palveluverkosta. Tähän liittyen kunta on teettänyt konsultilla (FCG) palveluverkkoselvityksen, joka sisältää konsultin näkemyksen Nurmijärven palveluverkkoon liittyvistä haasteista ja esityksen niihin liittyen. Kunnan web-sivuilla on laaja tietopaketti palveluverkkoselvityksestä ja myös kuntalaiskyselyaiheesta. Laajan palautteen saamiseksi mahdollisimman monen nurmijärveläisen olisi syytä perehtyä asiaan ja käydä vastaamassa kyselyyn. Avoimissa kyselyissä kun on se vino ominaisuus, että jokin erityisryhmä saa helposti manipuloitua oman näkemyksensä painoarvoa aktiivisella vastaamisella. Mitä suurempi on vastausprosentti, sitä paremmin koko kunnan näkemys tulee esille. Aineisto ja kysely löytyy täältä:

www.nurmijarvi.fi/teemasivut/palveluverkko/

Palveluverkkoselvitys ja konsultin ehdotus on innoittanut jo nyt keskusteluun erityisesti somessa. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, että esimerkiksi esitetyt koulujen lakkauttamiset eivät ole kunnan viranhaltijoiden saati kunnanjohtajan esityksiä, vaan ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan tekemiä linjauksia. Niitä nyt ryhdytään tutkailemaan sekä luottamushenkilöiden että laajemminkin kuntalaisten taholla – ja aikanaan kunnanvaltuusto tulee asiassa tekemään päätöksensä. Toki  jo nyt on näkyvissä aiempien kyläkoulupäätöksien yhteydessä koettu vuosikymmeniä kestäneiden ulostulojen ja argumentointien jatkumo. Toisinaan mielipide ei muutu osoittipa selvitykset ja laskelmat mitä tahansa. Silloin ryhdytään keskustelemaan arvoista, arvovalinnoista ja periaatteista – päätöksentekoperusteita toki nekin.

Johtavilla viranhaltijoilla ja sivistystoimen henkilöstöllä riittää kiirettä viikonloppuna tämän aamuisen Lepsämän koulun tulipalon johdosta. Tulipalo tuonee myös oman lisänsä tuohon palveluverkkokäsittelyyn.

Kunnanhallituksen talousarvio- ja veroesityksestä vielä hiukan. Kunnanjohtajan pohjaesityksenä oli kunnallisveron nostaminen 20,00 prosenttiin. Aiemmin luottamushenkilöt olivat linjanneet kunnallisveron tasoksi 19,75 %, mutta aivan viime viikkoina esiintulleet ja realisoituneet koulujen sisäilmaongelmat näyttävän johtavan merkittäviin lisäinvestointeihin ja paine verotulojen nostoon osoittautui kovaksi. Tämä johti esitykseen veronkorotuksesta puolella prosentilla nykyisestä.

Tein kunnanhallituksessa vastaesityksen kunnallisveron korottamisesta vain 0,25 %:lla, jolloin se jäisi kuitenkin alle maagisen 20,00 %:n rajan. Sen yli ei ole tällä hetkellä menneet yksikään isoista naapurikunnistamme ja -kaupungeista, joiden kanssa kilpailemme uusista asukkaista ja yrityksistä. Yli 20 prosentin verokannalla olisimme olleet samassa korissa Vihdin ja Mäntsälän kanssa.

Kun tulopuolella oli kuitenkin selvästi aukkoa päädyin esittämään 0,25 %:n tuloveron nostoa vastaavaa korotusta kiinteistöveroihin. Tein esityksen pitkin hampain, mutta se oli mielestäni parempi ratkaisu kuin korotuksen kohdistaminen kokonaan tuloveroon. Kiinteistöveron korotuksenkin jälkeen olemme edelleen alhaisen kiinteistöveron kunta, vaikka emme enää lain sallimalla alarajalla olekaan. Ajatuksenani oli myös se, että mikäli valtiovalta jälleen kerran korottaa alarajoja, niin Nurmijärvelle ei synny pakkoa kajota kiinteistöveroihin. Mikäli olisimme kohdistaneet koko korotuksen tuloveroon, niin valtiovallan uudet linjaukset merkitsisivät jo korotetun tuloveron päälle kiinteistöveronkin korottamista. Nyt meillä on jonkinlainen pelivara asiassa.

Nurmijärven kunta – Suomen suurin maalaiskunta – julkaisi viikolla myös “Ylpeästi lande” -kampanjan. Hienosti toteutetut videot ja uniikki Nurmijärvi-simulaattori ovat nähtävissä kunnan sivuilla

 http://ylpeastilande.fi/

Nurmijärvihän on ollut pitkään kärjessä omakotitonttien luovutuksessa Kehä III:n ulkopuolisella Uudellamaalla. Tämä jatkuva hyvä kysyntä ja kasvu on toisaalta johtanut siihen, että asemakaava-alueet ovat täyttyneet nopeasti ja ajoittain joissakin taajamissa syntyy jopa tonttipulaa, vaikka tuotamme asemakaavoja jopa enemmän kuin naapurikuntamme. Tonttitarjontaa on kuitenkin luvassa yhä enemmän ja laajemmin koko kunnan alueelle – niin taajamiin kuin myös rakennuspaikkoja haja-asutusaluelle. 

 

 

Vuoden 2011 velkavaltuusto

Nurmijärven kunnanhallitus aloittaa tiistaina 8.10.2019 vuoden 2020 talousarvion käsittelyn. Kunnanjohtajan esitys on tiukka, mutta tarpeellinen – kuntatalouteemme on tehtävä korjausliike, jota ei voi lykätä tulevaisuuteen. Edessä on tiukkaa taloudenpitoa ja hillittömien investointien sijaan hillittyjä investointeja.

Yllätyksenähän tämä ei tule varmasti kenellekään. Tilanne on ollut pitkään tiedossa ja siihen on päädytty tietoisesti – ei yllättäen tai pyytämättä. Moni on ajoittanut velkaantumiskierteen alkamisen marraskuuhun 2011, jolloin kunnanvaltuusto piti talousarviokokouksen ja päätti mittavista investoinneista. Tuo vuoden 2011 kokoushan poiki investointeja myös tuleville vuosille, kun listaa jatkettiin sopuisasti mittavilla panostuksilla mm. Monikkoon ja Arkadian liikuntahalliin. Nuo vuonna 2011 tehdyt päätökset olivat niin oleellisesti kuntastrategian ja kestävän taloudenpidon vastaisia, että jätimme Lassi Köpän (KOK) kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen talousarviopäätökseen.

Tuolloin olisi ollut mahdollisuus tehdä talouden kannalta järkeviä linjauksia ja päätöksiä vapaaehtoisesti. Toivottavasti kykenemme tekemään niitä nyt 8 vuotta jälkeenpäin pakon edessä.

Nyt suojalasit päähän ja tikulla silmään, sillä vanhoja muistellaan. Tässä blogikirjoitukseni ja puheeni marraskuulta 2011 heti tuon kokouksen jälkeen. 

 

Velkavaltuusto 16.11.2011

mani

Nurmijärven kunnanvaltuusto vahvisti tänään talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2012-14.

Kaikki mittavat investointihankkeet menivät läpi. Tässä muutamia äänestystuloksia.

– Rajamäen uimahallin suurempi laajennus – hanke paisui yli 10 miljoonan euron suuruiseksi. Vastustin isompaa laajennusta. Jo päätetty saneeraus ja laajuus olisi riittänyt.

– Kannatin Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnin siirtämistä parilla vuodella eteenpäin. Kohde ei ole edes valtionapulistalla. Investoinnin lykkääminen olisi tasapainottanut taloutta ja rakentamisajankohta olisi siirtynyt myös teknisesti järkevämpään ajankohtaan.

– Demarien HSL:äänliittymisehdotus ei mennyt läpi. Vastustin.

– Klaukkalan harjoitusjäähalli päätettiin rakentaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden lykkääämisellä olisi vain kasvatettu investointimenoja.

– Klaukkalan uimahallia varten varattiin 100 kiloeuron sijasta suunnittelurahaa 300 kiloeuroa vuodelle. Vastustin lisäystä, joka on täysin turha. Hanke aloitetaan hankesuunnittelulla, joka tehdään pienemmälläkin summalla. Isompi rahamäärä ei edistä hanketta 1. vuotena millään tavalla.

Eli varsinainen vaalibudjetti tuli – kaikki meni läpi ja velkaa otetaan 40 milliä lisää (1000 €/asukas).

Verot pysyivät ennallaan lukuunottamatta rakentamattoman kiinteistön veroprosenttia, joka nostettiin 3,0 %:iin. En kannattanut korotusta: laskusuhdanteeseen mentäessä investointimahdollisuudet eivät ole parhaat mahdolliset ja lisärasite ei olisi ollut mielestäni paikallaan.

Tämän puheen pidin budjettikäsittelyn yleiskeskustelussa heti ryhmäpuheenvuorojen jälkeen. Lassi Köpän kanssa jätimme talousarvioon eriävän mielipiteen, koska se ei ole strategian mukainen. Mielipiteeseen yhtyi kymmenkunta muuta valtuutettua.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa. Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.