Pitkiä etäkokouksia

NU 20110619.jpeg

Kesätauko luottamustehtävistä on päättynyt. Uusin luottamustoimeni on HOK-Elannon edustajiston varajäsenyys vv. 2020-24, johon liittyvä koulutustilaisuus pidettiin viikko sitten. Totesin, että olen vaaliliiton varajäsenenä sijalla 2 ja tulen saamaan kutsun jokaiseen edustajiston kokoukseen, koska kaksi varsinaista jäsentä ei voi osallistua edustajiston kokouksiin hallintoneuvoston jäsenyyden vuoksi.

Kunnallisissa luottamustoimissa jokainen arvioi esteellisyyden lähtökohtaisesti itse. Osuuskaupan toimielimiin kuuluvien luottamushenkilöiden esteellisyys kunnallisessa päätöksenteossa on selkeää.  Yleissääntönä luottamushenkilö katsotaan esteelliseksi osuuskauppaa koskevassa asiassa kunnanhallituksessa ja lautakunnissa, mutta kunnanvaltuustossa esteellisyyttä ei yleensä ole. Itse tulen tuon mukaan toimimaan. Toki esteellisyys on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen.

Kunnanhallitus on ehtinyt elokuussa jo pari etäkokousta pitämään. Etäkokouksissa on hyvätkin puolensa, mutta täytyy sanoa, että pitkät kokoukset näyttöpäätteen ja kaiuttimien kautta ovat hieman puuduttavia. Myös asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta (ASRA), jossa olen kunnanhallituksen edustajana puhe- ja läsnäolo-oikeudella, on kertaalleen kokoontunut. Tuo “ASRAn” kokous, jossa oli käytännössä kaksi isompaa lista-asiaa – osavuosikatsaus ja Kirkonkylän Heikkiläntien pienen asemakaavamuutoksen hyväksyminen – kesti kerrassaan 4 tuntia ja 17 minuuttia.  Ainakin ASRAn osalta etäkokoukset tuntuvat selkeästi pidentäneet kokouksien kestoa. Kun toimin vv. 2013-2017 ASRAn puheenjohtaja, niin noin 50:stä lautakunnan kokouksesta taisi yksi ainoa venyä yli kolmituntiseksi. Tämän vuoden 7:stä kokouksesta vain yksi on jäänyt alle kolmen tunnin. Kesäkuun ASRAn kokous kesti järisyttävät 5 tuntia ja 15 minuuttia. Oma tuntumani on, että kokousten venyessä yli kolmen tunnin, työskentely ja päätöksenteko eivät ole enää terävimmillään. Kallistakin maraton-kokoustaminen on: yli kolmen tunnin kokouksista maksetaan osallistujille 50%:lla korotettua kokouspalkkiota. Ja viranhaltijatkin istuvat samat tunnit kokouksissa. 

Ja loppuun selitys tämän blogikirjoituksen alussa olevasta kuvasta. Selailin epämääräistä – liki 10 senttiseksi kohonnutta – lehtileikekasaani ja päätin poimia pinosta toisinaan jonkin kirjoitukseni, kolumnini tai artikkelin. Näin alkajaisiksi menneitä muistellessa Nurmijärven Uutisiin ensimmäisellä valtuustokaudellani kirjoittamani “Lukijan kynästä” -raapustus valtuustoaloitteista. Jätin kesäkuussa 2011 kirjoituksessa mainitun valtuustoaloitteen ja nykyisin Nurmijärven kunnan hallintosääntöön on kirjattu tuon aloitteen mukaisesti oikeus pitää saatepuheenvuoro aloitteelle valtuuston kyselytunnilla. Toimii.

Lukiojossittelua

lukiojossittelua

Nurmijärven Uutiset julkaisi 15.7.2020 Nurmijärven lukioselvitystä käsittelevän kolumnini. Lukiovaihtoehtojen kustannusvertailuista on ollut liikkeellä monenlaista informaatiota – osin johtuen siitä, että laskelmatkin ovat tarkentuneet prosessin aikana. Käytin kirjoituksessani viimeisimpiä lautakuntienkin käytössä olleita numeroita.

Numerot ovatkin selkeitä – tosin eivät yksiselitteisiä. Kun käyttökustannusvaihtoehtoja taannoin meille kunnanvaltuutetuille esiteltiin, kysyin jo tuoreeltaan, mihin perustui Kirkonkylän lukiovaihtoehdon käyttökustannuslaskelmissa käytetty 3084 m2 vähennys pinta-alaan. Vastaus oli, että laskelma on oikein laadittu.

Selvittelin ja kyselin asiasta jälkeenpäin lisää. Laskentametodikin kirkastui. Kyse on siitä, että Nurmijärven Yhteiskoulun kompleksista vapautuu hieman yli 3000 m2 tilaa ja ne on huomioitu laskelmassa 100 prosenttisena säästönä vuosikustannuksissa. Kun tilat kuitenkin fyysisesti jäävät edelleen nykyiselle paikalle NYKin kampukselle, niin niistä tulee käyttökustannuksia entiseen tapaan. Säästöt syntyvät, kun tiloihin saadaan siirrettyä muita kunnan toimintoja esim. päiväkodeista. Säästöt syntyvät siis vasta, kun näiden muuttavien toimintojen lähtöpään kiinteistöjen käyttökustannukset saadaan poistettua rasittamasta kunnan kassaa. Millaisella viiveellä se sitten tapahtuukin ja tapahtuuko täydessä yli 3000 m2:n laajuudessa koskaan.

Koska merkittävä osa NYKistä vapautuvista tiloista on normaaleja luokka/opetustiloja koulurakennuksessa, niin on selvää, että niihin voidaan siirtää vain opetustoimintoja. Ymmärrykseni mukaan tällöin on kyse myös nykyisistä kyläkouluista tapahtuvista toimintojen ja oppilaiden siirtämisestä vapautuviin tiloihin. Jos lukioratkaisu on keskitetty Kirkonkylän lukio, niin kustannusten kannalta tuo on varmasti perusteltu toimenpide. Tällöin jostain lakkautettavasta kouluyksiköstä saadaan laskelmissa esitetty säästö. Sekin tosin vasta useita vuosia kestävän prosessin jälkeen. Koulujen lakkauttamiset kun eivät ole mitään läpihuutojuttuja.

Kun tämä kustannussäästöjen edellyttämä ketjutus on tiedossa, niin ei ainakaan tulisi argumentoida keskitetyn lukion käyttökustannussäästöillä saatavan kuoletettua investointikustannusten lisäystä missään älyllisessä ajanjaksossa. Ei viidessä vuodessa, ei kymmenessä vuodessa, ei…

Jatkokäsittelyssä päättäjille ja kuntalaisille on syytä avata yksityiskohtaisesti, miten ja mistä nuo laskelman käyttökustannussäästöt todellisuudessa syntyvät. Ja missä aikataulussa, jos sellaista kukaan kykenee arvioimaan.

Kaavio selventää, miten laskelmassa esitettyjä käyttökustannuksia saadaan aikaiseksi:

kaavio

Ja tässä se Nurmijärven Uutisten kolumnini:

Lukiojossittelua

Lautakunnat antoivat lukiolausuntonsa. Pari lautakuntaa esitti äänestysten ja eriävien mielipiteiden saattelemana lukion keskittämistä Kirkonkylään. Pari lautakuntaa ei asettanut mitään vaihtoehtoa etusijalle.

Kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Viimeisimmän laskelman mukaan se olisi 6 milj. euroa edullisempi kuin Kirkonkylän keskitetty lukio.

Myös vuosittaisia käyttökustannuksia on vertailtu. Laskelmissa on esitetty hajautetun lukion olevan käyttökustannuksiltaan hieman yli 200.000 euroa kalliimpi kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tuo käyttökustannusten ero on annettu kylmänä faktana.

Harva on kiinnittänyt huomiota tosiseikkaan, että Kirkonkylän keskitetyn lukion käyttökustannukset perustuvat olettamukseen: ”JOS lukiolta vapautuvista tiloista pystytään luopumaan.” Laskelmissa jossittelulla on saatu Kirkonkylän lukiovaihtoehdosta vähennettyä tiloja yli 3000 m2.

Jossittelun takana on osin epärealistinen ajatus, että NYK:n vanhoihin suojeltuihin erillisrakennuksiin sijoitetaan muita toimintoja – tai tilat realisoidaan. Tilaa arvioidaan vapautuvan myös mm. Kirkonkylän päiväkodista, mutta näistä ei kerry yli 3000 vapautuvaa neliötä, joiden mukaan kustannussäästöt on laskettu. Laskelman keskeinen tekijä onkin, että lukiolta vapautuu koulutiloja, joihin siirretään oppilaita muista kouluista, joista laskelman lattianeliöt lopulta poistuvat käyttökustannuksista. Kuntalaisten ja päättäjien on hyvä tiedostaa laskelman perustuvan siihen, että tiloja vapautuu myös lakkautettavista kyläkouluista. Jos ratkaisu on Kirkonkylään keskitetty lukio, niin samalla tulisikin julkistaa, mistä ja milloin tilat lopulta vapautuvat – muuten esitettyjä säästöjä ei synny. Palojoelta, Metsäkylästä vai Nukarilta?

Jos lukiolta vapautuvista tiloista EI pystytä luopumaan, on jaettu lukio selvästi edullisin vaihtoehto investointien lisäksi myös käyttökustannuksiltaan. Se on käyttökustannuksiltaan joka vuosi 70.000 euroa edullisempi kuin kallein eli Kirkonkylään keskitetty lukio. Jaetun lukion kustannussäästöt eivät perustu siihen, että kyläkouluja lakkautetaan. Sen säästöt myös realisoituvat heti, toisin kuin Kirkonkylän lukion säästöt, joita toteutuu vasta, kun tehdään jonkun kyläkoulun lakkauttamispäätös – mahdollisesti ei koskaan. 

Puolivuotiskatsaus I/2020

keusote shot

Jälleen kerran yhteenveto vuoden ensimmäiseltä puolelta vuodelta – perustuen lähinnä tammi-kesäkuun blogikirjoituksiini ja niistä näin jälkikäteen nousseihin ajatuksiin ja jälkiviisasteluihin.

Heti vuoden alussa kunnan palveluverkkosuunnitelma ja lukiokesksutelu nousi isoksi teemaksi. Kirjoitin tammikuussa, että itselläni ei vieläkään ollut lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Odotin kärsivällisesti tulevia selvityksiä ja etenkin eri vaihtoehtojen investointivertailuja. Muistelin olleeni syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olin tuolloin ja edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan. Nyttemminhän tuo kirjaston ja kunnanviraston tontti ei päässyt heikkouksiensa vuoksi edes lukion sijoituspaikkavertailuun.

Maaliskuussa kunnanhallituksessa käsiteltiin erikoisesti Rajamäen Terveystien YS-tontin luovutusta. Syyskuussa 2019 kunnanhallitus päätti myydä kyseisen tontin Sievi Hyvinvointitilat Oy:lle, joka rakentaisi tontille lastensuojelun sijaishuollon yksikön tilat Familiar Oy:lle. Kuntalaiset jättivät kuitenkin päätöksestä kolme oikaisuvaatimusta ja viranhaltijat olivatkin selvittäneet asiaa syvemmin ja tarkemmin. Tämän johdosta kunnanjohtaja toi asian uudelleen käsiteltäväksi ja kunnanhallituksella oli edessään päätösesitys, jossa oli päädytty aiemman 16.9.2019 tehdyn päätöksen kumoamiseen. Valitettavasti itsekin ymmärsin vasta noiden lisäselvitysten jälkeen, että olin asiassa saanut virheellistä tai vähintäänkin puutteellista tietoa. Noilla tiedoilla olisin päätynyt syksyllä 2019 erilaiseen ratkaisuun. Samaan lopputulemaan oli siis asian esittelijäkin päätynyt. Kunnanhallitus päätti kuitenkin pitää äänestyksen jälkeen alkuperäisen päätöksen voimassa. Ilmeisesti asiasta päätöksestä on valitettu, joten lopullinen ratkaisu saadaan vasta pienellä viiveellä. Joka tapauksessa sellainen case, josta ei kiittävää arvosanaa voi valmistelijoille ja esittelijälle antaa.

Asetuin ensimmäistä kertaa ehdolle HOK-Elannon edustajistoon ja tulin valituksi varajäseneksi  238 äänellä. Nurmijärveltä oli ehdokkaita peräti 24 henkilöä ja ainoa läpi mennyt oli silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Varajäseneksi nurmijärveläisistä myös Perussuomalaisten valtuustokamraatti Maiju Tapiolinna.

Kevät meni kokousten ja kokoontumisten osalta korona-fiiliksissä. Kokoukset pidettiin pääosin etänä. Muutamaan valtuuston kokoukseen osallistuin livenä – tällöinkin erityisjärjestelyin ja turvavälein. Koronajärjestelyistä ja kokemuksista jää varmasti hyviä ja koeteltuja käytäntöjä jatkoakin ajatellen. Otaksun, että osan kokouksista voi tehokkaasti ja ilman varaedustajien tarvetta hoitaa etänä jatkossakin. Välineet ja systeemit ovat nyt kaikille tuttuja.

Nurmijärven vuoden 2019 tilinpäätös oli musertava – alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa. Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi ei siis vakuuttanut ainakaan talouden osalta. Myös kuntayhtymän päätöksentekoa ja -valmistelua arvosteltiin. Hämmentävin osoitus tästä oli pitkään ja hartaasti valmisteltu Apotti-osakkuus, jonka yhtymävaltuusto hylkäsi.

Taloustilanteessa emme ole yksin – viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Kuuma-kunnissakin ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€).  Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.

Tarkastelin Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta ja totesin, että isoimmat velkataakat ovat niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla. Kevään kuluessa tilanne ei ole parantunut- Päinvastoin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää. Totesinkin, että valtiovallalta ei kaivata nyt yhtään ylimääräistä rasitetta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Kunnanvaltuustossa keskustelua herätti uuden yksityistielain edellyttämät muutokset kunnassa vuosikymmeniä harjoitettuun yksityistiepolitiikkaaan ja avustuksiin. Paikallislehtikin uutisoi, että kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, jonkin vuosikymmeniä sitten tehdyn sopimuksen perusteella, jonka perusteista ei ole mitään tietoa. Toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa. Uusi avustusjärjestelmä on ennen kaikkea tasapuolinen ja läpinäkyvä, kun yksityistiet jaetaan kolmeen kategoriaan, joiden mukaan avustusta jaetaan. Yksityistieasia ei ole kuitenkaan loppuun käsitelty, koska päätöksestä on ilmeisesti tehty oikaisuvaatimus. 

Yksityisteiden osalta nähtiin ehkä radikaalein Nurmijärvellä tehty valtuustoaloite, jossa vaadittiin, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Sen aloitteen elinikä oli myös ennätyksellisen lyhyt.

Kantani lukioasiaankin on selkiytynyt ja kirkastunut sitä mukaan, kun asiassa on saatu lisäinfoa ja eritysiesti kustannustietoa. Lautakuntienkin saamien laskelmien mukaan on selvää, että nykymallin mukainen kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Se maksaisi noin 6 milj. euroa vähemmän kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tämä on aivan oleellinen tieto päätöksentekijöille tässä taloustilanteessa. Taloustilanteessa, jossa yksi kunnan tärkeimmistä prioroteetista on hillitä investointien määrää. Laskelmissa on vertailtu myös vuosittaisia käyttökustannuksia. Siihen palaan erikseen lähiaikoina.

Nyt jatkuu kesätauko luottamustoimista.

 

 

 

Helppo lukioratkaisu

IMG_5054

Tempaisin taas Nurmijärven Uutisiin kolumnin. Tällä kertaa Nurmijärven lukioasiasta. Edellinen NU:n kolumnini tuli ulos vajaa kuukausi sitten. Tuolloin kirjoitin tarpeesta saada omistajaohjausta Keusoteen. 

Vaalien välissä  aktiiviselle kirjoittajalle löytyy hyvin palstatilaa paikallislehdessä. Tilanne muuttuu muutama kuukausi ennen kunnallisvaaleja, kun pari sataa kuntavaaliehdokasta pyrkii tyhjentämään neljän vuoden kirjallisen arkkunsa kerralla. Palstatilasta tulee uupelo.

Tässä tämänkertainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten 13.-14.6.2020 numerossa.

 

Helppo lukioratkaisu

Viimeinkin hyvät selvitykset lukiohankkeesta ja vaihtoehdoista – kanta on nyt helppo muodostaa. Tosin lukiokeskustelussa hämmästyttää joidenkin käyttämä termi ”kahdesta pikkulukiosta”. Nykytilannehan on toinen. Meillä on yksi kunnallinen lukio, jonka vahvuutena on kaksi toimipistettä.  

Vuonna 2017 esitelty lukion hankesuunnitelma ei tyydyttänyt minua, vaikka se oli läpäissyt parikin lautakuntaa. Hanke pysähtyi vasta kunnanhallituksessa. Seuraavana vuonna sitä yritettiin saada läpi kunnanvaltuustossa, joka kuitenkin hyväksyi vastaehdotukseni äänin 24-27. Oli lähellä, ettei tuo yhden vaihtoehdon hanke olisi mennyt läpi. Onneksi valtuustosta löytyi edes niukka enemmistö.

Uudessa hankesuunnitelmassa kunnanviraston ja kirjaston tontti ei päässyt heikkouksiensa takia edes vertailuun. Ja tämä oli pari vuotta sitten osalle ainoa oikea vaihtoehto. Selvittäminen ja asioihin puuttuminen todellakin kannatti.

Kunnallisen lukion lakkauttaminen olisi Kirkonkylän ja Rajamäen kehityksen sekä kuntatalouden kannalta huono valinta. Erityisesti taloudelliset tekijät puoltavat nykyistä kahta toimipistettä. Kahden toimipisteen malli on liki 2 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi. On tosin esitetty mielipide, että 2 milj.euroa menee ”virhemarginaalin” sisään. Jos virhemarginaali on 2 milj.euroa, niin se tarkoittaa myös, että kahden toimipisteen lukio voi olla jopa 4 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi.

Kahden toimipisteen vuosittaiset käyttökustannukset ovat 0,1 milj.euroa enemmän. Tuo säästö tosin hupenee yli 150 lukiolaisen päivittäisiin matkakuluihin. Jos kunta ei niitä maksa, ne menevät suoraan kuntalaisten kukkarosta.

Nurmijärven lukio tarjoaa opiskelupaikan monelle peruskoulun päättäneelle, jolla ei ole mahdollisuutta päästä lähikuntien lukioihin. Lähikuntien lukioista ei löydy kapasiteettia nurmijärveläisille pyrkijöille. Kunnan sisällä Arkadiakaan ei pysty enempää ottamaan sisään. Mahdollisuus lukio-opintoihin kotikunnassa on tärkeää. Kahden toimipisteen malli takaa sen.  

Kantani kahden toimipisteen puolesta ei ole syntynyt ”seinät edellä”, mutta taloudellisin ratkaisu takaa sen, että lukioissamme yleensäkin on jatkossa seinät. Pedagogiikkaa ja lukion erikoistumista voidaan kehittää erinomaisesti kahden toimipisteen lukiossa. Sen vahvuuksia hyödyntäen.

Omistajaohjausta Keusoteen

keusote shot

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin kolumnin yllä olevalla otsikolla. Syytä ja ajankohtaa ei tarvitse kummemmin miettiä. Keusoten päätöksenteko ja etenkin päätösten valmistelu on koko kevään ollut suuren hämmennyksen ja keskustelun aihe.

Apotti-hankkeen valmistelu ja rivisotevaltuutettujen tiedonsaanti asiassa sai osittain kovaakin kritiikkiä. Pitkään valmisteltu ja johtavien viranhaltijoiden voimakkaasti ajama Apotti-yhdistyminen kariutui yhtymävaltuuston kokouksessa. Tämä oli varmasti jonkinlainen yllätys ja järkytys monelle hanketta ajaneelle. Kyseessä oli merkittävä päätös myös Nurmijärvelle – ei pelkästään talouden näkökulmasta. Nostin eräissä keskusteluissa esille ajatuksen kunnan omistajaohjauksen antamisesta asiassa kunnan luottamushenkilöille Keusoten päätöksentekoelimissä. Jos sote-luottamushenkilöillä tuntui faktojen saanti olleen ongelmallista, niin sitä se oli erityisesti minunlaiselle kuntapäättäjälle. Jätinkin epätietoisena ja epävarmana kunnanhallituksessa esityksen omistajaohjauksesta tekemättä.

Keusoten palveluverkkosuunnitelman osalta asia on huomattavasti yksinkertaisempi. Keusoten viranhaltijoiden kaavailut ja esitykset ovat niin selkeästi kuntastrategian vastaisia, että näen kunnanhallituksen velvollisuudeksi ottaa asiaan kantaa nimenomaan omistajanohjauksen näkökulmasta. Tätä edellyttää jo kunnan hallintosääntö.

Kirjoitin tuon Nurmijärven Uutisten kolumnini ennen kuin Keusoten viranhaltijat yllättäin ilmoittivatkin vetävänsä terveysasemien lakkauttamiseen johtavat esityksensä pois kesän kokouksista. Kolumnini on Keusoten viranhaltijoiden “puihin menosta” huolimatta vähintään yhtä ajankohtainen kuin sitä kirjoittaessa. Kun kuntayhtymän asioiden valmistelu ja tiedottaminen on noin hallitsematonta ja impulsiivista, niin tarve  kuntien omistajaohjaukseen vain korostuu – myös palveluverkon osalta jatkossa.

Kuntayhtymä on vasta taipaleensa alkumetreillä ja toiminta-aikaa on takana vain vähäisesti. Sitäkin huolestuttavampaa on, että toimiva johto on lyhyen toimikautensa aikana epäonnistunut jo kahden ison asian valmistelussa. Tuleeko kolmatta?

Tässä Nurkkarin kolumnini kokonaisuudessaan:

 

Omistajaohjausta Keusoteen

Keusote kysyi kuntalaismielipidettä terveysasemaverkostosta. Palaute oli yksiselitteinen: 70% haluaa jatkaa nykyisellä mallilla. Toimipisteiden karsinta ei saanut juurikaan kannatusta. Tämä on jatkumoa aiemmille tuloksille. K-U:n kaupunkiselvityksessä kysyttiin: ”Mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa lähimmistä taajamista?” 77 % vastasi: terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat. Ei ole epäselvyyttä, mitä palveluita kuntalaiset arvostavat ja odottavat.

Kuntastrategiassamme on pitkään korostettu päätaajamien kehittämistä ja palveluiden saatavuutta. Terveysasemaverkoston järkevyyttä on toki kyseenalaistettu, mutta Nurmijärvellä on tehty strategian mukaisia päätöksiä: panostettu terveydenhuollon lähipalveluihin ja vahvistettu päätaajamien vetovoimaa. Nämä ovat tietoisia valintoja ja kustannuksiin on samalla sitouduttu. Harkittu panostus näkyi myös kunnan teettämässä tutkimuksessa ”Kuntapalvelut vuonna 2018”. Tyytyväisyys palveluihin vv. 2012-18 oli parantunut eniten juuri terveysasemien ja hammashoidon osalta.

Terveysasemaverkoston karsimista perustellaan kustannushyödyillä, mutta faktoja keskittämisen vaikutuksista toimintakustannuksiin ei ole saatu. Myöskään tietoa muutosten edellyttämistä investointitarpeista ei ole. On vain oletus, että sähköisten palveluiden avulla voidaan lakkauttaa useita toimipisteitä. Tosin muistan, että vuosikymmen sitten tehty vertailu osoitti, että terveystoimen kustannukset per asukas olivat korkeimmat niissä KUUMA-kunnissa, joissa palvelut oli keskitetty – ei hajautetun mallin Tuusulassa tai Nurmijärvellä. Toisaalta väestönkasvu ”tiivistää” palveluverkkoa Nurmijärvellä päivä päivältä. 

Keusoten Apotti-päätöksenteon yhteydessä nostin esille kysymyksen kunnan omistajaohjauksen käytöstä. Lopulta jätin ehdotuksen tekemättä. Eräät kunnathan antoivat sotevaltuutetuille asiassa äänestysohjeistusta.  Jos Keusoten palveluverkkoesitys on ristiriidassa Nurmijärven kuntastrategian ja tehtyjen terveysasemiin liittyvien valintojen kanssa, niin kunnan tulee asiassa käyttää omistajaohjausta ja sitouttaa sote-valtuutetut äänestämään kunnassa tehtyjen linjauksien mukaan.

Ulkopuoliset tekijät eivät saa johtaa vastakkainasetteluun kunnan sisällä. Nurmijärvellä tulee olla asiassa vain yksi linja. Se, jota on johdonmukaisesti toteutettu tähänkin asti. 

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Apottia ja yksityisteitä

Keusoten yhtymävaltuusto piti 16.4. kokouksen, jossa äänin 18-23-1 päätettiin olla liittymättä Apotti Oy:öön eli käytännössä päätettiin olla ottamatta Keusote-kuntayhtymässä käyttöön asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti. Päätöksenteko oli lykätty aivan viime tippaan – hankintalain mukaan mahdollisuus liittyä Apottiin  umpeutuu 20.4. Päätöksenteon valmistelua kritisoitiin mm. yksipuolisuudesta ja vaihtoehdottomuudesta. Moni koki, että Apotin riskejä ja heikkouksia ei tuotu riittävästi esille ja sen kustannushyödyt oli esitetty epärealistisen positiivisesti. Päätöksenteon ajoittamisella aivan kalkkiviivoille saatettiin päätöksentekijät Apotin osalta selkä seinää vasten ja “ota tai jätä” -tilanteeseen. Yhtymävaltuuston niukka mutta selvä enemmistö valitsi siis jättämisen. Arvioni on, että kuukauttakin aikaisemmin tulos olisi ollut niukasti päinvastainen. Koronakriisi ja nopeasti synkkenevät kuntatalouden näkymät käänsivät tilanteen nurin ja kurin. Yhtenä tekijänä äänestyksessä oli Järvenpään ja Mäntsälän antama omistajaohjaus, jolla kyseisten kuntien edustajiston jäsenet ohjeistettiin vastustamaan Apottia. Yhtä mäntsäläläistä Vasemmistoliiton tyhjää äänestänyttä edustajaa lukuunottamatta edustajat myös omistajaohjausta tottelivat. Nurmijärven kokoomusedustajat Kristiina Hakala, Riina Mattila ja Juhani Vuorisalo äänestivät Apottia vastaan.    

Kunnallispolitiikassa on jatkettu etävaikuttamista. Myös tulevan viikon kyselytunti ja valtuuston iltakokous järjestetään pääosin etäyhteyksiä käyttäen. Näinhän myös tuossa Keusoten kokouksessa toimittiin, joskin siellä järjestelyt tuntuivat hieman tökkivän ja kokous myöhästyi noin tunnilla ja venyi liki puolille öin. Nurmijärvellä ainakin edellinen valtuustonkokous sujui ilman suurempia ongelmia.

——————–

Tulevan valtuustonkokouksen merkittävimmät asiakohdat liittyvät yksityisteihin. Käsiteltävänä on pitkän odotuksen jälkeen ehdotus kunnan yksityistieavustusten avustusjärjestelmästä ja myöntämisehdoista. Samalla saataneen päätökseen kolme asiasta tehtyä valtuustoaloitetta, joista pari alkaakin olla jo rippikouluiässä.

Tulen tekemään avustusjärjestelmän myöntämisehtoihin saman muutosehdotuksen kuin kunnanhallituksessa. Asiakirjassa on lapsus, jonka hyväksyminen tarkoittaisi, että jos yksityistielle on kerran hyväksytty jokin kunnossapitoluokka, niin se jäisi voimaan vaikka olosuhteet ja myöntämisperusteet myöhemmin muuttuisivat. Tulen siis esittämään, että lause “Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen” muutetaan muotoon “Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, eikä kohteen osalta perusteissa ole tapahtunut muutosta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen”. 

Samoin käsitellään Mustosen (KESK) tuorein eli neljäs asiaa koskeva valtuustoaloite, jossa  edellytetään, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Tämä lienee radikaalein asiasta koskaan tehty valtuustoaloite. Keitä kiinnostaa Nurmijärven yksityistieasiat ja niillä politikointi, kannattaa lukea Hannele Ruotin kirjoittama Nurmijärven Maalaisliitto-Keskustan historiikki “Keskellä Nurmijärveä”. Siinä on oma lukunsa paikallisista tieasioista. Nurmijärven Uutisten taannoisen pääkirjoituksen mukaan kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden karkea arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on siis vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo ilmeisesti valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa.

Esitetyllä avustusjärjestelmällä tavoitellaankin tasapuolisempaa avustusjärjestelmää. Kokonaisuudessaanhan tarve – tai jopa pakko – avustusjärjestelmän uudistamiseksi tuli keskustalaisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittelemästä ja eduskunnan  pari vuotta sitten hyväksymästä uudesta yksityistielaista. Nyt Nurmijärvelläkin toteutetaan tuon lain edellyttämiä toimenpiteitä.

———————

HOK-Elannon edustajiston vaalien tuloksetkin julkaistiin. Ääniä kertyi ensikertalaiselle 238 kappaletta, joka tarkoitti Kokoomus Uusimaa -listan ensimmäistä varasijaa. Koko vaaliliitonkin listalla sijoitus on 2. varajäsen, joten nelivuotisella kaudella todennäköisesti pääsen osallistumaan edustajiston päätöksentekoon, kun vaaliliitostamme meni edustajistoon läpi 18 ehdokasta. Nurmijärveltä ehdokkaita oli yhteensä 24 ja ainoa läpi mennyt oli eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Varajäseneksi ylsi minun lisäksi vain PS:n Maiju Tapiolinna. Tuonkin vuoksi täytyy olla tyytyväinen lopputulokseen. Kiitos vielä kerran ääntänsä käyttäneille.

 

Tilinpäätös 2019 ja kuntatalous

IMG_4711

Kävin kunnanhallituksen jäsenenä allekirjoittamassa Nurmijärven kunnanvirastolla vuoden 2019 tilinpäätöksen. Raskas paperi – tilikauden alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa.

Vaikka tulos oli ankea, niin tilinpäätöksestä löytyy jotain positiivistakin. Konsernipalvelut sekä sivistys- ja hyvinvointitoimiala jopa alittivat alkuperäisen talousarvion. Ympäristötoimialakin oli hyvin lähellä talousarvion lukuja. Maanmyyntitulot kasvoivat edellisvuodesta ja rahoituspuolella hyvää teki Nurmijärven Sähkö Oy:n kasvanut osinkotuloutus kuntaemolle. Nurmijärven vesi -liikelaitos teki hyvän tuloksen. Verotulotkin kasvoivat, mutta tuskallisen vähän.

Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna sote-kustannukset kasvoivat yli 12 milj.euroa  ja edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattunakin yli 9 milj.euroa. Toimintakertomuksessa todetaan, että kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. 2019 oli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi. Jos meno ja kustannusten kehitys jatkuu samanlaisena, niin otaksun syntyvän keskustelua koko keu-soten järkevyydestä. Apotti-hankinta ei ainakaan taloudessa näy positiivisena tekijänä moneen moneen vuoteen – jos koskaan.

Sosiaalisessa mediassa joku asiaan perehtymätön jo vaati kunnanjohtajan eroa. Vaikka parin viime vuoden tulosluvut ovat rajusti miinuksella, niin tuolla perusteella saisi lähes kaikki valtakunnan kunta- ja kaupunkijohtajat vapauttaa toimistaan. Tilinpäätöksen toimintakertomuksessakin todetaan, että viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen.

Parhaiten Nurmijärven tilannetta voi verrata lähiseudun Kuuma-kuntiin. Ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€).  Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.

Kun tarkastelee Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta, niin voi todeta, että isoimmat velkataakat ovat juuri niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla.

Noita lukuja ja etenkin kuntien taseisiin kertyneitä yli/alijäämiä tarkastellessa on syytä huoleen. Kun kehyskunnissakin alkaa taseeseen kertynyt ylijäämä olla alle 10 milj.euroa kuten Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Pornaisissa ja Vihdissä, niin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää.

Tällaisessa tilanteessa ei toivoisi valtiovallalta yhtään päätöstä yhdestäkään ylimääräisestä rasitteesta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Kunnanvaltuusto 25.3.2020

IMG_4699

Nurmijärven kunnanvaltuuston maaliskuun kokous pidettiin poikkeusolosuhteissa Nurmijärven yhteiskoulun juhlasalissa ja pääosin etäyhteydellä. Valtaosa kunnanvaltuutetuista otti osaa kokoukseen etäyhteydellä kotoa tai muualta. Paikan päällä salissa meitä oli vain 12 valtuutettua ja muutama viranhaltija. Järjestely takasi riittävät turvavälit koronankin kannalta.

Pienen alkukankeuden jälkeen yhteydet toimivat ja kokous saatiin vietyä säällisesti läpi. Yhden valtuutetun äänestys jouduttiin varmistamaan tosin puhelinyhteyden kautta.

Aluksi tehtiin koronavirusepidemiaan liittyvät päätökset päätösvallan siirtämisestä kunnanjohtajalle ja toimialajohtajille. Samoin päätettiin hallintosäännön muutoksesta, joka mahdollistaa valtuuston kokoukset sähköisesti ja etänä.

Palveluverkkotyö 2020 ja palveluverkon kehittämisen tavoitteista jouduttiin äänestämään kolmeen kertaan. Se on todettava, että muinainen nimenhuutoäänestys, jota jouduttiin nyt käyttämään, tuntui tosiaankin aikansa eläneeltä ja aikaa vievältä. Keskusta esitti ensiksi asian palauttamista uudelleen valmsiteltavaksi kriteerien osalta – esitys kaatui äänin 33-18. Seuraavaksi keskustan valtuustoryhmä esitti paria muutosta palveluverkon kehittämisen tavoitteisiin – esitys kaatui äänin 38-13. Lopuksi keskustan valtuustoryhmä teki muutosesityksiä palveluverkon kriteeristöön – esitys kaatui äänin 37-14.

Valtuuston selvä enemmistö siis hyväksyi kunnanhallituksen yksimielisen pohjaesityksen ja piti tärkeänä palaveluverkkotyön edistämistä ja jatkamista ilman yksityiskohtien hiomista tässä vaiheessa. Itsekin totesin puheenvuorossani, että kuukausia valmisteltua työtä on jatkettava ja täytyy ymmärtää, että kyseessä on jatkuva ja kehittyvä prosessi – kerralla ei ole tarkoituskaan tulla valmista ja täydellistä.

Väite, että tavoitteet ja kriteeristö olisi tullut jotenkin yllättäen ja uutena asiana päätöksentekoon ei pidä paikkaansa. Ne ovat olleet esilläja niitä on esitelty hyvissä ajoin. Uusi asia oli vastíkään esitetyt alustavat taulukot, joissa oli esitetty miten kriteerit kohtaavat eri toimipaikkojen (päiväkodit ja koulut) tämänhetkisen tilanteen. Ei voinut välttyä ajatukselta, että kun taulukoista oli nähtävissä, että usealla koululla oli kosolti punaisia merkintöjä, niin kritiikki kriteeristöä kohtaan oli noussut pintaan. Puheissakin vilahteli hieman samanlaista argumentointia kuin vuosien takaisissa kyläkoulukeskusteluissa. Palveluverkon kehittäminen jatkuu edelleen ja palveluverkon ja yksittäisten toimipisteiden arviointikriteereitä kehitetään ja tarkennetaan jatkossa. On tärkeää, että meillä on viimeinkin mittaristo ja työkalu, jolla voidaan rullaavasti tarkastella palveluverkon ja sen toimipisteiden toimivuutta ja taloudellisuutta.

Kunnan pysäköintinormi tuli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnasta ja kunnanhallituksesta hyväksyttäväksi. Kristillisten Haapalainen teki asiassa muutosesityksen eli esitti lisättäväksi normistoon tekstin: “AK-alueille rakennettavista autopaikoista 1 ap / 1000 k-m2 tulee osoittaa vieraspaikoiksi.” Totesin, että tuo tekstilisäys on merkityksetön. Sillä ei lisätä yhtään autopaikkaa tontille. Enkä kyllä tiedä yhtään kerrostaloa, jossa taloyhtiö ei olisi edes yhtä vieraspaikkaa oma-aloitteisesti osoittanut.

Kunnan nettisivuilla infotaan virheellisesti normin olevan muutoksen jälkeen seuraavanlainen: “Asuinkerrostalojen korttelialueet eli AK-alueet 1 ap / 70 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto, lisäksi koko kerrostalon osalta 1 ap / 1000 k-m2 vieraspaikaksi”.

Tuo ei vastaa valtuuston päätöstä. Valtuusto ei päättänyt lisätä yhtään autopaikkaa, vaan vieraspaikat sisältyvät normissa määritettyihin autopaikkoihin. Toivottavasti edes pöytäkirjaan tulee oikea päätösteksti.

Tilikauden 2019 talousarviopoikkeamille myönnettiin ylitysluvat. Sosiaali- ja perusterveydenhuolto lipsahti 4,5 milj.euroa pitkäksi ja erikoissairaanhoitokin yli 1,3 milj.euroa. Varhaiskasvatuksessa alitettiin budjetti yli 1,4 milj.eurolla ja verotulojakin kertyi miljoona enemmän kuin muutetussa talousarviossa oli. Valitettavasti  alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotuloja jäi saamatta edelleen noin 5 milj.euroa. Kokonaisuutena alijäämää vuodelta 2019 tulee karmeat 15,8 milj.euroa.

Näillä näkymin Uusimaa pannaan näinä päivinä saarroksiin. Liikkumista maakunnan ulkopuolelle rajoitetaan kovalla kädellä. Ken on kaipaillut vanhoja hyviä aikoja ja kaiholla muistellut muinaista itäistä mahtivaltiota, voi nyt hetken fiilistellä post-neuvostoliittolaisessa tunnelmissa: Ulkomaille ei voi matkustaa vapaasti ja myös maan sisäistä liikkumista on rajoitettu, ylellisyystavarat kuten wc-paperia ja hygieniatuotteita ei tahdo löytyä edes valuuttakaupasta. Kauppojen hyllyt ovat paikoitellen tyhjinä. Väenkokouksia valvotaan valtiovallan taholta…

Keu-Apotti

20181010H+ñggArto008NET_pieni

Keu-Soten valtuusto on 12.3. päättämässä Oy Apotti Ab:n osakkaaksi liittymisestä. Yhtiön osakkaina ovat tällä hetkellä Helsinki, HUS, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Kerava ja Tuusula. Apotti on osakkaiden yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasjärjestelmä. Apotti-yhtiön tarkoitus on tuottaa osakkailleen näitä palveluja. Apotti-järjestelmän investointikustannuksiksi ilmoitettiin vuoden 2019 lopussa 380 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan Sote on puolestaan Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä, jonka päättäviä elimiä ovat kuntien luottamushenkilöistä kasatut yhtymähallitus (20 jäsentä) ja yhtymävaltuusto (43 jäsentä). Itse en ole Keu-Soten luottamushenkilö eli seuraan kuntayhtymän päätöksentekoa kunnallisena luottamushenkilönä. Apottiin liittyen olen kuitenkin hyvinkin läheltä seurannut Keu-Sote -luottamushenkilöiden ahdistusta ja epätoivoa. Moni on tuskaillut, että tietoa päätöksenteon pohjaksi on tullut rajallisesti – erityisesti muista vaihtoehdoista. Monelle on syntynyt mielikuva, että Apotti-vaihtoehtoa on ajettu ratkaisuksi yksisilmäisesti ja voimallisesti alusta lähtien. Toki täytyy todeta, että päättäjiltä on kuulunut myös kannanottoja, että aineistoa ja tietoa on ollut aivan riittävästi saatavilla päätöksentekoa varten.

Yksi eniten kysymyksiä ja epäilyksiä aiheuttanut tekijä on Apotista toimintojen tehostamisella saatava merkittävä kustannushyöty, jonka on markkinoitu olevan jopa yli 40 m€ vuodessa. Tosiasiassa tämän hetkisen seurantatiedon mukaan Apotin käyttöönotto on aiheuttanut merkittävää toimintojen tehottomuutta. Järjestelmä on ollut käytössä joissakin yksiköissä jo toista vuotta, mutta hoitojen läpimenon sanotaan olevan edelleen parikymmentä prosenttia pienempi kuin ennen Apotin käyttöönottoa. Markkinointilupausten sijaan näyttää olevan tekemistä, että tehokkuudessa  päästään edes aiemmalle tasolle. Saati, että päästään “kuolettamaan” nyt syntynyttä hoitovelkaa – ja lopultakin nauttimaan siitä tehokkuussäästöstä, joka on koko investoinnin kustannus/hyötylaskelman perusta.

Toisena huolen aiheen on sanottu olevan Apotin huono maine etenkin lääkärikunnan keskuudessa. On arveltu, että lääkäripula Keu-Sotessa pahenee entisestään, kun lääkärit hakeutuvat ei-Apotti-ympäristöön. Relevantti näkökanta on myös se, että jos järjestelmään perehtyminen on koetusti vaikeaa, niin miten se soveltuu alalle, jossa toimii paljon osa-aikaisia ja vaihtuvia työntekijöitä. Tehokkuus ainakin kärsii ja hakeutuvatko nämäkin työntekijät muihin työympäristöihin? Siihen ei oikein olisi varaa.

Keu-Soten valtuusto kokoontuu siis 12.3. päättämään Apotti-yhtiöön liittymisestä tai liittymättä jättämisestä. Yhtymähallitus teki jo viime viikolla päätöksen liittymisestä äänestyksen jälkeen 14-6. Huhujen mukaan päätöksessä olisi kuitenkin tehty jokin muoto- tai käsittelyvirhe ja hallitus olisi kokoontumassa uudestaan vielä ennen yhtymävaltuuston kokousta. Ehkä valtuuston pöydälle jaetaankin siis vielä uusi pohjaesitys.

Keu-Soten valtuustossa Apotti-päätös on varmaankin merkittävin tähän astisista. Ainakin sen kustannusvaikutukset tulevat olemaan merkittävät. Esimerkiksi Nurmijärven osalta tämä tarkoittaa yli 3 milj.euron vuosikustannusta. Toki nykyisetkin järjestelmät jotain maksavat, mutta kertaluokka on Apotissa toinen. Toinen toisen käden tieto tulevasta kokouksesta on, että valtuutettujen puheenvuorojen pituus tullaan rajaamaan 4 minuuttiin ja ryhmäpuheet 10 minuuttiin. Kun kyseessä on mitä ilmeisemmin valtuuston tärkein päätös tähän asti, niin puheenvuorojen rajaaminen hämmästyttää – ja hieman vahvistaa käsitystä “junttaamisesta”. Ryhmäpuheenvuorojen osalta on mielenkiintoista kuulla, löytyykö joltakin puolueelta asiaan yhteistä kantaa. Päätöksenteossa on eri kuntien edustajilla aika lailla erilaiset intressit nimenomaan asuinkuntansa kautta – puoluekannasta huolimatta. Erityisesti Tuusula on Apotin suhteen erikoisessa asemassa Keu-Sotessa. Se kun on jo nyt Oy Apotti Ab:n osakas. Tuusulalla on erityinen taloudellinen intressi saada Apotti-yhtiöön uusia maksajia jakamaan tehtyä jätti-investointia ja tulevia käyttökuluja. Tuusula on ikäänkuin myyjänä ja ostajana samaan aikaan. Jääviysongelma noussee esille tuossa kuviossa. Ilkeästi sanottuna Tuusulalle olisi eduksi saada Keu-Sote-kuntayhtymä Apotin osakkaaksi, vaikka – tai oikeastaan erityisesti – jos Apotti olisi täysi susi.

Osa kunnista antaa mahdollisesti omistajaohjausta sote-valtuutetuilleen. Nurmijärvellä tällaista ei ole kunnanhallituksen taholta annettu. Selvää on, että jos sellaista olisi Nurmijärvellä annettu, niin se olisi syntynyt vasta äänestyksen jälkeen. Miten omistajaohjaus olisi sitten käytännössä toteutunut Keu-Soten valtuustossa jää siten arvailujen varaan. Ei ilmeisen hyvin, koska eräskin nurmijärveläinen sote-valtuutettu on vast’ikään lausunut omistajaohjauksesta: Mahtaisivatko (sotevaltuutetut) Nurmijärven kunnanhallitusta totella? Heidät on kuitenkin valittu puolueidensa piirijärjestöjensä edustajina puolueiden kunnallisvaaleissa saamien äänimäärien perusteella. Lausuma on erityisen hämmentävä sen takia, että lausuja on sekä Nurmijärven kunnanhallituksen että konsernijaoston jäsen. Toimielinten, joiden vastuulla kunnassa on konserniohjaus ja ohjeistuksen antaminen kunnan edustajille eri yhteisöissä ja yrityksissä. Tuolla asenteella ei kovin kummoista ohjausta saa aikaiseksi.

Keu-Soten Apotti-päätöksentekoon liittyvä liiteaineisto on pääosin salaiseksi merkittyä. Googlaamalla löytyy kuitenkin vanhempia versioita tai luonnoksia esimerkiksi yhtiöjärjestyksestä ja osakassopimuksestakin (alla). Nämä voivat olla siis vanhoja versioita tai luonnoksia, mutta löydettävissä joidenkin kuntien aiempien päätöksentekojen yhteydestä. Antaa hieman kuvaa, minkälaisesta casesta on kysymys.

Torstaina 12.3. tiedämme, mikä oli päätös. Mikäli Apottiiin edetään, niin päätöksen kokonaiskustannukset – ja tehostamissäästöjen realisoituminen – selviävät vasta vuosien päästä.

https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/2c/2c811d6794a13c8b3de6f59eb8a95e97290166f5.pdf

http://husd360fi.oncloudos.com/kokous/2019359529-4-1.PDF

 

 

Click to access 2019359529-4-1.PDF

Click to access 2c811d6794a13c8b3de6f59eb8a95e97290166f5.pdf

 

Click to access 2c811d6794a13c8b3de6f59eb8a95e97290166f5.pdf

Luottamuspaikoista

005

Reissusta palatessa noteerasin FB:n Nurmijärven Paikallispolitiikka -ryhmässä avatun keskustelun kunnan luottamuspaikkojen jakomenettelystä. Sysäyksen keskusteluun oli antanut Simon Elon “loikkaus” Espoossa sistoutumattomasta sinisestä kokoomukseen. Polemiikkia oli aiheuttanut erityisesti se, että Elo ilmoitti pitävänsä kaupunginhallituspaikkansa.

Espoossa on myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ainakin joinakin vuosina tulleet eri vuosina eri puolueesta. Tuollaisen kierrätyksen näen sopivan meille huonosti. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on merkittävä rooli valtuuston yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisessä ja ohjaamisessa. On vaikea ymmärtää miten asiaa edistäisi se, että aina vuoden vaihtuessa remmiin tarttuisi uusi henkilö uusin ajatuksin – aluksi opettelemaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on myös ns. mandaattipaikkoja ylikunnallisissa luottamuselimissä. Takuuvarmasti ei olisi kunnan edunmukaista vaihtaa jatkuvasti kunnanedustajaa kyseisissä instansseissa kierrätyksen ehdoilla.

Nurmijärvellä luottamuspaikkojen jako on perinteisesti tapahtunut ns. pisteytystaulukkoa hyväksi käyttäen. Taulukossa on jokainen varsinainen luottamushenkilöpaikka pisteytetty: kunnanhallituspaikat, lautakuntapaikat, liikelaitosten paikat ja myös sellaiset ylikunnalliset paikat, joista päätös tehdään kuntatasolla. Puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien paikat on pisteytyksesssä huomioitu arvokkaampina. Luottamuspaikkojen jaossa on tavoitteena, että kunkin ryhmän/puolueen saama pistemäärä vastaa mahdollisimman hyvin puolueen saamaa osuutta kuntavaalin tuloksesta.

Kun itse ryhdyin vetämään viime kunnallisvaalien 2017 jälkeen ryhmien välisiä neuvotteluja, niin ensimmäisenä tehtävänä varmistin ja hyväksytin neuvottelijoilla, että edelleen käytetään aiemmin hyväksi koettua ja tasapuolisuuden takaavaa pisteytysjärjestelmää ja -taulukkoa – ja kunnioitetaan kuntavaalin tulosta puolin ja toisin.

Niin todellakin – perinteiseen tapaan suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja kutsuu muut ryhmät vaalien jälkeen luottamuspaikkaneuvottteluihin. Se on luonnollinen ja nopein tapa toimia – aivan kuten valtakunnantasollakin suurin puolue ryhtyy toimeen vaalien jälkeen. Neuvotteluissa ryhmillä on tasapuolisesti edustajia. Nyt esitettyyn viralliseen kunnanhallituksen asettamaan toimikuntaan verrattuna tuolla ryhmien välisellä neuvotteluryhmällä on oikeastaan vain yksi ero: toimikunnan jäsenille jouduttaisiin maksamaan kunnan puolesta kokouspalkkiot – puheenjohtajalle 1,5-kertaisena. Nykymallilla neuvottelut käydään talkootöinä.

Käytetty pisteytysjärjestelmä mahdollistaa mm. sen, että ryhmän on mahdollista halutessaan saada lukumääräisesti enemmän lautakunnan jäsenpaikkoja – jos on valmis luopumaan niiden puheenjohtajuuksista. Toimii myös toisin päin eli neuvotteluissa on mahdollisuus saada muutama painoarvoltaan isompi paikka, jos suostuu siihen, että luottamuspaikkojen kokonaismäärä jää suhteessa pienemmäksi. Kaikki tietysti riippuu muiden ryhmien hyväksynnästä ja neuvotteluista. 

Vuoden 2017 vaalien jälkeen neuvottelut vedettiin läpi kohtuullisen ripeästi ja hyvässä yhteistyössä. Vain SDP:n – joka ei muiden tahdissa pystynyt neuvotteluja käymään – suunnasta kuului asiassa kritiikkiä. Kritiikin juurisyitä on vaikea edelleenkään ymmärtää. Neuvottelujen lopputuloksena SDP sai vähintään sen määrän ja laadun luottamuspaikkoja, kuin vaalitulos ja pisteytys heille antoi. Muistaakseni jopa hieman enemmän. Kaiken kaikkiaan luottamuspaikkaneuvottelut ja -jako meni aika lailla “putkeen”.

Hieman hämmästytti nyt käydyssä keskustelussa väite, että “kunnanvaltuustossamme on äänestetty lähes kaikista luottamuspaikoista”. Olen vaikuttanut Nurmijärven kunnanvaltuustossa vuodesta 2009, enkä tuollaista luottamuspaikkaäänestysrumbaa kyllä muista. Ainoa mieleeni tullut tapaus on vuoden 2011 alusta, kun kaksi Merosta “loikkasi” SDP:stä Vihreisiin ja muutti aika lailla valtuuston sisäistä järjestystä. Asiasta on  seuraavanlainen aikalaismerkintä blogikirjoituksessani 26.1.2011:

Kunnanhallituksen jäsenistä jouduttiin äänestämään, koska Vihreät halusivat hyödyntää SDP:stä loikanneiden Merosten kahden valtuustopaikan antamat äänet. Vihreät vaativat suhteellista vaalitapaa ja asettivat oman ehdokaslistansa hallituksen jäseniksi.

Suhteellinen vaalitapa toikin Vihreille yhden kunnanhallituspaikan. Kokoomus ja Keskusta saivat kumpikin neljä paikkaa ja SDP kaksi.

Perussuomalaisia vaalin lopputulos ei miellyttänyt, koska Niinistön hallituspaikka valui äänestyksessä Vihreille. Niinistö totesikin, että kunnallisvaalituloksen mukaan viimeinen kunnanhallituspaikka olisi kuulunut Perussuomalaisille – he kun saivat Vihreitä enemmän ääniä kuntavaaleissa. Loikkareiden äänien hyödyntämistä Vihreiden eduksi Niinistö kutsui kansanvallan häpäisemiseksi.

Tuossa tapauksessa, jota silloinen perussuomalaisten valtuutettu Jussi Niinistö kritisoi, oli siis kyse kunnanhallituksen jäsenten valinnasta jälkimmäiselle 2-vuotiskaudelle. Vihreät käyttivät täysimääräisesti hyväkseen “loikkauksen” johdosta kasvaneen ryhmänsä koon. En muista minkälainen sopimus ryhmillä oli vuoden 2008 vaalien jälkeen, mutta mikäli nyt tapahtuisi vastaava operaatio, niin se olisi vastoin vaalien 2017 jälkeistä sopimusta. Silloin sovittiin koko nelivuotiskauden paikoista – mukaan lukien kunnanhallituksen paikat. Tämän allekirjoittivat jokaisen ryhmän puheenjohtajat. Ihmettelen, jos noin ei olisi sovittu vuosikymmenen alussakin ja ymmärrän hyvin Niinistön kritiikin.

Muutoin siirtymiset puolueesta toiseen kesken vaalikauden eivät ole Nurmijärvellä juurikaan ongelmia aiheuttaneet. Lähtökohta on, että luottamushenkilöpaikat ovat jo lainkin mukaan henkilökohtaisia ja jää jokaisen omaan harkintaan haluaako niistä jollakin pätevällä perusteella luopua siirtyessään toiseen valtuustoryhmään. Moni on asiasta ilmeisesti fiksusti sopinut uuden ja vanhan ja ryhmän kanssa jo ennalta. Yhdessähän asioita hoidetaan senkin jälkeen.

Seuraavat kunnallisvaalit ovat runsaan vuoden päästä. Pisteytysjärjestelmään tulee tuolloin luonnollisesti tehdä mahdollisten luottamuselinten muutoksista aiheutuvat täsmennykset. Nähtäväksi jää, minkä ryhmän vetäjä pääsee sitten muut kutsumaan paikkajakoneuvotteluihin. Kun se tehdään nykyisellä systeemillä, niin kaikki voivat olla varmoja, että vaalien tulos tulee huomioitua ja jokainen ryhmä saa tasapuolisen kohtelun.