Vuoden 2011 velkavaltuusto

Nurmijärven kunnanhallitus aloittaa tiistaina 8.10.2019 vuoden 2020 talousarvion käsittelyn. Kunnanjohtajan esitys on tiukka, mutta tarpeellinen – kuntatalouteemme on tehtävä korjausliike, jota ei voi lykätä tulevaisuuteen. Edessä on tiukkaa taloudenpitoa ja hillittömien investointien sijaan hillittyjä investointeja.

Yllätyksenähän tämä ei tule varmasti kenellekään. Tilanne on ollut pitkään tiedossa ja siihen on päädytty tietoisesti – ei yllättäen tai pyytämättä. Moni on ajoittanut velkaantumiskierteen alkamisen marraskuuhun 2011, jolloin kunnanvaltuusto piti talousarviokokouksen ja päätti mittavista investoinneista. Tuo vuoden 2011 kokoushan poiki investointeja myös tuleville vuosille, kun listaa jatkettiin sopuisasti mittavilla panostuksilla mm. Monikkoon ja Arkadian liikuntahalliin. Nuo vuonna 2011 tehdyt päätökset olivat niin oleellisesti kuntastrategian ja kestävän taloudenpidon vastaisia, että jätimme Lassi Köpän (KOK) kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen talousarviopäätökseen.

Tuolloin olisi ollut mahdollisuus tehdä talouden kannalta järkeviä linjauksia ja päätöksiä vapaaehtoisesti. Toivottavasti kykenemme tekemään niitä nyt 8 vuotta jälkeenpäin pakon edessä.

Nyt suojalasit päähän ja tikulla silmään, sillä vanhoja muistellaan. Tässä blogikirjoitukseni ja puheeni marraskuulta 2011 heti tuon kokouksen jälkeen. 

 

Velkavaltuusto 16.11.2011

mani

Nurmijärven kunnanvaltuusto vahvisti tänään talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2012-14.

Kaikki mittavat investointihankkeet menivät läpi. Tässä muutamia äänestystuloksia.

– Rajamäen uimahallin suurempi laajennus – hanke paisui yli 10 miljoonan euron suuruiseksi. Vastustin isompaa laajennusta. Jo päätetty saneeraus ja laajuus olisi riittänyt.

– Kannatin Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnin siirtämistä parilla vuodella eteenpäin. Kohde ei ole edes valtionapulistalla. Investoinnin lykkääminen olisi tasapainottanut taloutta ja rakentamisajankohta olisi siirtynyt myös teknisesti järkevämpään ajankohtaan.

– Demarien HSL:äänliittymisehdotus ei mennyt läpi. Vastustin.

– Klaukkalan harjoitusjäähalli päätettiin rakentaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden lykkääämisellä olisi vain kasvatettu investointimenoja.

– Klaukkalan uimahallia varten varattiin 100 kiloeuron sijasta suunnittelurahaa 300 kiloeuroa vuodelle. Vastustin lisäystä, joka on täysin turha. Hanke aloitetaan hankesuunnittelulla, joka tehdään pienemmälläkin summalla. Isompi rahamäärä ei edistä hanketta 1. vuotena millään tavalla.

Eli varsinainen vaalibudjetti tuli – kaikki meni läpi ja velkaa otetaan 40 milliä lisää (1000 €/asukas).

Verot pysyivät ennallaan lukuunottamatta rakentamattoman kiinteistön veroprosenttia, joka nostettiin 3,0 %:iin. En kannattanut korotusta: laskusuhdanteeseen mentäessä investointimahdollisuudet eivät ole parhaat mahdolliset ja lisärasite ei olisi ollut mielestäni paikallaan.

Tämän puheen pidin budjettikäsittelyn yleiskeskustelussa heti ryhmäpuheenvuorojen jälkeen. Lassi Köpän kanssa jätimme talousarvioon eriävän mielipiteen, koska se ei ole strategian mukainen. Mielipiteeseen yhtyi kymmenkunta muuta valtuutettua.

 

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa. Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.

 

Palveluverkkoselvityksestä ja sekajätekilpailutuksesta

IMG_3620

Ehätin keskiviikko-iltana 18.9. Nurmijärven Sähkön hallituksen kokouksesta kunnantalolle kuuntelemaan palveluverkkoselvityksen esittelytilaisuuden viimeisiä hetkiä. FCG:n johtava konsultti Raila Oksanen kritisoi parahiksi sitä, että kunnassa laadittu laskelma väestönkehityksestä poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen ja Väestötietojärjestelmän oppilasennusteista. Ero on kuulemma huomattava ja tätä lähtötieto-ongelmaa konsultti ongelmoi. Oma näkemykseni on, että kunnassa tehty väestölaskelma on kohtuullisen tarkka ja ottaa huomioon myös kunnan  asemakaavoitushankkeet. Tällaista tarkkuutta ei kunnan ulkopuolisista laskelmista löydy.

Tilastokeskuksen laskelmiin nojautuville muistutuksena esimerkki Tilastokeskuksen vuonna 1995 laatimasta väestöennusteesta Nurmijärvelle. Sen mukaan Nurmijärven asukasluku olisi vuonna 2030 noin 34800 henkeä. Tosiasiassa tuo rajapyykki saavutettiin Nurmijärvellä jo seitsemän vuotta Tilastokeskuksen arvauksen jälkeen vuonna 2002 – siis 28 vuotta etuajassa. Suosittelen vahvasti  kunnan oman väestölaskelman käyttämistä, vaikka voin 100 prosentin varmuudella taata, ettei sekään pidä paikkaansa. Sellaista rätinkiä kun ei kukaan pysty laatimaan.

Kaiken kaikkiaan hieman hämmentävät fiilikset jäivät koko esittelytilaisuudesta – toki  vain lyhyen läsnäoloni perusteella arvioituna.

Hämmennystä ei vähentänyt se, että keskustelu kääntyi jälleen kerran kyläkouluihin. Menneiden vuosien väännöt parin alle kahdenkymmenen oppilaan kyläkoulun lakkauttamisesta tulivat vahvasti mieleen. Ilmeisesti jossain vaiheessa tilaisuutta oli mainittu 2-sarjaiset alakoulut ja tavoitteellinen oppilasmäärä 120 oppilasta. Nähtävästi kaikille nykyisillä kunnavaltuutetuillakaan ei ole tiedossa, minkälaiset linjaukset kunnassa ovat tällä hetkellä asiassa voimassa. Jaetaanpa siis jälleen kerran hieman informaatiota.

Olin mukana edellisessä palveluverkkotoimikunnassa ja sen laatimia palveluverkon kehittämisehdotuksia käsiteltiin kunnanvaltuustossa 25.5.2016. Tuolloin valtuusto teki seuraavat periaatelinjaukset ja kriteerit perusopetuksen kouluyksiköille:

Oppilasmäärä: Tavoitteellinen koulujen oppilasmäärä on 100 oppilasta ja vähimmäiskoon tulee mahdollistaa 1 -sarjainen koulu.

Tilojen kunto ja soveltuvuus käyttöön: Luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen. 1.8.2016 voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja alakoulujen oppilaille tarjottavaa valinnaisuutta. Luovutaan myös rakennuksista, joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle (koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat).

Aluekohtaisesti päätettiin myös seuraavaa:

Kyläkoulut: Palveluverkkotoimikunnan suositusten mukaisesti luovutaan opetustoiminnasta Suomiehen ja Nummenpään kouluissa v. 2017 syksystä alkaen. Jos kyläkoulun oppilasmäärä laskee selvästi useampana vuotena peräkkäin, tehdään kokonaistarkastelu, jossa selvitetään koulun tilojen kunto, käyttökelpoisuus ja tarpeellisuus paitsi opetuksen myös muiden mahdollisten palvelujen järjestämiseen. Tässä yhteydessä selvitetään myös, millä kehittämistoimilla voidaan turvata koulun oppilasmäärän pysyminen riittävällä tasolla.

Nämä kohtalaisen tuoreet linjaukset ovat Nurmijärvellä edelleen voimassa. Niissä on selkeä tavoite pitää kyläkoulut älyllisen kokoisina ja toisaalta varmistaa, että koulujen lakkautuksia ei tehdä hätiköiden, vaan selvitetään myös kehittämistoimia oppilasmäärän pysyttämiseksi riittävällä tasolla, joksi tuo 1-sarjaisuus ja 100 oppilasta on siis määritetty.

Mitä nuo kehittämistoimet sitten voisivat olla? Vedän tällä hetkellä kunnanhallituksen asettamaa kaavoituksen kehittämisen työryhmää, jossa kuntastrategian mukaisesti pohditaan myös kyläalueiden kaavoitusta ja rakentamismahdolllisuuksien määrittämisperiaatteita. Toivottavasti sieltä saadaan joitain työkaluja ja apuja kriteerien saavuttamiseksi. Rakentamisen tahti ja kouluikäisten määrän kehitys haja-asutusalueella voi uudistustoimistakin huolimatta johtaa kouluverkon supistamiseen ja kyläkoulujen yhdistämiseen jossakin vaiheessa. Siihen tosin joudutaan vasta, jos muut keinot eivät tuota tulosta.

Tässä samaa asiaa koskeva kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa tammikuulta 2017. Tuon kirjoituksen jälkeen kunnanhallitus on siis asettanut edellämainitun kaavoituksen kehittämisen työryhmän. Asia on tärkeäksi koettu ja se etenee.

https://artohagg.fi/2017/01/25/viela-kerran-kylakoululinjauksista/

Nurmijärven Uutisetkin olivat paikalla valtuustosalissa ja lehdessä oli liki kokoaukeaman juttu asiasta. Viereisellä palstalla oli pienempi uutinen sekajätteen kuljetusten kilpailutusasian käsittelystä kunnanhallituksessa. Tein kunnanhallituksessa esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Lehdessä oli joitain palauttamisen perusteluja mainittu, mutta sitä oleellisinta ja tärkeintä asiaa ei. Olin hämmästynyt, että sopimusluonnokseen, joka on nähtävällä myös kunnan web-sivuilla, oli kirjattu seuraavaa:

Kunta hyväksyy osaltaan tarjouspyyntöasiakirjat (mm. kilpailutuksen sisällön ja urakanjaon ja urakka-ajan) ennen ensimmäistä kilpailutusta.

Kiertokapulaan liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli aikoinaan se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti, oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kyseisen sopimusklausuulin hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ei jatkoon – eli ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti SDP:n kunnanhallitusjäsenten vastustuksesta huolimatta.

Jälleen kerran osoittautui tärkeäksi, että jokainen rivi ja sopimusklausuuli tulee luottamushenkilöiden lukea ajatuksella.

 

 

Kuukauden kotimainen etc

 

Pitkänokka seikkaili elokuussa Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena eli pääsin osaksi vuodesta 1986 jatkunutta kotimaisten sarjakuvantekijöiden strippikavalkaadia. Piirongin laatikossa oli nivaska pääosin ennestään julkaisemattomia strippeja ja väsäsin pikatahtia kourallisen uusia, joten yli kahdessakymmenessä elokuisessa Iltiksen arkinumerossa vilautettiin Pitkänokkaa. Ehdottoman subjektiivinen arvioni on, että stripit eivät hävenneet yhtään valtakunnan muiden kotimaisten päivittäisstrippien rinnalla.

Kuukauden kotimaisen perinteeseen kuuluu myös tekijän haastattelu, joka osaltani suoritettiin Fazerin kahvilassa Munkkivuoren ostoskeskuksessa Helsingissä. Kivenheiton päässä Ulvilantiellä tuli muuten vuoden verran asuttuakin 80-luvun lopulla. Leppoisan rupattelutuokion tuloksena julkaistiin oheinen juttu I.S:ssä. Otsikon Hipinluihakkeen toimittaja Juhani Tolvanen on hokannut Pitkänokka-albumini historia-osastosta. Hahmon ensimmäiset stripppini 80-luvulla nimesin Hipinluihakkeiksi. Nimen ideoi tuolloin Oulun kaupungilla kairausryhmämme nokkamiehenä toiminut Peltoniemen Jaska. Hipinluihakkeesta kasvoi sittemmin Pitkänokka ja kairausryhmän alimman palkkaluokan apumiehestä rakennusinsinööri.

IMG_3599.jpg

https://www.is.fi/viihde/art-2000006222356.html?fbclid=IwAR2eKNVgN2sUzKZWEiUDdhgeBpWz8IG_C0ziXcHNwyunA__UJW9NTcqSZ_Q

Lehtijutussa heruteltiin kerrassaan Nurmijärven ideapajasta ja mainittiin tämä viikoittainen blogini. Kuin kohtalon ivana nyt siunaantui parin viikon paussi blogikirjoittelulle. Loppukesällä on ollut poikkeuksellisen kiirettä.

Kunnalliset luottamustoimet ovat jälleen alkaneet kesätauon jälkeen ja sen tiimoilta tulee varmasti aihetta kirjoittelulle jatkossa. Nurmijärven yksityistieasioista on tullut yhteydenottoja useammaltakin kuntalaiselta ja saamani tiedon mukaan ehdotus kunnan yksityistiekäytännöistä on tulossa kunnanhallituksen käsittelyyn vielä syksyn aikana. Isoin asia on varmasti vuoden 2020 talousarvion valmistelu, jonka käsittely kunnanhallituksessa menee lokakuulle. Haluamme tutustua palveluverkkoselvitykseen ennen kuin seuraavan vuoden talousarviota ryhdytään käsittelemään.

Valtakunnan politiikkaan tuli osallistuttua viime viikonloppuna, kun kokoomuksen puoluevaltuusto kokoontui. Valitsimme puolueelle uuden puoluesihteerin. Hän on  Kristiina Kokko. Kokenut ja pätevä henkilö. Teimme varmasti hyvän päätöksen.

Kokonaisuudessaan valtakunnan politiikassa on loppukesässä ollut varsinaista markkinameininkiä. Tuntuu, että hallituksen strategiana on tarjota oppositiolle mahdollisimman paljon syöttöjä lapaan, jotta peli sekoaisi. Kun kritiikille annetaan äärettömän paljon mahdollisuuksia, niin iso osa kritiikistä jää tekemättä tai jää huomiotta. Tähänkin on turhaa lähteä luettelemaan sitä loputonta listaa katteettomista lupauksista. Yksi strippi saa korvata luettelon:

Pitkänokka ja eduskuntavaalit

Ja lopuksi kulttuuria. Jossakin vaiheessa luen varmasti Jari Tervon Loiri-kirjan. Hieman olen hämmästellyt iltapäivälehtien kirjoittelua asiasta – tosin vain otsikot lukeneena ja valtaisat palstamillimetrit havainnoineena. Mieleen on noussut kysymys, että kuinka paljon teoksesta lehdet voivat kirjoittaa. Kun ynnää kaikki lehtiartikkelit, niin kohta koko kirja on referoitu lehtien sivuilla. Tällaisella ilmiöllä ei ole mitään tekemistä kirja-arvostelujen kanssa ja tuossa laajuudessa ei taida olla enää myöskään kirjan markkinoinnille ja myynnille eduksi.

 

 

Rajamäen tykkitornit

IMG_3500a.jpg

Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa 25.8.2019 oli koko aukeaman juttu Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevista sodanaikaisista tykkitorneista. Kyseessä on Alkon Rajamäen tehtaiden suojaksi välirauhan aikana rakennetuista massiivisista teräsbetonitorneista, joiden huipulle asennettiin tehtaan hankkimat 40 mm Boforsin ilmatorjuntatykit.

Tornien historiasta löytyy kosolti tietoa tuosta artikkelista ja netistä, joten sen kertaaminen ei ole tässä tarpeen. Kirjaan kuitenkin ylös hieman muuta aiheeseen liittyvää.

Tein vuoden 2013 lopussa valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan elinkeinotoiminnassa ja erikseen nostin esille Alkon tehdasmuseon avaamisen yleisölle ja kyseiset tykkitornit. Kunnan uusi elinkeinojohtaja ottikin tuolloin asian omakseen ja tehdasmuseo avattiin suurelle yleisölle vuonna 2017, vaikka aloitteen valtuustokäsittelyssä vuonna 2014 todettiin, että alkoholilainsäädännön tulkinnat taitavat olla avaamisen esteenä.

Myös tykkitornien avaamista yleisölle tutkittiin tuolloin, mutta niiden kunnostuksen arvioitiin maksavan kuusinumeroisen summan – edes kunnollisten kuntotutkimusten tekemiseen ei ehdotettu varoja. Olisiko aika asian edistämiseksi kypsynyt? Yksittäiset kuntalaiset ovat joitain sormiharjoituksia asian suhteen tehneet ja olleet mm. paikallisiin yrityksiin yhteydessä, mutta ilman kunnan myötävaikutusta asiassa ei mitään tapahdu. Toisaalta kunnan tulevien vuosien investointiohjelmasta on tulossa tiukkaakin tiukempi uuden NUUKA-ohjelman myötä. Rahoitusta täytyisi varmaan löytyä muualtakin kuin kunnasta.

Kertaalleen vuosia sitten pääsin livahtamaan toisen tornin alakertaan ja sen alla oleviin miehistötiloihin, mutta rohkeus ei riittänyt syvemmälle ruostuneita teräsportaita pitkin edetä. Tornien huipulle mennään ymmärtääkseni erillisten rappusten kautta takaosan oven kautta. Nyttemmin sekä iso etuovi ja pienempi takaovi on jykevämmin lukittu ilkivallan takia. Kerran hälytimme naapurin kanssa palokunnan paikalle, kun tornin takaovi oli tulessa –  joku oli aikeissa polttaa itsensä oven läpi. Huolena onkin, että huoltamattomana ja käyttämättömänä uniikit tykkitornit vetävät puoleensa ilkivallan tekijöitä. 

030.JPG

Lännen puolimmainen tykkitorni

029.JPG

Idän puolimmaisessa tornissa on näkyvissä vielä suojavärityskin.

Talvisodan aikana – ennen  tykkitornien rakentamista – tehtaan tykit olivat asemissa Tykkitorninmäen naapurissa Patterinmäellä. Nykyisin Patterinmäki on kartoissa merkitty nimellä Kupinmäki. Sielläkin on edelleen nähtävissä jälkiä noista talvisodan aikaisista tykkiasemista. Samoin joitain juoksuhaudan pätkiä, joiden iästä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Voivat olla myös vanhempia suojeluskuntalaisten tekemiä.

Tässä rinnevarjostetussa ilmakuvassa näkyy hyvin nuo Kupinmäen vanhat asemat.

Kupinmäki_a.jpg

Ja tällaisilta ne Kupinmäen asemat näyttivät muutama vuosi sitten maastossa:

022.JPG

021.JPG

Talvisodanaikaiset asemat Kupinmäellä (Patterinmäellä).

Hesari ja pari muutakin lehteä kirjoittivat valtuustoaloitteeni käsittelyn jälkeen vuoden 2015 alussa Rajamäen vanhasta tehdasyhdyskunnasta, toiveista museon avaamiseksi ja tykkitorneistakin. Valitettavasti iso ja näyttävä lehtijuttu ajoittui tällä kertaa hetkeen, jolloin tehdasmuseo oli juuri sulkeutunut talvikaudeksi. Toivottavasti asia on esillä jälleen ensi keväänä ja saa lähihistoriasta kiinnostuneet pyörähtämään paikalla.

002 (2).JPG

Nurmijärvi ja HSL

IMG_0007

HSL-jäsenyys nousee aika ajoin Nurmijärvellä julkiseen keskusteluun. Keskustelua ryydittämään kirjaan tähän joitain huomioita ja toteamuksia menneiltä vuosilta liittyen päätöksentekoon asiassa.

Muistini mukaan ensimmäinen todellinen ehdotus ja koeponnistus tapahtui kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2013. Uudenmaan ELY-keskus oli vuonna 2012 selvittänyt Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismallia ja päätynyt raportissaan suosittelemaan käyttöoikeussopimusmallia. Tämä ratkaisu oli myös pohjaesityksenä kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2013, kun asialistalla oli Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli. Valtuuston kokouksessa tehtiin kuitenkin vastaehdotus, että kunta aloittaakin jäsenyysneuvottelut HSL-jäsenyydestä. Tämä vastaehdotus hävisi kunnanvaltuustossa selvin äänin 35-16.

Koska HSL-jäsenyys ei innostanut valtuuston suurta enemmistöä, vähemmistöön jääneet ehdottivat, että ELY:n käyttöoikeussopimuksen pituudeksi määritettäisiin pohjaesityksenä olleen 6 vuoden sijaan 3 vuotta + 1 optiovuosi. Ymmärtääkseni tässä haettiin vain mahdollisuutta nostaa HSL-jäsenyys mahdollisimman nopeasti uuteen käsittelyyn. Kuuden vuoden sopimuskautta oli perusteltu mm. taloudellisilla seikolla ja lyhyen sopimuskauden kalleudesta varoitettu. Kolmen vuoden sopimuskauden järjettömyys taloudellisesti olikin varmasti tiedossa kaikille – myös esityksen tekijöille, mutta se meni valtuustossa läpi äärimmäisen niukasti äänin 25-26.

Ensimmäisenä sopimusvuotena 2015 Nurmijärven rahoittamat kuljetuskustannukset pompsahtivatkin liki 40 prosenttia edellisvuodesta ja jämähtivät tuolle tasolle koko sopimuskaudeksi. Se oli kallis harjoitus.

Koska yhden äänen enemmistöllä oli päätetty lyhyempi sopimuskausi, niin sama valtuusto pääsi käsittelemään joukkoliikenneasiaa myös vuoden 2017 keväällä. Sipilän hallitus kun oli sattumoisin pidentänyt puolella vuodella valtuustojen toimikautta. Valtuusto päätti jälleen, äänin 32-19, hylätä HSL-jäsenyyden ja näin edettiin nykyiseen Uudenmaan ELY-keskuksen kilpailuttamaan käyttöoikeussopimukseen, jonka sopimuskausi on 10 vuotta. 

Pitkää sopimuskautta on ihmetelty. Ymmärtääkseni se on hyvinkin perusteltavissa, jotta tilaajalle ei synny kilpailutuksen kalustovaatimuksista ylimääräisiä kustannuksia. Palveluntarjoaja voi laskea, että välttämättömät kalustohankinnat voidaan kuolettaa pitkälti sopimusaikana. Niinpä tässäkin uudessa pitemmässä sopimuksessa vuosikustannus laski yli 10% verrattuna kunnan aiemmin tekemään pätkäsopimukseen. 

Tuo vuoden 2013 valtuuston päätös lyhyestä pätkäsopimuksesta on sikäli mielenkiintoinen ja spekulaatioitakin aiheuttava, että alkuperäinen – ja otaksuttavasti huomattavasti edullisempi – kuuden vuoden sopimus olisi tarkoittanut sitä, että näinä päivinä kunnanvaltuustossa äänestettäisiin HSL-jäsenyydestä alkaen 1.1.2021.

Nyt ei äänestetä.

Puolivuotiskatsaus I/2019

100.JPG

Heinäkuun alussa 2009 kirjoitin blogiini ensimmäisen puolivuotiskatsauksen kunnallisista luottamustoimistani ja muistakin touhuistani. Takana oli tuolloin puoli vuotta kuntapolitiikkaa Nurmijärven  kunnanvaltuustossa ja parissa lautakunnassa. Nyt on takana yli kymmenen vuotta. On aika raapustaa järjestyksessään kahdeskymmenes puolivuotiskatsaus 1/2019.

Vuoden 2019 alkajaiseksi jatkoin jo syksyllä 2018 aloittamaani kirjoittelua ja spekulointia mahdollisista ruuhkamaksuista. Ounastelin, että HSL tulee esittämään MAL-valmistelun aikana ruuhkamaksuihin porttivyöhykemallia, joka vastaisi asiaa innokkaasti ajavien helsinkiläisten tavoitteita: nettotuotot olisivat suurimmat ja haittaa yksityisautoilulle aiheutuisi eniten. Näinhän siinä taisi käydä. Helsingillähän on HSL:ssä liki 50 prosentin äänivalta ja hallituksessa jopa enemmistö, kun puolet hallituspaikoista ja puheenjohtajuus kuuluvat heille. HSL:ään haaveilevia muistuttelin tosiasiasta, että kun väkirikas ja HSL:n toiseksi merkittävin osakas Espookaan ei pysty vaikuttamaan HSL:n päätöksentekoon ja linjauksiin, niin mikä olisi Nurmijärven tilanne HSL:n jäsenenä. Otaksuttavasti varajäsenen paikka yhtymähallituksessa sekä Kirkkonummen, Tuusulan, Keravan, Sipoon ja Siuntion tapaan marginaalinen vain 0,5-3,1 prosentin äänioikeus päätöksenteossa.

Tammikuussa ehdotin paikallislehdessämme, että Nurmijärven Sähkön ja Nurmijärven Veden yhdistämismahdollisuuksia tulisia selvittää. Totesin, että Mäntsälässä on muutama vuosi tehty järjestely, jonka tuloksena syntyi Nivos-konserni, johon on nyt keskitetty kunnan energia-, vesi- ja nettipalvelut. Vastaavia hankkeita on aiemmin toteutettu mm. Seinäjoella, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Kertauksena, että esityksen tarkoitus oli selvittää minkälaisia taloudellisia ja operatiivisia hyötyjä yhdistymisestä olisi kunnalle. Selvitysehdotus ei liittynyt vähäisessäkään määrin kyseisten toimintojen myymisestä kunnan ulkopuolelle.  Siihen minulla on selvä EI-kanta ilman selvityksiäkin. Nurmijärven NUUKA-ohjelman puitteissa ehdottamani selvitys tultaneen tekemään.

Helmikuussa rohkenin ehdottaa, että sähkön puhelinmyynti tulisi sallia vain kuluttajan erikseen antamalla luvalla. Sen verran hämmästyttävän puhelinmyyntikeskustelun kävin erään sähkön puhelinmyyntiin erikoistuneen yhtiön myyjän kanssa. Villi ja vapaa puhelinmyynti kukoistaa edelleen – kuluttajansuojan kustannuksella.

Kevät meni aika tarkkaan eduskuntavaalitouhuissa. Ilmasto- ja hiilineutraalisuushysteria puski läpi liki jokaisessa vaalikeskustelussa. Totesin jo alkukeväästä, että huhtikuussa 2019 ei pidetä ilmastovaaleja vaan eduskuntavaalit. Siinä olin väärässä – huhtikuussa pidettiin hoitajamitoitusvaalit. Nyt vain odotellaan milloin se 0,7-mitoitus toteutuu. Siitähän oli kysymys?

En itse suoraan sanottuna oikein innostunut koko hoitajamitoituskeskustelusta ja mielestäni se olisi kokoomuksenkin pitänyt taputella syrjään, eikä jankata asiasta kerta toisensa jälkeen. Harmittelin tuolloin, kuinka vähälle huomiolle jäi se, että kunnilla, jotka vastaavat vanhuspalveluista on ollut täysi valta ja mahdollisuus määrittää, tuottaa tai hankkia vastuupalvelut vapaasti. Niin laadukkaina ja korkeatasoisina kuin kuntapäättäjät ovat tarpeelliseksi ja hyväksi katsoneet. Esteitä ei ole ollut, ellei kuntien kassatilannetta sellaiseksi katsota. Kun kokoomus puheenjohtajansa suulla aina vaan palasi vänkäämään mitoitusdesimaaleista, niin monelle otsikkotason sisälukua harrastavalle jäi mielikuva, että tässähän ne nykysysteemin syylliset ovat.

Osana vaalikampanjaa  ripustelin kampanjatilaani näytille Pitkänokka-piirustuksiani ja muitakin sarjakuvakyhäelmiä ja käsikirjoituksia. Kampanjatilassa vierailivat mm. Sanni Grahn-Laasonen ja Sirpa Pietikäinen.

Eduskuntavaalien johdosta ulostuloni ja kirjoitukseni eivät alkuvuonna koskettaneet pelkästään kotikuntaa. Huhtikuussa kirjoitinkin paikallislehdessä ja blogissani yhdestä pienituloisten eläkeläisten ongelmasta eli kotitalousvähennykseen liittyvästä epäkohdasta. Kotitalousvähennys kun on nimensä mukaisesti tuloista tehtävä vähennys ja on hyödynnettävissä vain, mikäli verotettavia tuloja on riittävästi. Pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollista saada kotitalousvähennyksen kautta tukea kotitaloutensa palveluiden, esim. korjaustöiden hankkimiseen. Tuki on evätty juuri niiltä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Näin vaalien jälkeen voidaan todeta, että Rinteen sosialistihallitus on ryhtynyt voimallisiin toimenpiteisiin tämän epäkohdan korjaamiseksi eli hallitus aikoo pienentää kotitalousvähennystä kaikilta. Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa aiotaan laskea 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alennetaan 2250 euroon. Pienituloisten eläkeläisten asemaa tämä ei luonnollisesti millään tavalla paranna. Toisaalta onhan tasa-arvon edistämistä sekin, että järjestetään kaikille tasan yhtä huonot oltavat.

Vaalitulokseni oli tarkistuslaskennan jälkeen 1388 ääntä. Totesin, että eihän se ihan tavoitteiden mukainen tulos ollut ja valinta jäi turhan kauas. Melkein 1400 äänen tulos ei ensikertalaiselle ollut mitenkään masentava. Mieltä lämmitti ja hieman yllättikin se, että ääniä tuli Inkoota lukuun ottamatta kaikista Uudenmaan kunnista. Valitettava tosiasia on, että vajaa puoli vuotta on ensikertalaiselle auttamattoman lyhyt aika kampanjoida.

Toisaalta ei se kampanjointi mene konkareillakaan aina ns. putkeen. Useinhan poliitikkojen elämänkertakirjat julkaistaan sopivasti vaalien alla – kuitenkin hyvissä ajoin. Silloisesta kansanedustaja Eero Lehdestä  kertova kirja julkaistiin vain viisi päivää ennen vaaleja ja ennakkoäänestyksen jo umpeuduttua. Joko ajoitus ei mennyt ihan nappiin tai sitten kyseessä ei ollut ns. vaalikirja laisinkaan. Sinänsä kirja on mielenkiintoista luettavaa ja osin värikästäkin tarinaa – tiukoista ja suorista mielipiteistä ei ole säästelty. Sellainen oikaisu täytyy tehdä, että Mäkelän Outi meni kyllä eduskuntaan jo toisella yrittämällä vuonna 2007. Lehti totesi kirjassa, että ”Outi Mäkelä yritti eduskuntaan neljä kertaa ennen kuin pääsi, ja lopulta oikein hyvällä äänimäärälläkin”.

Toukokuussa käytiin myös eurovaalit. Ne menivät kokoomukselta hieman eduskuntavaaleja paremmin, vaikka ns. Brexit-lisäpaikka jäikin saavuttamatta. Brexitin toteutuessa europarlamenttiin nousee nyt varasijalta vihreä. Otettavissa lisäpaikka olisi ollut – vertailuluvuissa ei isoa eroa ollut vihreiden ja kokoomuksen varalle jääneiden välillä. Ehkä kokoomuksen ehdokasasettelussa olisi ollut piirun verran parantamisen varaa. Toisaalta Hans Adolf Ehrnrooth yli 10000 äänellä oli erinomainen löytö ehdokasjoukkoon. Toisaalta häntäpäässä jäätiin alle tuhannen äänen, ilmeisesti ensimmäistä kertaa kokoomuksessa eurovaalien historiassa – se on yksinkertaisesti liian vähän, kun vaalipiirinä on koko valtakunta. 

Nurmijärven kunnallispolitiikassa keskeinen asia oli kestävän kasvun NUUKA-ohjelma, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa kevätkauden päätteeksi. Viimeistään vuoden 2018 ennätyksellisen alijäämäinen tilinpäätös vakuutti, että suunnanmuutokselle on tarvetta.

Kunnanvaltuusto valitsi myös kunnanhallituksen jäsenet seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Jatkan kunnanhallituksen jäsenenä vuoden 2021 kesään saakka. Kuntastrategian mukaisesti kunnanhallitus kiinnitti huomiota kaavoituksen kehittämisen tarpeeseen Nurmijärvellä. Kunnanhallitus asetti asiaa edistämään työryhmän ja allekirjoittaneen sen puheenjohtajaksi.

Kunnalliset luottamustoimet jatkuvat elokuussa. Tiedossa on kovaa kulu- ja investointikuria, kun vuoden 2020 talousarviota aletaan käsittelemään.

Syksyllä on myös seuraava kokoomuksen puoluevaltuuston kokous. Se on sikäli merkittävä, että valitsemme silloin puolueelle uuden puoluesihteerin.

Kunnanvaltuusto 22.5.

 

031

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous 22.5.2019 sisälsi pitkästä aikaa hieman dramatiikkaa ja yllätyksellisyyttä.

”Varhaiskasvatuksen ryhmien harkinnanvarainen ja joustava täyttö suhdeluvun 1/8 mukaisesti yli 3-vuotiaiden ryhmissä” herätti intohimoja ja useita puheenvuoroja. Vihreät tekivät muutosesityksen eli esittivät pohjaesityksen hylkäämistä. Kysymyshän oli siitä, että nykyisessä nopeasti kehittyneessä poikkeuksellisessa tilanteessa sallittaisiin Nurmijärvellä harkinnanvaraisesti päiväkotijonojen syntyessä käyttää lain sallimaa suhdelukua 1/8 yhden vuoden ajan. Nykyinen ongelmallinen tilanne on syntynyt pääosin eräiden päiväkotien akuuttien sisäilmaongelmien ja tilojen käyttökelvottomuuden vuoksi. Ryhmäkoon väliaikaisen joustavuuden puolesta puhuivat mm. Räty ja Tarikka kokoomuksesta sekä Kalliokoski ja Rantala keskustasta. Rajuinta vastustusta toivat julki Pispala, Lepolahti ja Tapiolinna. Pispala toi puheessaan esille mm. laadukkaan vuorovaikutuksen, varhaiskasvatuslain, lastensuojelulain ja henkilökunnan kurittamisen. Lepolahti nosti keskusteluun totuttuun tapaan päätöksenteon juridisen tarkastelun ja kyseenalaisti kunnanhallituksen puheenjohtaja Rädyn jääviyden asian käsittelyssä erityisesti kunnanhallituksessa. Lepolahden näkemyksen mukaan Virpi Rädyn osallistuminen asian käsittelyyn kunnanhallituksessa on aiheuttanut hyvin valitusherkän tilanteen. Itselleni asiassa oli kysymys äkillisen ongelmatilanteen ratkaiseminen mahdollisimman nopeasti sekä kuntalaisten ja lasten kannalta vähiten haittaa tuovalla tavalla. Ainakaan itselleni kyse ei ollut lasten oikeuksien polkemisesta tai totaalisesta linjan muutoksesta varhaiskasvatuksen periaatteissa – vaan nopeasta, lyhytkestoisesta ja järkevästä ratkaisusta akuuttiin ongelmaan. En myöskään epäile hetkeäkään, etteivätkö kunnan viranhaltijat ja työntekijät olisi tehneet parhaansa asian selvittämiseksi ja vaihtoehtojen etsimiseksi. Valitettavasti kaikilta ei löydy samanlaista luottamusta työntekijöitämme kohtaan – juhlapuheita lukuun ottamatta. Äänestyksen jälkeen pohjaesitys voitti äänin 27-24. Toivottavasti jokainen käsittää viimeistään nyt, että päätös todellakin oli määräaikainen yhdeksi vuodeksi ja ryhmäkoon kasvattaminen on edelleen poikkeustapaus, joka tehdään vasta tarveharkinnan jälkeen. Otaksun, että valtaosassa kunnan päiväkoteja asiaa ei edes noteerata seuraavan vuoden aikana.

Osavuosikatsauksen yhteydessä pidin lyhyen kokoomuksen ryhmäpuheen. Korostin tarvetta vastuullisen talouden harjoittamiseen ja aloitetun ns. NUUKA-ohjelman tarpeellisuutta. Toin esille myös sote-kuntayhtymän merkittävän vaikutuksen kunnan talouteen. Nyt tehdyt korjaukset sote-menojen osalta kasvattivat kunnan alijäämän 5,4 miljoonaan euroon. Sote-kuntayhtymän hallinnon vyörytykset ja muut erät, joita ei alkuperäisessä talousarviossa kyetty arvioimaan, ovat nyky-ymmärryksen mukaan liki 2,3 milj.euroa. Tämä osoittaa kuinka mittavia kustannuksia pienetkin prosenttikasvut aiheuttavat kuntayhtymän puolelta. Kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt kuntayhtymässä ovat paljon vartijana. Emme ole kuntayhtymässä äänettöminä yhtiömiehinä, vaan pitämässä huolta, että kuntayhtymä on myös taloudellisesti järkevä valinta nurmijärveläisille.

Kunnanhallituksen vaalikin suoritettiin, mutta ei lyhyimmän kaavan mukaan. Valtuuston puheenjohtajistoa ja kunnanhallitusta lukuun ottamatta kaikki luottamuspaikat täytetään neljäksi vuodeksi. Edellä mainitut paikat täytetään kahdeksi vuodeksi ja tässä kokouksessa päätettiin viimeisten kahden vuoden paikoista. Normaali käytäntö on, että puolueet tekevät paikallisyhdistyksissä ja/tai kunnallisjärjestöissään henkilövalinnat koko neljän vuoden valtuustokaudelle sen jälkeen, kun vaalien jälkeisissä puolueiden välisissä neuvotteluissa on sovittu kunkin puolueen luottamuspaikat. Paikkojen jaossa käytetään moninaisia kriteereitä esim. henkilön äänimäärä, ammattiosaaminen, aiempi kokemus kuntapolitiikasta ja aiemmat luottamustoimet. Alueellisen kattavuuden takaamiseksi myös asuinpaikalla on merkitystä ja lain edellyttämät sukupuolikiintiöt on tietysti otettava huomioon. Yleistä lienee myös se, että kukin paikka pisteytetään, jolloin voidaan varmistaa tasapuolinen luottamuspaikkajako eri yhdistysten välillä. Lähtökohta on, että valtuustoryhmät noudattavat näitä neuvottelutuloksia ja henkilöehdotuksia. Näin nytkin oli tehty ja puolueet olivat ilmoittaneet kuntaan henkilöt, joille kunnanhallituksen paikat oli kussakin puolueessa nimetty. Esityksen mukaan kunnanhallitus olisi jatkanut samalla kokoonpanolla seuraavat kaksi vuotta. Yllätys oli melkoinen, kun keskustan ryhmästä tehtiin listaan muutosesitys, jossa Juha Hyvämäki nousisi Tapio Sivulan paikalle kunnanhallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja Sivula siirrettäisiin varajäseneksi. Samoin keskustan ryhmästä esitettiin, että Riikka Raekannas nousee kunnanhallitukseen varsinaiseksi jäseneksi ja Kirsti Handolin siirtyy varajäseneksi. Hetken näytti jo, että kunnanhallituksen jäsenistä joudutaan äänestämään. Pidettiin kuitenkin neuvottelutauko, jonka tuloksena keskustassakin ymmärrettiin, että äänestystulos olisi todennäköisesti johtanut siihen, että keskusta olisi menettänyt yhden kunnanhallituspaikan äänten jakautuessa kahdelle eri keskustan ehdokaslistalle. Pienen tuumaustuokion päätteeksi keskusta ilmoittikin päässeensä omassa piirissään asiassa sopuun. Loppu tulemana nuo keskustan sisäiset henkilövaihdokset kuitenkin tehtiin – ilmeisesti siis vaalien jälkeisten päätösten vastaisesti. Oma paikkani kunnanhallituksessa jatkuu seuraavat kaksi vuotta – aivan vaalien jälkeen sovitulla tavalla. Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa kokoomuksen Virpi Räty. 1-varapuheenjohtajaksi nousi keskustan Tarja Salonen ja 2-varapuheenjohtajaksi SDP:n Juha Peltonen. Kunnanvaltuuston pj:nä jatkaa keskustan Kallepekka Toivonen ja 1-varapj:nä kokoomuksen Jari Vainio. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin SDP:n Jerry Latva. SDP:n Harri Lepolahti ei siis jatka valtuuston puheenjohtajistossa, eikä hän ollut myöskään ehdolla kunnanhallitukseen. Lepolahti luopui myös demariryhmän puheenjohtajuudesta – uutena ryhmyrinä toimii Sirkka Rousu.

Keskustan aiheuttama hässäkkä sai ansaittua arvostelua mm. SDP:ltä. Kysehän oli kuitenkin täysin keskustan sisäisestä asiasta, jonka tuominen valtuustosaliin ei ollut ehkä kaikkein fiksuin ja järkevin tapa. Etenkin, kun muut ryhmät joutuivat rautalangasta vääntämään, että äänestystulos ei olisi keskustan kannalta mitenkään optimaalinen ratkaisu.

Toinen demareita närkästyttänyt asia oli se, että perussuomalaiset halusivat vaihtaa kunnanhallituksen naisjäsenelle varajäseneksi miehen. Olin saanut sunnuntaina 19.5. perussuomalaisilta kysely, onko tuollainen siirto mahdollista. Vastasin, että sukupuolikiintiöiden osalta asia olisi OK, mutta välittäisin kysymyksen kaikille muille ryhmille. Näin teinkin välittömästi ja otin asian esille myös seuraavana päivänä ryhmien puheenjohtajien tapaamisessa. Tällöin SDP:tä lukuun ottamatta ryhmät totesivat, että perussuomalaisten ehdotus on OK, kun se ei kenenkään oikeuksia polje. Tämä myös valtuustossa hyväksyttiin.

Demarien Lepolahti ja Rousu kehtasivat osoittaa asiassa moitteita myös allekirjoittanutta kohtaan. Perusteena esimerkiksi se, että demarien kunnallisjärjestöstä oli henkilö ottanut yhteyttä kunnanhallituksen puheenjohtajaan, kysynyt jotain sukupuolipaikkojen vaihdosta ja saanut jonkun vastauksen. En vieläkään ymmärrä, miten asia minuun liittyy. Lainmukaiset sukupuolikiintiöthän tarkoittavat 11-henkisessä kunnanhallituksessa sitä, että mies-nais tai nais-mies –paikat jakaantuvat 6-5. Kun aiemmassa kunnanhallituksessa oli keväästä 2018 lähtien viisi naisjäsentä, niin kaikilla on ollut tiedossa, että yksi miespaikka on ollut mahdollista vaihtaa naispaikaksi. Jos joku demareista olisi asiaa minulta kysynyt, niin olisin sen mielihyvin heille kertonut. Toki tuollaisten asioiden pitäisi olla muutenkin selvää. Jos tarvetta vaihtoon olisi ollut, niin olisin asian vienyt ryhmille päätettäväksi – aivan kuten vein nyt perussuomalaistenkin ehdotuksen. Uskon, että SDP:n toiveille olisi löytynyt joviaalisti ymmärrystä ja hyväksyntää. Jos demareilla oli puolestaan tarvetta vaihtaa kunnanhallituksen varajäsenen miespaikka naispaikaksi, niin se ei olisi ollut mahdollista aiemmin, koska naisvarajäseniä oli kunnanhallituksessa jo kuusi. Mahdollisuus avautui vasta, kun perussuomalaiset halusivat vaihtaa oman naispaikkansa miespaikaksi. Jos SDP:llä oli erityinen halu ja tarve tuohon vaihtoon, niin siihen olisi kyllä ollut samassa yhteydessä mahdollisuus, jos päätöksentekoon olisi löytynyt ketteryyttä. Ymmärrän toki, että perussuomalaisten pyyntö tuli kovin myöhään, mutta omalta osaltani sen siis laitoin alle tunnissa eteenpäin ja vielä kaksi päivää ennen valtuustonkokousta asian nostin esille.

Sellaista tällä kertaa. Toivottavasti touhu ei mene enää yhtään mielenkiintoisemmaksi – ainakaan tällä tavalla.

Maankäytön kehityskuva päivitettävä

IMG_2770.jpg

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin 15.5.2019 kolumnin kohta kymmenenvuotta sitten Nurmijärvelle laaditusta maankäytön kehityskuvasta.

Silloin päätaajamien kasvutavoitteita viritettiin tappiin. Otaksun, että ainakin osin ajatuksena oli osoittaa ja korvamerkitä kovaa kasvua tietyille alueille – ja saada selkänojaa kunnan panostuksille ja suunnitelmille näihin taajamiin.

Nyt liki 10 vuotta myöhemmin on todettavissa, että kasvutavoitteet eivät ole toteutuneet lainkaan halutulla ja tavoitetulla tavalla. Itse asiassa edes Tilastokeskuksen huomattavasti varovaisempia ja realistuisempia ennusteita ei ole saavutettu. Olisi aika tutkailla kriittisesti asetettuja tavoitteita ja linjauksia.

Alla kolumnini kokonaisuudessaan korjattuna ja täsmennettynä parilla selventävällä sanalla. Kunnna tavoite oli kasvun osalta liki kaksinkertainen Tilastokeskukseen ennsuteeseen nähden – ei koko kunnan väestöluvun osalta.

 

Maankäytön kehityskuva on päivitettävä

Nurmijärven kunnanvaltuusto määritti keväällä 2011 kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet vuoteen 2040 saakka. Tämä ”Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040” täyttää siis nyt kahdeksan vuotta. Olisi syytä ja korkea aika tarkastella ja päivittää tätä keskeistä maankäyttöön, asumiseen ja kehittämiseen liittyvää kunnan tahdonilmaisua, joka toimii lähtökohtana myös seudullisessa suunnittelussa.

Voimassa olevassa maankäytön kehityskuvassa linjataan, että kunnan kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuvassa on määritetty myös kunnan eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet. Vuonna 2011 kuntapäättäjät olivat varsin optimistia Nurmijärven väestönkasvun suhteen ja väkilukutavoitteeksi asetettiin peräti 60000 asukasta vuonna 2040. Suurin kasvutavoite merkittiin Klaukkalaan ja kahdelle muullekin päätaajamalle yli 60 %:n kasvutavoitteet. Haja-asutusalueen tavoite asetettiin huomattavasti alemmas 14 prosenttiin.

Tuo 60000 asukkaan tavoite oli kasvun osalta liki kaksi kertaa enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste Nurmijärvelle. Tilastokeskuksen arvio asukasluvusta vuonna 2040 oli vajaa 52000 asukasta. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana väestönkasvumme ei kuitenkaan ole ollut edes Tilastokeskuksen ennusteen mukaista. Kunnan omasta väestötavoitteesta emme ole saavuttaneet puoliakaan. Vuonna 2020 tulemme olemaan viisi vuotta eli liki 3000 asukasta omia tavoitteitamme jäljessä.

Maankäytön kehityskuva ohjaa osaltaan myös asemakaavoitusta ja eri alueiden talotyyppejä. Korkean kasvun alueille Klaukkalaan ja Kirkonkylään on määritetty tällä hetkellä tavoitteeksi, että uudesta asuntotuotannosta on 40% kerrostaloasuntoja ja yhtiömuotoista pientalotuotantoakin 35%,  omakotiasutusta vain 25%. 

Maankäytön kehityskuva on tärkeä pitkän tähtäimen maankäytön ja asumisen linjaus. Koska kahdeksan vuotta sitten tehdyt arviot ja tavoitteet ovat osoittautuneet ylioptimistisiksi, asiakirja tulisi kunnassa uudelleen tarkastella ja päivittää. Tällä hetkellä kunnassa päivitetään palveluverkkosuunnitelmaa ja selvitetään maaseutualueiden osayleiskaavojen laadinnan uudistamista sekä kyläyleiskaavojen laadintaa. Maankäytön kehityskuvan päivitys sopisi hyvin näiden jatkumoksi.  

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Vaalien jälkeen

mva.jpg

Valtuuston kokouksen 22.4. aluksi kukitettiin Nurmijärven ainoa kansanedustaja Matti Vanhanen. Toimenpiteen suorittivat kunnanjohtaja Outi Mäkelä ilmiömäisessä kesämekossaan ja valtuuston pj. Kallepekka Toivonen.

Eduskuntavaalien äänimääräni oli tarkistuslaskennan jälkeen 1388. Eihän se ihan tavoitteiden mukainen tulos ollut ja valinta jäi turhan kauas, vaikka kokoomuksessa äänikynnys laski odotettua alemmas.

Toisaalta melkein 1400 äänen tulos ei ensikertalaiselle ollut mitenkään masentava. Se tarkoittaa kuitenkin 30 bussilastillista henkilöitä, jotka katsoivat aiheelliseksi ja oikeaksi antaa äänensä minulle. Olen todella kiitollinen jokaisesta näistä luottamuksen osoituksesta. Erityisesti mieltä lämmitti ja hieman yllättikin se, että ääniä tuli Inkoota lukuun ottamatta kaikista Uudenmaan kunnista. Vielä kertaalleen kiitokset äänestäjien lisäksi kaikille kampanjassa mukana olleille.

Jälkikäteen on selvää, että jotain olisi kannattanut kampanjassa tehdä toisin, mutta kokonaisuutena vaalimenestyksen osalta on vain yksi vastuuhenkilö – ehdokas itse. Tämä on äärimmäisen yksinkertainen yhtälö.

Vaalitulosta on reposteltu ja pyöritelty sen verran, että samoja asioita ei ole syytä tässä toistaa. Joitain hajahuomioita kuitenkin.

Kokoomuksen osalta ehdokasasettelu venyi aivan liian myöhäiseksi. Tuloksessa näkyi selvästi, että henkilöt joilla oli ollut jonkinlainen varmuus ehdokaspaikasta jo vuosia aiemmin, pärjäsivät parhaiten. Istuvilla kansanedustajilla ja edellisissä vaaleissa edes kohtuullisen äänimäärän saaneet lähtivät hyvissä asemissa kisaan ja pystyivät tekemään pitkäjänteisen – vuosia kestäneen – kampanjan. Omalta kohdaltani ehdokkuus varmistui lokakuun 2018 lopussa ja sekin tuntui liian myöhäiseltä. Osa sai varmuuden vasta vuoden 2019 puolella ja se kyllä näkyi tuloksissa.

Liike Nytin menestys ja tulos jäi käytännössä yhden Hjalliksen varaan. En päässyt koko kampanjoinnin aikana täyteen ymmärrykseen, mikä oli se uutuuselementti, jolla päätöksentekoa olisi vallankumouksellisesti uudistettu. On mielenkiintoista nähdä, mikä on liikkeen myynti- ja markkinointistrategia seuraavissa kunnallisvaaleissa. Jotenkin päättömältä tuntuu se, että kokemattomuus kunnallisessa päätöksenteossa olisi jonkinlainen etu ja menestystekijä. Uudistamiseenkaan ei tarvita enää yhtään uutta tekijää kunnallispolitiikassa – Nurmijärvelläkin viime kunnallisvaaleissa vaihtui yli puolet valtuutetuista. Siihen ei tarvittu yhtään uutta puoluetta tai valitsijayhdistystä. Veri ja päättäjät vaihtuivat muutenkin.

Somettamalla ei kansanedustajapaikka avaudu kovinkaan helposti. Vaikka olisi tuhansia twitter-, facebook- ja youtube-seuraajia, niin näiden kääntäminen yhden vaalipiirin alueella äänestysmenestykseksi on vaativa tehtävä.

Takana kova kevät ja talvi. Jos nyt valittu eduskunta istuu täydet neljä vuotta – mikä ei ole itsestään selvyys, niin seuraavat vaalit ovat vuoden 2021 kuntavaalit. Niihin lähtemisestä teen päätöksen jossain vaiheessa. Ek-vaalien ulkomainokset on joka tapauksessa ainakin osin varmuudeksi jemmattu.

Tänään keskiviikkona 24.4. pidimme Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksen, jonka aluksi kukitimme kunnan ainoan kansanedustajan eli Matti Vanhasen. Kokouksen jälkeen onnittelin Mattia henkilökohtaisestikin ja siinä samassa totesin, että nämä taisivat olla omalta kohdaltani ensimmäiset vaalit, joissa en tullut valituksi. Takana oli pelkkiä menestyksiä mm. teini- ja oppilaskuntavaaleista, varusmiestoimikunnasta, pankin edustajistovaaleista ja tietysti kunnallisvaaleista. Matti totesi, että hänellä on siitäkin hieman enemmän kokemusta.

Kunnanvaltuuston kokous ei ihmeempää dramatiikkaa tarjonnut, mutta jonkun verran keskustelua ja pilkun viilaamista – kuten nykyisin tuntuu tapana olevan. Totuttuun tapaan yritin taas panna kampoihin demareiden yllättävimmille avauksille ja ehdotuksille. Kokoomus-ryhmästämme kokoukseen pääsi osallistumaan peräti kahdeksas varavaltuutettu. Se on aika poikkeuksellista. Tarikan Visa piti neitsytpuheensa kunnanvaltuustossa. Kyse oli kunnan viestintäohjelmasta. Kokouksen videotaltiointihan löytyy kunnan web-sivuilta, joita ollaan uuteen uskoon rustaamassa.

Eteenpäin!

 

 

 

 

 

 

Ohikulkutie Klaukkalaan – vihdoinkin!

20181010H+ñggArto008NET_pieni

Klaukkalan ohikulkutien rakennustyöt aloitettiin virallisesti eilen 7.3.2019. Edessä on parin vuoden rakennusrupeama ja takana toiveita, suunnittelua ja myös valituksia yli 30 vuoden ajalta.

Yksi etappi hankkeessa koettiin vuoden 2015 lopulla, kun Nurmijärven kunnanvaltuusto käsitteli silloista MAL-aiesopimusta. Valtuuston päätökseen liitettiin ehdotuksestani ukaasi, että sitoutuakseen MAL-aiesopimuksen asuntotuotantoon valtion tulee vastavuoroisesti edistää Klaukkalan ohikulkutietä. Tuon aikaisissa aiesopimuksissa oli selkeä puute, että kunnilta ja kaupungeilta edellytettiin tiukkaa sitoutumista asuntotuotantotavoitteisiin tietyillä kasvualueilla, mutta valtion osallistuminen väylähankkeisiin jäi aivan uskon varaan.

Demari-siivestä valtuuston tiukalle vaatimukselle kokouksessa hymähdeltiin ja vähäteltiin Suomen suurimman maalaiskunnan painoarvoa seudun väylähankkeista päätettäessä. Hämmästelin tuoreeltaan näitä lapasmaisia puheenvuoroja, joissa vaaleilla valitut kunnanvaltuutetut vähättelivät ja mitätöivät omia vaikutusmahdollisuuksiansa. 

Nykyisinhän ei enää laadita löyhiä MAL-aiesopimuksia, vaan MAL-sopimuksia juuri tuon neljän vuoden takaisen ajatukseni mukaisesti. Molemmat osapuolet, kunnat ja valtio – sitouvat yhdenvertaisesti sopimuksen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. 

Tältä pohjalta myös Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen on nyt käynnistynyt.

Hanketta ovat edistäneet monet Uudenmaan kansanedustajat. Haluan olla jatkossa edistämässä vastaavia hankkeita koko Uudellamaalla.

ukaasi

http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/338182-valtuusto-tiukkana-ilman-klaukkalan-tieyhteyksien-kehitysta-ei-sitouduta-valtion