Cafe Kirjavan vaalikeskustelu

IMG_0122

Tiistai-iltana 5.2.2019 pidimme SDP:n Harri Lepolahden kanssa eduskuntavaalikeskustelun Klaukkalan Cafe Kirjavassa. Harrihan on tuttu mies kunnanvaltuustosta ja molemmat toimimme myös valtuustoryhmiemme puheenjohtajina. Keskustelua johti asiallisesti etenkin some-aktiivina tunnettu Jaana Diakite.

Runebergin tortut olivat houkutelleet paikalle kohtuullisen paljon väkeä, jotka myös aktiivisesti ottivat keskusteluun osaa.

Aiheet polveilivat ilmastonmuutoksesta sosiaaliturvaan, talouteen, työllisyyteen ja rakentamiseen. Koulutuksesta ja kasvatuksesta vaihdettiin ajatuksia ja myös maahanmuuttoasiaa käsiteltiin. Jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sivuttiin.

Olemme Harrin kanssa eräänkin kerran käyneet lehtienkin palstoilla debattia. Tälläkin hetkellä paikallislehden sivuilla on julkaistu kantojamme liittyen kunnan sähköyhtiön ja vesilaitoksen mahdolliseen yhdistämiseen. Kantamme ovat poikenneet toisistaan. Siihen nähden tämä vaalikeskustelu sujui yllättävänkin suloisessa yhteisymmärryksessä. Suuria mielipide-eroja ei ilmennyt.

Omalta osaltani huomasin, että aika monen kysymyksen kohdalla vastaukseni kiertyi työllisyysasteen ja työn teon tärkeyteen. Oli sitten kysymys sosiaaliturvasta, turvallisuudesta tai koulutuksesta, niin työllisyysasteen nostaminen ja talouden tasapainottaminen on avainasia. Velkarahalla näitä toimintoja ja etuuksia ei voida loputtomiin ylläpitää.

Nurmijärvi-ilmiöstäkin keskusteltiin. Totesin juuri tulleiden vuoden 2018 väestönkasvulukujen osoittavan Nurmijärvelle 1,2 % väestönlisäystä ja sitä, että Nurmijärvi-ilmiö ei ole suinkaan ole ohi. Keväällä ounastelin, että väestönkasvu olisi noin prosentin luokkaa – moni piti sitäkin optimistisena. Kovempaan kasvuun yltivät viime vuonna Keski-Uudellamaalla vain Järvenpää ja Kerava. Keskustelussa nousi esille, että kasvupotentiaalia on vielä etenkin Klaukkalan ja Nurmijärven Kirkonkylän omakotialueiden asemakaavoitusten edetessä.

Kaiken kaikkiaan mukava tuokio ja hyvää keskustelua. Kiitoksia debattikumppani Harrille ja tilaisuuden vetäjä Jaanalle – sekä Cafe Kirjavan Eijalle.

IMG_0131.jpg

 

 

 

Nurmijärven Sähkö ja Vesi-liikelaitos yhteen

NU_20190119.png

Nurmijärven Uutisten viikonloppujulkaisun 19.-20.1. Viikon vieras -palstalla julkaistiin kirjoitukseni liittyen mahdollisuuteen yhdistää Vesi-liikelaitos ja Nurmijärven Sähkö Oy. Moni on jo ilmoittanut kannattavansa ajatustani eli vähintään asian selvittämistä.

Tässä kokonaisuutena kirjoitukseni:

Vuosituhannen vaihteessa Nurmijärvellä selvitettiin kunnan vesilaitoksen myymistä kunnan omistamalle sähkölaitokselle. Selvitykset johtivat lopulta kunnanhallituksen esitykseen asiassa. Ehdotus eteni vuonna 2003 kunnanvaltuustoon, joka äänesti asiasta. Tuolloin organisaatioiden ja toimintojen yhdistäminen kaatui kunnanvaltuustossa äänin 22-28. Vesilaitos siis jatkoi kunnallisena liikelaitoksena ja Nurmijärven Sähkö Oy kunnan täysin omistamana energiayhtiönä. Tilanne on edelleen sama, joskin lainsäädännön muutosten edellyttämällä tavalla Nurmijärven Sähkö on verkkoliiketoimintansa eriyttänyt erilliseksi yhtiöksi.

Mielestäni nyt olisi aika ottaa uudelleen tarkemmin selvitettäväksi, minkälaisia toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen ja Nurmijärven Sähkön yhdistämisellä olisi mahdollista saavuttaa. Näitä todettiin jo edellisessä selvityksessä olevan merkittävästi. Oleellista on, että myynnillä ja yhdistämisellä pystyttäisiin optimoimaan kunnan omaisuuden tuottoja ja tulosta. Sekä Vesi-liikelaitos että Nurmijärven Sähkö tulevat investoimaan merkittävästi eri hankkeisiin lähivuosina ja edellä mainittu järjestely toisi kuntakonsernille taloudellista hyötyä.      

Lähialueella Mäntsälässä on muutama vuosi sitten saatettu loppuun järjestely, jonka tuloksena syntyi Nivos-konserni, johon on keskitetty kunnan energia-, vesi- ja nettipalvelut. Vastaavia hankkeita on aiemmin toteutettu mm. Seinäjoella, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa.

Näin kannattaisi toimia Nurmijärvelläkin. Energia- ja vesihuolto säilyisi edelleen kunnan omissa vakaissa, osaavissa käsissä ja se tapahtuisi kuntakonsernin kannalta taloudellisesti nykyistä järkevämmällä ja tehokkaammalla tavalla.

 

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksen jäsen

 

 

 

Toiveuusinta: Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä

cropped-20181010hacc88ggarto010.jpg

Jotkut jutut ja sanomiset alkavat elämään omaa elämäänsä – ja monesti vieläpä irralleen otettuna alkuperäisestä asiayhteydestä ja vääristyneenä.

Hyvä esimerkki on Helsingin Sanomien Nyt-liitteen  lähimatkailureportaasi “Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä” syksyltä 2008. Se herätti huomiota jo tuoreeltaan, mutta silloin toki jokainen pääsi koko artikkelin lukemaan.

Sittemmin silloisen kunnanjohtajan ja nuorisopäällikön lausumia on jaettu ja siteerattu  alkuperäisestä yhteydestä irrotettuna. Helsingin Sanomat väitti jopa pääkirjoitussivullaan vuonna 2015 järjettömästi – yhteen irralliseen lauseeseen viitaten, että Nurmijärvi ei olisi kiinnostunut ratayhteydestä Klaukkalaan. Jokainen hiukankin asiaan perehtynyt tietää, että ratayhteys on ollut vuosikymmenet kunnan intresseissä ja varautuminen siihen on ohjannut merkittävästi eteläisen Nurmijärven kaavoitusta.

Viimeksi tänään – yli 10 vuotta tuon Hesarin Nyt-liitteen “hupaisan” jutun jälkeen FB:n Klaukkala-ryhmässä jeesustellaan, että silloinen kunnanjohtaja ei olisi halunnut ratayhteyttä, koska se tuo huumeita. Tämä keskustelu on pohjautui stadilaisen Osmo Soininvaaran vuosien takaisesta blogikirjoituksesta, joka perustuu juuri tuohon samaan yhden lauseen analyysiin vuoden 2008 NYT-liitteen artikkelista.

Toiveuusintana ja ilmeiseen tarpeeseen blogikirjoitukseni vuodelta 2015 ja sen mukana tarinaa saagan alkulähteiltä vuodelta 2008. Olkaapa hyvä.

————————————————————————————————————————

014  Näin vuonna 2008

Tämän päivän 20.9.2015 Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla on kaupunkitoimituksen esimies Kalle Silfverbergin kolumni otsikolla “Mallioppilas jätettiin mottiin”. Kolumni käsittelee liikenne- ja viestintäministeriön päätöstä lakkauttaa Y-juna ja samalla henkilöjunaliikenne Siuntiosta ja Inkoosta. Asiallinen ja ajankohtainen kolumni aiheeltaan – ei siinä mitään.

Kirjoitus alkaa kuitenkin sitaatilla Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmin lausumasta Hesarin Nyt-liitteelle vuodelta 2008. Tämä kolumnin alkuun nostettu iskulause kuuluu kaikessa karuudessaan näin: “Juna tuo rikollisuutta ja huumeita.” Tästä on vedetty kolumnissa muutamaa riviä alempana vielä kaiken kattava johtopäätös: “Nurmijärveä ei junayhteys kiinnostanut.”

Vähäisemmälläkin paneutumisella, ymmärryksellä ja ammattiosaamisella tulisi tietää, että Nurmijärvi on ajanut vuosikymmeniä aktiivisesti raideyhteyden jatkamista Helsingin suunnasta Klaukkalaan ja edelleen Kirkonkylän kautta Rajamäelle, jossa se voitaisiin yhdistää Hanko-Hyvinkää-rataan. Tämä tavoite on huomioitu sekä maakunta- että yleiskaavoissa. Klaukkalan keskustan asemakaavassa junaratavaraus on keskeinen – jopa määräävä tekijä. Olen joskus todennut ja kirjoittanut, että Klaukkalan ja kunnan maankäytön suunnittelu alkaa olla jo liikaakin sidottu kahteen väylähankkeeseen, jotka eivät etene valtiovallan saamattomuuden ja haluttomuuden takia. Kyseessä ovat Klaukkalan ohikulkutie ja Klaukkalan junarata.

Hesarin tämän päiväisen kirjoituksen väite Nurmijärven kunnan junaratakielteisyydestä on siis mieltä vailla – oli sitten kysymys tilanteesta vuonna 2008 tai 2015.

Hämmentävän väitteen voi ymmärtää, kun tietää ja huomioi mihin lähteeseen kolumnin kirjoittaja tekstinsä perustaa. Kyseessä on Nyt-liitteen vuoden 2008 numeron 38 aukeaman laajuinen artikkeli otsikolla “Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä”. Kyseessä oli toimittaja Valtteri Väkevän omituinen ja asenteellinen reportaasi Nurmijärvestä syksyltä 2008. Jutun idea oli houkutella ja viedä ihmisiä “onneen” eli tutustumaan Nurmijärveen kunnan viranhaltijoiden opastuksella. Mukaan toimittaja sai houkuteltua viisi nuorta helsinkiläistä, joista kukaan ei halunnut asua Nurmijärvellä ja joista vain yksi oli siellä aiemmin käynyt.

Juttu alkoi sävyisissä ja leppoisissa tunnelmissa. Siinä kuvattiin kuinka lauantaiaamu on kaunis, dj soittaa vinyylimusiikkia ja ihmiset nauttivat aamiaista ravintolassa ja meno on iloista. Kuvaus olikin Helsingin Punavuoresta.

Tunnelma muuttui nopeasti, kun pikkubussi pääsi Nurmijärvelle. Saimme lukea tällaisia masentavia havaintoja: Nyt on tultu kauas trendikuppiloista. Lehmät tuijottavat punavuorelaisia aidan takaa. Ulosteet lentävät niiden takamuksista vähän väliä. Lötinä on melkoinen. Nurmijärvi on kuin pommitettu Kosovo. Öklöttää. Taas öklöttää.

Johonkin lehmän ulosteiden ja kuoppaisten sorateiden kuvaamisen väliin oli napattu kunnanjohtajan lausuma “Sitä paitsi juna tuo rikollisuutta ja huumeita.” Eli tällaista lähdemateriaalia oli valtakunnan päälehden pääkirjoitussivun taustalla tänään.

Sen verran tuo syksyn 2008 Nyt-liitteen kirjoitus nostatti pulssia tuoreeltaan, että lähetin 20.9.2008 toimitukseen mielipidekirjoituksen, joka myös julkaistiin. En ollut ainoa kirjoitukseen reagoinut. Muutama henkilö hämmästeli jutun tarkoitusta, typeryyttä ja asenteellisuutta. Palautteet oli kasattu toimituksen säälittävästi virittelemän otsikon “Nurmijärveä ei saa haukkua” alle. Yhdessäkään vastineessa kun ei kielletty arvostelemasta Nurmijärveä, vaan toivottiin asiallista toimitustyötä.

Tässä vielä minun Nyt-liitteessä julkaistu kirjoitukseni pvm. 20.9.2008:

Nurmijärvi on lauantaiaamuna kaunis. Kauriit käyskentelevät kasteisen niityn reunamilla. Luen Nyt-liitteen Nurmijärvi-reportaasia.

Mietin, mitä jutulla halutaan viestittää lukijakunnalle. Jutun lähestymistavasta ymmärrän, että asiallisesta tutkivasta journalismista ei ole kysymys. Yrittikö toimittaja tehdä hauskan jutun esikuvanaan Pahkasian Savo-Karjalan matkaopas, jossa kirjoittajat laittoivat hyväntahtoisesti naurunalaiseksi matkakohteensa ja itsensä. Kouvolahan kantaa vieläkin ylpeänä saamaansa titteliä ”Suomen turhin kaupunki”. Ei, kysymyksessä ei ole huumorijuttu: se ei naurata ja on ylimielisesti laadittu.

On hieno asia, että valtteriväkeville on helsinkinsä ja nurmijärveläisille Nurmijärvi. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus vapaasti valinta oma asuinpaikkansa ja -muotonsa. Ehkä toimittajakin halusi tuoda tämän esille, mutta mikä todistusvoima on sillä, että kaupunkiasumiseen tyytyväiset ihmiset arvostelevat pääkaupungin kehyskuntaa. Kaupunkinuoret ovat edelleen yhtä tyytyväisiä kaupunkiasumiseen kuin me nurmijärveläiset omaan asuinympäristöömme. Tätä asumisen valinnanvapauttahan ei kukaan ole edes halunnut rajoittaa.

Suljen lehden. Lukukokemus oli huono. Öklöttää. Samaan aikaan Punavuoressa aamukrapulainen sekakäyttäjä väistelee likaiseen asfalttiin kuin rypälepommilla levitettyjä oksennuksia.

Arto Hägg, Nurmijärvi

Olen muuten siinä ymmärryksessä, että raideliikenneasemien ympäristöihin keskittyy huomattavasti tavallista enemmän rikollisuutta ja huumeongelmia. Olen myös sitä mieltä, että Klaukkalaan pitäisi saada raideyhteys ja henkilöliikennettä.

Vuoden 2018 viimeinen valtuuston kokous

20181212

Nurmijärven vuoden 2018 viimeinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin keskiviikkona 12.12.

Kokouksen alussa kukitettiin perussuomalaisten 60 vuotta täyttänyt kunnanvaltuutettu Esa “Kuokka-Ossi” Laitinen. Kuulimme myös paikallisen Aleksis-kuoron esittämänä jouluisia lauluja.

Koska sekä valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen että 1. varapj Jari Vainio olivat estyneitä, puheenjohtajana toimi 2. varapj. Harri Lepolahti. Oikein jämptisti hän homman hoitikin.

Kokouksen alussa valitaan luonnollisesti pöytäkirjan tarkastajat. Olen valtuustoryhmän vetäjänä hieman yli vuoden verran pitänyt kirjaa kokoomus-ryhmän puolesta siitä, kuka on meillä pöytäkirjan tarkastusvuorossa. Olin jo aiemmin hieman ihmetellyt, miten suurimmalle valtuustoryhmällemme ns. nakki napsahtaa oudon harvakseltaan, joten tutkailin, miten nuo tarkastusvuorot ovat tällä kaudella jakautuneet. Lopputulemana totesin, että tätä tehtävää jaetaan suunnilleen tasapuolisesti kaikille ryhmille – riippumatta siitä, mikä on ryhmän koko. Tämä tarkoittaa, että oma ryhmämme, joka on 15 kertaa suurempi kuin kristillisdemokraattien yhden valtuutetun ryhmä, saa kyseisiä tehtäviä suurin piirtein saman verran. Enpä malttanut olla asiasta huomauttamatta. Hieman kieli poskessa totesinkin olevani huolissani siitä, ettei pienen ryhmän valtuutettua liikaa rasitettaisi ja toisaalta vähemmän kieli poskessa, että olisi suotavaa, että isojen ryhmienkin jokainen jäsen pääsisi edes kerran neljän vuoden valtuustokauden aikana tätä tehtävää hoitamaan. Nykyisellä systeemillä se ei ole mitenkään varmaa.

Vanha-Klaukan asemakaavaan liittyen hyväksyttiin pari maankäyttösopimusta. Vanha-Klaukan asemakaava saadaan siten etenemään ja kunnalle sopimuksilla lisämaata kaava-alueelta ja lisäksi liki 400.000 euroa sopimuskorvausta.

Kunnan hallintosäännön päivitykset hyväksyttiin. Kokoomus-ryhmä oli asian valmistelussa hyvinkin aktiivinen ja esitimme luonnokseen useita muutosesityksiä, jotka oli ilahduttavan laajasti huomioitu lopullisessa asiakirjassa. Ainoa asiakohta, josta äänestettiin oli Peltosen (SDP) tekemä muutosesitys, että vanhus- ja vammaisneuvoston edustajilla olisi läsnä- ja puheoikeus hyvinvointilautakunnassa. Tämä muutosehdotus hävisi äänin 30-21. Itse äänestin muutosehdotuksen puolesta, mutta demokraattisen päätöksenteon pelisääntöjen mukaisesti en jäänyt “tappiota” vaikertelemaan tai kritisoimaan. Pohjaesityksen kannattajilla mm. Tarja Salonen (KESK) ja Markku Jalava (KOK) oli aivan hyvät perusteet – vai pitäisikö lopputuloksen mukaisesti todeta, että heillä oli paremmat perusteet, kun asia noin ratkaistiin. Ja tottahan on, että huomattavasti oleellisempaa ja tärkeämpää on varmistaa vanhus- ja vammaisneuvostojen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet asioiden valmisteluvaiheessa.

111.jpg

Jälkikäteen oli havaittavissa, että kaikki eivät äänestystappiota aivan yhtä rauhallisesti ottaneet. Vihreiden valtuutettu Pispalan kommentti äänestystuloksen jälkeen oli: “Kovien arvojen äänestystuloksia Nurmijärven valtuustossa.” Vaikka siis itsekin olin hävinneen ehdotuksen puolella, niin en kyllä pahallakaan tahdolla kykenisi tämän äänestyksen voittaneita valtuutettuja niputtamaan kovien arvojen kannattajiksi.

Valtuustoaloite maksuttomista opiskeluvälineistä toisen asteen opiskelijoille oli jo etukäteen arvioitavissa keskustelua herättäväksi ja äänestykseen päätyväksi. Pohjana oli SDP:n Lepolahden valtuustoaloite, jossa esitettiin selvitettäväksi toisen asteen maksuttomien opiskelun välineiden kustannukset ja yksiselitteisesti myös varaamaan jo seuraavana vuonna talousarviovalmistelussa varat tähän tarkoitukseen siten, että viimeistään vuonna 2022 aloitteessa esitetyt toimenpiteet on toteutettu. Virkamiesvalmistelussa oli vajaassa kolmessa kuukaudessa selvitetty, että aloite tarkoittaisi liki miljoonan euron (1.000.000 €) vuosittaisia kustannuksia. Valtuutettu Rousu piti asiassa SDP:n ryhmäpuheen ja ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja selvitettäväksi, onko keinoja toisen asteen koulutuksen kustannusten alentamiseksi ja lisäksi miten voitaisiin auttaa tai tukea yksittäistä opiskelijaa, jolla ei ole varaa hankkia tarvittavia oppimateriaaleja ja välineitä. Vihreiden valtuustoryhmä kannatti palautusesitystä, joten asiasta äänestettiin. Palautusesitys kaatui äänin 30-21.

114.jpg

Asian käsittelyä siis jatkettiin ja mm. valtuutettu Pirkkala (PS) piti pohjaesitystä kannattavan puheenvuoron, jossa totesi jo nykyisin olevan täysin mahdollista saada toimeentulotukea opiskeluvälineisiin. Toki tämä oli jo päätöksen esittelytekstissäkin kerrottu. Pirkkala ei myöskään pitänyt oikeudenmukaisena sitä, että maksuttomat opiskeluvälineet tulisivat kaikkien kuntalaisten maksettavaksi, jolloin heikompituloiset osallistuisivat hyvätuloisten perheiden kustannusten kattamiseen. Omassa puheenvuorossani totesin yhtyväni Pirkkalan esille nostamiin näkökohtiin ja korostin, että palautusesitys tarkoittaisi nimenomaan alkuperäisen miljoonan euron lisäkustannukset aiheuttavan aloitteen käsittelyn jatkamista. Sitä en voinut kannattaa. Myös kokoomuksen Räty pahoitteli, että sinänsä hyvää tarkoittavat ja kannatettavat lisäselvitykset oli kytketty aloitteen palauttamiseen. Aloitteen, joka tiukasti lähti siitä, että siirrytään 2. asteella kaikille maksuttomiin oppimateriaaleihin. Eräs pitkän linjan kunnallispoliitikko totesikin, että ponsiesityksenä demariryhmän lisäselvitykset olisivat luultavasti tulleet hyväksytyksi. Olen samaa mieltä ja ponsiesitystä olisin mielelläni kannattanut.

Tuo jälkimmäinenkin äänestystulos niputettiin myöhemmin osaksi edellä mainittua “Kovien arvojen äänestystuloksia Nurmijärven valtuustossa” ja näin minutkin rankattiin kovien arvojen ajajaksi. Tämä heijastanee todellisestikin tiettyä ajatusmaailmaa: Mikäli et kritiikittömästi syydä yhteisiä varoja hyviltä ja joviaaleilta näyttäviin ja kuulostaviin hankkeisiin ja pidät huolta myös taloudesta, olet välittömästi ns. kovien arvojen kannattaja. Itse näen vastuullisen taloudenpidon nimenomaan heikompiosaisten ja vähävaraisten etuna ja turvaavan panostuksen heidän erityistarpeisiin – esimerkiksi toimeentulotuen opiskeluvälineisiin.

Valtuusto hyväksyi kunnan lausunnon Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta. On paikallaan antaa tunnustus asian perusteellisesta ja hyvästä valmistelusta viranhaltijoille ja työntekijöille. Näillä asioilla on pitkälle tulevaisuuteen kantavia vaikutuksia.

Päätteeksi nautimme perinteiseen tapaan joulupuurot kunnantalon ruokalassa.

Kymmenes valtuustovuosi on paketissa.

Rauhallista Joulun odotusta!

Nurmijärven tonteista – vielä kerran

019 – Kopio.JPG

Tavan takaa Nurmijärvellä saamme kuulla valitusta ja voivottelua siitä, että kunta ei kykene luovuttamaan (myymään tai vuokraamaan) omakotitalotontteja. Olen sitkeästi ja hieman epätoivoisestikin yrittänyt tuoda julki toisenlaisia faktoja asiassa. Sillä asialla olen jälleen.

Tutkailin hieman keskisen Uudenmaan kuntien pientalotonttien luovutustilastoja vv. 2014-2017.

Kunnista ylivoimaisesti eniten tontteja oli luovuttanut Nurmijärvi – 163 kpl. Kakkosena oli Hyvinkää 121 tontilla ja kolmantena Kerava 107 tontilla. Muut kunnat ml. Järvenpää, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula jäivät reilusti alle sadan luovutetun tontin. Se on reilusti alle puolet siitä määrästä, mitä Nurmijärvi oli vastaavana ajanjaksona pientalotontteja luovuttanut.

Vertailun vuoksi voi todeta kahden lähiseudun kaupungin lukemat tuolta ajanjaksolta: Vantaa 129 ja Riihimäki 44 tonttia.

Toivottavasti nämä luvut herättävät kaikki siihen todellisuuteen, kuinka hyvää työtä kunnan työntekijät ovat tehneet ja kuinka erinomaisia tuloksia Nurmijärvellä on saavutettu. Naapurikunnat ja -kaupungit voivat vain haaveilla vastaavista tuloksista. Vuodesta toiseen. Ja Nurmijärvi-ilmiöstä. Toisaalta edellä mainitut pientalotonttien luovutusmäärät kertovat myös, että kunnan tonttituotanto ja -myynti on jo tällä hetkellä seudun tehokkainta. Lisätulojen puristaminen tulee olemaan jatkossa tiukassa.

Kun tarkastelee myytyjen tonttien tilastoa samalta jaksolta – sisältäen myös kuntien alueella myydyt yksityisten omistamat pientalotontit, niin Nurmijärvi on siinäkin kärkikunta 290 myydyllä tontilla. Kakkosena on Tuusula 206 kpl ja kolmantena Järvenpää 192 kpl. Näissä luvuissa ei siis ole mukana vuokralle luovutettuja tontteja. Luvut toivottavasti hieman vaimentavat rutinaa siitä, että Nurmijärvi ei kaavoittaisi yksityisille rakennuspaikkoja. Rutinanvaimennukselle on erinoainen peruste – seudulta ei kovempia lukemia löydy. Toki täytyy myöntää, että pk-seudun suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tonttimyyntiluvut ovat isompia.

Kolmas usein kuultu hokema on, että Nurmijärven haja-asutusalueella ei ole tarjolla rakennuspaikkoja, vaikka halukkaita rakentajia olisi kosolti. Tässä asiassa kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat lähinnä suunnittelutarveratkaisuihin ja osayleiskaavoihin liittyviä.  Tässäkin tilastossa Nurmijärvi on hyvin edustettuna. Kaikista Keski-Uudenmaan kunnista Nurmijärvi on haja-asutusalueiden tontinmyyntitilastossa kolmantena – aivan Sipoon ja Kirkkonummen kannassa. Yli viidennes vuosina 2014-2017 myydyistä pientalojen rakennuspaikoista sijaitsi Nurmijärvellä haja-asutusalueella. Mielestäni se on paljon, mutta ei toisaalta yllätys. Nurmijärvellä oli vuoden 2018 alkupuolella reilusti yli 500 rakentamatonta rakennuspaikkaa haja-asutusalueella. Niiden myynti ja rakentaminen on kiinni ainoastaan maanomistajista.

001

 

Seurakuntavaaleista

IMG_1841

Nurmijärven seurakunnan srk-vaalitulokset on julkaistu.

Edellisvaalien tapaan eniten ääniä sai Pia Jaakkola (Kirkko kuuluu kaikille – keskusta) 134 kpl. Myös tarja Tikkaoja ja Markku Jalava (Kirkko meille jokaiselle – kokoomus) saivat yli 100 ääntä viime vaalien tapaan.

Viime vaalien jälkeen totesin, että seurakunta-aktiivit näyttävät menestyvän srk-vaaleissa, eikä aktiivisuudeksi juurikaan noteerata sitä, että aktivoidutaan vain vaaleihin. Näidenkin vaalien tuloksissa oli samaa havaittavissa.

Joitain huomioita vaalituloksista:

  • Kirkkovaltuutettujen keski-ikä pysyi samana eli 54 vuodessa.
  • Äänestysaktiivisuus oli 15,3% ja 16-17 -vuotiaiden osalta vieläkin alhaisempi 10,8%.
  • Valtakunnan tasolla äänestysprosentti oli 14,4. Äänestysaktiivisuus laski kaikissa hiippakunnissa useita prosentteja verrattuna edellisiin vaaleihin.
  • Istuvista kunnanvaltuutetuista kirkkovaltuustoon valittiin Sirpa Rantala, Leni Pispala, Aulikki Markkanen, Jenni Sandberg ja Jussi Malkamäki. Valitsematta kunnanvaltuutetuista jäivät Esa Laitinen, Maiju Tapiolinna ja Harri Lepolahti, joista kaksi viimeistä ovet ehdolla myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

 

Talousarviovaltuusto 2018

IMG_0106

Nurmijärven perinteinen marraskuinen kunnanvaltuuston talousarviokokous käy pienestä urheilusuorituksesta. Keskittymistä ja tarvittaessa nopeaa reagointia koko pitkän kokouksen ajan.  Tällä kertaa kinkerit kestivät yhdeksän tuntia, johon toki mahtui pari taukoa ja yksi kunnanhallituksen kokous. Parhaimmillaan tai pahimmillaan valtuustosalissa on istuttu kello ympärikin. Nyt päästii kotoutumaan jo ilta kymmenen jälkeen. Rutistuksen jälkeen pulssi on korkealla vielä kotisohvallakin.

Alkuun käsiteltiin seitsemisen asiakohtaa – mm. valtuustoaloite senioriuintikortin laajentamiseksi kaikille nurmijärveläisille eläkeläisille. Asian alkujuuret ovat SMP-ryhmän Tero Artelin taannoisessa  valtuustoaloitteessa eläkeläisten uintikorttien tukemisesta. Sittemmin aloite muuttui sisältämään myös mm. kuntosalitoimintaa. Nämä muutokset on hyväksytty valtuustossa. Nyt kävi kuitenkin ilmi, että paikalliset yrittäjät ovat kritisoineet tehtyjä päätöksiä kilpailua vääristävänä, vaikka kunta oli aikanaan neuvotellut ja löytänyt yhteisen ratkaisun asiassa. Kuten salissakin totesin, yritysvaikutukset on syytä nyt uudelleen arvioida. Kunta ei voi antaa omalle yhtiölleen tukea, jos se vääristää kilpailua. Tehtyjen ratkaisujen täytyy kestää tarkastelu myös myöhemmin, jos esimerkiksi seudulle ilmaantuu uusia yrittäjiä.

Eläkeläisten uintikorttikäsittelyn yhteydessä oli pientä epäselvyyttä ja erimielisyyttä perussuomalaisten ponsiesityksen käsittelyn suhteen. Tapiolinna veti pois ryhmänsä muutosesityksen ja esitti ponnen. Puheenjohtajan kysyessä keskustelun päätyttyä, voiko valtuusto olla ponnesta yksimielinen todettiin, että näin ei ole. Puheenjohtaja tulkitsi, ettei pontta oltu erikseen kannatettu ja totesi sen siten rauenneeksi. Nyt jäi askarruttamaan, tehtiinkö ponsiesitys ryhmän vai yksityisen valtuutetun nimissä, voidaanko kannatukseksi tulkita toisen valtuutetun maininta että “ihan hyvä oli tämä ponsiesitys” tai kannattiko pontta joku muu ennen keskustelun päättymistä. Tämä tulee mitä ilmeisimmin tarkastelun kohteeksi myöhemmin, koska valtuutettu Tapiolinna ilmoitti, että asiaan palataan hallinto-oikeudessa. Kun alussa kirjoitin, että budjettikokous on kuin urheilusuoritus, niin sen lopputuloksiakin joudutaan näköjään arvioimaan videotarkistuksen perusteella.

Talousarviokäsittelyn aluksi pidettiin puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Pidin puheen lyhyenä, kun kyseiset istunnot tosiaan ovat kohtuullisen raskaita muutenkin. Korostin kokoomus-ryhmän perinteistä tiukan ja vastuullisen talouden pidon linjaa ja toivoin, ettei käsittelyssä nouse esiin lisämäärärahaesityksiä ja perinteisiä joulurahaesityksiä. Kohtuullisesti niiltä säästyttiinkin. Totesin ryhmän puolesta, että päätettävän talousarvion olevan tärkeä senkin vuoksi, että se tulee olemaan pohja ensi vuonna aloitettavalle kestävän talouden kehitysohjelmalle. Edelleen totesin, että talousarvion sitovissa tavoitteissa ja mittareissa oli hyvin huomioitu ryhmämme antamat kommentit ja huomiot.

Talousarvion muutosesityksiä tehtiin kymmenkunta kappaletta. En kannattanut esitystä toisen työllisyyskoordinaattorin palkkaamiseksi yhden sijaan. Olimme saaneet kunnanhallituksessa selvityksen, että toisen koordinaattorin palkkaamisella ei ole välitöntä vaikutusta tulopuoleen. Joillakin valtuutetuilla oli  ymmärrys tai tieto, että tällä rekrytoinnilla on jopa satojen tuhansien eurojen tulosvaikutus. Aika erikoista oli, että olin ainoa kunnanhallituksen jäsen, joka oli kunnanhallituksen oman pohjaesityksen kannalla. Sitä jäin hieman ihmettelemään, kun tulopuolelle ei resurssin lisäyksen jälkeen lisätty niitä satojatuhaniosa euroja. Ne tulevat toivottavasti sitten bonuksena ensi vuoden tulokseen.

Päivän odotetuin asia oli tietysti investointiohjelma ja se lukio-kirjasto -hanke. Pidin asiassa avauspuheenvuoron. Totesin, että  kunnanhallitus ei lokakuussa 2017 hyväksynyt mitään esitetyistä vaihtoehdoista ja päätti yksimielisesti jatkaa hankesuunnitteluvaihetta ja mahdollista ideakilpailua siten, että hanke- ja investointipäätös on tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä – eli juuri tässä kokouksessa. Totesin, että kunnanvaltuusto antoi vuosi sitten hankkeelle määrärahaa 180.000 euroa, jotta nuo toimenpiteet voidaan tehdä. Totesin, että samainen kunnanvaltuusto erikseen päätti, että Hangonsillan lukion vaikutukset hankkeeseen arvioidaan.

Nyt vuosi noiden päätösten jälkeen edessämme oli karu totuus hankkeen valmistelusta: hankesuunnitelmaa ei oltu käytännössä lainkaan edistetty. Pedagoginen suunnitelma oli toki laadittu, mutta sitäkään ei oltu varsinaisesti käsitelty missään päätöksentekoelimessä. Hangonsillan lukion vaikutuksia ei oltu arvioitu millään tavalla. Rahaa näihin ponnisteluihin oli käytetty alle 10 tuhatta euroa, eikä viivaakaan oltu piirretty hankesuunnitelmaluonnoksiin. Hankesuunnitelmaa ei oltu tuotu uudelleen käsittelyyn – eikä siinä mitään uutta juuri olisi ollut käsiteltävänäkään. Totesin, että edellytettyjä toimenpiteitä asiallisten ja riittävien päätöksentekoperusteiden saamiseksi ei oltu tehty. Kun otti huomioon aivan viime päiviin asti vaihtuneet irralliset ja epämääräiset laskelmat sivistyspuolen investointihankkeiden kokonaiskustannuksista ja kasvaneista epäilyksistä esitettyjen oppilasmääräennusteiden perusteisiin, totesin, että on syytä laatia sovittujen hankesuunnitelmatehtävien lisäksi osana hankkeiden  tarveselvitystä kokonaisvaltainen palveluverkkosuunnitelma. Tämän jälkeen myös lukio-kirjastohanke on kypsä päätöksenteolle. Tein tämän mukaisen muutosesityksen, jossa myös poistettiin lukio-kirjastohankkeen määrärahat lukuunottamatta vuoden 2019 euroja.

Asiasta pidettiin luonnollisesti useita muitakin puheenvuoroja, jonka jälkeen pääsimme jälleen äänestämään. Muutosesitykseni voitti äänin 27-24. Asiaan palataan siis ensi vuonna. Keskustan Riikka Raekannas esitti tämän jälkeen ponnen, jossa esitettiin mm. hankesuunnitelman etenemisen raportoinnista määräajoin kunnanhallitukselle. Tällainen seuranta olisi varmasti pitänyt toteuttaa jo kuluneen vuoden aikana. Toki täytyy muistaa, että asian kannalta tärkeiden viranhaltijoiden vaihdokset juuri pahimpaan aikaan vaikeuttivat asioiden hoitoa pahoin.

IMG_0098a.jpg

Verot päätettiin pitää ennallaan.

Lopputulemana Nurmijärven vuoden  2019 talousarvio kertoo seuraavaa:

– Alijäämää syntyy yhteensä noin 3 milj. euroa.
– Lainamäärä kasvaa vuoden 2017 tasosta noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2021.
– Nettoinvestoinnit ovat vuonna 2019 yht. 43,5 milj. euroa, vuonna 2020 yht. 36,2 milj. euroa ja vuonna 2021 yht. 45,6 milj. euroa. Aiempien vuosien terve investointitasohan on ollut hieman yli 20 milj.euroa. Tekemistä riittää tällä osastolla talouden tasapainottamiseksi.

Tuon saimme aikaan yhdeksässä tunnissa. Onneksi kokous ei ollut pitempi. Yleensä maraton-kokouksissa on syntynyt vieläkin murhaavampia alijäämiä ja lainamääriä.

IMG_0097

Kops. 

 

Kokoomus Nurmijärven syyskokous

IMG_0049

Kokoomus Nurmijärvi ry piti 6.11.2018 sääntömääräisen syyskokouksensa.

Tilaisuuden alussa kokoomuksen puoluesihteeri piti asiantuntevan ja ajankohtaisen poliittisen tilannekatsauksen. Perinteiseen tapaan yhdistys huomioi ansioituneita jäseniään ja tällä kertaa “seremoniaa” pääsi avustamaan myös puoluesihteeri.

Syyskokous totesi, että tunnustuksena ansioista järjestötoiminnassa on seuraaville yhdistyksen jäsenille myönnetty  Vihreä Leijona: Pirjo Kivistö, Matti Valkonen ja Roosa Virtanen. Sinisen Leijonan vastaanottivat Riitta Karasjoki, Jyrki Laamanen ja Petri Pietiläinen. Minulla oli kunnia vastaanottaa puoluehallituksen myöntämä Valkoinen Leijona.

Kokous valitsi yhdistykselle uuden puheenjohtajan ensi vuodelle – Kristiina Hakalan. Kristiina on yhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen jäsen. Hänellä on takana myös useita kausia yhdistyksen hallituksessa. Vuoden vaihteessa päättyy siis oma jaksoni paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Jotta yhdistystoiminta pysyy vireänä ja uudistuu, on hyväksi välillä vaihtaa vetäjää. Teimme nyt hyvän päätöksen.

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin: Marjukka Bruun-Vartia, Kari Jaakkola, Markku Jalava, Jyrki Laamanen, Jussi Malkamäki, Seija Martelius, Hilkka Ruusuvirta, Tero Salomaa, Mika Saloranta ja kutsuttuna vaalipäällikkönä Kari Suomela. Onnittelut uudelle puheenjohtajalle ja muille valituille!

IMG_3684

Leijona-henkilöitä

IMG_3671 – Kopio.JPG

Nykyinen ja tuleva pj.

Ei mikään volttilähtö kestävän kasvun -ohjelmalle

IMG_0883

Nurmijärven kunnanhallitus sai kahdessa pitkässä istunnossa valmiiksi esityksen talousarvioksi 2019 ja taloussuunnitelmaksi 2020-21.

Vaikka käsittely oli nopeahko, niin ei voi sanoa, että lopputuloksesta olisi vielä täysi ymmärrys. Toimialojen sitovia tavoitteita kehotettiin laajalti tarkistamaan ja investointisuunnitelmaan tehtyjen muutoksien vaikutus tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan ei ollut tiedossa kokouksen päättyessä.

Kunnanhallitus teki äänestyksen jälkeen päätöksen lisätä kunnanjohtajan tasapainotettuun esitykseen uusi lukio ja kirjastohanke, joka ymmärrykseni mukaan tulee aikaistamaan investointeja investointisuunnitelmakaudelle 2019-2013 yli 13 miljoonalla eurolla. Tämän vaikutusta rahoitus- ja käyttökuluihin ei ole vielä täysin selvitetty. On väistämätöntä, että tulorahoitusta on haettava veronkorotuksista, mikäli kunta haluaa välttää lisälainanoton. Tätä jouduttaneen tarkastelemaan budjettivaltuustossa, kun lopulliset laskelmatkin ovat valmistuneet.

Olin lukioasiassa kunnanjohtajan pohjaesityksen kannalla. Tämä esitys hävisi äänin 5-6 ja kunnanhallituksen päätökseksi tuli siis lisätä lukio ja kirjasto -hanke investointiohjelmaan.  Eriävän mielipiteen päätökseen jätti lisäkseni Raekannas, Salonen, Sivula ja Tapiolinna.

Omalta osalta totesin, että kunnanhallitus päätti vuosi sitten jatkaa lukio ja kirjasto -hankkeen hankesuunnitteluvaihetta, jotta nyt käsiteltävän tavoitearvion 2019 yhteydessä voitaisiin tehdä hanke- ja investointipäätös. Hankesuunnittelua ei kuitenkaan ole vuoden aikana edistetty kunnanhallituksen edellyttämällä tavalla ja myös siihen myönnetyt varat 180.000 € ovat pääosin käyttämättä. Päätöksentekoperusteita ei ole juuri lainkaan viety eteenpäin vuoden aikana.

Samainen kunnanhallitus totesi tässä samassa talousarviokäsittelyssä, että velkaantumisen tahti on kehittymässä kestämättömälle tasolle sekä hyväksyi kunnanjohtajan ja uuden talousjohtajan esityksen uudesta Nurmijärven kestävän kasvun NUUKA -ohjelmasta, jolla on tarkoitus mm. linjata kunnan taloutta niin, että velkaantuminen hidastuisi.

On käsittämätöntä, että tätä tavoitetta “vauhditettiin” lisäämällä investointisuunnitelmaan 13 miljoonaa euroa. Toivottavasti viranhaltijoilla riittää motivaatio. Itseltäni alkaa usko loppua.

Käsittely jatkuu marraskuun budjettivaltuustossa.

 

 

Kunnanvaltuusto ja talousseminaari 29.8.2018

IMG_0598

Nurmijärven kunnanvaltuuston listalla 29.8.2018 oli poikkeuksellisesti vain yksi asiakohta ja sekin oli tarkennus aiemmin tehtyyn päätökseen 65 vuotta täyttäneiden senioriuintikortista ja siihen liittyvästä HyväOlo-seniorikortista. Lisäksi valtuusto hyväksyi Kalle Mustosen ponsiesityksen, että valtuustoaloite edun laajentamisesta koskemaan kaikkia eläkeläisiä käsitellään pikaisesti, jotta päätös voidaan tehdä vuoden lopun budjettivaltuustossa.

Kokouksessa kävivät myös esittäytymässä neljä uutta viranhaltijaa: katupäällikkö Markku Koskinen, tilakeskuksen päällikkö Kristiina Koskiaho, talousjohtaja Ville Rajahalme ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen.

Lyhyen lännän kokouksen päälle pidettiin valtuuston talousseminaari. Ensin Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen valisti valtuutettuja verotuloista ja valtionosuuksista ja niiden ennakoinnista. Oli tiivis ja hyvä tietopaketti.

Jälkimmäisessä osiossa tuore talousjohtaja Ville Rajahalme kertoi talouden näkymistä ja väänsi rautalangasta, mitä tarkoittaa kunnan talouden tasapaino. Hyvä ja selkeä esitys ja täytyy todeta, että tuli takauma kesäkuun valtuustossa pitämääni ryhmäpuheeseen, jossa totesin mm:

“Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista. “

Juuri tätä harhaista tuloslaskelman tulkintaa uusi talousjohtajakin kehotit välttämään. Toivottavasti silmät aukenivat viimeistään nyt kaikilta valtuutetuilta – myös siellä toisella reunustalla.