Vuoden 2018 viimeinen valtuuston kokous

20181212

Nurmijärven vuoden 2018 viimeinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin keskiviikkona 12.12.

Kokouksen alussa kukitettiin perussuomalaisten 60 vuotta täyttänyt kunnanvaltuutettu Esa “Kuokka-Ossi” Laitinen. Kuulimme myös paikallisen Aleksis-kuoron esittämänä jouluisia lauluja.

Koska sekä valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen että 1. varapj Jari Vainio olivat estyneitä, puheenjohtajana toimi 2. varapj. Harri Lepolahti. Oikein jämptisti hän homman hoitikin.

Kokouksen alussa valitaan luonnollisesti pöytäkirjan tarkastajat. Olen valtuustoryhmän vetäjänä hieman yli vuoden verran pitänyt kirjaa kokoomus-ryhmän puolesta siitä, kuka on meillä pöytäkirjan tarkastusvuorossa. Olin jo aiemmin hieman ihmetellyt, miten suurimmalle valtuustoryhmällemme ns. nakki napsahtaa oudon harvakseltaan, joten tutkailin, miten nuo tarkastusvuorot ovat tällä kaudella jakautuneet. Lopputulemana totesin, että tätä tehtävää jaetaan suunnilleen tasapuolisesti kaikille ryhmille – riippumatta siitä, mikä on ryhmän koko. Tämä tarkoittaa, että oma ryhmämme, joka on 15 kertaa suurempi kuin kristillisdemokraattien yhden valtuutetun ryhmä, saa kyseisiä tehtäviä suurin piirtein saman verran. Enpä malttanut olla asiasta huomauttamatta. Hieman kieli poskessa totesinkin olevani huolissani siitä, ettei pienen ryhmän valtuutettua liikaa rasitettaisi ja toisaalta vähemmän kieli poskessa, että olisi suotavaa, että isojen ryhmienkin jokainen jäsen pääsisi edes kerran neljän vuoden valtuustokauden aikana tätä tehtävää hoitamaan. Nykyisellä systeemillä se ei ole mitenkään varmaa.

Vanha-Klaukan asemakaavaan liittyen hyväksyttiin pari maankäyttösopimusta. Vanha-Klaukan asemakaava saadaan siten etenemään ja kunnalle sopimuksilla lisämaata kaava-alueelta ja lisäksi liki 400.000 euroa sopimuskorvausta.

Kunnan hallintosäännön päivitykset hyväksyttiin. Kokoomus-ryhmä oli asian valmistelussa hyvinkin aktiivinen ja esitimme luonnokseen useita muutosesityksiä, jotka oli ilahduttavan laajasti huomioitu lopullisessa asiakirjassa. Ainoa asiakohta, josta äänestettiin oli Peltosen (SDP) tekemä muutosesitys, että vanhus- ja vammaisneuvoston edustajilla olisi läsnä- ja puheoikeus hyvinvointilautakunnassa. Tämä muutosehdotus hävisi äänin 30-21. Itse äänestin muutosehdotuksen puolesta, mutta demokraattisen päätöksenteon pelisääntöjen mukaisesti en jäänyt “tappiota” vaikertelemaan tai kritisoimaan. Pohjaesityksen kannattajilla mm. Tarja Salonen (KESK) ja Markku Jalava (KOK) oli aivan hyvät perusteet – vai pitäisikö lopputuloksen mukaisesti todeta, että heillä oli paremmat perusteet, kun asia noin ratkaistiin. Ja tottahan on, että huomattavasti oleellisempaa ja tärkeämpää on varmistaa vanhus- ja vammaisneuvostojen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet asioiden valmisteluvaiheessa.

111.jpg

Jälkikäteen oli havaittavissa, että kaikki eivät äänestystappiota aivan yhtä rauhallisesti ottaneet. Vihreiden valtuutettu Pispalan kommentti äänestystuloksen jälkeen oli: “Kovien arvojen äänestystuloksia Nurmijärven valtuustossa.” Vaikka siis itsekin olin hävinneen ehdotuksen puolella, niin en kyllä pahallakaan tahdolla kykenisi tämän äänestyksen voittaneita valtuutettuja niputtamaan kovien arvojen kannattajiksi.

Valtuustoaloite maksuttomista opiskeluvälineistä toisen asteen opiskelijoille oli jo etukäteen arvioitavissa keskustelua herättäväksi ja äänestykseen päätyväksi. Pohjana oli SDP:n Lepolahden valtuustoaloite, jossa esitettiin selvitettäväksi toisen asteen maksuttomien opiskelun välineiden kustannukset ja yksiselitteisesti myös varaamaan jo seuraavana vuonna talousarviovalmistelussa varat tähän tarkoitukseen siten, että viimeistään vuonna 2022 aloitteessa esitetyt toimenpiteet on toteutettu. Virkamiesvalmistelussa oli vajaassa kolmessa kuukaudessa selvitetty, että aloite tarkoittaisi liki miljoonan euron (1.000.000 €) vuosittaisia kustannuksia. Valtuutettu Rousu piti asiassa SDP:n ryhmäpuheen ja ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja selvitettäväksi, onko keinoja toisen asteen koulutuksen kustannusten alentamiseksi ja lisäksi miten voitaisiin auttaa tai tukea yksittäistä opiskelijaa, jolla ei ole varaa hankkia tarvittavia oppimateriaaleja ja välineitä. Vihreiden valtuustoryhmä kannatti palautusesitystä, joten asiasta äänestettiin. Palautusesitys kaatui äänin 30-21.

114.jpg

Asian käsittelyä siis jatkettiin ja mm. valtuutettu Pirkkala (PS) piti pohjaesitystä kannattavan puheenvuoron, jossa totesi jo nykyisin olevan täysin mahdollista saada toimeentulotukea opiskeluvälineisiin. Toki tämä oli jo päätöksen esittelytekstissäkin kerrottu. Pirkkala ei myöskään pitänyt oikeudenmukaisena sitä, että maksuttomat opiskeluvälineet tulisivat kaikkien kuntalaisten maksettavaksi, jolloin heikompituloiset osallistuisivat hyvätuloisten perheiden kustannusten kattamiseen. Omassa puheenvuorossani totesin yhtyväni Pirkkalan esille nostamiin näkökohtiin ja korostin, että palautusesitys tarkoittaisi nimenomaan alkuperäisen miljoonan euron lisäkustannukset aiheuttavan aloitteen käsittelyn jatkamista. Sitä en voinut kannattaa. Myös kokoomuksen Räty pahoitteli, että sinänsä hyvää tarkoittavat ja kannatettavat lisäselvitykset oli kytketty aloitteen palauttamiseen. Aloitteen, joka tiukasti lähti siitä, että siirrytään 2. asteella kaikille maksuttomiin oppimateriaaleihin. Eräs pitkän linjan kunnallispoliitikko totesikin, että ponsiesityksenä demariryhmän lisäselvitykset olisivat luultavasti tulleet hyväksytyksi. Olen samaa mieltä ja ponsiesitystä olisin mielelläni kannattanut.

Tuo jälkimmäinenkin äänestystulos niputettiin myöhemmin osaksi edellä mainittua “Kovien arvojen äänestystuloksia Nurmijärven valtuustossa” ja näin minutkin rankattiin kovien arvojen ajajaksi. Tämä heijastanee todellisestikin tiettyä ajatusmaailmaa: Mikäli et kritiikittömästi syydä yhteisiä varoja hyviltä ja joviaaleilta näyttäviin ja kuulostaviin hankkeisiin ja pidät huolta myös taloudesta, olet välittömästi ns. kovien arvojen kannattaja. Itse näen vastuullisen taloudenpidon nimenomaan heikompiosaisten ja vähävaraisten etuna ja turvaavan panostuksen heidän erityistarpeisiin – esimerkiksi toimeentulotuen opiskeluvälineisiin.

Valtuusto hyväksyi kunnan lausunnon Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta. On paikallaan antaa tunnustus asian perusteellisesta ja hyvästä valmistelusta viranhaltijoille ja työntekijöille. Näillä asioilla on pitkälle tulevaisuuteen kantavia vaikutuksia.

Päätteeksi nautimme perinteiseen tapaan joulupuurot kunnantalon ruokalassa.

Kymmenes valtuustovuosi on paketissa.

Rauhallista Joulun odotusta!

Nurmijärven tonteista – vielä kerran

019 – Kopio.JPG

Tavan takaa Nurmijärvellä saamme kuulla valitusta ja voivottelua siitä, että kunta ei kykene luovuttamaan (myymään tai vuokraamaan) omakotitalotontteja. Olen sitkeästi ja hieman epätoivoisestikin yrittänyt tuoda julki toisenlaisia faktoja asiassa. Sillä asialla olen jälleen.

Tutkailin hieman keskisen Uudenmaan kuntien pientalotonttien luovutustilastoja vv. 2014-2017.

Kunnista ylivoimaisesti eniten tontteja oli luovuttanut Nurmijärvi – 163 kpl. Kakkosena oli Hyvinkää 121 tontilla ja kolmantena Kerava 107 tontilla. Muut kunnat ml. Järvenpää, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula jäivät reilusti alle sadan luovutetun tontin. Se on reilusti alle puolet siitä määrästä, mitä Nurmijärvi oli vastaavana ajanjaksona pientalotontteja luovuttanut.

Vertailun vuoksi voi todeta kahden lähiseudun kaupungin lukemat tuolta ajanjaksolta: Vantaa 129 ja Riihimäki 44 tonttia.

Toivottavasti nämä luvut herättävät kaikki siihen todellisuuteen, kuinka hyvää työtä kunnan työntekijät ovat tehneet ja kuinka erinomaisia tuloksia Nurmijärvellä on saavutettu. Naapurikunnat ja -kaupungit voivat vain haaveilla vastaavista tuloksista. Vuodesta toiseen. Ja Nurmijärvi-ilmiöstä. Toisaalta edellä mainitut pientalotonttien luovutusmäärät kertovat myös, että kunnan tonttituotanto ja -myynti on jo tällä hetkellä seudun tehokkainta. Lisätulojen puristaminen tulee olemaan jatkossa tiukassa.

Kun tarkastelee myytyjen tonttien tilastoa samalta jaksolta – sisältäen myös kuntien alueella myydyt yksityisten omistamat pientalotontit, niin Nurmijärvi on siinäkin kärkikunta 290 myydyllä tontilla. Kakkosena on Tuusula 206 kpl ja kolmantena Järvenpää 192 kpl. Näissä luvuissa ei siis ole mukana vuokralle luovutettuja tontteja. Luvut toivottavasti hieman vaimentavat rutinaa siitä, että Nurmijärvi ei kaavoittaisi yksityisille rakennuspaikkoja. Rutinanvaimennukselle on erinoainen peruste – seudulta ei kovempia lukemia löydy. Toki täytyy myöntää, että pk-seudun suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tonttimyyntiluvut ovat isompia.

Kolmas usein kuultu hokema on, että Nurmijärven haja-asutusalueella ei ole tarjolla rakennuspaikkoja, vaikka halukkaita rakentajia olisi kosolti. Tässä asiassa kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat lähinnä suunnittelutarveratkaisuihin ja osayleiskaavoihin liittyviä.  Tässäkin tilastossa Nurmijärvi on hyvin edustettuna. Kaikista Keski-Uudenmaan kunnista Nurmijärvi on haja-asutusalueiden tontinmyyntitilastossa kolmantena – aivan Sipoon ja Kirkkonummen kannassa. Yli viidennes vuosina 2014-2017 myydyistä pientalojen rakennuspaikoista sijaitsi Nurmijärvellä haja-asutusalueella. Mielestäni se on paljon, mutta ei toisaalta yllätys. Nurmijärvellä oli vuoden 2018 alkupuolella reilusti yli 500 rakentamatonta rakennuspaikkaa haja-asutusalueella. Niiden myynti ja rakentaminen on kiinni ainoastaan maanomistajista.

001

 

Seurakuntavaaleista

IMG_1841

Nurmijärven seurakunnan srk-vaalitulokset on julkaistu.

Edellisvaalien tapaan eniten ääniä sai Pia Jaakkola (Kirkko kuuluu kaikille – keskusta) 134 kpl. Myös tarja Tikkaoja ja Markku Jalava (Kirkko meille jokaiselle – kokoomus) saivat yli 100 ääntä viime vaalien tapaan.

Viime vaalien jälkeen totesin, että seurakunta-aktiivit näyttävät menestyvän srk-vaaleissa, eikä aktiivisuudeksi juurikaan noteerata sitä, että aktivoidutaan vain vaaleihin. Näidenkin vaalien tuloksissa oli samaa havaittavissa.

Joitain huomioita vaalituloksista:

  • Kirkkovaltuutettujen keski-ikä pysyi samana eli 54 vuodessa.
  • Äänestysaktiivisuus oli 15,3% ja 16-17 -vuotiaiden osalta vieläkin alhaisempi 10,8%.
  • Valtakunnan tasolla äänestysprosentti oli 14,4. Äänestysaktiivisuus laski kaikissa hiippakunnissa useita prosentteja verrattuna edellisiin vaaleihin.
  • Istuvista kunnanvaltuutetuista kirkkovaltuustoon valittiin Sirpa Rantala, Leni Pispala, Aulikki Markkanen, Jenni Sandberg ja Jussi Malkamäki. Valitsematta kunnanvaltuutetuista jäivät Esa Laitinen, Maiju Tapiolinna ja Harri Lepolahti, joista kaksi viimeistä ovet ehdolla myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

 

Talousarviovaltuusto 2018

IMG_0106

Nurmijärven perinteinen marraskuinen kunnanvaltuuston talousarviokokous käy pienestä urheilusuorituksesta. Keskittymistä ja tarvittaessa nopeaa reagointia koko pitkän kokouksen ajan.  Tällä kertaa kinkerit kestivät yhdeksän tuntia, johon toki mahtui pari taukoa ja yksi kunnanhallituksen kokous. Parhaimmillaan tai pahimmillaan valtuustosalissa on istuttu kello ympärikin. Nyt päästii kotoutumaan jo ilta kymmenen jälkeen. Rutistuksen jälkeen pulssi on korkealla vielä kotisohvallakin.

Alkuun käsiteltiin seitsemisen asiakohtaa – mm. valtuustoaloite senioriuintikortin laajentamiseksi kaikille nurmijärveläisille eläkeläisille. Asian alkujuuret ovat SMP-ryhmän Tero Artelin taannoisessa  valtuustoaloitteessa eläkeläisten uintikorttien tukemisesta. Sittemmin aloite muuttui sisältämään myös mm. kuntosalitoimintaa. Nämä muutokset on hyväksytty valtuustossa. Nyt kävi kuitenkin ilmi, että paikalliset yrittäjät ovat kritisoineet tehtyjä päätöksiä kilpailua vääristävänä, vaikka kunta oli aikanaan neuvotellut ja löytänyt yhteisen ratkaisun asiassa. Kuten salissakin totesin, yritysvaikutukset on syytä nyt uudelleen arvioida. Kunta ei voi antaa omalle yhtiölleen tukea, jos se vääristää kilpailua. Tehtyjen ratkaisujen täytyy kestää tarkastelu myös myöhemmin, jos esimerkiksi seudulle ilmaantuu uusia yrittäjiä.

Eläkeläisten uintikorttikäsittelyn yhteydessä oli pientä epäselvyyttä ja erimielisyyttä perussuomalaisten ponsiesityksen käsittelyn suhteen. Tapiolinna veti pois ryhmänsä muutosesityksen ja esitti ponnen. Puheenjohtajan kysyessä keskustelun päätyttyä, voiko valtuusto olla ponnesta yksimielinen todettiin, että näin ei ole. Puheenjohtaja tulkitsi, ettei pontta oltu erikseen kannatettu ja totesi sen siten rauenneeksi. Nyt jäi askarruttamaan, tehtiinkö ponsiesitys ryhmän vai yksityisen valtuutetun nimissä, voidaanko kannatukseksi tulkita toisen valtuutetun maininta että “ihan hyvä oli tämä ponsiesitys” tai kannattiko pontta joku muu ennen keskustelun päättymistä. Tämä tulee mitä ilmeisimmin tarkastelun kohteeksi myöhemmin, koska valtuutettu Tapiolinna ilmoitti, että asiaan palataan hallinto-oikeudessa. Kun alussa kirjoitin, että budjettikokous on kuin urheilusuoritus, niin sen lopputuloksiakin joudutaan näköjään arvioimaan videotarkistuksen perusteella.

Talousarviokäsittelyn aluksi pidettiin puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Pidin puheen lyhyenä, kun kyseiset istunnot tosiaan ovat kohtuullisen raskaita muutenkin. Korostin kokoomus-ryhmän perinteistä tiukan ja vastuullisen talouden pidon linjaa ja toivoin, ettei käsittelyssä nouse esiin lisämäärärahaesityksiä ja perinteisiä joulurahaesityksiä. Kohtuullisesti niiltä säästyttiinkin. Totesin ryhmän puolesta, että päätettävän talousarvion olevan tärkeä senkin vuoksi, että se tulee olemaan pohja ensi vuonna aloitettavalle kestävän talouden kehitysohjelmalle. Edelleen totesin, että talousarvion sitovissa tavoitteissa ja mittareissa oli hyvin huomioitu ryhmämme antamat kommentit ja huomiot.

Talousarvion muutosesityksiä tehtiin kymmenkunta kappaletta. En kannattanut esitystä toisen työllisyyskoordinaattorin palkkaamiseksi yhden sijaan. Olimme saaneet kunnanhallituksessa selvityksen, että toisen koordinaattorin palkkaamisella ei ole välitöntä vaikutusta tulopuoleen. Joillakin valtuutetuilla oli  ymmärrys tai tieto, että tällä rekrytoinnilla on jopa satojen tuhansien eurojen tulosvaikutus. Aika erikoista oli, että olin ainoa kunnanhallituksen jäsen, joka oli kunnanhallituksen oman pohjaesityksen kannalla. Sitä jäin hieman ihmettelemään, kun tulopuolelle ei resurssin lisäyksen jälkeen lisätty niitä satojatuhaniosa euroja. Ne tulevat toivottavasti sitten bonuksena ensi vuoden tulokseen.

Päivän odotetuin asia oli tietysti investointiohjelma ja se lukio-kirjasto -hanke. Pidin asiassa avauspuheenvuoron. Totesin, että  kunnanhallitus ei lokakuussa 2017 hyväksynyt mitään esitetyistä vaihtoehdoista ja päätti yksimielisesti jatkaa hankesuunnitteluvaihetta ja mahdollista ideakilpailua siten, että hanke- ja investointipäätös on tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä – eli juuri tässä kokouksessa. Totesin, että kunnanvaltuusto antoi vuosi sitten hankkeelle määrärahaa 180.000 euroa, jotta nuo toimenpiteet voidaan tehdä. Totesin, että samainen kunnanvaltuusto erikseen päätti, että Hangonsillan lukion vaikutukset hankkeeseen arvioidaan.

Nyt vuosi noiden päätösten jälkeen edessämme oli karu totuus hankkeen valmistelusta: hankesuunnitelmaa ei oltu käytännössä lainkaan edistetty. Pedagoginen suunnitelma oli toki laadittu, mutta sitäkään ei oltu varsinaisesti käsitelty missään päätöksentekoelimessä. Hangonsillan lukion vaikutuksia ei oltu arvioitu millään tavalla. Rahaa näihin ponnisteluihin oli käytetty alle 10 tuhatta euroa, eikä viivaakaan oltu piirretty hankesuunnitelmaluonnoksiin. Hankesuunnitelmaa ei oltu tuotu uudelleen käsittelyyn – eikä siinä mitään uutta juuri olisi ollut käsiteltävänäkään. Totesin, että edellytettyjä toimenpiteitä asiallisten ja riittävien päätöksentekoperusteiden saamiseksi ei oltu tehty. Kun otti huomioon aivan viime päiviin asti vaihtuneet irralliset ja epämääräiset laskelmat sivistyspuolen investointihankkeiden kokonaiskustannuksista ja kasvaneista epäilyksistä esitettyjen oppilasmääräennusteiden perusteisiin, totesin, että on syytä laatia sovittujen hankesuunnitelmatehtävien lisäksi osana hankkeiden  tarveselvitystä kokonaisvaltainen palveluverkkosuunnitelma. Tämän jälkeen myös lukio-kirjastohanke on kypsä päätöksenteolle. Tein tämän mukaisen muutosesityksen, jossa myös poistettiin lukio-kirjastohankkeen määrärahat lukuunottamatta vuoden 2019 euroja.

Asiasta pidettiin luonnollisesti useita muitakin puheenvuoroja, jonka jälkeen pääsimme jälleen äänestämään. Muutosesitykseni voitti äänin 27-24. Asiaan palataan siis ensi vuonna. Keskustan Riikka Raekannas esitti tämän jälkeen ponnen, jossa esitettiin mm. hankesuunnitelman etenemisen raportoinnista määräajoin kunnanhallitukselle. Tällainen seuranta olisi varmasti pitänyt toteuttaa jo kuluneen vuoden aikana. Toki täytyy muistaa, että asian kannalta tärkeiden viranhaltijoiden vaihdokset juuri pahimpaan aikaan vaikeuttivat asioiden hoitoa pahoin.

IMG_0098a.jpg

Verot päätettiin pitää ennallaan.

Lopputulemana Nurmijärven vuoden  2019 talousarvio kertoo seuraavaa:

– Alijäämää syntyy yhteensä noin 3 milj. euroa.
– Lainamäärä kasvaa vuoden 2017 tasosta noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2021.
– Nettoinvestoinnit ovat vuonna 2019 yht. 43,5 milj. euroa, vuonna 2020 yht. 36,2 milj. euroa ja vuonna 2021 yht. 45,6 milj. euroa. Aiempien vuosien terve investointitasohan on ollut hieman yli 20 milj.euroa. Tekemistä riittää tällä osastolla talouden tasapainottamiseksi.

Tuon saimme aikaan yhdeksässä tunnissa. Onneksi kokous ei ollut pitempi. Yleensä maraton-kokouksissa on syntynyt vieläkin murhaavampia alijäämiä ja lainamääriä.

IMG_0097

Kops. 

 

Kokoomus Nurmijärven syyskokous

IMG_0049

Kokoomus Nurmijärvi ry piti 6.11.2018 sääntömääräisen syyskokouksensa.

Tilaisuuden alussa kokoomuksen puoluesihteeri piti asiantuntevan ja ajankohtaisen poliittisen tilannekatsauksen. Perinteiseen tapaan yhdistys huomioi ansioituneita jäseniään ja tällä kertaa “seremoniaa” pääsi avustamaan myös puoluesihteeri.

Syyskokous totesi, että tunnustuksena ansioista järjestötoiminnassa on seuraaville yhdistyksen jäsenille myönnetty  Vihreä Leijona: Pirjo Kivistö, Matti Valkonen ja Roosa Virtanen. Sinisen Leijonan vastaanottivat Riitta Karasjoki, Jyrki Laamanen ja Petri Pietiläinen. Minulla oli kunnia vastaanottaa puoluehallituksen myöntämä Valkoinen Leijona.

Kokous valitsi yhdistykselle uuden puheenjohtajan ensi vuodelle – Kristiina Hakalan. Kristiina on yhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen jäsen. Hänellä on takana myös useita kausia yhdistyksen hallituksessa. Vuoden vaihteessa päättyy siis oma jaksoni paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Jotta yhdistystoiminta pysyy vireänä ja uudistuu, on hyväksi välillä vaihtaa vetäjää. Teimme nyt hyvän päätöksen.

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin: Marjukka Bruun-Vartia, Kari Jaakkola, Markku Jalava, Jyrki Laamanen, Jussi Malkamäki, Seija Martelius, Hilkka Ruusuvirta, Tero Salomaa, Mika Saloranta ja kutsuttuna vaalipäällikkönä Kari Suomela. Onnittelut uudelle puheenjohtajalle ja muille valituille!

IMG_3684

Leijona-henkilöitä

IMG_3671 – Kopio.JPG

Nykyinen ja tuleva pj.

Ei mikään volttilähtö kestävän kasvun -ohjelmalle

IMG_0883

Nurmijärven kunnanhallitus sai kahdessa pitkässä istunnossa valmiiksi esityksen talousarvioksi 2019 ja taloussuunnitelmaksi 2020-21.

Vaikka käsittely oli nopeahko, niin ei voi sanoa, että lopputuloksesta olisi vielä täysi ymmärrys. Toimialojen sitovia tavoitteita kehotettiin laajalti tarkistamaan ja investointisuunnitelmaan tehtyjen muutoksien vaikutus tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan ei ollut tiedossa kokouksen päättyessä.

Kunnanhallitus teki äänestyksen jälkeen päätöksen lisätä kunnanjohtajan tasapainotettuun esitykseen uusi lukio ja kirjastohanke, joka ymmärrykseni mukaan tulee aikaistamaan investointeja investointisuunnitelmakaudelle 2019-2013 yli 13 miljoonalla eurolla. Tämän vaikutusta rahoitus- ja käyttökuluihin ei ole vielä täysin selvitetty. On väistämätöntä, että tulorahoitusta on haettava veronkorotuksista, mikäli kunta haluaa välttää lisälainanoton. Tätä jouduttaneen tarkastelemaan budjettivaltuustossa, kun lopulliset laskelmatkin ovat valmistuneet.

Olin lukioasiassa kunnanjohtajan pohjaesityksen kannalla. Tämä esitys hävisi äänin 5-6 ja kunnanhallituksen päätökseksi tuli siis lisätä lukio ja kirjasto -hanke investointiohjelmaan.  Eriävän mielipiteen päätökseen jätti lisäkseni Raekannas, Salonen, Sivula ja Tapiolinna.

Omalta osalta totesin, että kunnanhallitus päätti vuosi sitten jatkaa lukio ja kirjasto -hankkeen hankesuunnitteluvaihetta, jotta nyt käsiteltävän tavoitearvion 2019 yhteydessä voitaisiin tehdä hanke- ja investointipäätös. Hankesuunnittelua ei kuitenkaan ole vuoden aikana edistetty kunnanhallituksen edellyttämällä tavalla ja myös siihen myönnetyt varat 180.000 € ovat pääosin käyttämättä. Päätöksentekoperusteita ei ole juuri lainkaan viety eteenpäin vuoden aikana.

Samainen kunnanhallitus totesi tässä samassa talousarviokäsittelyssä, että velkaantumisen tahti on kehittymässä kestämättömälle tasolle sekä hyväksyi kunnanjohtajan ja uuden talousjohtajan esityksen uudesta Nurmijärven kestävän kasvun NUUKA -ohjelmasta, jolla on tarkoitus mm. linjata kunnan taloutta niin, että velkaantuminen hidastuisi.

On käsittämätöntä, että tätä tavoitetta “vauhditettiin” lisäämällä investointisuunnitelmaan 13 miljoonaa euroa. Toivottavasti viranhaltijoilla riittää motivaatio. Itseltäni alkaa usko loppua.

Käsittely jatkuu marraskuun budjettivaltuustossa.

 

 

Kunnanvaltuusto ja talousseminaari 29.8.2018

IMG_0598

Nurmijärven kunnanvaltuuston listalla 29.8.2018 oli poikkeuksellisesti vain yksi asiakohta ja sekin oli tarkennus aiemmin tehtyyn päätökseen 65 vuotta täyttäneiden senioriuintikortista ja siihen liittyvästä HyväOlo-seniorikortista. Lisäksi valtuusto hyväksyi Kalle Mustosen ponsiesityksen, että valtuustoaloite edun laajentamisesta koskemaan kaikkia eläkeläisiä käsitellään pikaisesti, jotta päätös voidaan tehdä vuoden lopun budjettivaltuustossa.

Kokouksessa kävivät myös esittäytymässä neljä uutta viranhaltijaa: katupäällikkö Markku Koskinen, tilakeskuksen päällikkö Kristiina Koskiaho, talousjohtaja Ville Rajahalme ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen.

Lyhyen lännän kokouksen päälle pidettiin valtuuston talousseminaari. Ensin Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen valisti valtuutettuja verotuloista ja valtionosuuksista ja niiden ennakoinnista. Oli tiivis ja hyvä tietopaketti.

Jälkimmäisessä osiossa tuore talousjohtaja Ville Rajahalme kertoi talouden näkymistä ja väänsi rautalangasta, mitä tarkoittaa kunnan talouden tasapaino. Hyvä ja selkeä esitys ja täytyy todeta, että tuli takauma kesäkuun valtuustossa pitämääni ryhmäpuheeseen, jossa totesin mm:

“Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista. “

Juuri tätä harhaista tuloslaskelman tulkintaa uusi talousjohtajakin kehotit välttämään. Toivottavasti silmät aukenivat viimeistään nyt kaikilta valtuutetuilta – myös siellä toisella reunustalla.

 

 

 

 

 

 

Rajamäen kyläpäivät 2018

10649969_580435715401772_5936285819490988149_n[1]

Perinteiset Nurmijärven Rajamäen kyläpäivät järjestetään lauantaina 25.8. klo 09.30 – 15.00. Kyläpäivätiimi on pestannut tänä päivänä esiintyjiksi Aleksanteri Hakaniemen ja Duo Kengurumeiningin.

Rajamäen kyläpäivä on kunnan suurin kylätapahtuma ja se vetää joka vuosi tuhansia kävijöitä. Kyseessä ei ole vain perinteinen markkinatapahtuma, vaikka myyjiä on kylän keskusta täynnä. Paikalla on aina kattavasti kaikki paikkakunnan merkittävimmät yhdistykset ja kansalaisjärjestöt ja yhteisöllisyys leimaa tapahtumaa vahvasti.

Myös Rajamäen tehdasmuseo on avoinna kyläpäivien aikaan klo 10 – 14. Opastuskierrokset vedetään tasatunnein klo 10, 11 , 12 ja 13. Paikan kierrokselle voi varata netistä: www.nurmijarvi.fi/museo.

Myös Kokoomus Nurmijärvi on telttailemassa kyläpäivillä jossain yläasteen ja Kuntolan välimaastossa. Tänä vuonna paikalla on minun ja muiden paikallisten Kokoomuksen kunnallisten luottamushenkilöiden lisäksi erinomainen edustus uusimaalaisia kansanedustajia eli:

09.30 – 10.00   Raija Vahasalo

10.00 – 11.00   Pia Kauma

11.00 – 12.00   Mia Laiho

11.30 – 11.50   Elina Lepomäki

Tervetuloa teltalle keskustelemaan ajankohdista kunnan ja valtakunnan asioista.

Ja jos oikein kiltisti pyytää, niin kapsäkistäni voinee löytyä muutama kappale näitä:

025

Kyläkartta löytyy web-sivuiltani: http://www.artohagg.fi/rajamaen-kylakartta/

Kyläkartta_01b-1

 

 

 

 

Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

                                 Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018­ – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.

Puolivuotiskatsaus I/2018

IMG_0015

Perinteiseen tapaan katsaus menneeseen puolivuotiskauteen eli vuoden 2018 alkupuoliskoon.

Kaiken kaikkiaan toiminta kunnanhallituksessa piti miehen ja mielen kiireisenä etenkin, kun toimin myös kunnanhallituksen edustajana asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa – tosin vain läsnäolo- ja puheoikeudella.

—————-

Vuoden alun mielenkiintoisin – joskaan ei jännittävin – tapahtuma oli presidentinvaalit. Harrastin kampanjointia Sauli Niinistön joukoissa muiden mukana, jonka valinta ei liene ollut kenellekään epäselvää.

Merkille pantavaa oli Huhtasaaren kunnioitettava 6,9 %:n kannatus – etenkin kun ajattelee, että ulkopolitiikan johtoon pyrittiin parin rukousaamiaisen kokemuksella.

Väyrysen 6,2%:n kannatus oli yllätys. Vai oliko sittenkään? Jo neljännesvuosisata sitten – vuonna 1994 – Pahkasian päätoimittaja Paretskoi kirjoitti profetiaalisesti, että kun Väyrystä ei älytty valita presidentiksi aikoinaan, niin “hän on kehissä riemunamme ainakin vuoteen 2018 saakka – kenties jopa vuoteen 2024 saakka”. Mutta kyllähän tuo 6,2 prosenttia oli kova tulos ja ansaitsee hatun noston.

Vanhasen 4,1%:n kannatus oli melkoinen mahalasku. Nämähän olivat Vanhaselle henkilökohtaisesti tärkeimmät vaalit. Hän ilmoitti ennen vaaleja, että pitkän uran jälkeen palikat ajattelussa olivat loksahtaneet paikoilleen ja halusi tätä valistustehtävää toteuttaa. Jotakin meni auttamattomasti pieleen. Puolentoista vuoden kampanjoinnin ja satojen tilaisuuksien tuloksena äänimäärä laski edellisvaalien 561000 äänestä tasoon 122000. Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Matti oli vasta sijalla neljä 6,6 %:n kannatuksella. Ikävintä ehdokkaan ja puolueen kannalta lienee se, että tulos oli näin vaatimaton senkin jälkeen, kun oltiin vedottu vahvasti Keskustan omiin aktiivijäseniin. Vanhasen numero oli 4 myös loppusijoituksen ja kannatusprosentin osalta – ja ei liene kovin kaukana myöskään kouluarvosanalla arvioituna.

SDP ei heittänyt kehään puolueen puheenjohtajaa, vaan uhrasi tappion alttarille Haataisen, joka sai perin vaatimattoman 3,3%:n kannatuksen. Aikamoinen kasa ammattiyhdistysten varoja tuonkin tuloksen saamiseksi todennäköisesti uhrattiin.

——————–

Keväällä 2018 julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sarjakuva-albumi “101 sarjakuvaa Suomesta”. Mukana oli teoksessa oli nimensä mukaisesti yksi ja vuosi sivu 101:ltä suomalaiselta sarjakuvailijalta. Oma sivuni ja vuoteni teoksessa oli 1999.

IMG_5244

——————–

Nurmijärvellä keskeisimpiä päätöksiä olivat kunnan uuden toimintaorganisaation päättäminen, jota uusi kunnanjohtaja ryhtyi tarmokkaasti viemään eteenpäin ensi toiminaan.

Media ja yksittäiset toimijatkin hokivat mantramaisesti Nurmijärven vetovoiman hiipumisesta ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtämisestä. Panin asiassa ns. kampoihin ja kritisoin näitä tulkintoja. Kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa väestökasvun muuttumista negatiiviseksi. Toukokuun lopun ennakkotietojen mukaan väestönkasvu onkin ollut reippaasti yli 200 henkeä eli 0,5%. Koko vuoden osalta kasvuprosentti tullee olemaan hieman alle prosentin luokkaa. Hallittua kasvua sanoisin.

Kunnanjohtaja Kimmo Behmille pidettiin läksijäiset Kirkonkylän Ahjolassa 26.4.2018. Paikalla oli lukuisia nykyisiä ja muutama aiempienkin vuosien luottamushenkilö, lähiseudun kaupunginjohtajia ja kunnan johtavia viranhaltijoita. Kimmon pitkä – 19 vuoden – pesti kunnanjohtajana päättyi lopullisesti vappuaattona. Siinä ajassa oli moni luottamushenkilö tippunut kyydistä – läksijäisissäkin oli enää muutama kunnanvaltuutettu, joka on saman taipaleen kuntapäättäjänä taivaltanut.

——————-

Kesäkuun alussa kirjoitun Nurmijärven Uutisten “Viikon vieras” -palstalla kunnan uudesta lukiohankkeesta. Totesin kannattavani yhteisen lukion rehtorin viran perustamista ja näin myös kunnanhallituksessa päätimme.

Lukiohankkeen osalta toivoin viime vuotisen päätöksen mukaisesti parempia ja tarkempia selvityksiä ja laskelmia erityisesti kokonaisinvestointien osalta. Toin esille myös vaihtoehdon, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy.

Sittemmin ehdotukseni kuuluu saaneen positiivista vastakaikua.

IMG_5675

———————

Kesäkuun puolivälissä osallistuin Kokoomuksen puoluekokoukseen Turussa. Valitsimme Petteri Orpon jatkamaan puolueen puheenjohtajana ja kolme varapuheenjohtajaa: Häkkänen, Grahn-Laasonen ja Talvitie. Puoluevaltuuston puheenjohtajaäänestys oli äärimmäisen tiukka ja sen voitti Aura Salla.

Omalta kohtaa oli merkityksellistä valintani puoluevaltuustoon vv. 2018-2020. Puoluevaltuustohan on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Ensimmäinen kokouksemme tulee olemaan syyskuussa.

IMG_5713

———————

Nurmijärven vuoden tilinpäätös 2017 hyväksyttiin poikkeuksellisesti vasta juhannusviikolla. Sinänsä positiivisesta tilinpäätöksestä huolimatta pidin kunnanvaltuustossa kohtuullisen ankaran ryhmäpuheen ja muistutin kunnan rajusta velkaantumisasteesta ja investointien hillitsemisen tarpeesta.

———————-

Tästä jatkamme elokuussa.