Vaikka meneillään on mätäkuu, niin mediassa ei ole juurikaan tarvinnut mätäkuun juttuihin turvautua, jos ei sitten Paavo Väyrysen uutta kannattajakorttikampanjaa sellaiseksi lueta. Oikeita uutisia ja ulostuloja on ollut kiitettävästi.

Yhtenä keskustelun aiheena on ollut Helsingin kaupunkibulevardit. Keskusteluun otti osaa mm. apulaispormestari (vihr) Anni Sinnemäki HS:n mielipidepalstalla torstaina 26.7. Kaupunkibulevardihankettahan ovatkin erityisesti Helsingin Vihreät olleet edistämässä.

Helsingin Sanomat avasi pari vuotta sitten kaupunkibulevardi-idean taustaa kertomalla, että teekkari Carlos Lamuela sai vuonna 2010 tuolloin(kin) kummallisena pidetyn ajatuksen siitä, voisiko moottoritiemäisen Länsiväylän muuttaa ajonopeudeltaan huomattavasti alennetuksi asuinkaduksi. Tältä pohjalta Lamuela teki Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitokselle diplomityönsä. HS kirjoitti työtä ohjanneiden suunnittelun ammattilaisten katsoneen, että diplomityö ei ollut tieteellisesti erityisen hyvin perusteltu. Lamuela totesikin lehdelle, että hän halusi ottaa työllään kantaa poliittisesti. Tämä tarkoitti ilmeisesti vihertävää kannanottoa, koska tieteellisten perustelujen vajavaisuudesta huolimatta Helsingin Vihreät ottivat idean omakseen ja ehdottivat valtuustoaloitteessaan sen toteuttamista.

Sinnemäki toteaa mielipidekirjoituksessaan, että Helsinkiä ja sen liikennejärjestelmiä – siis myös kaupunkibulevardeja – suunnitellaan yhteistyössä niin valtion kuin Helsingin seudun kuntienkin kanssa. Tosiasiassa yhteistyö ja vuorovaikutus oli niin heikkoa, että Helsingin yleiskaavasta valittivat mm. Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan suurin osa Helsingin yleiskaavaan kaavailluista kaupunkibulevardeista (Länsiväylä, Turunväylä, Hämeenlinnanväylä ja Lahdenväylä) kumottiin – niille ei esitetty maakuntakaavan mukaisia perusteita. Oikeuden päätöstä luonnehdittiin yleisesti ”täystyrmäykseksi” Helsingille. Ymmärtääkseni ympäryskunnissa oltiin varsin tyytyväisiä hallinto-oikeuden päätökseen.

Helsinki keskittyy nyt Tuusulanväylän ja Vihdintien kaupunkibulevardisointiin ja niiden ajonopeuksien huomattavaan alentamiseen – näinhän eräässä vuosikymmenen alussa laaditussa poliittisen kannanotonkin virkaa tehneessä diplomityössä visioitiin.

Sinnemäki toteaa, että käynnissä oleva työ maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2019 -suunnitelmaksi on ensi syksynä mielenkiintoisessa vaiheessa ja kaupunkibulevardit ovat siinä yksi tärkeä teema. Mielenkiinnolla odotan itsekin syyskuun alussa Finlandia-talolla järjestettävää MAL2019 -luottamushenkilöseminaaria, johon osallistun yhtenä kehyskuntien luottamushenkilöedustajana.

Toivon kuulevani, että Helsinki on nyt aktiivisesti ideoimassa sellaisia ratkaisuja, jotka hautaavat täystyrmäyksen saaneet kaupunkibulevardit pääväylien yhteydestä. Vaihtoehtoja Helsingin sisäiselle uudelle asuinrakentamiselle on paljon mm. Sipoon laaja ja edelleen hyödyntämätön pakkolunastusalue, Malmin lentokentän alue, nykyisten asuinalueiden tiivistäminen ja uudelleen rakentaminen sekä vanhojen kaupunkirakenteen sisään jääneiden työpaikka-alueiden uudelleenkaavoitus asuinkäyttöön.

Kaupunkibulevardit ja siihen liittyen Helsingin yksipuoliset näkemykset seudun kehittämisen menetelmistä antavat oikeutetusti Helsingin naapureille huolenaihetta seudullisen päätöksenteon tasapuolisuudesta jatkossa – maakuntavaalit mukaan lukien.