MAL 2019 -seminaari

IMG_0697.jpg

Finlandia -talolla järjestettiin 5.9.2018 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä käsittelevä MAL 2019 -seminaari. Se oli jatkoa viime marraskuussa Kirkkonummella järjestetylle MAL -seminaarille, johon myös osallistuin.

Edellisen seminaarin palaute oli käsitelty ja suunnitelmaluonnosta viety eteenpäin. Helsingin seudun luottamushenkilöille esiteltiin näitä aikaansaannoksia ja annettiin mahdollisuus palautteen antamiseen.

MAL 2019 -suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa kuntiin lausuntokierrokselle ja se on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa 2019. Hyväksyntä tapahtuu mm. HSL:n hallituksessa ja KUUMA -johtokunnassa. Hyväksytty suunnitelma, joka ulottuu jopa 2050-luvulle saakka on seuraavan MAL-sopimuksen pohjana. Nykyinen sopimushan päättyy vuonna 2019.

Seminaarissa nähdyn ja kuullun perusteella yksi asia korostui ja puhututti: yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu liikenteen kasvihuonepäästöjen pienentäminen ja tienkäyttömaksut tehokeinona tavoitteen saavuttamiseksi.

Kirjoitukseni asiasta julkaistiin 13.9. Aamupostissa ja Keski-Uusimaassa. Oletettavasti se tulee myös Nurmijärven Uutisiin. Näin kirjoitin:

 

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa (MAL 2019) työstetään parhaillaan. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin syyskuun alun luottamushenkilöseminaarissa.

Kuullun ja nähdyn perusteella liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista suunnitelmaluonnoksen laadinnassa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tienkäyttömaksut, joiksi tietulleja ja ruuhkamaksuja nykyisin kutsutaan, ovat nousemassa merkittävään rooliin Helsingin seudulla.  

MAL-seminaarissa liikenne- ja viestintäministeri Berner totesi, ettei ole vakuuttunut vyöhykeperusteisista tietullimaksuista ja linjasi, että autoilun maksuperustetta tulee muuttaa omistuksen verottamisesta käyttömaksuihin, jotka on sidottu päästöihin. Epäselvää on, miten seudullinen tienkäyttömaksu yhdistyisi mahdolliseen valtion toteuttamaan käyttömaksuun —etenkin, kun valtakunnassa ei edes ole vielä minkäänlaista tiemaksulainsäädäntöä.  

Ensi vuoden maaliskuussa hyväksyttävä MAL 2019 -suunnitelma tulee olemaan seuraavan MAL-sopimuksen pohjana. Suunnitelmalla ja sopimuksella linjataan Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä — ja myös tienkäyttömaksuja — pitkälle 2030-50 –luvuille.

Kehyskuntien ja muun Keski-Uudenmaan päätöksentekijöiden tulee olla hereillä, kun MAL-suunnitelma tulee vuoden vaihteessa lausuntokierrokselle kuntiin. Tiemaksut tulevat takuuvarmasti olemaan suunnitelmassa keskeisessä roolissa. Keski-Uudenmaan kunnille ja kuntalaisille on erinomaisen tärkeää, että kepin sijasta on tarjolla myös porkkanaa —erityisesti valtiovallan sitoutumista joukkoliikenneratkaisujen ja väylähankkeiden merkittävään rahoitukseen.  

Arto Hägg, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi

AP_20180913

 

 

 

 

Kaupunkibulevardeista

024

Vaikka meneillään on mätäkuu, niin mediassa ei ole juurikaan tarvinnut mätäkuun juttuihin turvautua, jos ei sitten Paavo Väyrysen uutta kannattajakorttikampanjaa sellaiseksi lueta. Oikeita uutisia ja ulostuloja on ollut kiitettävästi.

Yhtenä keskustelun aiheena on ollut Helsingin kaupunkibulevardit. Keskusteluun otti osaa mm. apulaispormestari (vihr) Anni Sinnemäki HS:n mielipidepalstalla torstaina 26.7. Kaupunkibulevardihankettahan ovatkin erityisesti Helsingin Vihreät olleet edistämässä.

Helsingin Sanomat avasi pari vuotta sitten kaupunkibulevardi-idean taustaa kertomalla, että teekkari Carlos Lamuela sai vuonna 2010 tuolloin(kin) kummallisena pidetyn ajatuksen siitä, voisiko moottoritiemäisen Länsiväylän muuttaa ajonopeudeltaan huomattavasti alennetuksi asuinkaduksi. Tältä pohjalta Lamuela teki Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitokselle diplomityönsä. HS kirjoitti työtä ohjanneiden suunnittelun ammattilaisten katsoneen, että diplomityö ei ollut tieteellisesti erityisen hyvin perusteltu. Lamuela totesikin lehdelle, että hän halusi ottaa työllään kantaa poliittisesti. Tämä tarkoitti ilmeisesti vihertävää kannanottoa, koska tieteellisten perustelujen vajavaisuudesta huolimatta Helsingin Vihreät ottivat idean omakseen ja ehdottivat valtuustoaloitteessaan sen toteuttamista.

Sinnemäki toteaa mielipidekirjoituksessaan, että Helsinkiä ja sen liikennejärjestelmiä – siis myös kaupunkibulevardeja – suunnitellaan yhteistyössä niin valtion kuin Helsingin seudun kuntienkin kanssa. Tosiasiassa yhteistyö ja vuorovaikutus oli niin heikkoa, että Helsingin yleiskaavasta valittivat mm. Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan suurin osa Helsingin yleiskaavaan kaavailluista kaupunkibulevardeista (Länsiväylä, Turunväylä, Hämeenlinnanväylä ja Lahdenväylä) kumottiin – niille ei esitetty maakuntakaavan mukaisia perusteita. Oikeuden päätöstä luonnehdittiin yleisesti “täystyrmäykseksi” Helsingille. Ymmärtääkseni ympäryskunnissa oltiin varsin tyytyväisiä hallinto-oikeuden päätökseen.

Helsinki keskittyy nyt Tuusulanväylän ja Vihdintien kaupunkibulevardisointiin ja niiden ajonopeuksien huomattavaan alentamiseen – näinhän eräässä vuosikymmenen alussa laaditussa poliittisen kannanotonkin virkaa tehneessä diplomityössä visioitiin.

Sinnemäki toteaa, että käynnissä oleva työ maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2019 -suunnitelmaksi on ensi syksynä mielenkiintoisessa vaiheessa ja kaupunkibulevardit ovat siinä yksi tärkeä teema. Mielenkiinnolla odotan itsekin syyskuun alussa Finlandia-talolla järjestettävää MAL2019 -luottamushenkilöseminaaria, johon osallistun yhtenä kehyskuntien luottamushenkilöedustajana.

Toivon kuulevani, että Helsinki on nyt aktiivisesti ideoimassa sellaisia ratkaisuja, jotka hautaavat täystyrmäyksen saaneet kaupunkibulevardit pääväylien yhteydestä. Vaihtoehtoja Helsingin sisäiselle uudelle asuinrakentamiselle on paljon mm. Sipoon laaja ja edelleen hyödyntämätön pakkolunastusalue, Malmin lentokentän alue, nykyisten asuinalueiden tiivistäminen ja uudelleen rakentaminen sekä vanhojen kaupunkirakenteen sisään jääneiden työpaikka-alueiden uudelleenkaavoitus asuinkäyttöön.

Kaupunkibulevardit ja siihen liittyen Helsingin yksipuoliset näkemykset seudun kehittämisen menetelmistä antavat oikeutetusti Helsingin naapureille huolenaihetta seudullisen päätöksenteon tasapuolisuudesta jatkossa – maakuntavaalit mukaan lukien.