Talousarvioesitys 2023

Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli hieman yli kuuden tunnin kokouksessaan talousarvioesitystä vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025. Viime vuosien tapaan käsittely ja päätökset saatiin pakettiin jo yhdessä venytetyssä kokouksessa eikä varapäivää tarvittu. Puhetta johti varsinaisen pj:n poissa ollessa mallikkaasti kunnanhallituksen 1. varapj. Riikka Raekannas.

Ennen talousarvioehdotusta käsiteltiin nippu valtuustoaloitteita, joista yksi eli valtuustoaloite “Lukion sijainnin merkitys tulevaisuuden kunnan elinvoimalle osana Kirkonkylän taajamaa” jo hieman sivusi talousarvioesitystäkin. Aloitteessa käsiteltiin uuden lukion rakentamista NYKin tontille Kirkonkylään. Kunnanhallitus ei nähnyt aihetta ryhtyä toimenpiteisiin aloitteen osalta. Aloitteessa todettiin mm., että kunnan päätöksillä omien palvelujensa sijoittumisella vaikutetaan kunnan elinvoimaan ja että Kirkonkylän taajamakeskustan kannalta Nurmijärven lukion sijaintipäätös on merkityksellinen ratkaisu 50-100 vuoden aikaperspektiivillä. Olisin toivonut samanlaista filosofointia silloin, kun Rajamäen lukio päätettiin lakkauttaa.

Lopputulemana käyttötalouteen tuli lisäystä vain 35.000 euroa. Investoinneista karsittiin 500.000 euroa, kun Maiju Tapiolinnan esitys varikon peruskorjauksen ja laajennuksen määrärahan pienentämisestä 500.000 euroon hyväksyttiin yksimielisesti. Kuten jo viime vuonna vastaavassa tilanteessa totesin – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa.

Talousarvioesitykseen tehtiin myös muutamia tekstimuutoksia. Omalta kohdaltani tärkein liittyi kunnan strategisiin mittareihin ja strategian vuositavoitteisiin. Kuntastrategiassa on kirjattu toimenpiteeksi “Lisäämme rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueelle painottaen kyliin ja näiden läheisyyteen rakentamista”. Tein ehdotuksen, että tavoitteisiin lisätään teksti “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Perustelin ehdotustani sillä, että näin saataisiin keväällä 2021 julkaistulle ja erittäin hyvän vastaanoton saaneelle kaavatyöryhmän yksimieliselle loppuraportille selkeä ja yksiselitteinen status. Loppuraportti on toki käsitelty kunnanhallituksessa ja tuotu tiedoksi kunnanvaltuustolle, mutta tällä kirjauksella loppuraportille annettaisiin talousarviokirjassa selkeä status toimintaa ohjaavana dokumenttina. Ehdotus hyväksyttiin äänin 5-6. Olen todella tyytyväinen, että työryhmän pitkä ja ansiokas työ sai näin ansaitsemansa arvon ja muuttuu toimenpiteiksi.

Strategian tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti myös Leni Niinimäen ja Harri Lepolahden ehdottamat tekstimuutokset.

Riina Mattilan esitys Klaukkalan Urheilupuiston koulun uudishankkeen suunnittelun aikaistamisesta vuosille 2023–2024 ja rakentamisen vuosille 2025–2026 sekä samalla Kirkonkylän NYKin hankkeen siirtämisestä vastaavasti myöhemmäksi kaatui äänin 6-5. Asia päätettiin siis pohjaesityksen mukaisesti, jonka kannalla olin itsekin. Kunnassa edistetään tällä hetkellä kolmea poikkeuksellisen suurta kouluhanketta: Rajamäen kampusta, NYKin lukiohanketta ja Urheilupuiston koulua. Jokaisessa kohteessa on ollut ongelmia. Pahin tilanne on Rajamäellä, jossa koulukiinteistö on ollut käyttökiellossa ja vanerit ikkunoissa jo melkein kolme vuotta ja hanke onkin edennyt jo urakkatarjousvaiheeseen. NYKin lukiohanke on ollut jo tämän vuoden talousarviossa ja investointiohjelmassa ennen Urheilupuiston koulua, joten NYKin kaavamuutosprosessi ja suunnittelu ovat suunnitellulla tavalla pidemmällä kuin Urheilupuiston hanke. En näe järkeväksi vaihtaa kyseisten hankkeiden toteutusjärjestystä yks kaks lennossa. Kaikki kolme hanketta etenevät tällä hetkellä, mutta kaikkia kyetä samaan aikaan ja samassa tahdissa hoitamaan.

Sen verran äänestyksiä kunnanhallituksessa oli, että todennäköisesti saamme niitä myös kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä.

Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista

Kirjoitin 5.10.2022 Nurmijärven Uutisiin haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista. Halusin muistuttaa taannoisen kaavakehitystyöryhmän loppuraportista ja eräistä siihen sisältyneistä työryhmän yksimielisistä ehdotuksista. Suuri osa kuntalaisista tuskin on detaljitasolla loppuraporttiin tutustunut ja ajattelin, että on hyvä päättäjiäkin muistuttaa eräistä keskeisistä työryhmän linjauksista. Kun asia tulee päätöksentekoon, niin on hyvä tiedostaa ollaanko päätöksiä tekemässä työryhmän linjausten mukaan vai joltain muulta pohjalta. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi luonnollista myös olla vakuuttunut, että se jokin muu myös kestää kriittisen tarkastelun verrattuna kaavatyöryhmän saamaan lopputulokseen.

Tässä tuo paikallislehdessämme julkaistu kirjoitus:

Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista

Kunnanhallituksen asettama kaavoituksen kehittämisen työryhmä julkaisi loppuraporttinsa maaliskuussa 2021. Toimin kyseisen työryhmän puheenjohtajana.

Työryhmän keskeinen tavoite oli rakennusmahdollisuuksien lisääminen haja-asutusalueella – erityisesti alueilla, joille rakentamista halutaan ohjata yhdyskuntarakenteen kannalta. Tällaisiksi alueiksi määriteltiin mm. kyläkeskukset, kyläkoulujen ja nykyisen tieverkoston läheiset alueet. Kuntastrategian mukaisesti kylien kehittäminen ja rakentamisen mahdollistaminen kyläkeskuksiin oli selkeä tavoite.

Työryhmä päätyikin esittämään emätilatarkastelusta luopumista ja osayleiskaavoissa käytettäväksi edullisuusvyöhykemallia, jossa rakentamismahdollisuudet määräytyisivät – ei pelkästään tilan kokoon – vaan myös tilan sijaintiin perustuen. Kyläkeskuksissa, koulujen läheisyydessä ja hyvien liikenneväylien varrella olevat kiinteistöt saisivat suhteellisesti enemmän rakennuspaikkoja kuin haja-asutusalueen laitamilla olevat ja rakentamiseen huonosti soveltuvat tilat. Kokonaisuudessaan rakentamismahdollisuuksia tulisi siis selkeästi lisätä ja huomioida lisäksi rakentamisen ohjaaminen parhaille paikoille. Kylien keskustoissa ehdotettiin käytettäväksi myös erityisiä kyläkaavoja, jotka antaisivat suoraan mahdollisuuden rakentamiseen.

Ajatuksena oli, että isoja maatiloja suosivan pinta-alaperusteisen tarkastelun sijaan työryhmän esitys jakaisi rakennusmahdollisuuksia myös pienemmille kiinteistöille esim. juuri kylien keskustoissa. Hyvillä alueilla myös pienet kiinteistöt saisivat näin rakennuspaikkoja.

Oletan, että tällaiset alle hehtaarin rakennuspaikat myös menisivät myyntiin ja toteutuisivat rakentamisena nopeammin kuin suurten tilojen lukuisat tontit. Ongelmanahan on ollut, että maanomistajilla ei ole ollut aina myyntihaluja, vaikka yleiskaavoissa on rakennuspaikkoja myönnetty. Se on ymmärrettävää. Vanhoilla sukutiloilla ja toimivilla maatiloilla tonttien myymisen kynnys on korkeampi kuin pienellä irrallisella maatilkulla.

Toivon, että osayleiskaavojen laatimisessa päästään viimeinkin eteenpäin. Työryhmän esitys, joka perustuu emotilatarkastelusta luopumiseen ja edullisuusvyöhykkeisiin vastaa erinomaisesti asetettuihin tavoitteisiin.   

Uudistuksella saadaan Nurmijärvelle 1000 jopa 2000 uutta rakennuspaikkaa. Asiaan liittyvät suuret taloudelliset intressit on syytä tiedostaa päätöksenteossa. Vaikka käyttäisi yhden tontin hintana varovaisesti 50.000 euroa, niin huomaa, että kyseessä on pitkässä juoksussa valtava 50-100 miljoonan euron taloudellinen intressi. Itse näen, että työryhmän esitys varmistaa myös tuon taloudellisen hyödyn jakaantumisen tasapuolisesti, useammalle kuntalaiselle sekä arvottaa paremmilla paikoilla ja rakentamiskelpoisilla alueilla sijaitsevia tiloja.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi