Talousarvioesitys 2023

Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli hieman yli kuuden tunnin kokouksessaan talousarvioesitystä vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025. Viime vuosien tapaan käsittely ja päätökset saatiin pakettiin jo yhdessä venytetyssä kokouksessa eikä varapäivää tarvittu. Puhetta johti varsinaisen pj:n poissa ollessa mallikkaasti kunnanhallituksen 1. varapj. Riikka Raekannas.

Ennen talousarvioehdotusta käsiteltiin nippu valtuustoaloitteita, joista yksi eli valtuustoaloite “Lukion sijainnin merkitys tulevaisuuden kunnan elinvoimalle osana Kirkonkylän taajamaa” jo hieman sivusi talousarvioesitystäkin. Aloitteessa käsiteltiin uuden lukion rakentamista NYKin tontille Kirkonkylään. Kunnanhallitus ei nähnyt aihetta ryhtyä toimenpiteisiin aloitteen osalta. Aloitteessa todettiin mm., että kunnan päätöksillä omien palvelujensa sijoittumisella vaikutetaan kunnan elinvoimaan ja että Kirkonkylän taajamakeskustan kannalta Nurmijärven lukion sijaintipäätös on merkityksellinen ratkaisu 50-100 vuoden aikaperspektiivillä. Olisin toivonut samanlaista filosofointia silloin, kun Rajamäen lukio päätettiin lakkauttaa.

Lopputulemana käyttötalouteen tuli lisäystä vain 35.000 euroa. Investoinneista karsittiin 500.000 euroa, kun Maiju Tapiolinnan esitys varikon peruskorjauksen ja laajennuksen määrärahan pienentämisestä 500.000 euroon hyväksyttiin yksimielisesti. Kuten jo viime vuonna vastaavassa tilanteessa totesin – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa.

Talousarvioesitykseen tehtiin myös muutamia tekstimuutoksia. Omalta kohdaltani tärkein liittyi kunnan strategisiin mittareihin ja strategian vuositavoitteisiin. Kuntastrategiassa on kirjattu toimenpiteeksi “Lisäämme rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueelle painottaen kyliin ja näiden läheisyyteen rakentamista”. Tein ehdotuksen, että tavoitteisiin lisätään teksti “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Perustelin ehdotustani sillä, että näin saataisiin keväällä 2021 julkaistulle ja erittäin hyvän vastaanoton saaneelle kaavatyöryhmän yksimieliselle loppuraportille selkeä ja yksiselitteinen status. Loppuraportti on toki käsitelty kunnanhallituksessa ja tuotu tiedoksi kunnanvaltuustolle, mutta tällä kirjauksella loppuraportille annettaisiin talousarviokirjassa selkeä status toimintaa ohjaavana dokumenttina. Ehdotus hyväksyttiin äänin 5-6. Olen todella tyytyväinen, että työryhmän pitkä ja ansiokas työ sai näin ansaitsemansa arvon ja muuttuu toimenpiteiksi.

Strategian tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti myös Leni Niinimäen ja Harri Lepolahden ehdottamat tekstimuutokset.

Riina Mattilan esitys Klaukkalan Urheilupuiston koulun uudishankkeen suunnittelun aikaistamisesta vuosille 2023–2024 ja rakentamisen vuosille 2025–2026 sekä samalla Kirkonkylän NYKin hankkeen siirtämisestä vastaavasti myöhemmäksi kaatui äänin 6-5. Asia päätettiin siis pohjaesityksen mukaisesti, jonka kannalla olin itsekin. Kunnassa edistetään tällä hetkellä kolmea poikkeuksellisen suurta kouluhanketta: Rajamäen kampusta, NYKin lukiohanketta ja Urheilupuiston koulua. Jokaisessa kohteessa on ollut ongelmia. Pahin tilanne on Rajamäellä, jossa koulukiinteistö on ollut käyttökiellossa ja vanerit ikkunoissa jo melkein kolme vuotta ja hanke onkin edennyt jo urakkatarjousvaiheeseen. NYKin lukiohanke on ollut jo tämän vuoden talousarviossa ja investointiohjelmassa ennen Urheilupuiston koulua, joten NYKin kaavamuutosprosessi ja suunnittelu ovat suunnitellulla tavalla pidemmällä kuin Urheilupuiston hanke. En näe järkeväksi vaihtaa kyseisten hankkeiden toteutusjärjestystä yks kaks lennossa. Kaikki kolme hanketta etenevät tällä hetkellä, mutta kaikkia kyetä samaan aikaan ja samassa tahdissa hoitamaan.

Sen verran äänestyksiä kunnanhallituksessa oli, että todennäköisesti saamme niitä myös kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä.

Klaukkalan hankkeita kunnanhallituksessa

This image has an empty alt attribute; its file name is img_5653.jpg

Hyvinkään Kipinää

Kunnanhallituksen lyhyehkö asialista 15.2.2021 saatiin käsiteltyä vajaassa neljässä tunnissa. Alle kolmen tunnin kokoukset alkavat olla nykyisin tilastoharvinaisuuksia.

Ensimmäisenä asiakohtana oli Nurmijärven kunnan lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta. Kunnan lausunto nojaa vahvasti KUUMA-seudun yhteiseen lausuntoon, jossa Nurmijärvi ei erityisesti korostu. KUUMA-kuntien yhteisesti edistämä Klaukkalan kehätie on vienyt joksikin aikaa isoimmat investointihankkeet Nurmijärveltä. Meitä koskevat lähinnä liikenneinfran pienet KUHA-hankerahat ja liityntäpysäköinnin investointirahat. Niistä voi joitain murusia Nurmijärvellekin kohdistua tulevina vuosina. Toki Nurmijärvi on mainittu myös MAL-2019 -suunnitelmaan sisältyvässä Järvenpään ja Nurmijärven logistiikan poikittaisyhteydessä ja Kehä IV -hankkeessa, joka tosin tukee enemmänkin Tuusulan eteläosan logistiikkahanketta. Lausunnossa otetaan kantaa myös Kehä V:n eli Hanko-Hyvinkää VT25:n kehittämiseen ja todetaan, että ilman perusparannusta se on palvelutasoltaan Etelä-Suomen huonoin päätie. Tällä on merkitystä erityisesti pohjoiselle Nurmijärvelle. Kokoomuksen Vaulamon esityksestä lausuntoon lisättiin lauseke, että ladattavien henkilö- ja pakettiautojen sähköistä latausverkostoa ja sähköisen autoilun infrastruktuuria tulee kehittää selvästi voimakkaammin.

Listalla oli myös pari Klaukkalan hanketta. Kunnanhallitus päätti luovuttaa Hoivatila Oyj:lle Vanha-Klaukan asemakaava-alueella sijaitsevan päiväkotitontin. Esityksen mukaan tonttivuokraa perittäisiin ensin vain puolet ja täysi vuokra vasta, kun toinenkin päiväkoti tontille rakennettaisiin. Kun esityksessä ei ollut edellytetty vuokrasopimukseen mitään aikarajaa sille, milloin tuo toinenkin osa tulisi toteuttaa ja kunnan saada siten koko rakennusoikeudesta vuokraa, niin kunnanhallitus päätti esityksestäni lisätä päätökseen vaatimuksen siitä, että vuokrasopimuksessa varmistetaan toisenkin päiväkodin toteuttaminen kohtuullisessa määräajassa tai jättää kunnalle oikeus rakentamattoman tontinosan hyödyntämiseen. On tärkeää, että alueen ainoa päiväkotitontti ei jää puolittain rakentamatta, jos kunnalla on sen käytölle tarve. Sopimuksella tulisi aina tällaiset asiat varmistaa.

Toinen merkittävä Klaukkalaa koskeva asia oli Urheilupuiston koulun hankesuunnitelman hyväksyminen sisältäen myös päätöksen koulun sijainnista. Hieman oudoksuin sitä, että hankesuunnitelman tekijällä ei ollut ollut käytössään pohjatutkimustietoja eri sijoitusvaihtoehdoista. Ne tulisi mielestäni teettää edes jollakin tasolla hankesuunnitelmavaiheessa – etenkin, jos samalla tehdään myös sijaintipäätös. Pohjarakentamisella voi olla suurikin vaikutus hankekustannuksiin ja toteuttamiskelpoisuuteen. Nyt mentiin ilman tarkkaa tietoa pohjaolosuhteista. Kävin jokin aika sitten tutustumassa Hyvinkään uuteen Kipinä-lukioon. Totesin siellä, että koulun suunnittelussa oli huomioitu myös tilojen väliaikainen majoituskäyttö. Kun huomioi, että Urheilupuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. jäähalli, salibandyareena, urheilupuisto, Monikko-sali, tennishalli ja -kentät sekä NJS:n kuplahalli ja ulkokentät, niin mielestäni kannattaisi meilläkin tämä huomioida. Esim. urheilutilaisuuksissa ja leireillä voisi hyödyntää koulua joukkueiden majoituspaikkana. Ehdotuksestani kunnanhallitus lisäsi päätökseen klausuulin, että hankesuunnittelun jatkossa tutkitaan tilapäismajoitusmahdollisuus esimerkiksi liikunta- ja kilpailutoimintaa varten silloin, kun koulu ei ole käytössä esim. kesälomakaudella. Hankesuunnitelman vahvistaa vielä kunnanvaltuusto.