Kunnanhallituksen päätöksellä 29.11.2022 otettiin iso askel haja-asutusalueen yleiskaavoituksen kehittämisessä Nurmijärvellä.
Useamman vuoden työn tuloksena asia saatiin kunnanhallitukseen päätösasiaksi ja siitä tehtiin selkeät ja yksimieliset päätökset. Kokoukseen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Vaulamon lisäksi kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet ja puheoikeudella valtuuston puheenjohtajistosta Toivonen ja Lakee.
Viimeisen vuoden aikana erityisesti osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärästä on ollut keskustelua, eikä siitä oltu päästy yhteisymmärrykseen. Oma mielipiteeni on ollut, että kaikille osayleiskaava-alueille ei voi määrittää yhtä tiukkaa kasvutavoitetta ja rakentamispaikkamäärää, vaan niitä tulee tarkastella kussakin osayleiskaavassa erikseen. Jokainen yleiskaava-alue kun on omanlaisensa ja niillä on omat erityispiirteensä. Siitä, että rakentamisen määrää tulee kasvattaa merkittävästikin, on puolestaan ollut koko ajan täysi yksimielisyys. Toinen paljon keskustelua herättänyt asia on ollut rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaate ja siitä onkin laadittu useita malleja. Kaikissa malleissa käytetään kuitenkin samaa rakentamisen määrää. Kyse on siitä, miten ja mihin nuo rakentamispaikat jakautuvat osayleiskaavan alueella ja minkä kokoiset tilat/kiinteistöt niitä saavat. Rakentamismahdollisuuksia saavien tilojen koko eroaa merkittävästi eri malleissa. Osa suosii suuria tiloja, kun toisessa ääripäässä pienempien tilojen osuus kasvaa. Pohjaesityksessä ehdotettiin vireille pantavaksi Metsäkylän osayleiskaava ja siinä tarkasteltavaksi viittä eri mallia.
Jo ennen kokousta oli tiedossa, että asiassa tullaan tekemään muutosesitys ja näin tapahtui Maijalan toimesta. Kun myös muuta muutoshalukkuutta esiintyi pohjaesitystä kohtaan, niin kunnanhallitus piti puolen tunnin neuvottelutauon, jossa löydettiin yhteisymmärrys ja lopputulema, jonka kaikki hallituksen jäsenet olivat valmiit hyväksymään:
Laaditaan Metsäkylän osayleiskaavaluonnos, jossa mallinnetaan vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteita malleilla B, C ja D, joista malli D on kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukainen, kaikissa vaihtoehdoissa on sama rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä. Lisäksi taulukko liitetään päätökseen.
Rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä asetetaan tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5-2-kertaiseksi kasvutavoitteeseen nähden. Pinta-aloina käytetään niitä kiinteistöjä, jotka ovat voimassa kulloisenkin osayleiskaavan vireille tulon ajankohtana.
Luovutaan emätilaperiaatteesta.
Osayleiskaavan alueella sovelletaan vyöhykemallia siten, että jokaisen kiinteistön tulee pääsääntöisesti sijoittaa uusi asuinrakentaminen kiinteistön edullisimmalle vyöhykkeelle.
Osayleiskaavaprosessin eri vaiheissa kunnanhallitus seuraa etenemistä.
Olen tosi tyytyväinen siihen, että osayleiskaavoituksen ja haja-asutusalueen rakentamisen uudistaminen pääsee nyt etenemään ja kunnanvirastolla konkreettisesti edistämään osayleiskaavoitusta uudella tavalla. Jakoperusteita mallinnetaan ja verrataan kolmella eri mallilla, jolloin varmistetaan asiallinen ja kuntalaisille tasapuolinen käsittely isossa uudistuksessa. Emätilaperiaatteesta luopuminen on viimein kirjattu päätöksenä. Siihen, että yksi malleista (D) perustuu täysin kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraporttiin, on mielestäni hyvä asia – sitä valmisteltiin pitkään ja hartaasti aikanaan. Uskon, että prosessin tuloksena syntyvä uusi järjestelmä on tasapuolinen kaikkia maanomistajia kohtaan ja vastaa myös tavoitteeseen, että rakentamista ohjataan erityisesti yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille paikoille kuten kyliin ja kyläkoulujen ympäristöön.
Kunnanhallitus teki tärkeässä ja mielipiteitäkin jakaneessa asiassa hyvän päätöksen. Erityisen hienon päätöksestä tekee se, että se tehtiin lopulta yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Sillä on arvoa jatkoa ajatellen.
Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 16.11. vuoden 2022 tärkeimpään kokoukseensa eli käsittelemään vuoden 2023 talousarviota. Heti kärkeen täytyy todeta, että asialistaa kasattaessa ei aiemmista vuosista oltu otettu oppia. Vuoden kolmas osavuosikatsaus ja NUUKA -ohjelman päivitystyö käsiteltiin toki nopeasti, mutta niiden jälkeen asialistalle nostettujen peräti yhdeksän valtuustoaloitteen käsittely talousarviokokouksessa oli aikatauluriski. Se riski toteutui. Jo asialistan alkupään käsittelyyn meni aikaa yli kolme tuntia. Valtuustoaloitteista käytiin keskustelua ja useamman kohdalla jouduttiin myös äänestämään. Vasta tämän jälkeen päästiin käsiksi kokouksen pääaiheeseen eli talousarvioon 2023 ja taloussuunnitelmaan 2023-2025. Kokous päättyi noin puoli tuntia ennen keskiyötä eli kokonaiskestoksi taukoineen tuli kunnioitettavat 10 ja puoli tuntia. Aloitteet olisi voinut käsitellä aivan hyvin vaikkapa joulukuun kokouksessa.
Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön vielä vuoden 2022 aikana. Tavoitteena saada valmista kevääksi 2023. Työlle nimettiin poliittinen ohjausryhmä ja sen jäseniksi edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä: Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) sekä lisäksi puheenjohtajat valtuustosta ja kunnanhallituksesta.
Aloitteiden käsittelystä ja äänestystuloksista on tiedotettu jo varsin laajasti, joten en niitä ryhdy tässä kertaamaan. Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokouksista päätettäessä toin terveiset kokoomuksen ryhmässä todetusta ja ryhmien puheenjohtajien palaverissakin keskustellusta ongelmasta liittyen Nurmijärven kokousaikatauluihin. Muualla hyvinvointialueella valtuustojen kokoukset ovat pääsääntöisesti maanantaina ja mahdolliset kyselytunnit torstaisin. Nurmijärvellä kunnanvaltuuston kokouspäivä on perinteisesti keskiviikkona ja kyselytunti maanantaina. Nurmijärveläinen tapa on toiminut hyvin ja sen etuna luottamushenkilön kannalta on se, että valtuuston kyselytunti ja varsinainen kokous ovat samalla viikolla. Muita menoja ja lomia on helpompi sovittaa kalenteriin, kuin valtuustoasiat eivät jakaudu kahdelle viikolle. Kun uudella hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi myös lukuisia lautakuntien ja jaostojen kokouksia, niin niiden ajoittaminen on ongelmallista erityisesti nurmijärveläisten kannalta. Meidän kokouskalenteri käy eri tahtia muiden kanssa. Päätettiinkin tarkastella syksyn kokouspäiviä myöhemmin.
Talousarviokäsittely alkoi kunnanhallituksen 1. varapj Riikka Raekannaksen alustuksella, jonka jälkeen aloitin suurimman ryhmän pj:nä ryhmäpuheiden pitämisen. Tietoisena pitkästä kokouksesta olin perinteiseen tapaani laatinut Kokoomuksen ryhmäpuheen varsin lyhyeksi. Tässä se:
Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut kuulijat
Käsittelemme nyt kunnanvaltuuston koko vuoden tärkeintä asiakohtaa. Talousarviokokousten päätöksiä ja äänestyslistoja on usein muisteltu ja tutkailtu vuosienkin päästä. Talousarvioita käsitellessään valtuusto tekee tärkeintä työtä, johon se on valittu: mitä vastinetta kuntalaiset saavat verorahoille, minkälaisia palveluita kuntalaisille tuotetaan ja mihin kunta tulee panostamaan tulevina vuosina. Jokainen valtuutettu pääsee käyttämään täysimääräisesti sitä valtaa, jonka ovat kuntalaisilta saaneet.
Kunnan talous on luonnollisesti keskiössä tässä asiakohdassa. Viime vuosien tapaan tänäkin vuonna on odotettavissa varsin jouheva kokous. Odotettavissa ei ole massiivisia määrärahalisäysesityksiä – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa tänäkin vuonna.
Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisella valtuutetulla olisi tiedossa erinomaisia ja tarpeellisia kohteita määrärahalisäyksille – aivan jokaisella. Parinsadan tuhannen määrärahalisäys hyvään tarkoitukseen ei varmasti kaada kunnan taloutta, mutta kun sen kertoo 51:llä, niin talousarvio paisuisikin yli 10 miljoonalla eurolla. On helppo yhtyä talousjohtajan vetoomukseen siitä, että lisämäärärahojen esittäjän olisi hyvä esittää myös keinot, joilla kasvavat kulut katetaan.
Kuntataloutemme ennustettavuus tulee varmasti paranemaan, kun sote-kustannukset siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Kroonisia – tänäkin vuonna koettuja – loppuvuoden miljoonaluokan soten ja erikoissairaanhoidon lisämäärärahatarpeita ei ensi vuonna nähdä. Toisaalta kunnan verotulot tulevat vähenemään oleellisesti tilanteessa, jossa kasvavalla kunnalla on suuret investointipaineet. Kasvavaa lainakantaa pitää pystyä hoitamaan pienenevillä verotuloilla. Kokoomus-ryhmä näkee järkevänä päivittää Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaa ja odottaa tämän yhteisen työn kääntävän osaltaan kuntatalouttamme oikealle kurssille.
Kunnan kiinteistöomaisuus on tärkeä osa kuntatalouden tervehdyttämistä tulevanakin vuonna. Luopumista ei strategisista – kiinteistöistä tulee jatkaa. Erityisen tärkeässä asemassa ovat juuri sote-kiinteistöt, jotka jäävät velkoineen edelleen kunnan taseeseen, vaikka toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialue näkisi ja ymmärtäisi kunnan tärkeyden yhteistyökumppanina ja sitoutuisi pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin strategisesti tärkeiden sote-kiinteistöjen osalta. Ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen edun mukaista, että jatkuvaa ylläpitoa ja perusparannuksiakin vaativissa kiinteistöissä toimitaan vuokrasopimuksilla, joissa on lyhyet – jopa muutamien kuukausien irtisanomisajat.
Kokoomus-ryhmä jakaa huolen yritystonttien puutteesta – erityisesti kunnan eteläisen osassa. Sudentullin työpaikka-alueen kaavahankkeen edistäminen on tärkeä asia. Toisaalta täytyy muistaa, että kunta on kaavoittanut yritystontteja myös yksityisille toimijoille ja yrittäjät ovat tervetulleita myös näihin kohteisiin. Yhtä kaikki jokainen uusi yrittäjä ja uudet työpaikat kasvattavat kunnan elinvoimaa – olipa tontti sitten kunnan tai yksityisen.
Valtio on tällä hallituskaudella velkaantunut ennätysvauhtia. Edellisellä hallituskaudella laskussa ollut valtionvelan määrä on tällä hallituskaudella kääntynyt rajuun kasvuun. Ongelmia – jopa erimielisyyksiä – on epäröimättä ratkottu velanotolla. Tiedetään jo nyt, että uusi ja kallis aluehallinto tulee olemaan rahoituskriisissä. Kun myös kuntien talousvaikeudet ja velkaantuminen jatkuvat, niin jokaisella hallinnon tasolla ollaan ongelmissa talouden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että Nurmijärven kaltaisia kasvavia ja koko valtakunnalle elinvoimaa tuottavia kuntia ei rangaistaisi. Päinvastoin kasvava ja lapsirikas kasvukunta tarvitsisi erityishuomiota, kun kasvun tuomat investointipaineet rasittavat rankasti kuntataloutta.
Hyvää on kuitenkin, että Nurmijärvellä on yhteinen tahtotila ja päämäärä kuntatalouden korjausliikkeelle. Kokoomus on tässä työssä vahvasti mukana.
Kiitämme ryhmiä ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitokset ansaitsee tuore talousjohtaja hyvästä ja päämäärätietoisesta työstä.
Ihan ilman muutosesityksiä ei mennyt varsinainen talousarvion käsittely tänäkään vuonna.
Diakiten (KOK) muutosesitys strategisiin tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti kuten myös Toikkanen & Anttila -duon teknisluonteinen, mutta oleellinen tekstilisäys sitovista tavoitteista.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti poistettavaksi kahden vuoden määräaikaista matkailukoordinaattorin virkaa. Esitys kaatui äänin 33-18. Perustelin jo salissa omaa myönteistä kantaani sillä, että Nurmijärvellä matkailuelinkeino ei perustu mammuttimaisiin huvipuistoihin tai jättimäisiin ostoshelv..paratiiseihin, vaan pieniin yrityksiin ja yksittäisiin yrittäjiin. Juuri nämä pienet toimijat tarvitsevat kunnan tukea tässä vaiheessa. Yrittäjiltä on tullut erinomaista palautetta nyt tehdystä työstä.
Jenni Sandberg (SDP) teki määrärahaesityksen työllistämispalkkojen palauttamisesta 140.000 euroa korkeammalle tasolle. Hallintojohtaja totesi ennen äänestystä, että aiemmin ylimitoitettua määrärahaa on pudotettu nyt kohti aiempia toteutumasummia, joten päädyin äänestämään pohjaesityksen mukaisesti. Sinänsä asiallinen ehdotus hyväksyttiin äänin 24-27. Tämän määrärahaesityksen kokonaisvaikutus oli +/-0, vaikka muutosesityslomakkeessa oli tuo 140 k€:n lisämäärä.
Vihreät esitti uutta yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Tässä asiassa käänsin takkini salissa ja äänestin muutosesityksen puolesta, kun olin kuullut Niinimäen hyvät perustelut asiassa. Esitys kuitenkin kaatui äänin 32-19.
Mira Lappalaisen (PS) esitys opettajien työpuhelimista (kulut 54.900€/vuosi) hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työntekijöillä täytyy olla työkalut työnantajan puolesta jo turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Visa Tarikka (KOK) esitti 100.000 euron määrärahaa joukkoliikenteeseen. Esitys kaatui äänin 32-19. Äänestin esitystä vastaan talouskurin hengessä.
Pääosa muutosesityksistä tuli tänä vuonna Diakiten kynästä. Edellä mainitun tekstimuutoksen lisäksi hän teki seuraavat muutosesitykset, jotka kaatuivat selvin äänimäärin. Oli aistittavissa, että valtuusto ei oikein lämpene taajamakohtaisille lisämäärärahoille tässä vaiheessa talousarviokäsittelyä. Talouskurin nimissä äänestin itsekin näissä säästöjen puolesta ja lisämäärärahoja vastaan.
Poistetaan yksityistieavustuksiin tehty 60 000 euron määrärahalisäyksen.
Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon lisämääräraha 50.000 € ympäristötoimialalle.
Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon lisämääräraha 10.000 €.
Riina Mattila (KOK) esitti investointiosassa Urheilupuiston koulun aikaistamista yhdellä vuodella. Äänestys oli tiukka 26-25 eli valtuusto hylkäsi muutosesityksen. Äänestin pohjaesityksen mukaisesti. Klaukkalan alueella on tarve ja tarkoitus tehdä nopealla aikataululla rajoitettu palveluverkkoselvitys. Ei ole järkevää ryhtyä ennen sitä toimenpiteisiin jossakin osaa aluetta. Jokaisessa päätaajamassa on ongelmia vanhojen koulujen osalla – tätä sumaa ei voi valitettavasti purkaa yhdellä kertaa.
Keskustan Jukka Anttila ja Kirsti Handolin esittivät kullekin kolmelle vuodelle 25.000 euron lisämäärärahaa osallistuvalle budjetoinnille. Hyväksyttiin äänin 20-31. Vastustin lisämäärärahaa. Osallistuvaa budjetointia oli tarkoitus joka tapauksessa jatkossa tutkailla.
Joona Suomi (KOK) esitti hieman yllättäen, että yksi strategian vuositavoiteteksti ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” muutetaan tekstiksi ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Esitys tuli tosiaan hieman puskista, koska se ei ollut esillä ennalta edes omassa ryhmässämme. Muutosesitystä perusteltiin sillä, että sillä vain selkeytetään kunnanhallituksen esitystä. En ollut ainoa, joka totesi, että esitys päinvastoin aiheuttaa lisäkysymyksiä. Esitys meni läpi äänin 16-35.
Tuo kunnanhallituksen pohjateksti oli minun kynästä. Sen muuttaminen harmittaa. Pohjatekstillä kunnanvaltuusto olisi siunannut sen, että Nurmijärvi luopuu ns. emätilatarkastelusta. Kaavoituksen kehittämisen loppuraportissa nimenomaan esitettiin siirtymistä osayleiskaavojen vireilletuloajankohtaan siten, että rakennusmahdollisuuksiin ei vaikuta kiinteistön tilajaotushistoria. Alkuperäinen teksti olisi siis tarkoittanut yksiselitteisesti valtuuston päätöstä emätilatarkastelusta luopumisesta. Harmi, että valtuuston enemmistö ei halunnut vielä tässä vaiheessa luopua emätilatarkastelusta, vaikka mahdollisuus oli käden ulottuvilla äänestysnapissa ja vaikka tämän mahdollisuuden toin puheenvuorossani esille. Tämä tosiaan harmitti ja hieman hämmästyttikin – onhan emätilatarkastelusta luopumista odotettu kuin kuuta nousevaa.
Samassa asiakohdassa käytiin laajemminkin keskustelua haja-asutusalueiden rakentamisperiaatteista ja linjauksista. Esille nousi mm. näkemyksiä siitä, että asian tärkeys edellyttää jatkossa valtuustotason päätöksiä linjauksista. Todettiin myös epäkohta, että muutosesityksessä viitataan seuranta(ohjaus)ryhmän työhön ja raportteihin, vaikka valtuustolle ei ole tuotu näistä raporteista minkäänlaista informaatiota tai esitystä. Oikeutetusti kysyttiin, olivatko valtuutetut tietoisia, mitä he päättivät. Keskustelussa tuotiin esille myös epäilys sekoittuuko asiassa yksityinen ja yleinen etu ja toivottiin jatkokäsittelyssä esteellisyyksien arviointia. Kenties tämä maininta liittyi taannoin esille tuomaani huomioon, että pitkässä juoksussa asiassa on valtavat, jopa 50-100 miljoonan euron taloudelliset intressit Nurmijärvellä.
Verot säilyivät ennallaan.
Tämänkertaisen kokouksen erikoisuutena oli se, että osa valtuutetuista ryhtyi käyttämään repliikkipuheenvuoroja ikään kuin ohituskaistana puheenvuoropyyntöjen jonossa. Puheenjohtaja joutui useaan kertaan huomauttamaan, että repliikki on tarkoitettu lyhyeen – muutaman sanan – kommenttiin, joka liittyy edelliseen puheenvuoroon. Nyt kerta toisensa jälkeen osa jopa kokeneimmista valtuutetuista käytti repliikkipuheenvuoron kannatuksen tai mielipiteiden esittämiseen. Tämä villitys täytyy lopettaa lyhyeen.
Keskiyöllä kotiin ajaessani mietiskelin, että oliko muutoslomakkeet joskus aiemmin selkeämpiä ja esitettiinkö niissä sekä plussat että miinukset selkeästi numeroina taulukossa. Tänä vuonna muutosesityksistä sai poimia säästölukuja selitysteksteistä ja jopa muutosesityksen aiheitakin sai hakemalla hakea selitysteksteistä.
Sellainen oli neljästoista budjettivaltuustoni. Muut kertonevat omista tunnoistaan ja päätösperusteluistaan.
Kirjoitin 5.10.2022 Nurmijärven Uutisiin haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista. Halusin muistuttaa taannoisen kaavakehitystyöryhmän loppuraportista ja eräistä siihen sisältyneistä työryhmän yksimielisistä ehdotuksista. Suuri osa kuntalaisista tuskin on detaljitasolla loppuraporttiin tutustunut ja ajattelin, että on hyvä päättäjiäkin muistuttaa eräistä keskeisistä työryhmän linjauksista. Kun asia tulee päätöksentekoon, niin on hyvä tiedostaa ollaanko päätöksiä tekemässä työryhmän linjausten mukaan vai joltain muulta pohjalta. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi luonnollista myös olla vakuuttunut, että se jokin muu myös kestää kriittisen tarkastelun verrattuna kaavatyöryhmän saamaan lopputulokseen.
Tässä tuo paikallislehdessämme julkaistu kirjoitus:
Haja-asutusalueen rakentamismahdollisuuksista
Kunnanhallituksen asettama kaavoituksen kehittämisen työryhmä julkaisi loppuraporttinsa maaliskuussa 2021. Toimin kyseisen työryhmän puheenjohtajana.
Työryhmän keskeinen tavoite oli rakennusmahdollisuuksien lisääminen haja-asutusalueella – erityisesti alueilla, joille rakentamista halutaan ohjata yhdyskuntarakenteen kannalta. Tällaisiksi alueiksi määriteltiin mm. kyläkeskukset, kyläkoulujen ja nykyisen tieverkoston läheiset alueet. Kuntastrategian mukaisesti kylien kehittäminen ja rakentamisen mahdollistaminen kyläkeskuksiin oli selkeä tavoite.
Työryhmä päätyikin esittämään emätilatarkastelusta luopumista ja osayleiskaavoissa käytettäväksi edullisuusvyöhykemallia, jossa rakentamismahdollisuudet määräytyisivät – ei pelkästään tilan kokoon – vaan myös tilan sijaintiin perustuen. Kyläkeskuksissa, koulujen läheisyydessä ja hyvien liikenneväylien varrella olevat kiinteistöt saisivat suhteellisesti enemmän rakennuspaikkoja kuin haja-asutusalueen laitamilla olevat ja rakentamiseen huonosti soveltuvat tilat. Kokonaisuudessaan rakentamismahdollisuuksia tulisi siis selkeästi lisätä ja huomioida lisäksi rakentamisen ohjaaminen parhaille paikoille. Kylien keskustoissa ehdotettiin käytettäväksi myös erityisiä kyläkaavoja, jotka antaisivat suoraan mahdollisuuden rakentamiseen.
Ajatuksena oli, että isoja maatiloja suosivan pinta-alaperusteisen tarkastelun sijaan työryhmän esitys jakaisi rakennusmahdollisuuksia myös pienemmille kiinteistöille esim. juuri kylien keskustoissa. Hyvillä alueilla myös pienet kiinteistöt saisivat näin rakennuspaikkoja.
Oletan, että tällaiset alle hehtaarin rakennuspaikat myös menisivät myyntiin ja toteutuisivat rakentamisena nopeammin kuin suurten tilojen lukuisat tontit. Ongelmanahan on ollut, että maanomistajilla ei ole ollut aina myyntihaluja, vaikka yleiskaavoissa on rakennuspaikkoja myönnetty. Se on ymmärrettävää. Vanhoilla sukutiloilla ja toimivilla maatiloilla tonttien myymisen kynnys on korkeampi kuin pienellä irrallisella maatilkulla.
Toivon, että osayleiskaavojen laatimisessa päästään viimeinkin eteenpäin. Työryhmän esitys, joka perustuu emotilatarkastelusta luopumiseen ja edullisuusvyöhykkeisiin vastaa erinomaisesti asetettuihin tavoitteisiin.
Uudistuksella saadaan Nurmijärvelle 1000 jopa 2000 uutta rakennuspaikkaa. Asiaan liittyvät suuret taloudelliset intressit on syytä tiedostaa päätöksenteossa. Vaikka käyttäisi yhden tontin hintana varovaisesti 50.000 euroa, niin huomaa, että kyseessä on pitkässä juoksussa valtava 50-100 miljoonan euron taloudellinen intressi. Itse näen, että työryhmän esitys varmistaa myös tuon taloudellisen hyödyn jakaantumisen tasapuolisesti, useammalle kuntalaiselle sekä arvottaa paremmilla paikoilla ja rakentamiskelpoisilla alueilla sijaitsevia tiloja.
Arto Hägg
kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi
Nurmijärven kunnanhallitus nimitti keväällä 2019 työryhmän, jonka tavoitteiksi määritettiin strategian mukaisen maankäytön suunnittelun kehittäminen ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaaminen. Samoin työryhmän odotettiin keräävän ja tuovan ideoita maankäytön kehittämiseksi ja toimivan asian tiimoilta keskustelufoorumina. Luottamushenkilöille tarjottiin näin mahdollisuus olla jo aikaisessa vaiheessa mukana maankäytön toimintatapojen kehittämisessä.
Kunnanhallitus kirjasi työryhmässä käsiteltäväksi myös kyläalueiden kaavoitusta ja siihen liittyen rakentamismahdollisuuksien määrittämisperiaatteet, taajamien asuntotonttitarjonnan lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutuksen kunnan tuloihin.
Sain kunnian toimia kesäkuussa 2019 työnsä aloittaneen työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin Tarja Salonen ja lisäksi jäseniä yksi jokaisesta valtuustoryhmästä: Johannes Haapalainen (KD), Kimmo Kakko (SMP), Tiina Koivalo (VAS), Juha Peltonen (SDP), Joona Suomi (KOK), Kallepekka Toivonen (KESK) ja Sami Virtanen (VIHR). Perussuomalaisista kokouksiin osallistui alunperin varajäseneksi nimetty Jouni Maijala.
Alkuun 10 hengen työryhmä tuntui suurelta, mutta pariinkymmeneen kokoukseen osallistuttiin todella aktiivisesti. Työryhmän tehtävä koettiin tärkeäksi. Jälkikäteen arvioituna tehtävän laajuus oli melkoinen – etenkin, kun käsiteltävänä oli paljon keskustellut ja vaikeiksi tiedetyt asemakaava-alueiden ulkopuolisiin alueisiin (ns. haja-asutusalueet) liittyvät asiat.
Osa työryhmän jäsenistä oli pitkään ollut tekemisissä aihepiirin kanssa niin työelämässä kuin luottamustehtävissä. Kaikilla ei aivan samanlaista taustaa ollut, joten työryhmä kävi alkuun läpi nykykäytäntöjä ja lainsäädäntöä kunnan omien asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli järkevä aloitus ja sillä luotiin hyvä pohja ryhmän työskentelylle, vaikka sille muutama kokous alusta uhrattiinkin.
Olen “urani” aikana vetänyt tuhansia kokouksia ja palavereita. Työpäivän päätteeksi vedettynä työryhmän kokoukset eivät varmasti olleet aivan helpoimmasta päästä. Jäsenillä oli hyvinkin tarkkoja ja detaljikkaita mielipiteitä keskeisistä asioista jo ennakkoon. Tässä osoittautui hyödyksi työryhmän suurehko jäsenmäärä. Keskustelu oli aktiivista ja monipuolista – erilaiset näkemykset tulivat huomioiduksi.
Odotetusti kuumimmat ja kimuranteimmat asiakokonaisuudet olivat haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuudet, suunnittelutarveratkaisualueet ja emätilatarkastelut. Erityisesti suunnittelutarvealueiden juridiikan osalta työryhmä katsoi tarpeelliseksi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita eli emeritusprofessori Vesa Majamaata ja Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Maija Nevaa. Silti loppuraportissaan työryhmä joutui toteamaan, että maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta ei ole täysin yksiselitteistä käsiteltyjen asioiden osalta.
Työryhmä on nyt saanut työnsä ja loppuraportin valmiiksi ja se on kunnanhallituksen asialistalla maanantaina 22.3.2021.
Asemakaava-alueiden osalta työryhmä antoi väliraporttinsa jo vuosi sitten. Tuskin voidaan sanoa mitään viisasten kiveä löytyneen, mutta työryhmä nosti esille useita pienempiä ehdotuksia, joilla voidaan lisätä erityisesti pientalotonttitarjontaa taajamissa. Niin sanotun “tonttiprojektin” elvyttäminen on jo nyt tuonut asemakaavamuutoshankkeita vireille Kirkonkylässä. Kaavaprosessin ja päätöksenteon nopeuttaminen ja resurssien varaaminen on huomioitu myös raportissa.
Rakennusmahdollisuuksien lisääminen asemakaavan ulkopuolisille alueille sekä rakennuslupaprosessin keventäminen ja nopeuttaminen oli työryhmän selkeä tavoite ja tahtotila. Samalla tulisi varmistaa kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Osayleiskaavoitus on edelleenkin keskeinen työväline rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueella, mutta työryhmä esittää myös ns. kyläkaavoituksen hyödyntämistä kyläkeskuksissa. Tämä antaisi suoraan rakentamisoikeuden osayleiskaavan perusteella.
Työryhmä esittää luopumista koko kunnan kattavasta suunnittelutarvealueesta. Näin olleen suunnittelutarvealueiksi jäisivät vain sellaisiksi suoraan lain nojalla määräytyvät alueet ja kunnan erikseen osoittamat alueet. Jälkimmäisiä voisivat olla esimerkiksi päätaajamien mahdolliset laajenemisalueet ja uusien liikenneyhteyksien edellyttämät alueet.
Emätilatarkastelusta työryhmä esittää luovuttavan. Osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien ja sijoituksen määrittämiseksi työryhmä esittää erityistä edullisuusvyöhykemallia.
Otaksun, että työryhmän aikaansaannos ja esitys tyydyttää lukuisia nykyjärjestelmän kriitikoita.
Maapolitiikan erilaisten linjausten vaikutusta kunnan tuloihin raportti käsittelee yleisellä tasolla. Maapolitiikan osalta todetaan se vanha totuus, että ns. omalle raakamaalle kaavoittaminen tuo tontteja myytäessä isommat luovutusvoitot verrattuna maankäyttösopimuksista saataviin tuottoihin. Nurmijärvellä on kuitenkin linjattu käytettäväksi kaikkia keinoja maanhankinnan toteuttamiseksi, eikä työryhmä lähtenyt tätä periaatetta kyseenalaistamaan. Kaikilla maanhankintakeinoilla on omat hyvät puolensa ja niitä tulee hyödyntää tarkoituksenmukaisesti – jotkut tuovat suuremmat luovutusvoitot, toiset tuovat tuloja ja kasvua nopeammin. Ehkä tonttien luovutusperiaatteiden osalta olisi voinut vielä käsitellä maapoliittisen ohjelmaan lisättäväksi ok-tonttien hintakilpailumenettely yhtenä tapana. Se jäi myöhempänä esitettäväksi.
Työryhmän loppuraportin ajatuksia ja esityksiä pääsevät luottamushenkilöt puntaroimaan kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen. Esityksenä on, että kunnanhallitus merkitsee loppuraportin tiedoksi ja että sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma syksyyn 2021 mennessä. Toimenpideohjelma jää siis tulevan kunnanhallituksen päätettäväksi. Se on ymmärrettävää – moni työryhmän esittämä ajatus vaatii vielä työstämistä, vaikutusten arviointia ja mm. juridisten asioiden selvittämistä. Työryhmä keskittyi estottomasti ideoimaan ja tuomaan uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Seuraava vaihe on tehdä jalostaa nämä hyviksi päätösesityksiksi ja tehdä tarvittavat päätökset.
Omalta osaltani vielä kerran kiitokset koko työryhmälle – erityisesti varapj. Tarjalle, joka muutaman kerran tuurasi puheenjohtajaa ansiokkaasti. Samoin täytyy kiittää viranhaltijoita rakentavasta yhteistyöstä. Hekin työryhmän kokouksiin osallistuivat varsinaisen työajan jälkeen ja työstivät materiaalia kokousten välillä.
Loppuraportti löytyy kunnan web-sivuilta kunnanhallituksen ma 23.3.2021 asialistalta.
ARTO HÄGG 