Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 16.11. vuoden 2022 tärkeimpään kokoukseensa eli käsittelemään vuoden 2023 talousarviota. Heti kärkeen täytyy todeta, että asialistaa kasattaessa ei aiemmista vuosista oltu otettu oppia. Vuoden kolmas osavuosikatsaus ja NUUKA -ohjelman päivitystyö käsiteltiin toki nopeasti, mutta niiden jälkeen asialistalle nostettujen peräti yhdeksän valtuustoaloitteen käsittely talousarviokokouksessa oli aikatauluriski. Se riski toteutui. Jo asialistan alkupään käsittelyyn meni aikaa yli kolme tuntia. Valtuustoaloitteista käytiin keskustelua ja useamman kohdalla jouduttiin myös äänestämään. Vasta tämän jälkeen päästiin käsiksi kokouksen pääaiheeseen eli talousarvioon 2023 ja taloussuunnitelmaan 2023-2025. Kokous päättyi noin puoli tuntia ennen keskiyötä eli kokonaiskestoksi taukoineen tuli kunnioitettavat 10 ja puoli tuntia. Aloitteet olisi voinut käsitellä aivan hyvin vaikkapa joulukuun kokouksessa.
Valtuusto päätti käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön vielä vuoden 2022 aikana. Tavoitteena saada valmista kevääksi 2023. Työlle nimettiin poliittinen ohjausryhmä ja sen jäseniksi edustajat jokaisesta valtuustoryhmästä: Ina Kuula (KD), Arto Hägg (KOK), Riikka Raekannas (KESK), Harri Lepolahti (SDP), Matti Putkonen (PS), Sanna Pasanen (VIHR) ja Hannu Toikkanen (VAS) sekä lisäksi puheenjohtajat valtuustosta ja kunnanhallituksesta.
Aloitteiden käsittelystä ja äänestystuloksista on tiedotettu jo varsin laajasti, joten en niitä ryhdy tässä kertaamaan. Kunnanvaltuuston ensi vuoden kokouksista päätettäessä toin terveiset kokoomuksen ryhmässä todetusta ja ryhmien puheenjohtajien palaverissakin keskustellusta ongelmasta liittyen Nurmijärven kokousaikatauluihin. Muualla hyvinvointialueella valtuustojen kokoukset ovat pääsääntöisesti maanantaina ja mahdolliset kyselytunnit torstaisin. Nurmijärvellä kunnanvaltuuston kokouspäivä on perinteisesti keskiviikkona ja kyselytunti maanantaina. Nurmijärveläinen tapa on toiminut hyvin ja sen etuna luottamushenkilön kannalta on se, että valtuuston kyselytunti ja varsinainen kokous ovat samalla viikolla. Muita menoja ja lomia on helpompi sovittaa kalenteriin, kuin valtuustoasiat eivät jakaudu kahdelle viikolle. Kun uudella hyvinvointialueella on valtuuston ja hallituksen lisäksi myös lukuisia lautakuntien ja jaostojen kokouksia, niin niiden ajoittaminen on ongelmallista erityisesti nurmijärveläisten kannalta. Meidän kokouskalenteri käy eri tahtia muiden kanssa. Päätettiinkin tarkastella syksyn kokouspäiviä myöhemmin.
Talousarviokäsittely alkoi kunnanhallituksen 1. varapj Riikka Raekannaksen alustuksella, jonka jälkeen aloitin suurimman ryhmän pj:nä ryhmäpuheiden pitämisen. Tietoisena pitkästä kokouksesta olin perinteiseen tapaani laatinut Kokoomuksen ryhmäpuheen varsin lyhyeksi. Tässä se:
Arvoisa puheenjohtaja, kunnanjohtaja, muut kuulijat
Käsittelemme nyt kunnanvaltuuston koko vuoden tärkeintä asiakohtaa. Talousarviokokousten päätöksiä ja äänestyslistoja on usein muisteltu ja tutkailtu vuosienkin päästä. Talousarvioita käsitellessään valtuusto tekee tärkeintä työtä, johon se on valittu: mitä vastinetta kuntalaiset saavat verorahoille, minkälaisia palveluita kuntalaisille tuotetaan ja mihin kunta tulee panostamaan tulevina vuosina. Jokainen valtuutettu pääsee käyttämään täysimääräisesti sitä valtaa, jonka ovat kuntalaisilta saaneet.
Kunnan talous on luonnollisesti keskiössä tässä asiakohdassa. Viime vuosien tapaan tänäkin vuonna on odotettavissa varsin jouheva kokous. Odotettavissa ei ole massiivisia määrärahalisäysesityksiä – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa tänäkin vuonna.
Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisella valtuutetulla olisi tiedossa erinomaisia ja tarpeellisia kohteita määrärahalisäyksille – aivan jokaisella. Parinsadan tuhannen määrärahalisäys hyvään tarkoitukseen ei varmasti kaada kunnan taloutta, mutta kun sen kertoo 51:llä, niin talousarvio paisuisikin yli 10 miljoonalla eurolla. On helppo yhtyä talousjohtajan vetoomukseen siitä, että lisämäärärahojen esittäjän olisi hyvä esittää myös keinot, joilla kasvavat kulut katetaan.
Kuntataloutemme ennustettavuus tulee varmasti paranemaan, kun sote-kustannukset siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Kroonisia – tänäkin vuonna koettuja – loppuvuoden miljoonaluokan soten ja erikoissairaanhoidon lisämäärärahatarpeita ei ensi vuonna nähdä. Toisaalta kunnan verotulot tulevat vähenemään oleellisesti tilanteessa, jossa kasvavalla kunnalla on suuret investointipaineet. Kasvavaa lainakantaa pitää pystyä hoitamaan pienenevillä verotuloilla. Kokoomus-ryhmä näkee järkevänä päivittää Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaa ja odottaa tämän yhteisen työn kääntävän osaltaan kuntatalouttamme oikealle kurssille.
Kunnan kiinteistöomaisuus on tärkeä osa kuntatalouden tervehdyttämistä tulevanakin vuonna. Luopumista ei strategisista – kiinteistöistä tulee jatkaa. Erityisen tärkeässä asemassa ovat juuri sote-kiinteistöt, jotka jäävät velkoineen edelleen kunnan taseeseen, vaikka toiminnot siirtyvät vuoden vaihteessa hyvinvointialueelle. Olisikin tärkeää, että hyvinvointialue näkisi ja ymmärtäisi kunnan tärkeyden yhteistyökumppanina ja sitoutuisi pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin strategisesti tärkeiden sote-kiinteistöjen osalta. Ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen edun mukaista, että jatkuvaa ylläpitoa ja perusparannuksiakin vaativissa kiinteistöissä toimitaan vuokrasopimuksilla, joissa on lyhyet – jopa muutamien kuukausien irtisanomisajat.
Kokoomus-ryhmä jakaa huolen yritystonttien puutteesta – erityisesti kunnan eteläisen osassa. Sudentullin työpaikka-alueen kaavahankkeen edistäminen on tärkeä asia. Toisaalta täytyy muistaa, että kunta on kaavoittanut yritystontteja myös yksityisille toimijoille ja yrittäjät ovat tervetulleita myös näihin kohteisiin. Yhtä kaikki jokainen uusi yrittäjä ja uudet työpaikat kasvattavat kunnan elinvoimaa – olipa tontti sitten kunnan tai yksityisen.
Valtio on tällä hallituskaudella velkaantunut ennätysvauhtia. Edellisellä hallituskaudella laskussa ollut valtionvelan määrä on tällä hallituskaudella kääntynyt rajuun kasvuun. Ongelmia – jopa erimielisyyksiä – on epäröimättä ratkottu velanotolla. Tiedetään jo nyt, että uusi ja kallis aluehallinto tulee olemaan rahoituskriisissä. Kun myös kuntien talousvaikeudet ja velkaantuminen jatkuvat, niin jokaisella hallinnon tasolla ollaan ongelmissa talouden kanssa. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että Nurmijärven kaltaisia kasvavia ja koko valtakunnalle elinvoimaa tuottavia kuntia ei rangaistaisi. Päinvastoin kasvava ja lapsirikas kasvukunta tarvitsisi erityishuomiota, kun kasvun tuomat investointipaineet rasittavat rankasti kuntataloutta.
Hyvää on kuitenkin, että Nurmijärvellä on yhteinen tahtotila ja päämäärä kuntatalouden korjausliikkeelle. Kokoomus on tässä työssä vahvasti mukana.
Kiitämme ryhmiä ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitokset ansaitsee tuore talousjohtaja hyvästä ja päämäärätietoisesta työstä.
Ihan ilman muutosesityksiä ei mennyt varsinainen talousarvion käsittely tänäkään vuonna.
Diakiten (KOK) muutosesitys strategisiin tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti kuten myös Toikkanen & Anttila -duon teknisluonteinen, mutta oleellinen tekstilisäys sitovista tavoitteista.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti poistettavaksi kahden vuoden määräaikaista matkailukoordinaattorin virkaa. Esitys kaatui äänin 33-18. Perustelin jo salissa omaa myönteistä kantaani sillä, että Nurmijärvellä matkailuelinkeino ei perustu mammuttimaisiin huvipuistoihin tai jättimäisiin ostoshelv..paratiiseihin, vaan pieniin yrityksiin ja yksittäisiin yrittäjiin. Juuri nämä pienet toimijat tarvitsevat kunnan tukea tässä vaiheessa. Yrittäjiltä on tullut erinomaista palautetta nyt tehdystä työstä.
Jenni Sandberg (SDP) teki määrärahaesityksen työllistämispalkkojen palauttamisesta 140.000 euroa korkeammalle tasolle. Hallintojohtaja totesi ennen äänestystä, että aiemmin ylimitoitettua määrärahaa on pudotettu nyt kohti aiempia toteutumasummia, joten päädyin äänestämään pohjaesityksen mukaisesti. Sinänsä asiallinen ehdotus hyväksyttiin äänin 24-27. Tämän määrärahaesityksen kokonaisvaikutus oli +/-0, vaikka muutosesityslomakkeessa oli tuo 140 k€:n lisämäärä.
Vihreät esitti uutta yksikön päällikköä nuorisopalveluihin. Tässä asiassa käänsin takkini salissa ja äänestin muutosesityksen puolesta, kun olin kuullut Niinimäen hyvät perustelut asiassa. Esitys kuitenkin kaatui äänin 32-19.
Mira Lappalaisen (PS) esitys opettajien työpuhelimista (kulut 54.900€/vuosi) hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että työntekijöillä täytyy olla työkalut työnantajan puolesta jo turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Visa Tarikka (KOK) esitti 100.000 euron määrärahaa joukkoliikenteeseen. Esitys kaatui äänin 32-19. Äänestin esitystä vastaan talouskurin hengessä.
Pääosa muutosesityksistä tuli tänä vuonna Diakiten kynästä. Edellä mainitun tekstimuutoksen lisäksi hän teki seuraavat muutosesitykset, jotka kaatuivat selvin äänimäärin. Oli aistittavissa, että valtuusto ei oikein lämpene taajamakohtaisille lisämäärärahoille tässä vaiheessa talousarviokäsittelyä. Talouskurin nimissä äänestin itsekin näissä säästöjen puolesta ja lisämäärärahoja vastaan.
- Poistetaan yksityistieavustuksiin tehty 60 000 euron määrärahalisäyksen.
- Klaukkalan alueen katujen kunnossapitoon lisämääräraha 50.000 € ympäristötoimialalle.
- Klaukkalan alueen viheralueiden kunnossapitoon lisämääräraha 10.000 €.
- Klaukkalantien kohennussuunnitelman määrärahat tiivistetään kolmelle vuodelle: 100.000 € vuodelle 2023, 50.000 € vuodelle 2024 ja 50.000 € vuodelle 2025.
Riina Mattila (KOK) esitti investointiosassa Urheilupuiston koulun aikaistamista yhdellä vuodella. Äänestys oli tiukka 26-25 eli valtuusto hylkäsi muutosesityksen. Äänestin pohjaesityksen mukaisesti. Klaukkalan alueella on tarve ja tarkoitus tehdä nopealla aikataululla rajoitettu palveluverkkoselvitys. Ei ole järkevää ryhtyä ennen sitä toimenpiteisiin jossakin osaa aluetta. Jokaisessa päätaajamassa on ongelmia vanhojen koulujen osalla – tätä sumaa ei voi valitettavasti purkaa yhdellä kertaa.
Keskustan Jukka Anttila ja Kirsti Handolin esittivät kullekin kolmelle vuodelle 25.000 euron lisämäärärahaa osallistuvalle budjetoinnille. Hyväksyttiin äänin 20-31. Vastustin lisämäärärahaa. Osallistuvaa budjetointia oli tarkoitus joka tapauksessa jatkossa tutkailla.
Joona Suomi (KOK) esitti hieman yllättäen, että yksi strategian vuositavoiteteksti ”Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti” muutetaan tekstiksi ” Haja-asutusalueen rakentaminen ja osayleiskaavojen laatiminen toteutetaan uudistettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti, huomioiden kaavoituksen kehittämisen työryhmän ja seurantaryhmän työ”. Esitys tuli tosiaan hieman puskista, koska se ei ollut esillä ennalta edes omassa ryhmässämme. Muutosesitystä perusteltiin sillä, että sillä vain selkeytetään kunnanhallituksen esitystä. En ollut ainoa, joka totesi, että esitys päinvastoin aiheuttaa lisäkysymyksiä. Esitys meni läpi äänin 16-35.
Tuo kunnanhallituksen pohjateksti oli minun kynästä. Sen muuttaminen harmittaa. Pohjatekstillä kunnanvaltuusto olisi siunannut sen, että Nurmijärvi luopuu ns. emätilatarkastelusta. Kaavoituksen kehittämisen loppuraportissa nimenomaan esitettiin siirtymistä osayleiskaavojen vireilletuloajankohtaan siten, että rakennusmahdollisuuksiin ei vaikuta kiinteistön tilajaotushistoria. Alkuperäinen teksti olisi siis tarkoittanut yksiselitteisesti valtuuston päätöstä emätilatarkastelusta luopumisesta. Harmi, että valtuuston enemmistö ei halunnut vielä tässä vaiheessa luopua emätilatarkastelusta, vaikka mahdollisuus oli käden ulottuvilla äänestysnapissa ja vaikka tämän mahdollisuuden toin puheenvuorossani esille. Tämä tosiaan harmitti ja hieman hämmästyttikin – onhan emätilatarkastelusta luopumista odotettu kuin kuuta nousevaa.
Samassa asiakohdassa käytiin laajemminkin keskustelua haja-asutusalueiden rakentamisperiaatteista ja linjauksista. Esille nousi mm. näkemyksiä siitä, että asian tärkeys edellyttää jatkossa valtuustotason päätöksiä linjauksista. Todettiin myös epäkohta, että muutosesityksessä viitataan seuranta(ohjaus)ryhmän työhön ja raportteihin, vaikka valtuustolle ei ole tuotu näistä raporteista minkäänlaista informaatiota tai esitystä. Oikeutetusti kysyttiin, olivatko valtuutetut tietoisia, mitä he päättivät. Keskustelussa tuotiin esille myös epäilys sekoittuuko asiassa yksityinen ja yleinen etu ja toivottiin jatkokäsittelyssä esteellisyyksien arviointia. Kenties tämä maininta liittyi taannoin esille tuomaani huomioon, että pitkässä juoksussa asiassa on valtavat, jopa 50-100 miljoonan euron taloudelliset intressit Nurmijärvellä.
Verot säilyivät ennallaan.
Tämänkertaisen kokouksen erikoisuutena oli se, että osa valtuutetuista ryhtyi käyttämään repliikkipuheenvuoroja ikään kuin ohituskaistana puheenvuoropyyntöjen jonossa. Puheenjohtaja joutui useaan kertaan huomauttamaan, että repliikki on tarkoitettu lyhyeen – muutaman sanan – kommenttiin, joka liittyy edelliseen puheenvuoroon. Nyt kerta toisensa jälkeen osa jopa kokeneimmista valtuutetuista käytti repliikkipuheenvuoron kannatuksen tai mielipiteiden esittämiseen. Tämä villitys täytyy lopettaa lyhyeen.
Keskiyöllä kotiin ajaessani mietiskelin, että oliko muutoslomakkeet joskus aiemmin selkeämpiä ja esitettiinkö niissä sekä plussat että miinukset selkeästi numeroina taulukossa. Tänä vuonna muutosesityksistä sai poimia säästölukuja selitysteksteistä ja jopa muutosesityksen aiheitakin sai hakemalla hakea selitysteksteistä.
Sellainen oli neljästoista budjettivaltuustoni. Muut kertonevat omista tunnoistaan ja päätösperusteluistaan.
ARTO HÄGG 