Tag: Metsäkylä

Metsäkylän osayleiskaavatilaisuus

Torstai-iltana 9.3.2023 järjestettiin Metsäkylän koululla asukastilaisuus Metsäkylän osayleiskaavaan liittyen. Paikalla oli odotusten mukaisesti salin täydeltä kuntalaisia ja maanomistajia – myös useita luottamushenkilöitä. Viranhaltijoista paikalla olivat kunnanjohtaja Outi Mäkelä, tekninen johtaja Juha Oksanen, yleiskaavapäällikkö Anita Pihala ja myös yleiskaavoituksen muuta henkilöstöä.

Toista sataa paikalla ollutta saivat tietoa vast’ikään vireille tulleen Metsäkylän osayleiskaavan aluerajauksesta, kuntalaiskyselystä, uudesta Nurmijärvi-mallista ja siihen liittyvästä rakentamispaikkojen jakamismenettelyn uudistamisesta.

Esitetty aluerajaus nostatti yleisössä heti spontaania liikehdintää ja mielenilmauksia. Elinvoimalautakuntahan oli pannut tämän osayleiskaavan vireille kokouksessaan 19.1.2023 siten, että lännessä kaava-alue rajoittuu Perttulan, pohjoisessa Kirkonkylän, idässä Palojoen ja etelässä Klaukkalan osayleiskaavan rajaan. Näin alueeksi oli muodostunut pitkulainen noin 12 neliökilometrin alue, joka ulottuu Hongisojantien ja Kirkonkylän entisen järven laitamilta Klaukkalan kehätien tuntumaan ja idässä osin moottoritien itäpuolelle. Kritiikkiä aiheutti erityisesti se, että Metsäkylän VPK:n ympäristö oli jätetty alueen ulkopuolelle, samoin kuin Metsäkyläntien varsi pohjoiselta osaaltaan. Kartoissahan tämä alue on nimetty Klaukkalan Metsäkyläksi. Monelle paikallaolijalle oli yllätys, että keskeinen osa Metsäkylää kuuluu tälläkin hetkellä Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen. Klaukkalan osayleiskaavahan on varsin tuore ja se on saanut lainvoiman vuonna 2017. Tuon osayleiskaavan valmistelun ja hyväksymisen yhteydessä ei kuitenkaan kritiikkiä ollut tullut siitä, että kaavaan oli sisällytetty merkittävä osa Metsäkylän alueesta – ilmeisesti osana Klaukkalan kehätien vaikutusaluetta, moottoritien liittymäaluetta ja Mäyränkallioon kaavailtua työpaikka-aluetta. Kuntalaiset eivät valitettavasti aina reagoi kaava-asioihin ajoissa – oli sitten kyseessä asemakaava tai osayleiskaava. Kaavaprosessit ovat kuitenkin pitkäkestoisia vuosien hankkeita ja niistä tiedotetaan laajasti, joten mahdollisuuksia on, jos kiinnostusta riittää.

Joka tapauksessa nyt todettiin viranhaltijoidenkin lausumana, että kyseisen alueen siirtäminen Klaukkalan osayleiskaavasta Metsäkylän osayleiskaavaan otetaan tutkintaan ja harkintaan. Juuri tällaisia huomioita ja kuulemisia vartenhan näitä asukastilaisuuksia järjestetään ja niillä voi siis olla todellisia vaikutuksia valmisteluun ja lopputulokseen. Se mitä olen luottamushenkilönä joidenkin muiden päättäjien kanssa keskustellut, niin oletan, että tämä aluerajauksen muutos myös tullaan tekemään.

Jokaisella paikallaolijalla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä, kun salissa kierrätettiin mikrofonia. Huoli kyläkoulun säilymisestä tuli puheenvuoroissa korostetusti esille. Myös kevyenliikenteen väylien tarpeellisuudesta keskusteltiin, vaikka toisaalta niiden rakentaminen todettiin valtion eli ELY:n vastuulla olevaksi. Muutamissa puheenvuoroissa toivottiin erittäin voimallista ja vapaata uutta rakentamista. Olipa kuntalaiskyselyn kautta saaatu toive jopa 4000 uudesta rakennuspaikasta alueelle. Arvioni mukaan enemmistö kuitenkin toivoi maltillisempaa uutta rakentamista ja Metsäkylän perinteisen kylämäisen luonteen huomioimista ja säilyttämistä. Koulun huomioon ottaminen ja rakentamisen keskittäminen sen läheisyyteen tuotiin myös esille, jolloin saataisiin turvallisia koulumatkoja ja vältyttäisiin koulukuljetuksilta. Tuotiin julki myös mielipide, että koulukuljetukset eivät ole ongelma, eikä markittävä kustannus.

Viranhaltijat esittelivät myös, miten ja minkälaisia vaihtoehtoja tutkitaan osayleiskaavan rakentamispaikkojen jakamisessa. Päätimme taannoin kunnanhallituksessa, että rakennuspaikkojen määräytymistä – minkä kokoisille tiloille ja miten maantieteellisesti – testataan kolmella erilaisella mallilla. Malli A, joka perustuu edullisuusvyöhykkeisiin suosien esim. tiestön ja koulun läheisyyttä sekä kyläkeskusta antaisi rakennuspaikkoja selvästi enemmän myös pienille kiinteistöille ja tiloille eli useampi maanomistaja saisi rakennuspaikkoja. Malli B, joka on taannoisen kaavakehittämistyöryhmän loppuraportin mukainen, suosisi myös pienempiä tiloja, mutta ei samassa määrin kuin malli A. Ero johtuu siitä, että malli A:ssa nykyinen toteutunut rakentaminen huomioitaisiin tarkastelussa. Malli B olisi muuten sama kuin A, muua siinä ei huomioitaisi nykyisiä rakennuksia. Malli C suosisi selkeästi isoja tiloja, koska rakennuspaikat jaettaisiin suoraan tilojen pinta-alojen mukaan. Suuret tilat saisivat valtaosan rakennuspaikoista ja pienimmät tilat jäisivät kokonaan ilman verrattuna malleihin A ja B. Malli C:n ongelmana näen myös sen, että siinä 5 hehtaaria rakennuskelvotonta suota antaisi tasan saman määrän rakennusmahdollisuuksia kuin 5 ha erinomaista rakennusmaata kyläkeskuksen kupeessa. Tämä hajauttaisi rakentamista kauemmas kyläkeskuksesta ja koulusta, joka on vastoin strategiaammekin kirjattua tavoitetta kehittää nimenomaan kyläkeskuksia. Sinänsä jokainen malli antaisi aivan yhtä monta rakennuspaikkaa. Mallien välillä on vain se ero, että kuinka monelle ja minkä kokoiselle tilalle nämä rakennuspaikat annetaan.

Kunnanhallitus teki aikanaan hyvän päätöksen, kun se edellytti tarkastelun tehtäväksi useammalla mallilla. Seuraavassa vaiheessa kuntalaisilla onkin mahdollisuus konkreettisesti nähdä, miten rakennuspaikat jakautuisivat kussakin mallissa, minkälaista ympäristöä ne muodostaisivat ja miten erilailla ne kohtelevat joitain yksittäisiä tiloja tai kiinteistöjä.

Kunnan nettisivuilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä liittyen Metsäkylän osayleiskaavaan. Linkki kyselyyyn on tässä:

Kysely Metsäkylän osayleiskaavasta 17.2.-20.3.2023

Kysely on siis avoinna 20.3.2023 saakka.

Tämän hetkinen osayleiskaavatilanne Nurmijärvellä. Metsäkylässä on voimassa tällä hetkellä oikeusvaikutukseton kyläosayleiskaava vuodelta 1992. Alustavassa hahmotelmassa uuden osayleiskaavan raja rajoittuisi kuvan mukaisesti Klaukkalan vuodelta 2017 olevaan osayleiskaavaan. Tähän rajanvetoon on odotettavissa muutos siten, että Klaukkalan Metsäkylän alue siirretään Metsäkylän osayleiskaavfa-alueeseen. Kartta napattu kunnan sivustolta.

Osayleiskaavoituksen uudistaminen etenee vihdoinkin

Kunnanhallituksen päätöksellä 29.11.2022 otettiin iso askel haja-asutusalueen yleiskaavoituksen kehittämisessä Nurmijärvellä.

Useamman vuoden työn tuloksena asia saatiin kunnanhallitukseen päätösasiaksi ja siitä tehtiin selkeät ja yksimieliset päätökset. Kokoukseen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Vaulamon lisäksi kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet ja puheoikeudella valtuuston puheenjohtajistosta Toivonen ja Lakee.

Viimeisen vuoden aikana erityisesti osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärästä on ollut keskustelua, eikä siitä oltu päästy yhteisymmärrykseen. Oma mielipiteeni on ollut, että kaikille osayleiskaava-alueille ei voi määrittää yhtä tiukkaa kasvutavoitetta ja rakentamispaikkamäärää, vaan niitä tulee tarkastella kussakin osayleiskaavassa erikseen. Jokainen yleiskaava-alue kun on omanlaisensa ja niillä on omat erityispiirteensä. Siitä, että rakentamisen määrää tulee kasvattaa merkittävästikin, on puolestaan ollut koko ajan täysi yksimielisyys. Toinen paljon keskustelua herättänyt asia on ollut rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaate ja siitä onkin laadittu useita malleja. Kaikissa malleissa käytetään kuitenkin samaa rakentamisen määrää. Kyse on siitä, miten ja mihin nuo rakentamispaikat jakautuvat osayleiskaavan alueella ja minkä kokoiset tilat/kiinteistöt niitä saavat. Rakentamismahdollisuuksia saavien tilojen koko eroaa merkittävästi eri malleissa. Osa suosii suuria tiloja, kun toisessa ääripäässä pienempien tilojen osuus kasvaa. Pohjaesityksessä ehdotettiin vireille pantavaksi Metsäkylän osayleiskaava ja siinä tarkasteltavaksi viittä eri mallia.

Jo ennen kokousta oli tiedossa, että asiassa tullaan tekemään muutosesitys ja näin tapahtui Maijalan toimesta. Kun myös muuta muutoshalukkuutta esiintyi pohjaesitystä kohtaan, niin kunnanhallitus piti puolen tunnin neuvottelutauon, jossa löydettiin yhteisymmärrys ja lopputulema, jonka kaikki hallituksen jäsenet olivat valmiit hyväksymään:

  • Rakentamismahdollisuuksien kokonaismääräosayleiskaavan suunnittelualueella johdetaan strategian väestötavoitteesta.
  • Laaditaan Metsäkylän osayleiskaavaluonnos, jossa mallinnetaan vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteita malleilla B, C ja D, joista malli D on kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukainen, kaikissa vaihtoehdoissa on sama rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä. Lisäksi taulukko liitetään päätökseen.
  • Rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä asetetaan tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5-2-kertaiseksi kasvutavoitteeseen nähden. Pinta-aloina käytetään niitä kiinteistöjä, jotka ovat voimassa kulloisenkin osayleiskaavan vireille tulon ajankohtana.
  • Luovutaan emätilaperiaatteesta.
  • Osayleiskaavan alueella sovelletaan vyöhykemallia siten, että jokaisen kiinteistön tulee pääsääntöisesti sijoittaa uusi asuinrakentaminen kiinteistön edullisimmalle vyöhykkeelle.
  • Osayleiskaavaprosessin eri vaiheissa kunnanhallitus seuraa etenemistä.  

Olen tosi tyytyväinen siihen, että osayleiskaavoituksen ja haja-asutusalueen rakentamisen uudistaminen pääsee nyt etenemään ja kunnanvirastolla konkreettisesti edistämään osayleiskaavoitusta uudella tavalla. Jakoperusteita mallinnetaan ja verrataan kolmella eri mallilla, jolloin varmistetaan asiallinen ja kuntalaisille tasapuolinen käsittely isossa uudistuksessa. Emätilaperiaatteesta luopuminen on viimein kirjattu päätöksenä. Siihen, että yksi malleista (D) perustuu täysin kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraporttiin, on mielestäni hyvä asia – sitä valmisteltiin pitkään ja hartaasti aikanaan. Uskon, että prosessin tuloksena syntyvä uusi järjestelmä on tasapuolinen kaikkia maanomistajia kohtaan ja vastaa myös tavoitteeseen, että rakentamista ohjataan erityisesti yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille paikoille kuten kyliin ja kyläkoulujen ympäristöön.

Kunnanhallitus teki tärkeässä ja mielipiteitäkin jakaneessa asiassa hyvän päätöksen. Erityisen hienon päätöksestä tekee se, että se tehtiin lopulta yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Sillä on arvoa jatkoa ajatellen.