Keski-Udenmaan hyvinvointialueen luottamuspaikkavalinnoista

Artoa ehdotetaan pelastuslaitoksen johtokuntaan ja Jussia kehittämis- ja tulevaisuuslautakuntaan.

Keski-Uudenmaan aluevaalien jälkeen puolueiden ja ryhmien välillä neuvoteltiin ja sovittiin luottamushenkilöpaikoista. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtajana olin mukana neuvottelujen taustaryhmässä, joka teki alustavan esityksen Uudenmaan kokoomuksen piirihallitukselle. Tänään valtuustoryhmämme hyväksyi piirihallituksen lopullisen esityksen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamustehtäviin nimitettävistä henkilöistä kokoomuksen osalta. Lopulliset päätökset asiassa tekee aluevaltuusto maaliskuun kokouksessaan.

Aluehallituksen puheenjohtajaksi esitetään Helinä Perttua Järvenpäästä. Aluehallitukseen esitetään Nurmijärveltä Kimmo Behmiä ja Virpi Rätyä. Myös Hyvinkäältä saadaan kaksi jäsentä aluehallitukseen – Jaakko Rainio ja Annika Kokko, joista Rainio tosin vaihtaa kauden puolivälissä paikkaa valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi esitettävän Tuusulan Kalle Ikkelän kanssa. Keski-Uudenmaan aluevaalien ykkönen kokoomus saa siis viisi paikkaa 17-paikkaiseen aluehallitukseen, joista kaksi alueen kokoomuslaisimmasta kunnasta Nurmijärveltä.

Nurmijärven kokoomuslaisista ehdotetaan lisäksi hyvin vaaleissa menestyneitä Mari Simelius-Hulmia sosiaali- ja terveydenhuollon jaoston jäseneksi ja Inka Utriaista henkilöstöjaoston varapuheenjohtajaksi. Aluevaktuutettu Riina Mattilaa esitetään palveluiden järjestämisen lautakunnan jäseneksi ja varavaltuutettu Jussi Malkamäkeä kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäseneksi. Kimmo Behmiä esitetään hallituksen lisäksi myös talous- ja rahoitusjaoston jäseneksi.

Toiveeni mukaisesti minua ehdotetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäseneksi. Olen tähän vallan tyytyväinen. Tämän tehtävän kykenen hoitamaan kunnallisten luottamustehtävien lisäksi.

Mielenkiinnolla odotan, mitä muiden puolueiden ja ryhmien henkilöesitykset tulevat olemaan. Odotettavissa on, että Nurmijärven painoarvo aluehallituksessa tulee normalisoitumaan verrattuna istuvaan Keusoten yhtymähallitukseen, jonka 20:stä jäsenestä vain kaksi on tällä hetkellä Nurmijärveltä.

Aluevaalia ja osayleiskaavaa

Aluevaalien ennakkoäänestyksen aktiivisuus oli Keski-Uudellamaalla alhainen 21,2 %. Hyvinvointialueen isommista kunnista villkainta oli oli Nurmijärvellä (22,6%) ja hiljaisinta Hyvinkäällä (18,0%). Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula ennakkoäänestivät tasaisesti noin 22,2 prosenttisesti.

Äänestysaktiivisuus ei tuon mukaan nouse kovinkaan korkealle. Viime vuoden kunnallisvaaleissa Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa ennakkoäänestysprosentti vaihteli 28:sta 31:een ja kuntavaalien lopulliseksi äänestysprosentiksi tuli 50-55.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenmaan ennakkoäänestyysaktiivisuus oli 36,6% ja lopullinen äänestysprosentti 73,3.

Kun ennakkoäänestysvilkkaus on laskenut aiemmista vaaleista peräti 10-15 prosenttiyksikköä, niin 40 %:n äänestysaktiivisuuden saavuttamisessa näyttää olevan tekemistä. Toki sunnuntaina 23.1. on vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan, mutta esim. viime vuoden vaaleissa äänestettiin ennakkoon enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä.

Jos äänestysaktiivisuus jää 40 prosentin tuntumaan tai painuu jopa sen alle, niin voi perustellusti kysyä, olivatko aluevaalit onnistunut prosessi ja osoittiko alhainen äänestysaktiivisuus kansalaisten mielipidettä laajemminkin hallituksen hyvinvointialue- ja soteuudistuksesta.

Onhan meillä edelleen korona kyläilemässä, mutta jotenkin väsyneeltä tuntuu kaikkea tapahtunutta ja tapahtumatonta perustella sillä. Toki näin tullaan tekemään – se on varmaa.

Vielä sellainen huomio, että ennakkoäänien perusteella saa sellaisen mielikuvan, että mieskansalaiset ja -oletetut eivät koe sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asioita omikseen. Ennakkoäänistä noin 55 % on naisilta ja vain 45 % miehiltä. Huomattava ero, vaikka hyvinvointialueen talous ja palvelut koskevat jokaista – sukupuoleen katsomatta. Miesten on syytä ryhdistäytyä vaalipäivänä ja käydä vetämässä sininen viiva – menee se sitten miehelle tai naiselle.


Nurmijärven kunnanhallitus kokoontui 17.1. maanantaina. Kunta jo informoikin tehdyistä päätöksistä. Paikallislehti ei, vaikka muutama kohtuullisen merkittävä ja kiinnostavakin päätös tehtiin.

Kirkonkylän osayleiskaava oli kunnanhallituksessa hyväksyttävänä. Itseäni kiinnosti yksityistiejupakassa paljon esillä olleen Kirkkotien status Kirkonkylän osayleiskaavassa. Toki asiaan olisi ollut hyvä puuttua jo kaavan luonnosvaiheessa, mutta itsekin huomasin vasta viime vuoden tammikuussa Maankäyttö- ja rakennuslain 92§:ssä olevan kirjauksen, joka antaa kunnalle yksipuolisen oikeuden korvauksetta panna kuntoon yksityistie ja luovuttaa se yleiseen liikenteeseen – kunhan vain kyseinen yksityistie on merkitty kaavaan liikenneväylänä.

Kun tuon pykälän bongasin, niin tein vuosi sitten välittömästi valtuustoaloitteen. Ajatuksenani oli, että voitaisiin pikaisesti selvittää minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Meillähän on prosessissa parikin osayleiskaavaa.

Aloitteestani ei ole kuulunut vuoteen mitään. Kukaan ei ole ottanut yhteyttä aloitteen laatijaan, vaikka tällaista menettelytapaa on useaan otteeseen suositeltu. Niinpä tuota MRL 92 pykälääkään ei Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksessa oltu huomioitu. Toki joku kuntalainen oli ilmeisesti aloitteeni noteerannut, koska Kirkonkylän osayleiskaavasta oli jätetty muistutus, jossa edellytettiin Kirkkotien tiealue merkittäväksi osayleiskaavaan liikennealueeksi välillä Ojakkalantie – Järventaustantie eli kyse on juuri tuosta mahdollisuudesta, jonka toin aloitteessani esille.

Kaiken lisäksi kunnanhallitus viime vuoden lopulla käytti juuri Kirkkotien tuon osan vaikutusalueella etuosto-oikeutta metsäkiinteistöön ja osoitti kunnalla olevan maankäytöllisiä suunnitelmia ja tavoitteita alueella. Katsoin, että kunnan kannalta olisi järkevää merkitä Kirkkotie liikenneväyläksi siltä osin, kun se sijaitsee osayleiskaavan alueella. Merkintä ei maksa, eikä velvoita kuntaa mihinkään, mutta oikeuttaisi kunta asettamaan tien yleiselle liikenteelle halutessaan ja olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Niinpä tein kunnnahallituksessa sen mukaisen esityksen ja sain siihen kannatuksen Tapiolinnalta, Vaulamolta ja Mustoselta. Itse oletin, että muutos olisi sen verran vähäinen, ettei se aiheuttaisi viivästystä kaavaprosessiin.

Tämän jälkeen kuitenkin Kalliokoski esitti Mustosen ja Raekannaksen kannattamana Kirkonkylän osayleiskaavan palauttamista valmisteluun siten, että kaavaan tulisi ottaa mukaan myös Karhunkorven itäpuolinen alue. Palauttaminen hyväksyttiin yksimielisesti, joka tarkoitti puolestaan sitä, että minun kannatettu esitys raukesi. Olisi tuntunut hölmöltä, että olisin joutunut tekemään oman esitykseni uudestaan, kun asia olisi aikanaan palautunut kunnanhallitukseen, joten ehdotin, että kaavan jatkovalmistelussa tulee huomioida, että “Kirkkotie merkitään osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Peruste: Kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella.” Tämän ohjeistuksen kunnanhallitus hnyväksyi yksimielisesti.

Toinen huomionarvoinen päätös oli kuukausitolkulla vatkattu ja veivattu Rajamäen kampuksen toteutusmalli. Aiemminhan esityksenä oli elinkaarimalli, mutta useiden kokouksien ja kuulemisien jälkeen esittelijä muutti esityksensä siten, että toteutusmalliksi määritettiin KVR-urakka. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kun valtuusto vielä ensi viikolla asian siunaa, niin hanke pääsee viimeinkin etenemään.

Keski-Uudenmaan aluevaalimatematiikkaa

Vuosia sitten valmisteltiin ja siirrettiin maakuntavaaleja useaan otteeseen. Suhtauduin tuolloin aika skeptisesti vaalien kiinnostavuuteen ehdokkaiden kannalta. Vielä ennen näitä aluevaalejakin epäilin ehdokkaiden saannin olevan kovan työn takana. Olikin yllätys todeta, että Keski-Uudellamaalla ehdokkaiksi asetettiin peräti 535 henkilöä. Kokoomus ja Perussuomalaiset asettivat peräti täydet listat eli 86 ehdokasta. Keskusta ja SDP jäivät alle 80 ehdokkaan ja Vihreiden listalta löytyy vain 50 nimeä. Kristillisilllä (KD) on yllättävänkin pitkä lista eli 46 ehdokasta. Liike Nyt ei näissäkään vaaleissa saanut väkeä ehdolle erityisemmin, vaan määrä jäi 20:een.

Kun ehdokkaita on siis 535 ja aluevaltuustoon valitaan 69 jäsentä, niin läpimenoprosentti on kohtuullisen alhainen 12,9. Karkeasti laskettuna siis vain joka kahdeksas ehdokas tulee valituksi valtuustoon.

Läpimeno ei toki ole yhtä hankalaa kuin viime eduskuntavaaleissa, jolloin Uudenmaan vaalipiirissä läpimenoprosentti oli 7,3. Kuntavaaleihin verrattuna vaikeusastetta on kuitenkin huomattavasti enemmän. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa viime vuoden kuntavaaleissa ehdokkaista meni valtuustoon noin 16%. Nurmijärvellä ja Mäntsälässä läpimenoprosentti oli tasolla 22 eli melkein joka neljäs ehdokas tuli valituksi. Pornaisissa kunnanvaltuutetuksi tuli valituksi melkein puolet ehdokkaista.

On hienoa, että ehdolle saatiin noinkin laaja ja edustava joukko keski-uusmaalaisia. Varjopuolena on se, että liki 500 osaavaa ja sitoutunutta henkilöitä jää ilman valtuustopaikkaa. Kirjoitin viikko sitten paikallislehtiin ja blogiini, että näen tarpeellisena perustaa uudelle hyvinvointialueelle lautakuntia ja tuoda päätöksenteko nykyistä Keusoten päätöksentekomallia aikaisemmin ja laajemmin luottamushenkilöiden käsittelyyn. Aluevaalien ehdokasasettelu osoittaa, että meillä on riittävästi asiasta kiinnostuneita henkilöitä täyttämään noita paikkoja. Olisi tietyllä tapaa resurssien ja osaamisen hukkaamista, jos 87% vaaleissa ehdolla olleista – jopa erittäin hyvin menestyneitäkin – jäisi täysin hyvinvointialueen päätöksenteon ulkopuolelle. Ainakaan se ei olisi paljon perään kuulutetun osallistamisen ja lähidemokratian mukaista.

Yksi aluevaalien mielenkiintoinen kysymys on, missä määriin äänestäjät suosivat oman kuntansa ehdokkaita. Eduskuntavaaleissa äänestäjät antavat merkittävissä määrin kannatusta oman kotikuntansa ulkopuolisille ehdokkaille. Itsekin sain vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Inkoota lukuunottamatta ääniä jokaisesta Uudenmaan kunnasta. Aluevaaleissa ehdokkaita on kuitenkin jokaisessa kunnassa huomattavasti enemmän. Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa on jokaisessa toista sataa ehdokasta omasta kunnasta. Ja kun tietää, että useimmat näistä ehdokkaista ovat olleet viime vuonna myös kuntavaaliehdokkaana, niin on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon äänissä tapahtuu siirtymää kuntarajojen yli – muidenkin kuin istuvien kansanedustajien kohdalla, joilla olettaisi olevan ainakin tunnettuuden osalta etua asiassa.

Sinänsä Keski-Uudellamaalla aluevaltuutetun kotikunnalla ei ole olettaakseni erityisen suurta merkitystä aluevaltuuston päätöksenteon kannalta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu viidestä liki samankokoisesta kunnasta ja yhdestä pienemmästä. On selvää, että mikään yksittäinen puolue tai yksittäisen kunnan aluevaltuutetut eivät pysty ajamaan puusilmäisesti oman nurkkakuntansa asioita ilman muiden tukea. Tämän vuoksi aluevaltuustossa menestyvät vain sellaiset esitykset ja aloitteet, joilla kehitetään koko hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen kannalta epäedullisia tai epätasapuolisia päätöksiä on vaikea saada läpi. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen koostumus ja asukasjakauma luo automaattisesti perustan, joka edellyttää hyvää yhteistyötä eri alueiden valtuutettujen kuin myös puolueiden välillä. Joillakin muilla hyvinvointialueilla yksittäisen keskuskaupungin rooli tulee olemaan täysin ylivertainen muuhun alueeseen verrattuna.

Palaan vielä tuohon ehdokasasetteluun. Itsekin harkitsin pitkään ehdolle asettumista. Edessä oli kuitenkin isohkot alueelliset vaalit, jotka kattavat Keski-Uudenmaan kuuden kunnan laajan alueen. Yhdet eduskuntavaalit kampanjoineena tiesin, kuinka paljon aikaa ja resursseja ehdokkuus vaatisi.

Valinta kesällä 2021 Keusoten valtuustoon ja päätös pidättäytyä kampanjoinnissa säästöbudjetissa johti kuitenkin ehdolle asettautumiseen. Päätin pidättäytyä flyerien painamisesta ja luukuttamisessa, käyttää tienvarsimainonnassa kolmatta kertaa samoja mainoksia vain uudella numerolla päivitettynä ja pitää muunkin mainonnankin kohtuullisena – siihen hieman kuitenkin satsasin, kun sain jonkin verran ulkopuolista tukea. Toki päätöstä tehdessä oli jo nähtävissä, että koronan johdosta näissä vaaleissa toritapahtumat ja perinteiset vaalitilaisuudet jäisivät vähemmälle, vaikka pääministeri jakoi kansalaisille vapaudenviestiä sekä suorastaan kehotti ja kannusti menemään, kokemaan ja tekemään. Kyllähän näistä ensimmäisistä aluevaaleista muodostui poikkeukselliset myös koronapandemian vuoksi.

217. Pitää olla tarkkana ykkösen ja seiskan suhteen. Näin viime yönä unen, jossa ne menivät itseltänikin sekaisin. Kävin siis äänestämässä heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä, että saa nukkua rauhassa.

Lautakuntia hyvinvointialueelle

Kirjoitin keskisen Uudenmaan paikallislehtiin seuraavanlaisen vaalikynä-kirjoituksen. Ainakin Aamuposti ja Nurmijärven Uutiset ovat kirjoitukseen painomustetta ja palstatilaa uhranneet.

Kansalaiset valmistautuvat Helsinkiä lukuun ottamatta ensimmäisiin aluevaaleihinsa. Se, että pitää uudistusta huonona ja byrokratiaa lisäävänä ylimääräisenä hallinnon tasona, ei ole peruste olla vaikuttamatta asiaan aluevaaleissa äänestämällä. 

Keski-Uusimaa on moniin muihin hyvinvointialueisiin verrattuna hyvässä asemassa sikäli, että olemme ”harjoitelleet” sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista kuntayhtymässä jo muutaman vuoden. Toimintojen kehittämiseen ei siis tarvitse ryhtyä nolla-tilanteesta, vaan takana on jo tehtyä työtä, onnistumisia ja virheitäkin, joista on mahdollista ottaa oppia.

Kaikkea ei tule kuitenkaan kopioida nykyisestä Keusotesta eli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä sellaisenaan uuteen hyvinvointialueeseen. Erityisesti uuden aluehallinnon päätöksentekoon ja osallistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Edellisen valtuustokauden aikana sain kuulla usealta sote-päättäjältä kommentteja, että rivivaltuutettujen oli hankalaa saada päätöksentekoon liittyvää tietoa ja aineistoa käsiteltävistä asioista. Moni koki normaaliin päätöksentekoon liittyvien tietojen hankkimisen työlääksi.

Olen toiminut itse uutena Keusote-valtuutettuna syksystä 2021 ja toimikautemme kestää vuoden 2022 loppuun. Kokemukseni ovat pitkälti edellä kuvatunlaiset. Verrattuna kunnalliseen päätöksentekoon Keusotessa päätösten valmistelu on selvästi kauempana luottamushenkilöistä – ja samalla kansalaisista. Yhtymähallitus on jonkin verran paremmin informoitu asioiden valmistelusta, mutta rivivaltuutetut ovat  huomattavasti heikommassa asemassa. Jo Keusoten valtuutetuille järjestettävät ns. kyselytunnit ovat kuin byrokratian oppikirjasta. Kysymykset tulee lähettää kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen – ilman tietoa, että mitä esimerkiksi seuraavan valtuuston asialista sisältää.

Tulevan aluevaltuuston yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin hyvinvointialueen hallintosäännöstä päättäminen. Toisin kuin nykyisessä sote-kuntayhtymässä, uuden hyvinvointialueen päätöksentekojärjestelmään tulee perustaa riittävästi lautakuntia, joissa luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan asioiden valmisteluun hyvissä ajoin. Hallintosäännöllä tulee varmistaa, että luottamushenkilöillä – ja sitä kautta alueen asukkailla – on mahdollisuus saada tietoa ja mahdollisuus olla vaikuttamassa päätettäviin asioihin ajoissa.

Hyvinvointialueen palvelujen tulee olla lähellä kansalaisia – niin myös päätöksenteon. 

Arto Hägg

rakennusinsinööri, kunnanvaltuutettu

aluevaaliehdokas (KOK)

Nurmijärvi

Hyvää loppuvuotta 2021

ja samoin tein uutta vuotta 2022.

This image has an empty alt attribute; its file name is ns.jpeg

Perinteisen puolivuosikatsauksen aika on ensi viikolla. Siinä jälleen kerran tutkailen peräpeilin kautta mennyttä puolta vuotta – lähinnä kuntapolitiikan kannalta.

Kun vuoden vaihtumiseen on aikaa vajaa tunti, niin sihtailen nyt liki 30 vuoden taakse.

Tuolloin olin luonnollisesti 30 vuotta nuorempi ja vetreämpi. Asuin Nurmijärven Kirkonkylällä Lääkärintien kaksiossa kolmen hengen asuntovelkaisessa taloudessa (asuntolainojen korot taisivat olla tuolloin jo alle 15 prosentin) ja toimin myös taloyhtiömme sivutoimisena isännöitsijänä.

Vuoden vaihteessa 1992-93 tepsuttelin Nurmijärven Sanomien toimitukseen ja esittelin muutamia ns. pilapiirroksiani ja esitin tarjouksen josta ei voisi kieltäytyä – lupauduin rustaamaan jotain vastaavaa viikoittain tai vähintään kuukausittain jokaiseen Nurmijärven Sanomien numeroon kohtuullista korvausta vastaan.

Lehden päätoimittaja ei ollut yhtä vakuuttunut tarjoukseni erinomaisuudesta ja totesi, että lehti saa pyytämälläni kohtuullisella yhden sarjakuvastripin hinnalla vaikka kaksi sivua täyteen ulkomaisen syndikaatin välittämiä sarjakuvia ikäänkuin könttähinnalla. Ei syntynyt kontrahtia.

Jälkikäteen funtsittuna demo-strippini tai “pilapiirrokset” taisivat olla varsin vaatimattomia erityisesti tekniseltä toteutukseltaan. En ihmettele lehden päätoimittajan näkökantaa ehdotukseeni. Joka tapauksessa Nurmijärven Sanomien päätoimittaja täräytti yllä olevan 30 vuoden takaiseen vuodenvaihteeseen liittyvän strippini lehden 11.1.1993 numeroon. Taisi mennä ihan talkootöinä minun osalta.

Sittemmin Nurmijärven Sanomat taisi mennä konkurssiin aika pian 90-luvun alun lamavuosina. Yhteistä ruusuista tulevaisuutta ei siis ollut luvassa – näin jälkikäteen arvioituna. Olin toiminut Pahkiksen avustajana jo 80-luvulta ja strippejäni ja yksittäisiä piirroksiani julkaistiin edelleen Pahkasika-lehdessä. Muistaakseni myös joitain Nurmijärven Sanomiin ehdotetuista raakaversioista jalostamiani.

Pikanttina yksityiskohtana todettakoon, että Nurmijärven Sanomien päätoimittajana toimi tuolloin Markku Jalava, jonka kanssa meistä tuli kunnanvaltuustokamraatteja parikymmentä vuotta myöhemmin. Totesin yhteisten valtuustovuosien aikana, että Markku jatkoi myös luottamustehtävissä samaa asiallista, analyyttistä ja harkitsevaa linjaa, jota käytti sarjakuvataiteilijoita valitessaan.

Hauskaa 20 minuuttia ja vuotta 2021.

Aluevaalistartti

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_ac41f949-740c-40a3-a58d-dd0c037fb463.jpg
Willanaukio Hyvinkää

Lauantai 11.12. oli kokoomuksen toimintalauantai. Eri puolilla Keski-Uuttamaatakin oli pystysssä sinivalkoisia telttoja.

Aloitin päivän kierroksen Rajamäeltä, jossa oli tarjolla kuumaa glögiä. Paikalla oli myös mäntsäläläinen kansanedustajamme Pihla Keto-Huovinen, jonka kanssa teimme eduskuntavaalityötä keväällä 2019. Nyt alkoi olla jo hieman vaalitunnelmaakin, vaikka lauantai-aamuna ei väkeä kovin runsaasti liikkeellä ollutkaan. Sain kuulla, että nurmijärveltäkin oli jälleen ainakin yksi kuntapoliitikko aluevaalikandidaatiksi ilmoittautunut. Viralliset tahot ilmoittanevat asiasta virallisesti.

This image has an empty alt attribute; its file name is cid_db0cd381-08e3-48bb-8cf9-6fde1779d7ea.jpg
Malkamäen Jussin kanssa Lähteessä.

Rajamäeltä piipahdin Hyvinkäälle, jossa Willanaukiolla, jossa olikin huomattavasti enemmän vilskettä. Sopu-teltta pyritään pystyttämään rauhalliseen mestaan – vaaliteltta sinne, missä väki liikkuu luonnostaan. Pelkällä glögillä ja ilosanoman jakamisella väki ei nykyään liikahda minnekään. Hyvinkäällä paikalla oli myös muita Keusote-valtuutettuja.

Hyvinkäältä koukkaus takaisin etelän suuntaan. Klaukkalassa oli vaalivalokuvaus. Saapa nähdä minkälainen otos tuli, kun oli aamun reippaillut tihkusateessa. Sitä vaille, etteivät meikit valuneet.

Valokuvauksesta vielä Klaukkalan vaaliteltalle, jonne kerääntyikin mukavasti ehdokkaitamme ja hieman kuntalaisiakin. Pitkästä aikaa pääsi nokikkain porukoiden kanssa. Joitain en tainnut ainakaan vuoteen ollut tavannut.

Tästä se taas lähtee. Huomenna pitää kaivaa vanhat vaalimainokset varaston perältä ja katsoa menisikö niillä ekologiosesti vielä kolmannetkin vaalit putkeen. Alunperin ne on tehty vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja kierrätin niitä kertaalleen tämän vuoden kuntavaaleissa. Ehdokasnumerot arvotaan aatonaattona 23.12.2021. Ottaisin mielelläni kuntavaalinumeroni 95 – ei tarvitsisi numeroita rustailla uusiksi. Niin hyvä munkki tuskin käy.

Vaaleihin on aikaa rapiat kuukausi ja kun siihen väliin mahtuu Joulun pyhät, niin kampanjoinnista tulee varsin tiivis. Varsinaista kampanjabudjettia en ole juurikaan miettinyt, mutta tällä kertaa menen ilmeisesti varsin vaatimattomalla panostuksella. Vaalipiiri on sen verran laaja, eikä aluetta kata yksinään mikään paikallislehti. Jo kattava lehtimainonta edellyttäisi käytännössä eduskuntavaalien kaltaista satsausta. Mikäli löytyy haluja lahjoittaa joitain euroja vaalikassaan, niin tuki otetaan toki vastaan. Voi laitta asiassa viestiä joko web-sivujeni kautta tai suoraan sähköpostilla: arto.hagg@kolumbus.fi

Klaukkalassa tutustuin Jammuun.

Aluevaaleihin

Pitkähkön fundeerauksen jälkeen allekirjoitin ehdokassitoumuksen ja ilmoitin olevani valmis asettumaan ehdolle vuoden 2022 aluevaaleissa Keski-Uudellamaalla.

En pidä hyvinvointialueisiin liittyvää uuden hallinnontason perustamista hyvänä päätöksenä. Aluevaltuustojen ympärille muodostuu uusi byrokraattinen ja luultavasti kalliskin hallinnon taso. Oletettavasti myös kuntien asema heikkenee – myös taloudellisesti. Vaikka systeemi on huono, se ei ole peruste sille, ettei kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan sen toimintaan. Uusilla aluevaltuustoilla tulee olemaan merkittävää päätöksentekovaltaa ja haluan olla mukana synnyttämässä tämän alueellisen vaikuttamisen käytäntöjä ja varmistamassa, että kuntalaisilla ja luottamushenkilöillä on merkittävä rooli myös aluehallinnossa, kun sellainen nyt väistämättä perustetaan. Keski-Uudellamaallakin on kyse niin suuresta väestömäärästä ja organisaatiosta, että on suuri riski, että valta siirtyy virkamiehille ja etääntyy asukkaista.

Keski-Uudellamaalla olemme Keusoten kuntayhtymässä jo tällaista kehitystä joutuneet toteamaan. Viestit eivät kulje kuntayhtymästä kuntaan ja kuntalaisille riittävän hyvin, päätösten valmistelu on tuntunut välillä salatieteeltä ja avoimuudessa on ollut puutteita. Useat sotevaltuutetut ovat todenneet yhtymävaltuuston toimivan pelkkänä kumileimasimena. Aluevaltuuston aloittaessa toimintansa maaliskuun alussa 2022, tulee varmistaa, että nyt kuntayhtymässä koettuja ongelmia ei kopioida uuden organisaation toimintaan.

Sote-asiat ovat toki tuttuja jo 13 vuoden kunnanvaltuutetun taipaleelta, mutta tulin valituksi viime kuntavaalien jälkeen myös Keusoten yhtymävaltuustoon, joten ehdin saada ennen aluevaaleja tuntumaa asioihin myös sote-valtuutettuna.

Toivon, että kokoomuksen piirihallitus vahvistaa ehdokkuuteni. Siten ensi vuodesta tulisi kohdalleni kolmas peräkkäinen vaalivuosi. Vuonna 2019 olin Uudellamaalla kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana ja sain ensikertalaiseksi kohtuulliset 1388 ääntä, joista iso osa oman kunnan ulkopuolelta muualta Uudeltamaalta. Tänä vuonna sain neljänsissä kuntavaaleissani ennätysäänimäärän 456, joka oli viidenneksi eniten koko kunnassa ja kokoomuslaisista peräti toiseksi eniten – vain kunnanhallituksen puheenjohtajaksikin valittu Petri Vaulamo sai isomman äänimäärän. Uskon, että tuolta pohjalta on realistista lähteä hakemaan paikkaa uudessa aluevaltuustossa tammikuun 2022 vaaleissa.