Nurmijärven yksityistiet

 

22082009076

 

Yksityistielaki muuttui 1.1.2019. Yksi keskeisimpiä muutoksia on, että uusi yksityistielaki estää kuntia avustamasta yksityistietä, mikäli yksityistiellä ei ole toimivaa tiekuntaa. Kunta ei yksinkertaisesti saa antaa avustusta, ellei yksityistien tiekunta ole järjestäytynyt ja toimittanut tietojaan yksityistierekisteriin.

Nurmijärvelläkin lakimuutos aiheuttaa monenlaisia toimia. Isoin ongelma lienee kunnan hoitovastuulla sopimusperusteisesti olleet yksityistiet, joita kunta on niin erinomaisesti pitänyt kunnossa, että tiekunnat ovat osin hiipuneet ja jopa unhoon jääneet. Moni yksityistien varrella asuva ei ole edes tietoinen siitä, että tie ei ole ns. kunnan tie.

Kunnassa on ryhdytty asian vaatimiin toimenpiteisiin ja pari laajaa koulutustilaisuuttakin on pidetty. Seuraava koulutus pidetään 26.11.2019, jolloin aiheena  ovat mm. tiekunnan avustuskelpoisuuden varmistaminen ja yksikkölaskelman perusteet.

Kunnan web-sivuilla on laaja tietopaketti yksityistieasioista: http://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/maankaytto-ja-liikenne/kadut-ja-tiet/yksityistiet/

Keskustan entinen kunnanvaltuutettu Hannele Ruoti on kuvannut Nurmijärven tieasioita ja niiden hoitoa ansiokkaassa historiikissaan “Keskellä Nurmijärveä, Maalaisliitto-keskusta 1906-2006”. Kirjasta löytyy mielenkiintoista tarinaa mm. Jalmar Nyströmistä, joka aloitti tielautakunnan puheenjohtajana vuonna 1945 ja jatkoi tehtävässä vuosikymmenet. Kunnan tiemestarinakin hän toimi vuodet 1956-1968, vaikka tällaista virkaa ei kuntaan oltu edes perustettu. Hänen todetaankin ryhtyneen tavallaan oma-aloitteisesti tiemestariksi. Joka tapauksessa hänen kaudellaan kuntaan perustettiin 158 tiekuntaa. Tuolloin saatiin myös kunnan kannalta edullisesti 22 tietä paikallisteiksi eli valtion hoitoon. Temppu, joka olisi tänä päivänä sula mahdottomuus. Nykyisinhän valtiovalta yrittää nakittaa valtion kunnossapitovastuulla olevia teitä jokaisessa mahdollisessa tilanteessa kunnan vastuulle eli kaduiksi. Historiikissa todetaan, että vielä 1970-luvulla “keskustalaiset ajoivat yksityisteiden ottamista kunnan hoitoon”. Nyt noita kunnan hoitovastuulla olevia yksityisteitä on 160 km.

Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainenkin erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille.

Odotamme luottamushenkilökäsittelyyn – lautakuntaan, kunnanhallitukseen ja viimein valtuuston päätettäväksi – viranhaltijoilta esitystä uusiksi yksityistieavustusten perusteiksi ja kriteereiksi. Kun kunnanvaltuusto aikanaan – ilmeisesti kuitenkin vasta ensi vuoden puolella – tekee asiassa päätöksen, saadaan myös tuo yli 10 vuotta käsiteltävänä ollut Lassin aloite siis käsiteltyä. Voisi kai sanoa, että viimeinkin.

Some-päivitysten mukaan yksityistieasioihin liittyen on tulossa toinenkin valtuustoaloite ensi keskiviikon kokouksessa. En tiedä tarkalleen aloitteen sisältöä, mutta hieman sellaisen tekeminen juuri tässä tilanteessa oudoksuttaa, kun kaikilla luottamushenkilöillä on tiedossa, että kunnassa tosiaankin valmistellaan parhaillaan edellä mainitsemiani uusia avutusperiaatteita ja -kriteerejä ja viranhaltijoita työllistää tiekuntien koulutukseen ja opastamiseen liittyvät asiat. Jos aloitteessa on tarkoitus puuttua tai ehdottaa jotain noihin avustusperiaatteisiin tai -kriteereihin liittyvää, niin niihin on avautumassa luottamushenkilöille ja valtuustoryhmille aivan lähiaikoina suora vaikuttamismahdollisuus. Ei siihen tarvita tässä tilanteessa erityistä byrokraattista valtuustoaloitetta – etenkään, kun edelliseenkin ollaan saamassa viimein vastaus yli 10 vuoden venttaamisen jälkeen.

Yksi some-keskusteluissa esille noussut ajatus ja idea on yksityisteiden kaavoittaminen kunnan kaduiksi. Yksityisteitä ei todellakaan ole mielekästä ja tarkoituksenmukaista ryhtyä asemakaavoituksen avulla muokkaamaan. Siihen se on aivan liian raju ja käyttökelvoton työkalu. Asemakaavoitusta ei ole myöskään lainsäätäjä tarkoittanut haja-asutusalueen tienpidon hoitovastuiden järjestämisen työkaluksi. Yksityisteiden osalta asemakaavoituksen käyttäminen olisi mahdollista ehkä taajamien eli jo asemakaavoitettujen alueiden reuna-alueilla, jolloin asemakaava-aluetta laajennettaisiin. Tuolloinkin asemakaavoitus tulisi varmasti koskemaan – ei pelkästään tie/katualuetta – , vaan myös sen varrelle olevia kiinteistöjä. Tämä puolestaan johtaisi siihen, että kunnalle tulisi velvoite rakentaa uudelle asemakaava-alueelle kunnallistekniikka ja olemassa oleville kiinteistöille velvoite liittyä kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Pelkkiä katukaavoja tulee Nurmijärveltä mieleen äkkiseltään vain yksi eli ensi keskiviikon kunnanvaltuustossa käsiteltävänä oleva Klaukkalatien asemakaava, jossa valtion maantie muutetaan ohikulkutiesopimuksen mukaan kunnan kaduksi. Kun vilkaisee asemakaavan dokumenttimateriaalia, niin ymmärtää, miksi yksityisteiden osalta ei kannata haaveilla niiden kaavoittamisesta.

Tämän blogikirjoituksen alkuun olin jo laittamassa otteen Nurmijärven kunnan karttapalvelusta löytyvässä kartasta, johon saa näkyviin yksityistiet punaisella ja kunnan maanomistuksen sinisellä. Tekijänoikeudellisista syistä jätän kuvan liittämättä. Se on kuitenkin koostettavissa kunnan karttapalvelussa web-sivuilla. Kartasta on havaittavissa, että kunnalla on melko monen yksityistien varressa omaa maanomistusta. Kunta on siis noiden yksityisteiden tiekuntien osakas. Kunta on kehottanut ja kannustanut järjestäytymättömiä tiekuntia pitämään aloituskokouksia ja aloittamaan tiekuntien henkiin herättäminen. Tähän riittää se, että yksikin aktiivinen tiekunnan osakas ryhtyy toimeen. Minusta olisi esimerkillistä ja jopa luonnollista, että kunta ottaa aloitteen asiassa niiden yksityisteiden osalta, joissa se on itse osakkaana. Minulla on vahva epäilys, että kuntakin on osakkaana joissakin nukkuvissa tiekunnissa.