Nurmijärven yksityistiet

Nurmijärven yksityisteiden uusi avustusjärjestelmä puhututtaa.

Hannele Ruotin historiikistä “Keskellä Nurmijärveä, Maalaisliitto-keskusta 1906-2006” löytyy taustaa siihen, miksi yksityistieasiat ovat Nurmijärvellä varsin konstikkaita. Kirjasta löytyy tarinaa 40-luvulla aloittaneesta tielautakunnan puheenjohtajasta, joka toimi tehtävässä vuosikymmenet ja kunnan tiemestarinakin vv. 1956-68, vaikka virkaa ei kuntaan oltu edes perustettu. Hänen todetaankin ryhtyneen tavallaan oma-aloitteisesti tiemestariksi. Noina vuosina kuntaan perustettiin 158 tiekuntaa ja historiikin mukaan vielä 70-luvulla “keskustalaiset ajoivat yksityisteiden ottamista kunnan hoitoon”. Kunta hoitikin vuosikymmenet sopimusperusteisesti osaa yksityisteitä verovaroilla niin erinomaisesti, että niiden tiekunnat pääosin hiipuivat ja unhoon jäivät. Tämä vuosikymmenten takainen yksityisteiden hoitosopimusproggis on osaltaan syynä nyt ilmenneeseen ja lakimuutoksen myötä pöydälle nousseeseen ongelmavyyhtiin.

Yksityisteiden hoito- ja avustusjärjestelmästä muodostui omituinen ja epätasa-arvoinen viritelmä, jossa ilman järkevää perustetta osa yksityisteistä nautti täydellistä kuntatukea – ja osa ei. Asiantilaa yritettiin jo vuosikymmen sitten korjata ja uinuvia tiekuntia herätellä vastaamaan lainmukaisista velvoitteistaan. Samalla oli tarkoitus muuttaa epäoikeudenmukaista avustussysteemiä. Nämä viranhaltijoiden esittämät muutosajatukset torpedoitiin tehokkaasti teknisessä lautakunnassa. Ensin vuonna 2010 lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi ja saatuaan vastaukset vuonna 2013, siirsi asian käsittelyä tulevaisuuteen epämääräiseksi ajaksi. Perusteluita asian käsittelyn siirtämiselle ei TEKLAn pöytäkirjasta löydy.

Uudelleen asia nousi valmisteluun ja päätöksentekoon vasta vuonna 2018 yksityistielain uudistuksen vuoksi. Tuolloin oli lautakunnan jäsenistö ja viranhaltijatkin pääosin vaihtuneet ja asia eteni myös päätöksenteossa. Ei tosin mitenkään ripeästi, eikä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Itsekin valmistelun etenemisen perään useasti kysyin, kun kuntalaisilta tuli asiasta poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja.

Kun yksityistieasiaa lopulta päästiin käsittelemään, niin ymmärtääkseni vanhan hyvä veli/sisko- järjestelmän epäoikeudenmukaisuus tunnustettiin laajalti – myös niiden henkilöiden toimesta, jotka olivat asian käsittelyä aiempina vuosina hidastaneet.

Luottamushenkilöille esiteltiin uusi järjestelmä, joka perustui kolmeen kunnossapitokategoriaan mm. yksityisteiden liikennemäärän, ulkopuolisen läpikulkuliikenteen ja joukkoliikennekäytön perusteella. Omien muistiinpanojeni mukaan olin keväällä 2020 funtsinut, että olisiko kaikista merkittävimpiä läpiajoteitä varten vielä määriteltävä jonkinlainen superavustusluokka. Tällaista muutosehdotusta en missään vaiheessa tehnyt ja viranhaltijoiden pohjaesitykseen varsinaisten luokitusten ja kriteeristön osalta ei taidettu juuri mitään muutoksia koko päätöksentekoketjun aikana tehdä. Joitain muutoksia kuitenkin. Yhtenä syynä tähän oli se, että tiedettiin, että asiaan tultaisiin todennäköisesti palaamaan melko piankin, kun kokemusta ja palautetta uudesta avustusjärjestelmästä saataisiin. Päättihän kunnanhallituskin, että yksityistieavustusten loppuraportti avustusperiaatteiden oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden toteutumisesta tuodaan toimielimille arvioitavaksi ja tiedoksi kahden täyden avustuskauden päätyttyä.

Kunnanvaltuusto päätti lopulta huhtikuussa 2020 uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä ja sen myöntämisehdoista. Päätös ja kunnan toimet ovat johtaneet ainakin yhteen valitukseen hallinto-oikeuteen ja tiekuntien edustajien yhteydenottoihin sekä kuntaan että luottamushenkilöihin päin. Järjestelmää, valmistelua ja päätöksentekoa kohtaan on esitetty osin tiukkaakin kritiikkiä ja se johtikin pariin valtuustoaloitteeseen vuoden 2020 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa.

Kalle Mustonen (kesk) ja 22 muuta allekirjoittanutta totesivat valtuustoaloitteessaan, että

Käsittelyjen yhteydessä valtuutetuille ei ole missään vaiheessa tuotu ilmi mahdollisuutta, että kunta voisi jatkaa vuosikymmeniä vanhoja hoitosopimuksia esimerkiksi läpiajoteiden kanssa. Päinvastoin. Valtuutetuille on painotettu, että yksityistielain muututtua hoitosopimusten jatkaminen ei lain mukaan ole mahdollista. Valtuutetuille on myös sanottu, että hoitosopimusten jatkaminen on nykytilanteessa lainvastaista.”

ja edelleen:

Muun muassa näistä syistä johtuen, me allekirjoittaneet esitämme, että kunnanhallitus selvittää mitä asiassa on tapahtunut, ja sen perusteella päättää, että mitä toimenpiteitä asia vaatii.”

En ole kirjannut tai muista tarkalleen, mitä luottamushenkilöille on eri yhteyksissä suullisesti kerrottu, mutta päätöksentekoasiakirjoissa ja valtuuston liiteaineistossa on varsin yksiselitteisesti todettu Tienkunnossapidon ottamisessa kunnan suoritettavaksi kokonaan tai osittain on katsottava olevan kyse myös kunnan avustuksesta.” Tämä on todettu myös yksityistieavustusjärjestelmän hankesuunnitelmassa, joka on hyväksytty sekä teknisessä lautakunnassa että kunnanhallituksessa ja joka on ollut valtuustokäsittelyssä liiteaineistona. Vaikka olemassa olevaa mahdollisuutta hoitosopimusten jatkamiseen ei ole erityisen painokkaasti esiin tuotu, niin mielestäni ei voi väittää, etteikö luottamushenkilöille olisi tästä mahdollisuudesta annettu tietoa. Nyt allekirjoittajana tässä ”Valtuustoaloite yksityistieasioiden käsittelyjen tutkimisesta” on myös hankesuunnitelmaa hyväksymässä olleita teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen jäseniä.

On valitettavaa, jos päätöksentekijältä on jäänyt kyseinen asia huomaamatta ankarasta lukemisesta huolimatta, mutta se ei ole esittelijän synti. Itse näen, että sekä tekninen lautakunta että kunnanhallitus ovat yksinkertaisesti katsoneet, että vanha hoitosopimusjärjestelmä on syytä lopettaa ja siirtyä kokonaan uuteen systeemiin. Mahdollisuus hoitosopimusjärjestelmän jatkamiseen oli tuotu julki ja oli tiedossa, mutta epäoikeudenmukaista hoitosopimusjärjestelmää ei haluttu jatkaa.

Toinen joulukuun kunnanvaltuustossa jätetty valtuustoaloite oli tehty Jari Vainion (kunnanvaltuuston 1 varapj. ja teknisen lautakunnan ex-puheenjohtaja) ja Maiju Tapiolinnan (kunnanhallituksen jäsen ja teknisen lautakunnan pj) nimissä. Sen allekirjoitti myös 24 muuta valtuutettua. Tässä harvinaisen monisivuisessa aloitteessa kritisoitiin uuden avustusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuutta erityisesti yksityisteille, joita rasittaa merkittävä ulkopuolinen läpiajoliikenne. Aloitteessa todetaan ongelmaksi se, että näiden merkittävien läpiajoteiden ylläpitokustannukset poikkeavat merkittävästi pienemmistä yksityisteistä ja järjestelmän laskennassa käytetyistä keskimääräisistä kilometrikustannuksista. Aloitteeessa todetaan, että 1-luokan tienpidon kustannus voi nousta vaikean talven ja vaikeiden murroskausien myötä moninkertaiseksi kunnan arvioon verrattuna.

Todettakoon, että naapurikunnassa Tuusulassa käytetyt yksityisteiden kunnossapitoluokkien laskennalliset maksut 1150-700 euroa/km ovat samaa tasoa kuin Nurmijärvellä käytetty ”hyväksytty kustannus”. Tuusulassa avustus tosin kalkuloidaan toisin päin eli neljän kunnosssapitoluokan kustannukset eroavat toisistaan, mutta vuosittain määritettävä avustusprosentti on kaikille sama. Nurmijärvellä laskentatapa on päinvastainen eli avustusprosentti vaihtelee luokittain. Joka tapauksessa normaalien yksityisteiden osalta avustussummat per kilometri ovat samalla tasolla – Nurmijärvellä ehkä hieman korkeammat. Mielenkiintoinen kysymys on se, että onko nyt kritiikkiä aiheuttaneet raskaasti ulkopuolisella läpiajoliikenteellä rasitetut yksityistiet täysin nurmijärveläinen ilmiö. Tämä on nyt selvitettävä.

Epätietoisuus todellisista yksityisteiden kunnossapitokustannuksista (ns. hyväksytyt kustannukset) oli varmasti juuri yksi niistä syistä, jonka vuoksi kunnanhallituskin päätti, että parin avustuskauden jälkeen avustusjärjestelmä tuodaan uudelleenarvioitavaksi. Asiasta noussut keskustelu ja tehty valtuustoaloite todennäköisesti tuovat asian uudelleen arvioitavaksi huomattavasti aikaisemmin. Otaksun, että kunnanhallitus käsittelee aloitetta viimeistään parissa seuraavassa kokouksessaan.

Viime päivinä on kirjoitettu myös siitä, että kunnassa olisi edelleen järjestäytymättömiä tiekuntia, joissa kunta on itse osakkaana. Jos näin on edelleen, niin se on käsittämätöntä. Kirjoitin tästä blogissani jo 8.11.2019 seuraavasti: ”Kunta on kehottanut ja kannustanut järjestäytymättömiä tiekuntia pitämään aloituskokouksia ja aloittamaan tiekuntien henkiin herättäminen. Tähän riittää se, että yksikin aktiivinen tiekunnan osakas ryhtyy toimeen. Minusta olisi esimerkillistä ja jopa luonnollista, että kunta ottaa aloitteen asiassa niiden yksityisteiden osalta, joissa se on itse osakkaana.Saman olen tuonut julki myös luottamushenkilönä asian käsittelyn yhteydessä. Jos/kun pelkkä mielenilmaus tai puheenvuoro ei ole johtanut toimenpiteisiin, niin asiasta täytyy yksinkertaisesti tehdä nyt esitys.

Pariin asiaan – näin jälkikäteen asian käsittelyä ja asiapapereita tutkiessa – kiinnitin huomiota. Tekninen lautakunta totesi kevään 2019 kokouksessaan, että yksityistielain uudistumisen jälkeen kunnan hoitosopimusjärjestelmä ei ole laillinen ja tämän johdosta kyseiset hoitosopimukset kunnan ja tiekuntien välillä on katsottava rauenneeksi 1.1.2019 alkaen. Tarkkaan ottaen itse hoitosopimusjärjestelmä ei tainnut muuttua laittomaksi, vaan kyse oli siitä, että hoitosopimustiekunnat eivät olleet uuden yksityistielain edellyttämässä järjestäytyneessä tilassa.

Kuntaliiton yleiskirjeessä 15.10.2018, joka oli myös Nurmijärvellä päätöksentekoaineistossa, todetaan: ”Olemassa olevia avustuspäätöksiä, jotka ovat voima(i)ssa toistaiseksi ei ole tarvetta avustuskriteerien muuttumisen vuoksi muuttaa. Mikäli lain voimaan tultua tehdään uusia päätöksiä, tai entisiä päätöksiä muutetaan, uusi säännös tulee huomioida.”

Tuo ei ole suoraa lakitekstiä, eikä mielestäni voida tuon Kuntaliiton kirjeen perusteella tulkita, että lainvastaisesti järjestäytymätön tiekunta voisi saada edelleen avustusta, vaikka vuosikymmeniä sitten olisi tehty toistaiseksi voimassa oleva avustuspäätös tai hoitosopimus. Jos tiekunta olisi järjestäytynyt ja toimisi uuden yksityistielain mukaan, niin avustamista voitaisiin jatkaa. Jos tiekunta olisi laittomassa tilassa, niin kaiken järjen mukaan myös sen avustaminen olisi lain vastaista.

Aloitteessa nostetaan esille myös kunnallisveron ja kiinteistöveron maksaminen ja vertaillaan sille saatavaa vastinetta asemakaava-alueella asuvien ja yksityisteiden varrella asuvien välillä. Tämän argumentin käytölle ei ole perustetta, vaikka sellainen usein nousee keskusteluissa esille. Esimerkiksi kiinteistöveron tuottoa ei ole millään tavalla korvamerkitty kunnallistekniikan rakentamiselle tai tienpidolle – ei asemakaava-alueille tai niiden ulkopuolelle. Samalla tavalla kuntaan muuttanut lapseton seniorikansalainen voisi kysyä, miksi iso osa hänen verorahoista menee kunnan koulujärjestelmän ylläpitoon tai keski-ikäinen sohvaperuna kyseenalaistaa veroeurojensa käytön kunnan erinomaisen liikuntapaikkaverkoston pyörittämiseen – hän kun ei sitä kautta saa minkäänlaista ”vastinetta”. Tämän aiheen ympäriltä keskustelu on hedelmätöntä, eikä tule johtamaan mihinkään. Tuollainen nosto oli aika outo sinänsä perusteellisesti laaditussa aloitteessa.

Kunta on päättänyt jatkossakin avustaa yksityisteiden kunnossapitoa. Se on erinomaisen selvä linjaus. Tulevat kuukaudet varmasti näyttävät, miten tuoretta avustusjärjestelmää on – tarvittaessa pikaisestikin – syytä muuttaa ja parantaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.