Keski-Uudenmaan aluevaalimatematiikkaa

Vuosia sitten valmisteltiin ja siirrettiin maakuntavaaleja useaan otteeseen. Suhtauduin tuolloin aika skeptisesti vaalien kiinnostavuuteen ehdokkaiden kannalta. Vielä ennen näitä aluevaalejakin epäilin ehdokkaiden saannin olevan kovan työn takana. Olikin yllätys todeta, että Keski-Uudellamaalla ehdokkaiksi asetettiin peräti 535 henkilöä. Kokoomus ja Perussuomalaiset asettivat peräti täydet listat eli 86 ehdokasta. Keskusta ja SDP jäivät alle 80 ehdokkaan ja Vihreiden listalta löytyy vain 50 nimeä. Kristillisilllä (KD) on yllättävänkin pitkä lista eli 46 ehdokasta. Liike Nyt ei näissäkään vaaleissa saanut väkeä ehdolle erityisemmin, vaan määrä jäi 20:een.

Kun ehdokkaita on siis 535 ja aluevaltuustoon valitaan 69 jäsentä, niin läpimenoprosentti on kohtuullisen alhainen 12,9. Karkeasti laskettuna siis vain joka kahdeksas ehdokas tulee valituksi valtuustoon.

Läpimeno ei toki ole yhtä hankalaa kuin viime eduskuntavaaleissa, jolloin Uudenmaan vaalipiirissä läpimenoprosentti oli 7,3. Kuntavaaleihin verrattuna vaikeusastetta on kuitenkin huomattavasti enemmän. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa viime vuoden kuntavaaleissa ehdokkaista meni valtuustoon noin 16%. Nurmijärvellä ja Mäntsälässä läpimenoprosentti oli tasolla 22 eli melkein joka neljäs ehdokas tuli valituksi. Pornaisissa kunnanvaltuutetuksi tuli valituksi melkein puolet ehdokkaista.

On hienoa, että ehdolle saatiin noinkin laaja ja edustava joukko keski-uusmaalaisia. Varjopuolena on se, että liki 500 osaavaa ja sitoutunutta henkilöitä jää ilman valtuustopaikkaa. Kirjoitin viikko sitten paikallislehtiin ja blogiini, että näen tarpeellisena perustaa uudelle hyvinvointialueelle lautakuntia ja tuoda päätöksenteko nykyistä Keusoten päätöksentekomallia aikaisemmin ja laajemmin luottamushenkilöiden käsittelyyn. Aluevaalien ehdokasasettelu osoittaa, että meillä on riittävästi asiasta kiinnostuneita henkilöitä täyttämään noita paikkoja. Olisi tietyllä tapaa resurssien ja osaamisen hukkaamista, jos 87% vaaleissa ehdolla olleista – jopa erittäin hyvin menestyneitäkin – jäisi täysin hyvinvointialueen päätöksenteon ulkopuolelle. Ainakaan se ei olisi paljon perään kuulutetun osallistamisen ja lähidemokratian mukaista.

Yksi aluevaalien mielenkiintoinen kysymys on, missä määriin äänestäjät suosivat oman kuntansa ehdokkaita. Eduskuntavaaleissa äänestäjät antavat merkittävissä määrin kannatusta oman kotikuntansa ulkopuolisille ehdokkaille. Itsekin sain vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Inkoota lukuunottamatta ääniä jokaisesta Uudenmaan kunnasta. Aluevaaleissa ehdokkaita on kuitenkin jokaisessa kunnassa huomattavasti enemmän. Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa on jokaisessa toista sataa ehdokasta omasta kunnasta. Ja kun tietää, että useimmat näistä ehdokkaista ovat olleet viime vuonna myös kuntavaaliehdokkaana, niin on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon äänissä tapahtuu siirtymää kuntarajojen yli – muidenkin kuin istuvien kansanedustajien kohdalla, joilla olettaisi olevan ainakin tunnettuuden osalta etua asiassa.

Sinänsä Keski-Uudellamaalla aluevaltuutetun kotikunnalla ei ole olettaakseni erityisen suurta merkitystä aluevaltuuston päätöksenteon kannalta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu viidestä liki samankokoisesta kunnasta ja yhdestä pienemmästä. On selvää, että mikään yksittäinen puolue tai yksittäisen kunnan aluevaltuutetut eivät pysty ajamaan puusilmäisesti oman nurkkakuntansa asioita ilman muiden tukea. Tämän vuoksi aluevaltuustossa menestyvät vain sellaiset esitykset ja aloitteet, joilla kehitetään koko hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen kannalta epäedullisia tai epätasapuolisia päätöksiä on vaikea saada läpi. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen koostumus ja asukasjakauma luo automaattisesti perustan, joka edellyttää hyvää yhteistyötä eri alueiden valtuutettujen kuin myös puolueiden välillä. Joillakin muilla hyvinvointialueilla yksittäisen keskuskaupungin rooli tulee olemaan täysin ylivertainen muuhun alueeseen verrattuna.

Palaan vielä tuohon ehdokasasetteluun. Itsekin harkitsin pitkään ehdolle asettumista. Edessä oli kuitenkin isohkot alueelliset vaalit, jotka kattavat Keski-Uudenmaan kuuden kunnan laajan alueen. Yhdet eduskuntavaalit kampanjoineena tiesin, kuinka paljon aikaa ja resursseja ehdokkuus vaatisi.

Valinta kesällä 2021 Keusoten valtuustoon ja päätös pidättäytyä kampanjoinnissa säästöbudjetissa johti kuitenkin ehdolle asettautumiseen. Päätin pidättäytyä flyerien painamisesta ja luukuttamisessa, käyttää tienvarsimainonnassa kolmatta kertaa samoja mainoksia vain uudella numerolla päivitettynä ja pitää muunkin mainonnankin kohtuullisena – siihen hieman kuitenkin satsasin, kun sain jonkin verran ulkopuolista tukea. Toki päätöstä tehdessä oli jo nähtävissä, että koronan johdosta näissä vaaleissa toritapahtumat ja perinteiset vaalitilaisuudet jäisivät vähemmälle, vaikka pääministeri jakoi kansalaisille vapaudenviestiä sekä suorastaan kehotti ja kannusti menemään, kokemaan ja tekemään. Kyllähän näistä ensimmäisistä aluevaaleista muodostui poikkeukselliset myös koronapandemian vuoksi.

217. Pitää olla tarkkana ykkösen ja seiskan suhteen. Näin viime yönä unen, jossa ne menivät itseltänikin sekaisin. Kävin siis äänestämässä heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä, että saa nukkua rauhassa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.