Lukion sijainnista

Nurmijärven Uutisten 9.6.2021 numerossa oli näiden kuntavaalien viimeinen Vaalikynä-kirjoitus osaltani.

Jos viime vuoden lopulla tehty päätös Kirkonkylään keskitetystä kunnallisesta lukiosta aiheutti viimeiseen saakka – ja vielä päätöksen jälkeenkin – paljon keskustelua ja vääntämistä, niin keskitetyn lukion sijainnista Kirkonkylällä näyttää tulevan samanlainen maraton-ilmiö. Mielipiteet eri lautakuntien ja viranhaltijoiden välillä eroavat suuresti. Maanantain 7.6.2021 kunnanhallitus oli tähän astisista käsittelyistä eniten yksimielinen eli kunnanhalllitus asettui NYKin kannalle. Vain yksi kunnanhallituksen jäsen ilmoitti kannattavanna Krannilaa sijaintipaikaksi. Tuon kokouksen päätös ei ollut tiedossani, kun tuon Vaalikynä-kirjoitukseni rustasin.

Sittemmin asiassa on esitetty muitakin mielipiteitä ja kirjoituksia julkisuudessa. Yksi hämmentävimmistä oli somessakin julkaistu NYKin lehtorin pitkä kirje kunnanvaltuutetuille. Lehtori kirjoittti lukeneensa “järkyttyneenä kunnanhallituksen päätöksen esittää valtuustolle, että Nurmijärven lukio sijoitettaisiin Nykin yhteyteen.” “Tämä oli kuin märkä rätti vasten kasvoja kaiken sen jälkeen, mitä viimeisten kymmenen vuoden aikana on yritetty saada aikaan ja sen päätöksen jälkeen, että Nurmijärvelle tulee yksi lukio ja sille uusi lukiorakennus”, kirjoitti hän. Edelleen lehtori purkautui ja kysyi “haluammeko me, että Nurmijärven kunnan lukiosta tulee ns. jämälukio, johon tulevat ne, jotka eivät pääse muualle” ja toi voimallisesti julki perusteluita, miksi lukion pitäisi olla täysin erillinen peruskoulusta.

Nämä NYKin lehtorin avaukset puolestaan hämmästyttävät minua. Kun palveluverkkoselvityksen yhteydessä tehtiin laaja kysely, niin Rajamäellä kampus-ajattelu sai raportin mukaan henkilöstöltä positiivista ja erittäin positiivista palautetta. Henkilökunnalta saatu palaute oli yksi tekijä, kun kunnanvaltuusto tammikuussa päätti ja kirjasi konkreettiseksi tavoitteiksi ja periaatteiksi palveluverkon kehittämiselle nimenomaan:

• Palveluverkon tiivistäminen, tilatehokkuuden parantaminen, toimintakustannusten alentaminen ja investointien rajoittaminen.

• Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja mahdollisesti lukiopalvelut sekä kirjasto-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita ohjataan taajamissa kampuksille.

Lukion sijoittaminen NYKin tontille vastaa erinomaisen hyvin noihin valtuustossa päätettyihin tavoitteisiin. Samaa ei voi sanoa kahdesta muusta tarkastelussa olleesta sijoituspaikasta Kirkonkylällä. Tämän oli ymmärtänyt myös kunnanjohtaja tehdessään kunnahallitukselle asiasta esityksen.

Tässä se lehdessä julkaistu kirjoitukseni:

Lukion sijainnista

Kun lukioratkaisusta päätettiin palveluverkkosuunnitelman yhteydessä, valtuuston niukka enemmistö päätti keskittää lukiokoulutuksen Kirkonkylään. Valtuusto ei valinnut tuolloin taloudellisesti järkevintä vaihtoehtoa, vaikka kuntatalouden tasapainottaminen on Nurmijärvellä keskeinen ja läpileikkaava strateginen linjaus. Juuri ennen valtuuston päätöksentekoa keskitetyn lukion eduksi nostettiin mahdollisuus yhdistää lukio Nurmijärven Yhteiskoulun hankkeeseen ja saada tällä merkittäviä kustannussäästöjä. NYK oli ikään kuin ”ässä hihasta”, jolla keskitetty lukio saatiin myös taloudellisesti kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.

Sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta saivat juuri käsiteltäväkseen esitykset lukion sijoituspaikasta ja NYK oli yhtenä vaihtoehtona mukana. Molemmissa lautakunnissa johtavien viranhaltijoiden esitys sijaintipaikaksi oli Krannilan urheilupuiston alue Kirkonkylällä.  Talouden tasapainottaminen ja muut NYKin eduksi esitetyt kriteerit saivat väistyä kalleimman ja suurimman vaihtoehdon tieltä. Ensin valittiin kallein lukiovaihtoehto. Sitten esitettiin kalleinta sijaintivaihtoehtoa. Tätä voisi sanoa kustannusten maksimoimiseksi – ei talouden tasapainottamiseksi.

Tekninen lautakunta yhtyi esittelijän ehdotukseen, mutta sivistyslautakunta päätyi esittämään sijoituspaikaksi Nurmijärven Yhteiskoulun tonttia. Molemmat lautakunnat joutuivat äänestämään asiasta.

Lukion hankesuunnittelu tehtiin valtuuston päätöksen jälkeen ennätysaikataululla. Näin nykyinen niukasti keskitetyn lukion kannalla ollut valtuusto pääsee päättämään myös lukion sijainnista ennen uutta valtuustoa. Kiirehtiminen näkyy valitettavasti hankesuunnitelmien tasossa ja tarkkuudessa. Ne ovat vaatimattomia verrattuna esim. taannoisiin Monikon tai uimahallilaajennuksen hankesuunnitelmiin. Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.

Kunnassa on laajasti herätty ymmärtämään kuntataloutemme tila ja kulukurin tärkeys. Kulukuristahan tosin lipsuttiin jo NUUKA-toimenpideohjelmasta päätettäessä. Toivon, että lukiohankkeessa se viimeinkin huomioitaisiin. Pelkillä puheilla kuntataloudessamme ei tapahdu käännettä parempaan.

Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja kuntavaaliehdokas (KOK), Nurmijärvi

Alkuperäisen kirjoituksen “rehtori” on muutettu oikeaan muotoon “lehtori”.

Kansallisomaisuuttamme rappeutetaan

NU_20190323_a.png

Nurmijärven Uutiset julkaisi 23.3.2019 vaalikynä-kirjoitukseni.

Yli 30-vuotisen rakentajakokemukseni suomalla itsevarmuudella kehtaan tuoda julki myös huoleni siitä, että rakennusalan ammattilaisia ei ole riittävästi eduskunnassa. Kansallisomaisuutemme näkökulmasta siihen olisi tällä hetkellä erityistä tarvetta. Eduskuntavaaleissa on Uudellamaalla numero 145 käytettävissä tämän tarpeen täyttämiseen.

Tässä tuo lehtikirjoitukseni:

Kansallisomaisuuttamme rappeutetaan

Rakennettu ympäristö – tiet mukaan lukien – on luonnon ohella arvokkainta kansallisomaisuuttamme.

Tieverkoston toimivuus on elinehto Suomelle ja sen elinkeinoelämälle. Jotta väylien toimintakyky voidaan varmistaa, tulisi ylläpitoon satsata vuosittain yli miljardi euroa. Nyt rahoitusvaje on satoja miljoonia. Jokainen voi nähdä ja valitettavasti myös kokea, että tieverkosto on rapautumassa vauhdilla. Vaikutelma on, että tilanne pahenee vuosi vuodelta. Tänäkin keväänä paljastuvat tien pinnat ovat surullista katsottavaa. Väylien kehittäminenkin vaatisi miljardin euron investoinnit, kun taso on nyt vain puolet siitä.

Korjausvelan kasvattaminen on hölmöläisten hommaa. Näin on kuitenkin toimittu vuosi vuoden jälkeen hallituskokoonpanoista huolimatta. Tieverkoston heikkeneminen aiheuttaa suoria kalustokustannuksia. Vielä suurempi on kuitenkin se lisäkustannus, joka syntyy, kun toimenpiteitä ei suoriteta ajoissa. Kevyistä toimenpiteistä joudutaan siirtymään rankempiin korjausinvestointeihin. Ajoissa suoritettuna kustannukset olisivat pienempiä. Nykymallilla kärsitään sekä huonosta tiestöstä, että tuhlataan rahaa korjaushankkeiden lykkäämisen vuoksi.

Ounastelin jo viime syksynä Nurmijärven Uutisten lehtikirjoituksessani, että Uudellemaalle ollaan MAL-sopimuksella ajamassa ruuhkamaksuja. Tämä tarkoittaisi uutta maksurasitusta alueen tien käyttäjille. Ruuhkamaksuja perustellaan ilmastopolitiikalla, mutta sitä ”myydään” ajatuksella, että ruuhkamaksuilla voidaan rahoittaa väylärakentamista. Myyntiargumentti on heikko. Tien käyttäjiltä kerätään jo nyt moninkertaisesti se summa, jonka valtio palauttaa tienpitoon. Rahoituspohja teiden kunnossapidolle on olemassa – siihen ei ruuhkamaksuja tarvita.

Arto Hägg, rakennusinsinööri

eduskuntavaaliehdokas (KOK), Uusimaa