Helppo lukioratkaisu

IMG_5054

Tempaisin taas Nurmijärven Uutisiin kolumnin. Tällä kertaa Nurmijärven lukioasiasta. Edellinen NU:n kolumnini tuli ulos vajaa kuukausi sitten. Tuolloin kirjoitin tarpeesta saada omistajaohjausta Keusoteen. 

Vaalien välissä  aktiiviselle kirjoittajalle löytyy hyvin palstatilaa paikallislehdessä. Tilanne muuttuu muutama kuukausi ennen kunnallisvaaleja, kun pari sataa kuntavaaliehdokasta pyrkii tyhjentämään neljän vuoden kirjallisen arkkunsa kerralla. Palstatilasta tulee uupelo.

Tässä tämänkertainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten 13.-14.6.2020 numerossa.

 

Helppo lukioratkaisu

Viimeinkin hyvät selvitykset lukiohankkeesta ja vaihtoehdoista – kanta on nyt helppo muodostaa. Tosin lukiokeskustelussa hämmästyttää joidenkin käyttämä termi ”kahdesta pikkulukiosta”. Nykytilannehan on toinen. Meillä on yksi kunnallinen lukio, jonka vahvuutena on kaksi toimipistettä.  

Vuonna 2017 esitelty lukion hankesuunnitelma ei tyydyttänyt minua, vaikka se oli läpäissyt parikin lautakuntaa. Hanke pysähtyi vasta kunnanhallituksessa. Seuraavana vuonna sitä yritettiin saada läpi kunnanvaltuustossa, joka kuitenkin hyväksyi vastaehdotukseni äänin 24-27. Oli lähellä, ettei tuo yhden vaihtoehdon hanke olisi mennyt läpi. Onneksi valtuustosta löytyi edes niukka enemmistö.

Uudessa hankesuunnitelmassa kunnanviraston ja kirjaston tontti ei päässyt heikkouksiensa takia edes vertailuun. Ja tämä oli pari vuotta sitten osalle ainoa oikea vaihtoehto. Selvittäminen ja asioihin puuttuminen todellakin kannatti.

Kunnallisen lukion lakkauttaminen olisi Kirkonkylän ja Rajamäen kehityksen sekä kuntatalouden kannalta huono valinta. Erityisesti taloudelliset tekijät puoltavat nykyistä kahta toimipistettä. Kahden toimipisteen malli on liki 2 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi. On tosin esitetty mielipide, että 2 milj.euroa menee ”virhemarginaalin” sisään. Jos virhemarginaali on 2 milj.euroa, niin se tarkoittaa myös, että kahden toimipisteen lukio voi olla jopa 4 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi.

Kahden toimipisteen vuosittaiset käyttökustannukset ovat 0,1 milj.euroa enemmän. Tuo säästö tosin hupenee yli 150 lukiolaisen päivittäisiin matkakuluihin. Jos kunta ei niitä maksa, ne menevät suoraan kuntalaisten kukkarosta.

Nurmijärven lukio tarjoaa opiskelupaikan monelle peruskoulun päättäneelle, jolla ei ole mahdollisuutta päästä lähikuntien lukioihin. Lähikuntien lukioista ei löydy kapasiteettia nurmijärveläisille pyrkijöille. Kunnan sisällä Arkadiakaan ei pysty enempää ottamaan sisään. Mahdollisuus lukio-opintoihin kotikunnassa on tärkeää. Kahden toimipisteen malli takaa sen.  

Kantani kahden toimipisteen puolesta ei ole syntynyt ”seinät edellä”, mutta taloudellisin ratkaisu takaa sen, että lukioissamme yleensäkin on jatkossa seinät. Pedagogiikkaa ja lukion erikoistumista voidaan kehittää erinomaisesti kahden toimipisteen lukiossa. Sen vahvuuksia hyödyntäen.

Lukio ei ole palveluverkon kulmakivi

IMG_1926

Kunnanhallituskamraattini Hyvämäki, Jalava ja Peltonen kirjoittivat viikonvaihteen 11.-12.1.2020 Nurmijärven Uutisiin kunnan palveluverkkoselvityksestä. Samalla he ilmaisivat vahvan näkemyksensä, että lukiopäätös tulee tehdä erikseen ja jo ennen mitään muita päätöksiä palveluverkkoon liittyen. Perusteluina kolmikko mainitsee mm. sen, että lukio on palveluverkon kulmakivi.

Täytyy sanoa, että olen pettynyt edellä mainittuun ulostuloon. Palveluverkkoselvitystyö aloitettiin kunnassa jo viime vuoden puolella. Huomenna ma 13.1. pidetään ensimmäinen palveluverkkotyön päättäjätyöpaja, johon on kutsuttu luottamushenkilöiden lisäksi myös ns. vaikuttamistoimielimiä. Tarkoitus on myöhemmin osallistaa ja kuulla kuntalaisia laajemminkin. Toivoin, että palveluverkkosuunnitelman laatiminen ja asian luottamushenkilökäsittelyt olisivat alkaneet puhtaalta pöydältä – ilman minkään yksityisen hankkeen tai eturyhmän tavoiteasetantoja.

Se, että suurlukiohanke asetetaan palveluverkon kulmakiveksi on täysin perusteeton näkövinkkeli tai oppisuunta. Lukio taitaa olla palveluverkkosuunnitelman ainoa osanen, joka ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Suurlukion hankekustannukseksi on arvioitu hieman alle 20 miljoonaa euroa. Toki mikä tahansa tuon kokoinen hanke nousee “palveluverkon kulmakiveksi”, jos se sellaiseksi asetetaan – tai pikemminkin nostetaan ja pyhitetään. Sen jälkeen kun ei ole juuri muuta kuin murusia jaettavaksi muulle palveluverkolle – suunnitellaan varsinainen palveluverkko sitten niistä murusista kulmakiven ympärille.

Toivon, että luottamushenkilöt tarkastelisivat ja käsittelisivät palveluverkkotyötä avoimin mielin ja ilman minkäänlaisia ennakkolinjauksia. En näe hedelmälliseksi tai lopputuloksen onnistumisen kannalta hyvänä, jos keskustelussa ja käsittelyssä fokusoidaan vahvasti jonkin yksittäisen hankkeen tai yksittäisen tavoitteen ajamista.  Jokainen voi funtsia, mihinkä johtaa jos seuraava veljes- tai sisarkunta ottaa ykkösprioriteetiksi eteläisen Nurmijärven palvelutarjonnan turvaamisen – tai pohjoisen. Kyläkoulujen säilyttämisen – tai niiden lakkauttamisen. Yhdistetyn lukion sijoittamisen kunnan pohjoisosaan, jossa lukioikäisten kasvu on Kirkonkylää voimakkaampaa – tai kokonaan kunnallisesta lukiosta luopumisen. Mikä tahansa yksittäinen linjaus tai näkemys voidaan nostaa prioriteetiksi palveluverkkosuunnitelmaksi, mikä milläkin perusteella. Mielestäni se pitää tehdä vasta, kun kokonaisuutta on tarkkaan ja harkitusti tarkasteltu. Sitä työtä luottamushenkilöt ovat huomenna aloittamassa. 

Itselläni ei edelleenkään ole lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Uskon, että kevään aikana sekin selviää – osana kokonaisuutta. Olin syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan.

Sittemminhän kunnanvaltuusto on päättänyt, että pääkirjaston peruskorjausta viedään eteenpäin omana hankkeenaan – aivan kuten se jo vuosia sitten oli tarkoitus toteuttaa. Peruskorjaukselle on myönnetty suunnitteluraha tälle vuodelle 2020 ja toteutus tapahtuu vv. 2021-22. Kunnassa ei siis ole enää olemassa lukio-pääkirjasto -hanketta.

Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnalliset lukiot on tämän vuoden alussa yhdistetty Nurmijärven lukioksi, jolla on kaksi toimipistettä, Kirkonkylällä ja Rajamäellä. Palveluverkkotyön aikana on mielenkiintoista kuulla myös uuden lukion rehtorin ajatuksia ja näkemyksiä lukioasiassa – ennen kuin on aika tehdä asiassa linjauksia.

 

 

 

Talousarviovaltuusto 2018

IMG_0106

Nurmijärven perinteinen marraskuinen kunnanvaltuuston talousarviokokous käy pienestä urheilusuorituksesta. Keskittymistä ja tarvittaessa nopeaa reagointia koko pitkän kokouksen ajan.  Tällä kertaa kinkerit kestivät yhdeksän tuntia, johon toki mahtui pari taukoa ja yksi kunnanhallituksen kokous. Parhaimmillaan tai pahimmillaan valtuustosalissa on istuttu kello ympärikin. Nyt päästii kotoutumaan jo ilta kymmenen jälkeen. Rutistuksen jälkeen pulssi on korkealla vielä kotisohvallakin.

Alkuun käsiteltiin seitsemisen asiakohtaa – mm. valtuustoaloite senioriuintikortin laajentamiseksi kaikille nurmijärveläisille eläkeläisille. Asian alkujuuret ovat SMP-ryhmän Tero Artelin taannoisessa  valtuustoaloitteessa eläkeläisten uintikorttien tukemisesta. Sittemmin aloite muuttui sisältämään myös mm. kuntosalitoimintaa. Nämä muutokset on hyväksytty valtuustossa. Nyt kävi kuitenkin ilmi, että paikalliset yrittäjät ovat kritisoineet tehtyjä päätöksiä kilpailua vääristävänä, vaikka kunta oli aikanaan neuvotellut ja löytänyt yhteisen ratkaisun asiassa. Kuten salissakin totesin, yritysvaikutukset on syytä nyt uudelleen arvioida. Kunta ei voi antaa omalle yhtiölleen tukea, jos se vääristää kilpailua. Tehtyjen ratkaisujen täytyy kestää tarkastelu myös myöhemmin, jos esimerkiksi seudulle ilmaantuu uusia yrittäjiä.

Eläkeläisten uintikorttikäsittelyn yhteydessä oli pientä epäselvyyttä ja erimielisyyttä perussuomalaisten ponsiesityksen käsittelyn suhteen. Tapiolinna veti pois ryhmänsä muutosesityksen ja esitti ponnen. Puheenjohtajan kysyessä keskustelun päätyttyä, voiko valtuusto olla ponnesta yksimielinen todettiin, että näin ei ole. Puheenjohtaja tulkitsi, ettei pontta oltu erikseen kannatettu ja totesi sen siten rauenneeksi. Nyt jäi askarruttamaan, tehtiinkö ponsiesitys ryhmän vai yksityisen valtuutetun nimissä, voidaanko kannatukseksi tulkita toisen valtuutetun maininta että “ihan hyvä oli tämä ponsiesitys” tai kannattiko pontta joku muu ennen keskustelun päättymistä. Tämä tulee mitä ilmeisimmin tarkastelun kohteeksi myöhemmin, koska valtuutettu Tapiolinna ilmoitti, että asiaan palataan hallinto-oikeudessa. Kun alussa kirjoitin, että budjettikokous on kuin urheilusuoritus, niin sen lopputuloksiakin joudutaan näköjään arvioimaan videotarkistuksen perusteella.

Talousarviokäsittelyn aluksi pidettiin puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Pidin puheen lyhyenä, kun kyseiset istunnot tosiaan ovat kohtuullisen raskaita muutenkin. Korostin kokoomus-ryhmän perinteistä tiukan ja vastuullisen talouden pidon linjaa ja toivoin, ettei käsittelyssä nouse esiin lisämäärärahaesityksiä ja perinteisiä joulurahaesityksiä. Kohtuullisesti niiltä säästyttiinkin. Totesin ryhmän puolesta, että päätettävän talousarvion olevan tärkeä senkin vuoksi, että se tulee olemaan pohja ensi vuonna aloitettavalle kestävän talouden kehitysohjelmalle. Edelleen totesin, että talousarvion sitovissa tavoitteissa ja mittareissa oli hyvin huomioitu ryhmämme antamat kommentit ja huomiot.

Talousarvion muutosesityksiä tehtiin kymmenkunta kappaletta. En kannattanut esitystä toisen työllisyyskoordinaattorin palkkaamiseksi yhden sijaan. Olimme saaneet kunnanhallituksessa selvityksen, että toisen koordinaattorin palkkaamisella ei ole välitöntä vaikutusta tulopuoleen. Joillakin valtuutetuilla oli  ymmärrys tai tieto, että tällä rekrytoinnilla on jopa satojen tuhansien eurojen tulosvaikutus. Aika erikoista oli, että olin ainoa kunnanhallituksen jäsen, joka oli kunnanhallituksen oman pohjaesityksen kannalla. Sitä jäin hieman ihmettelemään, kun tulopuolelle ei resurssin lisäyksen jälkeen lisätty niitä satojatuhaniosa euroja. Ne tulevat toivottavasti sitten bonuksena ensi vuoden tulokseen.

Päivän odotetuin asia oli tietysti investointiohjelma ja se lukio-kirjasto -hanke. Pidin asiassa avauspuheenvuoron. Totesin, että  kunnanhallitus ei lokakuussa 2017 hyväksynyt mitään esitetyistä vaihtoehdoista ja päätti yksimielisesti jatkaa hankesuunnitteluvaihetta ja mahdollista ideakilpailua siten, että hanke- ja investointipäätös on tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä – eli juuri tässä kokouksessa. Totesin, että kunnanvaltuusto antoi vuosi sitten hankkeelle määrärahaa 180.000 euroa, jotta nuo toimenpiteet voidaan tehdä. Totesin, että samainen kunnanvaltuusto erikseen päätti, että Hangonsillan lukion vaikutukset hankkeeseen arvioidaan.

Nyt vuosi noiden päätösten jälkeen edessämme oli karu totuus hankkeen valmistelusta: hankesuunnitelmaa ei oltu käytännössä lainkaan edistetty. Pedagoginen suunnitelma oli toki laadittu, mutta sitäkään ei oltu varsinaisesti käsitelty missään päätöksentekoelimessä. Hangonsillan lukion vaikutuksia ei oltu arvioitu millään tavalla. Rahaa näihin ponnisteluihin oli käytetty alle 10 tuhatta euroa, eikä viivaakaan oltu piirretty hankesuunnitelmaluonnoksiin. Hankesuunnitelmaa ei oltu tuotu uudelleen käsittelyyn – eikä siinä mitään uutta juuri olisi ollut käsiteltävänäkään. Totesin, että edellytettyjä toimenpiteitä asiallisten ja riittävien päätöksentekoperusteiden saamiseksi ei oltu tehty. Kun otti huomioon aivan viime päiviin asti vaihtuneet irralliset ja epämääräiset laskelmat sivistyspuolen investointihankkeiden kokonaiskustannuksista ja kasvaneista epäilyksistä esitettyjen oppilasmääräennusteiden perusteisiin, totesin, että on syytä laatia sovittujen hankesuunnitelmatehtävien lisäksi osana hankkeiden  tarveselvitystä kokonaisvaltainen palveluverkkosuunnitelma. Tämän jälkeen myös lukio-kirjastohanke on kypsä päätöksenteolle. Tein tämän mukaisen muutosesityksen, jossa myös poistettiin lukio-kirjastohankkeen määrärahat lukuunottamatta vuoden 2019 euroja.

Asiasta pidettiin luonnollisesti useita muitakin puheenvuoroja, jonka jälkeen pääsimme jälleen äänestämään. Muutosesitykseni voitti äänin 27-24. Asiaan palataan siis ensi vuonna. Keskustan Riikka Raekannas esitti tämän jälkeen ponnen, jossa esitettiin mm. hankesuunnitelman etenemisen raportoinnista määräajoin kunnanhallitukselle. Tällainen seuranta olisi varmasti pitänyt toteuttaa jo kuluneen vuoden aikana. Toki täytyy muistaa, että asian kannalta tärkeiden viranhaltijoiden vaihdokset juuri pahimpaan aikaan vaikeuttivat asioiden hoitoa pahoin.

IMG_0098a.jpg

Verot päätettiin pitää ennallaan.

Lopputulemana Nurmijärven vuoden  2019 talousarvio kertoo seuraavaa:

– Alijäämää syntyy yhteensä noin 3 milj. euroa.
– Lainamäärä kasvaa vuoden 2017 tasosta noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2021.
– Nettoinvestoinnit ovat vuonna 2019 yht. 43,5 milj. euroa, vuonna 2020 yht. 36,2 milj. euroa ja vuonna 2021 yht. 45,6 milj. euroa. Aiempien vuosien terve investointitasohan on ollut hieman yli 20 milj.euroa. Tekemistä riittää tällä osastolla talouden tasapainottamiseksi.

Tuon saimme aikaan yhdeksässä tunnissa. Onneksi kokous ei ollut pitempi. Yleensä maraton-kokouksissa on syntynyt vieläkin murhaavampia alijäämiä ja lainamääriä.

IMG_0097

Kops. 

 

Lukiohankkeesta

 

img_5675.jpg

Kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten Viikon vieras -palstalla 6.6.2018:

Lukiohankkeesta

Sivistyslautakunta on päättänyt esittää kunnanhallitukselle, että ensi vuoden alusta perustetaan uusi lukion rehtorin virka. Rehtori tulisi toimimaan Nurmijärven yhteiskoulun ja Rajamäen lukioiden hallinnollisena esimiehenä. Tähän asti molempien lukioiden rehtoreina ovat toimineet yläkoulujen rehtorit. Päätös tulee edistämään kunnan omien lukioiden kehittämistä, kun uusi rehtori voi keskittyä täysin lukioiden johtamiseen ja kehittämiseen.

Vuoden lopulla valtuustolle tulee päätettäväksi hanke uudesta yhdistetystä kunnallisesta lukiosta, joka läpi mennessään tarkoittaisi edellä mainittujen lukioiden yhdistämistä ja investointia uuteen moderniin lukiorakennukseen Kirkonkylälle.

Lukion hankesuunnitelma tuotiin kunnanhallitukseen vuoden 2017 lokakuussa. Silloin hankesuunnitteluvaihetta päätettiin jatkaa siten, että hanke- ja investointipäätös on tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Päätös oli järkevä – mm. käyttäjätarpeiden selvitykseen oli panostettu vähäisesti. Erityisen ongelmalliseksi näin nykyisessä velkaantumistilanteessa sen, että lukiohanke aikaistaisi useilla vuosilla investointeja yli 10 miljoonalla eurolla. Ne isot investoinnit, jotka uusi lukio korvaisi, toteutuisivat muutoin kaukana tulevaisuudessa vuoden 2022 jälkeisenä aikana. Tätäkään ei tuotu esille hankesuunnitelmassa tai huomioitu lautakuntakäsittelyssä.

Toivottavasti kunnanhallituksen antama aikalisä on hyödynnetty tehokkaasti ja hankesuunnitelmaa on kehitetty siten, että päätöksenteolle on todelliset edellytykset. Taloudellisesti merkittävä hanke tulee nostattamaan kannanottoja puolesta ja vastaan, eikä sen läpimeno ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi pidän perusteltuna, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy. Aiemmin kirjaston osuus oli erillinen hanke, jota siirrettiin eteenpäin vuosittain talousarviopäätösten yhteydessä. Olisi kohtuutonta, että se jälleen kerran – nyt koplattuna lukiohankkeeseen – siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

 

Lukion rehtorin viran perustaminen on maanantaina 11.6. kunnanhallituksen kokouksen asialistalla.