Talousarviovaltuusto 2018

IMG_0106

Nurmijärven perinteinen marraskuinen kunnanvaltuuston talousarviokokous käy pienestä urheilusuorituksesta. Keskittymistä ja tarvittaessa nopeaa reagointia koko pitkän kokouksen ajan.  Tällä kertaa kinkerit kestivät yhdeksän tuntia, johon toki mahtui pari taukoa ja yksi kunnanhallituksen kokous. Parhaimmillaan tai pahimmillaan valtuustosalissa on istuttu kello ympärikin. Nyt päästii kotoutumaan jo ilta kymmenen jälkeen. Rutistuksen jälkeen pulssi on korkealla vielä kotisohvallakin.

Alkuun käsiteltiin seitsemisen asiakohtaa – mm. valtuustoaloite senioriuintikortin laajentamiseksi kaikille nurmijärveläisille eläkeläisille. Asian alkujuuret ovat SMP-ryhmän Tero Artelin taannoisessa  valtuustoaloitteessa eläkeläisten uintikorttien tukemisesta. Sittemmin aloite muuttui sisältämään myös mm. kuntosalitoimintaa. Nämä muutokset on hyväksytty valtuustossa. Nyt kävi kuitenkin ilmi, että paikalliset yrittäjät ovat kritisoineet tehtyjä päätöksiä kilpailua vääristävänä, vaikka kunta oli aikanaan neuvotellut ja löytänyt yhteisen ratkaisun asiassa. Kuten salissakin totesin, yritysvaikutukset on syytä nyt uudelleen arvioida. Kunta ei voi antaa omalle yhtiölleen tukea, jos se vääristää kilpailua. Tehtyjen ratkaisujen täytyy kestää tarkastelu myös myöhemmin, jos esimerkiksi seudulle ilmaantuu uusia yrittäjiä.

Eläkeläisten uintikorttikäsittelyn yhteydessä oli pientä epäselvyyttä ja erimielisyyttä perussuomalaisten ponsiesityksen käsittelyn suhteen. Tapiolinna veti pois ryhmänsä muutosesityksen ja esitti ponnen. Puheenjohtajan kysyessä keskustelun päätyttyä, voiko valtuusto olla ponnesta yksimielinen todettiin, että näin ei ole. Puheenjohtaja tulkitsi, ettei pontta oltu erikseen kannatettu ja totesi sen siten rauenneeksi. Nyt jäi askarruttamaan, tehtiinkö ponsiesitys ryhmän vai yksityisen valtuutetun nimissä, voidaanko kannatukseksi tulkita toisen valtuutetun maininta että “ihan hyvä oli tämä ponsiesitys” tai kannattiko pontta joku muu ennen keskustelun päättymistä. Tämä tulee mitä ilmeisimmin tarkastelun kohteeksi myöhemmin, koska valtuutettu Tapiolinna ilmoitti, että asiaan palataan hallinto-oikeudessa. Kun alussa kirjoitin, että budjettikokous on kuin urheilusuoritus, niin sen lopputuloksiakin joudutaan näköjään arvioimaan videotarkistuksen perusteella.

Talousarviokäsittelyn aluksi pidettiin puolueiden ryhmäpuheenvuorot. Pidin puheen lyhyenä, kun kyseiset istunnot tosiaan ovat kohtuullisen raskaita muutenkin. Korostin kokoomus-ryhmän perinteistä tiukan ja vastuullisen talouden pidon linjaa ja toivoin, ettei käsittelyssä nouse esiin lisämäärärahaesityksiä ja perinteisiä joulurahaesityksiä. Kohtuullisesti niiltä säästyttiinkin. Totesin ryhmän puolesta, että päätettävän talousarvion olevan tärkeä senkin vuoksi, että se tulee olemaan pohja ensi vuonna aloitettavalle kestävän talouden kehitysohjelmalle. Edelleen totesin, että talousarvion sitovissa tavoitteissa ja mittareissa oli hyvin huomioitu ryhmämme antamat kommentit ja huomiot.

Talousarvion muutosesityksiä tehtiin kymmenkunta kappaletta. En kannattanut esitystä toisen työllisyyskoordinaattorin palkkaamiseksi yhden sijaan. Olimme saaneet kunnanhallituksessa selvityksen, että toisen koordinaattorin palkkaamisella ei ole välitöntä vaikutusta tulopuoleen. Joillakin valtuutetuilla oli  ymmärrys tai tieto, että tällä rekrytoinnilla on jopa satojen tuhansien eurojen tulosvaikutus. Aika erikoista oli, että olin ainoa kunnanhallituksen jäsen, joka oli kunnanhallituksen oman pohjaesityksen kannalla. Sitä jäin hieman ihmettelemään, kun tulopuolelle ei resurssin lisäyksen jälkeen lisätty niitä satojatuhaniosa euroja. Ne tulevat toivottavasti sitten bonuksena ensi vuoden tulokseen.

Päivän odotetuin asia oli tietysti investointiohjelma ja se lukio-kirjasto -hanke. Pidin asiassa avauspuheenvuoron. Totesin, että  kunnanhallitus ei lokakuussa 2017 hyväksynyt mitään esitetyistä vaihtoehdoista ja päätti yksimielisesti jatkaa hankesuunnitteluvaihetta ja mahdollista ideakilpailua siten, että hanke- ja investointipäätös on tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä – eli juuri tässä kokouksessa. Totesin, että kunnanvaltuusto antoi vuosi sitten hankkeelle määrärahaa 180.000 euroa, jotta nuo toimenpiteet voidaan tehdä. Totesin, että samainen kunnanvaltuusto erikseen päätti, että Hangonsillan lukion vaikutukset hankkeeseen arvioidaan.

Nyt vuosi noiden päätösten jälkeen edessämme oli karu totuus hankkeen valmistelusta: hankesuunnitelmaa ei oltu käytännössä lainkaan edistetty. Pedagoginen suunnitelma oli toki laadittu, mutta sitäkään ei oltu varsinaisesti käsitelty missään päätöksentekoelimessä. Hangonsillan lukion vaikutuksia ei oltu arvioitu millään tavalla. Rahaa näihin ponnisteluihin oli käytetty alle 10 tuhatta euroa, eikä viivaakaan oltu piirretty hankesuunnitelmaluonnoksiin. Hankesuunnitelmaa ei oltu tuotu uudelleen käsittelyyn – eikä siinä mitään uutta juuri olisi ollut käsiteltävänäkään. Totesin, että edellytettyjä toimenpiteitä asiallisten ja riittävien päätöksentekoperusteiden saamiseksi ei oltu tehty. Kun otti huomioon aivan viime päiviin asti vaihtuneet irralliset ja epämääräiset laskelmat sivistyspuolen investointihankkeiden kokonaiskustannuksista ja kasvaneista epäilyksistä esitettyjen oppilasmääräennusteiden perusteisiin, totesin, että on syytä laatia sovittujen hankesuunnitelmatehtävien lisäksi osana hankkeiden  tarveselvitystä kokonaisvaltainen palveluverkkosuunnitelma. Tämän jälkeen myös lukio-kirjastohanke on kypsä päätöksenteolle. Tein tämän mukaisen muutosesityksen, jossa myös poistettiin lukio-kirjastohankkeen määrärahat lukuunottamatta vuoden 2019 euroja.

Asiasta pidettiin luonnollisesti useita muitakin puheenvuoroja, jonka jälkeen pääsimme jälleen äänestämään. Muutosesitykseni voitti äänin 27-24. Asiaan palataan siis ensi vuonna. Keskustan Riikka Raekannas esitti tämän jälkeen ponnen, jossa esitettiin mm. hankesuunnitelman etenemisen raportoinnista määräajoin kunnanhallitukselle. Tällainen seuranta olisi varmasti pitänyt toteuttaa jo kuluneen vuoden aikana. Toki täytyy muistaa, että asian kannalta tärkeiden viranhaltijoiden vaihdokset juuri pahimpaan aikaan vaikeuttivat asioiden hoitoa pahoin.

IMG_0098a.jpg

Verot päätettiin pitää ennallaan.

Lopputulemana Nurmijärven vuoden  2019 talousarvio kertoo seuraavaa:

– Alijäämää syntyy yhteensä noin 3 milj. euroa.
– Lainamäärä kasvaa vuoden 2017 tasosta noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2021.
– Nettoinvestoinnit ovat vuonna 2019 yht. 43,5 milj. euroa, vuonna 2020 yht. 36,2 milj. euroa ja vuonna 2021 yht. 45,6 milj. euroa. Aiempien vuosien terve investointitasohan on ollut hieman yli 20 milj.euroa. Tekemistä riittää tällä osastolla talouden tasapainottamiseksi.

Tuon saimme aikaan yhdeksässä tunnissa. Onneksi kokous ei ollut pitempi. Yleensä maraton-kokouksissa on syntynyt vieläkin murhaavampia alijäämiä ja lainamääriä.

IMG_0097

Kops. 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.