Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntainumerossaan 18.11.2018 mielipidekirjoitukseni liittyen työikäisten määrän pienentymiseen ja työllisyysasteen alhaisuuteen.
Kirjoitukseni oli jo lehden toimitukseen toimitettuna, kun kuuntelin lauantaina 17.11. kokoomuksen Uudenmaan piirikokouksessa Petteri Orpon puhetta. Kirjoituksessani mainitut asiat nousivat esille myös puoluejohtajan ja valtiovarainministerin puheessa. Hän korosti mm. tarvetta helpottaa työperäistä maahanmuuttoa ja purkaa siihen tällä hetkellä liittyvää byrokratiaa.
Kirjoituksessani – ja lehden otsikoinnissa – viitataan menneisiin vuosikymmeniin. Lukijan vastuulle on jätetty pohdinta ja ymmärtäminen siitä, minkälaisesta työvoimatarpeesta on tällä hetkellä Suomessa pulaa.
HS:n mielipidekirjoitukseni tässä vielä kokonaisuudessaan:
Työikäisten määrä on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana kymmenillä tuhansilla. Tilastokeskus julkaisi marraskuussa päivitetyt väestöennusteet. Nekin ovat karua katseltavaa. Syntyvyys on laskenut viidenneksen viimeisen seitsemän vuoden aikana. Suurten ikäluokkien tultua eläkeikään työikäisten määrä on pienentynyt 100 000 henkilöllä viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Ennusteen mukaan työikäisten määrä pienenee jatkossakin tasaisen varmasti, ollen 200 000 henkeä nykyistä pienempi vuonna 2050.
Ruotsi otti 60-luvulla ja sen molemmin puolin täyden hyödyn työperäisestä maahanmuutosta, kun sen omien kansalaisten työvoimatarjonta ei kohdannut kasvavan teollisuuden tarpeita. Naapurivaltakunnan tekstiili-, kaivos-, telakka- ja autoteollisuus tarvitsi kipeästi työntekijöitä ja näitä suorastaan värvättiin alemman palkkatason ja työttömyyden vaivaamasta Suomesta. Ruotsi harjoitti tuolloin valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa – omien etujensa mukaisesti.
Samalla tavalla Suomen on nyt ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla turvataan työvoiman saatavuus, kun omat resursimme eivät tulevaisuudessa riitä. Työperäistä maahanmuuttoa pitää edistää – valikoiden ja Suomen tarpeista, mutta samalla mahdollisimman joustavasti ja byrokratiaa välttäen.
Työikäisten määrän vähentyessä on myös entistä tärkeämpää, että työllisyysaste saadaan nousemaan. Koulutuksen ja työvoimatarpeen entistä parempi kohtaaminen on tässä avainasemassa. Tilastoista en tiedä, mutta kokemukseni mukaan hallinnollisen tehtävän työpaikkahakuun saattaa tulla satoja hakemuksia, kun samaan aikaan teknisen puolen hakuun vastaa muutama henkilö. Koulutuspaikkoja tulee vahvemmin suunnata aloille, joissa on sekä akuuttia että kroonista työvoimapulaa. On järjetöntä kouluttaa samaan aikaan kansalaisia työttömäksi, kun useilla aloilla on tekijöistä jatkuvaa pulaa.
Arto Hägg
rakennusinsinööri, Nurmijärvi
ARTO HÄGG 