Kunnanhallitus päätyi kokouksessaan 30.11.2020 muuttamaan kunnanjohtajan pohjaesitystä lukioratkaisuksi liittyen palveluverkkosuunnitelmaan 2020-2040. Pohjaesityksenä oli lukiokoulutuksen jatkaminen hajautettuna kahdessa toimipisteessä Kirkonkylällä ja Rajamäellä.
Tiukan äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen päätökseksi tuli ehdottaa lukion osalta ratkaisuksi yhtä uudisrakennusta Kirkonkylään. Vastustin muutosehdotusta, joka oli kallein mahdollinen lukiovaihtoehto. Talouskurimuksen, aiempien talouslinjauksien ja talouden tasapainottamisen kannalta olisi kestämätöntä päätyä kalleimpaan vaihtoehtoon.
Hajautetun lukion (Kirkonkylä + Rajamäki) kannalla kunnanhallituksessa olivat Hägg, Raekannas, Sailio, Salonen ja Laitinen. Sekä investointikustannusten että pitkän aikavälin kustannusten kannalta merkittävämmästi kalliimman Kirkonkylän lukion puolesta äänestivät Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Vaulamo ja Räty.
Pöytäkirjaa tuosta kunnanhallituksen kokouksesta ei ole jostain syystä vieläkään nähtävillä, mutta omien muistiinpanojeni ja kunnan antaman tiedotteen mukaan muutosehdotus oli, että kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä ja suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Tämä on juuri se yli 17 miljoonaa euroa maksava investointi, kun hajautetun lukion investointikustannus olisi 9,6 milj.euroa. Kunnanvaltuusto päättää asiasta lopullisesti 16.12.2020
Tuon kunnanhallituksen pöytäkirjan suhteen tuntuu olevan muutakin epäselvyyttä. Huomautin jo kertaalleen, että Röykän maanläjitysalueen päätöstekstistä oli jostain syystä jätetty pois maininta hyväksytyn muutosesityksen tekijästä. Esitin nimittäin, että kunta korostaisi vastalausunnossaan, että osayleiskaavassa esitetylle viheryhteystarpeelle, jonka ELY toteaa olevan sijainniltaan ohjeellinen, ei ole olemassa vaihtoehtoista sijaintia. Eikä viheryhteystarvetta ole oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa myöskään esitetty ohjeellisena – sen sijainnille ei ole vaihtoehtoa.
Lukioratkaisua on väännelty ja käännelty vuosikaudet. Kunnanviraston tontille sijoitettu vaihtoehto oli jo muutama vuosi sitten livahtaa kuin varkain hyväksyntään, mutta sain sen vaihtoehdon torpattua kunnanhallituksessa edellyttämällä lisäselvityksiä. Esimerkiksi teknisestä lautakunnasta hankesuunnitelma oli jo mennyt “sukkana” läpi. Muutaman vuoden tarkemman selvittelyn jälkeen kunnanviraston tontti on katsottu niin huonoksi ratkaisuksi, että se ei nyt päässyt mihininkään vertailuun tai vaihtoehdoksi. Sen perään ei ole kukaan enää huudellut, vaikka otaksun, että sekin kelpaisi osalle päättäjiä, kunhan vain keskitetty lukio saataisiin.
Kaikenlaisia muita virityksiä on kyllä ihan viime metreillä kehitetty. Yhtenä esimerkkinä Maaniitun vaihtoehto, joka kariutui kuntalaisten aiheelliseen äänekkääseen vastustukseen. Maaniittu-vaihtoehtoa yritettiin sittemmin junailla läpi lapsiystävällisemmällä versiolla, jossa kaikista pienimpien koululaisten koulupolku olisi katkaistu sijoittamalla pari ensimmäistä luokkaa muista alakoululaisista erilleen Maaniitun lukion pihalle tilaelementtialakouluun. Tämänkin virityksen läpimenomahdollisuudet ilmeisesti todettiin heikoiksi keskitetyn lukion kannattajien keskuudessa, eikä sitä alkuponnisteluiden jälkeen lähdetty edistämään. Jäljelle jäi vain se alkuperäinen kallis vaihtoehto, jonka moni oli jo kustannusten takia sivuun sysännyt.
Sittemmin kunnanhallituksen jäsenistä sekä Hyvämäki että Räty ovat perustelleet ratkaisuaan sillä, että keskitetyllä lukiolla saadaan merkittäviä säästöjä, koska palveluverkkosuunnitelmassa on todettu Kirkonkylän yhteiskouluun tarvittavan 15,5, m€ lisäinvestointeja vuosille 2027-29.
Räty ja Hyvämäki spekuloivat oudosti ja ilman perusteluita, että hajautetun lukion ratkaisussa nuo miljoonat kyllä kuluisivat, mutta keskitetyn lukion ratkaisussa ei. Hyvämäki kirjoitti paikallislehdessä, että hajautetun lukion investointikustannus on näin vaarassa muuttua keskittyä vaihtoehtoa kalliimmaksi.
Tosiasiassa palveluverkkosuunnitelmassa on aivan selkeästi ilmoitettu: “Lukioratkaisusta riippumatta koulun vanhimpien osien (Törmä + Erkkilä) korvaaminen uudisrakennuksella 2027-2029. Jos tämä korvattaisiin laajuudeltaan vastaavalla rakennuksella, karkea kustannusarvio olisi 15,5 milj. €.”
Väännettäköön siis vielä kerran rautalangasta. NYKin vanhimpien osien tulevat investointikustannukset eivät ole mukana talousarviossa tai taloussuunnitelmassa vv. 2021-2024. Palveluverkkosuunnitelmassa ne on mainittu, mutta erityisellä maininnalla, että ne eivät ole riippuvaisia siitä minkälainen lukioratkaisu nyt tehdään.
En tiedä kuinka järkevää viranhaltijoilta oli nostaa palveluverkkosuunnitelman lopulliseen versioon nuo NYKin vanhimpien osien tulevat kustannukset – aiemmin niitä ei ole katsottu tarpeelliseksi esittää. Joka tapauksessa ne ovat nyt aiheuttaneet hämmennystä ja tahallista tai tahatonta väärinymmärtämistä, jossa nuo kustannukset katsotaan yhden vaihtoehdon rasitteeksi ja yhdistetyn lukion eduksi.
Jotta tilanne olisi tasapuolinen, niin esitän tässä yhtä hypoteettisen arvion, että nuo NYKin vanhimpien osien kustannukset vv. 2027-29 tulevat mahdollisesti toteutumaan vain siinä tapauksessa, että kunnanvaltuusto tekee 16.12.2020 päätöksen keskittää lukio Kirkonkylälle. Tällöin keskitetty lukio olisi yli 23 miljoonaa euroa kalliimpi kuin nykyinen hajautettu kahden toimipisteen lukio. Se on hirveä rahamäärä.
Kysyin viikko sitten viranhaltijoilta, miten on tarkoitus esitellä ja käsitellä kunnanhallituksen tekemien palveluverkkopäätösten vaikutukset investointiohjelmaan. Vastaan siihen nyt itse: Kunnanhallituksen tulee todeta, päättää ja esittää tekemiensä palveluverkkopäätösten vaikutukset investointiohjelmaan ja talousarvioon siten, että ne ovat kunnanvaltuuston käytettävissä ennen 16.12.2020 kokousta. Tuossa kokouksessa on tarkoitus päättää vuoden 2021 talousarviosta niiltä osin, jotka jäivät aiemmin päättämättä juuri palveluverkosta johtuen.
En näe mitään muuta mahdollisuutta, jos halutaan edetä vuoden 2021 talousarvion lopullisessa vahvistamisessa hyvän hallintotavan mukaisesti. Kunnanvaltuutetuilla täytyy olla ennen päätöksentekoa minkälaiset vaikutukset pave-päätöksillä on talousarvioon.
ARTO HÄGG 