Surrealismivaltuusto

Nimesin aikoinaan Nurmijärven vuoden 2011 kunnanvaltuuston budjettikokouksen “velkavaltuustoksi”. Silloin tehtiin investointipäätöksiä oikein urakalla ja tietoisesti päivitettiin kunnan velanotto ihan uudelle tasolle. Sen jälkeen paluuta vanhaan normaaliin ei ole ollut.

Jos tuo vuoden 2011 velkavaltuuston kokous oli ikimuistoinen, niin tämän iltainen valtuuston kokous taitaa mennä samaan kategoriaan – sen verran surrealistista oli meno.

Ehkä palaan pienen fundeeraustuokion jälkeen asiaan tarkemmin, mutta tässä tuoreeltaan joitain tunnelmapaloja pitkästä istunnostamme.

Vaaran merkkejä alkoi olla ilmassa jo, kun kokous poikkeuksellisesti keskeytettiin ja pidettiin kesken kaiken ylimääräinen kyselytunti. Joiltakin valtuutetuilta oli tullut varsinaisen maanantain kyselytunnin jälkeen joitain kirjallisia kysymyksiä käsiteltäviin asioihin liittyen. Näihin sitten suljettujen ovien tai pitäisikö sanoa pimennettyjen ruutujen takana annettiin vastauksia. Eipä ole ennen tätäkään koettu.

Suurin mielenkiinto kohdistui odotetusti palveluverkkosuunnitelman käsittelyyn. Olin ankarasti vaatinut, että kunnanhallituksen olisi pitänyt aiemman valtuuston päätöksen mukaisesti päivittää talousarvokirjan investointiosa osana asian valmistelua ja esitystä valtuustolle. Kunnanhallitus ei tähän taipunut, vaan talousarvioon jätettiin noin 60-70 miljoonan kokoinen aukko. Juuri ennen kokousta valtuutetuille oli kuitenkin lähetetty sähköposti, jossa oli näitä investointeja viety investointitaulukkoon. Ehkä tuolla viime hetken toimituksella muutama valtuutettu sai käsityksen, mitkä olivat kunnanhallituksen pave-esityksen investointivaikutukset. Itse en ole vieläkään ehtinyt taulukkoon tutustua ja tuskin moni muukaan ennen valtuuston kokousta. Hämmennystä ja muutaman kommentin se kyllä aiheutti. Sen verran sähköpostin saatetekstiä vilkaisin, että siinä oli ehkä vihjettä menettelyyn asian käsittelyssä. Saatetekstissä todettiin, että marraskuun kunnanvaltuustossa olisi todettu, että “talousarvion investointiosaa muutetaan myöhemmin valtuuston joulukuun palveluverkkopäätösten edellyttämällä tavalla.” Näin ei marraskuun valtuustossa päätetty, vaan investointiosa päätettiin päivittää “palveluverkkopäätösten jälkeen”, mikä tarkoittaa myös kunnanhallituksen pave-päätöksiä – ei vain valtuuston päätöksiä. Se päivitys jäi sitten kunnanhallitukselta tekemättä. Sinänsä asian käsittelyä valtuustossa ei ole moittiminen. Kun valtuutetut tyytyvät siihen, että sellaista pientä tekijää kuin 60-70 miljoonaa euroa ei viedä investointilaskelmiin, niin asia on Aulis Kaakkoa lainatakseni kokolihapihvi.

Kuulimme hyviä ryhmäpuheita mm. oman ryhmämme valtuutettu Taipaleelta. Varsinaiset lukioon liittyvät puheenvuorot olivatkin sitten värikkäämpiä. Kuten tiedämme, valtuusto päätti lakkauttaa lukion Rajamäen toimipisteen äänin 27-24. Häviöhän aina kirpaisee, mutta ei tämä ollut ensimmäinen tai viimeinen tappioon päätynyt äänestys. Enemmän harmittaa se, minkälaisilla argumenteilla voittanutta ehdotusta perusteltiin. Kuntalaiskyselyjen selkeillä tuloksilla pyyhittiin p..pöytää. Niiden heikkoudeksi mainittiin mm. se, että kyselyyn oli vastattu ahkerimmin siellä, mihin päätösten vaikutukset ankarimmin kohdistuvat. Joku totesi, että kyllä kuntalaisia on osallistettu ja kuultu. Siitähän ei ollut kysymys, vaan siitä oliko kuntalaisia kuunneltu. Kustannussäästöjä perusteltiin kaikella muulla kuin päättäjillä olevilla laskelmilla ja selvityksillä -esimerkiksi olettamuksilla ja tunteilla. Totesinkin, että näköjään uskomushoitoa voidaan antaa valtuustossakin, mutta päätöksenteon pitäisi perustua tosiasioihin. Samaa ihmetteli mm. Virtasen Sami. Yksi hämmästyttävimmistä puheenvuoroista oli, kun kh:n puheenjohtaja oli samaan aikaan huolissaan kunnan lukioiden sisäänpääsykeskiarvojen noususta ja ilmoittautui vankkumattomaksi keskitetyn lukion kannattajaksi. Nyt alettiin päästä surrealismin ytimeen.

Välillä huomattiin, että valtuuston nettikokouksessa oli ylimääräinen henkilö, joka oli jäänyt roikkumaan linjoille siitä ylimääräisestä “kyselytunnista”. Kun nyt jälkeenpäin funtsin, niin ehkä joku ylimääräinen oli paikalla jopa koko kokouksen ajan.

Tiukassa lukioäänestyksessä koettiin jännittäviä hetkiä, kun äänestys eteni rinta rinnan. Valtuutettu Haapalainen ei vastannut äänestyskutsuun ja häntä huhuiltiin uudelleen ihan äänestyksen loppuhetkillä moneen kertaan. Viimein saimme kuulla saunanraikkaan kunnanvaltuutetun antavan äänensä Rajamäen lukion lakkauttamiselle. Todettakoon, että siinä asussa valtuustosaliin ei olisi ollut varmaankaan asiaa. Onneksi tuo saunanraikas ääni ei ratkaissut koko äänestystä – siitä olisi spekulaatiota riittänyt pitkäksi aikaa.

Pave-suunnitelman loppukäsittely lähti hieman lapasesta. Käsittely keskeytettiin useaan kertaan juridisten tarkastelujen vuoksi. Pyörittely päättyi lopulta siihen, että osa pave-suunnitelmasta palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.

Olipa erikoinen iltapuhde.

Helppo lukioratkaisu

IMG_5054

Tempaisin taas Nurmijärven Uutisiin kolumnin. Tällä kertaa Nurmijärven lukioasiasta. Edellinen NU:n kolumnini tuli ulos vajaa kuukausi sitten. Tuolloin kirjoitin tarpeesta saada omistajaohjausta Keusoteen. 

Vaalien välissä  aktiiviselle kirjoittajalle löytyy hyvin palstatilaa paikallislehdessä. Tilanne muuttuu muutama kuukausi ennen kunnallisvaaleja, kun pari sataa kuntavaaliehdokasta pyrkii tyhjentämään neljän vuoden kirjallisen arkkunsa kerralla. Palstatilasta tulee uupelo.

Tässä tämänkertainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten 13.-14.6.2020 numerossa.

 

Helppo lukioratkaisu

Viimeinkin hyvät selvitykset lukiohankkeesta ja vaihtoehdoista – kanta on nyt helppo muodostaa. Tosin lukiokeskustelussa hämmästyttää joidenkin käyttämä termi ”kahdesta pikkulukiosta”. Nykytilannehan on toinen. Meillä on yksi kunnallinen lukio, jonka vahvuutena on kaksi toimipistettä.  

Vuonna 2017 esitelty lukion hankesuunnitelma ei tyydyttänyt minua, vaikka se oli läpäissyt parikin lautakuntaa. Hanke pysähtyi vasta kunnanhallituksessa. Seuraavana vuonna sitä yritettiin saada läpi kunnanvaltuustossa, joka kuitenkin hyväksyi vastaehdotukseni äänin 24-27. Oli lähellä, ettei tuo yhden vaihtoehdon hanke olisi mennyt läpi. Onneksi valtuustosta löytyi edes niukka enemmistö.

Uudessa hankesuunnitelmassa kunnanviraston ja kirjaston tontti ei päässyt heikkouksiensa takia edes vertailuun. Ja tämä oli pari vuotta sitten osalle ainoa oikea vaihtoehto. Selvittäminen ja asioihin puuttuminen todellakin kannatti.

Kunnallisen lukion lakkauttaminen olisi Kirkonkylän ja Rajamäen kehityksen sekä kuntatalouden kannalta huono valinta. Erityisesti taloudelliset tekijät puoltavat nykyistä kahta toimipistettä. Kahden toimipisteen malli on liki 2 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi. On tosin esitetty mielipide, että 2 milj.euroa menee ”virhemarginaalin” sisään. Jos virhemarginaali on 2 milj.euroa, niin se tarkoittaa myös, että kahden toimipisteen lukio voi olla jopa 4 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi.

Kahden toimipisteen vuosittaiset käyttökustannukset ovat 0,1 milj.euroa enemmän. Tuo säästö tosin hupenee yli 150 lukiolaisen päivittäisiin matkakuluihin. Jos kunta ei niitä maksa, ne menevät suoraan kuntalaisten kukkarosta.

Nurmijärven lukio tarjoaa opiskelupaikan monelle peruskoulun päättäneelle, jolla ei ole mahdollisuutta päästä lähikuntien lukioihin. Lähikuntien lukioista ei löydy kapasiteettia nurmijärveläisille pyrkijöille. Kunnan sisällä Arkadiakaan ei pysty enempää ottamaan sisään. Mahdollisuus lukio-opintoihin kotikunnassa on tärkeää. Kahden toimipisteen malli takaa sen.  

Kantani kahden toimipisteen puolesta ei ole syntynyt ”seinät edellä”, mutta taloudellisin ratkaisu takaa sen, että lukioissamme yleensäkin on jatkossa seinät. Pedagogiikkaa ja lukion erikoistumista voidaan kehittää erinomaisesti kahden toimipisteen lukiossa. Sen vahvuuksia hyödyntäen.