Lukijapalautetta vuosien takaa

Positiivista palautetta on mukva saada – vaikka ihan sattumaltakin.

Sain vinkkiä Tampereen suunnalta, että Puupäähattu-palkittu ja monilla muillakin tavoin meritoitunut sarjakuvataiteilija Jope Pitkänen (mm. Näkymätön Viänänen ja Lempi) olisi huomioinut huomioinut Pitkänokkani sarjakuvapäiväkirjassaan elokuussa 2019. Pitkänokka strippini ilmestyivät tuolloin elokuussa 2019 Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena sarjakuvana.

Muistan varsin hyvin tuon stripin. Omat jutut harvoin naurattavat, mutta erityisesti tämä aivoitus kutitteli jostain syystä omiakin nauruhermoja. Hökättelin varsin tyytyväisenä tuotokseeni ja luonnollisesti sen valitsin myös sysksyllä 2019 Ilta-Sanomissa julkaistavaksi.

Kolmen vuoden viiveellä sain siis tietää, että strippi oli tavoittanut ja tehnyt vaikutuksen myös yhteen tunnetuimmista ja tuotteliaimmista suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Vaikka Jopen piirustuksessa Pitkänokka jo kiittelee v..sti kehuista, niin omat kiitokseni lähtevät tosiasiallisesti vasta tänään, kun sain asiasta tiedon. Tuli hyvä mieli.

Ja tässä se alkuperäinen Pitkänokka-strippi vuodelta 2016. Ilmeisesti loppuvuonna tehty, koska ei ole mukana 2016 ilmestyneessä Pitkänokka-albumissa.

Sopivia löytyy, kun tarpeeksi sovitellaan

Tässäkin nimitysjutussa näyttäisi olevan jotain vinossa…

Nykyisen hallituksen nimityskäytännöt ja -sähläykset ovat kyllä täysin omaa luokkaansa.

Viimeisin hämmennyksen aiheuttaja on VATT:n ylijohtajan nimitys. Jo vuonna 2015 valtiovarainministeriö arvioi, että ylijohtajaksi tuolloin nimitetyn Huhtalan johtamiskokemus olisi ollut 18 vuotta. Nyt viisi vuotta myöhemmin se on arvioitu 10 vuodeksi. Nykyisen ylijohtajan johtajakokemuksesta on hävinnyt 13 vuotta. Ei kai näitä johtajakokemuksia pelkästään hakijoiden sanomisien tai sanomatta jättämisien tai Wikipedian perusteella arvioida?

VATT:n ylijohtajan nimitys on herättänyt taloustieteilijöiden keskuudessa laaja-alaista hämmennystä ja HS:n mukaan useat VATT:n tutkijat hämmästelevät Collanin nimitystä ja kutsuvat sitä muun muassa ”täydeksi mysteeriksi”.

VATT:n fokus on julkistalouden kysymyksissä sekä talouspolitiikan tavoitteiden, toimeenpanon ja vaikuttavuuden arvioinnissa.Todettakoon, että virkaan valittu Collan ei ole juuri lainkaan perehtynyt julkistalouteen tai talouspolitiikan vaikutusten arviointiin.

Helsingin Sanomat uutisoi 20.10 seuraavasti: Collanin ”erityiseksi ansioksi” katsotaan, että hänellä on kokemusta ulkopuolisen rahoituksen hakemisesta eri tutkimushankkeisiin. Nimitysmuistiossa arvioidaan, että tulevina vuosina ”korostuu erityisesti” VATT:n ylijohtajan kyky hankkia ulkopuolista rahoitusta ja toimia määrärahojen puitteissa.

Olisi mielenkiintoista tietää, oliko viran arviointiperusteissa todettu kriteeriksi kyky ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen tai toimimiseen määrärahojen puitteissa.

Aiemmin keskustelua ja arvostelua on aiheuttanut mm. Ohisalon esityksestä tehty Sisäministeriön kansliapäällikön nimitys. Sen yhteydessähän todettiin laajalti, että Vihreiden perinteisiltä virkanimitysten paheksunnoilta meni viimeistään silloin pohja pois. Voisi kai sanoa, että Vihreät veivät silloin poliittiset virkanimitykset aivan uudelle levelille – ideologisiin virkanimityksiin. Tuon viran hakuilmoituksessa ei mainittu, että valinnassa painotettaisiin perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää osaamista. Valintamuistiossa kuitenkin todettiin, että sisäasiainhallinnossa korostuvat erityisesti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä niiden kehittäminen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta. Tämä oli sitten valitulle yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiälle eduksi luettu. Ilmeisesti hieman samanlainen case kuin tuo VATT:n ulkopuolisen rahoituksen korostaminen.

Kesällä ihmeteltiin Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajanimitystä. Kun virkaan nimitetyllä Atte Jääskeläisellä ei ollut juurikaan substanssiosaamista korkeakoulu- ja tiedepolitiikan saralla, niin viestintä- ja vuorovaikutustaidot nousivat keskeiseksi kriteeriksi. Jääskeläinenhän on aiemmin antanut näyttöjä viestintä- ja vuorovaikutustaidoistaan mm. YLEn vastaavana päätoimittajana.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys on ollut aivan omanlaisensa jatkokertomus, jonka lopputuloksesta ei ole vieläkään täyttä selvyyttä. Siitä saadaan ehkä jälleen uusi “helmi” hallituksen nimitysketjuun.

Poliittisia virkanimityksiä on tehty varmaan aina – ja tullaan tekemään vastaisuudessakin. Pätevien lisäksi voidaan valita myös sopivia ja sopivia kyllä löytyy, kun vaan osaa sopivasti sopivuuksia sovitella.

Puolivuotiskatsaus II/2019

IMG_4061

Perinteiseen tapaan – jo 22. kertaa – on aika kerrata edellisen puolivuotiskauden kohokohdat ja syvimmät alhot. Takana on tosiaan jo 11 vuotta Nurmijärven kunnanvaltuustossa ja yleensäkin kunnallispolitiikassa. Selailin viime vuosikymmenen papereita ja totesin, että vuonna 2008 valtuustoon valituista kokoomuslaisista nykyisessä kunnanvaltuustossa vaikuttavat lisäkseni enää Vaulamo, Vainio ja Räty. Väki on kolmissa vaaleissa vaihtunut aika paljon – osin toki paikkakunnalta muuttojenkin vuoksi.

Vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla kevään eduskuntavaalit olivat jo kauas taakse jäääneet. Tosin ihan mielenkiinnolla on tullut seurattua Uudeltamaalta valittujen puoluekamraattien tekemisiä. Osa uusistakin kansanedustajista on ottanut aktiivisen ja näkyvän roolin ja saanut myös merkittäviä valiokuntapaikkoja ja vastuuta. Osa ei niinkään.

Keskikesällä ei juurikaan kunnallispolitiikkaa harrastettu. Palailin elokuussa pikkuhiljaa työelämään vajaan vuoden tauon jälkeen. Olin edellisen vuoden lopulla irtaantunut 13 vuoden rakennuttajakonsultointiputkesta, johon liittyi alkuvuosina myös yrittäjyyttä ja loppuvuosinakin osakkuutta. Puoluevaltuusto kokoontui alkusyksystä ja valitsimme kokoomukselle uuden puoluesihteerin – Kristiina Kokon. Vastaehdokasta ei ollut.  

Arvostan kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden osaamista ja tekemisiä. Lähinnä rakentamiseen ja rakennuttamiseen liittyen voin asioita myös ammatillisesti arvioida. Muuten omalta osaltani lähtökohtana, että viranhaltijat toimivat oman alansa asiantuntijoina kunnassa. Päätöksentekijän roolissa tulee kuitenkin puuttua asioihin, jos näkee valmistelun eroavan omista ajatuksista ja näkemyksistä. Kunnanhallituksessa käsiteltiin syksyllä Nurmijärven jätehuollon kuljetusurakoiden järjestämistä. Olimme vastíkään liittyneet Kiertokapulan osakkaaksi ja liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kunnanhallitukseen tuotiin sopimusesitys, jonka hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti.

Toisinaan kunnanvaltuustossa merkittävätkin asiat käsitellään nopeasti ilman keskusteluja. Jotkut asiat aiheuttavat puolestaan kiivastakin keskustelua ja argumentointia. Kyläkoulu- ja pakolaisasiat ovat perinteisesti tällaisia kuumia keskusteluasioita. Kunnanvaltuuston käsitteli lokakuun kokouksessa kiintiöpakolaisasiaa – ja puhetta riitti.  Keskustelu alkoi sovitusta ja säännöistä poikkeavalla tavalla. Olin korkean omakätisesti ennen kokousta toimittanut kokoomuksen ryhmäpuheenvuoropyynnöt kirjallisesti. Ensimmäistä puheenvuoroa ei kuitenkaan annettu suurimmalle valtuustoryhmällemme, kuten olisi kuulunut, vaan puhujapönttöön kutsuttiin ohituskaistaa pitkin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitäjä. Vihreät pitikin paalupaikalta puheen, jossa tuotiin esille pöyristys siitä, että “meillä käytäessä keskustelua mahdollisista vastaanotettavista kiintiöpakolaisista, kysellään heidän taustoistaan, koulutuksestaan, iästään, edellytyksistä asua Nurmijärvellä ja niin edelleen”. Tällaisessa tilanteessa syntyy Vihreiden mukaan vaikutelma siitä, että kuntaan oltaisiin hankkimassa koiranpentua, jonka soveltuvuutta meidän ”perheeseemme” pohditaan. Tuo puheen osa taisi puolestaan pöyristyttää aika montaa valtuutettua. Oman ymmärrykseni mukaan luottamushenkilöt ovat esittäneet asiassa täysin normaaleja ja ymmärrettäviä kysymyksiä. Taannoin ennen ensimmäisiä vastaanotettavia oltiin hyvin kiinnostuneita, mistä päin maailmaa ja minkälaisista oloista meille on tulossa uusia kuntalaisia. Nyttemmin kysymykset ovat kohdistuneet lähinnä kolmeen asiaan: kustannusseurantaan, työllistymiseen ja suomen kielen oppimiseen. Aivan normaaleja päätöksentekijöitä kiinnostavia asioita. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti Mattila, joka teki esityksen siitä, että seuraavat 10-15 kiintiöpakolaista otetaan vuonna 2021, jonka jälkeen päätetään erikseen seuraavista vastaanotoista. PS:n ryhmäpuheessa Tapiolinna esitti, että ennen uusien kiintiöpakolaisten vastaanottoa selvitetään nykyisten kiintiöpakolaisten kotoutuminen ja työllistyminen. Tulkitsin Tapiolinnan esityksen  palautusehdotukseksi, koska siinä ei nimenomaisesti ehdotettu myöskään vastaanotosta luopumista – vain lisäselvityksiä ja päätöksentekoa myöhemmin. Yllätykseksi äänestysjärjestykseksi määrättiin Mattilan (KOK) esitys vs. kunnanhallituksen pohjaesitys. Hallintojohtaja tulkitsi Perussuomalaisten ehdotuksen pohjaehdotuksen kokonaan hylkääväksi esitykseksi. Näin ensimmäiseen äänestykseen eivät menneet normaaliin tapaan kaksi pohjaesityksestä kauimpana ollutta ehdotusta, vaan siihen nousi oudosti kunnanhallituksen pohjaesitys. Viimeiseen äänestykseen meni lopulta pohjaesitys vs. Perussuomalaisten ehdotus ja äänet jakautuivat 36-7-8tyhjää. Kokoomus-ryhmästä lisäkseni “seniorivaltuutetut” Räty, Vainio, Vaulamo ja Lompolo äänestivät tyhjää, kun oma ehdotuksemme oli kaatunut. Miettinen, Vuorisalo ja Tarikka olivat Perussuomalaisten ehdotuksen puolella ja muut äänestivät pohjaesityksen puolesta. Jossain välissä KD:n Haapalainen teki ehdotuksen, että kuntaan otetaan joka vuosi vähintään 20 kiintiöpakolaista. Jostain syystä tämä kaikkein humaanein ja inhimillisin esitys ei saanut edes yhtä kannattajaa ja esitys esitys raukesi kannattamattomana. Lopputuloksena Nurmijärven kuntaan otetaan siis toistaiseksi 10-15 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Syyskauden merkittävin tekeminen kunnallispolitiikassa liittyy kuitenkin seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun ja siitä päättämiseen. Kunnanhallituksessa vuoden 2020 talousarvion käsittely oli tavanomaista ripeämpää ja yksimielisempää. Kesällä valtuustossa hyväksytty kestävän talouden NUUKA-ohjelma ja tietoisuus vuoden 2019 tulevasta nihkeästä tuloksesta tekivät päättämisestä poikkeuksellisen helppoa. Jokainen  taisi viimeistään silloin ymmärtää, että kuntataloudessamme ei ollut ylimääräistä jakovaraa ja investointikiimalle täytyi asettaa stoppi.

Palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman laatiminen eteni vuoden 2019 loppupuoliskolla. Laajempi käsittely ja päätöksenteko ajoittuu kuitenkin vuodelle 2020. Tämän ja ankean taloustilanteen vuoksi vuoden 2020 talousarvion investointiesitykseen ei tehty merkittäviä muutoksia. Investointilistassa on aivan riittämiin kohteita menneiltä vuosilta ja koulujen sisäilmaongelmista on tiedossa jatkossa merkittäviä kustannuksia. Palveluverkon läpikäynti ja siihen liittyvät päätökset tulevat vuonna 2020 linjaamaan  tulevaisuuden merkittävimmät investoinnit. Toki budjettivaltuustoon tuotiin odotetusti ja odotetulta taholta jälleen myös yksi liikuntapaikkaan liittyvä investointiesitys, mutta merkittävä enemmistö totesi, että tällä kertaa kunnassa tullaan toimeen ilman uutta satojen tuhansien skeittipuistoa.  Talousarviokokouksessa pidin ryhmämme puheenjohtajana sekä talousarvio- että veroasioihin liittyvät ryhmäpuheenvuorot. Äänestysjärjestykset aiheuttivat hieman hämmennystä myös talousarviokokouksessa. Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että kokouksessa ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa ryhmällemme. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75 esityslistan mukaisesti.

Yksityistielain muutokset edellyttävät jatkossa toimivia tiekuntia, mikäli näille halutaan kunnan avustusta. Kunta on tiedottanut ja kouluttanut tiekuntien osakkaita asiassa, mutta kunnan uudet periaatteet ja kriteerit tiekuntien avustamiselle eivät valmistuneet vuoden 2019 aikana. Näiden perään kyselin useamman kerran syksyn aikana. Nyt näyttäisi, että asia tuodaan päätettäväksi vuoden 2020 alkupuolella. Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainen erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille. On aika saada tämäkin aloite loppuunkäsitellyksi.

Vuosikymmenen vaihteessa moni listasi viimeisten kymmenen vuoden kohokohdat. Kokeilen tässä samaa:

  • 2010: Myin Projectman Oy:n osake-enemmistöni pääomasijoittajalle. Ryhdyin Wise Group Finland Oy:n osakkaaksi.
  • 2011: Jatkoin Projectmanin toimitusjohtajana vuoden loppuun, jolloin suoritettiin fuusio Wise Groupiin. Irtaannuin samalla vientirakentamisesta.
  • 2012: Toiset kunnallisvaalit ja toisen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Työpuolella tehtävä muuttui Wise Groupin rakennuttamisen toimialajohtajaksi.
  • 2013: Aloitin nelivuotisen pestin Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana.
  • 2014: Aloitin Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksessa.
  • 2015: Pidin lukijapuheenvuoron Taivalkoskella Päätalo-viikon lukijatapahtumassa ja pääjuhlassa. Teerenpelissä tislattu ja tynnyröity Pitkänokka-viski pullotettiin – jouduin ostamaan omat viskini Alkosta.
  • 2016:  Pitkänokka-albumin julkaisu ja sarjakuvanäyttely Oulun sarjakuvakeskuksessa Valveessa. Exit ja uusi pääomasijoittaja firmaan. Valinta kokoomuksen paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi, jota pestiä hoidin pari vuotta.
  • 2017: Kolmannet kunnallisvaalit ja kolmannen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Aloitin myös kunnanhallituksen jäsenenä.
  • 2018: Pitkän fundeeramisen jälkeen otin lopputilin ja lomarahat.
  • 2019: Eduskuntavaalit ja 1388 ääntä. Paluu työelämään. Pitkänokka Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena strippinä.

IMG_3599

 

 

 

 

Arto Hägg 2019 – Kampanjatila aukeaa

20181010H+ñggArto008NET_pieni        Pietikainen pieni.jpg

Perjantaina 1.3. klo 18.00 avaamme eduskuntavaalien kampanjatilani Nurmijärven Kirkonkylän keskustassa, osoitteessa Pratikankuja 3.

Paikalle saapuu klo 19.00 myös europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, jolloin kuulemme viimeisimmät terveiset Brysselistä. Sirpahan on ehdolla myös kevään euro-vaaleissa.

Näyttelytilassa on esillä myös sarjakuvanäyttelyni. Sen runko on hyvin pitkälle sama kuin Oulun Sarjakuvakeskuksen näyttelyssäni syksyllä 2017 eli lähinnä Pitkänokka-strippejäni. Pitkänokkiahan piirtelin aikoinaan Pahkasika-lehteen ja sen jälkeen omille web-sivuilleni. Nähtävillä on myös joitain Pahkasiassa julkaistuja Timo Kokkilan piirtämiä Peräsmies-sarjakuvaoriginaaleja, joissa olen ollut käsikirjoittajana. Pöytälaatikon uumenista löytyi myös joitain käsikirjoitustuherruksia ja niitäkin on muutama verrokkina seinällä.

Kampanjatilan ovat suljetaan perjantaina klo 21.00

Tulevista tapahtumista infotaan erikseen, mutta jatkossa tilan oven ollessa auki tai raollaan, niin sisään voi astua vapaasti. Silloin kahvipannu porisee ja paikalla on eduskuntavaaliehdokas tai muu tukiryhmän jäsen. Politiikkaa ei tarvitse välttämättä puhua, vaan voi tutustua vain näyttelyyn. Jos olen paikalla, niin mieluusti kerron piirustusten taustoistakin.

Jos näyttely kiinnostaa – yksin, kaksin tai vaikkapa lähistön työpaikkojen porukoita, niin minuun voi olla yhteydessä. Sovitaan ajankohta, niin tulen avaamaan uksen ja tarjoan nisukahvit. Kampanjatilassa voi järjestää myös pienimuotoisia kokouksia – siitäkin voidaan sopia. Kampanjatila ja näyttely suljetaan 15.4.

Yhteystietonihan ovat:

Arto Hägg

m. 044 2598797

s-posti: arto.hagg@kolumbus.fi

Tila.jpg

IMG_1400 (2).jpg

 

Tulevan eduskunnan asialistasta

pitkänokka ja eduskunta.jpg

Sattuneesta syystä selailin vanhoja Pitkänokka-strippejäni. Ajatus pysähtyi vuonna 2011 raapustamaani strippiin, jossa tuumailin  silloin aloittaneen uuden eduskunnan asialistaa.

Kevään 2011 eduskuntavaalikeskustelua etenkin somessa hallitsi kaksi teemaa: maahanmuutto ja pakkoruotsi. Ihmettelin tuolloin, kun osa ehdokkaistakin fokusoi koko kampanjansa vain näihin asioihin. Toki maahanmuutto osoittautui kestoaiheeksi – etenkin, kun vuoden 2015 pakolaisaalto ravisteli Eurooppaa yllättävällä voimalla.

Noita ja seuraavia eduskuntavaaleja katselin ulkopuolelta – toki oman ehdokkaani tukijoukoista käsin. Nyt itsekin ehdokkaana olevana näkymä ja tuntuma on hieman samanlainen kuin kahdeksan vuotta sitten. Keskustelu pyörii vahvasti muutaman sinänsä tärkeän asian ympärillä. Maahanmuutto ja siihen kytketty lasten seksuaalinen hyväksikäyttö tuntuvan vievän kaiken ilmatilan.

Seuraava nelivuotiskausi on kuitenkin jotakin aivan muuta kuin nuo kaksi tapetilla olevaa teemaa. Sote- ja maakunta-asiat tulevat työllistämään päättäjiä seuraavallakin kaudella. Työllisyyden edistäminen tulee olemaan edelleen yksi tärkeimmistä tehtävistä – työllistäminen kun on parasta sosiaalipolitiikkaa. Työmarkkinoiden toimivuutta on kehitettävä ja paikallista sopimista edistettävä. Sosiaaliturva uudistaminen ja siihen liittyvän turhan byrokratian purkaminen on tärkeää. Perhevapaauudistus on toteutettava. Toisen asteen koulutuksen edelleen kehittämistä on jatkettava… Lista on loputon.

Moni joutuu seuraavalla kaudella toteamaan, että asialistalla on ihan muuta kuin maahanmuuttoasiaa.

Tiemaksut ja HSL puhuttavat

AP_20180913

Kirjoitin syyskuussa blogiini silloin pidetystä MAL-seminaarista. Kirjoitukseni julkaistiin myös useassa Keski-Uudenmaan sanomalehdessä. Ennakoin tiemaksujen nousevan keskeiseksi asiaksi MAL-suunnitelmassa.

https://artohagg.fi/2018/09/13/mal-2019-seminaari/

Nyt tuo MAL-suunnitelma on seudun kunnissa ja kaupungeissa lausunnolla ja sisältö on syyskuussa arvellun kaltainen. Luottamushenkilöseminaarissa annettu palaute ei ole ruuhkamaksu/tiemaksu-asiaan vaikuttanut. Se on edelleen keskeinen osa suunnitelmaa.

Viime viikot asiasta on käyty vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Yksi keskustelun alkuunpanijoista oli Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä verkkouutisten kirjoituksellaan 28.12. Kirjoitukseen otti kantaa mm. yleensä analyyttisiä ja hyvin perusteltuja näkemyksiä antava Osmo Soininvaara erikoisella kannanotollaan, että henkilöautojen (siis autoilijoiden) pitäisi maksaa käyttämästään tilasta. Moottoriteihin ja pysäköintipaikkoihin tuhlataan Soininvaaran mukaan liikaa kallista isänmaata. Totesin tuoreeltaan, että pääkaupungin joukkoliikenneratkaisuihin on upotettu miljardeja kansakunnan ja veronmaksajien varoja. Näin on mahdollistettu Helsinginkin kalliit liikenneväylät ja -ratkaisut. Kustannuksiin on osallistunut jokainen suomalainen veronmaksaja ja näitä väyliä tulee myös kaikkien päästä hyödyntämään – oli sitten kysymys Helsingin ulkopuolelta tulevasta työpaikkaliikenteestä tai ympäryskuntia palvelevasta rahtiliikenteestä.

Mikäli Helsinki haluaa vaikuttaa oman alueensa sisäisen yksityisautoilun vähentämiseen, niin mikään ei estä Helsinkiä asemakaavoittamasta alueita, joihin ei sallita lainkaan yksityisautoja. Ei ainuttakaan autopaikkaa. Vain joukkoliikennettä käyttäviä asukkaita. Asukkaat joutuisivat käyttämään yhteiskunnan rakentamia joukkoliikenneratkaisuja siellä, minne ne on yhteisesti rahoitettu. Tällaiseen vihreään unelmaan löytyisi ehkä jopa asukkaitakin (?). Samalla me Helsingin ulkopuolella asuvat ja väylien rahoittamiseen osallistuneet pääsisimme hyödyntämään edes hieman väljempiä väyliä.

Helsingin toivelistalla on myös reilusti yli miljardin maksava Pisara-rata. Tämäkään ei tule toteutumaan ilman valtion eli kaikkien kansalaisten osallistumista rahoitukseen.

Tänään 5.1. pienellä viiveellä asiasta on kirjoitettu myös Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, jossa kokoomuksen Atte Kaleva ja Heikki Vestman toivat julki näkemyksiä, joita myös sosiaalisessa mediassa on asiasta saatu lukea viime päivinä.

Asiassa tarvitaankin pikaisesti seudullista yhteistyötä päätöksentekijöiden kesken. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että Helsingin ympäristön kuntien ja kaupunkien autoilijoita verotetaan paikallisesti ja myöhemmin myös valtakunnan tason päätöksillä, kun asiaa koskeva lainsäädäntö on saatu valmiiksi. Selvennyksenä se, että ruuhka/tiemaksut tulisivat todennäköisesti koskemaan myös stadilaisia. Porttivyöhykemallissa, jota otaksun HSL:n suosivan, autoilijaa verotettaisiin sekä Helsingin kehävyöhykkeiden että säteittäisten poikittaislinjojen ylityksestä. Tämä ei säästäisi helsinkiläisiäkään tiemaksuilta, vaikka rankaisisi ankarimmin Kehä I:n sisäpuolella työssäkäyviä espoolaisia, vantaalaisia ja kehyskuntien autoilijoita. Otaksun, että toteutettava malli olisi juuri porttivyöhykemalli, koska se vastaisi asiaa ajavien tavoitteita: nettotuotot olisivat suurimmat ja haitta autoilulle olisi suurin ja laajin.

Samaisessa HS:ssä 5.1. kirjoittivat myös kansandustajat Maria Guzenina ja Mia Laiho HSL:ssä kokemistaan ongelmista. Kirjoituksensa oli otsikoitu “HSL:n tulisi huomioida paremmin ihmisten arki”. Kirjoitus oli silmiä avaava ja vahvisti niitä argumentteja, joita kotikunnassanikin esitettiin, kun päätettiin olla liittymättä HSL:ään. Espoo on HSL:ssä toiseksi suurin vallan- ja päätöksenteon käyttäjä yli 21 prosentin äänivallalla ja kolmella hallituspaikallaan. Espoon johtavat luottamushenkilöt eri puolueista siis toteavat, että HSL:n toiminnasta puuttuu asiakasnäkökulma ja luottamus HSL:n kykyyn turvata sujuva joukkoliikenne pk-seudulle on matala. Erityisesti kritiikkiä saavat länsimetron avaamisen jälkeiset epäonnistuneet ratkaisut, suorien Helsinki-linjojen karsiminen sekä Pohjois-Espoon ja joidenkin Vantaan alueiden joukkoliikenneyhteyksien heikentäminen.

Helsingillä on HSL:n yhtymäkokouksessa 49,7 prosentin äänivalta ja hallituksessa enemmistö, kun puolet hallituspaikoista ja puheenjohtajuus kuuluvat heille. Kun väkirikas ja HSL:n toiseksi merkittävin osakas Espookaan ei pysty vaikuttamaan HSL:n päätöksentekoon ja linjauksiin päättäjiä ja asukkaita tyydyttävällä tavalla, niin mikä olisi Nurmijärven tilanne HSL:n jäsenenä. Otaksuttavasti varajäsenen paikka yhtymähallituksessa ja Kirkkonummen, Tuusulan, Keravan, Sipoon ja Siuntion tapaan marginaalinen vain 3,1- 0,5 prosentin äänioikeus päätöksenteossa.

Tuo on huono asetelma – etenkin, kun käynnissä oleva tietullikeskustelu on osoittanut, että Helsingillä on täysin päinvastainen mielipide ja tavoitteet tietulliasiassa.

pitkänokka ja hsl

Ystäväni Pitkänokka otti kantaa HSL-neuvotteluihin vuonna 2012.

 

Välipäivää!

IMG_0380.JPG

Blogissani on ollut harvinainen kahden viikon tauko. Sellaista ei liene tapahtunut kymmeneen vuoteen.

Syynä oli joulun alla tehty toista viikkoa kestänyt lomareissu kauas Dominikaaniseen tasavaltaan. Ensimmäinen retki siihen valtakuntaan, mukana koko Häggin jengi ja yksi kappale vävykokelaita. Aurinkoa, golfia, snorklausta, paineilma sukeltelun fiilistelyä altaassa ja ennen kaikkea aivan liikaa ruokaa ja juomaa. Ei blogikirjoittelua. Teki hyvää.

IMG_0369.jpg

               Hotel Atmosphere Puerto Platan korkeatasoinen kirjanurkkaus.

Kotiin lumitöihin laskeuduttiin joulupäivänä. En muista milloin pirtissä ei olisi ollut joulukuusta. Nyt muistan. Tällä kertaa sellaista ei hankittu – ei edes kestokuusta nostettu kellarin kätköistä.

Ennen reissuun lähtöä teki kyllä muutama rivi kirjoittaa. Oulusta kuului todella ikäviä uutisia alaikäisiin kohdistuneista väkivallan teoista ja keskustelu kävi voimallisena niin lehdissä kuin sosiaalisessa mediassa. Ihmisten ärtymystä, jopa raivoa, nostatti kerta toisensa jälkeen julki tulleet uudet tapaukset. Minulle jäi vahva käsitys, että kansalaisille ei riittänyt ministereiden ja poliitikkojen järkytyksen ilmaukset ja tekojen tuomitseminen. Kansa kaipasi yhtenä suuna todellisia toimenpiteitä, jotta vastaavat tapaukset estetään ja lopetetaan. Tätä minäkin toivon ennen kuin on liian myöhäistä. Nyt koetut tapahtumat ovat suoraa seurausta vuoden 2015 pakolaisinvaasiosta. Valtiovallan on otettava nyt tiukka ote: selvitettävä mistä ilmiö johtuu ja ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotta nämä lapsiin kohdistuneet teot loppuvat. On vaikeaa kuvitella, etteikö kansalaiset olisi tästä asiasta yhtä mieltä. Kaikki. Jokainen. Tämän asian hoitaminen ei ole minkään ääriryhmän tai populistiporukan tehtävä tai oikeus. Tämä on yhteinen asia. Ei enää viranomaiskauhisteluja tai poliitikkopäivittelyjä, vaan toimenpiteitä niiltä, joilla on asioista valta päättää ja toimia.

Joulupäivänä saimme lukea ulkomaisen kaivosyhtiön elvistelleen Hongkongin pörssissä ehtivänsä tyhjentää Valkeakosken kultakaivoksensa ennen kuin Suomen viranomaiset ehtivät käsitellä tehtyjä valituksia. Useat kotimaan poliitikot ilmaisivat välittömästi kritiikkiä kaivoslakia kohtaan. Jäin funtsimaan, että monikohan oli itse ollut sitä säätämässä eduskunnassa. Rukkaamisen varaa siinä varmasti on. Tuntuu kuin kaivoslailla valtakunta alennettaisiin tältä osin jonkinlaiseksi siirtomaaksi. Jos jotain, niin ainakin ympäristöhaittojen jälkihoitoon varattavat vakuudet ja takuut tulisi olla aina riittävällä tasolla ja määräajoin arvioitavissa. Ei voi olla mahdollista, että kaivostoimintaa harjoittava yhtiö tekee tai härskeimmässä tapauksessa ajetaan konkurssiin ja siirtomaa-Suomi jää hoitamaan ympäristötuhot ja kaivosten jälkihoidon.

Ja loppuun hieman köykäisempää aihetta. Olen silloin tällöin blogissani esitellyt hauskoja ja osin harmittaviakin toistensa kaltaisia sarjakuvastrippejä. Yleensä kyse on ollut Pitkänokka-strippieni ja Fingerporin yhtäläisyyksistä. Alla olevasta linkistä singahtaa erääseen aiempaan postaukseeni asiassa:

http://wordpress.com/post/artohagg.fi/10047
Lomalta tullessa Hesari-pinossa oli taas tutunoloinen Fingerpori-strippi, jossa Allan Kurma rapsutteli krapuloissaan päästään hilsettä sen verran rankasti, että alakerran Heimo Vesa iloitsi valkean joulun kuitenkin tulevan.
Olin ns. satavarma, että olen joskus samanlaisen stripin piirtänyt. Tarkistin. Olin väärässä. Kyse olikin valkeasta Vapusta vuonna 2014 ja nyt on helppo todeta, että strippihän olisi pitänyt piirtää just toisin päin eli nokat loogisesti oikealle päin.
Pitkänokka ja Vappu 2014.jpg
No, seuraava strippi tehdään sitten enemmän ajatuksella – kunhan se ajatus ensin tulee.
Rentoa loppu vuotta! Pitäkää suojalasit päässä.

Rajamäen kyläpäivät 2018

10649969_580435715401772_5936285819490988149_n[1]

Perinteiset Nurmijärven Rajamäen kyläpäivät järjestetään lauantaina 25.8. klo 09.30 – 15.00. Kyläpäivätiimi on pestannut tänä päivänä esiintyjiksi Aleksanteri Hakaniemen ja Duo Kengurumeiningin.

Rajamäen kyläpäivä on kunnan suurin kylätapahtuma ja se vetää joka vuosi tuhansia kävijöitä. Kyseessä ei ole vain perinteinen markkinatapahtuma, vaikka myyjiä on kylän keskusta täynnä. Paikalla on aina kattavasti kaikki paikkakunnan merkittävimmät yhdistykset ja kansalaisjärjestöt ja yhteisöllisyys leimaa tapahtumaa vahvasti.

Myös Rajamäen tehdasmuseo on avoinna kyläpäivien aikaan klo 10 – 14. Opastuskierrokset vedetään tasatunnein klo 10, 11 , 12 ja 13. Paikan kierrokselle voi varata netistä: www.nurmijarvi.fi/museo.

Myös Kokoomus Nurmijärvi on telttailemassa kyläpäivillä jossain yläasteen ja Kuntolan välimaastossa. Tänä vuonna paikalla on minun ja muiden paikallisten Kokoomuksen kunnallisten luottamushenkilöiden lisäksi erinomainen edustus uusimaalaisia kansanedustajia eli:

09.30 – 10.00   Raija Vahasalo

10.00 – 11.00   Pia Kauma

11.00 – 12.00   Mia Laiho

11.30 – 11.50   Elina Lepomäki

Tervetuloa teltalle keskustelemaan ajankohdista kunnan ja valtakunnan asioista.

Ja jos oikein kiltisti pyytää, niin kapsäkistäni voinee löytyä muutama kappale näitä:

025

Kyläkartta löytyy web-sivuiltani: http://www.artohagg.fi/rajamaen-kylakartta/

Kyläkartta_01b-1

 

 

 

 

Aamun strippi (uusinta), toinen painos

Tämän aamuinen 2.2.2018 Hesarin sarjakuvasivu sai tekemään uusintapostauksen tästä alun perin keväällä 2017 kirjoittamastani jutun pätkästä “Aamun strippi (uusinta)”.

Tänä aamuna tipahti rähmät silmistä kerralla. Totuttuun tapaan katsoin, että minkälainen Fingerpori on päivän alkajaisiksi tarjolla Hesarissa. Tällainen oli:

FP_3073

Olin satumoisin piirtänyt vuonna 2012 hieman samanlaisen stripin, joka julkaistiin myös toissa vuona ilmestyneessä Pahkasika nro 79:ssä. Tuota “Miehen 25 senttiä on 10 senttiä.” käytettiin, jopa kyseisen lehden mainonnassa ja sittemmin se päätyi Rivo-Riitan repliikiksi Fingerpori-elokuvaan.

_pitkänokka ja sentit_nro79_1-2015

Tällaisia tahattomuuksia sattuu – ja on sattunut ennenkin. Syyskuussa 2010 rustasin nimittäin tällaisen mielestäni varsin onnistuneen stripin, joka tuossa samaisessa Pahkis 79:ssäkin julkaistiin:

_Pitkänokka ja haaste_nro78_1-2012

Kuinkas ollakaan, kun selailin myöhemmin iltapäivälehden nettiversiosta vanhoja Fingerporeja, niin totesin liikkuneeni aika lailla samassa aihepiirissä kuin vuotta aiemmin julkaistu Fingerpori-strippi.

Varsin erikoinen tapaus sattui vuosikymmenen vaihteessa, kun lähetin Jarlalle strippiehdotuksen, josta hän ei kuitenkaan innostunut. Piirsin sen sitten Pitkänokkana, jonka julkaisin sittemmin myös Pitkänokka-albumissani. Tällaisesta mestariteoksesta oli kyse:

Transitjeesus

Meni noin  vuosi ja ilmestyi suurin piirtein samasta aiheesta Fingerpori-strippi, jossa pylväässä on tuo samainen “Jeesus tulee – oletko valmis”-kyltti:

Sittemmin vanhoja Pahkiksia selaillessani huomasin, että vuonna 1992 Hannu Pyykkönen oli piirtänyt samantapaisen Jurpon (Pahkasika nro 50). Saman tyylinen kyltti ja tolpasta laskeutuu jälleen sähköasentaja.

Jurpo

Aika erikoinen case: Luulin tarjonneeni täysin omaa aihetta, jonka toinen henkilö piirsi myöhemmin samaan tapaan kuin se oli 10 vuotta aiemmin kolmannen tekijän toimesta tehty.

Epäilemättä kaikki kolme olimme “keksineet” idean ihan itse. Samoja aiheita ja kaavoja pyöritellään vuodesta toiseen ja samat ideat ja aiheet pulpahtavat aina uudestaan esille.

Jäin miettimään, että mistähän tuo Jurpo oli saanut vaikutteensa. Ehkä ketjuun löytyisi vielä lisääkin materiaalia.

————————-

Tarina sai jatkoa 2.2.2018, kun Hesarissa ilmestyi tämä Fingerpori-strippi, jossa käsikirjoittajana näyttää olevan henkilö nimeltään Havas. Samoissa piireissä pyöritään edelleen.

002.jpg

Iltakiireitä ja valkoinen hirvi

Hirvi_1

Alkusyksyn illat ovat menneet aika systemaattisesti luottamustehtävien parissa. Jos ei ole ollut jonkin luottamustoimen kokousta, niin tarjolla on ollut puuhastelua strategioiden tai paikallisyhdistyksen parissa. Niin tänäänkin, kun Kokoomus Nurmijärven hallitus kokoontui Kirkonkylällä.

Kotiin ajellessa Krannilan pellolla katse kiinnittyi erikoiseen näkyyn. Metsänreunasta tallusteli komea valkoinen hirvi. Hyvinkäällä olen lukenut tällaisen rariteetin elelevän ja olevan paikallinen kuuluisuus, mutta ennen en ole Nurmijärvellä tällaisesta kuullut. Valitettavasti mukana oli vain kännykkäkamera, joten tuon parempaa dokumenttia tästä maalarinvalkeasta harvinaisuudesta en saanut. Joka tapauksessa mieleenpainuva tapahtuma – ensi kerta minulle.

Ensi viikonloppuna avautuu Pitkänokka -näyttelyni Oulussa kulttuurikeskus Valvessa sijaitsevassa Oulun sarjakuvakeskuksessa. Tarkemmin sanoen sen pienessä sarjakuvagalleriassa. Näyttely on avoinna 9.9.-5.10.2017. Avajaiset pidetään perjantaina 8.9. klo 17.00. Näytillä on etupäässä sarjakuva-strippejäni ja hieman muutakin rompetta. Tervetuloa avaukseen tai myöhemminkin.

Tässä linkki tapahtuman fb-sivuille:

https://www.facebook.com/events/140176019915660/?fref=ts

ja tässä Oulun sarjakuvakeskuksen web-sivuille:

http://www.oulucomics.com/fi/tapahtumat/