Perinteiseen tapaan – jo 22. kertaa – on aika kerrata edellisen puolivuotiskauden kohokohdat ja syvimmät alhot. Takana on tosiaan jo 11 vuotta Nurmijärven kunnanvaltuustossa ja yleensäkin kunnallispolitiikassa. Selailin viime vuosikymmenen papereita ja totesin, että vuonna 2008 valtuustoon valituista kokoomuslaisista nykyisessä kunnanvaltuustossa vaikuttavat lisäkseni enää Vaulamo, Vainio ja Räty. Väki on kolmissa vaaleissa vaihtunut aika paljon – osin toki paikkakunnalta muuttojenkin vuoksi.

Vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla kevään eduskuntavaalit olivat jo kauas taakse jäääneet. Tosin ihan mielenkiinnolla on tullut seurattua Uudeltamaalta valittujen puoluekamraattien tekemisiä. Osa uusistakin kansanedustajista on ottanut aktiivisen ja näkyvän roolin ja saanut myös merkittäviä valiokuntapaikkoja ja vastuuta. Osa ei niinkään.

Keskikesällä ei juurikaan kunnallispolitiikkaa harrastettu. Palailin elokuussa pikkuhiljaa työelämään vajaan vuoden tauon jälkeen. Olin edellisen vuoden lopulla irtaantunut 13 vuoden rakennuttajakonsultointiputkesta, johon liittyi alkuvuosina myös yrittäjyyttä ja loppuvuosinakin osakkuutta. Puoluevaltuusto kokoontui alkusyksystä ja valitsimme kokoomukselle uuden puoluesihteerin – Kristiina Kokon. Vastaehdokasta ei ollut.  

Arvostan kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden osaamista ja tekemisiä. Lähinnä rakentamiseen ja rakennuttamiseen liittyen voin asioita myös ammatillisesti arvioida. Muuten omalta osaltani lähtökohtana, että viranhaltijat toimivat oman alansa asiantuntijoina kunnassa. Päätöksentekijän roolissa tulee kuitenkin puuttua asioihin, jos näkee valmistelun eroavan omista ajatuksista ja näkemyksistä. Kunnanhallituksessa käsiteltiin syksyllä Nurmijärven jätehuollon kuljetusurakoiden järjestämistä. Olimme vastíkään liittyneet Kiertokapulan osakkaaksi ja liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kunnanhallitukseen tuotiin sopimusesitys, jonka hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti.

Toisinaan kunnanvaltuustossa merkittävätkin asiat käsitellään nopeasti ilman keskusteluja. Jotkut asiat aiheuttavat puolestaan kiivastakin keskustelua ja argumentointia. Kyläkoulu- ja pakolaisasiat ovat perinteisesti tällaisia kuumia keskusteluasioita. Kunnanvaltuuston käsitteli lokakuun kokouksessa kiintiöpakolaisasiaa – ja puhetta riitti.  Keskustelu alkoi sovitusta ja säännöistä poikkeavalla tavalla. Olin korkean omakätisesti ennen kokousta toimittanut kokoomuksen ryhmäpuheenvuoropyynnöt kirjallisesti. Ensimmäistä puheenvuoroa ei kuitenkaan annettu suurimmalle valtuustoryhmällemme, kuten olisi kuulunut, vaan puhujapönttöön kutsuttiin ohituskaistaa pitkin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitäjä. Vihreät pitikin paalupaikalta puheen, jossa tuotiin esille pöyristys siitä, että “meillä käytäessä keskustelua mahdollisista vastaanotettavista kiintiöpakolaisista, kysellään heidän taustoistaan, koulutuksestaan, iästään, edellytyksistä asua Nurmijärvellä ja niin edelleen”. Tällaisessa tilanteessa syntyy Vihreiden mukaan vaikutelma siitä, että kuntaan oltaisiin hankkimassa koiranpentua, jonka soveltuvuutta meidän ”perheeseemme” pohditaan. Tuo puheen osa taisi puolestaan pöyristyttää aika montaa valtuutettua. Oman ymmärrykseni mukaan luottamushenkilöt ovat esittäneet asiassa täysin normaaleja ja ymmärrettäviä kysymyksiä. Taannoin ennen ensimmäisiä vastaanotettavia oltiin hyvin kiinnostuneita, mistä päin maailmaa ja minkälaisista oloista meille on tulossa uusia kuntalaisia. Nyttemmin kysymykset ovat kohdistuneet lähinnä kolmeen asiaan: kustannusseurantaan, työllistymiseen ja suomen kielen oppimiseen. Aivan normaaleja päätöksentekijöitä kiinnostavia asioita. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti Mattila, joka teki esityksen siitä, että seuraavat 10-15 kiintiöpakolaista otetaan vuonna 2021, jonka jälkeen päätetään erikseen seuraavista vastaanotoista. PS:n ryhmäpuheessa Tapiolinna esitti, että ennen uusien kiintiöpakolaisten vastaanottoa selvitetään nykyisten kiintiöpakolaisten kotoutuminen ja työllistyminen. Tulkitsin Tapiolinnan esityksen  palautusehdotukseksi, koska siinä ei nimenomaisesti ehdotettu myöskään vastaanotosta luopumista – vain lisäselvityksiä ja päätöksentekoa myöhemmin. Yllätykseksi äänestysjärjestykseksi määrättiin Mattilan (KOK) esitys vs. kunnanhallituksen pohjaesitys. Hallintojohtaja tulkitsi Perussuomalaisten ehdotuksen pohjaehdotuksen kokonaan hylkääväksi esitykseksi. Näin ensimmäiseen äänestykseen eivät menneet normaaliin tapaan kaksi pohjaesityksestä kauimpana ollutta ehdotusta, vaan siihen nousi oudosti kunnanhallituksen pohjaesitys. Viimeiseen äänestykseen meni lopulta pohjaesitys vs. Perussuomalaisten ehdotus ja äänet jakautuivat 36-7-8tyhjää. Kokoomus-ryhmästä lisäkseni “seniorivaltuutetut” Räty, Vainio, Vaulamo ja Lompolo äänestivät tyhjää, kun oma ehdotuksemme oli kaatunut. Miettinen, Vuorisalo ja Tarikka olivat Perussuomalaisten ehdotuksen puolella ja muut äänestivät pohjaesityksen puolesta. Jossain välissä KD:n Haapalainen teki ehdotuksen, että kuntaan otetaan joka vuosi vähintään 20 kiintiöpakolaista. Jostain syystä tämä kaikkein humaanein ja inhimillisin esitys ei saanut edes yhtä kannattajaa ja esitys esitys raukesi kannattamattomana. Lopputuloksena Nurmijärven kuntaan otetaan siis toistaiseksi 10-15 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Syyskauden merkittävin tekeminen kunnallispolitiikassa liittyy kuitenkin seuraavan vuoden talousarvion valmisteluun ja siitä päättämiseen. Kunnanhallituksessa vuoden 2020 talousarvion käsittely oli tavanomaista ripeämpää ja yksimielisempää. Kesällä valtuustossa hyväksytty kestävän talouden NUUKA-ohjelma ja tietoisuus vuoden 2019 tulevasta nihkeästä tuloksesta tekivät päättämisestä poikkeuksellisen helppoa. Jokainen  taisi viimeistään silloin ymmärtää, että kuntataloudessamme ei ollut ylimääräistä jakovaraa ja investointikiimalle täytyi asettaa stoppi.

Palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman laatiminen eteni vuoden 2019 loppupuoliskolla. Laajempi käsittely ja päätöksenteko ajoittuu kuitenkin vuodelle 2020. Tämän ja ankean taloustilanteen vuoksi vuoden 2020 talousarvion investointiesitykseen ei tehty merkittäviä muutoksia. Investointilistassa on aivan riittämiin kohteita menneiltä vuosilta ja koulujen sisäilmaongelmista on tiedossa jatkossa merkittäviä kustannuksia. Palveluverkon läpikäynti ja siihen liittyvät päätökset tulevat vuonna 2020 linjaamaan  tulevaisuuden merkittävimmät investoinnit. Toki budjettivaltuustoon tuotiin odotetusti ja odotetulta taholta jälleen myös yksi liikuntapaikkaan liittyvä investointiesitys, mutta merkittävä enemmistö totesi, että tällä kertaa kunnassa tullaan toimeen ilman uutta satojen tuhansien skeittipuistoa.  Talousarviokokouksessa pidin ryhmämme puheenjohtajana sekä talousarvio- että veroasioihin liittyvät ryhmäpuheenvuorot. Äänestysjärjestykset aiheuttivat hieman hämmennystä myös talousarviokokouksessa. Totesinkin, että ainakin viimeiset 11 vuotta tuloveroprosentista on päätetty ja äänestetty erikseen ja kiinteistöverosta erikseen. Jouduin ilmoittamaan, että kokouksessa ehdotettu outo ja ihmeellinen äänestysjärjestys ei kelpaa ryhmällemme. Ryhmänvetäjien lyhyen neuvonpidon jälkeen palasimme saliin ja puheenjohtaja totesi, että äänestysjärjestys on aiemmilta vuosilta tuttu ja päätimme vuodelle 2020 kunnan tuloveroprosentiksi 19,75 esityslistan mukaisesti.

Yksityistielain muutokset edellyttävät jatkossa toimivia tiekuntia, mikäli näille halutaan kunnan avustusta. Kunta on tiedottanut ja kouluttanut tiekuntien osakkaita asiassa, mutta kunnan uudet periaatteet ja kriteerit tiekuntien avustamiselle eivät valmistuneet vuoden 2019 aikana. Näiden perään kyselin useamman kerran syksyn aikana. Nyt näyttäisi, että asia tuodaan päätettäväksi vuoden 2020 alkupuolella. Yksityistieasiaan liittyy Nurmijärvellä sellainen erikoisuus, että vanhin avoinna oleva valtuustoaloite on kokoomuksen Lassi Köpän 26.8.2009 tekemä aloite, jossa hän ja 8 muuta allekirjoittajaa esittävät selvitettäväksi yksityisteiden toimivat tiekunnat ja nykyistä oikeudenmukaisemman avustusjärjestelmän kehittämistä tiekunnille. On aika saada tämäkin aloite loppuunkäsitellyksi.

Vuosikymmenen vaihteessa moni listasi viimeisten kymmenen vuoden kohokohdat. Kokeilen tässä samaa:

• 2010: Myin Projectman Oy:n osake-enemmistöni pääomasijoittajalle. Ryhdyin Wise Group Finland Oy:n osakkaaksi.
• 2011: Jatkoin Projectmanin toimitusjohtajana vuoden loppuun, jolloin suoritettiin fuusio Wise Groupiin. Irtaannuin samalla vientirakentamisesta.
• 2012: Toiset kunnallisvaalit ja toisen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Työpuolella tehtävä muuttui Wise Groupin rakennuttamisen toimialajohtajaksi.
• 2013: Aloitin nelivuotisen pestin Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana.
• 2014: Aloitin Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksessa.
• 2015: Pidin lukijapuheenvuoron Taivalkoskella Päätalo-viikon lukijatapahtumassa ja pääjuhlassa. Teerenpelissä tislattu ja tynnyröity Pitkänokka-viski pullotettiin – jouduin ostamaan omat viskini Alkosta.
• 2016:  Pitkänokka-albumin julkaisu ja sarjakuvanäyttely Oulun sarjakuvakeskuksessa Valveessa. Exit ja uusi pääomasijoittaja firmaan. Valinta kokoomuksen paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi, jota pestiä hoidin pari vuotta.
• 2017: Kolmannet kunnallisvaalit ja kolmannen kerran läpi Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Aloitin myös kunnanhallituksen jäsenenä.
• 2018: Pitkän fundeeramisen jälkeen otin lopputilin ja lomarahat.
• 2019: Eduskuntavaalit ja 1388 ääntä. Paluu työelämään. Pitkänokka Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena strippinä.