Puolivuotiskatsaus I/2018

IMG_0015

Perinteiseen tapaan katsaus menneeseen puolivuotiskauteen eli vuoden 2018 alkupuoliskoon.

Kaiken kaikkiaan toiminta kunnanhallituksessa piti miehen ja mielen kiireisenä etenkin, kun toimin myös kunnanhallituksen edustajana asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa – tosin vain läsnäolo- ja puheoikeudella.

—————-

Vuoden alun mielenkiintoisin – joskaan ei jännittävin – tapahtuma oli presidentinvaalit. Harrastin kampanjointia Sauli Niinistön joukoissa muiden mukana, jonka valinta ei liene ollut kenellekään epäselvää.

Merkille pantavaa oli Huhtasaaren kunnioitettava 6,9 %:n kannatus – etenkin kun ajattelee, että ulkopolitiikan johtoon pyrittiin parin rukousaamiaisen kokemuksella.

Väyrysen 6,2%:n kannatus oli yllätys. Vai oliko sittenkään? Jo neljännesvuosisata sitten – vuonna 1994 – Pahkasian päätoimittaja Paretskoi kirjoitti profetiaalisesti, että kun Väyrystä ei älytty valita presidentiksi aikoinaan, niin “hän on kehissä riemunamme ainakin vuoteen 2018 saakka – kenties jopa vuoteen 2024 saakka”. Mutta kyllähän tuo 6,2 prosenttia oli kova tulos ja ansaitsee hatun noston.

Vanhasen 4,1%:n kannatus oli melkoinen mahalasku. Nämähän olivat Vanhaselle henkilökohtaisesti tärkeimmät vaalit. Hän ilmoitti ennen vaaleja, että pitkän uran jälkeen palikat ajattelussa olivat loksahtaneet paikoilleen ja halusi tätä valistustehtävää toteuttaa. Jotakin meni auttamattomasti pieleen. Puolentoista vuoden kampanjoinnin ja satojen tilaisuuksien tuloksena äänimäärä laski edellisvaalien 561000 äänestä tasoon 122000. Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Matti oli vasta sijalla neljä 6,6 %:n kannatuksella. Ikävintä ehdokkaan ja puolueen kannalta lienee se, että tulos oli näin vaatimaton senkin jälkeen, kun oltiin vedottu vahvasti Keskustan omiin aktiivijäseniin. Vanhasen numero oli 4 myös loppusijoituksen ja kannatusprosentin osalta – ja ei liene kovin kaukana myöskään kouluarvosanalla arvioituna.

SDP ei heittänyt kehään puolueen puheenjohtajaa, vaan uhrasi tappion alttarille Haataisen, joka sai perin vaatimattoman 3,3%:n kannatuksen. Aikamoinen kasa ammattiyhdistysten varoja tuonkin tuloksen saamiseksi todennäköisesti uhrattiin.

——————–

Keväällä 2018 julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sarjakuva-albumi “101 sarjakuvaa Suomesta”. Mukana oli teoksessa oli nimensä mukaisesti yksi ja vuosi sivu 101:ltä suomalaiselta sarjakuvailijalta. Oma sivuni ja vuoteni teoksessa oli 1999.

IMG_5244

——————–

Nurmijärvellä keskeisimpiä päätöksiä olivat kunnan uuden toimintaorganisaation päättäminen, jota uusi kunnanjohtaja ryhtyi tarmokkaasti viemään eteenpäin ensi toiminaan.

Media ja yksittäiset toimijatkin hokivat mantramaisesti Nurmijärven vetovoiman hiipumisesta ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtämisestä. Panin asiassa ns. kampoihin ja kritisoin näitä tulkintoja. Kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa väestökasvun muuttumista negatiiviseksi. Toukokuun lopun ennakkotietojen mukaan väestönkasvu onkin ollut reippaasti yli 200 henkeä eli 0,5%. Koko vuoden osalta kasvuprosentti tullee olemaan hieman alle prosentin luokkaa. Hallittua kasvua sanoisin.

Kunnanjohtaja Kimmo Behmille pidettiin läksijäiset Kirkonkylän Ahjolassa 26.4.2018. Paikalla oli lukuisia nykyisiä ja muutama aiempienkin vuosien luottamushenkilö, lähiseudun kaupunginjohtajia ja kunnan johtavia viranhaltijoita. Kimmon pitkä – 19 vuoden – pesti kunnanjohtajana päättyi lopullisesti vappuaattona. Siinä ajassa oli moni luottamushenkilö tippunut kyydistä – läksijäisissäkin oli enää muutama kunnanvaltuutettu, joka on saman taipaleen kuntapäättäjänä taivaltanut.

——————-

Kesäkuun alussa kirjoitun Nurmijärven Uutisten “Viikon vieras” -palstalla kunnan uudesta lukiohankkeesta. Totesin kannattavani yhteisen lukion rehtorin viran perustamista ja näin myös kunnanhallituksessa päätimme.

Lukiohankkeen osalta toivoin viime vuotisen päätöksen mukaisesti parempia ja tarkempia selvityksiä ja laskelmia erityisesti kokonaisinvestointien osalta. Toin esille myös vaihtoehdon, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy.

Sittemmin ehdotukseni kuuluu saaneen positiivista vastakaikua.

IMG_5675

———————

Kesäkuun puolivälissä osallistuin Kokoomuksen puoluekokoukseen Turussa. Valitsimme Petteri Orpon jatkamaan puolueen puheenjohtajana ja kolme varapuheenjohtajaa: Häkkänen, Grahn-Laasonen ja Talvitie. Puoluevaltuuston puheenjohtajaäänestys oli äärimmäisen tiukka ja sen voitti Aura Salla.

Omalta kohtaa oli merkityksellistä valintani puoluevaltuustoon vv. 2018-2020. Puoluevaltuustohan on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Ensimmäinen kokouksemme tulee olemaan syyskuussa.

IMG_5713

———————

Nurmijärven vuoden tilinpäätös 2017 hyväksyttiin poikkeuksellisesti vasta juhannusviikolla. Sinänsä positiivisesta tilinpäätöksestä huolimatta pidin kunnanvaltuustossa kohtuullisen ankaran ryhmäpuheen ja muistutin kunnan rajusta velkaantumisasteesta ja investointien hillitsemisen tarpeesta.

———————-

Tästä jatkamme elokuussa.

 

 

 

 

 

 

 

Kunnanhallitus 27.3.2018

IMG_4517

Kunnanvaltuusto on jonkinlaisella kevättauolla, kun maaliskuun lopun kokous peruttiin.

Kunnanhallitus sen sijaan on kokoontunut normaaliin tahtiin ja  pääsi tänään käsittelemään pitkään pyöriteltyä Kirkonkylän hammashoitola-asiaa ja päätyi ratkaisuun, jossa suunnitellaan Kirkonkylälle 6:n hoitopaikan hammashoitola tyhjänä olevaan ja tarkoitukseen sopivaan rakennukseen osoitteessa Rajamäentie 9 C. Kyse on niin sanotusta Leenankodista terveyskeskuksen mäellä. Kaikkien asiaan liittyvien järjestelyjen jälkeenkin kunnan kaikissa päätaajamissa säilyvät hammashoidon palvelut esteettöminä, riittävän kokoisina ja toimivina yksiköinä: Klaukkalassa 11 hoitohuonetta, Kirkonkylällä 6 ja Rajamäellä 6. Aiempaan tilanteeseen verrattuna hoitohuoneita on vähemmän, mutta jo nyt käytössä olevalla iltakäytöllä saadaan tilat tehokkaampaan käyttöön ja myös palvelut paremmin kuntalaisten saataville. Myös pienten yksiköiden poistuminen tehostaa toimintaa.

Uusi kunnanjohtaja toi ehdolle uuden kunnan toimintaorganisaation. Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan ja se etenee nyt lausuntokierrokselle. Itseänikin miellytti Ympäristötoimialan keskitetty vastuualue, josta löytyy maankäytön ja tonttituotannon kaikki osat – yleiskaavoitus, maanhankinta, asemakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ja tontinmyynti ovat uudessa organisaatiossa samalla toimialalla. Tuolla rakenteella luodaan edellytykset joustavaan ja jouhevaan tonttituotantoon.

Uuden toimintaorganisaation matriisimaiset tukitoiminnot – konsernipalvelut leikkaavat aidosti läpi linjaorganisaatiomaiset toimialat. Viestintä, talous, hallinto, henkilöstöpalvelut sekä elinvoima ja kuntakehitykseen jäävät toiminnot ovat puhtaasti varsinaisia toimialoja tukevia ja niitä yhteen sitovia toimintoja. Tämä näyttää hyvältä – ja uskon sen myös toimivan. Uusi kunnanjohtaja on aloittanut uudistukset nopeasti ja lupaavalla tavalla.

Kunnanhallitus käsitteli myös vuoden 2017 tilinpäätöstä, joka näytti erinomaisesti yli 5 miljoonaa euroa ylijäämää. Huolestuttavana havaintona voi pitää viime vuoden ennätysmäisiä yli 43 milj.euron investointeja. Talonrakennuksen suurimmat hankkeet olivat Monikko Klaukkalassa ja Vaskomäen päiväkoti Klaukkalassa. Kunnallistekniikan puolella suurimmat investoinnit olivat puolestaan Klaukkalan tieverkko ja Klaukkalan Viirinlaakson kunnallistekniikan rakentaminen.

Todettakoon sekin, että kunnanhallitus päätti ettei Monikon 2-kerroksen tilaa käytetä voimailusalina. Tila vuokrataan muuhun käyttöön.

Monitoimitalon koukerot ja eurot

valtuusto

Kunnanjohtaja Kimmo Behm on tuonut esille tyytymättömyytensä tapaan, jolla Klaukkalan monitoimitalohanketta on viety eteenpäin. Hän viittaa mm. esivuokrasopimuksiin, joita ei oltu viety lainkaan sivistyslautakuntaan, vaan ne oli hoidettu teknisessä lautakunnassa. Samaa asia kritisoitiin sivistyslautakunnan suunnasta viime keväänä, kun sille tuotiin päätettäväksi esitys lisäavustuksen myöntämisestä kolmelle paikalliselle opistolle monitoimitalon vuokrakustannuksiin vuosille 2017-20121. Tuolloin kävi ilmi, että kaksi kunnan viranhaltijaa oli allekirjoittanut teknisen lautakunnan nimissä esisopimukset, jossa kunta sitoutui kyseisiin lisäavustuksiin. Jos avustuksia ei olisi myönnetty, niin nuo kolme monitoimitalon pääkäyttäjää olisivat voineet irtisanoutua jo rakenteilla olevasta hankkeesta. Otaksun, että sivistyslautakunnalla oli kumileimasinmainen tunnetila.

Samassa asemassa olimme kunnanvaltuustossa tämän vuoden toukokuussa. Tosin valtuustolla on kyllä ollut jo aiemmin tiedossa, että opistot ovat vaatineet lisätukia nouseviin vuokrakustannuksiin. Siitä, että esisopimuksissa olisi niihin jo sitouduttu, ei ollut tietoa.

Ja jotta sopimuskuvio olisi vieläkin sekavampi, niin esisopimuksenkin mukaan varsinaiset vuokrasopimukset olisi pitänyt allekirjoittaa jo ennen rakennustöiden alkamista. Nyt taloa rakennettiin hyvää vauhtia, eikä vuokrasopimuksissa ollut nimiä – eihän niitä lisäavustuksiakaan oltu myönnetty.

Se, että kirjoitin esisopimuksen allekirjoitetun teknisen lautakunnan nimissä, tarkoittaa sitä, että saamieni tietojen ja pöytäkirjojenkaan mukaan itse sopimustekstiä ja kyseisisä opistoille myönnettyjä exit-mahdollisuuksia ei ole käsitelty teknisessä lautakunnassa.

Tuossa kunnanvaltuuston toukokuun kokouksessa SDP:n valtuustoryhmä esittikin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että asia käsiteltäisiin talousarviokäsittelyn yhteydessä. Jos demarien esitys olisi mennyt läpi, niin lisäavustuksia käsiteltäisiin vasta reilun viikon päästä marraskuun valtuustossa.

Meillä olisi aika erikoinen tilanne: Monitoimitalo olisi harjakorkeudessa ja juhlapuheet pidetty, mutta luultavasti yhtään vuokrasopimusta ei olisi vielä allekirjoitettu. Periaatteessa yksi tai kaikki opistot olisivat voineet jo purkaa esisopimukset – ja kunnalla toistakymmentä miljoonaa maksava rakennus käsissään.

Kunnanjohtaja Behm heitti paikallislehdessä ilmoille ajatuksen siitä, olisiko tarkoituksenmukaista kunnallistaa koko “hoito”, kun se rakennetaan muutamalle yksityiselle yhteisölle. Ajatus ei sinänsä ole uusi. Kunnanjohtaja esitti jo aiemmin tänä keväänä kunnanhallitukselle, että selvitetään em. opistojen kunnallistamisen hyödyt ja haitat vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Kunnanhallitus oli asiasta eri mieltä.

Tällä hetkellä on kuitenkin valmistumassa sisäinen raportti monitoimitalon käyttäjien ja muiden avustusten saajista. Demarien Juha Peltonenhan totesi keväällä, että kyllä monitoimitaloon olisi ollut tulijoita ovista ja ikkunoista, jos olisi ilmoitettu, että kunta maksaa kaikkien kulut ja vuokrat.

Nurmijärven vuoden 2017 talousarvioesitystä läpikäydessäni kiinnitin huomiota siihen, että monitoimitalon käyttötalousvaikutuksiksi on nyt arvioitu 1.052.750 € vuodessa. Tuntui oudon suurelta. Tarkistin asian – vuoden 2016 talousarviossa käyttötalousvaikutuksiksi ilmoitettiin 842.750 € vuodessa. Yhden vuoden aikana vuosikustannukset ovat nousseet 210.000 euroa eli huimat 24 %.

Kaivelin sitten hankkeen alkuperäisiä päätösasiakirjoja. Kaksi vuotta sitten – tarkalleen 12.11.2014- kunnanvaltuusto sai tiedokseen monitoimitalon luonnossuunnitelmat ja hankkeen kustannusselvityksen. Silloin kunnanvaltuutetuille infottiin kustannuksista seuraavasti: Tällä hetkellä käytössä olevan laskelman mukaan monitoimitalon kokonaisvaikutukset kunnan talouteen ovat 250 000 – 270 000 euroa vuodessa. Summaa voidaan pitää varsin maltillisena verrattuna eräisiin muihin käynnissä oleviin hankkeisiin. Monitoimitalohankkeen taloutta on tarkasteltu poikkeuksellisen kattavasti.”

Summa oli kaksi vuotta sitten todella maltillinen. Nyt kaksi vuotta myöhemmin se on kasvanut noin 800.000 eurolla – siis nelinkertaistunut.

Alkuperäistä esitystä on ryyditetty rinta rottingilla, että “Monitoimitalohankkeen taloutta on tarkasteltu poikkeuksellisen kattavasti.” Niin – todella poikkeuksellisesti. Kymmenessä vuodessa käyttökulujen lisäys tulee siis olemaan 8 miljoonaa euroa, kun vertaa sitä tietoon, joka valtuutetuille oli annettu päätöksentekoa varten.

Pakkohan tästä on taas pyytää selvitystä. Ei ole valitettavasti ensimmäinen kerta.