Monitoimitalon koukerot ja eurot

Kunnanjohtaja Kimmo Behm on tuonut esille tyytymättömyytensä tapaan, jolla Klaukkalan monitoimitalohanketta on viety eteenpäin. Hän viittaa mm. esivuokrasopimuksiin, joita ei oltu viety lainkaan sivistyslautakuntaan, vaan ne oli hoidettu teknisessä lautakunnassa. Samaa asia kritisoitiin sivistyslautakunnan suunnasta viime keväänä, kun sille tuotiin päätettäväksi esitys lisäavustuksen myöntämisestä kolmelle paikalliselle opistolle monitoimitalon vuokrakustannuksiin vuosille 2017-20121. Tuolloin kävi ilmi, että kaksi kunnan viranhaltijaa oli allekirjoittanut teknisen lautakunnan nimissä esisopimukset, jossa kunta sitoutui kyseisiin lisäavustuksiin. Jos avustuksia ei olisi myönnetty, niin nuo kolme monitoimitalon pääkäyttäjää olisivat voineet irtisanoutua jo rakenteilla olevasta hankkeesta. Otaksun, että sivistyslautakunnalla oli kumileimasinmainen tunnetila.

Samassa asemassa olimme kunnanvaltuustossa tämän vuoden toukokuussa. Tosin valtuustolla on kyllä ollut jo aiemmin tiedossa, että opistot ovat vaatineet lisätukia nouseviin vuokrakustannuksiin. Siitä, että esisopimuksissa olisi niihin jo sitouduttu, ei ollut tietoa.

Ja jotta sopimuskuvio olisi vieläkin sekavampi, niin esisopimuksenkin mukaan varsinaiset vuokrasopimukset olisi pitänyt allekirjoittaa jo ennen rakennustöiden alkamista. Nyt taloa rakennettiin hyvää vauhtia, eikä vuokrasopimuksissa ollut nimiä – eihän niitä lisäavustuksiakaan oltu myönnetty.

Se, että kirjoitin esisopimuksen allekirjoitetun teknisen lautakunnan nimissä, tarkoittaa sitä, että saamieni tietojen ja pöytäkirjojenkaan mukaan itse sopimustekstiä ja kyseisisä opistoille myönnettyjä exit-mahdollisuuksia ei ole käsitelty teknisessä lautakunnassa.

Tuossa kunnanvaltuuston toukokuun kokouksessa SDP:n valtuustoryhmä esittikin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että asia käsiteltäisiin talousarviokäsittelyn yhteydessä. Jos demarien esitys olisi mennyt läpi, niin lisäavustuksia käsiteltäisiin vasta reilun viikon päästä marraskuun valtuustossa.

Meillä olisi aika erikoinen tilanne: Monitoimitalo olisi harjakorkeudessa ja juhlapuheet pidetty, mutta luultavasti yhtään vuokrasopimusta ei olisi vielä allekirjoitettu. Periaatteessa yksi tai kaikki opistot olisivat voineet jo purkaa esisopimukset – ja kunnalla toistakymmentä miljoonaa maksava rakennus käsissään.

Kunnanjohtaja Behm heitti paikallislehdessä ilmoille ajatuksen siitä, olisiko tarkoituksenmukaista kunnallistaa koko “hoito”, kun se rakennetaan muutamalle yksityiselle yhteisölle. Ajatus ei sinänsä ole uusi. Kunnanjohtaja esitti jo aiemmin tänä keväänä kunnanhallitukselle, että selvitetään em. opistojen kunnallistamisen hyödyt ja haitat vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Kunnanhallitus oli asiasta eri mieltä.

Tällä hetkellä on kuitenkin valmistumassa sisäinen raportti monitoimitalon käyttäjien ja muiden avustusten saajista. Demarien Juha Peltonenhan totesi keväällä, että kyllä monitoimitaloon olisi ollut tulijoita ovista ja ikkunoista, jos olisi ilmoitettu, että kunta maksaa kaikkien kulut ja vuokrat.

Nurmijärven vuoden 2017 talousarvioesitystä läpikäydessäni kiinnitin huomiota siihen, että monitoimitalon käyttötalousvaikutuksiksi on nyt arvioitu 1.052.750 € vuodessa. Tuntui oudon suurelta. Tarkistin asian – vuoden 2016 talousarviossa käyttötalousvaikutuksiksi ilmoitettiin 842.750 € vuodessa. Yhden vuoden aikana vuosikustannukset ovat nousseet 210.000 euroa eli huimat 24 %.

Kaivelin sitten hankkeen alkuperäisiä päätösasiakirjoja. Kaksi vuotta sitten – tarkalleen 12.11.2014- kunnanvaltuusto sai tiedokseen monitoimitalon luonnossuunnitelmat ja hankkeen kustannusselvityksen. Silloin kunnanvaltuutetuille infottiin kustannuksista seuraavasti: “Tällä hetkellä käytössä olevan laskelman mukaan monitoimitalon kokonaisvaikutukset kunnan talouteen ovat 250 000 – 270 000 euroa vuodessa. Summaa voidaan pitää varsin maltillisena verrattuna eräisiin muihin käynnissä oleviin hankkeisiin. Monitoimitalohankkeen taloutta on tarkasteltu poikkeuksellisen kattavasti.”

Summa oli kaksi vuotta sitten todella maltillinen. Nyt kaksi vuotta myöhemmin se on kasvanut noin 800.000 eurolla – siis nelinkertaistunut.

Alkuperäistä esitystä on ryyditetty rinta rottingilla, että “Monitoimitalohankkeen taloutta on tarkasteltu poikkeuksellisen kattavasti.” Niin – todella poikkeuksellisesti. Kymmenessä vuodessa käyttökulujen lisäys tulee siis olemaan 8 miljoonaa euroa, kun vertaa sitä tietoon, joka valtuutetuille oli annettu päätöksentekoa varten.

Pakkohan tästä on taas pyytää selvitystä. Ei ole valitettavasti ensimmäinen kerta.