Eduskuntavaalit 2023 on käyty. Aika lailla erilainen vaalitulos kuin neljä vuotta sitten – niin koko Uudellamaalla kuin Nurmijärvellä. Vuoden 2019 vaaleissahan Perussuomalaiset olivat suurin puolue Nurmijärvellä. Eroa kakkosena olleeseen kokoomukseen oli 153 ääntä. Hallitus valtakuntaan muodostettiin tuolloin kuitenkin SDP:n ympärille ja Nurmijärveläisittäin kaksi suurinta puoluetta jäivät valtakunnanpolitiikassa oppositioon. Tuon jälkeen kokoomus onkin ollut Nurmijärvellä selkeä ykkönen kaikissa vaaleissa: europarlamenttivaaleissa -19, kuntavaaleissa -21, aluevaaleissa -22 ja nyt eduskuntavaaleissa -23.

Kokoomus sai nyt Nurmijärvellä 6234 ääntä, joka on peräti 1865 ääntä enemmän kuin vuonna 2019. Perussuomalaisetkin kasvattivat äänimäärää yli 1500:lla ja kokonaissaldo oli 6071. Kolmanneksi tullut SDP sai 700 äänen kasvun, mutta jäi selvästi kolmanneksi 4149 äänellä. Sekä Keskustan että Vihreiden tappio olivat yli 1000 ääntä. Keskusta on taantunut Nurmijärvellä kaksissa viimeisissä eduskuntavaaleissa 4300 kannattajan puolueesta hieman yli 2000 äänen puolueeksi. Vihreät olivat näissä vaaleissa LiikeNytin ja Kristillisdemokraattien kanssa samassa 4-5 % kannatuskategoriassa. KD:n osalta täytyy todeta näiden vaalien 432 äänen kannatuksen kasvu.

Näitä vaaleja mainittiin blokkivaaleiksikin. Vaalikampanjan loppumetreillä erityisesti SDP ja Sanna Marin korostivat, että vain demareita äänestämällä voi vaikuttaa siihen, ettei Suomeen muodostu kokoomus-PS-blokin porvarihallitusta. Marinin sanastossa ja ilmeisesti ymmärryksessä tämä koalitio olisi ollut “sinimusta”. Termi, jota on perinteisesti ja yleiseti käytetty vallan muussa yhteydessä. Tuokin mauton ylilyönti osoitti kuinka suurella tarmolla blokkiajatusta siltä suunnalta iskostettiin äänestäjille.

Valtakunnan vaalituloksen perusteella SDP:n viime hetken strategia ilmeisesti myös toimi ja puhuttiin yleisesti strategisesta äänestämisestä, jossa pienempien hallituspuolueiden kannattajat äänestivätkin Vasemmistoliiton ja Vihreiden sijaan SDP:tä ikään kuin blokin johtavana puolueena. Tämähän oli SDP:n viesti ja osin sen tuloksena Vasemmistoliiton ja Vihreiden äänimäärä putosi yli 170.000:lla ja paikkaluku tipahti 12:lla. Arvioni on, että iso osa tuosta 170.000 äänen menetyksestä siirtyi blokkiäänestämisen seurauksena erityisesti Vihreiltä hallituskumppani SDP:lle, jonka kannatus kasvoi liki 70.000 äänellä. On tietysti täysin mahdotonta sanoa, millä tavalla äänestäjät ovat siirtyneet puolueesta toiseen, mutta jonkinlaisia päätelmiä voi tehdä, jos pitää tiettyjä rajapintoja vakioina – esim. siirtymät Vihreistä Perussuomalaisiin tai päinvastoin eivät ole todennäköisiä.

Itse ajattelin ennalta, että nämä vaalit olisivat ne, joissa Nurmijärveltä olisi ollut muutamalla aiempien vaalien ehdokkaalla mahdollisuus tehdä, jos ei läpimurto, niin ainakin nousu seuraavalle tulostasolle. Perussuomalaisten Tapiolinnalla oli alla kahdet eduskuntavaalit, joissa molemmissa kohtuullinen yli 1400 äänen tulos. Vihreiden Niinimäki oli saanut edellisisiä ek-vaaleissa hienosti 1776 ääntä. Mutta ei: Tapiolinnan kampanja ei ollut aiempien vuosien veroinen ja äänimäärä jäi kauas aiemmista vuosista (870 ääntä). Niinimäen pudotus oli vieläkin rajumpi (749 ääntä). Kun Keskustan Vanhanen ei lähtenyt ehdolle ja puolueen kannatus oli valtakunnallisestikin syöksykierteessä, niin Nurmijärven keskustalaisista isoimman äänimäärän sai nuori Otto Suhonen, mutta kyllähän sinänsä hienot 434 ääntä on sellainen lukema, johon on Keskustassa totuttu kuntavaaleissa – ei eduskuntavaaleissa. Yllätykseksi Nurmijärven parhaan vaalituloksen sai ensikertalainen Maria Luoma hienolla äänimäärällä 1818. Se on pitkiin aikoihin suurin äänimäärä nurmijärveläiseltä demarilta. Noinkin hyvä lukema edellyttää, että ääniä tulee myös oman kunnan ulkopuolelta. Yllätyksellisyyttä lisäsi se, että Luoma nousi Nurmijärven kunnanvaltuustoon vasta varasijalta kuntavaalien jälkeen, eikä ole ehkä ollut SDP:n valtuustoryhmän näkyvimpiä valtuutettuja. Mielenkiintoista nähdä tuoko ek-vaalimenestys nostetta ja näkyvyyttä myös kuntapolitiikkaan. Kaiken kaikkiaan SDP:ltä nousi eduskuntaan asti useampi nuori ehdokas: Odotetusti Eemeli Peltonen Järvenpäästä ja myös Pinja Perholehto Hyvinkäältä. Oli sitten kysymys osin blokkiäänistä tai ei, niin hatunnoston arvoiset suoritukset SDP:n nuorille.

Kokoomuksen menestys Uudellamaalla oli erinomainen. Äänimäärä kasvoi melkein 34.000:lla ja se toi kaksi lisäpaikkaa eduskuntaan. Ehdokasasettelu oli varsin onnistunut ja se näkyi tuloksessa. 11 kansanedustajan joukkoon mahtuu kuusi aiempaa parlamentaarikkoa ja viisi uutta, joista neljä oli nyt ehdolla ensi kertaa. Muutaman kerran aiemminkin ehdolla ollut Tere Sammallahti meni nyt hienosti läpi. Äänikynnys nousi näissä vaaleissa todella korkealle kokoomuksessa. Läpimenoon kokoomuksen listalta tarvittiin nyt peräti 5218 ääntä. Sain edellisissä vuoden 2019 vaaleissa 1388 ääntä, joka riitti kokoomuksen listalla sijaan 21 ja jäi läpimenosta noin 2000 äänen päähän. Näissä vaaleissa se äänimäärä olisi riittänyt sijaan 31 ja matkaa läpimenoon olisi ollut yli 3800 ääntä.

Kaiken kaikkiaan yksikään nurmijärveläinen ehdokas ei mennyt läpi. Ei ollut lähelläkään ja sellaista ei ole pitkään aikaan kunnassa koettu. Ehdokkaan läpimeno riippuu luonnollisesti monesta eri tekijästä – ei vähiten puolueen kulloisestakin valtakunnallisesta menestyksestä. Tältä istumalta tuntuu, että Nurmijärven osalta seuraava läpimenijä on uuden polven ehdokas. Nykyisten kuntapoliitikkojyrien mahdollisuudet olivat ja menivät, eikä kenelläkään ole tällä hetkellä sellaista nousevaa trendiä, jonka voisi olettaa realisoituvan läpimenoon seuraavissa vaaleissa. Ainahan on toki mahdollisuus, että Nurmijärveltäkin ilmaantuu valmiiksi tunnettu uusi pätevä ehdokas, joka menee kerralla läpi, mutta pidän todennäköisempänä, että nyt mennään pitkän kaavan mukaan. Tarvitaan uusia kasvoja ja muutamat vaalit.