Hyvinvointialuejohtajan valinta

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokousti 22.9.2022 Järvenpäässä ja teki historiallisen valinnan ensimmäisestä hvyvinvointialuejohtajasta.

Kaksi soveltuvuusarviointiin edennyttä hakijaa, va. hyvinvointialueen johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen ja Forssan seudun hyvinvointiyhtymän johtaja Mikko Komulainen olivat kärkiehdokkaina, mutta aluehallitus ei heitä ollut kumpaakaan asettanut etusijalle.

Voinee todeta, että vastoin ennakko-odotuksia valituksi tuli Mikko Komulainen äänin 35-33-1tyhjä. Eroa siis kaksi ääntä.

Olen tiukempiakin vaalituloksia ollut toteamassa. Kaksi tuli heti mieleen.

Turun puoluekokouksessa 2018 kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin 0,8 äänen enemmistöllä Aura Salla – Heikki Autton jäädessä kakkoseksi.

Toinen tiukka – tällä kertaa virkamiesvaali – koettiin vuonna 2014 Nurmijärven kunnanvaltuustossa talousjohtajaa valittaessa. Kunnanhallitus esitti tuolloin virkaan Markus Peevoa. Valtuustossa käytiin kuitenkin asiasta värikäs keskustelu, kun Keskustan tuolloinen ryhmänjohtaja esitti valittavaksi toista hakijaa eli Pekka Kivilevoa. Värikkäässä puheessaan muutosesityksen tekijä toi voimakkaasti esille sen, että sekä kunnan virkamiesjohto että käytetty soveltuvuusarvioinnin suorittaja olisivat toimineet vahvasti toisen ehdokkaan puolesta hakuprosessissa. Tällaisia otteita kirjasin tuoreeltaan ko. puheesta: “Erikoista on ollut myös se vahva, niin konsulentin kuin kunnan virkamiesjohdon, suorastaan kynsin ja hampain pyrkimys vaikuttamaan toisen ehdokkaan puolesta ja kuin myös yhtä lailla vahvasti toista ehdokasta vastaan.”  “Nyt nähty käyttäytyminen tässä prosessissa on ollut varsin vahvaa toisen hakijan teilaamista ja toisen nostamista.” Kannatuksensa Kivilevolle esitti tuolloin myös PS:n Tapiolinna. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi virkaan valituksi Pekka Kivilevon äänin 25-26 – siis yhden äänen erolla. Kivilevon talousjohtajakaudesta Nurmijärvellä ei kovin pitkää muodostunut. Peevo on toiminut sittemmin pitkään Hyvinkään kaupungin talousjohtajana.

Varsin värikäs ja yllättävän paljon tuon 2014 Nurmijärven talousjohtajan vaalin kaltainen muodostui tästä hyvinvointialueen johtajan vaalista. Puheenjohtaja Peltonen antoi ensimmäisen puheenvuoron aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Pertulle (KOK). Mutinaa aiheutti tuoreeltaan se, että Perttu esitti varsin selkeän kannatuksen Laitinen-Parkkoselle. Yleensähän ns. mandaattipuheenvuorossa pysytään neutraalina – etenkin, kun aluehallitus ei ollut asettanut ketään hakijoista etusijalle. Jäinkin miettimään, että oliko Perttu yleensäkään pitämässä puhetta hallituksen puheenjohtajana vai syntyikö asetelma siitä, että valtuuston puheenjohtaja poimi hänet puheenvuoropyyntöjen jonosta kärkeen.

Ryhmäpuheissa vain Vihreät ja KD ilmoittivat asettuvansa tietyn ehdokkaan – Laitinen-Parkkosen taakse. Muiden ryhmien osalta yhtenäistä kantaa ei tuotu julki. Puheenvuoroista oli kuitenkin aistittavissa, että Laitinen-Parkkoselle löytyi kannatusta Vihreiden ja KD:n lisäksi erityisesti kokoomuksesta ja osin SDP:stä. Komulaiselle pidettiin kannatuspuheenvuoroja erityisesti Perussuomalaisten ja Keskustan riveistä. Tuli takauma tuohon 2014 talousjohtajan vaaliin, joka vain vahvistui, kun Keskustan Edry kritisoi valintaprosessia kärkihakijoiden osalta. Edry totesi, että soveltuvuustestien lisäksi oli tehty myös kykytestit kognitiivisillä mittareilla. Näiden kykytestien tulokset oli Edryn mukaan kuitenkin sivuutettu, eikä tuloksia oltu esitetty edes valintaryhmälle – vain suullinen tiedonanto. Edryn mukaan rekrykonsultti oli ilmoittanut, että tuloksia ei esitetä, koska niistä voisi saada vääriä johtopäätöksiä.

Hämmennystä lisäsi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Korkiakosken (KESK) tarkastuslautakunnan puolesta antama tiedoksianto, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Läsnäolijat pohtivat ääneen, missä vaiheessa kyseinen lautakunta olisi voinut asiasta keskustella vai oliko Korkiakoski asialla ns. omin päin. Taisipa joku kyseenalaistaa sen, kuuluuko asia yleensäkään tarkastuslautakunnalle. Tähän siis palattaneen myöhemmin – uskottavahan se on, kun puhujapöntöstä näin kerrotaan.

Itse jäin fundeeramaan perussuomalaisen valtuutetun pitämää puheenvuoroa, jossa hän kertoi eräästä suosittelijan antamasta lausunnosta. Meille rivivaltuutetuille ei näytetty suosittelijoilta saatuja lausuntoja tai arviointeja siten, että ne olisi voitu yhdistää kehenkään suosittelijaan. Valtuutetuille esitettiin lausunnot ja arviot, mutta ei kerrottu kuka ilmoitetuista suosittelijoista oli minkäkin antanut. Kuitenkin valtuutettu esitti suorana striimatussa puheessaan suoria lainauksia yhden suosittelijan arvioinneista nimellä mainiten. Minulla oli ymmärrys, että suosittelijoille oli annettu ymmärtää, ettei lausunnot tule sellaisenaan ja nimettyinä julkisuuteen. Itse en diggailisi, jos luottamuksellisesti antamaani arviota referoitaisiin julkisuudessa, mutta kai tällekin jokin selitys löytyy.

Vaalin tulos oli siis tiukka, mutta yksiselitteinen – kaikesta edellä mainitusta hämmentämisestä huolimatta. Nyt on keskityttävä tukemaan uutta hyvinvointialueen johtajaa työssään – sitä tarvitaan. Aluehallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan panosta tullaan tarvitsemaan tulevina kuukausina aivan eri tavalla, kun johtoon astuu uusi henkilö.

Kokoustilasta poistuessa en voinut olla huomaamatta yhden valtuutetun remeltämistä ja “näytettiin kokoomuslaisille” -tyylistä elämöintiä. Itse en kokenut käytyä virkavaalia kokoomuksen häviönä tai jonkun muun ryhmittymän voittona. Tässä asiassa voittajia tai hävijöitä ovat vain ja ainoastaan alueen asukkaat ja veronmaksajat. Melkoinen työ onkin edessä, jos tästä voittajana selvitään. Sen verran vaikealta näyttää, että minulle riittäisi tasapelikin.