Nurmijärven Uutiset kysyi helmikuussa nurmijärveläisiltä aluevaltuutuilta, miten sotekuluista säästetään. Erityisesti pyydettiin näkemystä siitä, miten säästetään 70 miljoonaa euroa sotekuluista ja mistä säästöjä tulisi hakea. Vastauksia paikallislehti esitteli täyden sivun verran lauantain 25.2. numerossaan.
Hyvinvointialueen 69:stä aluevaltuutetusta 16 tulee Nurmijärveltä. Lehtiartikkelin perusteella näistä kymmenen aluevaltuutettua oli vastannut lehden kyselyyn. Lehti totesi, että etenkin kokoomuksen aluevaltuutetut nostivat esille valtakunnallisen hyvinvointialueiden rahoitusmallin, jota kuvataan Keski-Uudenmaan osalta epäoikeudenmukaiseksi. Luonnollisesti hallituspuolueiden aluevaltuuteut eivät kritiikkiä luomukseensa juurikaan tuoneet julki. Aluevaltuutettu Kimmo Behm (KOK) totesi, että taloudelliset resurssit ovat alimitoitettuja kaikkien hyvinvointialueiden osalta. Itse totesin, että rahoitusvaje on niin valtava, että lisärahoitusta tarvitaan tulevinakin vuosina ja lisäsin, että valtiovalta saisi säästöjä aikaan, jos hyvinvointialueiden järjettömän suurta määrää supistettaisiin.
Hallitushan väsäsi sote- ja aluehallintouudistuksen, jossa perustettiin hyvinvointialuita peräti 21 kappaletta. Melkoinen määrä turhaa hallintoa ja hillitön määrä päätöksentekijöitä. Keusoten rahoitus asukasta kohti on valitettavasti näiden 21 hyvinvointialueen joukossa yksi valtakunnan pienimmistä. Kun kaikki hyvinvointialueet ovat jo lähtiessä rahoitusvajeessa, niin otaksun, että jossakin vaiheessa järki ja realismi voittaa – ja hyvinvointialueiden määrää tullaan supistamaan.
Kuin säästöjä on Keusotessakin saatava, niin totesin, että palveluverkkoakin tulee tarkastella. Painotin kuitenkin, että täytyy muistaa Keski-Uudenmaan väestön kasvavan jatkuvasti, jolloin palveluverkko tiivistyy automaattisesti koko ajan. Jokaista nykyistä terveysasemaa kohti tulee joka vuosi uusia asiakkaita. Tilanne on päinvastainen kuin muuttotappioalueilla, joissa on jatkuva kasvava paine keskittää ja vähentää toimipisteitä, jotta asiakaskunta pysyy järjellisenä toimipistettä kohden. Asiaa pitää katsoa myös alueen asukkaiden kannalta ja huomioida, että lähipalvelupisteen siirtäminen aiheuttaa välitöntä kustannusta osalle alueen asukkaista. Jos palvelupisteitä vähennetään, niin kulkemiset palveluiden äärelle maksetaan suoraan asukkaiden kukkarosta, eikä julkinen liikennekään Keusoten alueella ole kovin huippuunsa viritettyä.
Kaikki vastaukset eivät luonnollisestikaan lehteen mahtuneet. Omissa vastauksissani oli mainittu lisäksi, että Keusoten henkilöstövajeeseen on löydettävä ratkaisu ja henkilöstön vaihtuvuus on saatava minimoitua. Henkilöstön suuri vaihtuvuus ja vuokratyövoiman käyttö ei ole kustannustehokasta. Jatkuva uusien henkilöiden ja tuuraajien perehdyttäminen laskee tuottavuutta ja aiheutta ylimääräistä työtä, joka on pois tärkeimmästä eli asiakkaiden palvelemisesta. Valitettavasti hallituksen päätökset kiristyvine henkilöstömitoituksineen ovat itse asiassa vain pahentaneet tilannetta. Kiurun “muutaman tunnin hommasta” aiheutui vuosien mittainen henkilöstöpula ja tyhjien hoitopaikkojen näyttely. Luotiin osin keinotekoinen hoitajapula pahimpaan mahdolliseen ajankohtaan ja lukuisia uututtaan kiiltäviä hoitopaikkoja on tyhjillään, kun ei ole tekijöitä niiden ympärille.
Fundeerasin myös sitä, että palveluiden digitalisoinnilla on hehkutettu saatavan säästöjä ja toivoin näille odotuksille löytyvän katetta.
Jos meillä on kunnassa kova työ saada talous tasapainotettua, niin hyvinvointialueilla ongelma on vieläkin mittavampi. Kunnan osalta uskoa asian hoitamiseen löytyy, mutta osoittautuuko haaste aluehallinnon osalta ylitsepääsemättömäksi?
Nurmijärven kunnanvaltuuston vuoden 2021 ensimmäinen kokous pidettiin jälleen pääosin etänä. Vain muutama valtuutettu oli fyysisesti ilmaantunut kunnanvirastolle. Tällä tyylillä on menty kohta vuoden verraan, eikä loppua näy.
Pitkään valmisteltu ja odotettukin päätös Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon korvaamisesta meni valtuustossa läpi ilman keskusteluja ja äänestyksiä. Isoistakin asioista voidaan tehdä päätöksiä nopeasti ja ilman turhia porinoita, kun asia on hyvin valmisteltu ja kaikki ovat yksimielisiä. Näin oli puhdistamoasiassa. Täytyy muistaa, että kaikissa merkittävimmissä asioissa viranhaltijat ja asian valmistelijat ovat kuultavissa kunnanhallituksen kokouksessa, jossa siis jokainen valtuustoon tuleva asia valmistellaan. Näin oli toimittu myös jätevedenpuhdistamon suhteen. Ja valtuustollakin on mahdollisuuus saada vastauksia ns. kyselytunnilla valtuuston tulevista päätösasioista. Tehty siirtoviemäripäätös oli hyvä. Ja kun viemäri ja Klaukkalaa syöttävä lisävesijohto linjataan järkevästi esim. vanhan kolmostien linjausta myötäillen, niin kuntaan avautuu uusia hyviä rakennuspaikkoja, joihin on saatavissa näin helposti kunnallistekniikka. Esimerkiksi Hämeenlinnan väylän ja kehätien liittymän työpaikka-alueen toteuttaminen helpottuu oleellisesti.
Palveluverkon käsittelyähän ei saatu finaaliin joulukuun valtuustossa, vaan lukioratkaisua lukuunottamatta käsittely siirtyi tähän tammikuun kokoukseen. Raekannaksen Riikka (KESK) teki samat viisi muutosesitystä kuin aiemmin kunnanhallituksessa ja näistä jouduttiin luonnollisesti äänestämään. Kaikki Riikan muutosehdotukset hylättiin. Itse äänestin asiakohdasta ja ehdotuksesta riippuen puolesta ja vastaan – samalla tavalla kuin jo kunnanhallituksessa. Mielenkiintoinen kysymys kuultiin yhdeltä valtuutetulta: Eikö näistä kaikista ehdotuksia voisi äänestää kerralla? Jokainen ehdotus luonnollisesti käsiteltiin yksi kerrallaan ja niiden kannatus myös vaihteli.
Kokouksen pääaihe oli ehkä pitkään ja hartaasti valmisteltu ja joulukuun kokouksesta tammikuulle siirretty NUUKA-ohjelman päivitys ja toimenpideluettelosta päättäminen. Kunnanhallituksessahan oli kunnanjohtajan pohjaesityksenä ollut 121 kohdan toimepidelista. Listalla oli euromääräisesti isoja asioita ja toisaalta kymmenittäin toimenpiteitä, joiden säästövaikus oli vain joitain tuhansia euroja. Tuntui järjettömältä alkaa ensin kunnanhallituksessa äänestämään näistä muutamista tuhansista euroista. Käsittely olisi ollut raskas ja johtanut parhaassa tapauksessa samanlaiseen rumbaan myös valtuustossa. Teinkin kunnanhallituksessa esityksen, että kaikki alle 100.000 euron säästökohteet hyväksyttäisiin sellaisenaan ja keskittyisimme vain isoimpiin ja etukäteen ongelmallisimmiksi tiedettyihin kohtiin. Poikkeuksena noihin alle 100 kiloeuron säästökohteisiin otettiin kohdat:
-Kissankellon uima-allasavustuksesta luopuminen
-Vapaaehtoisen A2 -kielen opetuksen lakkauttaminen
Suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana olin toimittanut jo aiemmin muiden ryhmien puheenjohtajille pyynnön käsitellä toimenpidelistaa ryhmissä ja ilmoittamaan, mitä kohtia listasta kukin ryhmä ei tule hyväksymään. Näin asiaa käsittelimme myös kokoomus-ryhmässä. Kokosin ryhmiltä saamani palautteen yhteen ja totesin, että edellä mainituilla kuudella säästöehdotuksella ei ole realistisia läpimenomahdollisuuksia. Kunnanhallitus ne siten karsi heti päätä pois. Kaiken kaikkiaan jo kunnanhallituksessa pohjaesityksestä karsittiin yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä ja kunnanvaltuustossa vielä lisää. Ainakin itselleni lopputulos oli jonkinlainen pettymys ja merkitsi sitä, että mitään kokonaisratkaisua NUUKA-ohjelmasta valtuusto ei kyennyt tekemään. Veroratkaisut ja investoinnit jäivät seuraavan valtuuston ratkaistavaksi ensi syksynä.
Todettakoon, että oma karsintalistani oli todella lyhyt. Pohjaesityksestä kyseenalaistin vain yhden asian: Vastustin Monikon avustusten karsintaa yhdellä kertaa ilman, että säästötoimenpiteistä oltaisiin yhteistyössä ja pidemmällä tähtäimellä opistojen kanssa neuvoteltu. Kun olen yli kymmenen vuotta meuhkannut kestävän kuntatalouden ja velanoton hillitsemisen puolesta, niin lähtökohtanani oli, että NUUKAsta olisi voitu päättää vaikka sellaisenaan kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaan. Kuitenkin, koostaessani sekä omalta ryhmältä että muilta valtuustoryhmiltä saamaani palautetta totesin, että pohjaesityksessä oli useita säästökohtia, jotka eivät tule menemään läpi. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, vaikka kyllä valtuustossakin eräässä äänestyksessä tuli varsin donquiotemainen olotila, kun jotain säästötoimenpidettä vastusti 48 valtuutettua ja kannatti minun lisäksi vain kaksi muuta surullisen hahmon kuntatalouden vakauttajaa.
Pidin NUUKAsta kokoomus-ryhmän ryhmäpuheen vuoron seuraavasti – totuttuun tapaan kohtuullisen lyhyesti ja ytimekkäästi:
Arvoisa pj,kj…
Pitkän valmistelun jälkeen kunnanvaltuusto on viimein päättämässä Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman toimenpidesuunnitelman asettamisesta.
Prosessi on ollut pitkä ja tavoite selkeä. Nyt on selvää, että alkuperäistä tavoitetta ei tulla tänään saavuttamaan. Tavoitteet talouden tasapainottamiseksi olivat korkeammalla.
NUUKA-ohjelmaa työstettiin kohtuullisen kauan ja toimenpiteitä selvitettiin laajasti ja perusteellisesti – myös vaikutuksia arvioiden. Päätöksentekoon toimenpidelista tuntui kuitenkin tulevan silti hiukan liian nopeasti. Käsittelyn tässä aikataulussa mahdollisti valtuustoryhmien hyvä yhteistyö. Kokoomus-ryhmä kiittääkin muita ryhmiä hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyssä ja toivoo, että näin jatketaan asiakohdan loppuun saakka.
Alkuperäisestä toimenpidelistasta karsittiin jo kunnanhallituksessa yli miljoona euroa säästötoimenpiteitä. Kokoomus-ryhmä on tyytyväinen siihen, että näin erityisesti nuoriin ja ikäihmisiin ei kohdisteta heikossakaan taloustilanteessa liian ankaria toimenpiteitä. Toivomme kuitenkin, että kunnanhallituksessa hyväksyttyä pohjaesitystä ei lähdetä tänään repimään auki ja heikentämään päätöksen vaikuttavuutta kuntatalouteen yhtään enempää.
Paljon julkisuutta saaneiden yksityisteiden osalta mahdolliset määrärahakarsinnat katsottiin ryhmässämme järkeväksi käsitellä vasta, kun uudesta yksityisteiden avustusjärjestelmästä on saatu hieman kokemusta. Ei vielä.
Jo tehdyt karsinnat tarkoittavat, että emme kykene tänään päättämään varsinaista skenaariota – kokonaisratkaisua – vaan verojen ja investointienkin osalta päätöksenteko siirtyy seuraavalle valtuustolle syksyyn talousarviokäsittelyn yhteyteen.
Syksyllä on syytä muistaa, että päätöksiä toimenpiteistä tarvitaan edelleen. Veronkorotukset eivät ole kokoomus-ryhmälle näitä toimenpiteitä – siitä meillä on selkeä ja yksimielinen näkemys. Ryhmämme korostaa myös sitä, että hallituksen velkarahalla rahoittamat väliaikaiset korona-avustukset eivät saa aiheuttaa illuusiota, että Nurmijärven kuntataloudessa olisi jo tapahtunut jokin muutos parempaan päin. Tuleva valtuusto tulee kohtaamaan karun todellisuuden entistäkin rankemmin. Toivottavasti tähän mennessä tehty työ voidaan hyödyntää NUUKAn seuraavissa päivityksissä.
Välitän kokoomus-ryhmän kiitokset kunnanvirastossa työskenteleville asian valmisteluun osallistuneille. Esityksenne olisi mahdollistanut tavoitteen ja kestävän kokonaisratkaisun saavuttamisen. Meistä päättäjistä ei tällä kertaa ollut siihen.
Kyllä ei tarvitse huomautella liian pitkistä ja monotonisista puheista.
Yhtenä asiakohtana oli vastaus Irti Keusotesta -kuntalaisaloitteeseen ja terveyspalvelujen kustannustehokkainta järjestämistapaa koskevaan valtuustoaloitteeseen. Aloitteen oli allekirjoittanut kunnioitettava määrä kuntalaisia eli aloitteen tekijöiden lisäksi peräti 1014 henkilöä. Valtuuston esittelytekstissä ja päätösehdotuksessa on varsin kattavasti vastattu aloitteeseen, joten en sitä lähde toistamaan. Kuntayhtymästä eroamisen osalta on syytä kuitenkin todeta keskeinen fakta: ”Valtakunnallisen soteuudistuksen eteneminen vaikuttaa kunnan mahdollisuuteen irtaantua Keusoten toiminnasta. Perussopimuksen mukaisesti Nurmijärven kunnan eroamisen kuntayhtymästä olisi mahdollista tapahtua 31.12.2022.Samanaikaisesti eli 1.1.2023 alkaen on tulossa voimaan soteuudistus. Käytännössä Nurmijärven kunnan ei siis ole mahdollista ottaa sosiaali- ja terveyspalveluja enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti. ” Aloitteen viesti tuli kuitenkin selväksi. Kuntalaisissa – ja myös meissä luottamushenkilöissä – on huomattavaa tyytymättömyyttä Keusote-kuntayhtymän toimintaan ja kustannustehokkuuteen. Kunnan omistajaohjausta on syytä krittisesti tarkastella ja kehittää.
Valtuusto päätti180 000 euron suuruisesta lisämäärärahasta kattamaan toisen asteen maksuttomuudesta aiheutuvia kustannuksia syyslukukaudella 2021. Marinin hallitushan esitti ja eduskunta hyväksyi taannoin oppivelvollisuuden laajentamisen 18 ikävuoteen asti. Päätös oli mielestäni kehno ja vaikutuksiltaan vähäinen – kaikkeen muuhun kuin kuntien talouteen. Vaikka hallitus on ryhdikkäästi luvannut korvata muutoksesta aiheutuneet kustannukset kunnille, on päivän selvää, että näin ei tule käymään. Hallituksen kompensaatio kunnille ei tule kattamaan aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että ainakin osa uudistuksen kustannuksista tulee kuntien maksettavaksi. Yksinkertaistettu tilannekuva: Useimmat kunnat maksavat uudistuksen kustannuksia velkarahalla, kun Marinin hallituksen velkarahalla rahoitetut kompensaatiot eivät ole riittäviä. Kyllähän nuo eurot olisi pitänyt kohdistaa tehokkaammin ja eri tavalla niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Ja oppivelvollisuusiän pidentämisellä ei mielestäni ratkaista ongelmaa niiden nuorten kohdalta, joilla ei ole ole ollut haluja opintoihin. On vaikea kuvitella, että jos ei ole päässyt jyvälle koulutuksen ja opiskelun tarpeellisuudesta koulu-uran aikana, että sitä parannettaisiin lisäämällä vuosi ”kakkua”.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta maaliskuussa. Siitä onkin kuntavaaleihin aikaa vain vajaa kuukausi.
Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin kolumnin yllä olevalla otsikolla. Syytä ja ajankohtaa ei tarvitse kummemmin miettiä. Keusoten päätöksenteko ja etenkin päätösten valmistelu on koko kevään ollut suuren hämmennyksen ja keskustelun aihe.
Apotti-hankkeen valmistelu ja rivisotevaltuutettujen tiedonsaanti asiassa sai osittain kovaakin kritiikkiä. Pitkään valmisteltu ja johtavien viranhaltijoiden voimakkaasti ajama Apotti-yhdistyminen kariutui yhtymävaltuuston kokouksessa. Tämä oli varmasti jonkinlainen yllätys ja järkytys monelle hanketta ajaneelle. Kyseessä oli merkittävä päätös myös Nurmijärvelle – ei pelkästään talouden näkökulmasta. Nostin eräissä keskusteluissa esille ajatuksen kunnan omistajaohjauksen antamisesta asiassa kunnan luottamushenkilöille Keusoten päätöksentekoelimissä. Jos sote-luottamushenkilöillä tuntui faktojen saanti olleen ongelmallista, niin sitä se oli erityisesti minunlaiselle kuntapäättäjälle. Jätinkin epätietoisena ja epävarmana kunnanhallituksessa esityksen omistajaohjauksesta tekemättä.
Keusoten palveluverkkosuunnitelman osalta asia on huomattavasti yksinkertaisempi. Keusoten viranhaltijoiden kaavailut ja esitykset ovat niin selkeästi kuntastrategian vastaisia, että näen kunnanhallituksen velvollisuudeksi ottaa asiaan kantaa nimenomaan omistajanohjauksen näkökulmasta. Tätä edellyttää jo kunnan hallintosääntö.
Kirjoitin tuon Nurmijärven Uutisten kolumnini ennen kuin Keusoten viranhaltijat yllättäin ilmoittivatkin vetävänsä terveysasemien lakkauttamiseen johtavat esityksensä pois kesän kokouksista. Kolumnini on Keusoten viranhaltijoiden “puihin menosta” huolimatta vähintään yhtä ajankohtainen kuin sitä kirjoittaessa. Kun kuntayhtymän asioiden valmistelu ja tiedottaminen on noin hallitsematonta ja impulsiivista, niin tarve kuntien omistajaohjaukseen vain korostuu – myös palveluverkon osalta jatkossa.
Kuntayhtymä on vasta taipaleensa alkumetreillä ja toiminta-aikaa on takana vain vähäisesti. Sitäkin huolestuttavampaa on, että toimiva johto on lyhyen toimikautensa aikana epäonnistunut jo kahden ison asian valmistelussa. Tuleeko kolmatta?
Tässä Nurkkarin kolumnini kokonaisuudessaan:
Omistajaohjausta Keusoteen
Keusote kysyi kuntalaismielipidettä terveysasemaverkostosta. Palaute oli yksiselitteinen: 70% haluaa jatkaa nykyisellä mallilla. Toimipisteiden karsinta ei saanut juurikaan kannatusta. Tämä on jatkumoa aiemmille tuloksille. K-U:n kaupunkiselvityksessä kysyttiin: ”Mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa lähimmistä taajamista?” 77 % vastasi: terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat. Ei ole epäselvyyttä, mitä palveluita kuntalaiset arvostavat ja odottavat.
Kuntastrategiassamme on pitkään korostettu päätaajamien kehittämistä ja palveluiden saatavuutta. Terveysasemaverkoston järkevyyttä on toki kyseenalaistettu, mutta Nurmijärvellä on tehty strategian mukaisia päätöksiä: panostettu terveydenhuollon lähipalveluihin ja vahvistettu päätaajamien vetovoimaa. Nämä ovat tietoisia valintoja ja kustannuksiin on samalla sitouduttu. Harkittu panostus näkyi myös kunnan teettämässä tutkimuksessa ”Kuntapalvelut vuonna 2018”. Tyytyväisyys palveluihin vv. 2012-18 oli parantunut eniten juuri terveysasemien ja hammashoidon osalta.
Terveysasemaverkoston karsimista perustellaan kustannushyödyillä, mutta faktoja keskittämisen vaikutuksista toimintakustannuksiin ei ole saatu. Myöskään tietoa muutosten edellyttämistä investointitarpeista ei ole. On vain oletus, että sähköisten palveluiden avulla voidaan lakkauttaa useita toimipisteitä. Tosin muistan, että vuosikymmen sitten tehty vertailu osoitti, että terveystoimen kustannukset per asukas olivat korkeimmat niissä KUUMA-kunnissa, joissa palvelut oli keskitetty – ei hajautetun mallin Tuusulassa tai Nurmijärvellä. Toisaalta väestönkasvu ”tiivistää” palveluverkkoa Nurmijärvellä päivä päivältä.
Keusoten Apotti-päätöksenteon yhteydessä nostin esille kysymyksen kunnan omistajaohjauksen käytöstä. Lopulta jätin ehdotuksen tekemättä. Eräät kunnathan antoivat sotevaltuutetuille asiassa äänestysohjeistusta. Jos Keusoten palveluverkkoesitys on ristiriidassa Nurmijärven kuntastrategian ja tehtyjen terveysasemiin liittyvien valintojen kanssa, niin kunnan tulee asiassa käyttää omistajaohjausta ja sitouttaa sote-valtuutetut äänestämään kunnassa tehtyjen linjauksien mukaan.
Ulkopuoliset tekijät eivät saa johtaa vastakkainasetteluun kunnan sisällä. Nurmijärvellä tulee olla asiassa vain yksi linja. Se, jota on johdonmukaisesti toteutettu tähänkin asti.
Keusoten yhtymävaltuusto piti 16.4. kokouksen, jossa äänin 18-23-1 päätettiin olla liittymättä Apotti Oy:öön eli käytännössä päätettiin olla ottamatta Keusote-kuntayhtymässä käyttöön asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti. Päätöksenteko oli lykätty aivan viime tippaan – hankintalain mukaan mahdollisuus liittyä Apottiin umpeutuu 20.4. Päätöksenteon valmistelua kritisoitiin mm. yksipuolisuudesta ja vaihtoehdottomuudesta. Moni koki, että Apotin riskejä ja heikkouksia ei tuotu riittävästi esille ja sen kustannushyödyt oli esitetty epärealistisen positiivisesti. Päätöksenteon ajoittamisella aivan kalkkiviivoille saatettiin päätöksentekijät Apotin osalta selkä seinää vasten ja “ota tai jätä” -tilanteeseen. Yhtymävaltuuston niukka mutta selvä enemmistö valitsi siis jättämisen. Arvioni on, että kuukauttakin aikaisemmin tulos olisi ollut niukasti päinvastainen. Koronakriisi ja nopeasti synkkenevät kuntatalouden näkymät käänsivät tilanteen nurin ja kurin. Yhtenä tekijänä äänestyksessä oli Järvenpään ja Mäntsälän antama omistajaohjaus, jolla kyseisten kuntien edustajiston jäsenet ohjeistettiin vastustamaan Apottia. Yhtä mäntsäläläistä Vasemmistoliiton tyhjää äänestänyttä edustajaa lukuunottamatta edustajat myös omistajaohjausta tottelivat. Nurmijärven kokoomusedustajat Kristiina Hakala, Riina Mattila ja Juhani Vuorisalo äänestivät Apottia vastaan.
Kunnallispolitiikassa on jatkettu etävaikuttamista. Myös tulevan viikon kyselytunti ja valtuuston iltakokous järjestetään pääosin etäyhteyksiä käyttäen. Näinhän myös tuossa Keusoten kokouksessa toimittiin, joskin siellä järjestelyt tuntuivat hieman tökkivän ja kokous myöhästyi noin tunnilla ja venyi liki puolille öin. Nurmijärvellä ainakin edellinen valtuustonkokous sujui ilman suurempia ongelmia.
——————–
Tulevan valtuustonkokouksen merkittävimmät asiakohdat liittyvät yksityisteihin. Käsiteltävänä on pitkän odotuksen jälkeen ehdotus kunnan yksityistieavustusten avustusjärjestelmästä ja myöntämisehdoista. Samalla saataneen päätökseen kolme asiasta tehtyä valtuustoaloitetta, joista pari alkaakin olla jo rippikouluiässä.
Tulen tekemään avustusjärjestelmän myöntämisehtoihin saman muutosehdotuksen kuin kunnanhallituksessa. Asiakirjassa on lapsus, jonka hyväksyminen tarkoittaisi, että jos yksityistielle on kerran hyväksytty jokin kunnossapitoluokka, niin se jäisi voimaan vaikka olosuhteet ja myöntämisperusteet myöhemmin muuttuisivat. Tulen siis esittämään, että lause “Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen” muutetaan muotoon “Mikäli tiekunta on aikaisemmin hakenut kunnossapitoavustusta, eikä kohteen osalta perusteissa ole tapahtunut muutosta, kunnossapitoluokka on aikaisemman päätöksen mukainen”.
Samoin käsitellään Mustosen (KESK) tuorein eli neljäs asiaa koskeva valtuustoaloite, jossa edellytetään, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Tämä lienee radikaalein asiasta koskaan tehty valtuustoaloite. Keitä kiinnostaa Nurmijärven yksityistieasiat ja niillä politikointi, kannattaa lukea Hannele Ruotin kirjoittama Nurmijärven Maalaisliitto-Keskustan historiikki “Keskellä Nurmijärveä”. Siinä on oma lukunsa paikallisista tieasioista. Nurmijärven Uutisten taannoisen pääkirjoituksen mukaan kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden karkea arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on siis vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo ilmeisesti valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa.
Esitetyllä avustusjärjestelmällä tavoitellaankin tasapuolisempaa avustusjärjestelmää. Kokonaisuudessaanhan tarve – tai jopa pakko – avustusjärjestelmän uudistamiseksi tuli keskustalaisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittelemästä ja eduskunnan pari vuotta sitten hyväksymästä uudesta yksityistielaista. Nyt Nurmijärvelläkin toteutetaan tuon lain edellyttämiä toimenpiteitä.
———————
HOK-Elannon edustajiston vaalien tuloksetkin julkaistiin. Ääniä kertyi ensikertalaiselle 238 kappaletta, joka tarkoitti Kokoomus Uusimaa -listan ensimmäistä varasijaa. Koko vaaliliitonkin listalla sijoitus on 2. varajäsen, joten nelivuotisella kaudella todennäköisesti pääsen osallistumaan edustajiston päätöksentekoon, kun vaaliliitostamme meni edustajistoon läpi 18 ehdokasta. Nurmijärveltä ehdokkaita oli yhteensä 24 ja ainoa läpi mennyt oli eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Varajäseneksi ylsi minun lisäksi vain PS:n Maiju Tapiolinna. Tuonkin vuoksi täytyy olla tyytyväinen lopputulokseen. Kiitos vielä kerran ääntänsä käyttäneille.
ARTO HÄGG 