
Syksyn kunnalliset luottamustoimet alkoivat varsin dramaattisesti, kun saimme tiedon, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusoten tila- ja tukipalvelujohtaja oli tehnyt viranhaltijapäätöksen purkaa Klaukkalan soteyksikön vuokrasopimuksen kunnan kanssa. Päätöspäivämäärä oli 17.8.2026. Päätös oli nimenomaan purkupäätös – ilman irtisanomisaikaa – ja se tuli meille kuntapäättäjille, viranhaltijoille ja kuntalaisille täysin puskista.
Saimme sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa informaatiota kunnan viranhaltijoilta, jolloin päästiin myös miettimään kunnan toimenpiteitä. Samaan aikaan myös kansalaisten parissa ryhdyttiin toimiin ja valtioneuvos Matti Vanhanen ryhtyi puuhaamaan kansalaistapahtumaa Klaukkalan nuorisoseurantalo Roinelaan, jossa pidettiinkin tuvantäyteiset iltamat keskiviikkoiltana 26.8. Paikalle olivat saapuneet myuös Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio ja palvelujohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä. Kansalaiset salissa ja streemin välityksellä saivat kuulla ennakollisen talouden ohjauksen menettelystä, johon valtiovalta oli Keusoten asettanut.
Hyvinvointialueeella valmistellaan tuon ennakollisen talouden ohjauksen vuoksi parhaillaan uusia sopeuttamistoimia ja selväksi tuli, että Nurmijärvi tulee saamaan osansa siitä. Keusoten aluevaltuustossa vain vajaa vuosi sitten päätetty palveluverkkosuunnitelma jää siten todennäköisesti varsin lyhytkestoiseksi. Siinähän oli linjattu, että Nurmijärven Kirkonkylällä toimii sote-keskus ja Klaukkalassa pienempi sote-yksikkö. Keusote oli linjannut samalla, että Klaukkalan terveysaseman vanha rakennusosa puretaan ja tontille rakennetaan niitä korvaamaan uudistiloja. Tämän päätöksen mukaisesti kunta ja hyvinvointialue olivatkin neuvotelleen aina viime kesään saakka, jolloin Klaukkalan terveysasemalla tapahtui tulipalo.
On merkille pantavaa, että kunta ja hyvinvointialue olivat tulipalonkin jälkeen jatkuvassa neuvotteluyhteydessä, jotta tulipalon aiheuttamat tuhot saataisiin korjattua. Tähän yhteydenpitoon kuului luonnollisesti myös toimenpiteiden aikataulujen läpikäynti. Kunnan toimenpiteet olivat ripeät ja kunta sai myös vakuutusyhtiön kanssa katselmukset hoidettua ripeästi. Toisin kuin Keusote, josta syystä kolmannen kerroksen tyhjentäminen ja saneerauksen alku viivästyivät. Palosaneeraustyöt ovat edistyneet kahden alimman kerroksen sen verran ripeästi, että ne ovat kunnan tilakeskuksen ilmoituksen mukaan otettavissa käyttöön jo syyskuun loppupuolella. Tai pitänee sanoa ”olisivat käyttöönotettavissa”: Keusoten yksipuolisen sopimuspurun johdosta tiloille ei ole tällä hetkellä tiedossa käyttäjää, vaikka ne olisivatkin muutaman viikon päästä käyttökunnossa.
Osallistuin 24.8. lyhyeen etätapaamiseen kuntajohtomme ja Keusoten johtavien viranhaltijoiden kanssa. Esitin Roinelan kansalaistilaisuudessa hyvinvointialuejohtajalle saman kysymyksen, joka oli huulillani jo tuossa etätapaamisessa. Keusotessa on kuitenkin edelleen voimassa palveluverkkopäätös lokakuulta 2025 ja sen mukaan Klaukkalassa toimii sote-yksikkö. Kysyin, eikö tulipalon jälkeen nopein keino saada palvelut suurelta osin takaisin Klaukkalaan, olisi nimenomaan siirtyä syyskuun lopulla saneerattuihin esteettömiin terveysaseman kahteen kerrokseen? Hyvinvointialuejohtaja Kontio totesi sovitun, että vuokrasopimuksen purkamisen yksityiskohdista ei Roinelassa keskustella. Avasi kuitenkin tilannetta sen verran, että suurin erimielisyys kunnan ja Keusoten välillä on tilojen kunnosta ja vuokrasopimuksen sisällöstä. Hän ilmoitti olevansa vakuuttunut, että näistä asioista päästään neuvottelemaan ja asiassa eteenpäin. Tähän oli tyytyminen.
Kunnan ja Keusoten välinen vuokrasopimus onkin sinänsä oma erillinen asia, vaikka faktisesti sopimuksen purku tarkoitti myös palveluiden katoamista Klaukkalasta epämääräiseksi ajaksi. Vuokrasopimuksen purkamisen kunta ilmoitti varsin nopeasti riitauttavansa. Kunnanjohtaja toi julki, että ”purkuperusteet ovat kiistanalaisia, sisältävät runsaasti virheellistä tietoa, eivätkä näkemyksemme mukaan oikeuta sopimuksen purkamista”. Menemättä tarkemmin purkuperusteisiin totean, että yhdyn kunnanjohtajan näkemykseen ja pidän välttämättömänä, että kunta pitää kiinni oikeuksistaan vuokranantajana – sopimuksen brutaalia yksipuolista purkamista ei tule hyväksyä.
Yksi omituisuus viranhaltijan purkupäätöksessä on se, että päätös tehtiin vaikka terveysaseman palosaneeraustyöt olivat jo varsin pitkällä ja kunnostamisaikataulun ja muiden yksityiskohtien seuraavasta käsitelystäkin oli osapuolten kesken sovittu. Väistämättä tulee mieleen, että rikkooko toinen osapuoli ns. luottamuksensuojaa, kun alempi organisaatiotaso neuvottelee ja sopii asioista ja ylempi viranhaltija purkaa omatoimisesti asiaa koskevan sopimuksen. Vaikka luottamuksensuoja ei sinänsä koske julkisten toimijoiden välejä, niin juuri esimerkiksi vuokrasopimussuhteessa sitä voidaan soveltaa.
Toinen huomioni liittyy purkuperusteeseen, jota Keusote ei käyttänyt. Ymmärtääksen lain mukaan yksi purkuperuste syntyy ”jos huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta.” Mikäli olisi katsottu, että tulipalon seurauksena huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta, olisi vuokralaisen tullut vedota kyseiseen purkuperusteeseen kuukauden kuluessa siitä, kun peruste on ilmennyt. Tulipalohan tapahtui 25.6.2026. Keusote ei vedonnut kuukauden kuluessa kyseiseen purkuperusteeseen. Päinvastoin Keusote kävi kunnan kanssa keskusteluja tilojen kunnostamisesta ja käyttöönottoon liittyvistä toimenpiteistä. Näiden keskustelujen oli siis sovittu jatkuvan vielä liki kaksi kuukautta tulipalon jälkeen. Mielestäni tämäkin yksityiskohta alleviivaa kyseisen purkupäätöksen omituisuutta.
Jää nähtäväksi
- kuinka sotepalvelut Klaukkalassa ja koko Nurmijärvellä jatkossa järjestetään
- kuinka Keusoten vuokrasopimuksen purkupäätös kestää kriittisen tarkastelun